Lapsen normaali kehitys Helena Pihko

Transkriptio

1 Lapsen normaali kehitys Helena Pihko

2 Mitä sinun tulisi oppia Normaalin kehityksen aikataulu Tärkeimmät poikkeavuudet Kehityksen osa-alueiden tutkiminen eri ikäkausina motoriikka (karkea ja hienomotoriikka) puhe ja kommunikaatio sosiaalinen vuorovaikutus karkea arvio kognitiivisesta tasosta

3 Lapsen kehitykselle on tyypillistä Laaja normaalivaihtelu Yleissuunta on etenevä Yksittäinen poikkeavuus suhteutettava kokonaisuuteen Lapsi kehittyy vuorovaikutuksessa, ympäristön merkitys

4 Kehitysarvion luotettavuus riippuu lapsen iästä

5 Cowan MW 1979 The development of the brain, Scientific American 113

6 Synaptogeneesi voimakkainta ensimmäisten elinvuosien aikana

7 Synapsien määrä moninkertaistuu 2 ensimmäisen elinvuoden aikana, minkä jälkeen lukumäärä vähitellen pienenee 60% maksimistaan. Synapsitiheys suurimmillaan visuaalisella cortexilla 7-8kk, auditiivisella ja prefrontaalisella cortexilla 4v iässä

8 Aivokuoren kypsyminen Gogtay N et al. PNAS 2004;101: by National Academy of Sciences

9 Yleisohjeita lapsen neurologista kehitystä arvioitaessa Katsele, kuuntele Tutkimukset lapsen ehdoilla ikä ja temperamentti huomioiden Tutkimusvälineet pallo, pyöriviä leluja, leluja, joihin voi tarttua helistin pieniä esineitä (riisimuroja, pieniä leluja, puuhelmiä ja muovilankaa helmien pujottamiseen) kuvakirja, piirustuspaperia ja kyniä jumppamatto Ikävät tutkimukset viimeiseksi

10 Neurologisen tutkimuksen rakenne Vuorovaikutus ja käyttäytyminen Kehitykselliset taidot Rakenteelliset poikkeavuudet Aivohermot Asento istuen, makuulla ja pystyasennossa Jäntevyys Jänneheijasteet Lihasvoimat Tasapaino Koordinaatio Varhaisheijasteet (vastasyntyneet ja imeväiset)

11 Kehitystä voidaan arvioida ikäkausitestien avulla Esim: Vane (vauvojen neurologinen tutkimus) Lene (leikki-ikäisen neurologinen tutkimus) Denver, Bayley scale, Griffiths jne

12

13

14 Neuvolaseurannan tavoite jos lapsen kehitys on hidas/poikkeava kehitystä tukevien toimenpiteiden käynnistäminen (fysio/puhe/toimintaterapia, päiväkotiin ohjaus, vanhempien ohjaus) tutkimustarpeen arviointi ja tutkimusten käynnistäminen

15 Vastasyntyneen tutkiminen

16 Vastasyntyneen tutkiminen Vireydentila tutkimus mieluiten lapsen syöttöjen puolivälissä lapsi ei saa olla nälkäinen tai uninen Reaktiot ulkoisille ärsykkeille liikuttelu, riisuminen,valo, ääni Rauhoittuminen puheelle,syliin,kapaloimiselle Spontaanit liikkeet normaali lepoasento semifleksio liikkeet sulavia, puolta vaihtavia

17 Vastasyntynyt 1. Ennenaikaisuus huomioidaan 2 v ikään asti Vuorokausirytmi ei ole kehittynyt Syö, nukkuu, hereillä, syö nukkuu t sykleissä Näkee lähelle, kuulee Automaattisia heijasteita Tahdonalaiset liikkeet vähäisiä

18 Vastasyntyneen automatismit Moro Asymmetrinen tooninen niskaheijaste Kävelyheijaste Imemisheijaste Imemishaku (rooting) file 23

