Miksi lapsen puhe ei suju?
|
|
- Pertti Ahola
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Näin tutkin MARJA ASIKAINEN Miksi lapsen puhe ei suju? Puhumaton lapsi alkaa useimmiten ennemmin tai myöhemmin puhua. Puhe saattaa olla pitkään epäselvää, mutta useimmissa tapauksissa se myös selkiytyy. Puheen kehityksen poikkeavuuden taustalla yleisesti (noin 3 8:lla %:lla ikäryhmästä) vaikuttava kielellisen kehityksen erityisvaikeus saattaa kuitenkin myöhemmin aiheuttaa lukemaan ja kirjoittamaan oppimisen vaikeutta, laaja-alaisempaa oppimisvaikeutta, sosio-emotionaalisen kehityksen poikkeavuutta ja puutteellista elämänhallintaa, joten puheen kehitystä ja kielellistä toimintakykyä kannattaa tukea. P uheen kehitys viivästyy noin 20 %:lla lapsista (Qvarnström ja Leppäsaari 2002, Rantala ym. 2004). Viivästymän aiheuttama haitta vaihtelee ongelman vaikeusasteen, taustalla vaikuttavien tekijöiden, lapsen sosioemotionaalisen kehityksen ja kasvuympäristöön liittyvien tekijöiden mukaan. Lasten puhehäiriöt voidaan jaotella taulukon 1 mukaisesti. Puheen kehitystä tarkasteltaessa on tärkeää ymmärtää puhumisen ja kielen (äidinkielen) hallinnan välinen ero. Huomattava osa puheen kehityksen viivästymistä ei johdu puhemotoriikan vaan äidinkielen hallinnan puutteista tai äidinkielen ja puhemotoriikan hallinnan puutteiden eriasteisista yhdistelmistä. Kielellinen kehitys voi viivästyä, jos lapsen toimintakykyyn ja yleiseen kehitykseen on vaikuttamassa jokin merkittävä haittatekijä. Jos lapsella on lisäksi taipumusta kielelliseen erityisvaikeuteen, kielellinen kehitys saattaa häiriytyä pahemmin. Kielellinen vaikeus aiheuttaa oppimisvaikeuksia (Ahonen ym. 2001). Kielellä on tärkeä merkitys myös itsesäätelyn kehittymisessä, sosiaalistumisessa ja tunteiden käsittelyssä (Aro 2003). Puheen tai kielen tai molempien kehityksen häiriö altistaa lapsen psyykkisille häiriöille ja häiriökäyttäytymiselle (Sinkkonen 1993). Duodecim 2004;120: TAULUKKO 1. Puhehäiriön jaottelu (ks. Rantala ym. 2004). Kehityksen neurologiset erityisvaikeudet kielellisen kehityksen erityisvaikeus (dysfasia) puheliikkeiden ohjailun vaikeus (verbaalinen dyspraksia) aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö (ADHD) Kehittyvän keskushermoston vaurioon liittyvä puhehäiriö CP-oireyhtymä, dysartria Hankinnainen aivovaurio Kuulovamma Laajempaan kokonaiskehityksen ongelmaan liittyvä puhehäiriö kehitysvammaisuus tai älyllinen heikkotasoisuus autismi Puhe-elimistön rakenteelliset poikkeavuudet huuli-suulakihalkiot purenta-anomaliat kireä kielijänne Kasvuympäristöstä johtuva puhehäiriö monikielisyys deprivaatio Puheen kehityksen hyvänlaatuinen viivästyminen Muut syyt änkytys sokellus mutismi Sekamuodot Puhumatonta tai niukasti tai epäselvästi puhuvaa lasta tutkittaessa arvioidaan lapsen kykyä, mahdollisuuksia ja halua puhua sekä olla kielellisessä vuorovaikutuksessa. Diagnostiikan perustana ovat tutkijan hyvä kontakti lapseen 2209
2 ja lapsen toiminnan tarkkailusta ja vuorovaikutuksesta lapsen kanssa saadut havainnot (omat havainnot, kuntouttajien ja muiden lasta tutkineiden havainnot ja testitulokset). Erityistyöntekijöiden tekemät normitetut testit antavat tärkeää tukea kliinisessä tutkimuksessa saaduille havainnoille, ja päiväkodista saadaan arvokasta tietoa lapsen toimintakyvystä omassa arkiympäristössään. Havaintojen ja löydösten tulkinta ja diagnosointi on oleellisesti helpompaa, jos tutkija ymmärtää häiriöiden taustalla vaikuttavia syysuhteita; tutkijan tieto puhe- ja kielihäiriön ilmenemismuodoista ja tieto niiden taustalla vaikuttavista tekijöistä on myös tutkimuksen tärkein työväline. Somaattinen ja neurologinen tutkimus ovat keskeinen osa erotusdiagnostiikkaa, mutta ne eivät anna riittävää tietoa lapsen kyvyistä ja halusta olla kielellisessä vuorovaikutuksessa. Kuvaan tässä katsauksessa, miten itse tutkin lasta, joka tulee ensimmäistä kertaa erikoislääkärin vastaanotolle puheen tai kielen tai molempien viivästyneen kehityksen vuoksi. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää poikkeavan kehityksen syy ja tehdä kuntoutussuunnitelma kehityksen ja toimintakyvyn tukemiseksi; jälkimmäiseen ei kuitenkaan paneuduta tässä kirjoituksessa. Vanhempien haastattelu Haastattelen yleensä ensin lapsen vanhempia ja annan lapselle mahdollisuuden valita häntä kiinnostavaa tekemistä. Samalla lapsi saa aikaa tutustua tilanteeseen olematta itse heti huomion keskipisteenä. Selvitän raskauteen, synnytykseen, varhaisvaiheisiin ja imeväisikään liittyneitä ongelmia, yleistä kasvua ja kehitystä, yleisterveyttä sekä puheen ja kielen kehitykseen mahdollisesti vaikuttaneita sairauksia (toistuvat korvatulehdukset, liimakorva, vakavat infektiot, pitkäaikaissairaudet, neurologiset vammat tai sairaudet). Tarkistan, onko kuulo ja näkö tutkittu tai onko aistitoiminnoissa todettu tai epäilty poikkeavuuksia. Useimmilla puhe- ja kielihäiriöisillä lapsilla nämä tekijät eivät kuitenkaan selitä kehityksen viivästymistä ainakaan yksin (Bishop 1997). Enemmistö lapsista on alkanut kävellä noin yksivuotiaana, ja liikunnallinen kehitys on edennyt pääpiirteissään normaalin aikataulun rajoissa. Leikki-ikäisillä esiintyy kuitenkin melko yleisesti kömpelyyttä liikuntataidoissa tai käsien käytössä (Viholainen ja Ahonen 2004). Kysyn, minkä ikäisenä lapsi on sanonut ensimmäiset sanansa ja ensimmäiset lauseensa, ja miten puheen kehitys on edennyt. Huomattava osa dysfaatikoistakin sanoo ensimmäiset sanansa noin yksivuotiaana, mutta aktiivinen sanavarasto kasvaa yleensä hitaasti, ja lausepuhetta dysfaatikot alkavat useimmiten tuottaa normaalia myöhemmin. On yleistä, että vanhemmat ovat tottuneet ymmärtämään lapsensa ilmauksia ja että lapsen ja vanhempien välinen kommunikaatio toimii vähintään tyydyttävästi. Lapsi on myös tottunut toimimaan tutussa ympäristössä päivittäin toistuvien toimintojen mukaisesti. Vanhemmilla voi siten olla virheellinen käsitys lapsensa toimintakyvystä. Kysyn, onko lähisuvussa ilmennyt puheen kehityksen viivästymistä, luki- tai oppimisvaikeuksia, kehitysvammaisuutta tai aistivammoja. Lähisuvussa ilmenneet oppimisvaikeudet voivat viitata periytyvään neurologiseen erityisvaikeuteen tai älylliseen heikkotasoisuuteen. Kasvuympäristöön liittyvät tekijät (virikkeisyys, vanhempien kasvatustavat, lapsen kanssa vietetyn ajan määrä, avioero, työttömyys, päihdeongelmat jne.) voivat vaikuttaa lapsen kehitykseen, joten on hyvä, jos niistäkin pystytään keskustelemaan. Sosioemotionaalisen kehityksen KUVA 1. Puhe- tai kielihäiriöisen lapsen kanssa keskustellessani käytän apuna kuvia M. Asikainen
