Miksi lapsen puhe ei suju?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Miksi lapsen puhe ei suju?"

Transkriptio

1 Näin tutkin MARJA ASIKAINEN Miksi lapsen puhe ei suju? Puhumaton lapsi alkaa useimmiten ennemmin tai myöhemmin puhua. Puhe saattaa olla pitkään epäselvää, mutta useimmissa tapauksissa se myös selkiytyy. Puheen kehityksen poikkeavuuden taustalla yleisesti (noin 3 8:lla %:lla ikäryhmästä) vaikuttava kielellisen kehityksen erityisvaikeus saattaa kuitenkin myöhemmin aiheuttaa lukemaan ja kirjoittamaan oppimisen vaikeutta, laaja-alaisempaa oppimisvaikeutta, sosio-emotionaalisen kehityksen poikkeavuutta ja puutteellista elämänhallintaa, joten puheen kehitystä ja kielellistä toimintakykyä kannattaa tukea. P uheen kehitys viivästyy noin 20 %:lla lapsista (Qvarnström ja Leppäsaari 2002, Rantala ym. 2004). Viivästymän aiheuttama haitta vaihtelee ongelman vaikeusasteen, taustalla vaikuttavien tekijöiden, lapsen sosioemotionaalisen kehityksen ja kasvuympäristöön liittyvien tekijöiden mukaan. Lasten puhehäiriöt voidaan jaotella taulukon 1 mukaisesti. Puheen kehitystä tarkasteltaessa on tärkeää ymmärtää puhumisen ja kielen (äidinkielen) hallinnan välinen ero. Huomattava osa puheen kehityksen viivästymistä ei johdu puhemotoriikan vaan äidinkielen hallinnan puutteista tai äidinkielen ja puhemotoriikan hallinnan puutteiden eriasteisista yhdistelmistä. Kielellinen kehitys voi viivästyä, jos lapsen toimintakykyyn ja yleiseen kehitykseen on vaikuttamassa jokin merkittävä haittatekijä. Jos lapsella on lisäksi taipumusta kielelliseen erityisvaikeuteen, kielellinen kehitys saattaa häiriytyä pahemmin. Kielellinen vaikeus aiheuttaa oppimisvaikeuksia (Ahonen ym. 2001). Kielellä on tärkeä merkitys myös itsesäätelyn kehittymisessä, sosiaalistumisessa ja tunteiden käsittelyssä (Aro 2003). Puheen tai kielen tai molempien kehityksen häiriö altistaa lapsen psyykkisille häiriöille ja häiriökäyttäytymiselle (Sinkkonen 1993). Duodecim 2004;120: TAULUKKO 1. Puhehäiriön jaottelu (ks. Rantala ym. 2004). Kehityksen neurologiset erityisvaikeudet kielellisen kehityksen erityisvaikeus (dysfasia) puheliikkeiden ohjailun vaikeus (verbaalinen dyspraksia) aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö (ADHD) Kehittyvän keskushermoston vaurioon liittyvä puhehäiriö CP-oireyhtymä, dysartria Hankinnainen aivovaurio Kuulovamma Laajempaan kokonaiskehityksen ongelmaan liittyvä puhehäiriö kehitysvammaisuus tai älyllinen heikkotasoisuus autismi Puhe-elimistön rakenteelliset poikkeavuudet huuli-suulakihalkiot purenta-anomaliat kireä kielijänne Kasvuympäristöstä johtuva puhehäiriö monikielisyys deprivaatio Puheen kehityksen hyvänlaatuinen viivästyminen Muut syyt änkytys sokellus mutismi Sekamuodot Puhumatonta tai niukasti tai epäselvästi puhuvaa lasta tutkittaessa arvioidaan lapsen kykyä, mahdollisuuksia ja halua puhua sekä olla kielellisessä vuorovaikutuksessa. Diagnostiikan perustana ovat tutkijan hyvä kontakti lapseen 2209

2 ja lapsen toiminnan tarkkailusta ja vuorovaikutuksesta lapsen kanssa saadut havainnot (omat havainnot, kuntouttajien ja muiden lasta tutkineiden havainnot ja testitulokset). Erityistyöntekijöiden tekemät normitetut testit antavat tärkeää tukea kliinisessä tutkimuksessa saaduille havainnoille, ja päiväkodista saadaan arvokasta tietoa lapsen toimintakyvystä omassa arkiympäristössään. Havaintojen ja löydösten tulkinta ja diagnosointi on oleellisesti helpompaa, jos tutkija ymmärtää häiriöiden taustalla vaikuttavia syysuhteita; tutkijan tieto puhe- ja kielihäiriön ilmenemismuodoista ja tieto niiden taustalla vaikuttavista tekijöistä on myös tutkimuksen tärkein työväline. Somaattinen ja neurologinen tutkimus ovat keskeinen osa erotusdiagnostiikkaa, mutta ne eivät anna riittävää tietoa lapsen kyvyistä ja halusta olla kielellisessä vuorovaikutuksessa. Kuvaan tässä katsauksessa, miten itse tutkin lasta, joka tulee ensimmäistä kertaa erikoislääkärin vastaanotolle puheen tai kielen tai molempien viivästyneen kehityksen vuoksi. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää poikkeavan kehityksen syy ja tehdä kuntoutussuunnitelma kehityksen ja toimintakyvyn tukemiseksi; jälkimmäiseen ei kuitenkaan paneuduta tässä kirjoituksessa. Vanhempien haastattelu Haastattelen yleensä ensin lapsen vanhempia ja annan lapselle mahdollisuuden valita häntä kiinnostavaa tekemistä. Samalla lapsi saa aikaa tutustua tilanteeseen olematta itse heti huomion keskipisteenä. Selvitän raskauteen, synnytykseen, varhaisvaiheisiin ja imeväisikään liittyneitä ongelmia, yleistä kasvua ja kehitystä, yleisterveyttä sekä puheen ja kielen kehitykseen mahdollisesti vaikuttaneita sairauksia (toistuvat korvatulehdukset, liimakorva, vakavat infektiot, pitkäaikaissairaudet, neurologiset vammat tai sairaudet). Tarkistan, onko kuulo ja näkö tutkittu tai onko aistitoiminnoissa todettu tai epäilty poikkeavuuksia. Useimmilla puhe- ja kielihäiriöisillä lapsilla nämä tekijät eivät kuitenkaan selitä kehityksen viivästymistä ainakaan yksin (Bishop 1997). Enemmistö lapsista on alkanut kävellä noin yksivuotiaana, ja liikunnallinen kehitys on edennyt pääpiirteissään normaalin aikataulun rajoissa. Leikki-ikäisillä esiintyy kuitenkin melko yleisesti kömpelyyttä liikuntataidoissa tai käsien käytössä (Viholainen ja Ahonen 2004). Kysyn, minkä ikäisenä lapsi on sanonut ensimmäiset sanansa ja ensimmäiset lauseensa, ja miten puheen kehitys on edennyt. Huomattava osa dysfaatikoistakin sanoo ensimmäiset sanansa noin yksivuotiaana, mutta aktiivinen sanavarasto kasvaa yleensä hitaasti, ja lausepuhetta dysfaatikot alkavat useimmiten tuottaa normaalia myöhemmin. On yleistä, että vanhemmat ovat tottuneet ymmärtämään lapsensa ilmauksia ja että lapsen ja vanhempien välinen kommunikaatio toimii vähintään tyydyttävästi. Lapsi on myös tottunut toimimaan tutussa ympäristössä päivittäin toistuvien toimintojen mukaisesti. Vanhemmilla voi siten olla virheellinen käsitys lapsensa toimintakyvystä. Kysyn, onko lähisuvussa ilmennyt puheen kehityksen viivästymistä, luki- tai oppimisvaikeuksia, kehitysvammaisuutta tai aistivammoja. Lähisuvussa ilmenneet oppimisvaikeudet voivat viitata periytyvään neurologiseen erityisvaikeuteen tai älylliseen heikkotasoisuuteen. Kasvuympäristöön liittyvät tekijät (virikkeisyys, vanhempien kasvatustavat, lapsen kanssa vietetyn ajan määrä, avioero, työttömyys, päihdeongelmat jne.) voivat vaikuttaa lapsen kehitykseen, joten on hyvä, jos niistäkin pystytään keskustelemaan. Sosioemotionaalisen kehityksen KUVA 1. Puhe- tai kielihäiriöisen lapsen kanssa keskustellessani käytän apuna kuvia M. Asikainen

