Lohja, Hiidenmäentien asemakaavan liikenneselvitys

Transkriptio

1 Lohja, Hiidenmäentien asemakaavan liikenneselvitys? RATKAISUJA LIIKENNE- SUUNNITTELUN HAASTEISIIN Trafix Oy Y Upseerinkatu Espoo

2 Esipuhe Tämän työn tekemistä ovat ohjanneet Seppo Lötjönen ja Teija Liuska Lohjan kaupungilta. Työn tekemisestä ovat vastanneet ins. Jouni Ikäheimo, ins. amk. Nora Kumpulainen ja ins. amk. Sauli Sarjamo Trafix Oy:stä. Liikenneselvitys on laadittu elo-lokakuussa

3 Sisällys Esipuhe... 1 Sisällys Selvityksen tarkoitus Tutkimusalue VE0 Nykytilanne VE1-Tontille liittyminen Hiidenmäentien kautta VE2-Tontille liittyminen Turuntien kautta VE3-Tontille liittyminen Hiidenmäentien ja Turuntien kautta Kevyen liikenteen yhteydet Tonttisuunnitelma ja liittymät, toteutettavuus Yhteenveto

4 1. Selvityksen tarkoitus Lohjalle Nummenkylän kaupunginosaan on valmisteilla uusi asemakaava, joka mahdollistaa teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueen sijoittumisen Turuntien ja Hiidenmäentien väliselle peltomaiselle alueelle. Kaava-alueelle on tarkoitus sijoittaa logistiikkakeskus sekä enintään 2000 k-m2 paljon tilaa vaativan tavaran kaupan tiloja. Korttelialueen rakennusoikeus on kokonaisuudessaan k-m2. Asemakaavaselostuksen mukaan koko korttelialueen rakennusoikeuden ( k-m2) toteutumisen arvioidaan synnyttävän ajoneuvomatkaa vuorokaudessa, josta tilaa vaativan kaupan osuus on noin yksi kolmasosa. Raskaan liikenteen osuus tästä tulisi olemaan noin 370 ja henkilöautojen osuus matkaa vuorokaudessa. Tämän työn tarkoituksena on ollut tutkia asemakaavan aiheuttamia liikenteellisiä vaikutuksia Turuntielle ja Hiidenmäentielle. Liikenteellisiin vaikutuksiin tukeutuen on listattu liikenneverkkoon kohdistettavat parannustoimenpiteet, jotka mahdollistaisivat teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueen rakentamisen Tutkimusalue Tutkimusalue käsittää noin 800 metrin pituisen matkan Turuntietä Hiidenmäentien risteyksestä kaakkoon sekä noin 600 metrin pituisen matkan Hiidenmäentietä Turuntien risteyksestä koilliseen. Tutkimusalue on esitetty kuvassa 1 punaisella katkoviivalla. Kuva 1. Tutkimusalue (KARTTA : LOHJAN KARTTAPALVELU) 3

5 2. VE0 Nykytilanne Liikenneviraston liikennemääräkartan mukaan keskimääräinen vuorokausiliikenne oli vuonna 2010 Turuntiellä noin ja Hiidenmäentiellä noin 903 ajoneuvoa vuorokaudessa. Vuodelle 2030 tehdyn liikenneennusteen mukaan keskimääräinen vuorokausiliikenne Turuntiellä tulee kasvamaan noin ajoneuvoon vuorokaudessa. Kuvassa 2 on numeroin esitetty tutkimusalueella sijaitsevat nykyiset liittymät. Yksittäinen numeroitu liittymä voi pitää sisällään useamman liittymän, jotka ovat välittömästi toistensa läheisyydessä. Tällaisessa tapauksessa kuvauksessa eri liittymäsuunnat on erotettu toisistaan kirjaintunnuksilla. KUVA 2. TUTKIMUSALUEEN LIITTYMÄT (KARTTA : LOHJAN KARTTAPALVELU) 4

6 2.1. Turuntie Hiidenmäentie Hiidenmäentien liittymän (1A) lisäksi maantie 110:n eteläpuolella on Tammentien liittymä (1B). Ajettaessa Turuntietä luoteeseen päin oikealle ja vasemmalle kääntyminen on samalta kaistalta suoraan menevän liikenteen kanssa. Ajettaessa Turuntietä kaakkoon päin oikealle ja vasemmalle kääntyminen on niin ikään samalta kaistalta suoraan menevän liikenteen kanssa. Nykytilanteessa risteyksen kohdalla nopeusrajoitus on Turuntiellä 60 km/h ja Hiidenmäentiellä 50 km/h. Kuva 3. TURUNTIE/HIIDENMÄENTIE (ILMAKUVA: BING MAPS, KUVA: GOOGLE MAPS) Hiidenmäentie Tonttiliittymä (bensa-asema) Hiidenmäentieltä on kaikkiaan neljä tonttiliittymää bensa-aseman tontille. Hiidenmäentien itäpuolella olevat tonttiliittymät (2A ja 2B) on tarkoitettu henkilöautoilijoille sekä myymälässä asioiville asiakkaille. Hiidenmäentien länsipuolella olevat tonttiliittymät (2C ja 2D) on tarkoitettu raskaalle liikenteelle. Länsipuolella on raskaan liikenteen tankkauspiste sekä bensa-aseman säiliöiden tankkauspiste. Nykytilanteessa risteyksen kohdalla nopeusrajoitus on Hiidenmäentiellä 50 km/h. Kuva 4. HIIDENMÄENTIE/TONTTILIITTYMÄ (BENSA-ASEMA) (ILMAKUVA: BING MAPS, KUVA: GOOGLE MAPS). 5

7 2.3. Hiidenmäentie Tonttiliittymä (Lomapalvelu) Jatkettaessa Hiidenmäentietä bensa-aseman kohdalta koilliseen päin on Hiidenmäentien eteläpuolella tonttiliittymä. Nykytilanteessa risteyksen kohdalla nopeusrajoitus on Hiidenmäentiellä 50 km/h. Kuva 5. HIIDENMÄENTIE/TONTTILIITTYMÄ (LOMAPALVELU) (ILMAKUVA: BING MAPS, KUVA: GOOGLE MAPS) Hiidenmäentie Tonttiliittymä (omakotitalo) Hiidenmäentien eteläpuolella on omakotitalon tonttiliittymä. Nykytilanteessa risteyksen kohdalla nopeusrajoitus on Hiidenmäentiellä 50 km/h. Kuva 6. HIIDENMÄENTIE/TONTTILIITTYMÄ (OMAKOTITALO) (ILMAKUVA: BING MAPS, KUVA: GOOGLE MAPS). 6