3 tukemista edellyttävissä tilanteissa ohjaan perheen ensisijaisesti kotipaikkakunnan perheneuvolaan. Lapsen toiminnan tarkkailu Lapsen toiminnan tarkkailu alkaa, kun kutsun lapsen vanhempineen odotustilasta tutkimushuoneeseen. Tuleeko lapsi heti katsekontaktiin? Tuleeko hän tutkimushuoneeseen reippaasti? Asettuuko hän ensin saattajan syliin tai viereen istumaan, tai hakeutuuko katsomaan leluja? Mitä lapsi tekee vanhempien haastattelun aikana, ja miten pitkäjänteisesti lapsi toimii? Kommentoiko hän leikkiään, puhuuko vanhemmilleen tai minulle, kuunteleeko keskustelua, osallistuuko keskusteluun? Miten lapsi reagoi esitettyihin kysymyksiin tai mahdollisiin kieltoihin? Hakeeko hän vanhempiensa huomiota uhmakkaalla tai omaehtoisella toiminnalla, tai keskeyttääkö hän jatkuvasti keskustelun? Viimeksi mainittu saattaa viitata ymmärtämisvaikeuteen, tarkkaavaisuusvaikeuteen tai rajojen etsimiseen. Tarkkailen, miten lapsi puhuu vanhemmilleen ja miten vanhemmat puhuvat lapselle. Miten vanhemmat ohjaavat lapsen toimintaa? Lapsen ja vanhempien välisestä vuorovaikutuksesta voi saada tutkimustilanteessa myös väärän käsityksen, jos vanhemmille ei kerrota mitä heiltä odotetaan; pitääkö kieltää lasta jos tämä toimii ei-toivotusti, pitääkö keskittyä haastatteluun, pitääkö jättää lapsen toiminnan rajoittaminen minulle tai pitääkö antaa lapsen toimia spontaanisti, jotta hänen tapansa toimia tulisi mahdollisimman hyvin esiin? Lapsen kommunikaatiovalmiuksien arviointi Lapsen puhemotorisia ja kielellisiä valmiuksia arvioidessani käytän useimmiten apuna kuvasarjaa, jossa on useimpien leikki-ikäisten lasten huomiota kiinnittäviä hassuja yksityiskohtia (kuvat 1 ja 2). Lapsi saa käyttää kaikkia mahdollisia kommunikaatiokeinoja: osoittamista, eleitä, ilmeitä, ääntelyä, kuvia, esineitä, toimintaa ja viittomia. Pääasia on, että hän saa ilmaista ajatuksiaan tavalla tai toisella. Keskustelun aikana tarkkailen, miten hyvin lapsi ymmärtää kysymyksiä ja kommentteja, ja auttavatko kuvat tai muu havainnollistaminen ymmärtämistä. Edelleen yritän saada käsityksen lapsen älyllisestä peruskapasiteetista; ymmärtääkö hän näkemäänsä muiden ikäistensä tavoin, vaikka kielellisissä valmiuksissa olisi paljonkin puutteita? Tarkkailen ilmaisujen ymmärrettävyyttä, pituutta, loogisuutta, sanastoa, sanahahmoja (ovatko sanat oikean muotoisia vai puuttuuko sanoista äänteitä tai tavuja, onko sanoissa liikaa osia, tai ovatko osat väärässä järjestyksessä), taivutuspäätteiden käyttöä (taivuttaako lapsi sanoja, ovatko taivutusmuodot oikeita), lauseiden sanajärjestystä, sanojen löytämistä, lausemuotoilua, sananvalintojen ja ilmaisujen sopivuutta tilanteeseen sekä sanattomien kommunikaatiokeinojen hyväksikäyttöä (taulukko 2). TAULUKKO 2. Lapsen ilmaisuissa tarkkailtavia piirteitä. KUVA 2. Toinen esimerkki kuvista, joita käytän apuna tutkittavan lapsen kanssa keskustellessani. Ilmaisun ymmärrettävyys Ilmauksien pituus Ilmaisun johdonmukaisuus Lapsen käyttämä sanasto/sanavalinnat Sanahahmojen virheellisyys Taivutuspäätteiden käyttö Lauseiden sanajärjestys Sanojen löytäminen Lauseiden muotoilun sujuvuus Sanojen ja muiden ilmauksien sopivuus tilanteeseen Sanattomien kommunikaatiokeinojen käyttö Puheliikkeiden ohjailun helppous Äännevirheet Nenäsointisuus, honotus, kurkunpää-äänteet Äänteiden ja tavujen toisto, venytys, jumittuminen Miksi lapsen puhe ei suju? 2211
4 Tarkkailen myös puhemotoriikkaa. Kuinka hyvin puhevirta etenee? Kuulostaako puhuminen työläältä? Onko puheessa äännevirheitä? Esiintyykö puheliikkeiden ohjailussa vaikeutta spontaanissa puheessa, kysymyksiin vastatessa tai lapsen toistaessa sanoja tai lauseita? Jos puhe on epäselvää, miten onnistuu lauseiden, yksittäisten sanojen, tavujen tai äänteiden toisto antamani mallin mukaan? Ilmeneekö puheessa merkkejä suulaen vajaatoiminnasta: nenäsointisuutta, honotusta, kurkunpää-äänteitä tai»nenä porinoita»? Esiintyykö puheessa änkytystä: äänteiden tai tavujen toistoja, venytyksiä tai jumittumia? Lapsen toistaessa lauseita tarkkailen myös, kuinka tarkasti hän muistaa malliksi annetut sanat ja lauseet. Puutteellinen toistomuisti on kieli häiriöisillä lapsilla yleinen. Leikki-ikäisen dysfasia on usein helppo havaita, jos tutkija ymmärtää hyvin puhe- ja kielihäiriöiden lainalaisuuksia. Tällainen lapsi on tyypillisesti hyvin kontaktissa ja yhteistyössä, kokoaa ikätasoisesti mm. palapelejä ja osoittaa ymmärtävänsä näkemäänsä ikätovereidensa tapaan, mutta ilmaisut ovat vajaita ja puhe on vaikeaselkoista (taulukko 3). Vaikeaselkoisuutta aiheuttavat mm. sanahahmojen typistyminen tai muuntuminen, taivutuspäätteiden puuttuminen tai virheellisyys ja sanojen löytämisen vaikeus. Puheliikkeiden ohjailu voi olla työlästä (verbaalinen dyspraksia). Kysymyksien tai ohjeiden ymmärtämisessä saattaa esiintyä vaikeuksia (Marttinen ym. 2001). Dysfaatikon puhe voi olla myös normaalilta kuulostavaa mutta sanavarasto voi silti olla suppea ja käsitteistön hallinnassa ja kuullun ymmärtämisessä esiintyy puutteita. Näistä saa tarkemman ar vion vain normitetuilla testeillä. Lyhytjänteisyys ja vaeltelu, niukka tai puuttuva kontaktinotto tai haluttomuus tai kyvyttömyys olla aktiivisessa vuorovaikutuksessa voivat johtua kielellisistä vaikeuksista. PUHE- JA KIELIHÄIRIÖISTÄ LASTA TUTKIVAN TYÖ RYHMÄN KOOSTUMUS Tilanteen mukaan: lääkäri terveydenhoitaja sosiaalityöntekijä puheterapeutti psykologi neuropsykologi toimintaterapeutti fysioterapeutti omahoitaja apuvälineteknikko lastentarhanopettaja erityislastentarhanopettaja opettaja erityisopettaja Vaikean dysfasian ja tarkkaavaisuushäiriön, älyllisen heikkotasoisuuden tai jopa kehitysvammaisuuden erotusdiagnostiikka on haastavaa, mutta siinäkin auttaa kielihäiriöiden ja muun kognitiivisen kehitykseen lainalaisuuksien ymmärtäminen. Jos puheen kehityksen viivästyminen johtuu normaalia vähäisemmästä älykkyydestä tai kehitysvammaisuudesta, myös lapsen kyky ymmärtää näkemäänsä on iän mukaisia odotuksia heikompaa. Älyllisen heikkotasoisuuden tai kehitysvammaisuuden diagnoosia en anna ilman, että älyllisen toimintakyvyn puutteet on todennettu psykologin tekemillä normitetuilla testeillä. Dysfasia ilmenee toisilla lievänä, toisilla vaikeana. Tarkkaa jakoa vaikeusasteisiin on hankala tehdä, koska perusongelman määrittelykin vaihtelee ainakin toistaiseksi. Toisaalta kielihäiriön aiheuttama haitta riippuu myös lapsen toimintaympäristöstä siitä, kuinka hyvin toimintakulttuuri luonnostaan tukee puutteellista kielellistä toimintakykyä. Oma näkemykseni vaikeusasteista on seuraava: Lievä dysfasia: ilmaisussa tai kuullun tai luetun kielellisen aineksen ymmärtämisessä esiintyy lievää vaikeutta; lapsi hyötyy merkittävästi toimintakyvyn tukemisesta. Keskivaikea dysfasia: lapsen toimintakyky on oleellisesti puutteellinen, ellei kielellisen ja puhemotorisen suoriutumisen puutteita huomioida laaja-alaisesti niin vuorovaikutuksessa kuin oppimista, työskentelyä ja tiedon käsittelyä edellyttävissä tilanteissa. Vaikea dysfasia: kielellinen vaikeus vaikuttaa vääjäämättä lapsen kokonaiskehitykseen, ellei kielellisen ja puhemotorisen toimintakyvyn puutteita huomioida laaja-alaisesti niin vuorovaikutuksessa kuin oppimista, työskentelyä ja tiedon käsittelyä edellyttävissä tilanteissa M. Asikainen
