1(7) Suomen Pysyvä Edustusto Bryssel EUE NEUVOSTORAPORTTI EUE

Transkriptio

1 1(7) Suomen Pysyvä Edustusto Bryssel EUE NEUVOSTORAPORTTI EUE EUE Turkia Riikka-Maria(UM), Kiviniemi Antero(UM) Asia Työllisyys-, sosiaalipolitiikka-, terveys- ja kuluttaja-asiat -neuvosto (työllisyys- ja sosiaaliministerit) Kokous Työllisyys-, sosiaalipolitiikka-, terveys- ja kuluttaja-asioiden neuvosto Työllisyys- ja sosiaaliministereiden neuvosto keskusteli sosiaaliturvan koordinaatiosta ja eurooppalaiseen ohjausjaksosta teemalla työmarkkinoille pääsyn edistäminen. Neuvosto hyväksyi samalla yhteisen työllisyysraportin vuodelle 2017 sekä päätelmät vuotuisesta kasvuselvityksestä. Neuvostossa käytiin myös laaja keskustelu lähetettyjä työntekijöitä koskevan direktiivin uudistamisen tilannekatsauksesta, vaikka kyseessä ei ollutkaan varsinainen keskusteluaihe. 1. Esityslistaa hyväksyttiin. Muut kuin lainsäädäntöasiat 2. A-kohtien luettelon hyväksyttiin. Lainsäädäntökäsittelyt (Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 16 artiklan 8 kohdan mukainen julkinen käsittely) 3. (mahd.) A-kohtien luettelon hyväksyminen Ei agendalla, 4. Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamisesta annetun asetuksen (EY) N:o 883/2004 ja asetuksen (EY) N:o 883/2004 täytäntöönpanomenettelystä annetun asetuksen (EY) N:o 987/2009 muuttamisesta (ensimmäinen käsittely) Toimielinten välinen asia: 2016/0397 (COD) = Periaatekeskustelu 15642/16 SOC 812 EMPL 549 CODEC ADD 1 + ADD 1 REV 1 (en, fr, de)

2 Puheenjohtaja totesi aluksi, että vapaa liikkuvuus on EU:n peruskalliota. Vapaa liikkuvuus ei kuitenkaan toteutuisi ilman liikkuvien henkilöiden sosiaaliturvaoikeuksien turvaamista ja sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamista. Komission muutosehdotusta tarvitaan turvaamaan oikeusvarmuutta, sillä jäsenvaltioiden sosiaaliturvajärjestelmät ovat muuttuneet ja lisäksi on paljon yhteensovittamiseen liittyvää uutta oikeuskäytäntöä. Myös asetuksen toimeenpanoa on perusteltua yksinkertaistaa. Ministereiden puheenjohtaja toivoi ottavan puheenvuoroissaan kantaa ehdotettuihin 1) ei-aktiivien sosiaaliturvaa ja 2) väärinkäytösten torjuntaa koskeviin säännöksiin sekä 3) ehdotuksen vaikutusarvioihin. Komissio esitteli tekemiään muutosehdotuksia. Työttömyysturvan osalta komissio pyrkii edistämään työllistymistä ja työnkohtaamista jäsenvaltioiden välillä. Se ehdottaa nk. työnhakumatkojen keston pidentämistä 6 kk:een, 3 kk:n työssäolovaatimuksen asettamista sekä rajatyöntekijöiden toimivaltaisen maan muuttamista. Pitkäaikaikaishoidon etuuksille se ehdottaa omaa lukua asetukseen. Ei-aktiivien osalta se haluaa kodifioida tuomioistuinkäytäntöä: heiltä voidaan edellyttää riittäviä varoja ja sairausvakuutusta ennen maahan päästämistä. Lähetettyjen työntekijöiden määritelmä ehdotetaan harmonisoitavaksi lähettämistä koskevan direktiivin kanssa. Perhe-etuuksien yhteensovittamissääntöihin komissio ei ehdota muutoksia. Käydyssä keskustelussa ehdotusta pidettiin yleisesti ottaen tervetulleena. Jäsenvaltiot pitivät tärkeänä ehdotuksella tavoiteltua juridista selkeyttä, asetuksen yksinkertaistamista sekä väärinkäytösten torjuntaa, mutta eivät olleet aivan vakuuttuneita siitä, että tehdyllä ehdotuksella myös päästään näihin tavoitteisiin. Asetus nähtiin myös välineenä edistää sosiaalista oikeudenmukaisuutta. Naisten osallisuuden ja tasa-arvon edistämistä