3 tukemista edellyttävissä tilanteissa ohjaan perheen ensisijaisesti kotipaikkakunnan perheneuvolaan. Lapsen toiminnan tarkkailu Lapsen toiminnan tarkkailu alkaa, kun kutsun lapsen vanhempineen odotustilasta tutkimushuoneeseen. Tuleeko lapsi heti katsekontaktiin? Tuleeko hän tutkimushuoneeseen reippaasti? Asettuuko hän ensin saattajan syliin tai viereen istumaan, tai hakeutuuko katsomaan leluja? Mitä lapsi tekee vanhempien haastattelun aikana, ja miten pitkäjänteisesti lapsi toimii? Kommentoiko hän leikkiään, puhuuko vanhemmilleen tai minulle, kuunteleeko keskustelua, osallistuuko keskusteluun? Miten lapsi reagoi esitettyihin kysymyksiin tai mahdollisiin kieltoihin? Hakeeko hän vanhempiensa huomiota uhmakkaalla tai omaehtoisella toiminnalla, tai keskeyttääkö hän jatkuvasti keskustelun? Viimeksi mainittu saattaa viitata ymmärtämisvaikeuteen, tarkkaavaisuusvaikeuteen tai rajojen etsimiseen. Tarkkailen, miten lapsi puhuu vanhemmilleen ja miten vanhemmat puhuvat lapselle. Miten vanhemmat ohjaavat lapsen toimintaa? Lapsen ja vanhempien välisestä vuorovaikutuksesta voi saada tutkimustilanteessa myös väärän käsityksen, jos vanhemmille ei kerrota mitä heiltä odotetaan; pitääkö kieltää lasta jos tämä toimii ei-toivotusti, pitääkö keskittyä haastatteluun, pitääkö jättää lapsen toiminnan rajoittaminen minulle tai pitääkö antaa lapsen toimia spontaanisti, jotta hänen tapansa toimia tulisi mahdollisimman hyvin esiin? Lapsen kommunikaatiovalmiuksien arviointi Lapsen puhemotorisia ja kielellisiä valmiuksia arvioidessani käytän useimmiten apuna kuvasarjaa, jossa on useimpien leikki-ikäisten lasten huomiota kiinnittäviä hassuja yksityiskohtia (kuvat 1 ja 2). Lapsi saa käyttää kaikkia mahdollisia kommunikaatiokeinoja: osoittamista, eleitä, ilmeitä, ääntelyä, kuvia, esineitä, toimintaa ja viittomia. Pääasia on, että hän saa ilmaista ajatuksiaan tavalla tai toisella. Keskustelun aikana tarkkailen, miten hyvin lapsi ymmärtää kysymyksiä ja kommentteja, ja auttavatko kuvat tai muu havainnollistaminen ymmärtämistä. Edelleen yritän saada käsityksen lapsen älyllisestä peruskapasiteetista; ymmärtääkö hän näkemäänsä muiden ikäistensä tavoin, vaikka kielellisissä valmiuksissa olisi paljonkin puutteita? Tarkkailen ilmaisujen ymmärrettävyyttä, pituutta, loogisuutta, sanastoa, sanahahmoja (ovatko sanat oikean muotoisia vai puuttuuko sanoista äänteitä tai tavuja, onko sanoissa liikaa osia, tai ovatko osat väärässä järjestyksessä), taivutuspäätteiden käyttöä (taivuttaako lapsi sanoja, ovatko taivutusmuodot oikeita), lauseiden sanajärjestystä, sanojen löytämistä, lausemuotoilua, sananvalintojen ja ilmaisujen sopivuutta tilanteeseen sekä sanattomien kommunikaatiokeinojen hyväksikäyttöä (taulukko 2). TAULUKKO 2. Lapsen ilmaisuissa tarkkailtavia piirteitä. KUVA 2. Toinen esimerkki kuvista, joita käytän apuna tutkittavan lapsen kanssa keskustellessani. Ilmaisun ymmärrettävyys Ilmauksien pituus Ilmaisun johdonmukaisuus Lapsen käyttämä sanasto/sanavalinnat Sanahahmojen virheellisyys Taivutuspäätteiden käyttö Lauseiden sanajärjestys Sanojen löytäminen Lauseiden muotoilun sujuvuus Sanojen ja muiden ilmauksien sopivuus tilanteeseen Sanattomien kommunikaatiokeinojen käyttö Puheliikkeiden ohjailun helppous Äännevirheet Nenäsointisuus, honotus, kurkunpää-äänteet Äänteiden ja tavujen toisto, venytys, jumittuminen Miksi lapsen puhe ei suju? 2211

4 Tarkkailen myös puhemotoriikkaa. Kuinka hyvin puhevirta etenee? Kuulostaako puhuminen työläältä? Onko puheessa äännevirheitä? Esiintyykö puheliikkeiden ohjailussa vaikeutta spontaanissa puheessa, kysymyksiin vastatessa tai lapsen toistaessa sanoja tai lauseita? Jos puhe on epäselvää, miten onnistuu lauseiden, yksittäisten sanojen, tavujen tai äänteiden toisto antamani mallin mukaan? Ilmeneekö puheessa merkkejä suulaen vajaatoiminnasta: nenäsointisuutta, honotusta, kurkunpää-äänteitä tai»nenä porinoita»? Esiintyykö puheessa änkytystä: äänteiden tai tavujen toistoja, venytyksiä tai jumittumia? Lapsen toistaessa lauseita tarkkailen myös, kuinka tarkasti hän muistaa malliksi annetut sanat ja lauseet. Puutteellinen toistomuisti on kieli häiriöisillä lapsilla yleinen. Leikki-ikäisen dysfasia on usein helppo havaita, jos tutkija ymmärtää hyvin puhe- ja kielihäiriöiden lainalaisuuksia. Tällainen lapsi on tyypillisesti hyvin kontaktissa ja yhteistyössä, kokoaa ikätasoisesti mm. palapelejä ja osoittaa ymmärtävänsä näkemäänsä ikätovereidensa tapaan, mutta ilmaisut ovat vajaita ja puhe on vaikeaselkoista (taulukko 3). Vaikeaselkoisuutta aiheuttavat mm. sanahahmojen typistyminen tai muuntuminen, taivutuspäätteiden puuttuminen tai virheellisyys ja sanojen löytämisen vaikeus. Puheliikkeiden ohjailu voi olla työlästä (verbaalinen dyspraksia). Kysymyksien tai ohjeiden ymmärtämisessä saattaa esiintyä vaikeuksia (Marttinen ym. 2001). Dysfaatikon puhe voi olla myös normaalilta kuulostavaa mutta sanavarasto voi silti olla suppea ja käsitteistön hallinnassa ja kuullun ymmärtämisessä esiintyy puutteita. Näistä saa tarkemman ar vion vain normitetuilla testeillä. Lyhytjänteisyys ja vaeltelu, niukka tai puuttuva kontaktinotto tai haluttomuus tai kyvyttömyys olla aktiivisessa vuorovaikutuksessa voivat johtua kielellisistä vaikeuksista. PUHE- JA KIELIHÄIRIÖISTÄ LASTA TUTKIVAN TYÖ RYHMÄN KOOSTUMUS Tilanteen mukaan: lääkäri terveydenhoitaja sosiaalityöntekijä puheterapeutti psykologi neuropsykologi toimintaterapeutti fysioterapeutti omahoitaja apuvälineteknikko lastentarhanopettaja erityislastentarhanopettaja opettaja erityisopettaja Vaikean dysfasian ja tarkkaavaisuushäiriön, älyllisen heikkotasoisuuden tai jopa kehitysvammaisuuden erotusdiagnostiikka on haastavaa, mutta siinäkin auttaa kielihäiriöiden ja muun kognitiivisen kehitykseen lainalaisuuksien ymmärtäminen. Jos puheen kehityksen viivästyminen johtuu normaalia vähäisemmästä älykkyydestä tai kehitysvammaisuudesta, myös lapsen kyky ymmärtää näkemäänsä on iän mukaisia odotuksia heikompaa. Älyllisen heikkotasoisuuden tai kehitysvammaisuuden diagnoosia en anna ilman, että älyllisen toimintakyvyn puutteet on todennettu psykologin tekemillä normitetuilla testeillä. Dysfasia ilmenee toisilla lievänä, toisilla vaikeana. Tarkkaa jakoa vaikeusasteisiin on hankala tehdä, koska perusongelman määrittelykin vaihtelee ainakin toistaiseksi. Toisaalta kielihäiriön aiheuttama haitta riippuu myös lapsen toimintaympäristöstä siitä, kuinka hyvin toimintakulttuuri luonnostaan tukee puutteellista kielellistä toimintakykyä. Oma näkemykseni vaikeusasteista on seuraava: Lievä dysfasia: ilmaisussa tai kuullun tai luetun kielellisen aineksen ymmärtämisessä esiintyy lievää vaikeutta; lapsi hyötyy merkittävästi toimintakyvyn tukemisesta. Keskivaikea dysfasia: lapsen toimintakyky on oleellisesti puutteellinen, ellei kielellisen ja puhemotorisen suoriutumisen puutteita huomioida laaja-alaisesti niin vuorovaikutuksessa kuin oppimista, työskentelyä ja tiedon käsittelyä edellyttävissä tilanteissa. Vaikea dysfasia: kielellinen vaikeus vaikuttaa vääjäämättä lapsen kokonaiskehitykseen, ellei kielellisen ja puhemotorisen toimintakyvyn puutteita huomioida laaja-alaisesti niin vuorovaikutuksessa kuin oppimista, työskentelyä ja tiedon käsittelyä edellyttävissä tilanteissa M. Asikainen

