Opioidiriippuvuuden toteaminen, Muuttunut päihdekäytön profiili
|
|
- Albert Mikkola
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 LT Kaarlo Simojoki A-klinikkasäätiö, johtava ylilääkäri Gsm: Opioidiriippuvuuden toteaminen, Esityksen vieroitus- nimi tulee ja korvaushoito tähän HY päihdelääketieteenkurssi KS 1 Muuttunut päihdekäytön profiili 2012 hoitoon hakeutuvista kolme neljäsosaa oli opioidien käyttäjiä sekakäyttö entistä yleisempää, sillä huumeasiakkaista % ainakin kolme ongelmapäihdettä opioidien käyttäjistä 52% käyttää ongelmallisesti BZD buprenorfiini edelleen eniten käytetty opiaatti buprenorfiini-naloksonin väärinkäyttö lisääntynyt edelleen kuitenkin vähemmän haluttu = halvempi hoitoon hakeutuvilla 5% v pääasiallinen opioidi ennen buprenorfiinin aloittamista 2v edeltävästi muiden opiaattien iv käyttöä tähän kiinnitettävä huomiota pääosa lääkeopioideja hoito siinä vaiheessa vielä helpompaa vuonna 2010 korvaushoitoon halusi lähes 80% vastanneista noin kolmannes oli yrittänyt hoitoon pääsemättä KS 2 Päihdehuollon huumeasiakkaiden ensisijainen ongelmapäihde vuosina (%, n = 2 527) 100% 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% Rauhottava t lääkkeet Kannabis Alkoholi (+ huume) Stimulantit Opiaatit KS Lähde: THL Huumehoidon tietojärjestelmä 3 1
2 Opioidikäyttäjän polku Kokeiluvaihe sopeutumisvaihe pakonomainen vaihe väärinkäytön/ riippuvuuden kesto < 1 v 1 4 v > 4 v huumeiden käyttö Väärinkäyttö riippuvuus kaksijakoinen riippuvuus pakonomainen kuolleisuus noin 20 kertainen noin 50 kertainen tutkitusti vaikuttava hoitomuoto Buprenorfiini/ metadoni Buprenorfiini/ metadoni lähde: Johan Kakko esitys KS 4 Korvaushoito pohjoismaissa tiivis hoidon rakenne kevyt hoidon rakenne matala kynnys Tanska: 9000 potilasta met 90%, bup 10% korkea kynnys Ruotsi: 3400 potilasta bup 50%, met 50% Suomi: 2550 potilasta bup 65%, met 35% Norja: 6500 potilasta met 60%, bup 40% Skretting et al 2010, päivitetty KS 5 Potilasmäärät Suomessa KS 6 2
3 Amfetamiinien ja opioidien ongelmakäytön yleisyys Suomessa (Ollgren et al, yhteiskuntapolitiikka 79 (2014):5) Koko Suomi Opioidien käyttäjät Amfetamiinin käyttäjät Pääkaupunkiseutu Opioidien käyttäjät Amfetamiinin käyttäjät Opioidiriippuvuuden diagnostiikka KS 8 Hoidon tarpeen arviointi ja aloitus 1. hoidon tarpeessa olevan potilaan tunnistaminen 2. diagnostiikka 3. sopivan hoito-ohjelman valinta 4. hoidon aloitus 5. hoidon toteuttaminen KS 9 3
4 Hoidon tarpeessa olevan potilaan tunnistaminen Monet syyt voivat tuoda potilaan vastaanotolle vammat, myrkytykset, infektiot, psyyke jne. psyykkinen tila aggressiivisuus ja vainoharhaisuus ilman aiempaa psykiatrista oireilua merkit päihteiden käytöstä pistosjälkiä ja pistospaikkojen infektio päihtymystila/vieroitusoireet kliiniset löydökset päihteiden käytön vaihtelevat eri päihteiden osalta Potilaan haastatteleminen ota riittävästi aikaa haastattelussa pyritään avoimuuteen ja luottamuksellisuuteen käytä avoimia kysymyksiä suhtaudu aina hieman varauksella saamiisi käyttömääriin, sillä usein potilas ei muista kaikkea painota, että tarvitset tiedot voidaksesi arvioida potilasta asianmukaisesti päihderiippuvuuteen liittyy paljon tunteita sosiaalinen häpeä tuomitseminen oma vika aistivat herkästi hoitohenkilökunnan asenteet ja peilaavat niitä keskittymiskyky heikentynyt ja odottamisen vaikeus KS 11 Miten diagnoosi tehdään? diagnostinen haastattelu tärkein keino anameesi, nykytila etc ajankohtaisen kliinisen tilan arviointi (status) aikaisemman dokumentoidun sairastelu/hoitohistorian analysointi tietojen kerääminen monelta taholta ja tiedon huolellinen kirjaaminen hoidolliset interventiot vieroitusoireiden hoito vieroitushoito tilaa/oheisongelmia selvittävät laboratoriotutkimukset KS 12 4
5 Diagnostiset kriteerit (F11.2) voimakas/pakonomainen opioidihimo/halu heikentynyt hallintakyky toleranssi käyttö elämän keskeisin asia/toiminta käyttö jatkuu haitoista huolimatta vieroitusoireet lopetus/vähennysvaiheessa (nopea retkahdus vieroituksen jälkeen) vähintään kolme kriteeriä viimeisen kuukauden aikana yhtäjaksoisesti tai mikäli yhtäjaksoiset ajanjaksot kuukautta lyhyempiä toistuvasti viimeisen 12 kuukauden aikana KS 13 Diagnostinen haastattelu (1) pakonomaisuus: milloin opioidien käyttö alkoi? koska huomasit, että lopettaminen/taukojen pitäminen on vaikeaa? milloin havaitsit, että jotain opioidia on saatava joka päivä? kuinka pitkiä taukoja pystyt pitämään käytössä? heikentynyt hallintakyky koska huomasit, että aloitit käytön uudestaan, vaikka olit päättänyt olla ilman tai pitää taukoa? koska huomasit, että käyttösi jatkuu, vaikka päätit ottaa vain yhtenä iltana? pystytkö pitämään käyttämäsi opoidiannoksen vakiona, vai joudutko käyttämään enemmän kuin olit suunnitellut? vieroitusoireet koska havaitsit, että lopetusyrityksesi yhteydessä tulee vieroitusoireita milloin ensi kerran hait apua vieroitusoireiden tai oireiden uhkan vuoksi? kuinka monta kertaa olet onnistunut vieroittautumaan? kuvaile sinulla esiintyneitä vieroitusoireita KS 14 Diagnostinen haastattelu (2) sietokyvyn lisääntyminen millaista opioidiannosta käytät aloittaessasi? pysyykö annos vakiona tai haluamasi suuruisena? oletko joutunut siirtymään suonensisäiseen käyttöön? keskimääräiset käyttöannoksesi/vrk millaisia ovat suurimmat annoksesi millaisilla annoksilla tulet toimeen käyttö elämän keskipisteenä milloin luovuit ensimmäisen kerran toiminnastasi/harrastuksestasi turvataksesi opiaatin saannin onko sinun rahoitettava/pakko rahoittaa opioidien saantia sellaisilla keinoilla, joita et pidä hyväksyttävinä miten joudut turvaamaan aineen saannin arkielämässäsi käytön jatkuminen haitoista huolimatta millaisia haittoja opioidien käytöstä on ilmennyt? onko ollut yliannostuksia, koska? sairaalaan joutumisia? infektiokomplikaatioita, todettu B-, tai C-hepatiitti, HIV oletko harkinnut/yrittänyt käytön lopettamista haittojen vuoksi onnistuminen/onnistumiset lopettamisyrityksissäsi KS 15 5
