Lapsen neurologisen kehityksen seuranta milloin on syytä huoleen? Eila Herrgård ja Ritva Renko
|
|
- Liisa Melasniemi
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Lastenneurologia Lapsen neurologisen kehityksen seuranta milloin on syytä huoleen? Eila Herrgård ja Ritva Renko Kun lapsen kehitystä seurataan avohoidossa, neurologisten sairauksien ja kehityksellisten ongelmien yleisyys on syytä huomioida. Avohoitolääkärin tehtävä on kehityksen poikkeavuuksien ja häiriöiden seulonta ja jatkotutkimuksiin lähettäminen hoidon porrastus mielessä pitäen. Ensimmäisen ikävuoden aikana pitäisi havaita CP:n oireet, älyllinen kehitysvammaisuus sekä näkö- ja kuulovammat ja kolmanteen ikävuoteen mennessä kommunikaatio- ja kontaktiongelmat. Lievemmät oppimisvaikeuksia ennakoivat kehityshäiriöt olisi todettava ennen kouluikää. Jos lapsi taantuu kehityksessä, jatkoselvitykset pitää tehdä viivytyksettä. Tärkein tutkimuksiin ohjaava heräte on vanhempien tai muun arkiympäristön huoli lapsen kehityksestä. Suomalaiseen tautiperintöön kuuluvat ja neurometaboliset sairaudet ovat harvinaisuuksia, eikä avohoidossa kannata ryhtyä etiologisiin selvityksiin. Tavallisimpia neuvolalääkärin eteen tulevia ongelmia ovat lapsen kehityksen lievät poikkeavuudet. Epidemiologisten tutkimusten valossa yleisimmät näistä ovat tarkkaavaisuushäiriöt, kielellisen kehityksen häiriöt, muut kapea-alaiset erityisvaikeudet ja oppimisvaikeudet, joita esikoulu- ja kouluiässä esiintyy %:lla (Airaksinen ja Herrgård 1996, Sillanpää 1996). Suomalaisessa lapsiväestössä karsastuksen esiintyvyydeksi on arvioitu noin 6 %, älyllisen kehitysvammaisuuden 1 %, kuulovammojen 0.4 %, näkövammojen 0.2 %, CP:n 0.2 % ja lihassairauksien 0.1 % (Sillanpää 1996). Joensuun terveyskeskuksessa tehdyn kartoituksen perusteella neuvolaikäisistä 4.7 %:lla on kuntoutusta vaativa kehityshäiriö (Mustonen ym. 1997). Kehitysdiagnostiikassa johdonmukainen ajattelu on tärkeää. Yksittäinen löydös aistitoimintojen poikkeavuutta lukuun ottamatta on harvoin kovin vahva viite kehityshäiriöstä, mutta useat toisiaan tukevat löydökset ovat jatkoselvittelyjen aihe. Nykyinen»neuvolakortti» eli terveydenhuollon perustietolehti (Kuntalomake :97) toimii muistilistana ikäkausitarkastuksia tehtäessä ja auttaa lapsen kehityksen pitkittäisseurannassa. Useissa terveyskeskuksissa on lisäksi omia versioita esikouluikäisten kehitysseuloista. Kun lapsen kehitystietoja käydään läpi, koko somaattinen ja kehitysneurologinen tutkimus sekä esitiedot pitää käyttää hyväksi. Jos vanhempien antamat kehitystiedot ja omat tutkimushavainnot poikkeavat toisistaan, tutkijan on pohdittava, onko tutkimustilanteessa jotain sellaista, minkä vuoksi lapsen taitoja ei saada esille. Jos päätöksenteko jatkoselvittelyjen tarpeellisuudesta on tutkimustilanteessa vaikeaa, uusintatutkimus ja mahdollisesti tutustuminen kirjallisuuteen tai puhelinkonsultaatio ovat paikallaan. Kehitysarviossa on syytä kiinnittää huomiota taulukossa 1 lueteltuihin seikkoihin. Keskosena syntyneillä kehitysikää arvioitaessa kronologinen ikä korjataan kahden vuoden ikään saakka. Hyvin ennenaikaisena syntyneiden (raskauden 2038 Duodecim 2000; 116: E. Herrgård ja R. Renko
2 Taulukko 1. Kehitysarvioissa huomioitavia seikkoja. Keskosuuden huomioon ottaminen ikäkausiarvioon Sikiö- ja vastasyntyneisyyskauden ja myöhemmät riskitekijät Pään kasvu suhteessa muuhun kasvuun Aikaisempi kehitystahti Aisti- ja muut vammat Yleissairaudet Eri kehitysalueiden suhteellinen merkitys Kehityksen perheittäiset vaihtelut Vanhempien suhde lapseen Emotionaalinen deprivaatio Kulttuuriset tekijät Taulukko 2. Lastenneurologisessa tutkimuksessa tarvittavia välineitä. Tutkimusmatto Pieni pöytä ja tuoli Refleksivasara Oto- tai oftalmoskooppi Metallinen mittanauha Tasku- tai kynälamppu Punainen tupsu Nonparelleja, rusinoita tai muroja Ffooksin kuutiot, LH-taulu, E-taulu»Mopotorvi», helistin, tiuku tai kello Pienoisaudiometri (Uikku, PAT) Kuvakirjat Piirustuspaperia Väriliituja tai kyniä Sakset Värilliset rakennuspalikat, muotolaatikko Erikokoisia palloja Soittorasia kesto alle 28 viikkoa) keskosuus olisi huomioitava kouluikään saakka. Tutkimustekniikka Tutkimuksen onnistuminen edellyttää kontaktin luomista lapseen ja lapsen sopivaa vireyttä. Tutkimushuoneen on oltava riittävän suuri ja varustettu näön, kuulon, kehityksen ja muun neurologisen tutkimuksen eri ikäkausina mahdollistavilla välineillä (taulukko 2). Tutkimuksen epäonnistuminen voi johtua kehitysviiveestä, mutta myös keskittymisen puutteesta, lapsen arkuudesta, kuulon tai näön ongelmista tai tutkimustekniikkaan liittyvistä seikoista. Lapsen vireys tutkimuksen aikana vaikuttaa arvioon erityisesti varhaisessa imeväisiässä, koska nälkäistä ja väsynyttä vauvaa on vaikea tutkia. Aisteja ja kehitystä tutkittaessa menetelmän pitää olla ikäspesifinen. Johdonmukaisesti etenevä ja vakiintunut tutkimusjärjestys auttaa eri osa-alueiden huomioimisessa. Lasta ei kannata heti tutkimuksen alussa riisua. Toiminnallinen leikki on hyvä menetelmä lapsen kehitystä tutkittaessa. Pienen lapsen näön ja kuulon testaus onnistuu yleensä piirtämisen ja kuvakirjojen katselun lomassa. Samalla saadaan käsitys lapsen kielellisistä kyvyistä ja nimeämistaidoista, hienomotoriikasta ja visuomotoriikasta. Myös isomman lapsen näkötutkimus kannattaa tehdä istuallaan niin, että jaksaminen tai asennon ylläpito ei häiritse keskittymistä. Tämän jälkeen lasta voidaan pyytää riisuutumaan tai vanhempi auttaa siinä. Ilman riisumista on vaikea havaita liikunnan epäsymmetrisyyttä, assosiatiivisia liikkeitä, lihaksiston atrofiaa tai hypertrofiaa, skolioosia, anomalioita ja ihon pigmentaatiota. Motoriikan testaus voi edetä esimerkiksi pallopeliin houkuttelun jälkeen. Motorisessa suorituksessa tulee kiinnittää huomiota laadullisiin eroihin. Toimiva tutkimusjärjestys on Rombergin koe tai peruskoe, osoituskokeet, diadokokineesi, sormioppositiotesti, yhdellä jalalla seisominen, yhdellä jalalla hyppiminen, viivakävely sekä varvas- ja kantakävely. Sen jälkeen tutkimusvuoteella tai -matolla tai vanhemman sylissä tutkitaan lihasten jänteys, massa ja voima, lihasvenytysheijasteet ja ihotunto. Pienillä lapsilla lihasvoimat voidaan arvioida lapsen itkiessä tai vastustaessa tutkimusta. Pään hallinnan arvioiminen lapsen nukkuessa tai itkiessä on epäluotettavaa. Somaattinen kliininen tutkimus (sydämen auskultaatio, organomegalia, iho ja verenpaine) tehdään viimeisenä. Ikäkausitutkimukset Lapsen normaalin kehityksen, ikäkausitutkimusten, tutkimusvälineiden ja -tekniikan osalta on saatavilla täydentävää tietoa (Koskiniemi ja Donner 1987, Illingworth 1991, Simell ja Simell 1997, Herschkowitz ym. 1997, 1999), eikä tässä katsauksessa käydä läpi yksityiskohtaisesti erilaisten taitojen saavuttamisikää (kuva). Lapsen neurologisen kehityksen seuranta milloin on syytä huoleen? 2039