5 Somaattinen ja neurologinen tutkimus Tyypillisen puhe- tai kielihäiriöisen lapsen kliinisessä somaattisessa ja neurologisessa tutkimuksessa ei todeta poikkeavia löydöksiä, mutta tutkiminen on tärkeää mm. rakennepoikkeavuuksien ja neurologisten sairauksien ja vammojen pois sulkemiseksi. Etiologisia tutkimuksia (taulukko 4) sen sijaan on yleensä aiheellista tehdä vain, jos lapsen kokonaiskehitys on viivästynyt tai taantunut tai kliinisessä neurologisessa tutkimuksessa todetaan poikkeavia löydöksiä. Tällöinkin etiologisia tutkimuksia on syytä tehdä valikoiden ja lastenneurologia konsultoiden. Kuulon ja näön normaalius pitää kuitenkin aina varmistaa mahdollisimman aikaisin. Tutkin, miten lapsi kuulee kuiskauksen, tähystän korvat, tutkin suun rakenteet (mm. kielen kärjen liikkumavapaus, nielurisojen koko, suulaen rakenne inspektoiden ja palpoiden, purenta) ja perustoiminnan (kielen, huulten ja suulaen liikkeet, liikkeiden koordinaatio ja symmetrisyys). Jos kielen ja huulten liikkeiden matkiminen on vaikeaa, tunnustelen sormella kielen ja huulten lihasvoimia ja tonusta lepotilassa ja liikeyrityksissä. Jos äänentuotossa on ongelmia, tarkistan äänihuulten toiminnan ja rakenteen. Lyhyt kielijänne voi vaikuttaa kielen hienomotoriikkaan ja sitä kautta puhemotoristen liikkeiden oppimiseen ja tuottamiseen. Useimmiten kielijänteen lyhyyden seurauksena on pelkästään kielenkärkiäänteiden (r, s, l, d) virheellisyys, työläästi tuottaminen tai puuttuminen. Laajalti työlään tuoton taustalla on yleensä dysartria tai oraalinen tai verbaalinen dyspraksia (taulukko 5). Näissä tapauksissa kielijänteen lyhyys lisää tuoton työläyttä. Joillakin lapsilla on lyhyt kielijänne mutta ei ongelmia puheen kehityksessä. Jos puhe kielenkärkiäänteet mukaan luettuina kehittyy normaalisti, ei lyhyttä kielijännettä yleensä tarvitse katkaista. Edelleen tarkistan ihon ja tutkin, onko kasvoissa, sormissa tai varpaissa rakennepoikkeavuuksia. Auskultoin sydämen ja palpoin vatsan, joskus myös kivekset (Klinefelterin oireyhtymän mahdollisuus). Teen orientoivan neurologisen tutkimuksen (yleensä diadokokinesia, sorminenänpääkoe, peruskoe, nystagmus, pupilla- Miksi lapsen puhe ei suju? TAULUKKO 3. Leikki-ikäisen dysfaatikon tyypillisiä löydöksiä. Vaikeaselkoinen tai niukka puhe Virheelliset sanahahmot Puuttuvat tai virheelliset taivutuspäätteet Sanojen löytämisen vaikeus Virheellinen sanajärjestys Vaikeus ymmärtää kysymyksiä tai ohjeita TAULUKKO 4. Etiologisia tutkimuksia. Perustason tutkimukset: kuulo, näkö Jos epäillään kohtausoireita tai taantumista: uni-valve-eeg kokonaiskehityksen viivettä tai syndroomaa: tavallinen kromosomitutkimus Fra(X)-DNA tarkennettu kromosomitutkimus spesifisen epäilyn mukaan esim. FISH-tutkimus CATCH-22-oireyhtymää epäiltäessä lihassairautta: seerumin kreatiinikinaasin määritys aineenvaihduntasairautta: virtsan metabolinen seulonta seerumin valkosolujen määritys kilpirauhasen toimintahäiriötä: seerumin tyreotropiinin ja vapaan tyroksiinin määritys spesifistä keskushermoston sairautta: aivojen magneettikuvaus TAULUKKO 5. Oraalisen ja verbaalisen dyspraksian määritelmät. Oraalinen dyspraksia: liikkeiden ohjailun vaikeutta ilmenee yleisesti suun toiminnoissa (puhuminen, syöminen, puhaltaminen jne.) Verbaalinen dyspraksia: suun toiminta on muuten normaalia, mutta puheliikkeiden ohjailu on puutteellista tai vaikeaa reaktiot, silmien liikkeet ja karsastus, jännevenytys heijasteet, lihasvoimat). Jos totean viitteitä aivohermojen poikkeavasta toiminnasta, teen klii nisen aivohermotutkimuksen. Arvioin hieno- ja karkeamotoriikkaa, käden ja silmän yhteistyötä sekä kykyä hahmottaa mittasuhteita ja koota osista kokonaisuuksia. Aistivammojen aiheuttamat haitat riippuvat mm. vamman asteesta. Neurologisten sairauksien ja vammojen aiheuttamat suun perifeeriset toimintahäiriöt näkyvät oraalimotorisessa tutkimuksessa. Etenevät aivosairaudet ja kallon- 2213
6 DYSFASIAN DIAGNOSTISET KRITEERIT ICD-10:N MUKAAN F 80.1 Puheen tuottamisen häiriö (dysphasia expressiva) A) Puheentuottamistaidot mitattuina standardoiduilla testeillä ovat lapsen iänmukaisen 2 SD-rajan alapuolella B) Puheentuottamistaidot ovat vähintään 1 SD-yksikköä nonverbaalisen älykkyysosamäärän alapuolella mitattuina standardoiduilla testeillä C) Puheenymmärtämistaidot mitattuina standardoiduilla testeillä ovat lapsen iänmukaisten 2 SD -rajojen sisällä D) Nonverbaalisen viestinnän käyttö ja ymmärtäminen sekä mielikuvitukselliset kielen toiminnot ovat normaalivaihtelun rajoissa E) Ei todeta neurologista aisteihin liittyvää tai muuta ruumiillista vammaa, joka suoraan vaikuttaa puheen tuottamiseen, eikä laaja-alaista kehityshäiriötä (F84) F) Nonverbaalinen älykkyysosamäärä ei ole alle 70 F 80.2 Puheen ymmärtämisen häiriö (dysphasia receptiva) A) Puheen ymmärtäminen mitattuna standardoiduilla testeillä on lapsen iänmukaisen 2 SD -rajan alapuolella B) Puheenymmärtämistaidot ovat vähintään 1 SD-yksikköä nonverbaalisen älykkyysosamäärän alapuolella mitattuna standardoiduilla testeillä C) Ei todeta neurologista, aisteihin liittyvää tai muuta ruumiillista vammaa, joka suoraan vaikuttaa puheen ymmärtämiseen, eikä ole laaja-alaista kehityshäiriötä (F84) D) Nonverbaalinen älykkyysosamäärä ei ole alle 70 standardoidussa testissä sisäiset prosessit ovat hyvin epätodennäköisiä, jos kokonaiskehitys ei ole taantunut ja jos kliinisessä somaattisessa ja neurologisessa tutkimuksessa ei ilmene poikkeavia löydöksiä. Jos totean poikkeavuutta neurologisessa tutkimuksessa, konsultoin lastenneurologia. Toimintaterapeutin arvioitavaksi lähetän lapsen, jolla esiintyy kömpelyyttä, lyhytjänteisyyttä tai vaikeutta oman toiminnan ohjailussa. Tarkoituksena on antaa kotiin ja päivähoitoon ohjeita toimintakyvyn tukemisesta ja arvioida toimintaterapian tarvetta. Koska poikkeavat löydökset somaattisessa tutkimuksessa ovat dysfaatikoilla harvinaisia, voisi perusteellisen lääkärintutkimuksen tarpeellisuuden kyseenalaistaa. Perusteellinen tutkimus pitää kuitenkin tehdä aina, kun kehityskulun tai oirekuvan perusteella on mahdollista, että ongelman taustalla on sairaus, vamma tai kehityshäiriö. Tässä on muistettava, että myös sairauksien ja vammojen aiheuttama viive voi ilmetä puhemotoriikassa pelkästään äännevirheinä (vrt. lievä CP- tai kuulovamma tai lieviä poikkeavuuksia aiheuttava oireyhtymä). Tutkimuksen laajuutta harkittaessa auttaa tutkijan kokeneisuus. Lähetekriteereistä perusterveydenhuollossa Käsitykseni on, että neuvoloissa jäädään edelleen liian usein odottamaan ikätason kiinniottoa pysähtymättä pohtimaan riittävän tarkasti, onko ohjausta tai muita toimenpiteitä edellyttävästä ongelmasta viitteitä. Milloin riittää seuranta, milloin tarvitaan toimenpiteitä? Neuvolaseuranta riittää, jos lapsella esiintyy vain yksittäisiä äännevirheitä (r tai s tai molemmat) eikä neuvolassa todeta minkäänlaisia viitteitä kielellisen tai muun kehityksen viivästymisestä. Kuitenkin myös yksittäinen äännevirhe (esimerkiksi t:n korvautuminen k:lla neljän vuoden ikään asti) voi ennakoida mm. lukivaikeutta. Kouluikää lähestyvä r- tai s-virheinen lapsi kannattaa ohjata puheterapeutille, jotta hän saa vanhempineen vähintään ohjausta kotiharjoittelua varten. Kielellistä toimintakykyä on hyvä alkaa tukea heti, kun on herännyt epäily kehityksen viivästymisestä. Yksilöllistä puheterapiaa ei ole puutteellisen yhteistyökyvyn vuoksi mahdollista aloittaa kovin pienelle lapselle, mutta jo puolitoistavuotiaan vanhempia voi (ja on suositeltavaa) ohjata laadukkaaseen kielelliseen vuorovaikutukseen. Myös päiväkodissa ja koulussa toteutetut tukitoimenpiteet ovat tärkeitä M. Asikainen