6 Arviointi päihtymystilassa statuksen kuvaaminen tärkeä psykomotoriset päihtymystilaa kuvaavat löydökset F11.0 kriteerit euforia, välinpitämättömyys, keskittymisvaikeudet, uneliaisuus, hengityksen hidastuminen, pistemäiset pupillit, pahoinvointi ja oksentelu (tyypillistä käytön alkuvaiheessa) tajunnan taso anamneesi tai muuten hankitut taustatiedot siitä, mitä on viimeksi käyttänyt huomioitavaa karkea käyttöhistorian/riippuvuuden arviointi ajatellen edessä olevaa ja uhkaavaa vieroitustilaa perusteellisempi riippuvuusdiagnostiikka syytä jättää hoidon seuraavaan tai seuraaviin vaiheisiin KS 16 Arviointi vieroitustilassa statuksen kuvaaminen tärkeä psykomotoriset vieroitusoireita kuvaavat löydökset F11.3 kriteerit craving, ahdistuneisuus, laajentuneet pupillit, unihäiriöt, hikoilun ja palelun vaihtelu, haukottelu, silmien ja nenän vetinen vuoto, lihaskrampit, sydämentykytys, pahoinvointi, oksentelu, ripuli, ruokahaluttomuus, säryt ja kivut SOWS tehdään diagnostinen haastattelu huomioitavaa mikäli potilas on vieroitushoidossa, pystytään luotettavampaan riippuvuusdiagnostiikkaan lääkkeellisen stabilisoinnin jälkeen potilas on vähäoireinen tai miltei oireeton lääkevasteesta voidaan arvioida ajankohtaista toleranssia ja vieroitustilan voimakkuutta vieroitusyrityksen aikana mahdollista arvioida myös vieroitushoidon onnistumisennustetta KS 17 Opiaattivieroitustila (F11.3) Oireyhtymä (alkaminen ja kesto) esivaihe (3-4 t viimeisestä annoksesta varhaisoireet (8-10 tuntia viimeisestä annoksesta) täysin puhjenneet oireet (1-3 päivää viimeisestä annoksesta Pitkittyneet vieroitusoireet (kesto tarkemmin määrittelemätön Oireet oireiden pelko; ahdistuneisuus, craving ahdistuneisuus, levottomuus, craving pahoinvointi, laajat pupillit ym voimakas ahdistus, oksentelu, lihaskrampit, impulisiivinen käyttäytyminen, sydämentykytys, vapina, kivut, voimakas craving matala RR, hidas syke, unettomuus, energiattomuus, ruokahaluttomuus, craving KS 18 6
7 SOWS (Short Opiate Withdrawal Scale) Arvioidaan seuraavia asioita: - Huonovointisuutta - vatsan kouristuksia - lihaskramppeja/nykimisiä - palelua - sydämen tykytystä - lihasjännitystä - kipua ja särkyä - haukottelua - silmien vuotamista - unettomuutta - ripulia - muita oireita asteikolla 0-3: 0= ei lainkaan, 1= lievää, 2 = kohtalaista, 3= voimakasta KS 19 Arviointi vieroitustilassa statuksen kuvaaminen tärkeä psykomotoriset vieroitusoireita kuvaavat löydökset F11.3 kriteerit craving, ahdistuneisuus, laajentuneet pupillit, unihäiriöt, hikoilun ja palelun vaihtelu, haukottelu, silmien ja nenän vetinen vuoto, lihaskrampit, sydämentykytys, pahoinvointi, oksentelu, ripuli, ruokahaluttomuus, säryt ja kivut SOWS tehdään diagnostinen haastattelu huomioitavaa mikäli potilas on vieroitushoidossa, pystytään luotettavampaan riippuvuusdiagnostiikkaan lääkkeellisen stabilisoinnin jälkeen potilas on vähäoireinen tai miltei oireeton lääkevasteesta voidaan arvioida ajankohtaista toleranssia ja vieroitustilan voimakkuutta vieroitusyrityksen aikana mahdollista arvioida myös vieroitushoidon onnistumisennustetta KS 20 Arviointi stabilisoidussa vaiheessa onko potilas stabilisoinut tilansa katulääkityksellä mitä opioideja käyttää mitä muita lääkkeitä käyttää millaisen annoksen hän tarvitsee tilan ylläpitämiseksi miten käyttää (sl. iv, nasaalisesti) tehdään diagnostinen haastattelu huomioitavaa kehittyneet taidot/valmiudet/olosuhteet hallita stabilisoitunutta tilannetta jatkohoitovalmiuksien/muutosmotivaation arviointi KS 21 7
8 Opioidiriippuvuuden arviointi lääkkeettömässä vaiheessa onko oikeasti lääkkeetön? potilaat mieltävät lääkkeettömyyttä eri tavoilla tehdään diagnostinen haastattelu huomioitava kliiniset merkit myöhäisvieroitustilasta ja niiden aiheuttama haitta ainehimon voimakkuus ja relapsiriskit aikaisempi kokemus pysyä erossa opioideista ilman ulkoista kontrollia? motivaatio/motivaatioristiriidat suhteessa valvottuun lääkehoitoon? KS 22 Diagnostiikan tueksi struktroudut kyselykaavakkeet: liitettävä aina taustatietoihin AUDITin herkkyys 68%- 93% ja spesifisyys noin 90% muita: SADD, ADS, Europass laboratoriokokeet alkometri PVK, CRP, B-Gluk, P-K/Na, Alat, Krea potilaan luvalla U-huumet/lääkkeet, hepatiiti, HIV huume- ja lääkeseulat pikaseulassa yleensä: kannabis, amfetamiini, opiaatit, BZD, Bup Muistettava myös lääkkeet mm. tarmadoli huumeet näkyvät 6 tuntia 28 vrk vähintään 1 varmennus/ erittely antaa kuvan käytetyistä päihteistä/lääkkeistä KS 23 Sekakäytön merkitys diagnostiikan kannalta lähes kaikilla (90%) suomalaisilla opioidiriippuvaisilla esiintyy haittaavaa sekakäyttöä sekakäyttö/riippuvuus muiden ryhmien päihteistä ei este eikä edes merkittävä haitta opioidiriippuvuuden diagnostiikassa saattaa haitata vieroitustilan/päihtymystilan ainespesifiä arviointia otettava huomioon vieroitushoidon ja stabilisaatiovaiheen lääkehoitoratkaisuissa samoin kuin kokonaiskuntoutuksen suunnittelussa KS 24 8
9 Komorbiditeetti muu psyykkinen sairaus alkoholisteista 37% :lla huumeiden käyttäjistä 55%:lla psykiatrisista potilaista noin 30%:lla on alkoholi- tai huumeongelma ahdistuneisuus- ja persoonallisuushäiriö noin 80% psyykkinen häiriö edelsi päihderiippuvuutta mielialahäiriöt pisteprevalenssi n. 15 % noin 50% ilmaantunut päihderiippuvuuden jälkeen Hus/ päihd psyk kh arvioon hakeutuvista noin 70% KS 25 (National Institute of Mental Health, Päihdelääketiede/ Duodecim) Soveltuvuus korvaushoitoon korvaushoidon edellytys on opioidiriippuvuus yhteisteistä näkemystä ei ole siitä kuinka pitkän riippuvuusvaiheen jälkeen korvaushoito on perusteltua aloittaa korvaushoidon ei tule olla ensimmäinen hoito(muoto) on syytä arvioida muiden hoitovaihtoehtojen soveltuvuus psykiatrinen diagnostiikka on tärkeä, ns. kaksoisdiagnoosipotilaat muut psykiatriset sairaudet on hoidettava erikseen, mutta samanaikaisesti yhteistyö yleis- ja päihdepsykiatrian kanssa arvioidaan myös sosiaalinen tilanne; on vaikea käydä onnistuneesti korvaushoidossa, mikäli on asunnoton psykososiaaliset edellytykset kiinnittyä eri tyyppisiin kuntoutusohjelmiin tarvittaessa valmentaminen vaativampaan kuntoutukseen arvion hoidon tarpeesta ja päätöksen hoitoon ottamisesta tekee aina lääkäri hoitopaikasta voi päättää muu taho KS 26 Opioidivieroitus KS 27 9
