Oppilaiden liikkuminen kenen ongelma? Vastuun siirtämisestä kohti yhteistä vastuuta Havaintoja pilottivaiheen kokonaisarvioinnista

Transkriptio

1 Oppilaiden liikkuminen kenen ongelma? Vastuun siirtämisestä kohti yhteistä vastuuta Havaintoja pilottivaiheen kokonaisarvioinnista Tapio Kuure Dosentti, tutkija Liikkuva koulu-seminaari, Helsinki, Katajanokka

2 Ulkoisen arvioinnin tehtävästä Ulkoisen arvioinnin tehtävä on tuottaa tietoa Liikkuva koulu-ohjelman pilottivaiheen hallinnoinnista, organisoitumisesta ja johtamisesta. Käytetty aineisto: suunnittelu- ja raportointiasiakirjat, kahdeksan avainhenkilön haastattelua, seminaarinaineistot ja seminaareista. Arvioinnin teoreettisena viitekehyksenä toimii julkisen hallinnon verkostoitunut toimintatapa

3 Julkisen hallinnon verkostoitunut toimintatapa uusi julkinen hallintatapa korostaa asiakaslähtöisyyttä, läpinäkyvyyttä ja tietoon perustuvaa johtamista tämän näkökulman mukaisesti pitäisi pystyä jatkuvaan dialogiin asianosaisten, eksperttien, politiikan ja hallinnon välillä

4 Ylisektoraalisesta näkökulmasta kohti monialaista yhteistyötä (sektorsövergripande, gränsöverskridande) the actors of governance are not only states and public authorities, but spread also outside the government. The actors of society, individuals, public and private institutions, markets and market actors should participate actively in modern governance. (Tiihonen, Seppo, From Governing to Governance, 2008)

5 Woodrow Wilson: En käytä ainoastaan omia aivojani vaan kaikkia niitä, joita voin lainata. (EU:n komissio 2002 ja 2005; White Paper on Governance 2001)

6 Byrokraattinen administraatio Julkinen markkinalähtöinen Verkostoitunut hallinnointi (governance) Lisää demokratiaa autoritaarisesta liberaaliin hallintoon? (Tiihonen 2008) Vai sotkeeko hallinnon ja politiikan keskenään? (Sameita vesiä, Muddy Waters-projekti, Marja Keränen, Jyväskylä, SA) Verkostoitunut toimintatapa vaatii hyvää kommunikointikykyä Key words: collaboration, communication networks, interpersonal relationships, social interaction, technologically mediated communication, virtual teams (Annaleena Aira, 2012)

7 Liikkuvan koulun pilottivaiheen Toimintalogiikat Pilotista ohjelmaksi arviointia Ohjelma verkostoituneen hallintatavan tekniikkana ja työkaluna Ohjelmat toiveiden tynnyreitä? Ohjelmat ja toimeenpano toimeenpanokuilu? Kansalaisjärjestövetoisesta koululaisten liikunnan kehittämisestä kohti keskusvirastokeskeistä kehittämistä OPH vastaa kehittämistyön ydinprosesseista koulun sisällä Muut toimijat sisällön tuottajina ja tukirakenteena ELY - Kunta Koulu Bottom up top down Paikallinen sitouttaminen keskushallinnon normi-, resurssi- ja informaatio-ohjaus

8 Pilottivaiheen ydinprosessit ja prosessien omistajuudet Prosessien omistajuudet määriteltiin paikallistasolla Koko pilotin tasolla ei määritelty ydinprosesseja Prosessijohtamisen näkökulmasta kokonaisuudesta on hahmotettavissa kolme prosessia 1. Hankkeen koordinointi ja toteutus (Likes) 2. Hankkeeseen liittyvä täydennyskoulutus (Liikuntatieteiden laitos, Jyväskylä) 3. Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä (Liikuntaja terveystieteiden tiedekunta, Jyväskylä)

9 Ongelmia pilottivaiheen toteuttamisessa Kolmen prosessin (koordinointi ja paikallinen toteutus, täydennyskoulutus, FTS) synkronointi oli ongelmallista Aikataulutuksen ongelma Taustalla pilotin nopea käynnistyminen Vuoden 2009 maaliskuussanpolitiikkariihi Vuoden 2010 kesäkuussa päätös kokeiluavustusten saajista

10 Johtopäätöksiä Pilotista ohjelmaksi toimintalogiikka on onnistunut Pilotti on kehittänyt yhteistä tahtotilaa ja vahvistanut näkemystä monialaisen yhteistyön tarpeellisuudesta Ohjelmavaiheessa tulisi kiinnittää vielä enemmän huomiota nuorten asianosaisuuteen ja osallisuuteen lisää nuorisokulttuurista sensitiivisyyttä Miten kansalaisjärjestöjen asiantuntemus ja vanhempien asianosaisuus saataisiin paremmin esille? Kehittämistyön tulokset olisi paremmin nähtävä innovaatioina innovaatioiden skaalaus ohjelmavaiheessa

11 Monialaisessa yhteistyössä toistuvasti esiintyvät haasteet (Per-Uno Frank, Ungdomsstyrelsen, 2011) kätketyt motiivit eri yhteistyön osapuolilla kaikkien täytyy voittaa, miten toteutetaan vaatii aikaa ja tapaamisia vaatii erilaisia yhteistyöfoorumeja vaatii kärsivällisyyttä vaatii jatkuvuutta henkilösuhteissa jatkuva henkilöiden vaihtuvuus ei toimi kieliongelmia ei saa väheksyä mukana olevien henkilöiden mandaatti toimia poliittisen päättäjät osoittavat prioriteetit ja vaikuttavat tahtotilaan institutionaalinen tuki hankkeelle oleellinen, ei voi toimia yksin hanke ei voi olla saareke, tulosten juurruttaminen mietittävä jo käynnistyvaiheessa yhteistyön osapuolien on tunnistettava oma roolinsa ja pitäydyttävä siinä

12 Lähdekirjallisuus Aira, Annaleena:Toimiva yhteistyö - työelämän vuorovaikutussuhteet, tiimit ja verkostot Jyväskylä: University of Jyväskylä, 2012, 182 p. (Jyväskylä Studies in Humanities) EU:n komissio: Communication from the Commissio , 713 final; Impact Assessment Guidelines, , 791; White Paper on Governance 2001, raportti hallintotavasta Frank, Per-Uno: Samarbete svårt. Esitelmä Ungdomsstyrelsenissä, Kuure, Tapio: Nuorisopolitiikka Euroopan Unionissa, teoksessa Tommi Hoikkala ja Anna Sell, toim. Nuorisotyötä on tehtävä. Nuorisotutkimusverkosto, julkaisuja 76, 2008 Tiihonen, Seppo: From Governing to Governance. A process of change. Tampere University Press, 2008