8 2.5. Hiidenmäentie Radioasemantie (Yksityistie) Hiidenmäentien eteläpuolella on Radioasemantien yksityistien liittymä. Nykytilanteessa risteyksen kohdalla nopeusrajoitus on Hiidenmäentiellä 50 km/h. Kuva 7. HIIDENMÄENTIE/RADIOASEMANTIE (ILMAKUVA: BING MAPS, KUVA: GOOGLE MAPS) Turuntie Yksityistie Maantie 110:n pohjoispuolella on yksityistien liittymä. Ajettaessa Turuntietä luoteeseen päin oikealle kääntyminen on samalta kaistalta suoraan menevän liikenteen kanssa. Ajettaessa Turuntietä kaakkoon päin vasemmalle kääntyminen on niin ikään samalta kaistalta suoraan menevän liikenteen kanssa. Nykytilanteessa risteyksen kohdalla nopeusrajoitus on Turuntiellä 80 km/h. Kuva 8. TURUNTIE/YKSITYISTIE (ILMAKUVA: BING MAPS, KUVA: GOOGLE MAPS). 7

9 2.7. Turuntie Yksityistie (merkitykseltään vähäinen) Maantie 110:n eteläpuolella on merkitykseltään vähäinen yksityistien liittymä. Yksityistie on hyvin metsittynyt ja liittymän yli on piirretty sulkuviiva. Ajettaessa Turuntietä luoteeseen päin oikealle kääntyminen on samalta kaistalta suoraan menevän liikenteen kanssa. Ajettaessa Turuntietä kaakkoon päin vasemmalle kääntyminen on niin ikään samalta kaistalta suoraan menevän liikenteen kanssa. Nykytilanteessa liittymän kohdalla nopeusrajoitus on Turuntiellä 80 km/h. Kuva 9. TURUNTIE/YKSITYISTIE MERKITYKSELTÄÄN VÄHÄINEN) (ILMAKUVA: BING MAPS, KUVA: GOOGLE MAPS). 8

10 VE0: Turuntien ja Hiidenmäentien risteyksen toimivuus nykytilanteessa Turuntien ja Hiidenmäentien risteyksen tämänhetkisen toimivuuden selvittämiseksi risteyksen liikennemäärät laskettiin kaikista suunnista aamu- ja iltaruuhkan aikaan. Liikennelaskennasta saadun aineiston pohjalta risteyksen toimivuus tutkittiin simuloimalla risteyksessä aamu- ja iltaruuhkan huipputunnit. Kuvassa 1 on esitetty risteyksen jonoutuminen aamu- ja iltaruuhkan huipputunnin aikaan. Nykytilanne Kuva 10. Turuntien ja Hiidenmäentien risteyksen nykyiset liikennemäärät, iltahuipputunti.. Kuva 11. Turuntien ja Hiidenmäentien risteyksen jonoutuminen nykytilanteessa aamu- ja iltaruuhkan aikaan. Liikenne on nykytilanteessa suuntautunut siten, että risteys jonoutuu enemmän iltaruuhkassa kuin aamuruuhkassa. Ajoneuvokohtaiset viivytykset ovat kuitenkin molemmissa tapauksissa pieniä. Simuloinnin perusteella voidaan todeta, että risteys ei nykytilanteessa jonoudu pahoin aamu- tai iltaruuhkan aikaan. 9

11 3. VE1-Tontille liittyminen Hiidenmäentien kautta Ensimmäisessä vaihtoehdossa kaava-alueelle liitytään Hiidenmäentien kautta. Liittymä tulisi sijaitsemaan nykyisen Radioasemantien kohdalla (kuvassa 10 vihreä nuoli). Hiidenmäentiellä on Radioasemantien risteyksen kohdalla nykyisellään voimassa 50 km/h nopeusrajoitus. Kuva 12. VE1, KAAVA-ALUEEN LIITTYMÄN SIJAINTI (KARTTA : LOHJAN KARTTAPALVELU) Arvioitaessa VE1:n toimivuutta ei ole käytettävissä Hiidenmäentien liikennemäärän kasvuennustetta. Liikennemäärien voidaan arvioida kasvavan Hiidenmäentiellä vuoden 2010 liikennemääristä vuoteen 2030 mennessä enintään samassa suhteessa Turuntiellä tapahtuvan liikennemäärän kasvun kanssa. Turunteillä liikennemäärät tulevat kasvamaan noin 40 % vuoteen 2030 mennessä. Kasvun oletetaan olevan myös Hiidenmäentiellä 40 %. Tällöin liikennemäärä Hiidenmäentiellä olisi vuonna 2030 noin ajoneuvoa vuorokaudessa. Aamuruuhkan ja iltaruuhkan huipputunnissa liikennemäärät olisivat noin 10 % vuorokausiliikenteestä, eli noin 125 ajoneuvoa tuntia kohden. Asemakaavaselostuksen mukaan alueella voi olla enintään 300 työpaikkaa. Tämä tarkoittaisi sitä, että alueelle saapuisi vuorokaudessa enintään 300 henkilöautoa ja sieltä poistuisi enintään 300 henkilöautoa (asiointiliikenne mukaan laskettuna). Oletetaan, että 80 % henkilöautoliikenteestä saapuu aamuruuhka-aikaan ja poistuu iltaruuhka-aikaan. Tällöin aamun huipputunnissa alueelle saapuu 240 henkilöautoa ja illan huipputunnissa poistuu 240 henkilöautoa. Tämä tarkoittaisi käytännössä lähes kaikkien henkilöautopaikkojen samanaikaista tyhjentymistä ja täyttymistä. Raskaan liikenteen oletetaan jakautuvan tasaisesti logistiikkakeskuksen aukioloaikana. Oletetaan, että logistiikkakeskus on auki 10 tuntia vuorokaudessa. Tällöin logistiikkakeskukseen saapuu noin 40 rekkaa tunnissa ja keskuksesta poistuu noin 40 rekkaa tunnissa. Oletettavasti logistiikkakeskukseen saapuva ja keskuksesta poistuva liikenne suuntautuu siten, että 70 % liikenteestä suuntautuu lounaaseen Turuntien suuntaan ja 30 % koilliseen Nummelan suuntaan. Oletus perustuu lounais-suunnassa noin kilometrin päässä sijaitsevaan kehätiehen, jonka kautta logistiikkakeskuksesta lähtevä liikenne pääsee kaikille valtakunnallisille pääväylille. Simuloinnissa on käytetty nopeusrajoituksena Hiidenmäentiellä nykyisellään voimassa olevaa 50 km/h Logistiikkakeskuksen ja Hiidenmäentien liittymä 10