7 Jos neuvolassa todetaan useita äännevirheitä, puheen vaikeaselkoisuutta tai viitteitä ilmaisu- tai ymmärtämisvaikeudesta, lapsi kannattaa ohjata viimeistään kolmivuotiaana tarkempaan arvioon (vähintään puheterapeutin tutkimus). Kielellistä toimintakykyä on aiheellista selvittää myös tilanteissa, jotka eivät päällisin puolin näyttäisi olevan tekemisissä puheen ja kielen kehityksen kanssa (lyhytjänteisyys, niukka tai puuttuva katsekontakti). Ujous, heikko luottamus omaan osaamiseen tai kielteinen minäkuva yhdistyneenä kielen hallinnan puutteisiin voivat aiheuttaa valikoivaa puhumattomuutta. Perheen vuorovaikutussuhteiden ongelmat eivät aiheuta dysfasiaa, mutta ne saattavat heikentää kielihäiriöisen lapsen toimintakykyä entisestään. Lapsi tarvitsee tukea sekä vuorovaikutussuhteissa että kielellisessä toimintakkyvyssä. Sinkkonen (1993) on kuitenkin todennut, että kielelliset erityisvaikeudet ja niiden merkitys saavat lastenpsykiatrisissa selvityksissä usein liian vähän huomiota. Milloin lapsi pitäisi lähettää foniatrille ja milloin lastenneurologille? Yleinen käytäntö on, että lastenneurologille lähetetään lapset, joilla puheen ja kielen kehityksen viivästyminen liittyy laaja-alaiseen kehitysviiveeseen, kohtausoireisiin tai muihin neurologisiin oireisiin, ja lapset, joiden kehityksen epäillään taantuneen. Foniatrille taas lähetetään lapset, joilla esiintyy poikkeavuutta lähinnä puheen tai kielen kehityksessä. Foniatri on perehtynyt erityisesti puheen ja kielen kehityksen ongelmiin. Niinpä foniatrin konsultaatiota voidaan toisaalta pyytää aina, kun on punnittava puheen tai kielen kehityksen häiriön edellyttämien tukitoimenpiteiden tarpeellisuutta tai kun tarvitaan tietoa siitä, voiko jokin lapsessa tai hänen toimintaympäristössään todettu seikka vaikuttaa kielelliseen toimintakykyyn, ja miten se pitäisi huomioida. Foniatrin konsultaatio voi olla aiheellinen myös, jos lapsella esiintyy esimerkiksi oppimisvaikeutta, käyttäytymishäiriö tai masentuneisuutta ja lisäksi todetaan viitteitä kielellisen toimintakyvyn ongelmista. Kielellistä toimintakykyä tukemalla on mahdollista luoda paremmat edellytykset vuorovaikutukselle ja oppimiselle. Lopuksi Dysfasia on yleinen ongelma. Sen haittavaikutuksia ehkäistään lapsen toimintaympäristössä ja perusterveydenhuollossa tehtävillä toimenpiteillä. Olisi hyvä, jos dysfasia tunnistettaisiin jo neuvolassa. Epäselvissä tilanteissa tarvitaan perusteellisia tutkimuksia. Kun lapsi on vielä pieni, ei yleensä ole mahdollista luotettavasti päätellä sen enempää perusterveydenhuollossa kuin erikoissairaanhoidossakaan, mikä kehityksen viivästymisen aiheuttaa. Kehityksen tukemisessa ei kuitenkaan pidä odottaa lapsen kasvamista»tiettyyn ikään». Kielellisen kehityksen tukemisesta kotona ja päivähoidossa ei ole haittaa kehityksen hyvänlaatuisessa viivästymässä, ja erityisvaikeuksista kärsivälle lapselle se on oleellisen tärkeää. Vaikka puhuminen ja kielellinen vuorovaikutus ovat jokapäiväisiä toimintoja, vanhemmat eivät aina osaa päätellä, miten lapsen toimintakykyä voitaisiin kotioloissa tukea. Vanhemmat tarvitsevat konkreettista ohjausta. Lapsen kannalta on samantekevää, kuka vanhempia ohjaa oleellista on, että lapsi saa tarvitsemansa tuen. Kirjallisuutta Ahonen T, Siiskonen T, Aro T, toim. Sanat sekaisin? Kielelliset oppimisvaikeudet ja opetus kouluiässä. Juva: PS-kustannus, Aro T. Itsesäätely ja tarkkaavaisuus. Kirjassa: Siiskonen T, Aro T, Ahonen T, Ketonen R, toim. Joko se puhuu? Kielenkehityksen vaikeudet varhaislapsuudessa. Juva: PS-kustannus, Bishop DVM. Uncommon understanding. Development and disorders of language comprehension in children. Hove: Psychology Press, Marttinen M, Ahonen T, Aro T, Siiskonen T. Kielen kehityksen erityisvaikeus. Kirjassa: Sanat sekaisin? Kielelliset oppimisvaikeudet ja opetus kouluiässä. Ahonen T, Siiskonen T, Aro T, toim. Juva: PS-kustannus, Qvarnström M, Leppäsaari T. Viivästynyt puheenkehitys ja kielellisen kehityksen erityisvaikeus foniatrisena ongelmana. Suom Lääkäril 2002;10: Rantala SL, Asikainen M, Voutilainen A. Puheen ja kielellisen kehityksen häiriöt. Kirjassa: Lastenneurologia. Sillanpää M, Herrgård E, Iivanainen M, Koivikko M ja Rantala H, toim. 2. uudistettu painos. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim, Sinkkonen J. Kommunikaation ja sen häiriintymisen merkitys lapsen persoonallisuuden kehitykselle. Kirjassa: Hyytiäinen-Ruokokoski U, toim. Dysfasia. Kielenkehityksen erityisvaikeus. Turku: Aivohalvaus- ja afasialiitto, Viholainen H, Ahonen T. Motoriikka. Kirjassa: Siiskonen T, Aro T, Ahonen T, Ketonen R, toim. Joko se puhuu? Kielenkehityksen vaikeudet varhaislapsuudessa. Juva: PS-kustannus, MARJA ASIKAINEN, foniatri, osastonlääkäri marja.asikainen@hus.fi HYKS:n lasten ja nuorten sairaala PL 280, HUS Miksi lapsen puhe ei suju? 2215
8 Mitä opin -kysymykset 1. Dysfasia tarkoittaa a) puheen viivästynyttä kehitystä b) puheen ja kielen viivästynyttä kehitystä c) puheliikkeiden ohjailun vaikeutta d) erityistä kielen omaksumisen vaikeutta 2. Tyypillisen leikki-ikäisen dysfaatikon ilmaisuvaikeus johtuu a) äännevirheistä b) puheliikkeiden ohjailun vaikeudesta c) kielellisistä puutteista d) kielen motorisista puutteista 3. Perheen vuorovaikutussuhteiden ongelmat a) voivat aiheuttaa dysfasiaa b) voivat heikentää kielihäiriöisen lapsen toimintakykyä c) eivät ole tekemisissä kielellisen toimintakyvyn kanssa 4. Vaikeassa dysfasiassa a) lapsi on aina lähes puhumaton b) lapsi voi puhua paljonkin, mutta puhe on erittäin vaikeaselkoista c) lapsi voi puhua paljonkin, mutta kielellinen toimintakyky on erittäin heikko 5. Jo puolitoistavuotias lapsi, jonka puheen kehitys on viivästynyt, a) hyötyy aina puheterapiasta b) hyötyy kielellisen toimintakyvyn tukemisesta c) hyötyy puhemotorisesta harjoittelusta Oikeat vastaukset sivulla
Puheen kehityksen ongelmat
Puheen kehityksen ongelmat 1. Vastuuvapautus 2. Foniatria oma erikoisala 3. Valokuvausohje Manta Tolvanen Lastenneurologian erikoislääkäri Lasten ja nuorten poliklinikka Tipotien sosiaali- ja terveysasema
LisätiedotKielenkehityksen vaikeudet varhaislapsuudessa. Tiina Siiskonen KT, erityisopettaja
Kielenkehityksen vaikeudet varhaislapsuudessa Tiina Siiskonen KT, erityisopettaja Miten kielenkehityksen vaikeudet ilmenevät? Kielenkehityksen vaikeudet näkyvät kielen ymmärtämisessä ja tuottamisessa eri
LisätiedotKielellinen erityisvaikeus
Kielellinen erityisvaikeus Lasten ja nuorten kielellinen erityisvaikeus (Specific language impairment, SLI) Kielellisessä erityisvaikeudessa (aiemmin dysfasia) lapsen puheen ja kielen kehitys viivästyy
LisätiedotMitä on VARHAINEN PUUTTUMINEN?