3 Vastasyntyneen neurologinen tutkimus liitettynä yleistutkimukseen antaa viitteitä yleissairauksista, hypoksis-iskeemisistä tapahtumista, infektioista ja aineenvaihduntasairauksista. Vastasyntyneen neurologisessa tutkimuksessa havainnoinnilla on suuri osuus. Lapsen vireys tutkimuksen aikana tulee huomioida. Lihasjänteyden ja varhaisheijasteiden arviointi on keskeinen seikka. Vastasyntyneen uneliaisuus, velttous, oksentelu, imemishäiriöt ja kohtaukset ovat hälytysmerkki ja vaativat useimmiten heti jatkotutkimuksia ja hoitoa. Imeväisikäisen neurologisen tutkimuksen tavoitteena on havaita kehityksen vaikeat poikkeavuudet, kuten CP, kehitysvammaisuus ja aistivammat. Imeväisikäisen kehitystä arvioitaessa varhaisheijasteiden häviäminen ja suojeluheijasteiden ilmaantuminen ovat tärkeitä motoristen»virstanpylväiden» ja epäsymmetrioiden ohella. Psykososiaalisten ja kommunikatiivisten taitojen kehittymistä kuvaavat lapsen suhtautuminen ympäristöön ja hänen yleinen vireytensä ja valppautensa. Leikki-ikäisen lapsen neurologisen tutkimuksen tavoitteena on lievien kuulon ja näön, liikunnan, älyllisen ja kielellisen kehityksen poikkeavuuksien sekä keskittymis- ja hahmotushäiriöiden löytäminen. Lapsen suoritusta arvioidaan eri osa-alueilla kokonaisuutena ikäkausinormit huomioiden. Vaikeat neurologiset poikkeavuudet Motorinen poikkeavuus Aistivammat Retardaatio Kielellinen kehitys Kognitiiviset toiminnot Sosiaalinen kehitys Syntymä kk kk kk kk kk v v v Ikä Kuva. Kehityksen seurannan ajoitus. Näkö Silmien tutkimisessa tulisi kiinnittää huomiota silmän seudun poikkeavuuksiin, mustuaisiin, silmien liikkeisiin, karsastukseen ja näöntarkkuuteen. Vastasyntyneellä ja imeväisellä punaheijaste ja epäsymmetriat tulee tarkistaa, niin että kataraktat tai muut valotiessä olevat poikkeavuudet havaitaan. Katseella seuraamisen ja katsekontaktin puuttuminen voi johtua näkövammasta tai kehitysviiveestä ja vaatii yleensä jatkoselvittelyjä jo 2 4 kuukauden iässä. Kummankin silmän näöntarkkuus erikseen pystytään tutkimaan vasta nelivuotiaalta. Jos näöntarkkuudessa on selkeä ero (näkötaululla kaksi riviä) silmien välillä, lapsi tulee lähettää jatkotutkimuksiin. Karsastuksen varhainen hoitaminen on tärkeää. Vuorotteleva karsastus ei yleensä ole uhka näön kehittymiselle, mutta hoidon tarpeen arviointi kuuluu silmälääkärille. Selvä nystagmus kuuluu jatkoselvittelyihin. Näön tutkimuksessa ovat tärkeitä ikäspesifisen menetelmän käyttö, lapsen todellisen kehitystason huomioiminen ja oikea valaistus. Kuulo Lapsen kuuloon tulee kiinnittää erityistä huomiota, jos jokeltelu on niukkaa tai puhe viivästyy, vanhemmat epäilevät kuulon poikkeavuutta tai suku- ja raskausanamneesi antaa viitteitä kuulovammariskeistä. Kuulovammat tulisi löytää ensimmäisen ikävuoden aikana. Tietyissä synnynnäisissä tulehduksissa, kuten sytomegaliassa, kuulovamma voi kehittyä vasta parin vuoden ikään mennessä. Tärkeimpiä kuulovammojen syitä ovat geneettiset tekijät, jotka voivat ilmentyä myös myöhemmällä iällä. Keskosena syntyneiden lasten kuuloa seurataan, koska useat eri riskitekijät kuten asfyksia, infektiot ja keltaisuus yhdessä voivat vaurioittaa kuuloradastoa. Myöhemmässä vaiheessa liimakorva on muistettava konduktiivisten kuulovikojen aiheuttajana. Korvan ja suulaen seudun epämuodostumissa kuulovamman mahdollisuus on olemassa. Vaikka meningiitit ovat nykyisin harvinaisia, tasapainovaikeudet voivat viitata kuuloradaston vaurioitumiseen, ja meningiitin sairas E. Herrgård ja R. Renko
4 taneiden lasten kuulo tulee tutkia molempien korvien osalta 3 6 kuukauden kuluttua sairastumisesta. Kuulontutkimuksen virhelähteitä ovat sopimattomat tutkimusmenetelmät, kalibroimaton välineistö, meluisa ympäristö ja lapsen väsymys tai keskittymisvaikeudet. Uusintatutkimus ja tarvittaessa jatkotutkimukset ovat aiheellisia, ellei ensimmäisinä elinkuukausina todeta luomireaktiota laajakaistaiseen ääneen, kuten»mopotorveen» tai yli 7 8 kuukauden iässä paikantamisvastetta kapeakaistaiseen ääneen, esimerkiksi pienen kulkusen (»mielenterveyskello») tai pienoisaudiometrin ääneen. Tarkemman selvityksen aiheita ovat myös 20 db:n seulontarajan ylittyminen audiometritutkimuksessa 4 5 vuoden iässä. Liikunta Lapsen motoriikka kypsyy kefalokaudaalisesti, eli pään ja ylävartalon hallinta kypsyy ennen alaraajojen yhteistoiminnan kehittymistä. Erityistä huomiota tulee kiinnittää liikuntavammojen kuten CP:n varhaisoireiden havaitsemiseen (taulukko 3). CP:hen liittyy usein aistivammoja ja muita kehitysongelmia. Motorisen kehityksen viivästymisen syitä on esitetty taulukossa 4. Karkeamotorinen kehitys, kuten istumisen ja kävelyn oppiminen voivat olla viivästyneitä monesta syystä. Terveillä lapsilla hienomotorisissa taidoissa esiintyy vähemmän vaihtelua. Osa lapsista on kömpelöitä rakenteellisista, perinnöllisistä syistä, ja heidän muu kehityksensä on normaalia. Osalla kömpelyyteen liittyy kehitysneurologisia ongelmia, kuten oppimisvaikeuksia (Ahonen 1989). Lihasvelttous eli lihashypotonia on epäspesifinen löydös. Jos siihen liittyy lihasheikkous, se merkitsee usein lihassairautta. Jos kyse on sentraalisesta hypotoniasta, lihasvoimat ovat hyvät. Lihashypertrofia liittyneenä heikkoon lihasvoimaan ja lihaskudoksen poikkeavan kiinteään palpaatiolöydökseen voivat viitata lihasdystrofiaan. Pikkuaivovaurioon viittaavat hypotonian lisäksi koordinaatio-ongelmat, intentiotremor, ataksia, dysartria ja puheen rytmin häiriöt. Isommilla lapsilla lievä hypotonia voi näkyä Taulukko 3. Liikuntavammojen (CP:n) varhaisia merkkejä. Pään huono hallinta Lihastonuksen poikkeavuudet Imemis-, puremis- ja nielemisvaikeudet Käden nyrkkiasennon säilyminen tai epäsymmetria käsien käytössä Liikunnan hidas kehitys Kiihtyneet lihasvenytysheijasteet, nilkkaklonus Varhaisheijasteiden säilyminen normaalia pidempään Suojeluheijasteiden viivästyminen Varvastuksen säilyminen tai toispuolisuus Taulukko 4. Motorisen kehityksen viivästymisen syitä. CP-vammat Älyllisen kehityksen viivästyminen Spinaaliset syyt Lihassairaudet Dissosioitunut motorinen kehitys (koskee vain karkeamotoriikkaa) Perinnölliset tekijät Ympäristötekijät (mahdollisuus harjoitella puuttunut, emotionaalinen deprivaatio) Persoonallisuus (huomattava arkuus) asennon ylläpidon vaikeutena, nivelten yliojentumisena, pihtipolvisuutena ja jalkaterien valgusasentona. Toisaalta nivelten yliojennustaipumus voi olla viaton rakenteellinen ominaisuus. Varvastusta (lapsi tukee alustaan, kantapää nousee ylös alustasta) tavataan ohimenevästi puolen vuoden iässä erityisesti keskosena syntyneillä ja terveilläkin lapsilla. Hyvänlaatuiseen varvastukseen ei liity muita kliinisiä löydöksiä. Varvastava lapsi pitää aina tukia uudelleen 1 2 kuukautta myöhemmin. Varvastus voi olla merkki CP-vammasta, spinaalisesta tai alemman motoneuronin sairaudesta, lihastaudista tai rakenteellisesti lyhyestä akillesjänteestä. Uusitussa tutkimuksissa toispuolinen varvastus, varvastus liittyneenä muihin neurologisiin löydöksiin tai varvastuksen säilyminen yli yhdeksän kuukauden ikään ovat jatkotutkimukseen lähettämisen aiheita. Taso- ja erotusdiagnostiikassa oirekokonaisuuksien ja löydösten yhteen liittäminen on tärkeää. Motorisen kehityksen viiveen ja liikemallien yhdistäminen arvioon kielellisestä ja muusta kehityksestä antaa viitteen siitä, onko kyse Lapsen neurologisen kehityksen seuranta milloin on syytä huoleen? 2041
5 motoriikan häiriöstä vai laaja-alaisemmasta kehityshäiriöstä. Liikemallien lisäksi lihasvenytysheijasteet antavat arvokasta tukea erotusdiagnostiikassa. Lihassairauksissa lihasvenytysheijasteet ovat yleensä vaimeat tai puuttuvat, mutta ylemmän motoneuronin sairauksissa ne ovat huomattavan vilkkaat tai on todettavissa puoliero. Yksittäisen lihasvenytysheijasteen puuttuminen ei välttämättä ole poikkeavuus. Lihasvelttous, motorisen kehityksen viive, puoliero raajojen käytössä, asennon pysyvä epäsymmetria tai liikunnan poikkeavuus vaativat jatkotutkimuksia. Jos poikkeavuutta esiintyy varhais- ja suojeluheijasteiden esiintymisaikataulussa, muu neurologinen tutkimus ja kehityksen seuranta tulee tehdä huolella, ja lapsi tulee lähettää jatkoselvittelyihin herkästi. Kävelyn viivästyminen kuukauden ikään on niin ikään jatkotutkimusten aihe. Puhe ja kielellinen kehitys Puheen kehitys edellyttää normaalia kuuloa sekä lapsen ja aikuisen vuorovaikutusta. Yksittäisiä äännevirheitä esiintyy vielä viiden vuoden iässä noin %:lla ja niitä voidaan pitää ikään kuuluvina. Änkytys syntyy useiden tekijöiden yhteisvaikutuksesta ja on yleensä hyvänlaatuinen ilmiö. Puheen kehityksen hyvänlaatuista