Johdatus systemaattiseen kulttuurimaantieteeseen. Harjoitustyöosio Harjoitusryhmä 5

Transkriptio

1 Johdatus systemaattiseen kulttuurimaantieteeseen Harjoitustyöosio Harjoitusryhmä 5

2 Mistä on kyse? Tehdään 3-4 hengen pienryhmissä intensiivistä työtä ryhmäkohtaisen aiheen ja tehtävän parissa Lopputuloksena n sivuinen harjoitustyö, joka on tehty tieteellisiä käytäntöjä noudattaen Työtä kirjoitetaan prosessina ja palautetta saadaan (ja annetaan) pitkin kurssia Jokaisella teemaryhmällä on oma teemansa ja jokainen opettaja on valmistellut teemastaan pienryhmille harjoitustyöaiheita Kaikki ohjeet löytyvät myös sähköpostitse saamastanne opiskelijan nivaskasta!

3 Tavoitteet Perehdyttää projektityöskentelyn avulla kulttuurimaantieteen nykyteemoihin ja ydinkysymyksiin Antaa mahdollisuus perehtyä yhteen aihepiiriin valmiiksi rajatun tehtäväkokonaisuuden avulla Opetella muun muassa intensiivistä tiimityöskentelyä, tutkimuksellisen lähestymistavan hahmottamista, tutkimuksen rakennetta, sujuvaa tieteellistä kirjoittamista, prosessikirjoittamista askel kerrallaan, tutkimuskirjallisuuden lukemista ja tiedonhakua, tieteellisiä menetelmiä, opponointia

4 Harjoitustyöosion aikataulu Aloitustapaaminen ma 6.3. klo IT138 Tutkimussuunnitelma DL ti 7.3. klo 20 Kokoontuminen (palaute tutkimussuunnitelmista) ke 8.3. klo IT138 Harjoitustöiden keskeneräiset versiot DL ti klo 18 Kokoontuminen (jokainen pienryhmä opettajan kanssa) ke klo FY337-1 Yhteinen kokoontumiskerta ja valmiiden töiden DL ke klo PR174 Loppuseminaari to klo FY337-1 Lopullisten/arvosteltavien töiden palautus to klo 16 Palautukset aina sähköpostilla omalle opettajalle, paitsi tuokaa lisäksi yksi paperiversio mukaan kokoontumiseen.

5 Tutkimussuunnitelma Ensimmäinen askel harjoitustyön tekemisen prosessissa: pyritään rajaamaan aihepiiri ja aineisto, selkiyttämään tutkimusongelmat sekä hahmottamaan työn eri vaiheiden aikataulu Palautetaan jo ti 7.3. klo 20 mennessä oman opettajan sähköpostiosoitteeseen Käsitellään ke 8.3. kokoontumiskerralla niin, että pienryhmät esittelevät lyhyesti (n. 5 min) suunnitelmansa, opettaja antaa palautetta ja keskustellaan yhdessä Miettikää suunnitelmaa tehdessänne jo ryhmän sisäistä työnjakoa. Kaikkien ei välttämättä kannata tehdä kaikkea (esim. lukea jokaista samaa lähdeteosta) Kaikkein keskeisintä tässä vaiheessa on tehtävän rajaus. Miettikää pienryhmässä, mihin asioihin keskitytte ja mitkä jätätte suosiolla työn ulkopuolelle, miten aikataulutatte työnteon eri vaiheet ja miten jaatte työnsarkaa eri ihmisten välillä

6 Pohjustus aiheeseen: paikka Yksi maantieteen peruskäsitteistä Paikka on kulttuurintutkimuksen käsitteenä yhtä aikaa yksiselitteinen ja monimerkityksinen. Paikalla voi olla tarkka maantiedollinen sijaintinsa, siellä on voitu elää vuosisatoja tai se on aina ollut autio. Paikka voi olla kadonnut, väärin muistettu, oudosti kuvattu tai kuviteltu. Paikan voi tuntea myös ajassa, liikkeessä, taideteoksissa tai toisissa ihmisissä. (Knuuttila, S., Laaksonen, P. & U. Piela (2006). Paikka: eletty, kuviteltu, kerrottu. Suomalaisen kirjallisuuden seura)

7 Avainsanoja: paikka, tunteen paikka, eletty paikka, koettu paikka, emotional place, emotional geography 1. Tunteen paikat Moniin fyysisiin paikkoihin liitetään tunteita ja kerran luotu tunneside paikkaan voi kulkea mukana läpi elämän ja sitä saattaa olla vaikea myöhemmin muuttaa Tehtävä: Ryhmä valitsee vähintään kaksi tunnetta(esim. pelko, onnellisuus, iloisuus, mene(s)tys) ja etsii paikkoja, joissa nämä tunteet vallitsevat. Lisäksi tehdään muutamia (n. 3-5 kpl) haastatteluja, joissa selvitetään miksi jokin tunne vallitsee tietyssä paikassa ja myös pohditaan, mitkä elementit mainitussa paikassa aiheuttavat tämän tunteen Kirjallisuus Davidson, J., Bondi, L., & M. Smith (2005). Emotional geographies. 258 s. Ashgate, Aldershot. Koskela, H. (1999). Fear, control and space: Geographies of gender, fear of violence and video surveillance. University of Helsinki, Helsinki. Syrjämaa, T., Tunturi, J., Kaitaro, T., Saarikangas, K., Kallinen, M., Kanerva, L.,... H. Terho (2002). Eletty ja muistettu tila. 356 s. Suomalaisen kirjallisuuden seura, Helsinki.