Kielellisen erityisvaikeuden Käypä hoito suositus. Varhainen puuttuminen puheen ja kielen kehityksen häiriöihin Marja Asikainen TAYS Foniatria ayl Kela 26.3.2014: Puheen ja kielen kehityksen häiriöiden
LisätiedotLasten ja nuorten kielellinen erityisvaikeus käypä hoito- suositus ja arjen toiminnot
Lasten ja nuorten kielellinen erityisvaikeus käypä hoito- suositus ja arjen toiminnot Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL Neural Oy, neuropsykologikeskus Mitä kielellinen erityisvaikeus on? Häiriö,
LisätiedotMITÄ ON KEHITYSVAMMAISUUS? Terveydenhuollon palveluohjaus - Kehitysvammaisen henkilön tukena terveydenhuollossa
MITÄ ON KEHITYSVAMMAISUUS? Terveydenhuollon palveluohjaus - Kehitysvammaisen henkilön tukena terveydenhuollossa Sisältö: 1. Kehitysvammaisuus 2. Kehitysvammaisuus ja terveys Pohdintatehtävä Millaiset asiat
LisätiedotPUHU MINULLE KUUNTELE MINUA
Helsingin terveyskeskus poliklinikka Puheterapeutit: K. Laaksonen, E. Nykänen, R. Osara, L. Piirto, K. Pirkola, A. Suvela, T. Tauriainen ja T. Vaara PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Lapsi oppii puheen tavallisissa
Lisätiedot301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen
301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin
LisätiedotLähetekriteerit HUSin Foniatrian poliklinikalle
HYKS, Silmä-korvasairaala Pää- ja kaulakeskus Foniatrian poliklinikka Lähetekriteerit HUSin Foniatrian poliklinikalle Foniatrian erikoisalan numero lähetettä tehdessä on 57. Foniatrian alaan kuuluvat äänen,
LisätiedotAkateemiset opiskelutaidot, 2 op (ARTS-A0104) Helena Kurkela, KM helena.kurkela@aalto.fi
Akateemiset opiskelutaidot, 2 op (ARTS-A0104), KM helena.kurkela@aalto.fi 2. Luento ma 7.9. klo 14.00 15.30 (Otaniemi) ke 7.10. klo 15.00 16.30 (Arabia) * Opiskelukyky * Ajankäytön suunnittelu * Oppimisvaikeudet
LisätiedotKIELEN KEHITYS JA LASTEN PUHETERAPIA. Puheterapeutti Krista Rönkkö Coronaria Contextia
KIELEN KEHITYS JA LASTEN PUHETERAPIA Puheterapeutti Krista Rönkkö Coronaria Contextia 20.9.2017 Kielen kehitys ennen kouluikää: 7-9 kk Vauva jokeltelee monipuolisesti 10-15 kk Vauva osaa käyttää eleitä
LisätiedotKOMMUNIKOINTI KIELIHÄIRIÖISEN LAPSEN KANSSA Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry Stroke- och dysfasiförbundet rf OHJEITA PUHEEN JA KIELEN KEHITYKSEN TUKEMISEKSI KOTIOLOISSA: 1. Puhu lapsen kanssa kieli kehittyy
LisätiedotFoniatrian alaan kuuluvat äänen, puheen, kielen ja nielemisen häiriöt. Foniatria on ollut itsenäinen erikoisala Suomessa vuodesta 1948.
HYKS, Silmä-korvasairaala Pää- ja kaulakeskus Foniatrian yksikkö 4.1.2019 Foniatrian lähetekriteerit Erikoisalan koodi on 57 Foniatrian alaan kuuluvat äänen, puheen, kielen ja nielemisen häiriöt. Foniatria
LisätiedotLENE-menetelmä koulun alkuvaiheen pulmien ennakoinnissa. Riitta Valtonen
LENE-menetelmä koulun alkuvaiheen pulmien ennakoinnissa Riitta Valtonen 1 Lene Leikki-ikäisen lapsen neurologinen arvio neuvolan terveydenhoitajien ja lääkäreiden työväline lapsen kehityksen arvioinnissa
LisätiedotKuntoutuksen suunnittelu Seinäjoen keskussairaalan lastenneurologian päiväsairaalassa
Alueellinen koulutuspäivä Lasten ja nuorten kuntoutuksen hyvä suunnittelu 16.4.2008 Kuntoutuksen suunnittelu Seinäjoen keskussairaalan lastenneurologian päiväsairaalassa Ritva Norja lastenneurologian ylilääkäri
LisätiedotMiten tuen lasta, jolla on kielellinen erityisvaikeus
Miten tuen lasta, jolla on kielellinen erityisvaikeus 9.12.2015 Outi Jalkanen Outi Jalkanen 27.2.2007 1 Kielellinen erityisvaikeus, Käypä hoito 2010 Kielellinen erityisvaikeus (specific language impairment,
LisätiedotNeuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen
Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen Kemi 4.9.2015 Marja Koivusalo, lastenneurologian erikoislääkäri, Kolpeneen palvelukeskus Lasten ja nuorten normaali kehitys Normaalin
LisätiedotKielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta. Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014
Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014 Kielellinen erityisvaikeus (SLI) Häiriö, jossa lapsen kielellinen toimintakyky ei kehity iän
LisätiedotKUULON HARJOITTELU DYSFASIALAPSELLA, HOIDON SEURANTA HERÄTEVASTETUTKIMUKSIN
KUULON HARJOITTELU DYSFASIALAPSELLA, HOIDON SEURANTA HERÄTEVASTETUTKIMUKSIN Suur-Helsingin Sensomotorinen Keskus Puh: 09-484644 2 TUTKIMUS Esittelemme seuraavassa yhteenvedon tutkimuksesta, joka on tehty
LisätiedotAfaattisen henkilön kommunikaation tukeminen. Puheterapeutti Merja Eskola TYKS Kuntoutusosasto
Afaattisen henkilön kommunikaation tukeminen Puheterapeutti Merja Eskola TYKS Kuntoutusosasto sisältö yleistä afasiasta ja kommunikaatiohäiriöistä minkälaisia häiriöitä afasia tuo tullessaan mitä muita
Lisätiedot1-vuotiaan lapsen terveystarkastus
Tähän tunnistetarra Terveydenhoitajan tutkimuslomakkeet LASTEN TERVEYSSEURANTA 1. 2. 3. Kuntakoodi Sukupuoli 1 poika 2 tyttö Henkilötunnus (lapsen asuinkunta) 1-vuotiaan lapsen terveystarkastus A 4. Terveystarkastuksen
Lisätiedot3-vuotiaan lapsen terveystarkastus
Tähän tunnistetarra Terveydenhoitajan tutkimuslomakkeet LASTEN TERVEYSSEURANTA 1. 2. Kuntakoodi Sukupuoli 1 poika 2 tyttö (lapsen asuinkunta) 3-vuotiaan lapsen terveystarkastus 3. Henkilötunnus A 4. Terveystarkastuksen
LisätiedotEväspussi. Onko lähipiirissä esiintynyt hitautta tai vaikeutta lukemaan ja kirjoittamaan oppimisessa? Millaista?
Liite Pienten Kielireppuun. Eväspussi Oman äidinkielen vahva hallinta tukee kaikkea oppimista. Tämän vuoksi keskustelemme kielten kehityksestä aina varhaiskasvatuskeskustelun yhteydessä. Kopio Kielirepusta
LisätiedotNuorten lukivaikeuksien arviointi, ilmeneminen ja tukeminen
Nuorten lukivaikeuksien arviointi, ilmeneminen ja tukeminen 16.9.2010 Helsinki Leila Kairaluoma, Niilo Mäki Instituutti KM, Erityisopettaja, tutkija Motivoimaa-hanke,Jyväskylä Erityisvaikeus Lukivaikeus
LisätiedotSisällys. Sisällys. Esipuhe...13. 1 Äänteellisen kehityksen peruskäsitteet...17. I Äänteellisen kehityksen edellytykset
Sisällys Esipuhe...13 1 Äänteellisen kehityksen peruskäsitteet...17 1.1 Äänteiden tuotto...17 1.1.1 Vokaalit...18 1.1.2 Konsonantit...19 1.2 Fonologia...22 1.3 Foneettinen kirjoitus...23 I Äänteellisen
LisätiedotHaastavat nuoret haastavat meidät toimimaan. Jokainen edistysaskel on monta kertaa suurempi, kuin miltä se aluksi näyttää (Kauppila 2003).
ERILAISET OPPIJAT Haastavat nuoret haastavat meidät toimimaan Jokainen edistysaskel on monta kertaa suurempi, kuin miltä se aluksi näyttää (Kauppila 2003). Perustana aito kohtaaminen Nuoren tulee kokea
Lisätiedot0,5 v ikäisen lapsen terveystarkastus
Tähän tunnistetarra Terveydenhoitajan tutkimuslomakkeet LASTEN TERVEYSSEURANTA 1. 2. 3. Kuntakoodi Sukupuoli 1 poika 2 tyttö Henkilötunnus (lapsen asuinkunta) 0,5 v ikäisen lapsen terveystarkastus A 4.