5 Somaattinen ja neurologinen tutkimus Tyypillisen puhe- tai kielihäiriöisen lapsen kliinisessä somaattisessa ja neurologisessa tutkimuksessa ei todeta poikkeavia löydöksiä, mutta tutkiminen on tärkeää mm. rakennepoikkeavuuksien ja neurologisten sairauksien ja vammojen pois sulkemiseksi. Etiologisia tutkimuksia (taulukko 4) sen sijaan on yleensä aiheellista tehdä vain, jos lapsen kokonaiskehitys on viivästynyt tai taantunut tai kliinisessä neurologisessa tutkimuksessa todetaan poikkeavia löydöksiä. Tällöinkin etiologisia tutkimuksia on syytä tehdä valikoiden ja lastenneurologia konsultoiden. Kuulon ja näön normaalius pitää kuitenkin aina varmistaa mahdollisimman aikaisin. Tutkin, miten lapsi kuulee kuiskauksen, tähystän korvat, tutkin suun rakenteet (mm. kielen kärjen liikkumavapaus, nielurisojen koko, suulaen rakenne inspektoiden ja palpoiden, purenta) ja perustoiminnan (kielen, huulten ja suulaen liikkeet, liikkeiden koordinaatio ja symmetrisyys). Jos kielen ja huulten liikkeiden matkiminen on vaikeaa, tunnustelen sormella kielen ja huulten lihasvoimia ja tonusta lepotilassa ja liikeyrityksissä. Jos äänentuotossa on ongelmia, tarkistan äänihuulten toiminnan ja rakenteen. Lyhyt kielijänne voi vaikuttaa kielen hienomotoriikkaan ja sitä kautta puhemotoristen liikkeiden oppimiseen ja tuottamiseen. Useimmiten kielijänteen lyhyyden seurauksena on pelkästään kielenkärkiäänteiden (r, s, l, d) virheellisyys, työläästi tuottaminen tai puuttuminen. Laajalti työlään tuoton taustalla on yleensä dysartria tai oraalinen tai verbaalinen dyspraksia (taulukko 5). Näissä tapauksissa kielijänteen lyhyys lisää tuoton työläyttä. Joillakin lapsilla on lyhyt kielijänne mutta ei ongelmia puheen kehityksessä. Jos puhe kielenkärkiäänteet mukaan luettuina kehittyy normaalisti, ei lyhyttä kielijännettä yleensä tarvitse katkaista. Edelleen tarkistan ihon ja tutkin, onko kasvoissa, sormissa tai varpaissa rakennepoikkeavuuksia. Auskultoin sydämen ja palpoin vatsan, joskus myös kivekset (Klinefelterin oireyhtymän mahdollisuus). Teen orientoivan neurologisen tutkimuksen (yleensä diadokokinesia, sorminenänpääkoe, peruskoe, nystagmus, pupilla- Miksi lapsen puhe ei suju? TAULUKKO 3. Leikki-ikäisen dysfaatikon tyypillisiä löydöksiä. Vaikeaselkoinen tai niukka puhe Virheelliset sanahahmot Puuttuvat tai virheelliset taivutuspäätteet Sanojen löytämisen vaikeus Virheellinen sanajärjestys Vaikeus ymmärtää kysymyksiä tai ohjeita TAULUKKO 4. Etiologisia tutkimuksia. Perustason tutkimukset: kuulo, näkö Jos epäillään kohtausoireita tai taantumista: uni-valve-eeg kokonaiskehityksen viivettä tai syndroomaa: tavallinen kromosomitutkimus Fra(X)-DNA tarkennettu kromosomitutkimus spesifisen epäilyn mukaan esim. FISH-tutkimus CATCH-22-oireyhtymää epäiltäessä lihassairautta: seerumin kreatiinikinaasin määritys aineenvaihduntasairautta: virtsan metabolinen seulonta seerumin valkosolujen määritys kilpirauhasen toimintahäiriötä: seerumin tyreotropiinin ja vapaan tyroksiinin määritys spesifistä keskushermoston sairautta: aivojen magneettikuvaus TAULUKKO 5. Oraalisen ja verbaalisen dyspraksian määritelmät. Oraalinen dyspraksia: liikkeiden ohjailun vaikeutta ilmenee yleisesti suun toiminnoissa (puhuminen, syöminen, puhaltaminen jne.) Verbaalinen dyspraksia: suun toiminta on muuten normaalia, mutta puheliikkeiden ohjailu on puutteellista tai vaikeaa reaktiot, silmien liikkeet ja karsastus, jännevenytys heijasteet, lihasvoimat). Jos totean viitteitä aivohermojen poikkeavasta toiminnasta, teen klii nisen aivohermotutkimuksen. Arvioin hieno- ja karkeamotoriikkaa, käden ja silmän yhteistyötä sekä kykyä hahmottaa mittasuhteita ja koota osista kokonaisuuksia. Aistivammojen aiheuttamat haitat riippuvat mm. vamman asteesta. Neurologisten sairauksien ja vammojen aiheuttamat suun perifeeriset toimintahäiriöt näkyvät oraalimotorisessa tutkimuksessa. Etenevät aivosairaudet ja kallon- 2213

6 DYSFASIAN DIAGNOSTISET KRITEERIT ICD-10:N MUKAAN F 80.1 Puheen tuottamisen häiriö (dysphasia expressiva) A) Puheentuottamistaidot mitattuina standardoiduilla testeillä ovat lapsen iänmukaisen 2 SD-rajan alapuolella B) Puheentuottamistaidot ovat vähintään 1 SD-yksikköä nonverbaalisen älykkyysosamäärän alapuolella mitattuina standardoiduilla testeillä C) Puheenymmärtämistaidot mitattuina standardoiduilla testeillä ovat lapsen iänmukaisten 2 SD -rajojen sisällä D) Nonverbaalisen viestinnän käyttö ja ymmärtäminen sekä mielikuvitukselliset kielen toiminnot ovat normaalivaihtelun rajoissa E) Ei todeta neurologista aisteihin liittyvää tai muuta ruumiillista vammaa, joka suoraan vaikuttaa puheen tuottamiseen, eikä laaja-alaista kehityshäiriötä (F84) F) Nonverbaalinen älykkyysosamäärä ei ole alle 70 F 80.2 Puheen ymmärtämisen häiriö (dysphasia receptiva) A) Puheen ymmärtäminen mitattuna standardoiduilla testeillä on lapsen iänmukaisen 2 SD -rajan alapuolella B) Puheenymmärtämistaidot ovat vähintään 1 SD-yksikköä nonverbaalisen älykkyysosamäärän alapuolella mitattuna standardoiduilla testeillä C) Ei todeta neurologista, aisteihin liittyvää tai muuta ruumiillista vammaa, joka suoraan vaikuttaa puheen ymmärtämiseen, eikä ole laaja-alaista kehityshäiriötä (F84) D) Nonverbaalinen älykkyysosamäärä ei ole alle 70 standardoidussa testissä sisäiset prosessit ovat hyvin epätodennäköisiä, jos kokonaiskehitys ei ole taantunut ja jos kliinisessä somaattisessa ja neurologisessa tutkimuksessa ei ilmene poikkeavia löydöksiä. Jos totean poikkeavuutta neurologisessa tutkimuksessa, konsultoin lastenneurologia. Toimintaterapeutin arvioitavaksi lähetän lapsen, jolla esiintyy kömpelyyttä, lyhytjänteisyyttä tai vaikeutta oman toiminnan ohjailussa. Tarkoituksena on antaa kotiin ja päivähoitoon ohjeita toimintakyvyn tukemisesta ja arvioida toimintaterapian tarvetta. Koska poikkeavat löydökset somaattisessa tutkimuksessa ovat dysfaatikoilla harvinaisia, voisi perusteellisen lääkärintutkimuksen tarpeellisuuden kyseenalaistaa. Perusteellinen tutkimus pitää kuitenkin tehdä aina, kun kehityskulun tai oirekuvan perusteella on mahdollista, että ongelman taustalla on sairaus, vamma tai kehityshäiriö. Tässä on muistettava, että myös sairauksien ja vammojen aiheuttama viive voi ilmetä puhemotoriikassa pelkästään äännevirheinä (vrt. lievä CP- tai kuulovamma tai lieviä poikkeavuuksia aiheuttava oireyhtymä). Tutkimuksen laajuutta harkittaessa auttaa tutkijan kokeneisuus. Lähetekriteereistä perusterveydenhuollossa Käsitykseni on, että neuvoloissa jäädään edelleen liian usein odottamaan ikätason kiinniottoa pysähtymättä pohtimaan riittävän tarkasti, onko ohjausta tai muita toimenpiteitä edellyttävästä ongelmasta viitteitä. Milloin riittää seuranta, milloin tarvitaan toimenpiteitä? Neuvolaseuranta riittää, jos lapsella esiintyy vain yksittäisiä äännevirheitä (r tai s tai molemmat) eikä neuvolassa todeta minkäänlaisia viitteitä kielellisen tai muun kehityksen viivästymisestä. Kuitenkin myös yksittäinen äännevirhe (esimerkiksi t:n korvautuminen k:lla neljän vuoden ikään asti) voi ennakoida mm. lukivaikeutta. Kouluikää lähestyvä r- tai s-virheinen lapsi kannattaa ohjata puheterapeutille, jotta hän saa vanhempineen vähintään ohjausta kotiharjoittelua varten. Kielellistä toimintakykyä on hyvä alkaa tukea heti, kun on herännyt epäily kehityksen viivästymisestä. Yksilöllistä puheterapiaa ei ole puutteellisen yhteistyökyvyn vuoksi mahdollista aloittaa kovin pienelle lapselle, mutta jo puolitoistavuotiaan vanhempia voi (ja on suositeltavaa) ohjata laadukkaaseen kielelliseen vuorovaikutukseen. Myös päiväkodissa ja koulussa toteutetut tukitoimenpiteet ovat tärkeitä M. Asikainen

