maankäyttökonflikteissa conflicts (PERILUC)

Transkriptio

1 Menettelylliset ympäristölliset oikeudet maankäyttökonflikteissa Procedural environmental rights in land use conflicts (PERILUC) Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskus (YTK/ TKK) & Joensuun yliopisto, Ympäristöoikeus Prof. Rauno Sairinen (vast. johtaja) Tutkijat: Lasse Peltonen Sari Puustinen Susanna Wähä Hanna Partinen Hilkka Heinonen Anna-Mari Pasanen

2 Ongelma Maankäytön suunnittelu on aina ristiriitaisten tavoitteiden, arvojen ja intressien yhteensovittamista. Toisinaan suunnittelu johtaa konflikteihin, joissa eri osapuolten tavoitteet törmäävät toisiinsa voimakkaasti. Konfliktit voivat päättyä ä yhteisesti ti hyväksyttyyn ratkaisuun suunnitteluprosessissa tai poliittisessa päätöksenteossa. Tilanne saatetaan ratkaista oikeusprosessissa muutoksenhaun jälkeen. Konfliktit voivat johtaa myös tilanteen lukkiutumiseen ja suunnittelun keskeytymiseen tai siitä luopumiseen. Pahimmillaan konflikti johtaa laajenevaan ristiriitojen kierteeseen, joka vaikuttaa osapuolten suhteisiin pitkälle tulevaisuuteen.

3 Tavoite Hankkeessa tarkasteltiin ympäristökonfliktien piirteitä ja käsittelyä maankäytön suunnittelussa. Tavoitteena oli kehittää analyysi- ja menettelytapoja konfliktien sovitteluun (mediation). Samalla tutkittiin myös mahdollisuuksia kehittää kaavoituksen itk (sosiaalisten) lit vaikutusten ikt t arviointia iiti konfliktien sovittelun välineenä. Hankkeessa käsiteltiin sekä suunnitteluorganisaatioiden, suunnittelijoiden sekä oikeusistuimien tapaa käsitellä kaavoituskonflikteja.

4 Susanna Wähä: Kaavavalitukset hallintotuomioistuimissa Valitusten määrä: yleiskaavat n. 50%, ranta-asemakaavat 20% ja asemakaavat 10%. n. 50% valituksista sisällöllisin perustein, n. 10% menettelyyn vuoksi, sekä menettelyyn että sisältöön liittyviä valitusperusteita n. 40 %:ssa. Asemakaavavalitusten pääsisällöt: liikenteen järjestäminen, maanomistajille aiheutuva kohtuuton haitta ja luonnonympäristön vaaliminen. Valitusten t hyväksyntä: asemakaavat 12%, ranta-asemakaavat t 40%, yleiskaavat n. 20%. KHO:ssa valituksista menestyi 12% Tuomioistuimiin kohdistetut käsittelyaikavaatimukset ovat perusteltuja (esim. asemakaava nyt 8-9 kk, ihannetavoite 6 kk). Kunnissa kaavan laatimisprosessin nopeuteen tulisi kiinnittää huomiota ja ennakoida muutoksenhakuprosessin kesto.

5 Sovittelun lähtökohtana kaavoituskäytännöt Kaavoitusprosessi itsessään toimii parhaimmillaan erilaisten maankäyttöä koskevien k tavoitteiden id yhteensovittamisen i areenana. Konfliktien hallinnan tavoitteet ovat lähellä avoimen, osallistuvan ja vuorovaikutteisen suunnittelun periaatteita. Käytännössä tilanne on kuitenkin harvoin näin hyvin. Osallistumisen laajuuden lisäksi kiinnitetään erityistä huomiota prosessien tasapuolisuuteen, avoimuuteen ja reiluuteen. Konfliktien hallinnan tehtävänä on pitää prosessi liikkeellä, vuorovaikutus elävänä ja estää osapuolten välisiä jännitteiden lukkiutumista.