12 3.1.1 Aamuruuhka Kuvassa 11 on esitetty vasemmalla aamuruuhkan kaistakohtaiset liikennemäärätiedot edellä kuvatun laskentaperiaatteen mukaan ja oikealla eri suuntien jonoutuminen aamuruuhkan aikaan. Vihreällä värillä on merkattu jonojen pituuksien keskiarvo. Keskimääräiset jonot ovat risteyksen kaikissa suunnissa lyhyitä, noin yhden henkilöauton mittaisia. Punaisella värillä on merkattu simuloinnissa havaitun pisimmän jonon pituus. Aamuruuhkan aikaan Hiidenmäentiellä havaitut pisimmät jonot ovat tavanomaisia. Radioasemantielle muodostuneen pisimmän jonon pituus on noin 50 metriä. Tämä johtuu siitä, että logistiikkakeskuksesta kääntyminen vasemmalle Lohjan suuntaan vaikeutuu liikenteen vilkastuessa Hiidenmäentiellä. Logistiikkakeskuksesta poistuvista ajoneuvoista keskimäärin noin puolet on raskasta liikennettä, jolloin jo muutaman ajoneuvon mittainen jono muodostuu 50 metrin mittaiseksi. Tämä ei kuitenkaan haittaa risteyksen toimivuutta. Risteyksen aiheuttamat keskimääräiset viivytykset ajoneuvoa kohden ovat kaikista eri suunnista alle 10 sekunnin mittaisia. Simuloinnin perusteella voi todeta risteyksen toimivan hyvin aamuruuhkan aikaan. Kuva 13. VE1, AAMURUUHKAN LIIKENNEMÄÄRÄT JA LIIKENTEEN JONOUTUMINEN LOGISTIIKKAKESKUKSEN JA HIIDENMÄENTIEN RISTEYKSESSÄ 11

13 Iltaruuhka Kuvassa 12 on esitetty vasemmalla samaisen risteyksen kaistakohtaiset liikennemäärätiedot sekä oikealla eri suuntien jonoutuminen iltaruuhkan aikaan. Vihreällä värillä on merkattu jonojen pituuksien keskiarvo. Keskimäärin jonoa muodostuu käytännössä ainoastaan Radioasemantielle. Jonon pituus on alle 10 metriä. Punaisella värillä on merkattu simuloinnissa havaitun pisimmän jonon pituus. Jonojen pituudet ovat risteyksessä kauttaaltaan lyhyempiä iltaruuhkan aikaan kuin mitä ne olivat aamuruuhkan aikaan. Simuloinnin perusteella voi todeta risteyksen toimivan hyvin iltaruuhkan aikaan. Kuva 14. VE1, ILTARUUHKAN LIIKENNEMÄÄRÄT JA LIIKENTEEN JONOUTUMINEN LOGISTIIKKAKESKUKSEN JA HIIDENMÄENTIEN RISTEYKSESSÄ 12

14 3.2. Hiidenmäentien ja Turuntien liittymä Aamuruuhka Kuvassa 13 on esitetty vasemmalla Turuntien ja Hiidenmäentien risteyksen kaistakohtaiset liikennemäärät ja oikealla liikenteen jonotutuminen aamupäivän ruuhkatunnin aikaan. Simuloinnissa on otettu huomioon Turuntiellä risteyksen kohdalla oleva levennys sijoittamalla 30 metriä pitkä vasemmalle kääntyvien kaista Lohjan suunnasta Hiidenmäentielle kääntyvällä liikenteelle. Jonot eivät muodostu risteyksessä tavanomaisia pidemmiksi. Pisimmät jonot muodostuvat hiidenmäentielle keskimääräisen jonon ollessa noin 20 metriä. Pisin havaittu jono on noin 50 metriä. Simuloinnin perusteella voi todeta risteyksen toimivan hyvin aamuruuhkan aikaan. Kuva 15. VE1, AAMURUUHKAN LIIKENNEMÄÄRÄT JA LIIKENTEEN JONOUTUMINEN TURUNTIEN JA HIIDENMÄENTIEN RISTEYKSESSÄ 13

15 Iltaruuhka Kuvassa 14 on esitetty vasemmalla Turuntien ja Hiidenmäentien risteyksen kaistakohtaiset liikennemäärät ja oikealla liikenteen jonotutuminen iltapäivän ruuhkatunnin aikaan. Simuloinnissa on otettu huomioon Turuntiellä risteyksen kohdalla oleva levennys sijoittamalla 30 metriä pitkä vasemmalle kääntyvien kaista Lohjan suunnasta Hiidenmäentielle kääntyvällä liikenteelle. Lisäksi Hiidenmäentien liittymähaaralle on sijoitettu 40 metriä pitkät kääntyvien kaistat. Kuten kuvasta 14 voi havaita, jonoutuu liikenne pahoin Hiidenmäentiellä. Risteys ei nykyisellään kykene vastaamaan Hiidenmäentien kasvaviin liikennemääriin. Ensimmäisen vaihtoehdon toteuttaminen edellyttää varautumista liikennevalo-ohjauksen järjestämiseen Turuntien ja Hiidenmäentien risteyksessä. Samalla Hiidenmäentien varressa olevan huoltoaseman tonttiliittymiä on selkeyttävä nykyisestään. Kuva 16. VE1, ILTARUUHKAN LIIKENNEMÄÄRÄT JA LIIKENTEEN JONOUTUMINEN TURUNTIEN JA HIIDENMÄENTIEN RISTEYKSESSÄ 14