7 Jos neuvolassa todetaan useita äännevirheitä, puheen vaikeaselkoisuutta tai viitteitä ilmaisu- tai ymmärtämisvaikeudesta, lapsi kannattaa ohjata viimeistään kolmivuotiaana tarkempaan arvioon (vähintään puheterapeutin tutkimus). Kielellistä toimintakykyä on aiheellista selvittää myös tilanteissa, jotka eivät päällisin puolin näyttäisi olevan tekemisissä puheen ja kielen kehityksen kanssa (lyhytjänteisyys, niukka tai puuttuva katsekontakti). Ujous, heikko luottamus omaan osaamiseen tai kielteinen minäkuva yhdistyneenä kielen hallinnan puutteisiin voivat aiheuttaa valikoivaa puhumattomuutta. Perheen vuorovaikutussuhteiden ongelmat eivät aiheuta dysfasiaa, mutta ne saattavat heikentää kielihäiriöisen lapsen toimintakykyä entisestään. Lapsi tarvitsee tukea sekä vuorovaikutussuhteissa että kielellisessä toimintakkyvyssä. Sinkkonen (1993) on kuitenkin todennut, että kielelliset erityisvaikeudet ja niiden merkitys saavat lastenpsykiatrisissa selvityksissä usein liian vähän huomiota. Milloin lapsi pitäisi lähettää foniatrille ja milloin lastenneurologille? Yleinen käytäntö on, että lastenneurologille lähetetään lapset, joilla puheen ja kielen kehityksen viivästyminen liittyy laaja-alaiseen kehitysviiveeseen, kohtausoireisiin tai muihin neurologisiin oireisiin, ja lapset, joiden kehityksen epäillään taantuneen. Foniatrille taas lähetetään lapset, joilla esiintyy poikkeavuutta lähinnä puheen tai kielen kehityksessä. Foniatri on perehtynyt erityisesti puheen ja kielen kehityksen ongelmiin. Niinpä foniatrin konsultaatiota voidaan toisaalta pyytää aina, kun on punnittava puheen tai kielen kehityksen häiriön edellyttämien tukitoimenpiteiden tarpeellisuutta tai kun tarvitaan tietoa siitä, voiko jokin lapsessa tai hänen toimintaympäristössään todettu seikka vaikuttaa kielelliseen toimintakykyyn, ja miten se pitäisi huomioida. Foniatrin konsultaatio voi olla aiheellinen myös, jos lapsella esiintyy esimerkiksi oppimisvaikeutta, käyttäytymishäiriö tai masentuneisuutta ja lisäksi todetaan viitteitä kielellisen toimintakyvyn ongelmista. Kielellistä toimintakykyä tukemalla on mahdollista luoda paremmat edellytykset vuorovaikutukselle ja oppimiselle. Lopuksi Dysfasia on yleinen ongelma. Sen haittavaikutuksia ehkäistään lapsen toimintaympäristössä ja perusterveydenhuollossa tehtävillä toimenpiteillä. Olisi hyvä, jos dysfasia tunnistettaisiin jo neuvolassa. Epäselvissä tilanteissa tarvitaan perusteellisia tutkimuksia. Kun lapsi on vielä pieni, ei yleensä ole mahdollista luotettavasti päätellä sen enempää perusterveydenhuollossa kuin erikoissairaanhoidossakaan, mikä kehityksen viivästymisen aiheuttaa. Kehityksen tukemisessa ei kuitenkaan pidä odottaa lapsen kasvamista»tiettyyn ikään». Kielellisen kehityksen tukemisesta kotona ja päivähoidossa ei ole haittaa kehityksen hyvänlaatuisessa viivästymässä, ja erityisvaikeuksista kärsivälle lapselle se on oleellisen tärkeää. Vaikka puhuminen ja kielellinen vuorovaikutus ovat jokapäiväisiä toimintoja, vanhemmat eivät aina osaa päätellä, miten lapsen toimintakykyä voitaisiin kotioloissa tukea. Vanhemmat tarvitsevat konkreettista ohjausta. Lapsen kannalta on samantekevää, kuka vanhempia ohjaa oleellista on, että lapsi saa tarvitsemansa tuen. Kirjallisuutta Ahonen T, Siiskonen T, Aro T, toim. Sanat sekaisin? Kielelliset oppimisvaikeudet ja opetus kouluiässä. Juva: PS-kustannus, Aro T. Itsesäätely ja tarkkaavaisuus. Kirjassa: Siiskonen T, Aro T, Ahonen T, Ketonen R, toim. Joko se puhuu? Kielenkehityksen vaikeudet varhaislapsuudessa. Juva: PS-kustannus, Bishop DVM. Uncommon understanding. Development and disorders of language comprehension in children. Hove: Psychology Press, Marttinen M, Ahonen T, Aro T, Siiskonen T. Kielen kehityksen erityisvaikeus. Kirjassa: Sanat sekaisin? Kielelliset oppimisvaikeudet ja opetus kouluiässä. Ahonen T, Siiskonen T, Aro T, toim. Juva: PS-kustannus, Qvarnström M, Leppäsaari T. Viivästynyt puheenkehitys ja kielellisen kehityksen erityisvaikeus foniatrisena ongelmana. Suom Lääkäril 2002;10: Rantala SL, Asikainen M, Voutilainen A. Puheen ja kielellisen kehityksen häiriöt. Kirjassa: Lastenneurologia. Sillanpää M, Herrgård E, Iivanainen M, Koivikko M ja Rantala H, toim. 2. uudistettu painos. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim, Sinkkonen J. Kommunikaation ja sen häiriintymisen merkitys lapsen persoonallisuuden kehitykselle. Kirjassa: Hyytiäinen-Ruokokoski U, toim. Dysfasia. Kielenkehityksen erityisvaikeus. Turku: Aivohalvaus- ja afasialiitto, Viholainen H, Ahonen T. Motoriikka. Kirjassa: Siiskonen T, Aro T, Ahonen T, Ketonen R, toim. Joko se puhuu? Kielenkehityksen vaikeudet varhaislapsuudessa. Juva: PS-kustannus, MARJA ASIKAINEN, foniatri, osastonlääkäri HYKS:n lasten ja nuorten sairaala PL 280, HUS Miksi lapsen puhe ei suju? 2215

8 Mitä opin -kysymykset 1. Dysfasia tarkoittaa a) puheen viivästynyttä kehitystä b) puheen ja kielen viivästynyttä kehitystä c) puheliikkeiden ohjailun vaikeutta d) erityistä kielen omaksumisen vaikeutta 2. Tyypillisen leikki-ikäisen dysfaatikon ilmaisuvaikeus johtuu a) äännevirheistä b) puheliikkeiden ohjailun vaikeudesta c) kielellisistä puutteista d) kielen motorisista puutteista 3. Perheen vuorovaikutussuhteiden ongelmat a) voivat aiheuttaa dysfasiaa b) voivat heikentää kielihäiriöisen lapsen toimintakykyä c) eivät ole tekemisissä kielellisen toimintakyvyn kanssa 4. Vaikeassa dysfasiassa a) lapsi on aina lähes puhumaton b) lapsi voi puhua paljonkin, mutta puhe on erittäin vaikeaselkoista c) lapsi voi puhua paljonkin, mutta kielellinen toimintakyky on erittäin heikko 5. Jo puolitoistavuotias lapsi, jonka puheen kehitys on viivästynyt, a) hyötyy aina puheterapiasta b) hyötyy kielellisen toimintakyvyn tukemisesta c) hyötyy puhemotorisesta harjoittelusta Oikeat vastaukset sivulla

Puheen kehityksen ongelmat

Puheen kehityksen ongelmat Puheen kehityksen ongelmat 1. Vastuuvapautus 2. Foniatria oma erikoisala 3. Valokuvausohje Manta Tolvanen Lastenneurologian erikoislääkäri Lasten ja nuorten poliklinikka Tipotien sosiaali- ja terveysasema

Lisätiedot

Kielellinen erityisvaikeus

Kielellinen erityisvaikeus Kielellinen erityisvaikeus Lasten ja nuorten kielellinen erityisvaikeus (Specific language impairment, SLI) Kielellisessä erityisvaikeudessa (aiemmin dysfasia) lapsen puheen ja kielen kehitys viivästyy

Lisätiedot

Mitä on VARHAINEN PUUTTUMINEN?