19 Primitiiviheijasteiden merkitys tärkeitä eloonjäämisen kannalta (esim imeminen, imemishaku) kehityksellisiä jäänteitä (moro, tarttuminen) PUUTTUVAT vaikeasti akuutisti sairailta vauvoilta KOROSTUVAT aivovaurion jälkitiloissa (CP) KORVAUTUVAT sekundaariheijasteilla siinä vaiheessa, kun liikunta muuttuu tahdonalaiseksi (> 4-6kk)

20 3kk

21 3kk selkeä uni-valverytmi alkaa muodostua lapsi on pidempiä aikoja vuorovaikutuksessa tahdonalaiset liikkeet alkavat kehittyä primitiiviheijasteet alkavat sammua tunnereaktioita alkaa näkyä (jokeltelun ja itkun sävy)

22 3kk sosiaalinen vuorovaikutus

23 3kk lihasjänteyden arvioiminen

24 3kk pystyasento

25 3kk primitiiviheijasteiden sammuminen

26 3kk tarttuminen

27 Puolivuotias Tarkkailee ympäristöä, ihmettelee Seuraa esinettä katsellaan Tarttuu esineisiin, vie esineet suuhun Jokeltaa

28 Pään kasvu Fontanelli on avoin Saumat alkavat hitaasti jäykistyä

29 Näkö ja kuulo

30 Puolivuotias istuu hetken ilman tukea

31 Lihastonuksen tutkiminen 6kk

32 1-vuotias

33 1v hienomotoriikka

34 1v ensimmäiset askeleet

35 1v Ensimmäiset itsenäiset askeleet Pinsettiote Ensimmäiset sanat Leikki monipuolistuu Vastavuoroinen leikki Voimakkaat tunneilmaisut

36 18 kk karkeamotoriikka

37 18kk hienomotoriikka

38 18kk puheen ymmärrys

39

40 30kk karkeamotoriikka

41 30kk vuoroleikki

42 30kk puhe 1

43 30 kk puhe

44 Normaali karkeamotorinen kehitys Taito Saavutettu yleensä kääntyy kyljen kautta selältä vatsalle 4-6 kk konttaa 6-9 kk nousee hallittuun istuma-asentoon 7-10 kk seisoo ilman tukea 8-17 kk kävelee itsenäisesti 8-18 kk juoksee kk potkii palloa kaatumatta kk hyppii tasahyppyjä 2½-3½v hyppii yhdellä jalalla 4-5 v

45 Milloin tulee huolestua liikunnan kehityksestä automaattinen kävely, Moron heijaste ja ATNR eivät ole sammuneet 4 kk ikään mennessä sormien tarttumisheijaste ei ole sammunut 5 kk ikään mennessä pään itsenäinen hallinta ei onnistu 4 kk iässä lapsi ei varaa osittain painoaan alaraajoille 8 kk ikään mennessä lapsi ei istu ilman tukea 10 kk iässä lapsi ei kävele itsenäisesti 18 kk iässä

46 Normaali hienomotoriikan kehitys Taito Saavutettu yleensä tarkka pinsettiote 12 kk käyttää lusikkaa 18 kk syö itsenäisesti kk piirtää mallista ympyrän 3 v piirtää mallista ristin 4 v piirtää mallista neliön 4½v piirtää mallista kolmion 5 v piirtää ihmishahmon 4 v piirtää ihmisen (5-6 osaa) 5 v dynaaminen kolmisormiote kynästä 5 6 v

47 Milloin tulee huolestua hienomotoriikasta lapsi ei tartu esineeseen aktiivisesti 5 kk iässä lapsi suosii selkeästi jomman kumman käden käyttöä alle 1 v iässä lapsi ei ala aktiivisesti tutkia esineitä 10 kk ikään mennessä pinsettiote ei tule esiin 12 kk iässä lapsi ei pysty piirtämään mallista ympyrää 4 vuoden iässä dynaaminen kolmisormiote kynästä ei ole kehittynyt 6 vuoden iässä