viivästymistä tavataan perheittäin. Tuolloin lapsi ymmärtää puhetta normaalisti ja muu kehitys on normaalia, mutta puheen tuotto on viivästynyt. Lapsen puheen ja kielellisen kehityksen viiveen takana voi olla useita tekijöitä (taulukko 5). Geneettisillä tekijöillä on merkittävä osuus. Lapsi saattaa oppia ensimmäiset sanat normaalin aikataulun mukaan, mutta sen jälkeen sanavarasto kasvaa hitaasti, lauseet jäävät puutteellisiksi ja kielellisessä vuorovaikutuksessa on ongelmia. Puheen motoriikan ohjailun vaikeuteen eli verbaaliseen dyspraksiaan liittyy usein yleisemminkin motorisen hallinnan heikkoutta. Reseptiivisessä häiriössä kielellisen vastaanoton vaikeus on usein niin korostunut, että se näkyy myös ilmaisupuolella. Nimeämisen vaikeus ennakoi usein oppimisen vaikeuksia (Korkman 1995). Taulukko 5. Puheen kehityksen viivästymisen syitä. Älyllisen kehityksen ongelmat Autismi Heikentynyt kuulo Muu neurologinen vammaisuus (CP:n tietyt muodot) Kielellisen kehityksen erityisvaikeudet (dysfasia) Aivojen hienotoimintohäiriöihin liittyvä (mm. dyspraksia, dysleksia) Puheen kehityksen hyvänlaatuinen viivästyminen Ympäristötekijät Vanhemmat voivat tulkita pienen lapsen ilmaisuja sanoiksi, vaikka niillä ei käytännössä ole kohteeseen liittyvää merkitystä. Jos tutkijalle tulee vaikutelma, että lapsi on kielellisessä kehityksessä jäljessä, uusintatutkimus kannattaa tehdä muutaman kuukauden kuluessa ja käyttää apuna avohoidon puheterapeuttia ja psykologia. Jatkotutkimukset ovat aiheelliset, jos lapsi ei ymmärrä puhetta 18 kuukauden iässä, ei puhu yhtään sanaa 24 kuukauden iässä, lausepuhe puuttuu 34 kuukauden iässä tai jos kielellinen ilmaisu on myöhemmällä iällä rakenteellisesti poikkeavaa. Taustalla olevan kuulovamman mahdollisuus on myös muistettava. Selvästi kielihäiriöiset lapset lyhytaikaisesti änkyttäviä ja puhtaasti äännevirheisiä lukuun ottamatta on lähetettävä jatkotutkimuksiin joko lastenneurologille tai foniatrille. Jos kielihäiriö vaikuttaa liittyvän muuhun neurologiseen poikkeavuuteen tai jos lapsi alkaa taidoissaan taantua, jatkotutkimuksista huolehtii lastenneurologi. Älyllinen kehitys Lapsen älyllisen kehityksen viivästyminen näkyy jälkeenjääneisyytenä kehityksen kaikilla osaalueilla. Varhaisen katsekontaktin ja hymyvasteen viivästyminen ja ympäristön puutteellinen huomiointi voivat herättää epäilyn näkövammasta, vaikka kyseessä olisikin todellisuudessa kognitiivinen ongelma. Lapsen passiivisuus, mielenkiinnon yksipuolinen suuntautuminen, keskittymisvaikeudet ja ikäkausitehtävien ymmärtämisen puutteellisuus saattavat viitata kehityksellisiin ongelmiin. Puheen kehityksen nopeus ja laatu korreloivat myöhemmän älykkyyden kans E. Herrgård ja R. Renko
6 sa paremmin kuin karkeamotoristen taitojen kuten istumisen ja kävelyn oppimisikä. Taulukossa 6 on esitetty varhaisia merkkejä älyllisen kehityksen viivästymisestä. Aistivammat voivat vaikuttaa lapsen kehitykseen. Autismille tyypillisiä piirteitä ovat kielen kehityksen viivästyminen, kehitysprofiilin epätasaisuus, manerismit, katsekontaktin välttäminen, niukat ilmeet, yksipuolinen kiinnostuminen esineistä sekä rituaalikäyttäytyminen. Useisiin kromosomipoikkeavuuksiin, vaikeisiin synnynnäisiin epämuodostumiin, selkeään mikrokefaliaan tai päänympärysmitan kasvun merkittävään hidastumiseen liittyy älyllisen kehityksen ongelmia. Henkisen kehityksen viivästymistä ei koskaan diagnosoida yksittäisen taidon kuten puheen tai liikunnan puutteellisuuden perusteella. Henkisen kehityksen osalta arviointia voi vaikeuttaa 2 3 vuoden iässä lapsen yhteistoimintakyvyn puute. Runsaasti kuntoutusta ja harjoitusta saaneilla lapsilla mekaaniset taidot saattavat vaikuttaa suhteellisen ikätasoisilta, mutta vaikeudet monimutkaisemman kielellisen aineksen käsittelyssä ja ajattelussa voivat viitata älyllisen kehityksen ongelmiin. Kehitysvammadiagnoosia ei saa tehdä kliinisen vaikutelman vaan huolellisen anamneesin ja kliinisen tutkimuksen perusteella. Tarkemman kehitystasodiagnoosin saamiseksi lääkäri tarvitsee työparikseen psykologin. Ennen kuin kehitysvammadiagnoosi tehdään, tarvitaan yleensä uusinta-arvio ainakin kerran, jotta testaustilanteeseen mahdollisesti liittyvät ongelmat voidaan sulkea pois. Toisaalta on tärkeää tietää, eteneekö lapsen kehitys vai onko kyseessä taannuttava sairaus. Älyllisen kehitysvammaisuuden diagnoosi ja etiologiset selvittelyt kuuluvat erityissairaanhoitoon. Milloin on syytä epäillä kehityksen taantumista? Lapsen normaalissa kehityksessä voi olla tasannevaiheita, mutta selkeitä liikunnan tai kognitiivisen kehityksen taantumavaiheita ei siihen kuulu (taulukko 7). Lievästi kehitysviiveisten lasten kehityshistoriaa selvitettäessä käy usein ilmi, että ensimmäiset sanat ovat tulleet normaalisti, Taulukko 6. Älyllisen kehityksen viivästymisen varhaisia merkkejä. Varhaisheijasteiden epätäydellisyys tai pitkään säilyminen Velttous Poikkeava itku Katsekontaktin heikkous Kontaktihymyn puuttuminen tai viivästyminen Ääntelyn niukkuus tai monotonisuus, puheen kehityksen myöhäisyys Motoriikan hidas kehitys Pitkään jatkuva käsien tarkastelu Vaisuus, kiinnostumattomuus Lelujen tutkimisen pinnallisuus ja hetkellisyys Mielenkiinnon ja keskittymisen puute Taulukko 7. Lapsen kehityksen taantumisen merkkejä, jotka vaativat viivytyksettä jatkotutkimuksia. Liikunta taantuu, kävely muuttuu ataktiseksi Käden taitojen menettäminen Puheilmaisu taantuu/niukkenee Puheen ymmärtäminen huononee Kontakti huononee mutta lausepuhe on ilmaantunut vasta pitkän tasannevaiheen tai viiveen jälkeen, vaikka varsinaisesta taantumasta ei olekaan kyse. Virtsan ja ulosteenpidätyskyvyn osalta tilapäisiä taantumia voi esiintyä esimerkiksi sisarusten syntymän yhteydessä ja muihin enemmän psykogeenisiin syihin liittyvänä. Somaattiset sairaudet, kuten virtsatietulehdukset ja ummetus, tulee sulkea pois. Jos aikaisemmin kävellyt lapsi lakkaa kävelemästä, somaattiset sairaudet, kuten reuma, traumat ja syöpätaudit ovat yleensä suljettavissa pois tarkalla anamneesilla, kliinisellä tutkimuksella ja tarvittaessa yksinkertaisilla laboratorioja röntgentutkimuksilla. Vaikeiden yleissairauksien akuuttivaiheessa lapsen kehitys voi tilapäisesti taantua. Omatoiminen syöminen saattaa vaihdella eri ikäkausina psykogeenisistakin syistä, mutta kädentaitojen selvä menetys on hälytysmerkki. Puheilmaisun, muiden kielellisten taitojen tai muun kehityksen taantuminen voi johtua epilepsiasta tai etenevästä aivosairaudesta. Imeväisikäisten vaikeissa epilepsioissa kohtausoireet saattavat olla vähäisiä, ja kehityksen pysähtyminen ja mahdolliset pienet puolioireet voivat antaa tarkennetun anamneesin kanssa Lapsen neurologisen kehityksen seuranta milloin on syytä huoleen? 2043