asetuksella pidettiin tärkeänä. Yhdenvertaisen kohtelun osalta oikeuskäytännön kodifiointia pidettiin erittäin tervetulleena. Osa jäsenvaltioista kuitenkin katsoi, ettei kodifiointi mene riittävän pitkälle ja ettei ehdotus ole selkeä. Osa puolestaan katsoi, että ehdotus päinvastoin menee liian pitkälle. Jäsenvaltoille mahdollisesti asetettavaa sairausvakuutuksen myöntävelvollisuutta kummasteltiin ja vastustettiin. Moni maa korosti, ettei uudistus saa johtaa kansalaisten eriarvoiseen kohteluun. Väärinkäytösten torjuntaa jäsenvaltiot pitivät tärkeänä. Toimivaa yhteistyötä sosiaaliturvalaitosten ja viranomaisten välillä pidettiin tässä suhteessa ensisijaisen tärkeänä. Lähettämisen osalta moni jäsenvaltio piti keinotekoisena ja perusteettomana asetuksen ja direktiivin määritelmien yhdenmukaistamista. Ehdotetun muutoksen pelättiin lisäävän byrokratiaa ja monimutkaistavan asetuksen toimeenpanoa sekä vaikeuttavan yritysten toimintaa. Jäsenvaltiot pitivät myös tärkeänä, että kiinnitetään entistä enemmän huomiota asiakirjojen oikeellisuuden tarkistamiseen. Eräiden maiden mukaan liikkeellä on paljon väärennettyjä lomakkeita. Ehdotuksen vaikutusarviointeihin huomiota kiinnittäneet pitivät niitä osin puutteellisina. Yksi jäsenvaltio katsoi, että vaikutusarviointi on jopa virheellinen. Myös julkista kuulemista tehdyistä ehdotuksista olisi kaivattu ennen esityksen antamista. Pitkäaikaishoidon etuuksia koskevasta ehdotuksesta oltiin huolissaan. Sitä pidettiin epäselvänä, eikä asetuksen materiaalista soveltamisalaa haluttu laajentaa tältä osin. Työttömyysturvan vientävyyden pidentämistä sekä kannatettiin että pidettiin perusteettomana, samoin rajatyöntekijän työttömyysturvan toimivaltaisuuden sääntöjen muuttamista. Luxemburg kertoi lähettäneensä asiaa koskevan kirjeen komission puheenjohtajalle. Osa jäsenvaltioista peräänkuulutti voimakkaasti, oikeudenmukaisuuden nimissä, toiseen jäsenvaltioon maksettavien perhe-etuuksien indeksointia lapsen asuinmaan elinkustannuksen mukaisesti. Toiset 2(7)

3 3(7) puolestaan korostivat, että tämä olisi erittäin epäoikeudenmukaista varsinkin, jos se johtaa siihen, että samantasoisia veroja ja sosiaaliturvamaksuja maksavien henkilöiden etuustaso ei olisi enää yhteneväinen. Aihe liitettiin voimakkaasti EU:n legitimiteettiin. Myös sosiaaliturvan hallintotoimikunnan rooliin ja toimintatapoihin ehdotetuista muutoksista kannettiin huolta. Toisaalta pidettiin myös tärkeänä hallintotoimikunnan roolin voimistamista. Suomi piti puheenvuorossaan komission ehdotusta tasapainoisena. Suomi piti erityisen myönteisenä ehdotusta ansionmenetystä korvaavien vanhempainetuuksien luokittelua yksilöllisiksi oikeuksiksi. Pitkäaikaishoidon osalta pidettiin tärkeänä, ettei asetuksen aineellinen soveltamisala laajene. Oikeuskäytännön huomioimista koordinointisäännöksistä pidettiin oikeusvarmuuden kannalta tärkeänä. Suomi piti myös tärkeänä epäreilujen käytäntöjen ja väärinkäytösten torjuntaa. Muutosehdotuksen vaikutusarviointeja Suomi piti laajana ja selkeänä mutta myös osin puutteellisena. Komissio totesi keskustelun päätteeksi, että ehdotus ja neuvottelujen nopea eteneminen ovat sille prioriteetti. Ehdotuksella halutaan yhdistää Eurooppaa, turvata liikkuvien henkilöiden asemaa ja kannustaa kansalaisia liikkumaan. Tehdyt ehdotukset ovat tärkeitä nuorten työnhaun kannalta ja myös niille eläkeläisille, jotka haluavat