16 4. VE2-Tontille liittyminen Turuntien kautta Toisessa vaihtoehdossa kaava-alueelle liitytään Turuntien kautta. Turuntielle perustettava uusi liittymä tulisi sijaitsemaan vihreän nuolen kohdalla (kuva 15). Turuntiellä on nykytilanteessa perustettavan risteyksen kohdalla voimassa 80 km/h nopeusrajoitus. Kuva 17. VE2, KAAVA-ALUEEN LIITTYMÄN SIJAINTI (KARTTA : LOHJAN KARTTAPALVELU) Arvioitaessa VE2:n toimivuutta käytetään Turuntien liikennemääränä vuodelle 2030 laadittua liikennemääräennustetta, jonka mukaan liikennemäärät tulevat kasvamaan noin ajoneuvoon vuorokaudessa. Tällöin aamuruuhkan ja iltaruuhkan huipputunnissa liikennemäärät olisivat Turuntiellä noin 10 % vuorokausiliikenteestä, eli noin 600 ajoneuvoa tuntia kohden. Logistiikkakeskuksen aiheuttama liikennetuotos sekä henkilöautoliikenteen ja raskaan liikenteen jakautuminen keskuksen aukioloaikana on sama VE2:ssa kuin VE1:ssä. Eli aamun huipputunnissa alueelle saapuu 240 henkilöautoa ja illan huipputunnissa poistuu 240 henkilöautoa. Raskaan liikenteen osalta logistiikkakeskukseen saapuu noin 40 rekkaa tunnissa ja keskuksesta poistuu noin 40 rekkaa tunnissa tasaisesti keskuksen aukioloaikana. Oletettavasti logistiikkakeskukseen saapuva ja keskuksesta poistuva liikenne suuntautuu siten, että 70 % liikenteestä suuntautuu länteen kehätien suuntaan ja 30 % itään Helsingin suuntaan. Oletuksella on samat perustat kuin vaihtoehdossa 1. Simuloinnissa on käytetty Turuntiellä nopeusrajoituksena 60 km/h. 15

17 4.1. Logistiikkakeskuksen ja Turuntien liittymä Aamuruuhka Kuvassa 16 on esitetty vasemmalla aamuruuhkan kaistakohtaiset liikennemäärätiedot edellä kuvatun laskentaperiaatteen mukaan ja oikealla eri suuntien jonoutuminen aamuruuhkan aikaan. Turuntielle on lisätty 50 metriä pitkä odotuskaista Lohjan suunnasta vasemmalle logistiikkakeskukseen kääntyvälle liikenteelle. Tällöin Itään (Helsinkiin) päin suuntautuva liikenne ei pääse jonoutumaan Turuntiellä vasemmalle kääntyvien odottaessa sopivaa hetkeä kääntyä logistiikkakeskukseen. Logistiikkakeskuksesta Lohjan suuntaan lähtevälle liikenteelle on oma 50 metriä pitkä kääntymiskaista. Tällöin logistiikkakeskuksesta Lohjan suuntaan lähtevä liikenne ei esty vasemmalle Helsinkiin päin suuntautuvan liikenteen jonoutuessa. Vihreällä värillä on merkattu jonojen pituuksien keskiarvo. Keskimääräiset jonot ovat kaikista suunnista lyhyitä, noin yhden henkilöauton mittaisia. Pisin keskimääräinen jono muodostuu käännyttäessä logistiikkakeskuksesta Helsingin suuntaan. Jono on noin 10 metrin mittainen, mikä tarkoittaa noin 2 henkilöautoa. Punaisella värillä on merkattu simuloinnissa havaitun pisimmän jonon pituus. Pisin havaittu jono on noin puolet kääntymiskaistan pituudesta, eli noin 25 metriä. Tällainen tilanne voi muodostua esimerkiksi modulirekan jonottaessa kääntymiskaistalla. Simuloinnin perusteella voi todeta risteyksen toimivan hyvin aamuruuhkan aikaan. Kuva 18. VE2, AAMURUUHKAN LIIKENNEMÄÄRÄT JA LIIKENTEEN JONOUTUMINEN LOGISTIIKKAKESKUKSEN JA TURUNTIEN RISTEYKSESSÄ 16

18 Iltaruuhka Kuvassa 17 on esitetty vasemmalla samaisen risteyksen kaistakohtaiset liikennemäärätiedot iltaruuhkan aikaan ja oikealla eri suuntien jonoutuminen. Vihreällä värillä on merkattu jonojen pituuksien keskiarvo. Keskimääräiset jonot ovat kaikista eri suunnista lyhyitä, noin kahden henkilöauton mittaisia. Pisin keskimääräinen jono muodostuu käännyttäessä logistiikkakeskuksesta Lohjan suuntaan. Jono on noin 15 metrin mittainen, mikä tarkoittaa noin 3 henkilöautoa. Punaisella värillä on merkattu simuloinnissa havaitun pisimmän jonon pituus. Iltaruuhkassa pisimpien havaittujen jonojen pituudet eivät juuri poikkea aamuruuhkan aikaan tehdyistä vastaavista havainnoista. Simuloinnin perusteella voi todeta risteyksen toimivan hyvin iltaruuhkan aikaan. Kuva 19. VE2, ILTARUUHKAN LIIKENNEMÄÄRÄT JA LIIKENTEEN JONOUTUMINEN LOGISTIIKKAKESKUKSEN JA TURUNTIEN RISTEYKSESSÄ 17

19 4.3. Hiidenmäentien ja Turuntien liittymä Hiidenmäentien ja Turuntien liittymän toimivuus heikentyy Hiidenmäentien liittymähaaran osalta herkemmin iltaruuhkan kuin aamuruuhkan aikaan. Liikennemäärien kasvaessa Turuntiellä odotusajat Hiidenmäentien liittymähaarassa kasvavat. Tästä johtuen on hyvä varmistaa risteyksen toimivuus iltaruuhkan aikaan myös toisen vaihtoehdon tapauksessa. Kuvassa 18 on esitetty vasemmalla Turuntien ja Hiidenmäentien kaistakohtaiset liikennemäärätiedot iltaruuhkan huipputunnin aikaan ja oikealla liittymän jonoutuminen. Vihreällä värillä on merkattu jonojen pituuksien keskiarvo. Lisättäessä Turuntien ja Hiidenmäentien risteykseen Hiidenmäentien liittymähaaralle vasemmalle ja oikealle kääntyville omat noin 40 pitkät kaistat, saavutetaan liittymässä hyvä toimivuus. Keskimääräiset jonot ovat noin 15 metrin mittaisia. Punaisella värillä on merkattu simuloinnissa havaitun pisimmän jonon pituus. Pisimmät jonot mahtuvat Hiidenmäentiellä omille kääntymiskaistoilleen. Keskimääräiset odotusajat vaihtelevat Hiidenmäentien liittymähaaralla 20:stä 35:een sekuntiin. Simuloinnin perusteella voidaan todeta risteyksen toimivan hyvin iltaruuhkan aikaan. Kuva 20. VE2, ILTARUUHKAN LIIKENNEMÄÄRÄT JA LIIKENTEEN JONOUTUMINEN TURUNTIEN JA HIIDENMÄENTIEN RISTEYKSESSÄ VE2 Herkkyystarkastelu: liikenne suuntautuu pääosin Helsingin suuntaan! Hiidenmäen asemakaavan liikenneselvityksessä tehtiin oletus, että logistiikkakeskuksen liikenteestä 70 % suuntautuu Lohjan suuntaan ja 30 % Helsingin suuntaan. Tässä herkkyystarkastelussa on arvioitu vaikutuksia, mikäli liikenne suuntautuisikin päinvastoin: 30 % Lohjan suuntaan ja 70 % Helsingin suuntaan. Liikenteen simulointien perusteella voidaan todeta, että liikenteen suuntautumisesta riippumatta logistiikkakeskuksen uusi liittymä ei jonoudu aamuruuhkan aikaan. 18