10 Opioidivieroitushoito OIREET ilmaantuvat yleensä 1 5 vuorokautta käytön loppumisen jälkeen heroiinin käyttäjillä oireet ilmaantuvat muutamassa tunnissa, ovat pahimmillaan tuntia viimeisestä annoksesta ja kestävät 7 10 vuorokautta. kodeiinin käyttäjillä oireet ilmaantuvat hitaammin ja kestävät noin kaksi viikkoa buprenorfiinin käytön lopettamisen jälkeen oireet ilmaantuvat 1 3 vuorokaudessa ja kestävät jopa 3 4 viikkoa ahdistuneisuus, levottomuus, kivut ja säryt, vapina, kouristukset, oksentelu, kuume ja huumehakuinen käyttäytyminen HOITO tehokas tapa estää vieroitusoireet on antaa potilaalle tunnin kuluessa viimeisestä huumeannoksesta yksilöllinen annos buprenorfiinia tai metadonia. Tällä hoidolla voidaan potilaan tila vakiinnuttaa ja sitten siirtyä jatkohoitoon. metadonihoidon aloittamiseen tarvitaan erityishoitopaikka buprenorfiinihoito voidaan aloittaa ympäristössä, jossa lääkitystä voi valvoa vähemmän koulutettu henkilökunta tai potilaan omainen lofeksidiini (Suomessa erityisluvalla) ja klonidiini vähentävät vieroitusoireita mutta aiheuttavat useammin haittavaikutuksia ja potilaat keskeyttävät hoidon nopeammin kuin buprenorfiinilla tai metadonilla hoidettaessa. lofeksidiinilla on vähemmän haittavaikutuksia (verenpaineen lasku, bradykardia) kuin klonidiinilla (A) Laitosvieroitus (1) on soveltuvin potilaille, joilla on monipäihdeongelma psykiatrista liitännäissairastavuutta vaikea sosiaalinen tilanne, esim. asunnottomuus kesto tulee suhteuttaa potilaan kokonaistilanteeseen eikä määrittää vain valitun vähennysohjelman mukaan opioidivieroituksen aikana on huolehdittava myös potilaan käyttämien muiden päihteiden asianmukaisesta vieroitushoidosta Laitosvieroitus (2) Kiinteä ohjelma päivä 10 pv 7pv 3pv 1 8mg 8mg 12mg 2 6mg 6mg 8mg 3 4mg 4mg 8mg 4 4mg 4mg 5 4mg 2mg 6 2mg 2mg 7 2mg 0mg 8 2mg 9 2mg 10 0mg Joustava ohjelma päivä suos. annos kok. annos 1 4mg + 2-4mg tarv 4-8mg 2 4mg + 2-4mg tarv 4-8mg 3 4mg + 2mg tarv 4-6mg 4 2mg + 2mg tarv 0-4mg 5 2mg tarv 0-2mg 6 0mg 0mg 7 0mg 0mg 10
11 Vieroituksen jälkeen jatkohoitovaihtoehdoista on keskusteltava potilaiden kanssa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa heidän hakeuduttua vieroitushoitoon kerrottava heille vieroituksen jälkeenkin jatkuvasta psykososiaalisen tuen ja terapian tarpeesta, vertaistukiryhmistä, laitoskuntoutusohjelmista, antagonistihoidosta sekä korvaushoidosta kun opioidien käyttö on onnistuneesti lopetettu potilasta on vieroitusohjelman loppuvaiheessa uudelleen rohkaistava siihen jatkohoitovaihtoehtoon, joka todennäköisesti auttaa heitä parhaiten pysymään erossa opioideista mikäli avovieroituspotilas ei siirry jatkohoitoon toiseen yksikköön on hänelle järjestettävä joka tapauksessa mahdollisuus riittävän tiiviseen avohoitoon 3-6 kuukauden ajaksi tutkimusten ja kansainvälisten kokemustenkin perusteella osa potilaista hyötyy vieroituksen jälkeen aloitettavasta opioidiantagonisti-lääkehoidosta, esim. naltreksonilla Opioidiriippuvuuden lääkkeellisesti tuettu kuntoutus KS 32 STM 33/2008 asetuksen mukainen hoitojen määritelmä ja edellytykset vieroitushoito: tähtää lääkkeettömyyteen korvaushoito: kuntouttavaa hoitoa, tähtää päihteettömyyteen tai hoidon tavoitteena haittojen vähentyminen ja elämänlaadun parantuminen hoito voidaan aloittaa sellaiselle potilaalle, joka ei ole vieroittautunut opiaateista KS 33 11
12 Soveltuvuus korvaushoitoon korvaushoidon edellytys on opioidiriippuvuus yhteisteistä näkemystä ei ole siitä kuinka pitkän riippuvuusvaiheen jälkeen korvaushoito on perusteltua aloittaa korvaushoidon ei tule olla ensimmäinen hoito(muoto) on syytä arvioida muiden hoitovaihtoehtojen soveltuvuus psykiatrinen diagnostiikka on tärkeä, ns. kaksoisdiagnoosipotilaat muut psykiatriset sairaudet on hoidettava erikseen, mutta samanaikaisesti yhteistyö yleis- ja päihdepsykiatrian kanssa arvioidaan myös sosiaalinen tilanne psykososiaaliset edellytykset kiinnittyä eri tyyppisiin kuntoutusohjelmiin oirekontrolli/vieroitusmotivaatio/hoitomotivaatioarvion hoidon tarpeesta ja päätöksen hoitoon ottamisesta tekee aina lääkäri hoitopaikasta voi päättää muu taho KS 34 Lääkehoidon tavoitteet opiaattiriippuvuuden hoito yliannosteluiden vähentäminen erityisesti kuolemat HIV:n ja C-hepatiitin leviämisen estäminen hoidon mahdollistuminen rikollisuuden pysäyttäminen syrjäytymisen pysäyttäminen päihdekäytön haittojen minimointi potilaan hoitoon kiinnittäminen muiden päihteiden ongelmakäytön hoidon mahdollistaminen psykososiaalisen hoidon mahdollistaminen KS 35 Korvaushoidon tavoitteet psyykkinen ja fyysinen kuntoutuminen kuntoutustarpeen arviointi fyysinen, psyykkinen, ammatillinen, sosiaalinen sitouttaa potilas hoitoon antamalla mahdollisuus vaikuttaa ja vastuuta moniogelmaisuuteen vaikuttaminen päihteettömän identiteetin tukeminen elämänhallinta toiminnallisten valmiuksien kehittäminen, joilla kykenee selviämään arjesta päihteettömänä KS 36 12
13 Hyvän hoidon edellytyksiä varhainen puuttuminen ongelmiin selkeät ja yhtenäiset hoito- ja lääkelinjaukset moniammatillinen yhteistyö ja verkostotyöskentely riittävät toimintaedellytykset mahdollisuus säännölliseen hoitokontaktiin ja riittävän pitkiin vastaanottoaikoihin hoitokäynnit perustuvat potilaan ja työntekijän väliseen luottamukselliseen vuorovaikutus-suhteeseen potilaalla mahdollisuus tulla kuulluksi hoitosuhteen pysyvyys hoitosuhteen rakentaminen edellyttää työntekijältä mm. potilaan kunnioittamista autonomisena yksilönä kykyä yhteistyöhön ja herättää potilaassa luottamusta ammattitaitoonsa ja auttamishaluunsa kykyä olla vuorovaikutussuhteessa aktiivinen ja rakentava KS 37 Motivaatiosta riippuvuusongelmissa aina kyse myös motivaatio-ongelmasta motivaatiojärjestelmä - energisoi ja suuntaa käyttäytymistä, vaikuttaa valintoihin - ilmenee kaikessa toiminnassa, vaikuttaa monissa yhteyksissä ja kaikkina aikoina muuttunut käsitys ennen ajateltiin, että motivaatio on hoidon välttämätön edellytys, ilman