6 Sari Puustinen (väitös 2006 TKK:n arkkitehtiosasto): Suomalainen kaavoittajaprofessio ja suunnittelun kommunikatiivinen käänne: Vuorovaikutukseen liittyvät ongelmat ja mahdollisuuden suurten kaupunkien kaavoittajien näkökulmasta (Julkaisu: YTK/TKK) Hahmotellaan uusia roolimalleja ll suunnittelun niin kutsutun t kommunikatiivisen käänteen myötä. Reflektoivan kaavoittajan malli: tietoinen itsereflektio, omien työskentelytapojen tarkastelu, oman henkilökohtaisen ja ammatillisen arvoperustan tunnistaminen; pyrkii rakentamaan eri osapuolten välille luottamusta ja kunnioitusta. Kritiikki: kaavoittaja voi välttää konfliktin yksittäisessä kaavoitustapauksessa, muttei pysty välttämättä puuttumaan koko organisaation toimintaan ja perimmäisiin arvokonflikteihin.

7 Lasse Peltonen: Kaksi sovittelun paradigmaa Kriittinen paradigma nostaa esille emansipatorisia ja osallistavia i käytäntöjä. töjä Siinä sovittelu ja suunnittelu yleisemminkin nähdään välineenä tasapainottaa valtaan liittyviä epätasapainotilanteita (pääsy tietoon, asiantuntijuus, hierarkiat). Pragmaattinen lähestymistapa näkee epätasapainot realiteetteina, joiden olemassa olo tulee tunnistaa, jotta konfliktien sovittelulle voidaan luoda toimivia käytäntöjä. Sovittelun käytännöt vaativat myös kaavoituksen todellisen valta-asetelman oikeaa tunnistamista, muutoin sovittelu voi johtaa sopimuksiin, joita ei käytännössä voida toteuttaa.

8 Osallistumisen, konfliktien käsittelyn ja SVA:n vuorovaikutussuhteet t (Ross 2003)

9 Esteitä ja dilemmoja konfliktien sovittelulle: Sovittelun sisältöjä ja mahdollisuuksia ei tunneta. Poliitikot ja suunnittelijat saattavat kokea sovittelun kilpailijana omalle asemalleen, eikä mahdollisuutena. Osaavista sovittelijoista i t on pulaa. Käytännössä on paljon epätietoisuutta siitä, kuinka sovittelu voitaisiin yhdistää muihin päätöksenteon institutionaalisiin puitteisiin kuten vaikutusten arviointi, osallistuminen ja luvitus. Kuinka taataan kaikille osapuolille riittävä osallistuminen. Sovittelun käytölle ja käytännöille ei ole kannustimia. Kuinka käsitellään ja turvataan yleinen etu?

10 Mahdollisuuksia konfliktien sovittelulle: Uudenlaisia neuvottelujärjestelyjä kuntien ja kehittäjien välillä. Uudenlaisia osallistumisen tapoja. Sovittelu uutena roolina kaavoittajalle. Konfliktien analyysi ja sovittelu uutena roolina suunnittelu- ja vaikutusten arviointikonsulteille. Sovittelija uutena professiona ja neutraalina / ulkopuolisena osapuolena konfliktitilkanteisiin. Kaavoituksen yhteydessä tehtävä (sosiaalisten) vaikutusten arviointi sovittelun foorumina. Alueellisten ympäristökeskusten rooli sovittelijana jossain tilanteissa.

11 Johtopäätöksiä Kaavoituksessa on konfliktien sovittelulle paljon tarvetta. Ennen kuin sovittelun käytäntöjä voidaan ottaa laajemmin kaavoituksessa käyttöön, on niiden sovellusmahdollisuuksia, osaamis- ja resurssitarpeita, lainsäädännöllistä perustaa sekä yhteyksiä muihin kaavoitusprosessin eri vaiheisiin (erityisesti vaikutusten arviointi) vielä tarkemmin selvitettävä. Olisi tärkeää, että sovittelun käytäntöjä kokeillaan ja kehitetään pilottihankkeissa erityyppisissä kaavoitustilanteissa.

12

13 The Conflict Process Approach The historical context and causes of conflict Social and political context. Differing interests & knowledge frames Planning process preventive justice participation negotiation mediation Political process Manifest conflict process: escalation & possible resolution majority decisions Legal process repressive justice litigation court decisions The consequences of conflict social, economical, legal & environmental consequences

14 Muut osahankkeet Hanna Partinen: Rakentaminen suunnittelutarvealueilla (Lisensiaatintyö) Hilkka Heinonen: Kunnan ympäristönsuojelu- viranomainen naapurien välisten ympäristöriitojen käsittelijänä (Väitöskirjatyö, kesken)