viettää eläkepäiviä kotimaansa ulkopuolella. Puheenjohtaja totesi havainneensa, että neuvosto tukee asetuksen uudistamista, kunhan uudistus tuo selkeyttä ja oikeusvarmuutta. Samalla puheenjohtaja havaitsi useita kiistanalaisia asioita; yhdenvertaista kohtelua ja lähetettyjen työntekijöiden asemaa tulee selkeyttää neuvotteluissa kesään mennessä. Puheenjohtaja myös peräänkuulutti kompromisseja jäsenvaltioiden välille. Muut kuin lainsäädäntöasiat (Neuvoston työjärjestyksen 8 artiklan 2 kohdan mukainen julkinen keskustelu [puheenjohtajavaltion ehdotuksesta]) 5. Eurooppalainen ohjausjakso 2017 = Periaatekeskustelu a) Maakohtaisten suositusten täytäntöönpano: Työmarkkinoille pääsyn parantaminen ja eroavaisuuksien vähentäminen EU:ssa b) Työllisyys- ja sosiaalipolitiikan painopisteet: poliittinen ohjaus vuonna 2017 i) Ehdotus neuvoston päätelmiksi vuotuisesta kasvuselvityksestä ja yhteisestä työllisyysraportista 2017: ii) Luonnos yhteiseksi työllisyysraportiksi = Hyväksyminen c) 2017 maaraportit = Komissio esittelee Puheenjohtajana toiminut koulutus- ja työministeri Evarist Bartolo johdatteli aiheeseen esittelemällä lyhyesti EU:n taloudellista ja sosiaalista kehitystä viime vuoden aikana, mitä vuotuinen kasvuselvitys ja yhteinen työllisyysraportti ovat käsitelleet. Komissaari Thyssen totesi, että läpileikkaavana teemana tulee esille se, että hyvää kehitystä täytyy tukea lisätoimilla. Lisäksi sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen täytyy kiinnittää huomiota. Komissaari mainitsi, että Suomesta ei enää löytynyt makrotaloudellista epätasapainotilannetta. Yleisenä havaintona komissaari totesi, että uudistusten toimeenpano vie aikansa ja täytyy pyrkiä

4 4(7) vähentämään uudistusväsymystä. Raporteissa on nyt pidemmän aikavälin arviointeja, jotka näyttävät myönteisemmiltä. Edistystä on tapahtunut lastenhoidon järjestämisessä ja aktiivisissa työmarkkinatoimissa. Vähiten edistystä on havaittu työmarkkinatuen kattavuudessa ja riittävyydessä sekä palkkojen linjaamisessa tuottavuuden kanssa. Pitkällä aikavälillä myönteistä kehitystä on eläkkeiden järjestämisessä, osaamisen kehittämisessä, työntekijöiden suojelussa työmarkkinoilla. Nuorisotyöttömyys on heikentynyt ja koulunkeskeyttämisen estämisen tavoitteisiin on monissa maissa päästy. Jäsenmaiden väliset erot ovat vielä kuitenkin suuret. Työllisyyskomitean (EMCO) puheenjohtajan Tom Beversin katsaus monenkeskisen seurannan tuloksiin osoitti, että edistystä on havaittu monilla aloilla. Ei ole kuitenkaan syytä itsetyytyväisyyteen, sillä työmarkkinoilla on paljon ryhmiä, jotka eivät niille pääse. Haasteena on työpaikkojen luominen ja pysyvyys samalla kuin sosiaaliturvaa pitäisi kehittää. EMCO:n keskustelujen perusteella Bevers totesi vielä, että EU:n sosiaalinen pilari pitäisi integroida nykyiseen seurantaan eikä antaa sen heikentää sitä. Sosiaalisen suojelun komitean (SPC) uusi puheenjohtaja Ulrika Hall korosti, että köyhyys- ja osallisuustavoitteiden saavuttamisessa on vielä töitä. Jäsenmaiden välillä on eroja esim. lapsiköyhyydessä ja tulojen epätasaisuudessa. Kehittämistä on myös palvelujen saatavuudessa - erityisesti lastenhoitopalvelujen - ja niiden laadussa. Hall korosti aktiivisen osallisuuden toimenpiteitä ja kannusteita töihin siirtymiseen. Hyvinä välineinä hän piti vertaisoppimista ja parhaiten käytäntöjen vaihtamista. Keskustelussa valtuuskunnat olivat