Sääntelyä, sopimista vai sovittelua?

Transkriptio

1 Sääntelyä, sopimista vai sovittelua? Ympäristöoikeus yhteiskuntatieteenä Lasse Peltonen YTK / TKK Lasse Peltonen 1

2 Yhteistoiminnallisen hallinnan sosiaalinen konteksti Sosiaalinen kompleksisuus Ilkeät ongelmat (wicked problems) Monitoimijaiset prosessit Yksilöllistyvä (kansalais)yhteiskunta Eritytyvät preferenssit, moniarvoistuminen Rapistuvat auktoriteetit ( decline of deference ) Market failure, state failure jne. Sitoutumisen ongelma Lasse Peltonen 2

3 Governance involves: multi-agency partnerships, blurring of reponsibilities between public and non-public sectors power dependence between organizations involved in collective action emergence of self-governing networks development of new governmental tasks and tools. Stoker, Gerry (1998). Governance as theory: five propositions. International Social Science Journal 155, Lasse Peltonen 3

4 Kohti vapaaehtoista sopimista Viranomaislähtöinen suojelukohteiden toteuttaminen on muuttumassa kysynnän ja tarjonnan pohjalta tapahtuvaksi sopimiseksi tai kaupankäynniksi. [ ] Avainsana on vapaaehtoisuus Lasse Peltonen 4

5 governance refers to 'self-organizing, interorganizational networks these networks complement markets and hierarchies as governing structures for authoritatively allocating resources and exercising control and co-ordination. Rhodes, R. A. W. (1996). The New Governance: Governing without Government. Political Studies 44: 4, Lasse Peltonen 5

6 Refleksiivinen oikeuskäsitys Regulatory law vs. Reflexive law Itsesääntelyn sääntelyä (regulation of selfregulation) Instead of taking over regulatory responsibility for the outcome of social processes, reflexive law restricts itself to the installation, correction, and redefinition of democratic self-regulatory mechanisms. Teubner, Gunther (1983). Substantive and Reflexive Elements in Modern Law. Law & Society Review 17: 2, Lasse Peltonen 6

7 Refleksiivisen oikeuden kritiikkiä Refleksiivinen oikeus ei huomioi yhteiskunnan alajärjestelmien arvoja, jotka voivat haitata oppimista Sivuuttaa hyvin suunnitellun institutionaalisen kontekstin merkityksen luoville ratkaisuille Yhteiskunnallisia ongelmia ei voida ratkaista alajärjestelmien itsesääntelyllä Tarvitaan eri alajärjestelmien neuvottelun mahdollistavaa monitasohallintaa Glasbergen, Pieter. "Reflexive Environmental Regulation" Paper presented at the annual meeting of the The Law and Society, Las Vegas Lasse Peltonen 7

8 Vaihtoehtoinen ristiriitojen ratkaisu (ADR) Lopputulos Vuorovaikutuksen tyyli Menettelytavat Kustannukset Edustuksellisuus Perinteinen Erottelee voittajat ja häviäjät, luottamus menetetään Epäsuora (esim. lakimiehet) formaalit lausunnot Samat pelisäännöt kaikissa tapauksissa Aluksi alhaiset, pitkällä aikavälillä hyvinkin korkeat Samat edustuksellisesti valitut tai nimetyt edustajat Yhteistoiminnallinen Kaikki voittavat, parantunut luottamus Suora; tapaamiset kasvokkain Räätälöidyt pelisäännöt tapauksen mukaan Aluksi korkeammat, pitkällä aikavälillä alhaiset Ad hoc; erityisesti tätä prosessia varten valitut Susskind, Lawrence & Cruikshank, Jeffrey (1987). Breaking the Impasse: Consensual Approaches to Resolving Public Disputes. Basic Books, New York Lasse Peltonen 8