20 Kuva 21. Logistiikkakeskuksen uuden liittymän jonoutuminen aamuruuhkan aikaan. Vasemman puoleisessa kuvassa on esitetty tilanne, jossa liikenteestä 70 % suuntautuu Lohjan suuntaan. Oikean puoleisessa kuvassa on esitetty tilanne, jossa liikenteestä 70 % suuntautuu Helsingin suuntaan. Iltaruuhkan aikaan liikenteen suuntautumisella on enemmän vaikutusta logistiikkakeskuksen liittymän toimivuuteen. Mikäli logistiikkakeskuksen liikenteestä 70 % suuntautuu Helsingin suuntaan, jonoutuu liittymä logistiikkakeskuksesta vasemmalle Helsingin suuntaan kääntyvien odottaessa vuoroaan. Simuloinnissa havaitun pisimmän jonon pituus logistiikkakeskuksesta vasemmalle Helsingin suuntaan kääntyvän liikenteen kaistalla oli niin pitkä, että se vaikeutti oikealle kääntyvälle kaistalle ryhmittymistä. Jono ei mahtunut omalle kaistalleen (kuvassa 3 pisimmän jonon pituus on merkitty punaisella viivalla). 95 % jonoista mahtui omalle kaistalleen (kuvassa 3 keltainen viiva). Myös vasemmalle Helsingin suuntaan kääntyvän kaistan viivytykset ajoneuvoa kohden kasvoivat. Simuloinnissa iltaruuhkan aikaan viivytys ajoneuvoa kohden vaihteli 10 ja 20 sekunnin välillä joten toimivuutta voidaan pitää tyydyttävänä. Kuva 22. Logistiikkakeskuksen uuden liittymän jonoutuminen iltaruuhkan aikaan. Vasemman puoleisessa kuvassa on esitetty tilanne, jossa liikenteestä 70 % suuntautuu Lohjan suuntaan. Oikean puoleisessa kuvassa on esitetty tilanne, jossa liikenteestä 70 % suuntautuu Helsingin suuntaan. Turuntien ja Hiidenmäentien risteyksen toimivuus ei heikkene, mikäli liikenne suuntautuu enemmän Helsingin suuntaan. Tästä johtuen sen toimivuutta ei enää tarvitse tutkia. 19

21 5. VE3-Tontille liittyminen Hiidenmäentien ja Turuntien kautta Kolmannessa vaihtoehdossa kaava-alueelle liitytään Hiidenmäentien ja Turuntien kautta. Hiidenmäentien liittymä tulisi sijaitsemaan nykyisen Radioasemantien liittymän kohdalla ja Turuntielle perustettaisiin uusi liittymä (vihreät nuolet kuvassa 19). Logistiikkakeskukseen saapuva henkilöautoliikenne ohjattaisiin Hiidenmäentien kautta ja ainoastaan raskas liikenne käyttäisi Turuntielle perustettavaa uutta liittymää. Kuva 23. VE3, KAAVA-ALUEEN LIITTYMIEN SIJAINNIT (KARTTA : LOHJAN KARTTAPALVELU) Arvioitaessa VE3:n toimivuutta käytetään Hiidenmäentien liikennemääränä vaihtoehdossa yksi johdettua 1250 ajoneuvoa vuorokaudessa. Aamuruuhkan ja iltaruuhkan huipputunnissa liikennemäärät olisivat noin 125 ajoneuvoa tuntia kohden. Turuntien liikennemääränä käytetään ajoneuvoa vuorokaudessa vuodelle 2030 laaditun liikenne-ennusteen mukaan. Aamuruuhkan ja iltaruuhkan huipputunnissa liikennemäärät olisivat noin 600 ajoneuvoa tuntia kohden. Logistiikkakeskuksen aiheuttama liikennetuotos sekä henkilöautoliikenteen ja raskaan liikenteen jakautuminen keskuksen aukioloaikana on sama VE3:ssa kuin VE1:ssä ja VE2:ssa. Eli aamun huipputunnissa alueelle saapuu 240 henkilöautoa ja illan huipputunnissa poistuu 240 henkilöautoa. Raskaan liikenteen osalta logistiikkakeskukseen saapuu noin 40 rekkaa tunnissa ja keskuksesta poistuu noin 40 rekkaa tunnissa tasaisesti keskuksen aukioloaikana. Logistiikkakeskukseen saapuvan keskuksesta poistuvan liikenteen oletetaan suuntatuvan samalla periaatteella kuin vaihtoehdoissa 1 ja 2. Hiidenmäentien liittymässä 70 % henkilöautoliikenteestä suuntautuu Lohjan suuntaan ja 30 % Nummelan suuntaan. Turuntien liittymässä 70 % raskaasta liikenteestä suuntautuu Lohjan suuntaan ja 30 % Helsingin suuntaan. Simuloinnissa on käytetty Hiidenmäentiellä nopeusrajoituksena 50 km/h ja Turuntiellä 60 km/h. 20

22 5.1. Logistiikkakeskuksen ja Turuntien liittymä Aamuruuhka Kuvassa 20 on esitetty vasemmalla kaistakohtaiset liikennemäärätiedot ja oikealla jonoutuminen logistiikkakeskuksen ja Turuntien liittymässä aamuruuhkan aikaan. Henkilöautoliikenteen jäädessä pois risteyksestä lyhentyvät jonot toisessa vaihtoehdossa havaituista jonojen pituuksista. Keskimäärin risteykseen ei muodostu lainkaan jonoa. Pisin simuloinnissa havaittu jono muodostuu logistiikkakeskuksen liittymähaaralle ja on noin 25 metrin mittainen. Tämä tarkoittaa käytännössä tapausta, jossa modulirekka odottaa sopivaa hetkeä liittyä Turuntielle. Simuloinnin perusteella voidaan todeta liittymän toimivan hyvin. Kuva 24. VE3, AAMURUUHKAN LIIKENNEMÄÄRÄT JA LIIKENTEEN JONOUTUMINEN LOGISTIIKKAKESKUKSEN JA TURUNTIEN RISTEYKSESSÄ Iltaruuhka Kuvassa 21 on esitetty vasemmalla kaistakohtaiset liikennemäärätiedot ja oikealla jonoutuminen logistiikkakeskuksen ja Turuntien liittymässä aamuruuhkan aikaan. Jonojen pituudet eivät juuri poikkea aamuruuhkassa havaituista jonojen pituuksista. Simuloinnin perusteella voidaan todeta liittymän toimivan hyvin. Kuva 25. VE3, ILTARUUHKAN LIIKENNEMÄÄRÄT JA LIIKENTEEN JONOUTUMINEN LOGISTIIKKAKESKUKSEN JA TURUNTIEN RISTEYKSESSÄ 21

