JOHDATUS SYSTEMAATTISEEN KULTTUURIMAANTIETEESEEN. Harjoitustyöosio

Transkriptio

1 JOHDATUS SYSTEMAATTISEEN KULTTUURIMAANTIETEESEEN Harjoitustyöosio

2 MISTÄ ON KYSE? Tehdään 3-4 hengen pienryhmissä intensiivistä työtä ryhmäkohtaisen aiheen ja tehtävän parissa Lopputuloksena n sivuinen harjoitustyö, joka on tehty tieteellisiä käytäntöjä noudattaen Työtä kirjoitetaan prosessina ja palautetta saadaan (ja annetaan) pitkin kurssia Jokaisella teemaryhmällä on oma teemansa ja jokainen opettaja on valmistellut teemastaan pienryhmille harjoitustyöaiheita Kaikki ohjeet löytyvät myös sähköpostitse saamastanne opiskelijan nivaskasta!

3 TAVOITTEET Perehdyttää projektityöskentelyn avulla kulttuurimaantieteen nykyteemoihin ja ydinkysymyksiin Antaa mahdollisuus perehtyä yhteen aihepiiriin valmiiksi rajatun tehtäväkokonaisuuden avulla Opetella muun muassa - intensiivistä tiimityöskentelyä, - tutkimuksellisen lähestymistavan hahmottamista, - tutkimuksen rakennetta, - sujuvaa tieteellistä kirjoittamista, - prosessikirjoittamista askel kerrallaan, - tutkimuskirjallisuuden lukemista ja tiedonhakua, - tieteellisiä menetelmiä, - opponointia

4 HARJOITUSTYÖOSION AIKATAULU Aloitustapaaminen 6.3. klo Tutkimussuunnitelma DL 7.3. klo 20 Kokoontuminen (palaute tutkimussuunnitelmista) 8.3. klo Harjoitustöiden keskeneräiset versiot DL klo 18 Kokoontuminen (jokainen pienryhmä opettajan kanssa) klo Yhteinen kokoontumiskerta ja valmiiden töiden DL klo Loppuseminaari klo Lopullisten/arvosteltavien töiden palautus klo 16 Palautukset aina sähköpostilla omalle opettajalle, paitsi tuokaa lisäksi yksi paperiversio mukaan kokoontumiseen.

5 TUTKIMUSSUUNNITELMA Ensimmäinen askel harjoitustyön tekemisen prosessissa: pyritään rajaamaan aihepiiri ja aineisto, selkiyttämään tutkimusongelmat sekä hahmottamaan työn eri vaiheiden aikataulu Palautetaan jo ti 7.3. klo 20 mennessä oman opettajan sähköpostiosoitteeseen. Käsitellään ke 8.3. kokoontumiskerralla niin, että pienryhmät esittelevät lyhyesti (n. 5 min) suunnitelmansa, opettaja antaa palautetta ja keskustellaan yhdessä Miettikää suunnitelmaa tehdessänne jo ryhmän sisäistä työnjakoa. Kaikkien ei välttämättä kannata tehdä kaikkea (lukea jokaista samaa lähdeteosta) Kaikkein keskeisintä tässä vaiheessa on tehtävän rajaus. Miettikää pienryhmässä, mihin asioihin keskitytte ja mitkä jätätte suosiolla työn ulkopuolelle, miten aikataulutatte työnteon eri vaiheet ja miten jaatte työnsarkaa eri ihmisten välillä

6 TUTKIMUSSUUNNITELMA Johdanto: Mitä harjoitustyö käsittelee? Miksi aihe on kiinnostava/tärkeä/ajankohtainen? Tutkimuksen teoreettinen tausta: Miten työn aihe sijoittuu kulttuurimaantieteen kenttään? Mitkä ovat siinä esille tulevia kulttuurimaantieteellisiä käsitteitä? Tutkimusongelmat: Mihin kysymyksiin työ etsii vastausta? Aineisto ja menetelmät: Minkälaista aineistoa käytetään ja millä menetelmillä sitä käydään läpi? Aikataulu: Missä aikataulussa työ etenee? Huomatkaa työn eri vaiheet (lähdekirjallisuuden hankinta, tutkimusaineiston keruu, työn kirjoittaminen, esityksen valmistelu) Listatkaa kaikkien niiden lähteiden tiedot, jotka olette onnistuneet jo löytämään. Tämä helpottaa opettajaa antamaan lisäohjeistusta tiedonhaussa. (Huom., lähteet ovat eri asia kuin aineisto!)