7 viitteitä todellisesta syystä. Infantiilista neuronaalista lipofuskinoosia sairastavat lapset menettävät nopeasti motorisia taitojaan ja kontakti heihin huononee ensimmäisten elinkuukausien normaalin kehittymisen jälkeen. Lapsen epilepsiaoireyhtymiin kuuluvassa Landau Kleffnerin syndroomassa kielellinen ymmärtäminen ja puheilmaisu niukkenevat jo ennen epileptisten kohtausten ilmenemistä EEG:n muuttuessa purkaukselliseksi. Maahanmuuttajien ja muiden vähemmistöjen lasten kehitysseuranta Lisääntyvän haasteen terveydenhuollolle tuovat eri maista ja kulttuureista muuttaneet perheet. Tilastokeskuksen mukaan v lopussa Suomessa asui iältään 0 14-vuotiasta ulkomaalaista. Monikielisyys sinänsä ei ole ongelma, koska normaali lapsi oppii arkielämässä tarvittavan kielen 1 2 vuodessa. Ajattelu- ja tunnekielen oppimiseen menee huomattavasti pidempi aika. Pakolaisena muuttaneiden perheiden lapset ovat kasvaneet ulkoisilta puitteiltaan poikkeavissa ja psykososiaalisesti epävakaissa oloissa, millä on vaikutusta lapsen kehitykseen, sopeutumiseen ja muuhun käyttäytymiseen. Pakolaisena tulleet lapset siirtyvät ulkomaalaisyksikön suorittamien selvitysten ja alkutarkastusten jälkeen normaalien neuvolapalvelujen piiriin. Neuvolatasolla ikäkausinormien soveltaminen voi tuottaa vaikeuksia. Kieli- ja kulttuuriongelmat tulevat käytännössä esille lapsen asioita järjestettäessä, vaikka tulkkipalveluja olisikin käytettävissä. Tietyissä kulttuureissa lapsen kehityksen ongelmat ovat yhteisöllinen häpeä, mikä voi viivästyttää ja vaikeuttaa lapsen tutkimuksia. Romanikulttuurissa on piirteitä, joiden tunteminen voi helpottaa kehitystutkimuksien suunnittelua (Rekola ym. 1999). Tietyissä ulkomaalaisryhmissä sukulaisavioliitot ovat tavallisia, minkä vuoksi peittyvästi periytyvien sairauksien mahdollisuus on muistettava. Neurologisia sairauksia tai vammoja epäiltäessä jatkotutkimusten tarve tulisi ratkaista samoilla perusteilla kuin valtaväestössä, mutta lieviä kielellisiä ja kognitiivisia ongelmia tulisi arvioida perusterveydenhuollossa uudelleen 9 12 kuukauden kuluttua kuntouttavien tukitoimien jälkeen. Lopuksi Jatkotutkimusten kiireellisyyden ratkaisevat löydösten vaikeusaste ja uusintatutkimuksen mahdollisuus. Lievien poikkeavuuksien osalta uusintatutkimus 1 3 kuukautta myöhemmin voi selkeyttää kannanottoa jatkotutkimuksiin lähettämisen tarpeellisuudesta. Alle yksivuotiaat tulee lähettää jatkotutkimuksiin herkästi. Selvä neurologinen poikkeavuus, kehitysviive tai taantuminen edellyttävät jatkotutkimuksiin lähettämistä ilman odottelua. Vanhemman huoli on aina otettava vakavasti. Vanhemman huoli on aina otettava vakavasti. Lastenneuvola ja perusterveydenhuolto ovat tärkeitä lasten kehitysongelmien seulonnassa ja seurannassa. Lapsen normaalin kehityksen tuntemisen lisäksi avohoitolääkäri tarvitsee ikäsidonnaisia tutkimusmenetelmiä terveydenhoitajan seulontalöydösten arvioimiseksi ennen jatkotutkimusten suunnittelua. Vaativa erotusdiagnostiikka voidaan jättää keskus- ja yliopistosairaalatasolle, vaikka jatkohoito ja kuntoutus tapahtuisikin perusterveydenhuollossa. Kehitysseulonnat ovat oikein käytettyinä avohoidon arvokas työväline, ja avohoidossa tulisi olla resursseja myös lievästi kehitysviiveisten lasten jatkotutkimuksiin ja kuntoutukseen E. Herrgård ja R. Renko
8 Kirjallisuutta Airaksinen E, Herrgård E. Erityiset tarkkaavaisuus- ja oppimishäiriöt, MBD. Kirjassa: Sillanpää M, Airaksinen E, Iivanainen M, Koivikko M, Saukkonen A-L, toim. Lastenneurologia. Jyväskylä: Kustannus Oy Duodecim, 1996, s Ahonen T. Kehitykselliset koordinaatiohäiriöt. Kirjassa: Lyytinen H, Ahonen T, Korhonen T, Korkman M, Riita T, toim. Oppimisvaikeudet. Neuropsykologinen näkökulma. Juva: WSOY, 1995, s Herschkowitz N, Kagan J, Zilles K. Neurobiological bases of behavioral development in the first year. Neuropediatrics 1997;28: Herschkowitz N, Kagan J, Zilles K. Neurobiological bases of behavioral development in the second year. Neuropediatrics 1999;30: Illingworth RS. The normal child. Some problems of the early years and their treatment. 10. painos. Edinburgh: Churchill Livingstone, Korkman M. Lasten kielellisistä häiriöistä. Kirjassa: Lyytinen H, Ahonen T, Korhonen T, Korkman M, Riita T, toim. Oppimisvaikeudet. Neuropsykologinen näkökulma. Juva: WSOY, 1995, s Koskiniemi M, Donner M. Lapsen neurologinen tutkiminen. Jyväskylä: Kandidaattikustannus, Mustonen K, Valtonen R, Pietilä A, Martikainen A-L, Mikkonen O. Lasten varhaiskuntoutusprojekti. Joensuu: Honkalampisäätiön julkaisusarja 13, Simell O, Simell T, toim. Neuvolakirja. 5. painos. Vammala: Orion yhtymä. ORION, Rekola J, Anttonen S, Halmekoski K, Ström B. Romanikulttuuri. Aiko. Sotepe 1/99. Sillanpää M. Lasten neurologisten sairauksien ja vammojen epidemiologiaa. Kirjassa: Sillanpää M, Airaksinen E, Iivanainen M, Koivikko M, Saukkonen A-L, toim. Lastenneurologia. Jyväskylä: Kustannus Oy Duodecim, 1996, s EILA HERRGÅRD, LT, erikoislääkäri KYS:n lastenklinikka, lastenneurologinen yksikkö PL 1777, Kuopio RITVA RENKO, erikoislääkäri Jyväskylän kaupungin sosiaali- ja terveyspalvelukeskus Keskussairaalantie Jyväskylä Mitä opin 1. Lapsen kehityksen taantumista on epäiltävä, jos a) EEG muuttuu purkaukselliseksi b) lapsi alkaa kastella c) lapsi menettää käden taitojaan 2. Maahanmuuttajien lasten terveydentilan seuranta on tuonut uuden haasteen perusterveydenhuollolle. Toimintaohjeina voidaan käyttää a) neurologisten sairauksien ja vammaepäilyjen suhteen lasta voi seurata 9 12 kuukautta perusterveydenhuollossa ja tehdä jatkotutkimuksiin lähettämispäätöksen vasta sen jälkeen b) kielelliset ongelmat häviävät yleensä puolessa vuodessa eivätkä vaadi jatkoselvittelyjä c) ulkomaalaisyksikön suorittamien selvitysten ja alkutarkastuksen jälkeen maahanmuuttajien lapset siirtyvät normaalien neuvolapalvelujen piiriin 3. Lasten tutkimuslöydöksiä arvioitaessa ja jatkotoimenpiteitä suunniteltaessa voidaan hyödyntää seuraavia tietoja a) kaikki synnynnäisten tulehdusten aiheuttamat kuulovammat ovat todettavissa jo vasta syntyneellä b) vastasyntyneellä silmän punaheijastetta ei yleensä saada esille c) lihasvelttous ja lihasheikkous käytännössä merkitsee lihassairautta d) älyllisen kehityksessä jäljessä oleva lapsi on viivästynyt kehityksen kaikilla osa-alueilla Oikeat vastaukset sivulla 2009 Lapsen neurologisen kehityksen seuranta milloin on syytä huoleen? 2045
Puheen kehityksen ongelmat
Puheen kehityksen ongelmat 1. Vastuuvapautus 2. Foniatria oma erikoisala 3. Valokuvausohje Manta Tolvanen Lastenneurologian erikoislääkäri Lasten ja nuorten poliklinikka Tipotien sosiaali- ja terveysasema
LisätiedotLENE-menetelmä koulun alkuvaiheen pulmien ennakoinnissa. Riitta Valtonen
LENE-menetelmä koulun alkuvaiheen pulmien ennakoinnissa Riitta Valtonen 1 Lene Leikki-ikäisen lapsen neurologinen arvio neuvolan terveydenhoitajien ja lääkäreiden työväline lapsen kehityksen arvioinnissa
LisätiedotNeuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen
Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen Kemi 4.9.2015 Marja Koivusalo, lastenneurologian erikoislääkäri, Kolpeneen palvelukeskus Lasten ja nuorten normaali kehitys Normaalin
Lisätiedot3-vuotiaan lapsen terveystarkastus
Tähän tunnistetarra Terveydenhoitajan tutkimuslomakkeet LASTEN TERVEYSSEURANTA 1. 2. Kuntakoodi Sukupuoli 1 poika 2 tyttö (lapsen asuinkunta) 3-vuotiaan lapsen terveystarkastus 3. Henkilötunnus A 4. Terveystarkastuksen
LisätiedotLapsen näön seulonta neuvolassa Mihin suositukset perustuvat? Päivi Lindahl Silmätautien erikoislääkäri HYKS silmätautien klinikka Lasten yksikkö
Lapsen näön seulonta neuvolassa Mihin suositukset perustuvat? Päivi Lindahl Silmätautien erikoislääkäri HYKS silmätautien klinikka Lasten yksikkö Suositusten lähtökohdat Määräaikaistarkastusten minimointi
LisätiedotKielenkehityksen vaikeudet varhaislapsuudessa. Tiina Siiskonen KT, erityisopettaja
Kielenkehityksen vaikeudet varhaislapsuudessa Tiina Siiskonen KT, erityisopettaja Miten kielenkehityksen vaikeudet ilmenevät? Kielenkehityksen vaikeudet näkyvät kielen ymmärtämisessä ja tuottamisessa eri
LisätiedotMITÄ ON KEHITYSVAMMAISUUS? Terveydenhuollon palveluohjaus - Kehitysvammaisen henkilön tukena terveydenhuollossa
MITÄ ON KEHITYSVAMMAISUUS? Terveydenhuollon palveluohjaus - Kehitysvammaisen henkilön tukena terveydenhuollossa Sisältö: 1. Kehitysvammaisuus 2. Kehitysvammaisuus ja terveys Pohdintatehtävä Millaiset asiat
LisätiedotKielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta. Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014
Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014 Kielellinen erityisvaikeus (SLI) Häiriö, jossa lapsen kielellinen toimintakyky ei kehity iän
LisätiedotMIKSI TUKIVIITTOMAT?