LisätiedotToiminnallisen näönkäytön tutkiminen lastenneurologisella osastolla ja poliklinikalla
Toiminnallisen näönkäytön tutkiminen lastenneurologisella osastolla ja poliklinikalla NÄÄKKÖ NÄÄ 2011 Sh Sarianne Karulinna, Lh Anne Nastolin HYKS Lastenneurologinen Kuntoutusyksikkö CP-hankkeen tavoite
LisätiedotKYSELYLOMAKE VANHEMMILLE
10/2016 Lasten kuntoutuspalvelut KYSELYLOMAKE VANHEMMILLE Tämä kyselylomake on Lasten kuntoutuspalveluiden puhe- ja toimintaterapeuttien sekä lasten psykologien yhteinen esitietokaavake, joka pyydetään
LisätiedotHELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 19.1.2010
HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 14 LAUSUNTO TOIVOMUSPONNESTA LASTEN OPPIMISVAIKEUKSIEN VARHAISESTA TUNNISTAMISESTA JA TUKI- JA KUNTOUTUSPALVELUJEN JÄRJESTÄMISESTÄ Terke 2009-2636 Esityslistan asia
LisätiedotAikuisiän oppimisvaikeudet ja niiden kohtaaminen
Aikuisiän oppimisvaikeudet ja niiden kohtaaminen Jaana Körkkö, kouluttaja, ammatillinen erityisopettaja Satu Tuulasvirta, kouluttaja, ammatillinen erityisopettaja SISÄLTÖ: Aikuisten oppimisvaikeudet (johdanto
LisätiedotKYSELYLOMAKE VANHEMMILLE. Lapsen nimi ja henkilötunnus. Lähiosoite. Vanhempien nimet, ammatit ja puhelinnumero, josta tavoittaa päivisin
KYSELYLOMAKE VANHEMMILLE Lasten kuntoutuspalvelut Kyselylomakkeen tarkoituksena on saada tietoa lapsen kehityshistoriasta ja arjen sujumisesta. Vanhempien näkemys lapsestaan ja hänen toiminnastaan on tärkeä
LisätiedotSopeutumisvalmennuksen mahdollisuudet ja keinot tukea perhettä. Timo Teräsahjo, PsM, Aivoliitto ry
Sopeutumisvalmennuksen mahdollisuudet ja keinot tukea perhettä Timo Teräsahjo, PsM, Aivoliitto ry Sopeutumisvalmennus Kuntoutujan ja hänen omaisensa ohjausta ja valmentautumista sairastumisen tai vammautumisen
LisätiedotNeuropsykiatristen potilaiden kuntoutuksen lähtökohdat. Jukka Loukkola Neuropsykologi OYS neuropsykiatrian poliklinikka
Neuropsykiatristen potilaiden kuntoutuksen lähtökohdat Jukka Loukkola Neuropsykologi OYS neuropsykiatrian poliklinikka Mitä on neuropsykiatria? Potilaan ongelmilla neuraalinen perusta ja siihen liittyen
LisätiedotKolme pientä porrasta: kielellisten taitojen tuki esi- ja perusopetuksessa motivoivat oppimisympäristöt
Tornio vaativan erityisen tuen koulutus Kolme pientä porrasta: kielellisten taitojen tuki esi- ja perusopetuksessa motivoivat oppimisympäristöt Ohjaava opettaja Sanna Alila Kielelliset erityisvaikeudet
LisätiedotAlberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi
Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi 1. Milloin lapsenne otti ensiaskeleensa? 2. Minkä ikäisenä lapsenne sanoi ensisanansa? Esimerkkejä ensisanoista (käännöksineen):
LisätiedotRutiininomaisten tapahtumaseurantojen mallit
Kielen kehitys Lapsi oppii yhdistämään äänteitä pystyy kokoamaan niistä merkityksellisiä sanoja Kyky tuottaa äänteitä, kyky erottaa äänteet toisistaan Tunne- ja eleilmaisun kehittyminen fonologisen järjestelmän
LisätiedotLeena Nuutila & Eija Honkanen Haaga-Helia AOKK. Tämä teos on lisensoitu Creative Commons Nimeä-JaaSamoin 3.0 Ei sovitettu -lisenssillä.
Leena Nuutila & Eija Honkanen Haaga-Helia AOKK Tämä teos on lisensoitu Creative Commons Nimeä-JaaSamoin 3.0 Ei sovitettu -lisenssillä. Suomenkielen oppiminen ja oppimisvaikeudet Tämä on otsikkodia, kirjoita
LisätiedotKielten rikas maailma jo ennen sanoja Kielen oppimisen varhaisvaiheet, tuen tarpeen tunnistaminen ja tukemisen keinot
Kielten rikas maailma jo ennen sanoja Kielen oppimisen varhaisvaiheet, tuen tarpeen tunnistaminen ja tukemisen keinot Marja-Leena Laakso Varhaiskasvatuksen, erityisesti lapsi- ja kehityspsykologian professori,
LisätiedotPsyykkinen toimintakyky
Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia
LisätiedotEsityksen rakenne. Kaksikielisyystyyppejä Paradis ym. 2011. Yleisimpiä termejä. Vieraskieliset Suomessa Suurimmat vieraskieliset ryhmät 2001 ja 2011
Monikielisen lapsen kielellinen vaikeus Vieraskieliset Suomessa Vieraskielisten osuus samanikäisestä väestöstä vuosina 2001 ja 2011 (Helsingin seudun aluesarjat tilastokanta 2012, Suomen virallinen tilasto
LisätiedotLaaja-alaiset oppimisvaikeudet TAKOMO 13.3.13. Kuka on erilainen oppija? Laaja-alaiset oppimisvaikeudet uutena haasteena
Laaja-alaiset oppimisvaikeudet TAKOMO 13.3.13 Kuka on erilainen oppija? Laaja-alaiset oppimisvaikeudet uutena haasteena Kuka on erilainen oppija? Oppimisvaikeus= opiskelijalla on vaikeuksia saavuttaa opiskelun
LisätiedotFAS(D) miten tunnistan aikuisuudessa
FAS(D) miten tunnistan aikuisuudessa Terhi Koskentausta LKT, psykiatrian erikoislääkäri, kehitysvammalääketieteen erityispätevyys Osastonylilääkäri, PHHYKY neuropsykiatrian poliklinikka Päihdelääketieteen
LisätiedotADHD:n Käypä hoito suositus Hoitopolku eri ikäkausina
ADHD:n Käypä hoito suositus Hoitopolku eri ikäkausina 12.10.2017 Jaakko Pitkänen Yleislääketieteen erikoislääkäri Lastenneuvola- ja kouluterveydenhuoltotyön erityispätevyys Koululääkäri, vt erikoislääkäri,
LisätiedotPsykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet
Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet Hyvinkään sairaala 19.11.2015 Neuropsykologian erikoispsykologi Laila Luoma laila.luoma@hus.fi 1 Neuropsykologian kohteena on aivojen ja käyttäytymisen
LisätiedotNeuropsykologisen kuntoutuksen arviointi ja porrastuminen
Neuropsykologisen kuntoutuksen arviointi ja porrastuminen 17.10.2016 Työnjako arvioimisessa Perustasolla tutkitaan Neurologispohjaisista erityisvaikeuksista (esim. kielelliset erityisvaikeudet, visuaaliset
Lisätiedot5 vuotiaan kokonaiskehityksen seuranta ja arviointilomake
Rovaniemen kaupunki Päivähoidon palvelukeskus 1 5 vuotiaan kokonaiskehityksen seuranta ja arviointilomake Lapsen nimi: syntymäaika: Neuvola: Lomakkeen täytössä ja keskustelussa mukana: Päivähoidon yhteyshenkilö:
LisätiedotKielten oppimisen vaikeuksien ja lukivaikeuksien yhteydet
Kielten oppimisen vaikeuksien ja lukivaikeuksien yhteydet Leena Holopainen Professori Joensuun yliopisto Mitä ovat lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet (= lukivaikeudet, dysleksia)? Dysleksia on yksi
LisätiedotAmmattiopisto Luovi. Erityisen monipuolista opiskelua
Ammattiopisto Luovi Erityisen monipuolista opiskelua HAAPAVESI 6.9.2013 Oppimisvaikeudet Oppimisvaikeuksilla tarkoitetaan sitä, että oppijalla on vaikeuksia saavuttaa opiskelun tavoitteet, tai tavoitteiden
LisätiedotHeikkilä Jessica. Kielen kehityksen erityisvaikeuksien tunnistaminen ja tukeminen varhaiskasvatuksessa
Heikkilä Jessica Kielen kehityksen erityisvaikeuksien tunnistaminen ja tukeminen varhaiskasvatuksessa Kasvatustiede, erityisesti varhaiskasvatus, kandidaatintutkielma KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA Varhaiskasvatus,
LisätiedotNELJÄVUOTIAAN LAPSEN KASVU JA KEHITYS. Vanhempien, varhaiskasvatuksen ja neuvolan havainnointi- ja tiedonsiirtolomake
1 NELJÄVUOTIAAN LAPSEN KASVU JA KEHITYS Vanhempien, varhaiskasvatuksen ja neuvolan havainnointi- ja tiedonsiirtolomake LAPSEN HENKILÖ TIEDOT / VARHAISKAS- VATUKSEN TIEDOT Lapsen nimi Varhaiskasvatuspaikka
LisätiedotLAPSEN PUHEEN SUJUVUUDEN HÄIRIÖT
LAPSEN PUHEEN SUJUVUUDEN HÄIRIÖT 3. painos 2008, Suomen änkyttäjien yhdistys ry 1. painos 2001 ja 2. painos 2004, Änkyttävien Lasten Yhdistys ÄLY ry Teksti: puheterapeutit Auli Laiho ja Sanna Vehka-aho
LisätiedotMiten neuropsykiatriset häiriöt todetaan ja mikä on lääkärin osuus toimintakyvyn määrittämisessä?