8 Avainsanoja: elokuva-analyysi, menetty paikka, kolonisaatio, lost place, colonisation 2. Kolonisaatio Kolonisaation voi ajatella kahdella eri tavalla; se edustaa menetettyä paikkaa (alkuperäisille asukkaille) ja otettua paikkaa (uudisasukkaille) Tehtävä: Ryhmä katsoo yhden tai kaksi seuraavista elokuvista: Viimeinen mohikaani (eng. The Last of the Mohicans, 1992), Pocahontas (1995), The New World (2005), Avatar (2009) Tehdään elokuva-analyysi siitä, kuinka kolonisaatiota on kuvattu elokuvassa ja erotellaanko siinä paikkatunnetta alkuperäisten ja uudisasukkaiden välillä. Jos katsotaan kaksi elokuvaa, voi vertailua tehdä myös elokuvien välillä. Lisäksi, koska kaikki listatut elokuvat ovat ns. Hollywood-elokuvia, on hyvä pohtia myös tämän vaikutusta elokuvaan ja tarinan rakentumiseen ( valkoisen miehen näkökulma ). Kirjallisuus Greene, J. P. (1988). Pursuits of happiness: The social development of early modern British colonies and the formation of American culture. University of North Carolina Press, Chapel Hill. Meriläinen-Hyvärinen, Anneli. (2014). Kun kaivos tuli kotiin. Sotkamon Talvivaara: menetetyt paikat ja niiden kulttuuriperintö. Teoksessa Steel, T., Turunen, A., Lillbroända-Annala, S., Santikko, M. & I. Hakamies (2014): Muuttuva kulttuuriperintö. Det föränderliga kulturarvet, Ethnos, Helsinki. Rose, G. (2007). Visual methodologies: An introduction to the interpretation of visual materials (2. ed.). Sage, London. Said, E. W., Morton, S., Huddart, D., Brah, A., Rastas, A., Kuokkanen, R.,... O. Löytty (2007). Kolonialismin jäljet: Keskustat, periferiat ja Suomi. 263 s. Gaudeamus, Helsinki.

9 Avainsanoja: paikka, ääniympäristö, ääni, sonic environment, äänimaisema 3. Äänten paikkaidentiteetti Miten paikkaa voi hahmottaa äänien avulla? Onko tietyissä paikoissa selkeästi tunnistettavia ääniä? Tehtävä: Ryhmäläiset nauhoittavat ääniä eri puolilta Oulua ja analysoivat mitä kaikkea ääni kertoo paikasta. Tähän voi myös liittää haastattelua niin, että ääninauhoja soitetaan haastateltaville ja heidän tulee joko a) tunnistaa paikka tai b) kertoa millainen paikka on kyseessä (esim. kaupungin keskusta, rautatieasema, yliopiston ruokala, kauppa) ja perustella vastauksensa Analyysiin voi liittää mukaan ajatuksia siitä, mitä äänistä tulee mieleen (tunteet, muistot, assosiaatiot, ) Kirjallisuus Ampuja, O. & M. Peltomaa (2014). Huutoja hiljaisuuteen: Ihminen ääniympäristössä. 359 s. Gaudeamus, Helsinki. Järviluoma, H., & Piela, U. (2016). Äänimaisemissa. 280 s. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki. Schafer, R. M. (1994). The soundscape: Our sonic environment and the tuning of the world. 301 s. Destiny Books, Rochester. Uimonen, H., Kytö, M., & K. Ruohonen (2017). Muuttuvat suomalaiset äänimaisemat. Saatavilla:

10 Avainsanoja: paikka, imago, paikan imago, place brand, branding geography, kaupunkibrändi 4. Paikan imago Imagon (=julkisen kuvan) luominen on tärkeä osa nykyajan brändäämistä ja markkinointia. Myös paikoille, kuten kaupungeille, luodaan imagoa Tehtävä: Ryhmä selvittää Oululle luodun mainosmateriaalin (esitteet (paperiset ja sähköiset), verkkosivut, videot, mainokset jne.) avulla millaista paikkaimagoa kaupungista luodaan (ja onko imago yhtenäinen eri materiaalien välillä?) Lisäpohdintana: vastaako imago todellisuutta? Miltä osin, miltä osin ei? Vastaimagon hyödyntäminen ( Capital of Northern Scandinavia vs. Capital of Western Siberia, taitelija Lauri Ahtinen) Kirjallisuus Klemetti, M. (2004). Kaupungin markkinointi teeman avulla: Case: Oulun Tiernaaika. 104 s. Pro gradu työ, Oulun yliopisto. Pike, A. (2011). Brands and branding geographies. 356 s. Edward Elgar, Cheltenham. Rainisto, S. (2005). Kuntabrändin kehittäminen: Analyysi suomalaisten kaupunkiseutujen imagotyöstä kilpailukeinona: mitä uutta vaaditaan seutujen markkinoinnilta uudessa EU:ssa. 113 s. Suomen kuntaliitto, Helsinki. Rainisto, S. (2008). Kaupunkibrändi: Paikan markkinoinnin teoriaa ja käytäntöjä: case Helsinki ja case Lahti. 185 s. Kymenlaakson ammattikorkeakoulu, Kouvola.