samaa mieltä siitä, että hyvää kehitystä pitää edelleen edistää. Osaamisen kehittäminen, elinikäinen oppiminen ja räätälöidyt toimenpiteet nousivat esille oleellisina toimenpiteinä. Monet nostivat myös teknologisen kehityksen tuomat haasteet työmarkkinoille ja työelämälle sekä uudet työn muodot, mikä pitää ottaa työllistymisen edistämisessä huomioon. Työmarkkajärjestöjen osallistuminen uudistuksiin nähtiin myös tärkeänä. Jotkut valtuuskunnat korostivat kaikkien sidosryhmien osallistumista prosessiin. Kokemusten vaihtoa pidettiin hyvänä toimintatapana. Tiiviimpää yhteistyö komission kanssa kiiteltiin maaraporttien valmistelussa. Eräät valtuuskunnat toivat esille rahoituksen tarpeen kattaville toimenpiteille. Prosessin tulosten suhteen kehotettiin kärsivällisyyteen. Suomi korosti keskittymistä kasvua, työllisyyttä ja osallisuutta vahvistaviin toimenpiteisiin sekä maakohtaisten suositusten perusteella tehtävien toimenpiteiden työllisyys- ja hyvinvointivaikutuksen arviointia. Suomi oli huolissaan pitkäaikaistyöttömyyden kasvusta ja köyhyydessä elävien lasten liian suuresta määrästä. Uudistuksissa Suomi korosti kaikkien työikäisten potentiaalin hyödyntämistä, naisten työmarkkinoille osallistumista ja laadukkaita palveluita mm. lastenhoito. Avoimen koordinaation menetelmä ja ohjausjakso ovat hyviä työvälineitä. Suomi on valmis myös jakamaan kokemuksia muille esim. perustulokokeilusta ja työllisyysastetta nostavista toimenpiteistä. Kansalliset olosuhteet tulee kuitenkin ottaa huomioon politiikkojen toteuttamisessa. Keskustelun jälkeen neuvosto hyväksyi yhteisen työllisyysraportin (JER). Neuvoston päätelmät vuotuisesta kasvuselvityksestä ja JER:sta hyväksyttiin maahanmuuttajien integrointia koskevaan kappaleeseen 9 tehdyllä muutoksella. Äskettäin maahantulleisiin lisättiin myös määrite laillisesti maassa oleskelevat. 6. Sosiaalialan kolmikantahuippukokous = Puheenjohtajavaltio ja komissio esittelevät Neuvosto sai tiedotuksen työmarkkinajärjestöjen kanssa 8.3. pidettävästä huippukokouksesta. Puheenjohtaja, ministeri Bartolo kertoi, että kokouksen aiheena on tulevaisuuden Eurooppa kohti kasvua ja työllisyyttä. Keskustelun teemat ovat työn kannattavuus, uudet työn muodot ja

5 5(7) sosiaalinen pilari. Komissaari Thyssen totesi, että hyvä vuoropuhelu työmarkkinajärjestöjen kanssa auttaa talouden kasvun ja elpymisen kehittämisessä. Se on myös oleellista sosiaalisen pilarin valmistelussa. Komissio konsultoi työmarkkinajärjestöjä tulevista aloitteistaan: työnantajan ilmoitusvelvollisuusdirektiivi, sosiaaliturvan saatavuus ja oppisopimusten laatupuitteisto. Keskustelua käydään myös EU:n tulevaisuudesta sekä kasvusta ja oikeudenmukaisuudesta. Komissio katsoo, että kumppanuus helpottaa kohtaamaan tulevia moninaisia haasteita. 7. Ehdotus neuvoston päätelmiksi naisten ja miesten osaamisen parantamisesta EU:n työmarkkinoilla = Hyväksyminen Puheenjohtaja esitteli asian korostamalla, että osaamisen merkitys on keskeistä parempiin työpaikkoihin pääsemiseksi, uusia työmuotoja unohtamatta. Sukupuolten palkka- ja eläke-eroja hän piti epätasa-arvon ilmentäjinä ja kytki ne sukupuolten erilaisiin työuriin. Komissio piti päätelmäluonnosta tervetulleena. Se korosti osaamisen merkitystä paremman osallisuuden turvaamiseksi ja syrjäytymisen torjumiseksi. Se korosti keväällä 2017 annettavaksi suunniteltua työ- ja perhe-elämäpakettia keskeisenä