7 TIETEELLISEN TYÖSKENTELYN PERIAATTEITA Pyritään ihmistieteelliseen objektiivisuuteen, joka on tietysti suhteellinen ja ristiriitainen ajatus: huomioidaan omat ennakkokäsitykset ja lähtökohdat omat ajatteluprosessit ja perustelut kirjoitetaan rehellisesti auki käytetään erilaisia lähteitä luoden vuoropuhelua, perustellaan valinnat aineiston rajaamisen perustelut kirjoitetaan auki jos työhön osallistetaan ulkopuolisia henkilöitä (haastatellaan, pyydetään piirtämään karttoja ), heitä informoidaan tarkasti ja varmistetaan lupa käyttää heidän tuottamaansa aineistoa harjoitustyössä ollaan itsekriittisiä omien painotusten ja valintojen suhteen. Tieteellisen kirjoittamisen ohjeet ovat olemassa juuri tällaisen työskentelyn helpottamiseksi (ks. Seminaarityön kirjoitusohjeet) Näitä harjoitellaan tällä kurssilla. Ei siis tarvitse osata täydellisesti. Kannattaa kysyä aina kun kysytyttää ja pohtia ääneen.

8 KAUPUNKI TOISIN SANOEN Yllättäviä näkökulmia Oulun paikkoihin, tiloihin ja kokemuksiin

9

10

11 1. ITSE KUVITETTU KAUPUNKI: OSALLISTAVA KARTOITUS OULUSSA Mitä tehdään? Kartoitetaan karttapohjan avulla osallistavasti Oulua ja tutkitaan ihmisten elämänpiirien ja kaupunkikokemusten moninaisuutta. Aineisto ja menetelmä? Ryhmä jakaa paperille printattuja Oulun karttapohjia (saa käyttää valmista, tehdä oman tai käyttää esim. OpenStreetMapista/Karttapaikasta printattua karttaa) ja värikyniä halukkaille kanssatutkijoille (n kpl). Tehtävänantona on tehdä kartta jostakin itselle tärkeästä teemasta, tai toki ryhmä saa rajata tarkemminkin. Miettikää millaisia asioita tällaisilla mielikuvakartoituksella voisi selvittää? Mitä sellaista itse kuvitetut kartat kertovat, mikä muuten jäisi piiloon? Valmiita karttoja tulkitaan tulkintoina kaupungista (Ihmisille tärkeät asiat? Toistuvat teemat? Vastakohdat?) ja kiinnostavimmista kartoista voi tehdä lähitulkintaa (Mitä kartalla on? Miksi? Miten kartan tehnyt itse tätä selitti/tulkitsi? Paljastaako tämä jotain yllättävää Oulusta?).

12 KIRJALLISUUTTA AREA Chicago (2011). Notes for a People s Atlas: People Making Maps of Their Cities. Area Chicago, Chicago. [lainaksi Tuomolta] D Ignazio, C. (2009). Art and Cartography. Teoksessa Kitchin, R. & N. Thrift (toim.): International Encyclopedia of Human Geography, vol 1, [löytyy kirjastosta e- kirjana] Karjalainen, P.-T. (1998). Kaupungin eri olomuotoja. niin&näin 1, [löytyy netistä] Massey, D. (2008). Samanaikainen tila. Vastapaino, Tampere. [eritoten ] [löytyy kirjastosta] Thompson, N. & Independent Curators International (toim.) (2008). Experimental Geography. Radical Approaches to Landscape, Cartography, and Urbanism. Independent Curators International, New York. [eritoten Trevor Paglenin artikkeli] [saatte lainaksi Tuomolta] Vuolteenaho, J. (2002). Uusia sanoja, uusia maailmoja : tekstuaalisuus, sosiaalisesti tuotettu tila ja maantieteen kulttuurinen käänne. Terra 114:4, [löytyy Finnasta]