sitä potilasta ei voida auttaa motivaation puute syynä miksi potilas ei aloita/jatka hoitoa tai hoito epäonnistuu motivoituminen potilaan vastuulla, puuttuminen potilaan vika motivaatio potilaan ominaisuus jota joko on tai ei ole nykyään katsotaan, että motivaatio on dynaaminen ja vaihteleva ilmiö (ajan/tilanteen mukaan) motivaatiota voidaan muuttaa ja voimistaa (potilas/työntekijä) työntekijän tyyli vaikuttaa ratkaisevasti motivaatioon hoitajan tehtävä herätellä ja voimistaa potilaan motivaatiota (M. Miller) KS 38 Hoidon vaiheet hoidontarpeen arviointi ja aloitus Intensiivivaihe (kesto 3-12kk) riittävän lääkeannoksen saavuttaminen elämäntilanteen rauhoittaminen oheiskäytön loppuminen päivittäiset käynnit lääkkeenjaossa stabiili vaihe (kesto12- xkk) harvennetut käynnit lääkkeenjaossa potilaan tilanteen mukaan kotilääkitys korkeintaan 7 vrk kerrallaan elämäntilanteen vakautuminen kuntoutuksen eteneminen siirtyminen apteekkisopimukselle (kesto xkk) hyvä hoitomyönteisyys elämäntilanne tasapainottunut ja hallinnassa ei ajankohtaisesti tarvetta intensiiviseen psykososiaaliseen työskentelyyn lääkitys apteekkisopimuksen puitteissa korkeintaan 14vrk kerrallaan KS 39 13
14 Lääkehoidon seuranta korvaushoidossa erityisen tärkeätä on seurata määrättyjen lääkkeiden yhteisvaikutukset bentsodiatsepiinit psyykelääkkeet SSRI neuroleptit potilaan sitoutuminen lääkehoitoon sovittujen käyntiaikojen ja ohjeiden noudattaminen oheiskäytön aiheuttamat vaaralliset yhteisvaikutukset alkoholi, bentsodiatsepiinit ja opiaatit lääkehoidon seuranta on osa hoitosuunnitelmaa KS 40 Espoon A-klinikka/ KS Korvaushoidon tuloksellisuus korvaushoito hoitaa tehokkaasti opioidiriippuvuuta ja sen haittoja niin lääketieteellisesti kuin taloudellisesti NIH:n arvio on, että korvaushoito on 18 kertaa halvempaa kuin hoidotta jättäminen: hoito/potilas = 2400$/v ja hoidotta jättäminen = 43000$/v suurin osa potilaista on hyötyy hoidosta hoitoaika saattaa vai pitäisi olla hyvinkin pitkä?! korvaushoitolääkityksestä vieroittautuu noin 10-20% potilaista retkahtamatta sen jälkeen päihderiippuvuus on uusiutuva sairaus hoitotavoitteiden asettaminen potilaskohtaisesti onnistumisen määrittely on siten myös aina potilaskohtaista KS 41 Hoitoajat ja vieroittautuminen Ruotsalainen MMT RTC: 2v seuranta hoidon aloituksesta 12% vieroittautuneet lääkkeestä (Gunne et al 1981, Drug and Alcohol Dependence) 15 vuoden 38 potilaan seuranta Tukholmassa 7/38 (18%) onnistuneesti viroittuneet (Hiltunen et al 2011, nordic Journal of Psychiatry) 18 kk 4183 potilaan seuranta, jotka lopettaneet MMT Kandassa 13% onnistuneesti vieroittautuneet (Nosky et al 2012, Addiction) KS 42 14
15 Haasteena korvaushoito on lukuisissa tutkimuksissa todettu tehokkaimmaksi opioidiriippuvuuden hoitomuodoksi siitä huolimatta suhtautuminen tähän hoitoon on edelleenkin ristiriitaista se on näkynyt Suomen huumausainepolitiikassa sekä hoitojärjestelmän kehittämisessä ja kehityksessä erityisenä huolena on edelleen korvaushoitolääkkeiden buprenorfiinin ja metadonin väärinkäyttö tai niiden päätyminen katukauppaan muista pohjoismaista poiketen buprenorfiini on Suomessa eniten suonensisäisesti väärinkäytetty opiaatti tämä asettaa erityisiä haasteita hoidon kehittämiselle KS 43 Pohdintaa kaiken hoidon tulee olla yksilöllistä ja toteuttaa yhteisymmärryksessä potilaan kanssa myös päihdepotilailla hoidon tarve arvioitava yksilöllisesti ja säännöllisesti hoitotahon toimesta aikarajat toimimattomia riippuvuussairauden pitkäkestoisuus huomioiden kuntoutuminen on pitkäkestoinen prosessi ja tuen tarve vaihtelee nopeastikin eri aikoina lääkkeettömiä ja lääkkeellisiä hoitoja ei tule asettaa vastakkain vaan nähdä toisiaan täydentävinä potilaan hoitojatkumossa keskeistä hoidossa on psykososiaalinen kuntoutus, ei pelkkä lääkehoito KS 44 15
Hoidon tarpeen arviointi ja aloitus
Opiaattiriippuvuuden kliininen diagnostiikka, vieroitus ja korvaushoito Opiaattiriippuvaisten korvaushoidon peruskoulutus 15.11.2012 Espoon K-klinikka yl Kaarlo Simojoki Päihdelääketieteen erityispätevyys
LisätiedotOpiaattiriippuvuuden kliininen diagnostiikka, vieroitus ja korvaushoito
Opiaattiriippuvuuden kliininen diagnostiikka, vieroitus ja korvaushoito Päihdelääketieteen kurssi 2013 14.11.2013 Maarit Rauhala LL, päihdelääketieteen erityispätevyys A-klinikkasäätiön Uudenmaan palvelualue,
LisätiedotSari Fältmars Sairaanhoitaja Epshp/Päihdepsykiatrian pkl
* Sari Fältmars Sairaanhoitaja Epshp/Päihdepsykiatrian pkl *Riippuvuudet; ilmiö, diagnosointi, toleranssi *Alkoholiriippuvuus *Huumeriippuvuus *Lääkeriippuvuus ja sekakäyttö *Toiminnallinen riippuvuus
LisätiedotOpioidiriippuvuuden lääkkeellinen vieroitus- ja korvaushoito 30.11.2011
Opioidiriippuvuuden lääkkeellinen vieroitus- ja korvaushoito 30.11.2011 Kehittämispäällikkö Airi Partanen 27.11.2012 Esityksen nimi / Tekijä 1 STM:n selvitys 30.11.2011 Valmistelu syksyllä 2011: STM, THL,
LisätiedotMuuttunut päihdekäytön profiili
LT Kaarlo Simojoki A-klinikkasäätiö, johtava ylilääkäri email: kaarlo.simojoki@a-klinikka.fi Gsm: 040-5731083 Twitter: @kaarlosimojoki Esityksen Opioidivieroituksen nimi tulee tähän kliininen toteutus
LisätiedotMielenterveyden ensiapu. Päihteet ja päihderiippuvuudet. Lasse Rantala 25.9.2007
Mielenterveyden ensiapu Päihteet ja päihderiippuvuudet Lasse Rantala 25.9.2007 Päihteet ja päihderiippuvuudet laiton huumekauppa n. 1 000 miljardia arvo suurempi kuin öljykaupan, mutta pienempi kuin asekaupan
LisätiedotOpiaattikorvaushoito
Opiaattikorvaushoito Lainsäädäntö Hoito perustuu Sosiaali- ja terveysministeriön asetukseen (33/2008) Korvaushoidolla tarkoitetaan opioidiriippuvaisen hoitoa, jossa käytetään apuna buprenorfiinia tai metadonia
LisätiedotDigitalisaatio on päihdehoidon tulevaisuutta Päihdetiedostusseminaari 2016
LT Kaarlo Simojoki A-klinikkasäätiö, johtava ylilääkäri email: kaarlo.simojoki@a-klinikka.fi Gsm: 040-5731083 Twitter: @kaarlosimojoki Digitalisaatio on päihdehoidon tulevaisuutta Päihdetiedostusseminaari
LisätiedotOpioidikorvaushoito: lopettaa vai tehostaa sitä?