MITKÄ TUKIVIITTOMAT? Tukiviittomilla tarkoitetaan viittomamerkkien käyttämistä puhutun kielen rinnalla, siten että lauseen avainsanat viitotaan. Tukiviittomien tarkoituksena on tukea ja edistää puhutun
LisätiedotPUHU MINULLE KUUNTELE MINUA
Helsingin terveyskeskus poliklinikka Puheterapeutit: K. Laaksonen, E. Nykänen, R. Osara, L. Piirto, K. Pirkola, A. Suvela, T. Tauriainen ja T. Vaara PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Lapsi oppii puheen tavallisissa
LisätiedotKehitysviivästym kehityshäiri niiden löytl. ytäminen lastenneuvolassa. Tarja Ukura lastenpsykiatrian el OYS 6.5.2010 Kemi
Kehitysviivästym stymät t / kehityshäiri iriöt t ja niiden löytl ytäminen lastenneuvolassa Tarja Ukura lastenpsykiatrian el OYS 6.5.2010 Kemi Esiintyvyydestä yleisimpiä lievät häiriöt myös vaikeampia huomata,
LisätiedotAkateemiset opiskelutaidot, 2 op (ARTS-A0104) Helena Kurkela, KM helena.kurkela@aalto.fi
Akateemiset opiskelutaidot, 2 op (ARTS-A0104), KM helena.kurkela@aalto.fi 2. Luento ma 7.9. klo 14.00 15.30 (Otaniemi) ke 7.10. klo 15.00 16.30 (Arabia) * Opiskelukyky * Ajankäytön suunnittelu * Oppimisvaikeudet
LisätiedotLasten ja nuorten kielellinen erityisvaikeus käypä hoito- suositus ja arjen toiminnot
Lasten ja nuorten kielellinen erityisvaikeus käypä hoito- suositus ja arjen toiminnot Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL Neural Oy, neuropsykologikeskus Mitä kielellinen erityisvaikeus on? Häiriö,
LisätiedotERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSTEET II-OSA
ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSTEET II-OSA pe 28.10 - nauhoite d Pekka Matilainen ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSTEET II-osan aihepiirit Erityiskasvatus varhaislapsuudessa Erityisopetus perusopetuksessa Erityiskasvatus
LisätiedotKuntoutuksen suunnittelu Seinäjoen keskussairaalan lastenneurologian päiväsairaalassa
Alueellinen koulutuspäivä Lasten ja nuorten kuntoutuksen hyvä suunnittelu 16.4.2008 Kuntoutuksen suunnittelu Seinäjoen keskussairaalan lastenneurologian päiväsairaalassa Ritva Norja lastenneurologian ylilääkäri
LisätiedotFAS(D) miten tunnistan aikuisuudessa
FAS(D) miten tunnistan aikuisuudessa Terhi Koskentausta LKT, psykiatrian erikoislääkäri, kehitysvammalääketieteen erityispätevyys Osastonylilääkäri, PHHYKY neuropsykiatrian poliklinikka Päihdelääketieteen
LisätiedotLasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014
Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen
Lisätiedot5-vuotiaan lapsen terveystarkastus
Tähän tunnistetarra Terveydenhoitajan tutkimuslomakkeet LASTEN TERVEYSSEURANTA 5-vuotiaan lapsen terveystarkastus 1. 2. Kuntakoodi (lapsen asuinkunta) Sukupuoli 1 poika 2 tyttö 5. Terveystarkastuksen suorittaja
LisätiedotLähetekriteerit HUSin Foniatrian poliklinikalle
HYKS, Silmä-korvasairaala Pää- ja kaulakeskus Foniatrian poliklinikka Lähetekriteerit HUSin Foniatrian poliklinikalle Foniatrian erikoisalan numero lähetettä tehdessä on 57. Foniatrian alaan kuuluvat äänen,
LisätiedotPsyykkinen toimintakyky
Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia
LisätiedotCP-lasten kuntoutus ja sen tavoitteet - siirtyminen aikuisten palvelujen käyttäjäksi.
Matti Koivikko CP-lasten kuntoutus ja sen tavoitteet - siirtyminen aikuisten palvelujen käyttäjäksi. Vajaaliikkeisten Kunto Bot för Rörelsehindrade r.y. http://www.vlkunto.fi/ VASTASYNTYNEIDEN AIVOVAURIOT
LisätiedotSikiöseulonnat. Opas raskaana oleville. www.eksote.fi
Sikiöseulonnat Opas raskaana oleville www.eksote.fi Raskauden seuranta ja sikiötutkimukset ovat osa suomalaista äitiyshuoltoa. Niiden tarkoitus on todeta, onko raskaus edennyt normaalisti, sekä saada tietoja
LisätiedotTerveydenhoitajan työkalut lasten kehityshäiriöiden tunnistamiseen. Terveyden edistäminen
Terveydenhoitajan työkalut lasten kehityshäiriöiden tunnistamiseen Mirka Kallio 21.10.2015 NEUVOLAN ROOLI KEHITYSHÄIRIÖIDEN TUNNISTAMISESSA Neuvolapalveluja käyttävät lähes kaikki lapsiperheet Yhdistetyn
Lisätiedot1-vuotiaan lapsen terveystarkastus
Tähän tunnistetarra Terveydenhoitajan tutkimuslomakkeet LASTEN TERVEYSSEURANTA 1. 2. 3. Kuntakoodi Sukupuoli 1 poika 2 tyttö Henkilötunnus (lapsen asuinkunta) 1-vuotiaan lapsen terveystarkastus A 4. Terveystarkastuksen
LisätiedotCP-lasten kuntoutus ja sen tavoitteet - siirtyminen aikuisten palvelujen käyttäjäksi.
Matti Koivikko CP-lasten kuntoutus ja sen tavoitteet - siirtyminen aikuisten palvelujen käyttäjäksi. Vajaaliikkeisten Kunto Bot för Rörelsehindrade r.y. http://www.vlkunto.fi/ VASTASYNTYNEIDEN AIVOVAURIOT
Lisätiedot1. luokan terveystarkastus
Tähän tunnistetarra Terveydenhoitajan tutkimuslomakkeet LASTEN TERVEYSSEURANTA 1. Kuntakoodi (lapsen asuinkunta) 1. luokan terveystarkastus 2. 3. Sukupuoli 1 poika 2 tyttö Henkilötunnus ( A/-) 4. Terveystarkastuksen
LisätiedotMiksi lapsen puhe ei suju?
Näin tutkin MARJA ASIKAINEN Miksi lapsen puhe ei suju? Puhumaton lapsi alkaa useimmiten ennemmin tai myöhemmin puhua. Puhe saattaa olla pitkään epäselvää, mutta useimmissa tapauksissa se myös selkiytyy.