Mitä on VARHAINEN PUUTTUMINEN? Kielellisen erityisvaikeuden Käypä hoito suositus. Varhainen puuttuminen puheen ja kielen kehityksen häiriöihin Marja Asikainen TAYS Foniatria ayl Kela 26.3.2014: Puheen ja kielen kehityksen häiriöiden

Lisätiedot

Lasten ja nuorten kielellinen erityisvaikeus käypä hoito- suositus ja arjen toiminnot

Lasten ja nuorten kielellinen erityisvaikeus käypä hoito- suositus ja arjen toiminnot Lasten ja nuorten kielellinen erityisvaikeus käypä hoito- suositus ja arjen toiminnot Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL Neural Oy, neuropsykologikeskus Mitä kielellinen erityisvaikeus on? Häiriö,

Lisätiedot

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen 301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin

Lisätiedot

Akateemiset opiskelutaidot, 2 op (ARTS-A0104) Helena Kurkela, KM helena.kurkela@aalto.fi

Akateemiset opiskelutaidot, 2 op (ARTS-A0104) Helena Kurkela, KM helena.kurkela@aalto.fi Akateemiset opiskelutaidot, 2 op (ARTS-A0104), KM helena.kurkela@aalto.fi 2. Luento ma 7.9. klo 14.00 15.30 (Otaniemi) ke 7.10. klo 15.00 16.30 (Arabia) * Opiskelukyky * Ajankäytön suunnittelu * Oppimisvaikeudet

Lisätiedot

KOMMUNIKOINTI KIELIHÄIRIÖISEN LAPSEN KANSSA Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry Stroke- och dysfasiförbundet rf OHJEITA PUHEEN JA KIELEN KEHITYKSEN TUKEMISEKSI KOTIOLOISSA: 1. Puhu lapsen kanssa kieli kehittyy

Lisätiedot

Kuntoutuksen suunnittelu Seinäjoen keskussairaalan lastenneurologian päiväsairaalassa

Kuntoutuksen suunnittelu Seinäjoen keskussairaalan lastenneurologian päiväsairaalassa Alueellinen koulutuspäivä Lasten ja nuorten kuntoutuksen hyvä suunnittelu 16.4.2008 Kuntoutuksen suunnittelu Seinäjoen keskussairaalan lastenneurologian päiväsairaalassa Ritva Norja lastenneurologian ylilääkäri

Lisätiedot

Miten tuen lasta, jolla on kielellinen erityisvaikeus

Miten tuen lasta, jolla on kielellinen erityisvaikeus Miten tuen lasta, jolla on kielellinen erityisvaikeus 9.12.2015 Outi Jalkanen Outi Jalkanen 27.2.2007 1 Kielellinen erityisvaikeus, Käypä hoito 2010 Kielellinen erityisvaikeus (specific language impairment,

Lisätiedot

Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen

Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen Kemi 4.9.2015 Marja Koivusalo, lastenneurologian erikoislääkäri, Kolpeneen palvelukeskus Lasten ja nuorten normaali kehitys Normaalin

Lisätiedot

Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta. Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014

Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta. Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014 Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014 Kielellinen erityisvaikeus (SLI) Häiriö, jossa lapsen kielellinen toimintakyky ei kehity iän

Lisätiedot

LENE-menetelmä koulun alkuvaiheen pulmien ennakoinnissa. Riitta Valtonen

LENE-menetelmä koulun alkuvaiheen pulmien ennakoinnissa. Riitta Valtonen LENE-menetelmä koulun alkuvaiheen pulmien ennakoinnissa Riitta Valtonen 1 Lene Leikki-ikäisen lapsen neurologinen arvio neuvolan terveydenhoitajien ja lääkäreiden työväline lapsen kehityksen arvioinnissa

Lisätiedot

Afaattisen henkilön kommunikaation tukeminen. Puheterapeutti Merja Eskola TYKS Kuntoutusosasto

Afaattisen henkilön kommunikaation tukeminen. Puheterapeutti Merja Eskola TYKS Kuntoutusosasto Afaattisen henkilön kommunikaation tukeminen Puheterapeutti Merja Eskola TYKS Kuntoutusosasto sisältö yleistä afasiasta ja kommunikaatiohäiriöistä minkälaisia häiriöitä afasia tuo tullessaan mitä muita

Lisätiedot

Nuorten lukivaikeuksien arviointi, ilmeneminen ja tukeminen

Nuorten lukivaikeuksien arviointi, ilmeneminen ja tukeminen Nuorten lukivaikeuksien arviointi, ilmeneminen ja tukeminen 16.9.2010 Helsinki Leila Kairaluoma, Niilo Mäki Instituutti KM, Erityisopettaja, tutkija Motivoimaa-hanke,Jyväskylä Erityisvaikeus Lukivaikeus

Lisätiedot

KUULON HARJOITTELU DYSFASIALAPSELLA, HOIDON SEURANTA HERÄTEVASTETUTKIMUKSIN

KUULON HARJOITTELU DYSFASIALAPSELLA, HOIDON SEURANTA HERÄTEVASTETUTKIMUKSIN KUULON HARJOITTELU DYSFASIALAPSELLA, HOIDON SEURANTA HERÄTEVASTETUTKIMUKSIN Suur-Helsingin Sensomotorinen Keskus Puh: 09-484644 2 TUTKIMUS Esittelemme seuraavassa yhteenvedon tutkimuksesta, joka on tehty

Lisätiedot

Aikuisiän oppimisvaikeudet ja niiden kohtaaminen

Aikuisiän oppimisvaikeudet ja niiden kohtaaminen Aikuisiän oppimisvaikeudet ja niiden kohtaaminen Jaana Körkkö, kouluttaja, ammatillinen erityisopettaja Satu Tuulasvirta, kouluttaja, ammatillinen erityisopettaja SISÄLTÖ: Aikuisten oppimisvaikeudet (johdanto

Lisätiedot

Sisällys. Sisällys. Esipuhe...13. 1 Äänteellisen kehityksen peruskäsitteet...17. I Äänteellisen kehityksen edellytykset

Sisällys. Sisällys. Esipuhe...13. 1 Äänteellisen kehityksen peruskäsitteet...17. I Äänteellisen kehityksen edellytykset Sisällys Esipuhe...13 1 Äänteellisen kehityksen peruskäsitteet...17 1.1 Äänteiden tuotto...17 1.1.1 Vokaalit...18 1.1.2 Konsonantit...19 1.2 Fonologia...22 1.3 Foneettinen kirjoitus...23 I Äänteellisen

Lisätiedot

Haastavat nuoret haastavat meidät toimimaan. Jokainen edistysaskel on monta kertaa suurempi, kuin miltä se aluksi näyttää (Kauppila 2003).

Haastavat nuoret haastavat meidät toimimaan. Jokainen edistysaskel on monta kertaa suurempi, kuin miltä se aluksi näyttää (Kauppila 2003). ERILAISET OPPIJAT Haastavat nuoret haastavat meidät toimimaan Jokainen edistysaskel on monta kertaa suurempi, kuin miltä se aluksi näyttää (Kauppila 2003). Perustana aito kohtaaminen Nuoren tulee kokea

Lisätiedot

1-vuotiaan lapsen terveystarkastus

1-vuotiaan lapsen terveystarkastus Tähän tunnistetarra Terveydenhoitajan tutkimuslomakkeet LASTEN TERVEYSSEURANTA 1. 2. 3. Kuntakoodi Sukupuoli 1 poika 2 tyttö Henkilötunnus (lapsen asuinkunta) 1-vuotiaan lapsen terveystarkastus A 4. Terveystarkastuksen

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 19.1.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 19.1.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 14 LAUSUNTO TOIVOMUSPONNESTA LASTEN OPPIMISVAIKEUKSIEN VARHAISESTA TUNNISTAMISESTA JA TUKI- JA KUNTOUTUSPALVELUJEN JÄRJESTÄMISESTÄ Terke 2009-2636 Esityslistan asia

Lisätiedot

Rutiininomaisten tapahtumaseurantojen mallit

Rutiininomaisten tapahtumaseurantojen mallit Kielen kehitys Lapsi oppii yhdistämään äänteitä pystyy kokoamaan niistä merkityksellisiä sanoja Kyky tuottaa äänteitä, kyky erottaa äänteet toisistaan Tunne- ja eleilmaisun kehittyminen fonologisen järjestelmän

Lisätiedot

3-vuotiaan lapsen terveystarkastus

3-vuotiaan lapsen terveystarkastus Tähän tunnistetarra Terveydenhoitajan tutkimuslomakkeet LASTEN TERVEYSSEURANTA 1. 2. Kuntakoodi Sukupuoli 1 poika 2 tyttö (lapsen asuinkunta) 3-vuotiaan lapsen terveystarkastus 3. Henkilötunnus A 4. Terveystarkastuksen

Lisätiedot

Neuropsykiatristen potilaiden kuntoutuksen lähtökohdat. Jukka Loukkola Neuropsykologi OYS neuropsykiatrian poliklinikka

Neuropsykiatristen potilaiden kuntoutuksen lähtökohdat. Jukka Loukkola Neuropsykologi OYS neuropsykiatrian poliklinikka Neuropsykiatristen potilaiden kuntoutuksen lähtökohdat Jukka Loukkola Neuropsykologi OYS neuropsykiatrian poliklinikka Mitä on neuropsykiatria? Potilaan ongelmilla neuraalinen perusta ja siihen liittyen

Lisätiedot

Laaja-alaiset oppimisvaikeudet TAKOMO 13.3.13. Kuka on erilainen oppija? Laaja-alaiset oppimisvaikeudet uutena haasteena

Laaja-alaiset oppimisvaikeudet TAKOMO 13.3.13. Kuka on erilainen oppija? Laaja-alaiset oppimisvaikeudet uutena haasteena Laaja-alaiset oppimisvaikeudet TAKOMO 13.3.13 Kuka on erilainen oppija? Laaja-alaiset oppimisvaikeudet uutena haasteena Kuka on erilainen oppija? Oppimisvaikeus= opiskelijalla on vaikeuksia saavuttaa opiskelun

Lisätiedot

Toiminnallisen näönkäytön tutkiminen lastenneurologisella osastolla ja poliklinikalla

Toiminnallisen näönkäytön tutkiminen lastenneurologisella osastolla ja poliklinikalla Toiminnallisen näönkäytön tutkiminen lastenneurologisella osastolla ja poliklinikalla NÄÄKKÖ NÄÄ 2011 Sh Sarianne Karulinna, Lh Anne Nastolin HYKS Lastenneurologinen Kuntoutusyksikkö CP-hankkeen tavoite