Opioidikorvaushoito: lopettaa vai tehostaa sitä? Saija Turtiainen Psykiatrian erikoislääkäri, HYKS Päihdepsykiatrian klinikka Asiantuntijalääkäri, Keva Asiantuntijalääkäri, Valvira 7.3.2014 Lopettaa vai
LisätiedotRASKAANA OLEVA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄ ÄITI -PÄIHTEIDEN KÄYTÖN TUNNISTAMISEN HAASTEITA JA HOITOPOLKUJA
RASKAANA OLEVA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄ ÄITI -PÄIHTEIDEN KÄYTÖN TUNNISTAMISEN HAASTEITA JA HOITOPOLKUJA Anne Poikolainen Lastenpsykiatrian erikoislääkäri Sovatek 25.5.2016 Päihteiden käytön tunnistamisen vaikeudesta
LisätiedotSeinäjoen Päihdeklinikan opiaattikorvaushoito. Jani Rinta-Nikkola Opiaattikorvaushoidon vastaava ohjaaja
Seinäjoen Päihdeklinikan opiaattikorvaushoito Jani Rinta-Nikkola Opiaattikorvaushoidon vastaava ohjaaja Historia Toiminta aloitettiin vuonna 2010 TAYS ketjulähetti koulutus Arviot TAYS:n Päihdepsykiatrian
LisätiedotPäihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen
Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen Päihderiippuvuuden synty Psyykkinen riippuvuus johtaa siihen ettei nuori koe tulevansa toimeen ilman ainetta. Sosiaalinen
LisätiedotMETADON KORVAUSHOITOLÄÄKKEENÄ
Oulun kaupungin päihdeklinikka Kiviharjuntie 5 90230 Oulu METADON KORVAUSHOITOLÄÄKKEENÄ Oulun seudun ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma Niskasaari Anne Näppä Marja Olet vapaa, jos elät niin kuin
LisätiedotRiippuvuudesta ja sen hoidosta. Psykiatrisen hoitotyön opintopäivät Tampere Merja Syrjämäki
Riippuvuudesta ja sen hoidosta Psykiatrisen hoitotyön opintopäivät Tampere 29.3.2019 Merja Syrjämäki Yksi suurista kansansairauksista Ainakin 20% väestöstä on riippuvainen jostain päihteestä elämänsä aikana
LisätiedotLääkkein tuettu hoito vai ei missä ongelma? Huumepolitiikka.nyt - seminaari
Lääkkein tuettu hoito vai ei missä ongelma? Huumepolitiikka.nyt - seminaari 3.3.2019 LT Kaarlo Simojoki A-klinikka Oy, toimitusjohtaja ja lääketieteellinen johtaja Helsingin Yliopisto, Päihdelääketieteen
LisätiedotHUS Riippuvuuspsykiatria. Tietoa korvaushoidosta - metadoni
HUS Riippuvuuspsykiatria Tietoa korvaushoidosta - metadoni HUS Riippuvuuspsykiatria korvaushoito Välskärinkatu 6, 1. krs, PL 590, 00029 HUS puh. 09 471 75482 Vieraile verkkosivustollamme osoitteessa: www.hus.fi
LisätiedotKorvaushoidon käytännöt vankiterveydenhuollossa. Jukka Voutilainen, osastonylilääkäri Psykiatrinen vankisairaala Turku
Korvaushoidon käytännöt vankiterveydenhuollossa Jukka Voutilainen, osastonylilääkäri Psykiatrinen vankisairaala Turku 4.6.2019 Korvaushoitopotilaiden määrä vankiloissa 1.3.17 86 potilasta, joista metadonilla
LisätiedotHUS Riippuvuuspsykiatria. Tietoa korvaushoidosta - buprenorfiini
HUS Riippuvuuspsykiatria Tietoa korvaushoidosta - buprenorfiini HUS Riippuvuuspsykiatria korvaushoito Välskärinkatu 6, 1. krs, PL 590, 00029 HUS puh. 09 471 75482 Vieraile verkkosivustollamme osoitteessa:
LisätiedotErilaiset päihteet, niiden vaikutukset ja miten tunnistaa niiden käyttö. Anneli Raatikainen 3.2.2015
Erilaiset päihteet, niiden vaikutukset ja miten tunnistaa niiden käyttö Anneli Raatikainen 3.2.2015 AIHEITA: - Päihdeongelman kehittyminen - Eri päihteiden vaikutuksia - Päihteiden käytön tunnistaminen
LisätiedotOpioidikorvaushoito toipumisprosessin välivaiheena Hoidosta onnistuneesti irrottautuneiden kokemuksia kuntoutumisesta
Opioidikorvaushoito toipumisprosessin välivaiheena Hoidosta onnistuneesti irrottautuneiden kokemuksia kuntoutumisesta Sini Kankaanpää Helsingin yliopisto, sosiaalityön pro gradu -tutkielma 2013 Päihde-
LisätiedotLapin Mielenterveys- ja päihdepäivät 4-5.8.2013 Rovaniemi
Lapin Mielenterveys- ja päihdepäivät 4-5.8.2013 Rovaniemi Helena Rännäli Kehittäjätyöntekijä Hyvinvointi hakusessa-riippuvuus riskinä -hanke 2013-2015 Pohjois-Suomen Sosiaalialanosaamiskeskus Lapin toimintayksikkö
LisätiedotPILOTTIPROJEKTI C-HEPATIITIN HOITO KORVAUSHOITOPOLIKLINIKALLA. Kaisa Kuurne Ylilääkäri Helsingin päihdepalvelut
PILOTTIPROJEKTI C-HEPATIITIN HOITO KORVAUSHOITOPOLIKLINIKALLA Kaisa Kuurne Ylilääkäri Helsingin päihdepalvelut 8.3.2019 8.3.2019 KUURNE 2 PILOTIN TAUSTAA STM C-hepatiitti strategia XI/16 Pilotin suunnittelu
LisätiedotLasse Rantala Mielenterveyden ensiapu: PÄIHTEET JA PÄIHDERIIPPUVUUDET. Vaasa opisto 21.2.2008 MIELENTERVEYDEN ENSIAPU
Lasse Rantala Mielenterveyden ensiapu: PÄIHTEET JA PÄIHDERIIPPUVUUDET Vaasa opisto 21.2.2008 Päihteet ja päihderiippuvuus Tavallisimmat syyt hoitoon hakeutumiselle päivystyksenomaisesti: yliannos vieroitusoireet
Lisätiedot3.6.2011. Lääkityksen ja huumeseulojen seuranta, ajokorttiarviot. Opiaattikorvaushoitopotilaiden valvottu lääkitys (huhtikuu -11: 31 potilasta)
Perustason palvelut vastaavat ensisijaisesti päihderiippuvuuksien varhaisesta toteamisesta, hoidosta ja kuntoutuksesta Sosiaali- ja terveyskeskuksen lääkärien ja hoitajien vastaanotoilla hoidetaan välittömiä
LisätiedotIkääntyminen ja alkoholi
Ikääntyminen ja alkoholi Mauri Aalto dos, psyk el Järvenpään sosiaalisairaala ja Kansanterveyslaitos Katsaus on laadittu osana Rahaautomaattiyhdistyksen rahoittamaa Liika on aina liikaa - ikääntyminen
LisätiedotMini-interventio erikoissairaanhoidossa. 12.10.2011 Riitta Lappalainen - Lehto
Mini-interventio erikoissairaanhoidossa 12.10.2011 Riitta Lappalainen - Lehto Kuuluuko interventio erikoissairaanhoitoon? - Sairaalassa potilaiden tulosyyn taustalla usein päihteiden käyttö (n. 20 %:lla
LisätiedotOpioidit ja kipu. Päihdepsykiatrin vinkkejä
Opioidit ja kipu Päihdepsykiatrin vinkkejä LSHP alueellinen koulutus 17.2.2016 Solja Niemelä Työelämäprofessori (psykiatria ja päihdelääketiede)) Kliinisen neurotieteentutkimusyksikkö, Oulun yliopisto
LisätiedotYhteenvetoa suomalaisista korvaushoidon seuranta- ja vaikuttavuustutkimuksista. YTT Jani Selin, THL jani.selin@thl.fi
Yhteenvetoa suomalaisista korvaushoidon seuranta- ja vaikuttavuustutkimuksista YTT Jani Selin, THL jani.selin@thl.fi Esityksen kulku Minkälaisia tutkimuksia Suomessa on tehty? Minkälaisia ovat korvaushoitopotilaat?
LisätiedotPalkkiohoidot käytännössä Salon Terveyskeskuksen Päihdeyksikkö PÄLÄ-päivät
Palkkiohoidot käytännössä Salon Terveyskeskuksen Päihdeyksikkö PÄLÄ-päivät 8.3.2019 JARNO HEINO, PSYNAPSI OY PSYKIATRIAN ERIKOISLÄÄKÄRI, PÄIHDELÄÄKETIETEEN ERITYISPÄTEVYYS Sidonnaisuudet Psynapsi Oy: Salon
LisätiedotOpioidikorvaushoito Helena Rännäli 20.2.2015
Opioidikorvaushoito Hoitoon pääsyn kriteerit ehdoton edellytys hoitoon pääsylle on ICD 10- tautiluokituksen kriteerit täyttävä opioidiriippuvuus aiempien vierotusyritysten epäonnistuminen kyky sitoutua
LisätiedotIKÄIHMINEN JA ALKOHOLI JENNA PAHKALA KUNTOUTUMISKESKUS, KOUVOLA A-KLINIKKA OY
IKÄIHMINEN JA ALKOHOLI JENNA PAHKALA KUNTOUTUMISKESKUS, KOUVOLA A-KLINIKKA OY IKÄIHMINEN, VANHUS, IÄKÄS Ei voi iällisesti määritellä Ikääntyneisyydelle ei voida asettaa yksiselitteistä rajaa yksilöllisten
LisätiedotHOITOSUUNNITELMA JA SOPIMUKSET, HOIDON TAVOITTEET
Korvaushoidon käytännöt, asiakasohje 5.3.2019 Taivalkosken terveyskeskuksen korvaushoitomalli pohjautuu Pohjois- Pohjanmaan sairaanhoitopiirin ja Oulun kaupungin malliin korvaushoidosta. Malli edellyttää
Lisätiedot301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen
301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin
LisätiedotRiippuvuudet ja vastuullisuus: Päihdehuollon asiakkaat, huumeet ja liikenne.
Riippuvuudet ja vastuullisuus: Päihdehuollon asiakkaat, huumeet ja liikenne. A-klinikkasäätiön Päihdetiedotusseminaari, Amsterdam 4.10.2007 Antti Weckroth Riippuvuus tahdon sairautena Benjamin Rush 1812:
LisätiedotMiten työnantaja voi tunnistaa ongelman vai voiko?