23 5.2. Logistiikkakeskuksen ja Hiidenmäentien liittymä Aamuruuhka Kuvassa 22 on esitetty vasemmalla kaistakohtaiset liikennemäärätiedot ja oikealla jonoutuminen logistiikkakeskuksen ja Hiidenmäentien liittymässä aamuruuhkan aikaan. Risteykseen ei keskimäärin muodostu jonoa. Pisin havaittu jono muodostuu logistiikkakeskuksen liittymähaaralle ja sen pituus on noin 10 metriä. Simuloinnin perusteella voidaan todeta liittymän toimivan hyvin. Kuva 26. VE3, AAMURUUHKAN LIIKENNEMÄÄRÄT JA LIIKENTEEN JONOUTUMINEN LOGISTIIKKAKESKUKSEN JA HIIDENMÄENTIEN RISTEYKSESSÄ Iltaruuhka Kuvassa 23 on esitetty vasemmalla kaistakohtaiset liikennemäärätiedot ja oikealla jonoutuminen logistiikkakeskuksen ja Hiidenmäentien liittymässä iltaruuhkan aikaan. Jonojen pituudet eivät juuri poikkea aamuruuhkassa havaituista jonojen pituuksista. Simuloinnin perusteella voidaan todeta liittymän toimivan hyvin. Kuva 27. VE3, ILTARUUHKAN LIIKENNEMÄÄRÄT JA LIIKENTEEN JONOUTUMINEN LOGISTIIKKAKESKUKSEN JA HIIDENMÄENTIEN RISTEYKSESSÄ 22

24 5.3. Hiidenmäentien ja Turuntien liittymä Kuvassa 24 on esitetty vasemmalla Turuntien ja Hiidenmäentien kaistakohtaiset liikennemäärätiedot iltaruuhkan huipputunnin aikaan ja oikealla liittymän jonoutuminen. Kuvasta 24 voidaan havaita Hiidenmäentien liittymähaaralla kohtalaisen pitkiä jonoja siitä huolimatta, että simuloinnissa Hiidenmäentielle lisättiin 40 metriä pitkä oikealle kääntyvien kaista. Hiidenmäentien osalta 90 % muodostuneista jonoista oli noin 40 metrin mittaisia, jolloin jonot mahtuivat omille kaistoilleen. On kuitenkin kiinnitettävä huomiota, että simuloinnissa havaitut pisimmät jonot eivät mahtuneet kääntymiskaistoille. Simuloinnin perusteella voidaan todeta liittymän toimivan ja palvelutaso liittymässä on keskinkertainen. On kuitenkin mahdollista, että liikenteen suuntautuminen logistiikkakeskuksesta poikkeaa annetusta arviosta (70 % Lohjan suuntaan ja 30 % Helsingin suuntaan). Mikäli Helsingin suuntaan kääntyvää liikennettä on tässä työssä esitettyä arviota enemmän, saattaa Turuntien ja Hiidenmäentien risteyksen Hiidenmäentien liittymähaara jonoutua arvioitua enemmän. Tässä tapauksessa kasvavat jonot ja pidentyneet jonotusajat voivat heikentää Hiidenmäentien varressa olevan huoltoaseman liikenteellistä toimivuutta iltapäivä ruuhkatunnin aikaan. Kuva 28. VE3, ILTARUUHKAN LIIKENNEMÄÄRÄT JA LIIKENTEEN JONOUTUMINEN TURUNTIEN JA HIIDENMÄENTIEN RISTEYKSESSÄ VE3 Herkkyystarkastelu: liikenne suuntautuu pääosin Helsingin suuntaan! Hiidenmäen asemakaavan liikenneselvityksessä tehtiin oletus, että logistiikkakeskuksen liikenteestä 70 % suuntautuu Lohjan suuntaan ja 30 % Helsingin suuntaan. Tässä herkkyystarkastelussa on arvioitu vaikutuksia, mikäli liikenne suuntautuisikin päinvastoin: 30 % Lohjan suuntaan ja 70 % Helsingin suuntaan Logistiikkakeskuksen uusi liittymä Turuntielle Vaihtoehdon 2 osalta liikenteen simuloinnissa todettiin, että liikenteen suuntautumisesta riippumatta logistiikkakeskuksen uusi liittymä ei jonoudu aamuruuhkan aikaan. Vaihtoehdossa 3 logistiikkakeskuksen uuden liittymän liikennemäärät ovat alhaisemmat kuin toisen vaihtoehdon tapauksessa, koska henkilöliikenne ohjataan logistiikkakeskukseen Hiidenmäentien kautta. Ainoastaan raskas liikenne käyttää logistiikkakeskuksen uutta liittymää. Tästä johtuen logistiikkakeskuksen uuden liittymän toimivuutta aamuruuhkan aikaan ei ole tarvetta tutkia vaihtoehdon 3 tapauksessa. 23

25 Liikenteen simulointien perusteella voidaan todeta, että liikenteen suuntautumisesta riippumatta logistiikkakeskuksen uusi liittymä ei jonoudu myöskään iltaruuhkan aikaan. Kuva 29. Logistiikkakeskuksen uuden liittymän jonoutuminen iltaruuhkan aikaan. Vasemman puoleisessa kuvassa on esitetty tilanne, jossa liikenteestä 70 % suuntautuu Lohjan suuntaan. Oikean puoleisessa kuvassa on esitetty tilanne, jossa liikenteestä 70 % suuntautuu Helsingin suuntaan. Turuntien ja Hiidenmäentien risteys Vaihtoehdossa 3 Turuntien ja Hiidenmäentien risteys jonoutuu voimakkaimmin iltaruuhkan aikaan. Tällöin risteyksen jonoutumisen kannalta liikenteen suuntautumisella on suuri merkitys. Mikäli liikenteestä 70 % suuntautuu Helsingin suuntaan ja 30 % Lohjan suuntaan, jonoutuu liikenne pahoin Hiidenmäentiellä. Risteys ei nykyisellään kykene vastaamaan Hiidenmäentien kasvaviin liikennemääriin ja myös henkilöliikenteen tulisi ainakin osin käyttää logistiikka-alueen uutta liittymää Turuntielle. Hiidenmäentien varressa olevan huoltoaseman tonttiliittymiä tulisi kaikissa ratkaisuissa selkeyttää nykyisestään. Kuva 30. Turuntien ja Hiidenmäentien risteyksen jonoutuminen iltaruuhkan aikaan. Vasemman puoleisessa kuvassa on esitetty tilanne, jossa liikenteestä 70 % suuntautuu Lohjan suuntaan. Oikean puoleisessa kuvassa on esitetty tilanne, jossa liikenteestä 70 % suuntautuu Helsingin suuntaan.(tässä kaikki henkilöliikenne Hiidenmäentiellä!). 24