EU-tason toimenpiteenä. Päätelmäluonnos hyväksyttiin yksimielisesti. Muut asiat 8. a) Komission tiedonanto: Turvallisempi ja terveellisempi työ kaikille EU:n työterveys- ja työturvallisuuslainsäädännön uudistaminen = Komission tiedotusasia 5431/17 SOC 27 EMPL 19 Komissio esitteli antamansa tiedonannon, joka perustuu EU:n työsuojeluacquis n seikkaperäiseen arviointiin. Komissaari Thyssen pani tyytyväisenä merkille, että työperäiset kuolemat ja sairaudet ovat EU:ssa vähenemässä. Työsuojelun paranemisen prioriteetteina EU:ssa on komission tiedonannossa työperäisen syövän torjunta, pk- ja mikroyritysten avustaminen sekä suojelun parantaminen byrokratiaa lisäämättä. Haasteet on hyvä ratkaista kansallisissa strategioissa, ja keskeistä on työmarkkinajärjestöjen sitouttaminen niihin. EU-tasolla vertaisoppiminen on tärkeää; lainsäädäntöä kehitetään ja päivitetään tarpeen mukaan. b) Käsiteltävänä oleva säädösehdotus (Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 16 artiklan 8 kohdan mukainen julkinen käsittely) Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi palvelujen tarjoamisen yhteydessä tapahtuvasta työntekijöiden lähettämisestä työhön toiseen jäsenvaltioon 16 päivänä joulukuuta 1996 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 96/71/EY muuttamisesta (ensimmäinen käsittely) Toimielinten välinen asia: 2016/0070 (COD) = Puheenjohtajavaltion tilannekatsaus Neuvosto sai tiedoksi neuvottelujen etenemistilanteen. Puheenjohtajana toiminut ministeri Dalli kertoi neuvottelujen edenneen edellisen puheenjohtajan tekemän hyvän työn pohjalta.

6 6(7) Maltan puheenjohtajuuskaudella on pidetty kolme työryhmän kokousta, joissa on ensin puhuttu käsitteistä ja sitten jatkettu kompromissiehdotuksella. Yhteisymmärrys näyttäisi olevan vuokratyöstä ja laajentamisesta muille sopimusaloille. Pitkäaikaisesta lähettämisestä yritetään jatkaa keskustelua seuraavaksi. Puheenjohtaja ymmärtää esitettyjä huolia ja jatkaa työtä valtuuskuntien kanssa kompromissin löytämiseksi. Puheenjohtaja on sitoutunut yleisnäkemyksen löytämiseksi kesäkuussa. Kahdeksantoista valtuuskuntaa, Suomi mukaan lukien, piti puheenvuoron aiheesta, vaikka aihe ei ollut varsinainen keskustelunaihe. Keskustelussa korostui edelleen itä-länsi jako kriittisesti ja myönteisesti suhtautuvien jäsenmaiden välillä. Monessa puheenvuorossa kuitenkin korostettiin tarvetta aidon kompromissin hakemiselle. Erityisesti länsieurooppalaiset valtuuskunnat toivoivat asian ripeää ratkaisua. Yhteistä oli halu taistella väärinkäytöksiä vastaan. Kompromissilta toivottiin myös ymmärrettävyyttä. Suomi korosti selkeitä säännöksiä ja työntekijöiden suojelua ja toivoi edistystä Maltan puheenjohtajuuskauden aikana. Komissio kiitti toimista ehdotuksen edistämiseksi ja toivoi tasapainoista kompromissia. Keskustelussa monen valtuuskunnan esille nostamaan maantieliikenteen erityisasemasta komissio totesi, että se on herkkä asia, mutta nykyinen direktiivi kuitenkin kattaa sektorin. Komissio valmistelee tieliikennettä koskevaa ehdotusta ja pohtii siinä yhteydessä, miten voitaisiin erityisesti lähestyä sen alan lähettämiseen liittyviä kysymyksiä. Valmistelu kuuluu liikennekomissaarin vastuulle, mutta komissaarit tekevät yhteistyötä hyvän ehdotuksen aikaansaamiseksi. c) Komission tiedonanto: Investointi Euroopan nuorisoon jatkotoimet = Komission tiedotusasia 15420/16 JEUN 112 EDUC 427 EMPL 