Miten työnantaja voi tunnistaa ongelman vai voiko? Juuri tänään Kohtaa sairaus nimeltä alkoholismi Riippuvuussairauden käsite Sairauden eteneminen ihmisen käytöksenä Tunnistamisen mahdollisuudet ja mahdottomuudet
LisätiedotRaskaus & päihteet OPAS PÄIHDEPERHEILLE
Raskaus & päihteet OPAS PÄIHDEPERHEILLE Haluamme auttaa Sinua löytämään oikean avun itsellesi sekä tulevalle lapsellesi Tästä oppaasta saat: tietoa päihteiden vaikutuksesta sikiöön vaihtoehtoja mistä saada
LisätiedotKorvaushoitoasiakkaiden osallisuuden lisääminen
Korvaushoitoasiakkaiden osallisuuden lisääminen Irina Köntti 15.6.2017 Korvaushoito Korvaushoidolla tarkoitetaan opioidiriippuvaisen hoitoa, jossa käytetään apuna buprenorfiinia tai metadonia sisältäviä
LisätiedotBentsodiatsepiiniriippuvaisen hoidon toteuttaminen avoterveydenhuollossa
Bentsodiatsepiiniriippuvaisen hoidon toteuttaminen avoterveydenhuollossa J-P. Visapää, LL Kymenlaakson A-klinikkatoimi Helsingin Diakonissalaitos, Huumepäivystysosasto Taustaa Suurin osa suomalaisista
LisätiedotKuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä?
Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät 17.11.2008 Merja Syrjämäki psykiatrian erikoislääkäri TAYS Pitkäniemi APS5 Kaksoisdiagnoosin ulottuvuudet Lievä psyykkinen
LisätiedotTaulukko 2. Päihdehuollon huumeasiakkaat 2008: kaikki, uudet asiakkaat, miehet ja naiset, avo- ja laitoshoito
Taulukko 2. Päihdehuollon huumeasiakkaat 2008: kaikki, uudet asiakkaat, miehet ja naiset, avo- ja laitoshoito Kaikki Ensimmäistä kertaa Miehet Naiset Avohoito Laitoshoito (lkm=4109) hoitoon hakeutuneet
LisätiedotJohdanto korvaushoitoon. Mauri Aalto Ylilääkäri EPSHP, Päihdepsykiatrian pkl
Johdanto korvaushoitoon Mauri Aalto Ylilääkäri EPSHP, Päihdepsykiatrian pkl Opiaatit 1 Päihdekäyttö perustuu niiden mielihyvää lisäävään ja käyttäytymistä vahvistavaan vaikutukseen Kaikkia opioideja kohtaan
LisätiedotTupakkariippuvuus fyysinen riippuvuus. 9.9.2015 Annamari Rouhos LT, keuhkosairauksien erikoislääkäri Sydän- ja keuhkokeskus HYKS
Tupakkariippuvuus fyysinen riippuvuus 9.9.2015 Annamari Rouhos LT, keuhkosairauksien erikoislääkäri Sydän- ja keuhkokeskus HYKS Riippuvuuden tunnusmerkkejä voimakas halu tai pakonomainen tarve käyttää
LisätiedotEnnakkoon lähetetyt kysymykset
Ennakkoon lähetetyt kysymykset Irma Pahlman OTT, VT, MBA Korvaushoitoasiakkaan oikeus valita korvaushoitoa toetuttava terveysasema ja kunta Terveydenhuoltolaki (1326/2010) 47 Kiireettömän hoidon hoitopaikan
LisätiedotKUN MINI-INTERVENTIO EI RIITÄ
KUN MINI-INTERVENTIO EI RIITÄ Helena Haimakainen; sairaanhoitaja 30.01.2013 PÄIHDETYÖ PERUSPALVELUISSA TAVOITEENA Ehkäistä ja vähentää päihteiden ongelmakäyttöä Sosiaalisten ja terveydellisten haittojen
Lisätiedotbukkaalinen fentanyylitabletti Effentora_ohjeet annostitrausta varten opas 6.indd :04:58
10 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 Yksilöllisesti sopiva annos jokaiselle syövän läpilyöntikivuista kärsivälle potilaalle: Viisi Effentora - vahvuutta mahdollistavat yksilöllisen läpilyöntikipujen hoidon Ohjeet
LisätiedotAlkoholidementia hoitotyön näkökulmasta
Alkoholidementia hoitotyön näkökulmasta PÄIHDELÄÄKETIETEEN PÄIVÄT 8.3.2019 SH KATJA ORANEN HELSINGIN SAIRAALA / SUURSUON SAIRAALA, AKUUTTI PÄIHDEKUNTOUTUSOSASTO 12 Suursuon sairaala os. 12 Akuutti päihdekuntoutusosasto
LisätiedotOpioidiriippuvuuden vieroitus- ja korvaushoidon haasteet ja ongelmat
Opioidiriippuvuuden vieroitus- ja korvaushoidon haasteet ja ongelmat Syksyllä 2011 tehdyn STM:n selvityksen tuloksia korkeakouluharjoittelija Laura Sohlberg, THL VTT Anna Leppo 28.11.2012 Opioidiriippuvuuden
LisätiedotPÄIHDE RIIPPUVUUS Jouko Koskela KVALT-seminaari , PALVA
PÄIHDE RIIPPUVUUS Jouko Koskela KVALT-seminaari 24.2.2014, PALVA 11.10.2016 Mielihyvä Mielihyväjärjestelmää ruokkivat: Fyysiset, psyykkiset, sosiaaliset asiat ja tekijät Haitalliset aineet: nikotiini,
LisätiedotG2P0 + C 2 H 5 OH =?! Antti Koivukangas LT, yleislääketieteen erikoislääkäri EPSHP/ Psykiatria Ei sidonnaisuuksia (KH) 20.11.
G2P0 + C 2 H 5 OH =?! Antti Koivukangas LT, yleislääketieteen erikoislääkäri EPSHP/ Psykiatria Ei sidonnaisuuksia (KH) 20.11.2008 Vaasa 1 Nuoret aikuiset ja päihteet päihteiden käyttö runsaimmillaan 20
LisätiedotLääketieteellinen vs. sosiaalinen näkökulma päihdetyössä
Lääketieteellinen vs. sosiaalinen näkökulma päihdetyössä Päihdetiedotusseminaari Lääkkeet huumeina ja hoitokeinoina Berliini 4.-7.9.2008 Mikko Salaspuro Professori (emeritus) Helsingin yliopisto EI OLE
LisätiedotKivun lääkehoidon seuranta. Lääkehoidon päivä 19.3.2015 APS-kipuhoitaja Päivi Kuusisto
Kivun lääkehoidon seuranta Lääkehoidon päivä 19.3.2015 APS-kipuhoitaja Päivi Kuusisto fifthvital singn viides elintärkeä toiminto Pulssi Hengitys Kehonlämpö, Diureesi RR K i p u Kivunhoidon portaat. mukaillen
LisätiedotKainuulainen päihdeongelma toteutuneiden hoitojaksojen perusteella vuonna 2011
Kainuulainen päihdeongelma toteutuneiden hoitojaksojen perusteella vuonna 211 Herätys seminaari 14.9.212 / Järvenpään sosiaalisairaala A-klinikkasäätiön Järvenpään sosiaalisairaala 9 paikkaa, korkea käyttöaste
LisätiedotPäihdeongelmaisen ajokykyarvio - arvion käytännön toteutus. Markus Sundqvist Erikoislääkäri, A-klinikkasäätiö Päihdelääketieteen päivät, 8.3.
Päihdeongelmaisen ajokykyarvio - arvion käytännön toteutus Markus Sundqvist Erikoislääkäri, A-klinikkasäätiö Päihdelääketieteen päivät, 8.3.2013 Keskeisiä periaatteita Lääkäri arvioi ajoterveyden. Poliisi
LisätiedotBUPRENORFIINI VAI METADONI? Outi Kuikanmäki Päihdelääketieteen päivät 2014
BUPRENORFIINI VAI METADONI? Outi Kuikanmäki Päihdelääketieteen päivät 2014 Outi Kuikanmäki 7.3.2014 2 Sidonnaisuudet LL, päihdelääketieteen erityispätevyys Päätoimi Erityisasiantuntija, Helsingin Diakonissalaitos
LisätiedotKorvaushoito vuonna 2007
Korvaushoito vuonna 2007 Korvaushoito ja ylläpitohoito perusterveydenhuollossa Työkokous Raisio 26.10.2007 Antti Holopainen Järvenpään sosiaalisairaala Teemoja Mistä olemme tulleet Mitä olemme oppineet
LisätiedotAlkoholiongelman / -riippuvuuden tunnistaminen. Hannu Alho, RUORA2017
Alkoholiongelman / -riippuvuuden tunnistaminen Hannu Alho, RUORA2017 Alkoholin ongelmakäytön toteaminen Tavoitteena on havaita alkoholin ongelmakäyttö varhain, ennen kuin siitä aiheutuu fyysisiä, psyykkisiä
LisätiedotTunnistaminen ja kohtaaminen
Ari Terävä 23.11.2016 Tunnistaminen ja kohtaaminen Päihdetyön asiantuntijakoulutus Point Collage Addiktio ja riippuvuus Pidetään usein synonyymeinä, mutta... Addiktio on mielle- ja motivaatiojärjestelmän
LisätiedotKankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti.
Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti. Kankaanpään A-koti sijaitsee maaseudulla Karvianjoen rannalla seitsemän kilometrin päässä Kankaanpään keskustasta.
LisätiedotMauri Aalto Professori, ylilääkäri TaY, THL, EPSHP
Mauri Aalto Professori, ylilääkäri TaY, THL, EPSHP } Bentsodiatsepiineihin liittyvä fyysinen ja psyykkisen riippuvuuden kehittyminen, luonne ja vaikeusaste vaihtelevat potilaasta toiseen } Fyysinen riippuvuus
LisätiedotLiite I. Tieteelliset päätelmät ja perusteet myyntiluvan (-lupien) ehtojen muuttamiselle
Liite I Tieteelliset päätelmät ja perusteet myyntiluvan (-lupien) ehtojen muuttamiselle 1 Tieteelliset päätelmät Ottaen huomioon arviointiraportin, jonka lääketurvallisuuden riskinarviointikomitea (PRAC)
LisätiedotTyökokous 26.1.12 - käsiteltiin esiarviointi Työkokous 24.2.12 - tarkennettiin esiarviointi - käsiteltiin varsinainen arviointi ja korvaushoitopäätös
Työkokous 26.1.12 - käsiteltiin esiarviointi Työkokous 24.2.12 - tarkennettiin esiarviointi - käsiteltiin varsinainen arviointi ja korvaushoitopäätös Työkokous 20.3.2012 - hyväksyttiin 24.2.12 mennessä
LisätiedotPäihdehuollon huumeasiakkaat 2016
36 2017 1.11.2017 Päihdehuollon huumeasiakkaat 2016 Päälöydökset Päihdehuollon huumehoidon asiakkaiden yleisimmät ongelmapäihteet olivat opioidit (77 %), stimulantit (52 %) ja kannabis (52 %). Asiakkaista
LisätiedotOPIAATTIRIIPPUVAISTEN AVOVIEROITUSHOIDON VASTUUN SIIRTÄMINEN TERVEYSKESKUKSILLE
1 OPIAATTIRIIPPUVAISTEN AVOVIEROITUSHOIDON VASTUUN SIIRTÄMINEN TERVEYSKESKUKSILLE Vakka-Suomen seutukunnan kuntayhtymän sosiaali- ja terveysjaosto on sisällyttänyt toimintasuunnitelmaansa ( 3, 1.2.2008
LisätiedotKannabis yleistyy, nopeat interventiot terveydenhoidossa. Ylilääkäri Pekka Salmela A-klinikkasäätiö/Pirkanmaa Puhutaan huumeista 18.2.
Kannabis yleistyy, nopeat interventiot terveydenhoidossa Ylilääkäri Pekka Salmela A-klinikkasäätiö/Pirkanmaa Puhutaan huumeista 18.2.2014 Kannabis Hamppukasvista/Cannabis Sativa) saatavien erilaisten valmisteiden
LisätiedotFirmagon eturauhassyövän hoidossa
Firmagon eturauhassyövän hoidossa Käytännön tietoa ja ohjeita potilaalle Eturauhassyöpään sairastuminen ja sen hoito aiheuttavat uuden elämäntilanteen. Mielessä voi pyöriä monia kysymyksiä. Ajatusten kanssa
LisätiedotHELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/ TERVEYSLAUTAKUNTA
HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 5 15.12.2009 pöydälle pantu asia LAUSUNTO ALOITTEESTA PÄIHDERIIPPUVAISTEN LÄÄKKEETTÖMÄN YHTEISÖHOIDON MAHDOLLISTAMISESTA Terke 2009-2578 Esityslistan asia TJA/5 TJA
LisätiedotPäihdehuollon huumeasiakkaat 2017
31 2018 28.9.2018 Päihdehuollon huumeasiakkaat 2017 Päälöydökset Päihdehuollon huumehoidon asiakkaiden yleisimmät ongelmapäihteet olivat opioidit (77 %), stimulantit (55 %) ja kannabis (52 %). Asiakkaista
LisätiedotOulun kaupungin päihdepalvelut. Liisa Ikni
Oulun kaupungin päihdepalvelut Liisa Ikni Ehkäisevä päihdetyö Neuvontaa, tukea, tietoa, teemaviikkoja, kampanjoita, kursseja ja ryhmiä Taitolaji ryhmä alkoholinkäytöstään huolestuneille Tupakasta luopumisryhmä
LisätiedotMitä on strukturoitu tutkiminen. Strukturoitu vs semistrukturoitu haasta@elu. Kokonais)lanteen kartoitus. PÄLY Päihdepotilaan strukturoitu tutkiminen
Päihdepo)laan strukturoitu Solja Niemelä LT, psyk el, päihdelääke)eteeen ep Päihdehoidon kliininen ope@aja Turun yliopisto Esityksen sisältö Vieroitusoireiden arvioin) Päihdehäiriön arvioin) Diagnos)ikka
LisätiedotEspoon parhaat potilaat Kivenlahti-Stensvik ry. Apulaisylilääkäri Sanna Mustonen Vastaava hoitaja Tiia Palanne Kivenlahden terveysasema
Espoon parhaat potilaat 17.5.16 Kivenlahti-Stensvik ry Apulaisylilääkäri Sanna Mustonen Vastaava hoitaja Tiia Palanne Kivenlahden terveysasema Happy or not 18.5.2016 2 Meidän potilaat Aktiivisia Yhteistyökykyisiä
LisätiedotKAKSOISDIAGNOOSI- POTILAIDEN INTEGROITU HOITO
KAKSOISDIAGNOOSI- POTILAIDEN INTEGROITU HOITO ESITYKSEN SISÄLTÖ Kaksoisdiagnoosi? Muna vai kana? Integroitu hoito? TERVEYTTÄ LAPISTA 2013 5.9.2013 Solja Niemelä Psykiatrian professori (ma.), ylilääkäri
LisätiedotRaskaudenaikainen korvaushoito. Kati Vesterinen, ayl HUS Riippuvuuspsykiatria
Raskaudenaikainen korvaushoito Kati Vesterinen, ayl HUS Riippuvuuspsykiatria ei sidonnaisuuksia KEVA Päihdelääketieteen päivät 7.3.2019 2 Korvaushoito - raskaus Korvaushoidon edellytyksenä todennettu riippuvuus
LisätiedotKAKSOISDIAGNOOSI- POTILAIDEN INTEGROITU HOITO
KAKSOISDIAGNOOSI- POTILAIDEN INTEGROITU HOITO TERVEYTTÄ LAPISTA 2013 5.9.2013 Solja Niemelä Psykiatrian professori (ma.), ylilääkäri Päihdelääketieteen erityispätevyys Oulun yliopisto ja Lapin sairaanhoitopiiri
LisätiedotYleistä addiktioista
Yleistä addiktioista Addictio (lat.) = jättäminen/jättäytyminen jonkun valtaan Pakonomainen tarve harjoittaa jotakin toimintoa tai kokea tietynlainen tunnetila eli ei enää oma valinta riippuvuus Sana kärsinyt
LisätiedotMitä alkoholin suurkulutuksella tarkoitetaan?