13

14 2. MERKITYKSELLINEN KAMPUS: LINNANMAAN OSALLISTAVA KARTOITUS Mitä tehdään? Kartoitetaan valmiiden karttapohjien avulla Linnanmaan kampusta ja tutkitaan karttojen ja elämismaailman välistä suhdetta. Aineisto ja menetelmä? Ryhmä jakaa paperille printattuja Linnanmaan karttapohjia ja värikyniä halukkaille kanssatutkijoille (n kpl), mieluiten eri alojen opiskelijoille/työntekijöille eri puolilta kampusta. Tehtävänantona voi olla joko piirtää kartta Linnanmaan merkityksellisistä paikoista/reiteistä ylipäätään (jolloin valinnanvapaus jää kartan tekijälle) tai sitten ryhmä voi valita jonkin spesifin teeman, jota pyrkii kartoittamaan (esim. pelottavat ja vieraalta tuntuvat alueet; kotoisat kulmat). Miettikää lähestymistapanne ja tavoitteenne ennen kuin alatte kerätä karttoja. Millaista muuten pimentoon jäävää tietoa mielikuvakarttojen avulla voitaisiin saavuttaa? Valmiita karttoja tulkitaan tulkintoina kampuksesta (Tärkeät ja toistuvat aiheet? Eri alojen opiskelijoiden erilaiset painotukset? Mitkä alueet/teemat kartoista jäävät pimentoon? Vastakohtaisuudet?) ja kiinnostavimmista kartoista voi tehdä lähitulkintaa (Mitä kartalla on? Miksi? Miten kartan tehnyt itse tätä selitti/tulkitsi? Paljastaako tämä jotain yllättävää kampuksesta?).

15 KIRJALLISUUTTA Bell, S. (2009). Mental maps. Teoksessa Kitchin, R. & N. Thrift (toim.): International Encyclopedia of Human Geography, vol. 7, [löytyy kirjastosta e-kirjana] Kitchin, R., C. Perkins & M. Dodge (2009). Thinking about maps. Teoksessa Dodge, M., R. Kitchin & C. Perkins (toim.): Rethinking Maps. New frontiers in cartographic theory Routledge, Abingdon. [saatte artikkelin Tuomolta] Massey, D. (2008). Samanaikainen tila. Vastapaino, Tampere. [eritoten ] [löytyy kirjastosta] Thompson, N. & Independent Curators International (toim.) (2008). Experimental Geography. Radical Approaches to Landscape, Cartography, and Urbanism. Independent Curators International, New York. [eritoten Trevor Paglenin artikkeli] [saatte lainaksi Tuomolta] Perkins, C. (2009) Performative and Embodied Mapping. Teoksessa Kitchin, R. & N. Thrift (toim.): International Encyclopedia of Human Geography, vol. 8, [löytyy kirjastosta e-kirjana] Vuolteenaho, J. (2002). Uusia sanoja, uusia maailmoja : tekstuaalisuus, sosiaalisesti tuotettu tila ja maantieteen kulttuurinen käänne. Terra 114:4, [löytyy Finnasta]

16

17 3. KUULOKULMIA KAUPUNKIIN: KAUPUNKIMAISEMA ÄÄNIEN KERTOMANA Mitä tehdään? Nauhoitetaan ääninäytteitä eri puolilta kaupunkia ja pohditaan äänten ja kuuntelun merkitystä kaupunkilaisten kannalta. Aineisto ja menetelmä? Nauhoitetaan diginauhurilla/kännykällä erilaisia ääniä (esim. yllättäviä, ärsyttäviä, outoja tai rauhoittavia) eri puolilta kaupunkia (esim. 30 kpl puolen minuutin mittaista näytettä) ja tulkitaan näitä ryhmässä tai soitetaan ihmisille ja kysytään millaisia assosiaatioita herättävät. Voidaan myös nauhoituksen lisäksi/sijaan haastatella oululaisia ihmisiä heidän merkityksellisiksi kokemistaan äänistä ja äänimaisemien muutoksista. Rajatkaa tehtävä kiinnostustenne mukaan. Miten kuunteleminen ja äänten avulla lähestyminen muuttaa kokemusta kaupungista? Miten kuulokulmat eroavat näkökulmista? Miten äänimaisemat vaikuttavat kaupungissa elämiseen? Entä miten ne ovat muuttuneet aikojen saatossa?