535 SOC 793 SPORT 89 COHAFA 77 PROCIV 85 COMPET 654 ECOFIN 1175 Komissio kertoi, että joulukuussa annettu aloite, sisältää kolme konkreettista ehdotusta: solidaarisuusjoukot, Erasmus pro -ohjelma sekä oppisopimuksen laatupuitteisto. Solidaarisuusjoukot antavat mahdollisuuden työharjoitteluun tai vapaaehtoistyöhön muualla Euroopassa. Yli nuorta on jo rekisteröitynyt joukkoihin. Ensimmäiset nuoret pääsevät kokeilemaan solidaarisuustyötä Erasmus + ohjelman osana kevään aikana. Solidaarisuusjoukkoja koskeva lainsäädäntö annetaan myöhemmin keväällä. Oppisopimuksen laatupuitteistoa tarvitaan, koska oppisopimukset eivät ole onnistuneet täydessä potentiaalissaan. Erasmus pro -ohjelmalla halutaan lisätä rajat ylittävää liikkuvuutta, mikä on ollut suosittua akateemisissa piireissä, mutta ammatillisen koulutuksen puolella kiinnostuneita on ollut vähemmän. Ammatilliseen vaihtoon halutaankin esittää pidempiä jaksoja. Yhteistyötä tehdään yritysten kanssa, jotta saataisiin enemmän vaihtoehtoja nuorille. d) Työllisyyskomitean ja sosiaalisen suojelun komitean työohjelmat 2017 = Komiteoiden puheenjohtajien tiedotusasiat EMCO:n puheenjohtaja esitteli ohjelman, joka ensimmäisellä puoliskolla keskittyy ohjausjaksoon ja suositusten seurannan jatkamiseen. Vertailuarviointityö jatkuu ja seurataan sosiaalisen pilarin seuraavia vaiheita. Teemoista mm. pakolaisten integrointi on esillä.

7 SPC:n puheenjohtaja kertoi ohjelmassa jatkettavan maakohtaisten suositusten toimeenpanon tarkkailua ja monenkeskistä seurantaa. Lisäksi seurataan yleisemmin sosiaalisen suojelun keskeisiä kysymyksiä, ml. sosiaaliturvan katvealueet ja pitkäaikaishoito. Komitea on aktiivisesti mukana vuoden 2O18 eläkeraportin sekä sosiaalisten oikeuksien pilarin valmisteluissa. 7(7) e) UNECEn kansainvälinen konferenssi "A sustainable society for all ages: Realising the potential of living longer" (Lissabon, syyskuuta 2017) = Portugalin valtuuskunnan tiedotusasia Portugalin ministeri Vieria Da Silva kertoi Lissabonissa järjestettävästä ministeritason konferenssista, jonka aiheena on ikääntyminen. Toiveena on hyväksyä aiheesta Lissabonin julistus osana Madridin toimintaohjelman toimeenpanoa. f) Euroopan tasa-arvoinstituutin (EIGE) sukupuolten tasa-arvosta EU:ssa saatavia hyötyjä koskevan tutkimuksen "Economic benefits of gender equality in the EU" tärkeimmät tulokset = EIGEn edustajan tiedotusasia EIGE esitteli 8.3. julkaisemaansa tutkimusta. Tutkimuksen mukaan investointi tasa-arvoon tukee EU2020-tavoitteiden saavuttamista, erityisesti bkt-kasvun, kilpailukyvyn ja työllisyyden osalta. Suomi ilmaisi tukensa asian tutkimiselle ja tasa-arvon edistämiselle ja korosti tasa-arvon, hyvinvoinnin ja talouden vuorovaikutussuhdetta. Suomen edustajat Sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattila Erityisavustaja Tiina Ullvén-Putkonen Pysyvän edustajan sijainen Minna Kivimäki, EUE Erityisasiantuntija Antero Kiviniemi, EUE Erityisasiantuntija Riikka-Maria Turkia, EUE EU-erityisasiantuntija Ville Korhonen, VNK Hallitusneuvos Liisa Heinonen, TEM Hallitusneuvos Katriina Alaviuhkola, STM Ylitarkastaja Pirjo Pietilä-Kainulainen, STM Asiakirjat Mainittu asiakohdittain Liitteet Viite Asiasanat Hoitaa Tiedoksi sosiaalipolitiikka, työllisyys, työllisyys- sosiaalipolitiikka- terveys- ja kuluttaja-asiat -neuvosto, lähetetyt työntekijät STM, TEM EUE, OKM, OM, SM, UM, VM, VNK, YM