Mitä alkoholin suurkulutuksella tarkoitetaan? Mauri Aalto Dosentti, ylilääkäri Kansanterveyslaitos Miksi kysymys esitetään? On olemassa alkoholin käyttöä, johon ei liity riskiä tai riski on vähäinen Mini-intervention
LisätiedotHuumetilanne Suomessa. Päivän päihdetilanne -koulutus, 8.5.2014 Turku Karoliina Karjalainen, TtT, erikoistutkija
Huumetilanne Suomessa Päivän päihdetilanne -koulutus, 8.5.2014 Turku Karoliina Karjalainen, TtT, erikoistutkija Aikuisväestön huumeiden käyttö 9.5.2014 Huumetilanne Suomessa / Karjalainen 2 Väestökyselyt
LisätiedotPäihteiden käytön katkaiseminen on taitolaji
Päihteiden käytön katkaiseminen on taitolaji Pienet pohjalaiset Päihdepäivät Seinäjoki 17.11.2008 Antti Holopainen Ylilääkäri Järvenpään sosiaalisairaala Sisältöä Miten syntyy katkaisemisen tarve? Mitä
LisätiedotAttentin 5mg tabletti - opas reseptin kirjoittavalla lääkärille Tarkistuslista hoidon jatkuvaan seurantaan mahdollisessa web-pohjaisessa jakelussa
Attentin 5mg tabletti - opas reseptin kirjoittavalla lääkärille Tarkistuslista hoidon jatkuvaan seurantaan mahdollisessa web-pohjaisessa jakelussa Tarkistuslista 2 tarkistuslista Attentin 5mg tabletti
LisätiedotHuomio esim. diabetes, näköongelmat (aistit) -> kommunikoinnin ongelmat, somaattinen sairastavuus yleisempää
Skitsofreniapotilaan somaattiseen hoitoon pääseminen ja hoitosuunnitelmat vrt. muut somaattiset pitkäaikaissairaudet Huomio esim. diabetes, näköongelmat (aistit) -> kommunikoinnin ongelmat, somaattinen
LisätiedotMerja Karjalainen Miia Tiihonen Sisä-Savon terveydenhuollon kuntayhtymä, Suonenjoki
Merja Karjalainen Miia Tiihonen Sisä-Savon terveydenhuollon kuntayhtymä, Suonenjoki Valmistelut: Alueen omahoitaja: Terveyskeskuksen lääkelista, tekstit, laboratoriotulokset Hoivakodin hoitaja: Talon lääkelista,
LisätiedotLasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot. Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria
Lasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria Esityksen keskiössä Voivat olla vakavia sairauksia. Kuolema, kehityksen pysähdys ja perheen ongelmat.
LisätiedotSyömishäiriöiden hoitopolun haasteet. Jaana Ruuska, LT, osastonylilääkäri TAYS, nuorisopsyk. vastuualue
Syömishäiriöiden hoitopolun haasteet Jaana Ruuska, LT, osastonylilääkäri TAYS, nuorisopsyk. vastuualue 1 Alkavat yleensä nuoruusiässä Suurin osa sairastuu ennen 25v ikää Laihuushäiriö on kolmanneksi yleisin
LisätiedotKäypä hoito -indikaattorit; Alaselkäkipu Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat Alaselkäkipu Käypä hoito -suositukseen (2017)
Käypä hoito -indikaattorit; Alaselkäkipu Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat Alaselkäkipu Käypä hoito -suositukseen (2017) 1 2 Keston mukaan selkäkipu jaetaan akuuttiin (alle 6 vkoa), subakuuttiin
LisätiedotVerkkoterapia. Apua kotisohvalle, ammattilaisen tuella
Verkkoterapia Apua kotisohvalle, ammattilaisen tuella 11.3.2019 1 Taustaa Suomessa arviolta noin 560 000 alkoholin riskikäyttäjää (THL, 2018) Työssäkäyvistä miehistä 39 % ja naisista 14 % alkoholin riskikäyttäjiä
LisätiedotPsykoosi 22.9.2015 JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO
Psykoosi 22.9.2015 JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO Mitä psykoosi tarkoittaa? Psykoosilla tarkoitetaan sellaista poikkeavaa mielentilaa, jossa ihminen
LisätiedotAVH-POTILAAN PSYYKKINEN TUKEMINEN
AVH-POTILAAN PSYYKKINEN TUKEMINEN Ihmisen käsitys muuttuneesta tilanteesta muodostuu nopeasti ja on melko pysyvää. Hallinnan tunteen saavuttaminen ennustaa masennuksen vähäisyyttä, kuntoutumista, parempaa
LisätiedotVUOROVAIKUTUS JA LAPSUUSIÄN TUNNE- ELÄMÄN KEHITYS
VUOROVAIKUTUS JA LAPSUUSIÄN TUNNE- ELÄMÄN KEHITYS 6.11.2017 1 VUOROVAIKUTUS VOI OLLA Suojaavana tekijänä tunne-elämän suotuisalle kehitykselle myös korjaavaa, hoitavaa (sekä hoito- ja terapiasuhteet että
LisätiedotKorvaushoito Addiktiopoliklinikalla
Korvaushoito Addiktiopoliklinikalla Opiaattiriippuvaisen potilaan hoitopolku Päivän n päihdetilannep ihdetilanne-koulutus 11.5.2007 Ilkka Helamo TYKS 723 TYKS Addiktiopoliklinikka Toiminnan painopisteenä
LisätiedotPäihdehuollon huumeasiakkaat
TILASTORAPORTTI Statistikrapport Statistical report Päihdehuollon huumeasiakkaat 2013 Martta Forsell +358 29 524 7974 martta.forsell@thl.fi Tuula Nurmi +358 29 524 7650 tuula.nurmi@thl.fi Terveyden ja
LisätiedotPsykoositietoisuustapahtuma
Psykoositietoisuustapahtuma apulaisylilääkäri Pekka Salmela Tampereen Psykiatria- ja päihdekeskus 19.9.2017 Metso Psykoosit Psykooseilla eli mielisairauksilla tarkoitetaan mielenterveyshäiriöiden ryhmää,
LisätiedotPäihdeongelman tunnistaminen ja päihteettömyyteen tukeminen
Yhteistyöpäivä 1.10.2015 Päihdeongelman tunnistaminen ja päihteettömyyteen tukeminen Tuula Seppänen FinFami Uusimaa ry. Alkoholi Riippuvuutta aiheuttavat päihteet Liimat, yskänlääkkeet, liuotteet Kannabistuotteet
LisätiedotPropyyliheksedriini. Eventin. Postfach 210805 Ludwigshafen DE 67008 Germany. Tämä päätös Huomioitava ennen lääkkeen Lääkevalmisteen
Liite I 3 Aine: Propyyliheksedriini Tämä päätös Huomioitava ennen lääkkeen Lääkevalmisteen ottamista kauppanimi Saksa Knoll AG Postfach 210805 Ludwigshafen DE 67008 Germany Eventin 4 Aine Fenbutratsaatti
LisätiedotTärkeää tietoa GILENYA -hoidosta
Tärkeää tietoa GILENYA -hoidosta Ensimmäisen GILENYA-annoksen jälkeen lääkärisi pyytää sinua jäämään vastaanotolle vähintään kuuden tunnin ajaksi, jotta tarvittaviin toimenpiteisiin voidaan ryhtyä, jos
LisätiedotAPTEEKKI- SOPIMUKSET. Ohjeistus apteekeille ja lääkäreille
APTEEKKI- SOPIMUKSET Ohjeistus apteekeille ja lääkäreille Suomen Apteekkariliitto, päivitys 7.11.2017 APTEEKKISOPIMUKSET OHJEISTUS LÄÄKÄREILLE JA APTEEKEILLE 1 Yleistä apteekkisopimuksesta Apteekkisopimuskäytäntö
LisätiedotHIV-potilaan hoitotyö K-SKS
HIV-potilaan hoitotyö K-SKS Valtakunnallinen HIVkoulutuspäivä 13.2.13 sh Ulla-Maarit Tiainen MITÄ KESKI-SUOMEN HIV -HOITOTYÖHÖN KUULUU TÄNÄÄN, n HIV-potilaita on hoidettu sisätautien pkl:lla 90-luvun alusta
LisätiedotAHTS Jyväskylässä 2.3.2009
AHTS Jyväskylässä 2.3.2009 Lapsuus, nuoruus ja keski-iän päihteidenkäyttö FT, vanhempi tutkija, Järvenpään sosiaalisairaala, A-klinikkasäätiö Tuuli.pitkanen@a-klinikka.fi (http://info.stakes.fi/kouluterveyskysely)
LisätiedotKysymyksiä ja vastauksia AJANKOHTAISISTA HUUMAUSAINEISTA
Kysymyksiä ja vastauksia AJANKOHTAISISTA HUUMAUSAINEISTA 2014 MUUNTOHUUMEET Mitä ovat muuntohuumeet? Muuntohuumeet ovat useimmiten tunnetuista huumausaineista muunneltuja aineita, joita käytetään päihtymistarkoituksessa.
LisätiedotVaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS. Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012
Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012 9. 3. 2 0 1 Vaikeavammaisten yksilöllisen kuntoutusjakson standardi Uudistustyön tavoitteena oli rakentaa intensiivisesti
LisätiedotTyypin 1 diabeetikoiden hoitomalli Tampereella
Tyypin 1 diabeetikoiden hoitomalli Tampereella LL Susanna Aspholm Tampereen Diabetesvastaanotto Tiimiklubi 25.10.2013 Aitolahti Tampereen Diabeetikot 2012 Tampereen väestö 217 579 henkeä 12 200 diabeetikkoa
Lisätiedot