LisätiedotToiminnallisen näönkäytön tutkiminen lastenneurologisella osastolla ja poliklinikalla
Toiminnallisen näönkäytön tutkiminen lastenneurologisella osastolla ja poliklinikalla NÄÄKKÖ NÄÄ 2011 Sh Sarianne Karulinna, Lh Anne Nastolin HYKS Lastenneurologinen Kuntoutusyksikkö CP-hankkeen tavoite
LisätiedotSkolioosin kliiniset tutkimukset - Miten tutkin skolioosipotilaan kouluterveydenhuollossa, terveyskeskuksessa ja erikoissairaanhoidossa?
Skolioosin kliiniset tutkimukset - Miten tutkin skolioosipotilaan kouluterveydenhuollossa, terveyskeskuksessa ja erikoissairaanhoidossa? EL Johanna Syvänen, TYKS 22.1.2015 Kouluterveydenhuolto Tavoite
LisätiedotAikuisiän oppimisvaikeudet ja niiden kohtaaminen
Aikuisiän oppimisvaikeudet ja niiden kohtaaminen Jaana Körkkö, kouluttaja, ammatillinen erityisopettaja Satu Tuulasvirta, kouluttaja, ammatillinen erityisopettaja SISÄLTÖ: Aikuisten oppimisvaikeudet (johdanto
LisätiedotLääkärintarkastukset lastenneuvolassa
Lääkärintarkastukset lastenneuvolassa Tarkastusten taustalla lainsäädäntö;neuvola asetus 380/2009 ohjeistus tietopankit neuvolatyön kehittäminen kansalliset ohjelmat resurssit yhteiskunnan tila Neuvola
LisätiedotLaaja-alaiset oppimisvaikeudet TAKOMO 13.3.13. Kuka on erilainen oppija? Laaja-alaiset oppimisvaikeudet uutena haasteena
Laaja-alaiset oppimisvaikeudet TAKOMO 13.3.13 Kuka on erilainen oppija? Laaja-alaiset oppimisvaikeudet uutena haasteena Kuka on erilainen oppija? Oppimisvaikeus= opiskelijalla on vaikeuksia saavuttaa opiskelun
LisätiedotPsyykkisten rakenteiden kehitys
Psyykkisten rakenteiden kehitys Bio-psykososiaalinen näkemys: Ihmisen psyykkinen kasvu ja kehitys riippuu bioloogisista, psykoloogisista ja sosiaalisista tekijöistä Lapsen psyykkisen kehityksen kannalta
LisätiedotSisällys. Sisällys. Esipuhe...13. 1 Äänteellisen kehityksen peruskäsitteet...17. I Äänteellisen kehityksen edellytykset
Sisällys Esipuhe...13 1 Äänteellisen kehityksen peruskäsitteet...17 1.1 Äänteiden tuotto...17 1.1.1 Vokaalit...18 1.1.2 Konsonantit...19 1.2 Fonologia...22 1.3 Foneettinen kirjoitus...23 I Äänteellisen
LisätiedotKielten rikas maailma jo ennen sanoja Kielen oppimisen varhaisvaiheet, tuen tarpeen tunnistaminen ja tukemisen keinot
Kielten rikas maailma jo ennen sanoja Kielen oppimisen varhaisvaiheet, tuen tarpeen tunnistaminen ja tukemisen keinot Marja-Leena Laakso Varhaiskasvatuksen, erityisesti lapsi- ja kehityspsykologian professori,
LisätiedotNuorten lukivaikeuksien arviointi, ilmeneminen ja tukeminen
Nuorten lukivaikeuksien arviointi, ilmeneminen ja tukeminen 16.9.2010 Helsinki Leila Kairaluoma, Niilo Mäki Instituutti KM, Erityisopettaja, tutkija Motivoimaa-hanke,Jyväskylä Erityisvaikeus Lukivaikeus
Lisätiedotikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset
POTILASOHJE 1 (8) S ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset POTILASOHJE 2 (8) SISÄLLYSLUETTELO Mitä kehityshäiriöiden seulonta tarkoittaa? 3 Ultraääniseulontatutkimukset 4 Varhainen ultraääniseulonta Toisen
Lisätiedot301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen
301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin
LisätiedotMiten tuen lasta, jolla on kielellinen erityisvaikeus
Miten tuen lasta, jolla on kielellinen erityisvaikeus 9.12.2015 Outi Jalkanen Outi Jalkanen 27.2.2007 1 Kielellinen erityisvaikeus, Käypä hoito 2010 Kielellinen erityisvaikeus (specific language impairment,
LisätiedotNELJÄVUOTIAAN LAPSEN KASVU JA KEHITYS. Vanhempien, varhaiskasvatuksen ja neuvolan havainnointi- ja tiedonsiirtolomake
1 NELJÄVUOTIAAN LAPSEN KASVU JA KEHITYS Vanhempien, varhaiskasvatuksen ja neuvolan havainnointi- ja tiedonsiirtolomake LAPSEN HENKILÖ TIEDOT / VARHAISKAS- VATUKSEN TIEDOT Lapsen nimi Varhaiskasvatuspaikka
LisätiedotFoniatrian alaan kuuluvat äänen, puheen, kielen ja nielemisen häiriöt. Foniatria on ollut itsenäinen erikoisala Suomessa vuodesta 1948.
HYKS, Silmä-korvasairaala Pää- ja kaulakeskus Foniatrian yksikkö 4.1.2019 Foniatrian lähetekriteerit Erikoisalan koodi on 57 Foniatrian alaan kuuluvat äänen, puheen, kielen ja nielemisen häiriöt. Foniatria
Lisätiedot0,5 v ikäisen lapsen terveystarkastus
Tähän tunnistetarra Terveydenhoitajan tutkimuslomakkeet LASTEN TERVEYSSEURANTA 1. 2. 3. Kuntakoodi Sukupuoli 1 poika 2 tyttö Henkilötunnus (lapsen asuinkunta) 0,5 v ikäisen lapsen terveystarkastus A 4.
LisätiedotNeuropsykologisen kuntoutuksen arviointi ja porrastuminen
Neuropsykologisen kuntoutuksen arviointi ja porrastuminen 17.10.2016 Työnjako arvioimisessa Perustasolla tutkitaan Neurologispohjaisista erityisvaikeuksista (esim. kielelliset erityisvaikeudet, visuaaliset
LisätiedotNimi ja syntymäaika Puhelin Ammatti Työpaikka Perhesuhde Avioliitto Avoliitto Eronnut Muu, mikä?
NELJÄVUOTIAS KOTONA KYSELY VANHEMMILLE KESKUSTELUN POHJAKSI Lapsen nimi Syntymäaika Nimi ja syntymäaika Puhelin Ammatti Työpaikka Äiti/huoltaja Isä/huoltaja Perhesuhde Avioliitto Avoliitto Eronnut Muu,
Lisätiedottulisi käyttää, miten oireet näkyvät arjen tilanteissa?
Kehityshäiriöt neuropsykologinnäkökulmasta - millointutkitaan, miten tutkimustuloksia tulisi käyttää, miten oireet näkyvät arjen tilanteissa? Rovaniemi3.11.2015 LiisaPaavola FT,neuropsykologianerikoispsykologi
LisätiedotLyhyesti Oskusta - Osallisuutta asiakkuuteen kuntouttavassa työtoiminnassa (ESR) projekti 2011-2013
Lyhyesti Oskusta - Osallisuutta asiakkuuteen kuntouttavassa työtoiminnassa (ESR) projekti 2011-2013 OSKU -projektissa kehitetään uusia ja jo olemassa olevia kuntouttavan työtoiminnan menetelmiä ja ammattilaisten
LisätiedotLapsen normaali kehitys Helena Pihko
Lapsen normaali kehitys 2.9.2013 Helena Pihko Mitä sinun tulisi oppia Normaalin kehityksen aikataulu Tärkeimmät poikkeavuudet Kehityksen osa-alueiden tutkiminen eri ikäkausina motoriikka (karkea ja hienomotoriikka)
LisätiedotMiten neuropsykiatriset häiriöt todetaan ja mikä on lääkärin osuus toimintakyvyn määrittämisessä?