Lisätiedot

Sopeutumisvalmennuksen mahdollisuudet ja keinot tukea perhettä. Timo Teräsahjo, PsM, Aivoliitto ry

Sopeutumisvalmennuksen mahdollisuudet ja keinot tukea perhettä. Timo Teräsahjo, PsM, Aivoliitto ry Sopeutumisvalmennuksen mahdollisuudet ja keinot tukea perhettä Timo Teräsahjo, PsM, Aivoliitto ry Sopeutumisvalmennus Kuntoutujan ja hänen omaisensa ohjausta ja valmentautumista sairastumisen tai vammautumisen

Lisätiedot

Esityksen rakenne. Kaksikielisyystyyppejä Paradis ym. 2011. Yleisimpiä termejä. Vieraskieliset Suomessa Suurimmat vieraskieliset ryhmät 2001 ja 2011

Esityksen rakenne. Kaksikielisyystyyppejä Paradis ym. 2011. Yleisimpiä termejä. Vieraskieliset Suomessa Suurimmat vieraskieliset ryhmät 2001 ja 2011 Monikielisen lapsen kielellinen vaikeus Vieraskieliset Suomessa Vieraskielisten osuus samanikäisestä väestöstä vuosina 2001 ja 2011 (Helsingin seudun aluesarjat tilastokanta 2012, Suomen virallinen tilasto

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi. Erityisen monipuolista opiskelua

Ammattiopisto Luovi. Erityisen monipuolista opiskelua Ammattiopisto Luovi Erityisen monipuolista opiskelua HAAPAVESI 6.9.2013 Oppimisvaikeudet Oppimisvaikeuksilla tarkoitetaan sitä, että oppijalla on vaikeuksia saavuttaa opiskelun tavoitteet, tai tavoitteiden

Lisätiedot

Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi

Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi 1. Milloin lapsenne otti ensiaskeleensa? 2. Minkä ikäisenä lapsenne sanoi ensisanansa? Esimerkkejä ensisanoista (käännöksineen):

Lisätiedot

Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet

Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet Hyvinkään sairaala 19.11.2015 Neuropsykologian erikoispsykologi Laila Luoma laila.luoma@hus.fi 1 Neuropsykologian kohteena on aivojen ja käyttäytymisen

Lisätiedot

LAPSEN PUHEEN SUJUVUUDEN HÄIRIÖT

LAPSEN PUHEEN SUJUVUUDEN HÄIRIÖT LAPSEN PUHEEN SUJUVUUDEN HÄIRIÖT 3. painos 2008, Suomen änkyttäjien yhdistys ry 1. painos 2001 ja 2. painos 2004, Änkyttävien Lasten Yhdistys ÄLY ry Teksti: puheterapeutit Auli Laiho ja Sanna Vehka-aho

Lisätiedot

Miten neuropsykiatriset häiriöt todetaan ja mikä on lääkärin osuus toimintakyvyn määrittämisessä?

Miten neuropsykiatriset häiriöt todetaan ja mikä on lääkärin osuus toimintakyvyn määrittämisessä? Miten neuropsykiatriset häiriöt todetaan ja mikä on lääkärin osuus toimintakyvyn määrittämisessä? AnttiAlaräisänen, LT vsylilääkäri LSHP yleissairaalapsykiatria Mitä neuropsykiatria on? Erilaisia neuropsykiatrisia

Lisätiedot

1. DIAGNOSOIDUT OPPIMISEN VAIKEUDET PALOKUNTA- NUORELLA AD/HD = TARKKAAVAISUUS- JA YLIVILKKAUSHÄIRIÖ:

1. DIAGNOSOIDUT OPPIMISEN VAIKEUDET PALOKUNTA- NUORELLA AD/HD = TARKKAAVAISUUS- JA YLIVILKKAUSHÄIRIÖ: PALOTARUS SUURLEIRI 2010 / PADASJOKI MINILUENNOT /Taru Laurén / 5.-9.7.2010 1. DIAGNOSOIDUT OPPIMISEN VAIKEUDET PALOKUNTA- NUORELLA AD/HD = TARKKAAVAISUUS- JA YLIVILKKAUSHÄIRIÖ: A = ATTENTION = HUOMIO

Lisätiedot

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden

Lisätiedot

Kielten oppimisen vaikeuksien ja lukivaikeuksien yhteydet

Kielten oppimisen vaikeuksien ja lukivaikeuksien yhteydet Kielten oppimisen vaikeuksien ja lukivaikeuksien yhteydet Leena Holopainen Professori Joensuun yliopisto Mitä ovat lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet (= lukivaikeudet, dysleksia)? Dysleksia on yksi

Lisätiedot

Terveydenhoitajan työkalut lasten kehityshäiriöiden tunnistamiseen. Terveyden edistäminen

Terveydenhoitajan työkalut lasten kehityshäiriöiden tunnistamiseen. Terveyden edistäminen Terveydenhoitajan työkalut lasten kehityshäiriöiden tunnistamiseen Mirka Kallio 21.10.2015 NEUVOLAN ROOLI KEHITYSHÄIRIÖIDEN TUNNISTAMISESSA Neuvolapalveluja käyttävät lähes kaikki lapsiperheet Yhdistetyn

Lisätiedot

Lapsen näön seulonta neuvolassa Mihin suositukset perustuvat? Päivi Lindahl Silmätautien erikoislääkäri HYKS silmätautien klinikka Lasten yksikkö

Lapsen näön seulonta neuvolassa Mihin suositukset perustuvat? Päivi Lindahl Silmätautien erikoislääkäri HYKS silmätautien klinikka Lasten yksikkö Lapsen näön seulonta neuvolassa Mihin suositukset perustuvat? Päivi Lindahl Silmätautien erikoislääkäri HYKS silmätautien klinikka Lasten yksikkö Suositusten lähtökohdat Määräaikaistarkastusten minimointi

Lisätiedot

MIKSI TUKIVIITTOMAT?

MIKSI TUKIVIITTOMAT? MITKÄ TUKIVIITTOMAT? Tukiviittomilla tarkoitetaan viittomamerkkien käyttämistä puhutun kielen rinnalla, siten että lauseen avainsanat viitotaan. Tukiviittomien tarkoituksena on tukea ja edistää puhutun

Lisätiedot

Eveliina Latomaa. 1-3-vuotiaan lapsen puheen kehitys ja terveydenhoitajan antama tuki lastenneuvolassa

Eveliina Latomaa. 1-3-vuotiaan lapsen puheen kehitys ja terveydenhoitajan antama tuki lastenneuvolassa Eveliina Latomaa 1-3-vuotiaan lapsen puheen kehitys ja terveydenhoitajan antama tuki lastenneuvolassa Opinnäytetyö Syksy 2013 Sosiaali- ja terveysalan yksikkö Hoitotyön koulutusohjelma 2 SEINÄJOEN AMMATTIKORKEAKOULU

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen kasvatus- ja perheneuvolan. 7.11.2007 Maija Rauhala Projektityöntekijä, Leevi-hanke

Varhainen puuttuminen kasvatus- ja perheneuvolan. 7.11.2007 Maija Rauhala Projektityöntekijä, Leevi-hanke Varhainen puuttuminen kasvatus- ja perheneuvolan näkökulmasta 7.11.2007 Maija Rauhala Projektityöntekijä, Leevi-hanke Alustuksen runko Varhainen puuttuminen päivähoidossa Kasperin ja päivähoidon yhteistyö,

Lisätiedot

Skolioosin kliiniset tutkimukset - Miten tutkin skolioosipotilaan kouluterveydenhuollossa, terveyskeskuksessa ja erikoissairaanhoidossa?

Skolioosin kliiniset tutkimukset - Miten tutkin skolioosipotilaan kouluterveydenhuollossa, terveyskeskuksessa ja erikoissairaanhoidossa? Skolioosin kliiniset tutkimukset - Miten tutkin skolioosipotilaan kouluterveydenhuollossa, terveyskeskuksessa ja erikoissairaanhoidossa? EL Johanna Syvänen, TYKS 22.1.2015 Kouluterveydenhuolto Tavoite

Lisätiedot

2013-2015 Työntekijän Valtone-vihko

2013-2015 Työntekijän Valtone-vihko 2013-2015 Työntekijän Valtone-vihko Kädessäsi oleva vihko on osa Valtone valmennusta ja toimintaa nepsy-aikuisille projektin tiedonjakamiseen kuuluvaa työtä. Valtone hanke on toiminut vuosina 2013 2015.