9 Sovittelu (mediation) vastauksena yhteistoiminnallisen hallinnan vaikeiden ristiriitojen ratkaisun mahdollisuus välttyminen oikeuskäsittelyltä tehokkuus: aikaa ja rahaa säästyy osallistumisen ja asiantuntemuksen yhdistäminen ratkaisut pysyvät osallisten käsissä suunnitelmien toimeenpanon helpottaminen (sitouttaminen) luovuus ja oppiminen Lasse Peltonen 9

10 Lasse Peltonen 10

11 Governance -kysymyksiä Onko kyse uusista toimintatavoista vanhoissa puitteissa käytännön vai periaatteiden muutoksesta? Missä määrin itsesääntelyn verkostot kilpailevat hierarkioiden ja markkinoiden kanssa? Mitä ovat Governance siirtymän normatiiviset lähtökohdat? Edellyttääkö governance enemmän vai vähemmän oikeutta? Siirrytäänkö yhteiskuntasopimuksesta paikallisiin, vapaaehtoisiin, tapauskohtaisiin sopimuksiin? Julkisen vallan (valtion) muuttuva rooli lainsäätäjästä neuvottelukumppaniksi? Lasse Peltonen 11

12 Kiitos! Lasse Peltonen Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskus YTK Teknillinen korkeakoulu Lasse Peltonen 12

13 Tutkimustehtäviä KUVAUS: Hallinnan muutosten kuvaus (vai onko kyse hallinnan prosessien uudelleenmäärittelystä? Tai symbolisista muutoksista)? Mitä tapahtuu konkreettisesti? SYYT: Hallinnan muutosten syyt ja muutosvoimat? TAVOITTEELLISET MALLIT: Hallinnan uusien (ihanne) mallien kehittäminen yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisun välineeksi. SEURAUKSET: Hallinnan muutosten seuraukset ja vaikutukset yhteiskunnassa / yhteisöissä / organisaatioissa / taloudessa? Hallinnan kyky hallita (vaikuttavuus) / luotettavuus / hyväksyttävyys? Lasse Peltonen 13

14 Keskustelu työpajan jälkeen: Hyvinvointivaltio ja liberalisaatio. Governance valtiointervention syventymisenä? Hallinto-oikeuden näkökulma governance = vanhojen käytänteiden julkituomista, läpinäkyvyyttä Mikä on governance n tila? ei korvaa kaikkea sääntelyä, sääntely paikallisen valtauttamisen taustalla Itsesääntelyyn liittyvä vallankäyttö Reaaliset markkinat vs. idealisoidut vapaat markkinat globaali markkina tärkeänä kysymyksenä Vastuullisuus itsesäätelyn mekanismien synnyttämisenä? Analyysi keinoista, jolla itsesäätelyn sääntelyyn pyritään, ml. normatiivisten periaatteiden väliset suhteet Hyvinvointivaltion substantiaaliset hyvät vs. fasilitoiva, proseduraalinen, mahdollistava valtio & interventionismi Jos governance on todellisuutta mihin oikeutta tarvitaan? Empiirinen tutkimus Lasse Peltonen 14

15 Empiirisiä kysymyksiä: Mitä ympäristöoikeus tekee säänteleekö se itsesäätelyä? Mitä ymp.oikeuden koulutuksen saaneet tekevät? Korostuuko tietyn tyyppisen oikeuden painoarvo? Syveneekö valtiointerventio? Miten sääntely muuttuu mitä refleksiivisyys tarkoittaa käytännössä? Terve skeptisyys governance puhetta kohtaan. Governance voi myös epäonnistua Verkostot metaforana vs. (empiirinen!) verkostoanalyysi millaisia verkostoja on? EU-sääntelyn muutos ja refleksiivisyyden ongelmat (esim. VPD?) Aineellinen vs. proseduraalinen jaottelun mielekkyys? Intervention syveneminen ja ympäristökansalaisuus millaisia rooleja esim. metsänomistajalle syntyy mitä ristiriitoja näihin sisältyy? Lasse Peltonen 15

16 Valtion rooli sääntely + muut keinot Miten hallinnan tasot jäsentävät ongelmia & toimijoiden rooleja? Lasse Peltonen 16