Miten neuropsykiatriset häiriöt todetaan ja mikä on lääkärin osuus toimintakyvyn määrittämisessä? AnttiAlaräisänen, LT vsylilääkäri LSHP yleissairaalapsykiatria Mitä neuropsykiatria on? Erilaisia neuropsykiatrisia
Lisätiedot1. DIAGNOSOIDUT OPPIMISEN VAIKEUDET PALOKUNTA- NUORELLA AD/HD = TARKKAAVAISUUS- JA YLIVILKKAUSHÄIRIÖ:
PALOTARUS SUURLEIRI 2010 / PADASJOKI MINILUENNOT /Taru Laurén / 5.-9.7.2010 1. DIAGNOSOIDUT OPPIMISEN VAIKEUDET PALOKUNTA- NUORELLA AD/HD = TARKKAAVAISUUS- JA YLIVILKKAUSHÄIRIÖ: A = ATTENTION = HUOMIO
LisätiedotLIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan
LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden
LisätiedotMIKSI TUKIVIITTOMAT?
MITKÄ TUKIVIITTOMAT? Tukiviittomilla tarkoitetaan viittomamerkkien käyttämistä puhutun kielen rinnalla, siten että lauseen avainsanat viitotaan. Tukiviittomien tarkoituksena on tukea ja edistää puhutun
LisätiedotLukuvalmiuksien kehittyminen varhaislapsuudessa
Lukuvalmiuksien kehittyminen varhaislapsuudessa Akatemiatutkija Minna Torppa (minna.p.torppa@jyu.fi) Luetaan yhdessä lapsen kanssa Koulutuspäivä, Aluehallintovirasto Joensuu 4.5.2018 JYU. Since 1863. 3.5.2018
LisätiedotLapsen näön seulonta neuvolassa Mihin suositukset perustuvat? Päivi Lindahl Silmätautien erikoislääkäri HYKS silmätautien klinikka Lasten yksikkö
Lapsen näön seulonta neuvolassa Mihin suositukset perustuvat? Päivi Lindahl Silmätautien erikoislääkäri HYKS silmätautien klinikka Lasten yksikkö Suositusten lähtökohdat Määräaikaistarkastusten minimointi
LisätiedotTerveydenhoitajan työkalut lasten kehityshäiriöiden tunnistamiseen. Terveyden edistäminen
Terveydenhoitajan työkalut lasten kehityshäiriöiden tunnistamiseen Mirka Kallio 21.10.2015 NEUVOLAN ROOLI KEHITYSHÄIRIÖIDEN TUNNISTAMISESSA Neuvolapalveluja käyttävät lähes kaikki lapsiperheet Yhdistetyn
LisätiedotVYYHTI. Kehittämistoiminnan prosessin kuvaus. Nykykäytäntöjen kartoittaminen Swot analyysin avulla
VYYHTI alle kouluikäisten ja alakouluikäisten kuntoutustyöryhmä Lapualla Kehittämistoiminnan prosessin kuvaus Nykykäytäntöjen kartoittaminen Swot analyysin avulla Nykykäytäntöjen kartoittaminen Swot analyysin
Lisätiedot4-VUOTIAAN LAPSEN KEHITYKSEN SEURANTA
4-VUOTIAAN LAPSEN KEHITYKSEN SEURANTA LUOTTAMUKSELLINEN Lapsen nimi: Vanhemmat / huoltajat: Päivähoito-/kerhopaikka: Hoitaja: Syntymäaika: Terveydenhoitaja: 1. SOSIAALISET TAIDOT 1. Kuvaile millainen lapsi
LisätiedotERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSTEET II-OSA
ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSTEET II-OSA pe 28.10 - nauhoite d Pekka Matilainen ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSTEET II-osan aihepiirit Erityiskasvatus varhaislapsuudessa Erityisopetus perusopetuksessa Erityiskasvatus
LisätiedotKUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa
KUN LUKEMINEN ON HANKALAA Helena Sorsa Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet Lukivaikeus dysleksia fonologinen häiriö: henkilö ei kykene muuttamaan lukemaansa puheeksi näkee sanat, mutta ei löydä äänneasua
LisätiedotKuka on erilainen oppija
Kuka on erilainen oppija Oppimisvaikeudet Lukivaikeudet Muut kielelliset erityisvaikeudet Matematiikan erityisvaikeudet Tarkkaavaisuuden ja toiminnan ohjauksen vaikeudet Motoriset vaikeudet Hahmotusvaikeudet
LisätiedotOPISKELIJOIDEN ERITYINEN TUKI -ja erityisopetus Anu Hietarinta Kehittämispäällikkö, opiskelijapalvelut
OPISKELIJOIDEN ERITYINEN TUKI -ja erityisopetus 7.12.2016 Anu Hietarinta Kehittämispäällikkö, opiskelijapalvelut Erityisopetus on opiskelijan oikeus Kun opinnot eivät suju ja opintojen vaatimukset ja tavoitteet
LisätiedotKehitysvammaisuus ja autismin kirjo. Anu Hynynen ja Maarit Mykkänen
Kehitysvammaisuus ja autismin kirjo Anu Hynynen ja Maarit Mykkänen 9.9.2015 Mitä on kehitysvammaisuus? - Kehitysvamma ei ole sairaus. - Kehitysvamma on vamma ymmärtämis- ja käsityskyvyn alueella. Kehitysvammaisella
LisätiedotVarhainen puuttuminen kasvatus- ja perheneuvolan. 7.11.2007 Maija Rauhala Projektityöntekijä, Leevi-hanke
Varhainen puuttuminen kasvatus- ja perheneuvolan näkökulmasta 7.11.2007 Maija Rauhala Projektityöntekijä, Leevi-hanke Alustuksen runko Varhainen puuttuminen päivähoidossa Kasperin ja päivähoidon yhteistyö,
Lisätiedot1. luokan terveystarkastus
Tähän tunnistetarra Terveydenhoitajan tutkimuslomakkeet LASTEN TERVEYSSEURANTA 1. Kuntakoodi (lapsen asuinkunta) 1. luokan terveystarkastus 2. 3. Sukupuoli 1 poika 2 tyttö Henkilötunnus ( A/-) 4. Terveystarkastuksen
LisätiedotLAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA
1 Lapsen nimi: Pvm: Keskusteluun osallistujat: LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen vasun tekeminen perustuu varhaiskasvatuslakiin. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen vasu) on varhaiskasvatuksen
LisätiedotKYSELYLOMAKE OPETTAJALLE JA ERITYISOPETTAJALLE
KYSELYLOMAKE OPETTAJALLE JA ERITYISOPETTAJALLE luokka-asteille 1-6 Oppilaan nimi: Luokka: Koulun yhteystiedot: Osoite Puhelin Luokanopettaja/luokanvalvoja: Nimi: Puhelin: Sähköposti: Kuinka kauan olet
LisätiedotSkolioosin kliiniset tutkimukset - Miten tutkin skolioosipotilaan kouluterveydenhuollossa, terveyskeskuksessa ja erikoissairaanhoidossa?
Skolioosin kliiniset tutkimukset - Miten tutkin skolioosipotilaan kouluterveydenhuollossa, terveyskeskuksessa ja erikoissairaanhoidossa? EL Johanna Syvänen, TYKS 22.1.2015 Kouluterveydenhuolto Tavoite
LisätiedotNimi ja syntymäaika Puhelin Ammatti Työpaikka Perhesuhde Avioliitto Avoliitto Eronnut Muu, mikä?
NELJÄVUOTIAS KOTONA KYSELY VANHEMMILLE KESKUSTELUN POHJAKSI Lapsen nimi Syntymäaika Nimi ja syntymäaika Puhelin Ammatti Työpaikka Äiti/huoltaja Isä/huoltaja Perhesuhde Avioliitto Avoliitto Eronnut Muu,
LisätiedotAistit. Kaisa Tiippana Havaintopsykologian yliopistonlehtori. Luento Aistit ja kommunikaatio-kurssilla 12.9.