26 6. Kevyen liikenteen yhteydet Nykytilanteessa asemakaavoitettavaa aluetta lähinnä olevat linja-autojen pysäkit sijaitsevat Kehätien länsipuolella Turuntien (mt. 110) varressa. Asemakaavoitettavalta alueelta on matkaa nykyisille pysäkeille Hiidenmäentien kautta noin 900 metriä ja Turuntien kautta noin 800 metriä. Pysäkeille ei ole olemassa olevia kevyen liikenteen yhteyksiä. Työmatkaliikenteen näkökulmasta pysäkit sijaitsevat varsin sivussa asemakaavoitettavasta alueesta. Kuvassa 25 on esitetty vaalean sinisellä katkoviivalla kevyen liikenteen yhteystarve nykyisille linja-autojen pysäkeille ensimmäisen vaihtoehdon tapauksessa. Oranssilla katkoviivalla on esitetty kevyen liikenteen yhteystarve nykyisille linja-autojen pysäkeille toisen ja kolmannen vaihtoehdon tapauksissa. Työmatkaliikenteen näkökulmasta edullisempi vaihtoehto olisi sijoittaa uudet linja-autojen pysäkit Turuntielle (mt. 110) nykyisen Hiidenmäentien risteyksen tuntumaan. Asemakaavoitettavalta alueelta olisi matkaa uusille pysäkeille Hiidenmäentien kautta noin 600 metriä ja Turuntien kautta noin 400 metriä. Kuvassa 25 on esitetty sinisellä katkoviivalla kevyen liikenteen yhteystarve uusille linja-autojen pysäkeille ensimmäisen vaihtoehdon tapauksessa. Punaisella katkoviivalla on esitetty kevyen liikenteen yhteystarve uusille linja-autojen pysäkeille toisen ja kolmannen vaihtoehdon tapauksissa. Kuva 31. KEVYEN LIIKENTEEN YHTEYSTARPEET NYKYISILLE JA UU- SILLE LINJA-AUTOJEN PYSÄKEILLE. (ILMAKUVA: BING MAPS). 25

27 7. Tonttisuunnitelmaluonnos ja liittymät, toteutettavuus Asemakaava-alueesta ei ole käytettävissä tontinkäyttösuunnitelmaa eikä suunnitelmaa alueen liittymisestä ympäröivään liikenneverkkoon. Trafix on laatinut oheisen alustavan luonnoksen, jotta voidaan arvioida hankkeen liittymien sekä itse hankkeen toteutettavuutta. Mt110 seudulla alueen maanpinta on tasolla ja alueen pohjoisreunassa noin tasolla +63. Tontin keskellä maanpinta on noin tasolla Suunnitelmaluonnoksessa on oletettu rakennuksen pihan olevan tasolla +51 ja rakennus on sijoitettu siten, että sen ympärille jää m pihatilaa ajojärjestelyjä varten. Näin suunniteltuna tontin eteläreunassa piha olisi noin 2-3 m penkereellä ja pohjoisreunassa m leikkauksessa. Tontin puolivälin eteläpuolinen alava alue on rakennettavuudeltaan huonoa ja jatkosuunnittelussa tutkittaneen rakennuksen sijoittelua rakennettavuudeltaan paremmin sijoittuvaksi. Alueen luoteispuolella kulkevan Hiidenmäentien kautta liittymän saaminen logistikka-alueen pihalle on erittäin haastavaa, koska Hiidenmäentie on tontin pohjoisosalla tasossa eli korkeusero pihatasolle on noin m. Tontin lounaisreunaan on saatavissa noin 5 % kaltevuudella noin 270 m pitkä ajoyhteys pihatasolle mutta raskaalle logistiikkaliikenteelle tuo kaltevuus ei sovellu. Työntekijöiden ajoreitiksi ja häiriötilanteiden reitiksi kyseinen ajoyhteys on mahdollinen. Muutenkin Hiidenmäentie on mitoitukseltaan varsin kapea (noin 6 m) eikä siksikään sovellu ainakaan ilman parantamista logistiikkaliikenteelle. Suunnitelmassa on esitetty Turuntielle (Mt110) uutta liittymää logistiikka-alueelle noin 400 m Hiidenmäentien liittymästä Helsingin suuntaan. Turuntie on kyseisellä kohtaa tasolla +48,4, josta liittymä pihatasolle +51 on noin 2 % kaltevuudessa. Liittymä on alustavasti luonnosteltu kanavoituna liittymänä, jossa on Turun suunnasta logistiikkakeskukselle oma vasemmalle kääntyvien kaista ja liittymässä tulppaliittymä. Turuntien nopeusrajoitus tulevan liittymän kohdalla on nyt 80 km/h mutta liittymän Turun puolella Hiidenmäentien ja Peurakorventien välillä nopeusrajoitus on 60 km/h. Nopeusrajoitusta 60 km/h kanttaisi ehdottomasti jatkaa kattamaan logistiikkakeskuksen liittymäseutu (noin m). Kuva 32. Mt110 Turuntie, nykyinen 60 km/h alue ja ehdotettu 60 km/h alue 26