18 KIRJALLISUUTTA Ampuja, O. & M. Peltomaa (toim.) (2014). Huutoja hiljaisuuteen. Ihminen ääniympäristössä. Gaudeamus, Helsinki. [löytyy kirjastosta] Gallagher, M. & J. Prior (2014). Sonic geographies: Exploring phonographic methods. Progress in Human Geography 38(2), [löytyy Finnasta] Järviluoma, H. & U. Piela (toim.) (2016) Äänimaisemissa. SKS. [löytyy kirjastosta] Saldanha, A. (2009). Soundscapes. Teoksessa Kitchin, R. & N. Thrift (toim.): International Encyclopedia of Human Geography, vol 10, [löytyy kirjastosta e-kirjana] Uimonen, H., Kytö, M. & K. Ruohonen (toim.) (2017) Muuttuvat suomalaiset äänimaisemat. Tampere University Press. [löytyy netistä] Vikman, N. (2007). Eletty ääniympäristö. Pohjoisitalialaisen Cembran kylän kuulokulmat muutoksessa. Acta Universitatis Tamperensis Tampereen yliopisto, Tampere. [eritoten 19 44] [löytyy netistä]

19

20 4. VÄLITILOJEN KUVAT: OULULAISET SAUMAPAIKAT JA KAUPUNGIN RYTMIT Mitä tehdään? Otetaan valokuvia eri puolilta kaupunkia sellaisista tiloista ja kuvakulmista, joihin ei useinkaan kiinnitetä huomiota. Pohditaan valokuvauksen, kaupungissa liikkumisen rytmien ja huomion toisin kohdistamisen merkitystä. Aineisto ja menetelmä? Käveleskellään ympäri kaupunkia ja pyritään löytämään yllättäviä kuvakulmia (esim. 30 kuvaa) siihen. Nämä voivat liittyä välitiloihin, huomaamattomiin paikkoihin tai vaikkapa helposti piiloon jäävään katutaiteeseen. Teema kannattaa rajata tarkasti. Pohditaan kuvaamisen avulla erilaisia huomaamatta jääviä tiloja ja niiden merkitystä elämälle. Voidaan keskittyä ennemmin joko kuvaamiseen menetelmänä (miten valokuvaaminen muuttaa kaupunkikokemusta? Millaista tietoa sen avulla voidaan tuottaa?) tai niihin tiloihin, joita tutkimusmatkallanne löydätte (Millaisia tiloja/kuvakulmia löytyy ja miksi emme ole huomanneet niitä aiemmin?). Kuvattavaa teemaa saa ja kannattaa rajata tarkemminkin (esim. joutomaat, rumat kohteet, yllätykset, pelon paikat). Millaista tilallista kokemusta valokuvaaminen ja yllättävien kuvakulmien etsintä saa aikaan? Miten se muuttaa suhtautumista kaupunkitilaan? Mitä kuvat kertovat Oulusta? Entä mikä on visuaalisuuden ja kaupunkikokemuksen suhde ylipäätään? Miten valokuvaus muuttaa kaupungissa liikkumisen rytmiä?

21 KIRJALLISUUTTA Ameel, L. & S. Tani (2007). Säröjä kaupunkitilassa: parkour. Alue & Ympäristö 36:1, [löytyy netistä] Hall, T. (2009). The Camera Never Lies? Photographic Research Methods in Human Geography. Journal of Geography in Higher Education 33:3, [löytyy Finnasta] Hannula, M., Suoranta, J. & T. Vadén (2003) Otsikko uusiksi. Taiteellisen tutkimuksen suuntaviivat. niin&näin. [löytyy netistä] Karjalainen, P.-T. (1998) Kaupungin eri olomuotoja. niin&näin 1/98. [löytyy netistä] Peltonen, S. (2013). Hylätyn tilan vaihtoehtoiset käytöt joutomaista ja niiden merkityksestä kaupunkilaisille. Pro gradu -tutkielma. Maantieteen ja geologian laitos, Turun yliopisto. [löytyy netistä] Pinder, D. (2005). Arts of urban exploration. Cultural Geographies 12, [löytyy Finnasta] Tartia, J. (2015). Arkinen liikkuminen kontekstina kaupunkitilan tarkasteluun. Alue & Ympäristö VERSUS 5:5, 1 2. [löytyy netistä] Ks. myös Alue ja ympäristö lehden Versus-verkkojulkaisun eri numerot: & Esoteerinen maantiede -blogi