Lisätiedot

Kuka on erilainen oppija

Kuka on erilainen oppija Kuka on erilainen oppija Oppimisvaikeudet Lukivaikeudet Muut kielelliset erityisvaikeudet Matematiikan erityisvaikeudet Tarkkaavaisuuden ja toiminnan ohjauksen vaikeudet Motoriset vaikeudet Hahmotusvaikeudet

Lisätiedot

4-VUOTIAAN LAPSEN KEHITYKSEN SEURANTA

4-VUOTIAAN LAPSEN KEHITYKSEN SEURANTA 4-VUOTIAAN LAPSEN KEHITYKSEN SEURANTA LUOTTAMUKSELLINEN Lapsen nimi: Vanhemmat / huoltajat: Päivähoito-/kerhopaikka: Hoitaja: Syntymäaika: Terveydenhoitaja: 1. SOSIAALISET TAIDOT 1. Kuvaile millainen lapsi

Lisätiedot

Kuntoutumispalvelut Lastenneurologinen yksikkö

Kuntoutumispalvelut Lastenneurologinen yksikkö Kuntoutumispalvelut Lastenneurologinen yksikkö Hanna Suhonen-Polvi LT, Ylilääkäri Kuntoutuksen, hallinnon erityispätevyys Lastenneuvola- ja kouluterveydenhuoltotyön erityispätevyys Turun sosiaali- ja terveystoimi

Lisätiedot

KUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa

KUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa KUN LUKEMINEN ON HANKALAA Helena Sorsa Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet Lukivaikeus dysleksia fonologinen häiriö: henkilö ei kykene muuttamaan lukemaansa puheeksi näkee sanat, mutta ei löydä äänneasua

Lisätiedot

HOJKS-ohje Ammatillinen koulutus. 13.6.2013 Johtoryhmä, päivitetty 15.8.2014 MO

HOJKS-ohje Ammatillinen koulutus. 13.6.2013 Johtoryhmä, päivitetty 15.8.2014 MO HOJKS-ohje Ammatillinen koulutus 13.6.2013 Johtoryhmä, päivitetty 15.8.2014 MO 1 Turun ammatti-instituutti Ammatillinen koulutus HOJKS- toimintaohje Huomaa! HOJKS lomakkeet näkyvät reaaliajassa huoltajilla

Lisätiedot

ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSTEET II-OSA

ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSTEET II-OSA ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSTEET II-OSA pe 28.10 - nauhoite d Pekka Matilainen ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSTEET II-osan aihepiirit Erityiskasvatus varhaislapsuudessa Erityisopetus perusopetuksessa Erityiskasvatus

Lisätiedot

Lapsen tyypillinen kehitys. -kommunikaatio -kielellinen kehitys

Lapsen tyypillinen kehitys. -kommunikaatio -kielellinen kehitys Lapsen tyypillinen kehitys -kommunikaatio -kielellinen kehitys Kielellinen kehitys Vauvalla on synnynnäinen kyky vastaanottaa kieltä ja tarve olla vuorovaikutuksessa toisen ihmisen kanssa Kielellinen kehitys

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen nimi: Pvm. Keskusteluun osallistujat LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen Vasu) on vanhempien ja päivähoidon henkilöstön välinen työväline, jonka avulla luodaan

Lisätiedot

TIEDONSIIRTOLOMAKE LAPSEN SIIRTYESSÄ PÄIVÄHOIDOSTA ESIOPE- TUKSEEN

TIEDONSIIRTOLOMAKE LAPSEN SIIRTYESSÄ PÄIVÄHOIDOSTA ESIOPE- TUKSEEN Huoltajien lomake TIEDONSIIRTOLOMAKE LAPSEN SIIRTYESSÄ PÄIVÄHOIDOSTA ESIOPE- TUKSEEN Tiedonsiirron tarkoituksena on helpottaa yhteistyötä kodin, päivähoidon ja koulun kanssa. Tiedonsiirtolomakkeeseen kootaan

Lisätiedot

Lapsi tarvitsee tietoa kehitysvammaisuudestaan! Miksi on tärkeä puhua lapselle hänen kehitysvammastaan

Lapsi tarvitsee tietoa kehitysvammaisuudestaan! Miksi on tärkeä puhua lapselle hänen kehitysvammastaan Lapsi tarvitsee tietoa kehitysvammaisuudestaan! Miksi on tärkeä puhua lapselle hänen kehitysvammastaan kuva: kuvakori Lapsi tarvitsee tietoa kehitysvammaisuudestaan! Miksi on tärkeää puhua lapselle hänen

Lisätiedot

AAC -menetelmien sovellus kehitysvammahuoltoon. Kirsi Vainio 24.3.2011

AAC -menetelmien sovellus kehitysvammahuoltoon. Kirsi Vainio 24.3.2011 AAC -menetelmien sovellus kehitysvammahuoltoon Kirsi Vainio 24.3.2011 1 Kommunikointi Tarkoittaa niitä keinoja joilla ihminen on yhteydessä toisiin Merkittävä tekijä ihmisen persoonallisuuden muodostumisessa

Lisätiedot

HOJKS-ohje Ammatillinen koulutus

HOJKS-ohje Ammatillinen koulutus HOJKS-ohje Ammatillinen koulutus 13.6.2013 Johtoryhmä, Päivitetty 17.3.2016 toiminnanohjausryhmä, 4.5.2016 SL, MO 1 Turun ammatti-instituutti Ammatillinen koulutus HOJKS- toimintaohje Erityisen tuen käsitteet

Lisätiedot

KOGNITIIVINEN KUNTOUTUS

KOGNITIIVINEN KUNTOUTUS KOGNITIIVINEN KUNTOUTUS Psykologi Nina Näyhä Osastonhoitaja Marja Nordling Psykiatrinen kuntoutumisosasto T9 Seinäjoen keskussairaala EPSHP 3.10.2007 Kuntoutusfoorumi OSASTO T9 18 kuntoutuspaikkaa selkeästi

Lisätiedot

PALVELUOPAS. Mitä ovat neuropsykologinen kuntoutus, puheterapia, toimintaterapia, psykoterapia ja musiikkiterapia?

PALVELUOPAS. Mitä ovat neuropsykologinen kuntoutus, puheterapia, toimintaterapia, psykoterapia ja musiikkiterapia? PALVELU Mitä ovat neuropsykologinen kuntoutus, puheterapia, toimintaterapia, psykoterapia ja musiikkiterapia? Mitä eri alojen asiantuntijat tekevät Hipossa? Lisätietoja voit kysyä meiltä! NEUROPSYKOLOGINEN

Lisätiedot

VYYHTI. Kehittämistoiminnan prosessin kuvaus. Nykykäytäntöjen kartoittaminen Swot analyysin avulla

VYYHTI. Kehittämistoiminnan prosessin kuvaus. Nykykäytäntöjen kartoittaminen Swot analyysin avulla VYYHTI alle kouluikäisten ja alakouluikäisten kuntoutustyöryhmä Lapualla Kehittämistoiminnan prosessin kuvaus Nykykäytäntöjen kartoittaminen Swot analyysin avulla Nykykäytäntöjen kartoittaminen Swot analyysin

Lisätiedot

Muistisairaudet 23.10.13

Muistisairaudet 23.10.13 Muistisairaudet 23.10.13 Muistaminen on aivojen tärkeimpiä tehtäviä Kaikki älyllinen toiminta perustuu tavalla tai toisella muistiin Muisti muodostaa identiteetin ja elämänhistorian Muistin avulla tunnistamme

Lisätiedot

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Tukikeskustelukoulutus Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Peter Vermeulen Olen jotakin erityistä Kuinka kertoa lapsille ja nuorille

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) Perusturva- ja terveyslautakunta 69 27.08.2013. 69 Asianro 3577/06.00.00/2013

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) Perusturva- ja terveyslautakunta 69 27.08.2013. 69 Asianro 3577/06.00.00/2013 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) 69 Asianro 3577/06.00.00/2013 Valtuustoaloite Kuopion kaupungin perusterveydenhuoltoon 1-2 puheterapeutin toimen lisäämisestä Krista Rönkkö (ps) ja yhdeksän muuta

Lisätiedot

erityisen tuen tarpeen määrittely ja päivähoito

erityisen tuen tarpeen määrittely ja päivähoito erityisen tuen tarpeen määrittely ja päivähoito päivi pihlaja turun yliopisto 2006 Päivähoidon tehtäviä tukea lasten koteja näiden kasvatustehtävässään ja yhdessä kotien kanssa edistää lapsen persoonallisuuden

Lisätiedot

ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset

ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset POTILASOHJE 1 (8) S ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset POTILASOHJE 2 (8) SISÄLLYSLUETTELO Mitä kehityshäiriöiden seulonta tarkoittaa? 3 Ultraääniseulontatutkimukset 4 Varhainen ultraääniseulonta Toisen

Lisätiedot

tulisi käyttää, miten oireet näkyvät arjen tilanteissa?

tulisi käyttää, miten oireet näkyvät arjen tilanteissa? Kehityshäiriöt neuropsykologinnäkökulmasta - millointutkitaan, miten tutkimustuloksia tulisi käyttää, miten oireet näkyvät arjen tilanteissa? Rovaniemi3.11.2015 LiisaPaavola FT,neuropsykologianerikoispsykologi

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen nimi: Pvm: Keskusteluun osallistujat: Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen vasu) on varhaiskasvatuksen henkilöstön työväline, jonka avulla luodaan yhteisiä

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE OPETTAJALLE JA ERITYISOPETTAJALLE

KYSELYLOMAKE OPETTAJALLE JA ERITYISOPETTAJALLE KYSELYLOMAKE OPETTAJALLE JA ERITYISOPETTAJALLE luokka-asteille 1-6 Oppilaan nimi: Luokka: Koulun yhteystiedot: Osoite Puhelin Luokanopettaja/luokanvalvoja: Nimi: Puhelin: Sähköposti: Kuinka kauan olet

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) historia Opetuslautakunta 26.03.2013 40 Opetuslautakunta päätti antaa seuraavan lausunnon kaupunginhallitukselle: Perusopetuslain ja opetussuunnitelman perusteiden

Lisätiedot

Kankaan kouluun? LUOTTAMUKSELLINEN. Kankaan koulu Koulurinteentie 7b 15870 Hollola 03-8803 241 044-7801 222 1. LAPSEN/NUOREN TIEDOT. Nimi.