28 Kuva 33. Alustava tonttiluonnos ja liittymät. 27

29 8. Yhteenveto Ensimmäisen vaihtoehdon (VE1) liikenteen simuloinneissa logistiikkakeskuksen kaikki liikenne ohjattiin Hiidenmäentien kautta. Logistiikkakeskuksen liittymä Hiidenmäentielle sijaitsi nykyisen Radioasemantien liittymän kohdalla. Simulointien perusteella voidaan todeta, että vaihtoehdon kannalta keskeisimmäksi liikenteelliseksi pullonkaulaksi muodosti nykyinen Hiidenmäentien ja Turuntien risteys. Etenkin iltapäivän ruuhkatunnin aikaan risteyksen Hiidenmäentien liittymähaara jonoutui pahasti. Risteys ei nykyisellään kykene vastaamaan hankkeen myötä Hiidenmäentiellä kasvaviin liikennemääriin. Ensimmäisen vaihtoehdon toteuttaminen edellyttäisi varautumista liikennevalo-ohjauksen järjestämiseen Turuntien ja Hiidenmäentien risteyksessä. Liikennevalo-ohjauksen suunnittelussa voitaisiin määritellä tarvittavat kääntyvien kaistat Turuntielle ja Hiidenmäentielle sekä kaistojen pituudet. Lisäksi Hiidenmäentien varressa olevan huoltoaseman tonttiliittymiä tulisi samalla selkeyttää nykyisestään. Toisen vaihtoehdon (VE2) liikenteen simuloinneissa logistiikkakeskuksen kaikki liikenne ohjattiin Turuntielle rakennettavan uuden liittymän kautta. Simulointien perusteella voidaan todeta, että toinen vaihtoehto olisi liikenneverkon toimivuuden kannalta hyvä. Logistiikkakeskuksen uusi liittymä Turuntielle sekä nykyinen Turuntien ja Hiidenmäentien risteys eivät jonoutuneet simuloinneissa, vaan toimivuus oli hyvää sekä aamuettä iltapäiväruuhkan huipputuntien aikaan. Toisen vaihtoehdon toteuttamisessa tulisi Turuntien uuteen liittymään rakentaa noin 50 metriä pitkät kääntyvien kaistat Turun suunnasta vasemmalle logistiikkakeskukseen kääntyvälle liikenteelle sekä logistiikkakeskuksesta pois oikealle Lohjan suuntaan kääntyvälle liikenteelle. Lisäksi olisi hyvä varautua rakentamaan omat noin 40 metrin mittaiset kääntymiskaistat Turuntien ja Hiidenmäentien risteyksen Hiidenmäentien liittymähaaraan. Se varmistaisi hyvän palvelutason Turuntien ja Hiidenmäentien risteyksessä. Liikenteen simuloinneista saatujen tuloksien perusteella voidaan suositella toisen vaihtoehdon mukaisia liittymäratkaisuja jatkosuunnittelun pohjaksi. Kolmannen vaihtoehdon liikenteen simuloinneissa logistiikkakeskuksen henkilöautoliikenne ohjattiin Hiidenmäentien kautta ja raskas liikenne ohjattiin Turuntielle perustettavan uuden liittymän kautta. Simulointien perusteella voidaan todeta, että nykyisen Hiidenmäentien ja Turuntien risteyksen Hiidenmäentien liittymähaaran toimivuus heikkeni etenkin iltapäivän ruuhkatunnin aikaan. Kolmannen vaihtoehdon toteuttaminen edellyttäisi, että Turuntien uuteen liittymään rakennettaisiin noin 50 metriä pitkät kääntyvien kaistat Lohjan suunnasta vasemmalle logistiikkakeskukseen kääntyvälle liikenteelle sekä logistiikkakeskuksesta pois oikealle Lohjan suuntaan kääntyvälle liikenteelle. Lisäksi olisi hyvä varautua rakentamaan omat noin 40 metrin mittaiset kääntymiskaistat Turuntien ja Hiidenmäentien risteyksen Hiidenmäentien liittymähaaraan. Hiidenmäentien varressa olevan huoltoaseman tonttiliittymiä tulisi samalla selkeyttää nykyisestään. Tällä järjestelyllä saavutettaisiin Turuntien ja Hiidenmäentien risteyksessä keskinkertainen palvelutaso. On kuitenkin mahdollista, että liikenteen suuntautuminen logistiikkakeskuksesta poikkeaa annetusta arviosta (70 % Lohjan suuntaan ja 30 % Helsingin suuntaan). Mikäli Helsingin suuntaan kääntyvää liikennettä on tässä työssä esitettyä arviota enemmän, saattaa Turuntien ja Hiidenmäentien risteyksen Hiidenmäentien liittymähaara jonoutua arvioitua enemmän. Tässä tapauksessa kasvavat jonot ja pidentyneet jonotusajat voivat heikentää Hiidenmäentien varressa olevan huoltoaseman liikenteellistä toimivuutta etenkin iltapäivä ruuhkatunnin aikaan. Työssä tarkasteltiin vaihtoehtojen 2 ja 3 osalta myös liikenteen suuntautumista 70 % Helsinkiin ja 30 % Lohjan suuntaan. Tällä suuntautumisella vaihtoehdossa 2 logistiikkakeskuksesta ulos tulevien vasemmalle 28

30 kääntyvien virta kasvaa ja jonoutuu jonkin verran mutta viivytykset jäävät kuitenkin lyhyiksi ja toimivuus pysyy tyydyttävällä tavalla. Vaihtoehdossa 3 Hiidenmäentien liittymä jonoutuu varsin pahoin ja kaikki henkilöliikenne ei voi käyttää Hiidenmäentien reittiä vaan osan on käytettävä logistiikkakeskuksen liittymää. Työmatkaliikenteen näkökulmasta olemassa olevat linja-autojen pysäkit sijaitsevat varsin sivussa asemakaavoitettavasta alueesta. Asemakaavoitettavalta alueelta ei ole olemassa olevia kevyenliikenteen yhteyksiä nykyisille linja-autojen pysäkeille. Mikäli päädytään hyödyntämään nykyisiä linja-autojen pysäkkejä, tulee jatkosuunnittelussa ratkaista kevyen liikenteen yhteydet kyseisille pysäkeille. Toinen vaihtoehto olisi sijoittaa uudet linja-autojen pysäkit Turuntielle Hiidenmäentien risteyksen itäpuolelle. Uudet pysäkit olisivat huomattavasti lähempänä asemakaavoitettavaa aluetta ja palvelisivat siten paremmin työmatkaliikenteen tarpeita. Mikäli päädytään sijoittamaan uudet linja-autojen pysäkit Turuntien varteen, tulee jatkosuunnittelussa ratkaista kevyen liikenteen yhteydet uusille pysäkeille. Toteutettavuuden kannalta sekä vaihtoehto 2 ja vaihtoehto 3 ovat mahdollisia. Logistiikka-alueen häiriöhallinnan kannalta olisi eduksi saada tontille kaksi liittymäyhteyttä vaikka Turuntielle tehtävä uusi liittymä olisikin alueen pääliittymä. 29