Aistit Kaisa Tiippana Havaintopsykologian yliopistonlehtori kaisa.tiippana@helsinki.fi Luento Aistit ja kommunikaatio-kurssilla 12.9.2017 Aivokuoren alueita /eke/? /epe/? /ete/? Havainto Havainto on subjektiivinen
Lisätiedot2013-2015 Työntekijän Valtone-vihko
2013-2015 Työntekijän Valtone-vihko Kädessäsi oleva vihko on osa Valtone valmennusta ja toimintaa nepsy-aikuisille projektin tiedonjakamiseen kuuluvaa työtä. Valtone hanke on toiminut vuosina 2013 2015.
LisätiedotOppimisvaikeudet ja tunneelämän. -yhteyksien ymmärtäminen
Oppimisvaikeudet ja tunneelämän ongelmat -yhteyksien ymmärtäminen Nina Kultti-Lavikainen Lastentutkimusklinikka Niilo Mäki Instituutti & Jyväskylän perheneuvola Kognitiivinen psykoterapeutti, neuropsykologi
LisätiedotJoka sadas meistä on autismin kirjollaaspergernuoren. Elina Havukainen Autismi- ja Aspergerliitto ry
Joka sadas meistä on autismin kirjollaaspergernuoren sosiaaliset valmiudet Elina Havukainen edistää ja valvoo autismin kirjon henkilöiden ja heidän perheidensä yleisiä yhteiskunnallisia oikeuksia ja tasa-arvoa.
LisätiedotHOJKS-ohje Ammatillinen koulutus. 13.6.2013 Johtoryhmä, päivitetty 15.8.2014 MO
HOJKS-ohje Ammatillinen koulutus 13.6.2013 Johtoryhmä, päivitetty 15.8.2014 MO 1 Turun ammatti-instituutti Ammatillinen koulutus HOJKS- toimintaohje Huomaa! HOJKS lomakkeet näkyvät reaaliajassa huoltajilla
LisätiedotKuntoutumispalvelut Lastenneurologinen yksikkö
Kuntoutumispalvelut Lastenneurologinen yksikkö Hanna Suhonen-Polvi LT, Ylilääkäri Kuntoutuksen, hallinnon erityispätevyys Lastenneuvola- ja kouluterveydenhuoltotyön erityispätevyys Turun sosiaali- ja terveystoimi
LisätiedotLAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA (LAPSEN VASU)
Lapsen nimi: LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA (LAPSEN VASU) Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma laaditaan jokaiselle varhaiskasvatuksessa olevalle lapselle yhdessä huoltajien kanssa. Se on henkilöstön ja
LisätiedotKOGNITIIVINEN KUNTOUTUS
KOGNITIIVINEN KUNTOUTUS Psykologi Nina Näyhä Osastonhoitaja Marja Nordling Psykiatrinen kuntoutumisosasto T9 Seinäjoen keskussairaala EPSHP 3.10.2007 Kuntoutusfoorumi OSASTO T9 18 kuntoutuspaikkaa selkeästi
LisätiedotTukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)
Tukikeskustelukoulutus Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Peter Vermeulen Olen jotakin erityistä Kuinka kertoa lapsille ja nuorille
LisätiedotHOJKS-ohje Ammatillinen koulutus
HOJKS-ohje Ammatillinen koulutus 13.6.2013 Johtoryhmä, Päivitetty 17.3.2016 toiminnanohjausryhmä, 4.5.2016 SL, MO 1 Turun ammatti-instituutti Ammatillinen koulutus HOJKS- toimintaohje Erityisen tuen käsitteet
LisätiedotTIEDONSIIRTOLOMAKE LAPSEN SIIRTYESSÄ PÄIVÄHOIDOSTA ESIOPE- TUKSEEN
Huoltajien lomake TIEDONSIIRTOLOMAKE LAPSEN SIIRTYESSÄ PÄIVÄHOIDOSTA ESIOPE- TUKSEEN Tiedonsiirron tarkoituksena on helpottaa yhteistyötä kodin, päivähoidon ja koulun kanssa. Tiedonsiirtolomakkeeseen kootaan
LisätiedotKEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN. Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK
KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK 1 HAASTAVASTA KÄYTTÄYTYMISESTÄ ja MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖISTÄ KEHITYSVAMMAISILLA Kehitysvammaisista
LisätiedotLAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA
Lapsen nimi: Pvm. Keskusteluun osallistujat LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen Vasu) on vanhempien ja päivähoidon henkilöstön välinen työväline, jonka avulla luodaan
LisätiedotJuttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi
JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,
LisätiedotKASVUN, KEHITYKSEN JA HYVINVOINNIN TUKEMINEN VARHAISKASVATUKSESSA
KASVUN, KEHITYKSEN JA HYVINVOINNIN TUKEMINEN VARHAISKASVATUKSESSA Varhaiskasvattaja Huoltaja Huolen puheeksi otto tiimissä ks.liite 1 Huolesta keskusteleminen huoltajien kanssa Kokeilevat korjausliikkeet
Lisätiedot5-vuotiaan lapsen terveystarkastus
Tähän tunnistetarra Terveydenhoitajan tutkimuslomakkeet LASTEN TERVEYSSEURANTA 5-vuotiaan lapsen terveystarkastus 1. 2. Kuntakoodi (lapsen asuinkunta) Sukupuoli 1 poika 2 tyttö 5. Terveystarkastuksen suorittaja
LisätiedotTanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012
Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä
LisätiedotLeena Nissilä Asiantuntijayksikön päällikkö, opetusneuvos. Opetushallitus Hakaniemenkatu Helsinki
Maahanmuuttajaoppilaan kohtaaminen Leena Nissilä Asiantuntijayksikön päällikkö, opetusneuvos Opetushallitus Hakaniemenkatu 2 00530 Helsinki 09-7747 7705 leena.nissila@oph.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla
Lisätiedotikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset
POTILASOHJE 1 (8) S ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset POTILASOHJE 2 (8) SISÄLLYSLUETTELO Mitä kehityshäiriöiden seulonta tarkoittaa? 3 Ultraääniseulontatutkimukset 4 Varhainen ultraääniseulonta Toisen
LisätiedotKielellinen erityisvaikeus (SLI)
Kielellinen erityisvaikeus (SLI) Ritva Ketonen FT, puheterapeutti, eo HY Lapsen normaalin kielenkehityksen vaiheita o 7-9 kk monipuolista jokeltelua o 10-15 kk eleitä ilmaisun tukena o 1v6kk 1-30 merkityksellistä
LisätiedotEveliina Latomaa. 1-3-vuotiaan lapsen puheen kehitys ja terveydenhoitajan antama tuki lastenneuvolassa
Eveliina Latomaa 1-3-vuotiaan lapsen puheen kehitys ja terveydenhoitajan antama tuki lastenneuvolassa Opinnäytetyö Syksy 2013 Sosiaali- ja terveysalan yksikkö Hoitotyön koulutusohjelma 2 SEINÄJOEN AMMATTIKORKEAKOULU
LisätiedotMONIKULTTUURISEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN HAASTEET. Selkokielen käyttö opetuksessa. Suvi Lehto-Lavikainen, Koulutuskeskus Salpaus
MONIKULTTUURISEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN HAASTEET Selkokielen käyttö opetuksessa Suvi Lehto-Lavikainen, Koulutuskeskus Salpaus Ihmisten viestinnän epätarkkuus johtaa usein virheellisiin tulkintoihin keskusteluissa!
LisätiedotLAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA
LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen nimi: Pvm: Keskusteluun osallistujat: Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen vasu) on varhaiskasvatuksen henkilöstön työväline, jonka avulla luodaan yhteisiä
LisätiedotAIVOJUMPPA BRAIN GYM. 20.8.2014 Eija Määttä ja Lea Torvinen Muistiluotsi Kainuu
AIVOJUMPPA BRAIN GYM 20.8.2014 Eija Määttä ja Lea Torvinen Muistiluotsi Kainuu Mitä aivojumppa on? Menetelmän on kehittänyt kalifornialainen kasvatustieteiden tohtori P.E.Dennison yhdessä vaimonsa Gail
LisätiedotErityislapset partiossa
Erityislapset partiossa Neuropsykiatristen häiriöiden teoriaa ja käytännön vinkkejä Inkeri Äärinen Psykologi Teoriaa Neuropsykiatrinen häiriö on aivojen kehityksellinen häiriö, joka vaikuttaa usein laaja-alaisesti
Lisätiedotviittomat kommunikoinnissa
viittomat kommunikoinnissa Sisällys Sisällys...2 MITÄ TUKIVIITTOMAT OVAT?...3 MIKSI TUKIVIITTOMAT?...3 VIITTOMAT OPITAAN MALLISTA...4 OHJAUSTA TUKIVIITTOMIEN OPETTELUUN...6 VIITTOMAT OMAKSUTAAN OMAAN TAHTIIN...7
Lisätiedot28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen
28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen Monikulttuurinen työpaikka? Mitä se merkitsee? Onko työyhteisömme valmis siihen? Olenko minä esimiehenä valmis siihen?
Lisätiedot