22 Anders Sunna Eetu Haverinen

23 5. TAIDE OULUSSA, OULU TAITEESSA Mitä tehdään? Perehdytään oululaisen nykytaiteen ja kaupunkitilan suhteisiin. Fokuksessa voi olla erityisesti taiteen, kaupunkitilan kehityksen ja vaikuttamisen rajapinnat tai vaikkapa oululaisuuden ilmeneminen erilaisessa taiteessa. Menetelmä ja aineisto? Haastatellaan lyhyehkösti n. 5 henkilöä, jotka jollakin tavoin toimivat taiteiden edistämiseksi Oulussa ja pyrkivät tätä kautta vaikuttamaan kaupunkikuvaan ja -elämään (esim. Oulun taidemuseo, Oulun taiteiden yö, Kaltio, Kulttuuritalo Valve, Kulttuuribingo, Kulttuurikasarmi, Tukikohta). Jos haastattelut eivät ota onnistuakseen, niin voidaan myös käydä läpi ajankohtaisia mediakeskusteluita siitä, mikä on taiteen rooli kaupungissa ja kaupungin rooli taiteessa (tällöin fokus ennemmin omassa pohdinnassa). Mikä on julkisen taiteen tehtävä Oulussa? Vaikuttaako taide kaupunkiin entä kaupunki taiteeseen? Mihin suuntaan taiteilla pyritään Oulua kehittämään? Mikä on taiteen tehtävä kaupungissa ylipäätään? Entä onko oululaisella taiteella ominaispiirteitä? Rajatkaa omien kiinnostusten mukaan.

24 KIRJALLISUUTTA Helenius, L. (2007). Tulevaisuuden kaupungit suomalaisessa kuvataiteessa. Alue & Ympäristö 36:2, [löytyy netistä] Kallio, K.P. & P. Bäcklund (2008). Kaupunkiutopiat NYT! Alue & Ympäristö 37:2, 1 2. [löytyy netistä] Karppanen, J. (2016) Vallan paikka. Kaupunnimedia. [löytyy netistä] Lundman, R. (2012). Kaupunki leikkikenttänä. Kriittisen leikin ja kaupunkitilan vuorovaikutteisuus Turku365-taidehankkeessa. Alue & Ympäristö 41:1, [löytyy netistä] Ridell, S., Kymäläinen, P. & T. Nyyssönen (toim.) (2009) Julkisen tilan poetiikkaa ja politiikkaa: tieteidenvälisiä otteita vallasta kaupunki-, media- ja virtuaalitiloissa. Tampere University Press. [löytyy kaupunginkirjastosta] Sharp, J., V. Pollock & R. Paddison (2005). Just Art for a Just City: Public Art and Social Inclusion in Urban Regeneration. Urban Studies 42:5/6, [löytyy Finnasta] Vallius, A. (2005) Katutaide ympäristöesteettisin silmin ajatuksia julkisen tilan käytöstä Suomessa. Mustekala. [löytyy netistä] Vuolteenaho, J. (2005). Kaupunkitilan elävöittäminen: jälkimodernin muutoksen megatrendeistä Oulun kävelykadulle. Terra 117:2, [löytyy Finnasta]

25 RYHMÄT 1. Itse kuvitettu kaupunki: Osallistava kartoitus Oulussa 2. Merkityksellinen kampus: Linnanmaan osallistava kartoitus 3. Kuulokulmia kaupunkiin: kaupunkimaisema äänien kertomana 4. Välitilojen kuvat: oululaiset saumapaikat ja kaupungin rytmit 5. Taide Oulussa, Oulu taiteessa

26 TUTKIMUSSUUNNITELMA Ensimmäinen askel harjoitustyön tekemisen prosessissa: pyritään rajaamaan aihepiiri ja aineisto, selkiyttämään tutkimusongelmat sekä hahmottamaan työn eri vaiheiden aikataulu Palautetaan jo ti 7.3. klo 20 mennessä oman opettajan sähköpostiosoitteeseen. Käsitellään ke 8.3. kokoontumiskerralla niin, että pienryhmät esittelevät lyhyesti (n. 5 min) suunnitelmansa, opettaja antaa palautetta ja keskustellaan yhdessä Miettikää suunnitelmaa tehdessänne jo ryhmän sisäistä työnjakoa. Kaikkien ei välttämättä kannata tehdä kaikkea (lukea jokaista samaa lähdeteosta) Kaikkein keskeisintä tässä vaiheessa on tehtävän rajaus. Miettikää pienryhmässä, mihin asioihin keskitytte ja mitkä jätätte suosiolla työn ulkopuolelle, miten aikataulutatte työnteon eri vaiheet ja miten jaatte työnsarkaa eri ihmisten välillä