11 Avainsanoja: mielikuva, paikkamielikuva, image, place identity 5. Mielikuvat paikoista Ihmisillä on usein hyvinkin selkeä mielikuva tietyistä paikoista. Mielikuvat voivat syntyä alitajuisesti tai täysin tiedostaen Tehtävä: Ryhmä valitsee paikan tai useampia paikkoja, joista he luovat nettiin keskustelun (esim. Facebook, Twitter, keskustelupalstat) ja selvittävät ihmisten mielikuvia ko. paikoista. Kysymykseen kannattaa sisällyttää perustelumahdollisuus. Vastausten avulla ryhmä muodostaa mielikuvakartan paikasta/paikoista ja tarkastelee liittyykö paikkaan/paikkoihin tietynlaisia mielikuvia ja pohtivat myös miten mielikuvat ovat mahdollisesti syntyneet. Apuna käytetään -palvelua Kirjallisuus Anholt, S. (2010). Places: Identity, image and reputation. Palgrave Macmillan, Basingstoke. Neulaniemi, M. (2010). Mielikuvia ja kokemuksia Turun kaupunkitiloista Olohuone 306,4 km2 kaupunkitaidetapahtumassa. 94 s. Pro gradu työ, Jyväskylän yliopisto. Rötkönen, P. (2013). Mielikuvien muodostaminen matkakohteesta ja niiden vaikutus tämän päivän matkailumarkkinoinnissa. Case Rovaniemen kaupunki. 65 s. Opinnäytetyö, Rovaniemen ammattikorkeakoulu.

12 Avainsanoja: paikattomuus, placeless, placelessness, nowhereness, otherness, sense of place 6. Paikattomuus Maantieteilijä Edward Relph on kuvannut paikattomia paikkoja, jotka on tarkoituksellisesti standardoitu samannäköisiksi ja identeetittömiksi Tehtävä: Ryhmä valokuvaa paikattomia paikkoja Oulun alueelta ja pohtii miksi he kokevat kyseiset paikat paikattomiksi. Lisäksi kirjataan ylös jo kuvaustilanteessa mitä nämä paikat nostavat esiin ryhmäläisissä tunteiden ja ajatusten tasolla. Analyysiin on hyvä ottaa mukaan myös pientä kirjallisuuskatsausta, mitä tutkijat sanovat näistä termeistä? Kirjallisuus Arefi, Mahyar (1999). Non place and placelessness as narratives of loss: Rethinking the notion of place. Journal of urban design 4.2 (1999): Becker, H. S. (1981). Exploring society photographically. Evanston (Ill.): Mary and Leigh Block Gallery. Miles, S. (2010). Spaces for consumption: Pleasure and placelessness in the postindustrial city. SAGE, Los Angeles. Relph, E. (1986). Place and placelessness (Repr.). Pion, London. Edward Relphin verkkosivu:

13 Avainsanoja: kotiseutu, paikka, miellekartta, rakennettu ympäristö, elinympäristö 7. Elämäni paikat Mitkä paikat rakentavat ihmisestä sellaisen kuin hän tänä päivänä on? Tehtävä: Ryhmäläiset kertovat miellekartoin, kuvin ja kartoin muutamasta omaan elämäänsä tai jonkun haastateltavan henkilön elämään vaikuttaneista paikoista (esim. syntymäpaikka, lapsuudenmaisemat, koulut, muutot tms.) ja reflektoivat mitkä tekijät näissä paikoissa ovat muovanneet heitä. Pohdintaan voi myös liittää vastavuoroisuutta, eli tehdä vertailua eri paikkojen vaikutusten välillä. Kirjallisuus Korpelainen, H. (2014). Arkkitehtuurin ABC: Löytöretki rakennettuun ympäristöön. 95 s. Arkkitehtuurin tiedotuskeskus, Helsinki. Niskanen, S. (2001). Kotiseutu koettuna paikkana. Kotiseudun merkitys kotiseututietoiselle opiskelijalle. 81 s. Pro gradu työ, Oulun yliopisto.

14 Kaikki harjoitustyöaiheet 1. Tunteen paikat 2. Kolonisaatio 3. Äänten paikkaidentiteetti 4. Paikan imago 5. Mielikuvat paikoista 6. Paikattomuus 7. Elämäni paikat