48 Puheen kehityksen aikataulua Nauraa äänekkäästi 4 kk Jokeltelee 6 kk ( 5-7) Ymmärtää muutamia sanoja 9 kk ( 8-10) Ymmärtää lyhyitä lauseita 12 kk( 10-18) 1. Sana 12 kk ( 10-18) Lauseita 2vkk Kertovaa puhetta 3v

49 Milloin tulee huolestua puheen kehityksestä vokaaliääntely puuttuu 3 kk iässä tavujokeltelu puuttuu 10 kk iässä lapsi ei ole kiinnostunut vastavuoroisesta kommunikaatiosta toisen ikävuoden aikana lapsi ei osoita kiinnostusta sanojen tuottamiseen kk iässä lapsi ei ymmärrä arjessa usein toistuvia tilannesidonnaisia sanoja 2-vuotiaana lapsi ei puhu lyhyitä lauseita 3-vuotiaana

50 Sosioemotionaalinen kehitys Kiinnittää katseensa 7 vrk ( 0-14) Vastaa hymyyn hymyllä 3 vk ( 2-6) Ilmaisee mielipahaa itkulla 4 vk ( 3-6) Ilahtuu (äidin) näkemisestä 4 kk (3-5) Alkaa vierastaa 6 kk ( 5-7) Leikkii vastavuoroisesti (äidin) kanssa 8 kk (7-10) Anna-ota leikki 11 kk ( 10-12)

51 Milloin tulee huolestua sosiaalisesta vuorovaikutuksesta lapsi ei ota säännönmukaisesti katsekontaktia 2 kk ikään mennessä vastavuoroinen hymy puuttuu 2 kk iässä lapsen vuorovaikutus vanhempaan on poikkeava lapsi ei osoita kiinnostusta muihin lapsiin

52 Normaali leikin kehitys 1v 2v 3v 5v 6v ota-anna leikki rakentava leikki (esim. legorakennelmat), mielikuvitusleikki (nukkeleikit, autot) sosiaalinen leikki alkaa kehittyä (aiemmin rinnakkaisleikkiä) roolileikit (poliisi, kampaaja) pelit (ohjeet, säännöt korostuvat)

53 Milloin tulee huolestua omatoimisuustaidoista lapsi ei lainkaan yritä syödä tai juoda itsenäisesti 18 kk iässä lapsi ei lainkaan osallistu pukeutumiseen 2 v iässä lapsi ei osaa pukea/riisua itsenäisesti yksinkertaisia, löysiä vaatteita 4 v iässä lapsi ei pukeudu ja syö täysin itsenäisesti 7 v iässä

54 Imeväisen näön kehitys Räpyttää valolle Tarkkailee kasvoja, seuraa sivulle Seuraa 180 astetta Tavoittelee 4-5 mm helmeä / 30 sm 1-2 vk 6-8 vk 3 kk kk

55 Milloin tulee huolestua näön kehityksestä vanhempi on huolestunut lapsen näkökyvystä lapsi ei ota säännönmukaisesti katsekontaktia 2 kk ikään mennessä lapsi ei seuraa suurta kasvokuvaa tai tutkijan kasvojen liikettä 2 kk ikään mennessä katseen kohdistaminen ja seuraaminen on poikkeavaa 4 kk iässä lapsella on jatkuva tai toistuva karsastus tai lapsella esiintyy ajoittaista karsastusta yli 6 kk iässä lapsen silmän liikkeet ovat poikkeavat (esim. nystagmus, harhaileva katse) lapsi ei erota 0.5 cm läpimittaista helmeä 12 kk iässä lapsen näönkäyttö ei ole ikätasoista; lapsi katsoo poikkeavan läheltä eikä ole kiinnostunut kuvista 18 kk iässä

56 Milloin tulee huolestua kuulosta vanhemmat ovat huolissaan lapsen kuulosta vastasyntyneen ääntely on tavanomaista vähäisempää lapsen jokeltelu taantuu lapsella on viive kommunikaatiotaidoissa tai kokonaiskehityksessä

57 Hyviä opetusvideoita lapsen neurologiseen tutkimiseen xam/html/home_exam.html

58