Miten neuropsykiatriset häiriöt todetaan ja mikä on lääkärin osuus toimintakyvyn määrittämisessä? AnttiAlaräisänen, LT vsylilääkäri LSHP yleissairaalapsykiatria Mitä neuropsykiatria on? Erilaisia neuropsykiatrisia
LisätiedotKehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus
Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus Jaana Salminen, johtava puheterapeu3 Helsingin kaupunki, Kehitysvammapoliklinikka jaana.salminen@hel.fi 1 Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus
LisätiedotÄäntelyn ja motoriikan kehityksen seurantamenetelmä
Ääntelyn ja motoriikan kehityksen seurantamenetelmä Paula Lyytinen,Timo Ahonen, Kenneth Eklund,Heikki Lyytinen Jyväskylän yliopiston Lapsitutkimuskeskus Niilo Mäki Instituutti Mihin tarvitaan? kehityksen
LisätiedotKOGNITIIVINEN KUNTOUTUS
KOGNITIIVINEN KUNTOUTUS Psykologi Nina Näyhä Osastonhoitaja Marja Nordling Psykiatrinen kuntoutumisosasto T9 Seinäjoen keskussairaala EPSHP 3.10.2007 Kuntoutusfoorumi OSASTO T9 18 kuntoutuspaikkaa selkeästi
LisätiedotSikiöseulonnat OPAS LASTA ODOTTAVILLE. Tietoa sikiön kromosomi- ja rakennepoikkeavuuksien seulonnoista
Tämä esite on tarkoitettu kaikille lasta odottaville vanhemmille. Vanhempien toivotaan tutustuvan esitteeseen yhdessä. Sikiö seulontoihin osallistuminen on vapaaehtoista. Sikiöseulonnat OAS LASTA ODOTTAVILLE
LisätiedotAmmattiopisto Luovi. Erityisen monipuolista opiskelua
Ammattiopisto Luovi Erityisen monipuolista opiskelua HAAPAVESI 6.9.2013 Oppimisvaikeudet Oppimisvaikeuksilla tarkoitetaan sitä, että oppijalla on vaikeuksia saavuttaa opiskelun tavoitteet, tai tavoitteiden
LisätiedotKielellinen erityisvaikeus
Kielellinen erityisvaikeus Lasten ja nuorten kielellinen erityisvaikeus (Specific language impairment, SLI) Kielellisessä erityisvaikeudessa (aiemmin dysfasia) lapsen puheen ja kielen kehitys viivästyy
Lisätiedot1. DIAGNOSOIDUT OPPIMISEN VAIKEUDET PALOKUNTA- NUORELLA AD/HD = TARKKAAVAISUUS- JA YLIVILKKAUSHÄIRIÖ:
PALOTARUS SUURLEIRI 2010 / PADASJOKI MINILUENNOT /Taru Laurén / 5.-9.7.2010 1. DIAGNOSOIDUT OPPIMISEN VAIKEUDET PALOKUNTA- NUORELLA AD/HD = TARKKAAVAISUUS- JA YLIVILKKAUSHÄIRIÖ: A = ATTENTION = HUOMIO
LisätiedotSikiöseulonnat OPAS RASKAANA OLEVILLE. Tietoa sikiön kromosomi- ja rakennepoikkeavuuksien seulonnoista
Tämä esite on tarkoitettu kaikille raskaana oleville. Vanhempien toivotaan tutustuvan esitteeseen yhdessä. Sikiö seulontoihin osallistuminen on vapaaehtoista. Sikiöseulonnat OPAS RASKAANA OLEVILLE Tietoa
LisätiedotKielten oppimisen vaikeuksien ja lukivaikeuksien yhteydet
Kielten oppimisen vaikeuksien ja lukivaikeuksien yhteydet Leena Holopainen Professori Joensuun yliopisto Mitä ovat lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet (= lukivaikeudet, dysleksia)? Dysleksia on yksi
LisätiedotSomaattisen sairauden poissulkeminen
Psykoosit Psykoosit Yleisnimitys: todellisuudentaju selvästi vääristynyt ongelma, jossa ihmisellä on heikentynyt kyky erottaa aistien kautta tulevat ärsykkeet omista mielikuvista vaikeus erottaa, mikä
LisätiedotHaastavat nuoret haastavat meidät toimimaan. Jokainen edistysaskel on monta kertaa suurempi, kuin miltä se aluksi näyttää (Kauppila 2003).
ERILAISET OPPIJAT Haastavat nuoret haastavat meidät toimimaan Jokainen edistysaskel on monta kertaa suurempi, kuin miltä se aluksi näyttää (Kauppila 2003). Perustana aito kohtaaminen Nuoren tulee kokea
LisätiedotKEITÄ OVAT ERITYISLAPSET
KEITÄ OVAT ERITYISLAPSET? o Näkövammaiset o Kielen kehityksen häiriöt o Kuulovammaiset o Sokeat/ Kuurot o Autismikirjon häiriöt o Kehityksen häiriöt o Älyllinen kehitysvammaisus o Laaja-alaiset kehityksen
LisätiedotKohti maakunnallista lasten ja nuorten kokonaiskuntoutumista
Kohti maakunnallista lasten ja nuorten kokonaiskuntoutumista 19.5.2017 Kehitysvamma-alan tuki- ja osaamiskeskus LL Harri Arikka Lastenneurologian erikoislääkäri vs. vastuualuejohtaja VSSHP Lasten ja nuorten
LisätiedotMUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT
MEMO OHJELMA MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT SELKOKIELELLÄ 2015 Inkeri Vyyryläinen (toim.) SELKOESITE MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT SELKOKIELELLÄ Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muistiliiton esite Selkokielimukautus:
LisätiedotLaajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena
Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena Marke Hietanen-Peltola Ylilääkäri, Lapset, nuoret ja perheet yksikkö 19.3.2015 Kuntotestauspäivät 2015, Kisakallio Määräaikaiset terveystarkastukset
LisätiedotLeena Nuutila & Eija Honkanen Haaga-Helia AOKK. Tämä teos on lisensoitu Creative Commons Nimeä-JaaSamoin 3.0 Ei sovitettu -lisenssillä.
Leena Nuutila & Eija Honkanen Haaga-Helia AOKK Tämä teos on lisensoitu Creative Commons Nimeä-JaaSamoin 3.0 Ei sovitettu -lisenssillä. Suomenkielen oppiminen ja oppimisvaikeudet Tämä on otsikkodia, kirjoita
LisätiedotKIELEN KEHITYS JA LASTEN PUHETERAPIA. Puheterapeutti Krista Rönkkö Coronaria Contextia
KIELEN KEHITYS JA LASTEN PUHETERAPIA Puheterapeutti Krista Rönkkö Coronaria Contextia 20.9.2017 Kielen kehitys ennen kouluikää: 7-9 kk Vauva jokeltelee monipuolisesti 10-15 kk Vauva osaa käyttää eleitä
LisätiedotLIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan
LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden
LisätiedotFASD - diagnoosi ja seuranta. Ilona Autti-Rämö Lastenneurologian dosentti Tutkimusprofessori Terveystutkimuksen päällikkö Kela Tutkimusosasto
FASD - diagnoosi ja seuranta Ilona Autti-Rämö Lastenneurologian dosentti Tutkimusprofessori Terveystutkimuksen päällikkö Kela Tutkimusosasto Aiheet Mikä on FASD Mitä diagnoosin teko edellyttää Mitä tulee
LisätiedotÄIDIN JA LAPSEN VARHAINEN SUHDE KESKOSPERHEISSÄ
ÄIDIN JA LAPSEN VARHAINEN SUHDE KESKOSPERHEISSÄ Riikka Korja PIPARI-projekti Lastenklinikka, TYKS 24.11.2009 Lastenpsykiatriyhdistys, Helsinki 24.11.2009/Korja Varhainen vuorovaikutus lapsen kehityksen
LisätiedotKielen oppimisen perusta on vuorovaikutus (Launonen, K Vuorovaikutus, riskit ja tukeminen kuntoutuksen keinoin)
Erityispedagogiikan koulutus Kommunikaatiokurssin luento 2010 Dosentti Elina Kontu Kielen oppimisen perusta on vuorovaikutus (Launonen, K. 2007. Vuorovaikutus, riskit ja tukeminen kuntoutuksen keinoin)
LisätiedotERIKOISSAIRAANHOIDON YHTEISTYÖ PERUSTERVEUDENHUOLLON KANSSA
ERIKOISSAIRAANHOIDON YHTEISTYÖ PERUSTERVEUDENHUOLLON KANSSA Lastenneurologin näkökulma Sanna-Leena Vanhanen 3.4.2017 YLEISTÄ ESH:n ja PTH yhteistyö Lastentaudit Turku: kaupungin lastenneurologinen yksikkö
LisätiedotKlaara-työpaja. Miten selkokieltä puhutaan? Sari Karjalainen
Klaara-työpaja Miten selkokieltä puhutaan? 5. 4. 2019 Sari Karjalainen Pilkahduksia puheen ja kielen häiriöiden tutkimuksen kentiltä Logopediassa liikutaan monilla selkokieleen liittyvillä alueilla, mutta
LisätiedotMUISTIONGELMIEN HUOMIOIMINEN TYÖTERVEYSHUOLLOSSA, KEHITYSVAMMAISTEN SEKÄ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEASIAKKAIDEN HOIDOSSA
. MUISTIONGELMIEN HUOMIOIMINEN TYÖTERVEYSHUOLLOSSA, KEHITYSVAMMAISTEN SEKÄ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEASIAKKAIDEN HOIDOSSA ERITYISRYHMIEN MUISTIONGELMAT Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen
LisätiedotVarhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa
Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset
LisätiedotMiksi kuntoutusta pitää suunnitella?
Perusterveydenhuollon kuntoutussuunnitelman perusteet ja kuntoutussuunnitelmaopas Koulutuspäivä 17.9.2010 Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Miia Palo Ylilääkäri, avovastaanottotoiminta, Rovaniemen kaupunki
LisätiedotKehitysvamma autismin liitännäisenä vai päinvastoin? Maria Arvio
Kehitysvamma autismin liitännäisenä vai päinvastoin? Maria Arvio Mitä yhteistä autismilla (A) ja kehitysvammalla (KV)? Elinikäiset tilat Oireita, ei sairauksia Diagnoosi tehdään sovittujen kriteereiden
Lisätiedot5. luokan terveystarkastus
Tähän tunnistetarra Terveydenhoitajan tutkimuslomakkeet NUORTEN TERVEYSSEURANTA 1. Kuntakoodi (lapsen asuinkunta) 5. luokan terveystarkastus 2. Sukupuoli 1 poika 2 tyttö 3. Henkilötunnus - 4. Terveystarkastuksen
Lisätiedot2013-2015 Työntekijän Valtone-vihko
2013-2015 Työntekijän Valtone-vihko Kädessäsi oleva vihko on osa Valtone valmennusta ja toimintaa nepsy-aikuisille projektin tiedonjakamiseen kuuluvaa työtä. Valtone hanke on toiminut vuosina 2013 2015.
LisätiedotKankaan kouluun? LUOTTAMUKSELLINEN. Kankaan koulu Koulurinteentie 7b 15870 Hollola 03-8803 241 044-7801 222 1. LAPSEN/NUOREN TIEDOT. Nimi.
1 Kankaan kouluun? LUOTTAMUKSELLINEN Kankaan koulu Koulurinteentie 7b 15870 Hollola 03-8803 241 044-7801 222 1. LAPSEN/NUOREN TIEDOT Nimi Syntymäaika Osoite diagnoosi 2. HUOLTAJIEN TIEDOT Äiti Isä Muu
LisätiedotMotiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet
Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet Motiivi 2 Kehittyvä ihminen I Johdatus kehityspsykologiaan 1. Kehityspsykologian perusteet Mitä kehityspsykologia on? Kehitys
LisätiedotNuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen
Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen
LisätiedotSELKOESITE. Autismi. Autismi- ja Aspergerliitto ry
SELKOESITE Autismi Autismi- ja Aspergerliitto ry 1 Mitä autismi on? Autismi on aivojen kehityksen häiriö. Autismi vaikuttaa aivojen eri alueilla. Autismiin voi olla useita syitä. Autistinen ihminen ei
LisätiedotLeena Savela-Syv RETTIN OIREYHTYMÄ
Leena Savela-Syv Syväjärvi RETTIN OIREYHTYMÄ Lähinnä tytöill illä ilmenevä harvinainen neurologinen oireyhtymä N. yhdellä/10 000-15 000:sta Suomessa n.100 Rett-henkil henkilöä Yli 80%:lla mutaatio X-kromosomin
LisätiedotHELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 19.1.2010
HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 14 LAUSUNTO TOIVOMUSPONNESTA LASTEN OPPIMISVAIKEUKSIEN VARHAISESTA TUNNISTAMISESTA JA TUKI- JA KUNTOUTUSPALVELUJEN JÄRJESTÄMISESTÄ Terke 2009-2636 Esityslistan asia
LisätiedotLasten kuntoutustyöryhmät ja yhteistyön merkitys
Lasten kuntoutustyöryhmät ja yhteistyön merkitys Heli Vaiste tkl JYTE 19.5.2017 Lapsen kehityksen seuranta, tukeminen ja kuntoutus perustasolla Lasten kuntoutustyöryhmät Yhteistyön merkitys Lapsi, perhe,
LisätiedotNeuropsykiatristen potilaiden kuntoutuksen lähtökohdat. Jukka Loukkola Neuropsykologi OYS neuropsykiatrian poliklinikka
Neuropsykiatristen potilaiden kuntoutuksen lähtökohdat Jukka Loukkola Neuropsykologi OYS neuropsykiatrian poliklinikka Mitä on neuropsykiatria? Potilaan ongelmilla neuraalinen perusta ja siihen liittyen
LisätiedotSikiön kehityshäiriöiden. Mahdollinen alaotsikko (Calibri 28) www.eksote.fi
Sikiön kehityshäiriöiden seulonta Mahdollinen alaotsikko (Calibri 28) www.eksote.fi Raskauksien seuranta ja sikiötutkimukset ovat osa suomalaista äitiyshuoltoa. Äidit voivat osallistua vapaaehtoiseen sikiön
LisätiedotVarhainen puuttuminen kasvatus- ja perheneuvolan. 7.11.2007 Maija Rauhala Projektityöntekijä, Leevi-hanke
Varhainen puuttuminen kasvatus- ja perheneuvolan näkökulmasta 7.11.2007 Maija Rauhala Projektityöntekijä, Leevi-hanke Alustuksen runko Varhainen puuttuminen päivähoidossa Kasperin ja päivähoidon yhteistyö,
LisätiedotTukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)
Tukikeskustelukoulutus Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Peter Vermeulen Olen jotakin erityistä Kuinka kertoa lapsille ja nuorille
LisätiedotKuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) Perusturva- ja terveyslautakunta 69 27.08.2013. 69 Asianro 3577/06.00.00/2013
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) 69 Asianro 3577/06.00.00/2013 Valtuustoaloite Kuopion kaupungin perusterveydenhuoltoon 1-2 puheterapeutin toimen lisäämisestä Krista Rönkkö (ps) ja yhdeksän muuta
LisätiedotPsykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet
Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet Hyvinkään sairaala 19.11.2015 Neuropsykologian erikoispsykologi Laila Luoma laila.luoma@hus.fi 1 Neuropsykologian kohteena on aivojen ja käyttäytymisen
LisätiedotPsykoosi 22.9.2015 JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO
Psykoosi 22.9.2015 JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO Mitä psykoosi tarkoittaa? Psykoosilla tarkoitetaan sellaista poikkeavaa mielentilaa, jossa ihminen
LisätiedotJoka sadas meistä on autismin kirjollaaspergernuoren. Elina Havukainen Autismi- ja Aspergerliitto ry
Joka sadas meistä on autismin kirjollaaspergernuoren sosiaaliset valmiudet Elina Havukainen edistää ja valvoo autismin kirjon henkilöiden ja heidän perheidensä yleisiä yhteiskunnallisia oikeuksia ja tasa-arvoa.
LisätiedotKASVUN, KEHITYKSEN JA HYVINVOINNIN TUKEMINEN VARHAISKASVATUKSESSA
KASVUN, KEHITYKSEN JA HYVINVOINNIN TUKEMINEN VARHAISKASVATUKSESSA Varhaiskasvattaja Huoltaja Huolen puheeksi otto tiimissä ks.liite 1 Huolesta keskusteleminen huoltajien kanssa Kokeilevat korjausliikkeet
LisätiedotKYSELYLOMAKE VANHEMMILLE. Lapsen nimi ja henkilötunnus. Lähiosoite. Vanhempien nimet, ammatit ja puhelinnumero, josta tavoittaa päivisin
KYSELYLOMAKE VANHEMMILLE Lasten kuntoutuspalvelut Kyselylomakkeen tarkoituksena on saada tietoa lapsen kehityshistoriasta ja arjen sujumisesta. Vanhempien näkemys lapsestaan ja hänen toiminnastaan on tärkeä
LisätiedotIkäkuljettajan ajoterveys ja sen arviointi. Minna Löppönen LT, yleislääketieteen ja geriatrian erikoislääkäri
Ikäkuljettajan ajoterveys ja sen arviointi Minna Löppönen LT, yleislääketieteen ja geriatrian erikoislääkäri Kognitiivinen kehitys Tiedot, taidot Koulutus, kokemus Sairaudet, vauriot Tiedonkäsittelyn nopeus
LisätiedotErilaisen oppijan tunnistaminen ja kohtaaminen työtehtäviin liittyvissä tilanteissa
Erilaisen oppijan tunnistaminen ja kohtaaminen työtehtäviin liittyvissä tilanteissa Hämeenlinna 21.9.2011 Leila Pirskanen - Airi Valkama Erilaisten oppijoiden liitto ry Erilaisten oppijoiden liitto ry
LisätiedotMelun terveysvaikutukset alle 80dB:n äänitasoilla
Melun terveysvaikutukset alle 80dB:n äänitasoilla Irja Korhonen Ylilääkäri, Työterveys Aalto Lähteet: Suomen Lääkärilehti 36/2012 v sk 67 sivut 2445 2450b; Carter & Beh 1989; Miedema 2007; 3T Työturvallisuus
LisätiedotSisältö Etiologia. Oireet. Erotusdiagnostiikka. Hälytysmerkit. Esitiedot. Kliininen arvio. Nestetarve & kuivuman korjaus
Sisältö Etiologia Oireet Erotusdiagnostiikka Hälytysmerkit Esitiedot Kliininen arvio Nestetarve & kuivuman korjaus Hoitopaikan valinta Yhteenveto 1 Etiologia Yleisiä Valtaosa virustauteja Adeno, noro,
LisätiedotVARHAINEN VUOROVAIKUTUS. KYMPPI-hanke 2007-2011 Turun ammattikorkeakoulu Terveys-AIKO Kätilöopiskelijat Kati Korhonen & Jenni Rouhiainen
VARHAINEN VUOROVAIKUTUS KYMPPI-hanke 2007-2011 Turun ammattikorkeakoulu Terveys-AIKO Kätilöopiskelijat Kati Korhonen & Jenni Rouhiainen Varhainen vuorovaikutus on jatkumo, joka alkaa jo raskausaikana ja
LisätiedotKolme pientä porrasta: kielellisten taitojen tuki esi- ja perusopetuksessa motivoivat oppimisympäristöt
Tornio vaativan erityisen tuen koulutus Kolme pientä porrasta: kielellisten taitojen tuki esi- ja perusopetuksessa motivoivat oppimisympäristöt Ohjaava opettaja Sanna Alila Kielelliset erityisvaikeudet
Lisätiedot