Kankaan kouluun? LUOTTAMUKSELLINEN. Kankaan koulu Koulurinteentie 7b 15870 Hollola 03-8803 241 044-7801 222 1. LAPSEN/NUOREN TIEDOT. Nimi. 1 Kankaan kouluun? LUOTTAMUKSELLINEN Kankaan koulu Koulurinteentie 7b 15870 Hollola 03-8803 241 044-7801 222 1. LAPSEN/NUOREN TIEDOT Nimi Syntymäaika Osoite diagnoosi 2. HUOLTAJIEN TIEDOT Äiti Isä Muu

Lisätiedot

5. luokan terveystarkastus

5. luokan terveystarkastus Tähän tunnistetarra Terveydenhoitajan tutkimuslomakkeet NUORTEN TERVEYSSEURANTA 1. Kuntakoodi (lapsen asuinkunta) 5. luokan terveystarkastus 2. Sukupuoli 1 poika 2 tyttö 3. Henkilötunnus - 4. Terveystarkastuksen

Lisätiedot

Sikiöseulonnat OPAS LASTA ODOTTAVILLE. Tietoa sikiön kromosomi- ja rakennepoikkeavuuksien seulonnoista

Sikiöseulonnat OPAS LASTA ODOTTAVILLE. Tietoa sikiön kromosomi- ja rakennepoikkeavuuksien seulonnoista Tämä esite on tarkoitettu kaikille lasta odottaville vanhemmille. Vanhempien toivotaan tutustuvan esitteeseen yhdessä. Sikiö seulontoihin osallistuminen on vapaaehtoista. Sikiöseulonnat OAS LASTA ODOTTAVILLE

Lisätiedot

Käypä hoito -suositus

Käypä hoito -suositus Käypä hoito -suositus Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Foniatrit ry:n ja Suomen Lastenneurologisen yhdistyksen asettama työryhmä Lasten ja nuorten kielellinen erityisvaikeus (dysfasia) Käypä

Lisätiedot

AIVOJUMPPA BRAIN GYM. 20.8.2014 Eija Määttä ja Lea Torvinen Muistiluotsi Kainuu

AIVOJUMPPA BRAIN GYM. 20.8.2014 Eija Määttä ja Lea Torvinen Muistiluotsi Kainuu AIVOJUMPPA BRAIN GYM 20.8.2014 Eija Määttä ja Lea Torvinen Muistiluotsi Kainuu Mitä aivojumppa on? Menetelmän on kehittänyt kalifornialainen kasvatustieteiden tohtori P.E.Dennison yhdessä vaimonsa Gail

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

4-vuotiaan lapsen Hyve mallin mukainen vanhempien ja päivähoidon yhteinen varhaiskasvatuskeskustelurunko

4-vuotiaan lapsen Hyve mallin mukainen vanhempien ja päivähoidon yhteinen varhaiskasvatuskeskustelurunko 4-vuotiaan lapsen Hyve mallin mukainen vanhempien ja päivähoidon yhteinen varhaiskasvatuskeskustelurunko 1. Tunne-elämän kehitys, sosiaaliset taidot, vuorovaikutus ja leikki on utelias, haluaa tutkia,

Lisätiedot

Lukivaikeudet haasteena

Lukivaikeudet haasteena Lukivaikeudet haasteena Lukemiseen liittyvät ongelmat tulevat usein esiin hitautena ja työläytenä. Myös luetun ymmärtäminen on osalle hankalaa, samoin juuri luetun asian muistaminen. H13: Mä pidän taukoja,

Lisätiedot

Kielelliset vaikeudet ja niiden. Irma Kakkuri, lehtori Erityispedagogiikka, Jy

Kielelliset vaikeudet ja niiden. Irma Kakkuri, lehtori Erityispedagogiikka, Jy Kielelliset vaikeudet ja niiden kohtaaminen lukiossa Irma Kakkuri, lehtori Erityispedagogiikka, Jy Mitä lukemis ja kirjoittamisvaikeudella tarkoitetaan? Erillinen, merkittävä lukutaidon kehittymisen puute,

Lisätiedot

Lotta Tähtinen KEHITYKSELLISIÄ HAASTEITA, MONIMUOTOISIA VAIKEUKSIA -POTILASOHJE DIAGNOOSIN F83 SAANEILLE LAPSILLE JA HEIDÄN PERHEILLEEN -

Lotta Tähtinen KEHITYKSELLISIÄ HAASTEITA, MONIMUOTOISIA VAIKEUKSIA -POTILASOHJE DIAGNOOSIN F83 SAANEILLE LAPSILLE JA HEIDÄN PERHEILLEEN - Lotta Tähtinen KEHITYKSELLISIÄ HAASTEITA, MONIMUOTOISIA VAIKEUKSIA -POTILASOHJE DIAGNOOSIN F83 SAANEILLE LAPSILLE JA HEIDÄN PERHEILLEEN - Hoitotyön koulutusohjelma 2014 KEHITYKSELLISIÄ HAASTEITA, MONIMUOTOISIA

Lisätiedot

Kehitysvamma autismin liitännäisenä vai päinvastoin? Maria Arvio

Kehitysvamma autismin liitännäisenä vai päinvastoin? Maria Arvio Kehitysvamma autismin liitännäisenä vai päinvastoin? Maria Arvio Mitä yhteistä autismilla (A) ja kehitysvammalla (KV)? Elinikäiset tilat Oireita, ei sairauksia Diagnoosi tehdään sovittujen kriteereiden

Lisätiedot

Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely

Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Lähtökohtia Tavoitteena asiakkaan osallisuuden lisääminen. Asiakkaan kokemusmaailmaa tulee rikastuttaa tarjoamalla riittävästi elämyksiä ja kokemuksia. Konkreettisten

Lisätiedot

KUNTOUTUSKOMPASSI VARHAISKUNTOUTUSPALVELUT YLÖJÄRVELLÄ. www.ylojarvi.fi

KUNTOUTUSKOMPASSI VARHAISKUNTOUTUSPALVELUT YLÖJÄRVELLÄ. www.ylojarvi.fi KUNTOUTUSKOMPASSI VARHAISKUNTOUTUSPALVELUT YLÖJÄRVELLÄ www.ylojarvi.fi Kuntoutuskompassin tarkoituksena on antaa tietoa päivähoitoikäisten lasten vanhemmille sekä kaupungin henkilöstölle varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Somaattisen sairauden poissulkeminen

Somaattisen sairauden poissulkeminen Psykoosit Psykoosit Yleisnimitys: todellisuudentaju selvästi vääristynyt ongelma, jossa ihmisellä on heikentynyt kyky erottaa aistien kautta tulevat ärsykkeet omista mielikuvista vaikeus erottaa, mikä

Lisätiedot

Erityislapset partiossa

Erityislapset partiossa Erityislapset partiossa Neuropsykiatristen häiriöiden teoriaa ja käytännön vinkkejä Inkeri Äärinen Psykologi Teoriaa Neuropsykiatrinen häiriö on aivojen kehityksellinen häiriö, joka vaikuttaa usein laaja-alaisesti

Lisätiedot

Lukivaikeus. ttömällä kouluopetuksella

Lukivaikeus. ttömällä kouluopetuksella LUKIVAIKEUS Lukivaikeus Lukemiseen ja/tai kirjoittamiseen liittyvät erityisvaikeudet, jotka ovat ristiriidassa oppijan muuhun lahjakkuustasoon ja oppimiskykyyn eli lukivaikeus ei selity - alhaisella älykkyydellä

Lisätiedot

Sikiöseulonnat OPAS RASKAANA OLEVILLE. Tietoa sikiön kromosomi- ja rakennepoikkeavuuksien seulonnoista

Sikiöseulonnat OPAS RASKAANA OLEVILLE. Tietoa sikiön kromosomi- ja rakennepoikkeavuuksien seulonnoista Tämä esite on tarkoitettu kaikille raskaana oleville. Vanhempien toivotaan tutustuvan esitteeseen yhdessä. Sikiö seulontoihin osallistuminen on vapaaehtoista. Sikiöseulonnat OPAS RASKAANA OLEVILLE Tietoa

Lisätiedot

Kielelliset erityisvaikeudet ja lukemaan oppiminen

Kielelliset erityisvaikeudet ja lukemaan oppiminen Lectio Praecursoria Tiina Siiskonen Kielelliset erityisvaikeudet ja lukemaan oppiminen Tiina Siiskosen väitöskirja Kielelliset erityisvaikeudet ja lukemaan oppiminen tarkastettiin Jyväskylän yliopistossa

Lisätiedot

Kehitysvammaisen henkilön psykiatrinen arviointi

Kehitysvammaisen henkilön psykiatrinen arviointi Kehitysvammaisen henkilön psykiatrinen arviointi Terhi Koskentausta LKT, psykiatrian erikoislääkäri, kehitysvammalääketieteen erityispätevyys apulaisylilääkäri HYKS, kehitysvammapsykiatrian yksikkö konsultoiva

Lisätiedot

Lapsen levottomuus ja aggressiivisuus

Lapsen levottomuus ja aggressiivisuus Lapsen levottomuus ja aggressiivisuus Terveydenhoitajapäivät 2015 Kuntoutussuunnittelija, sh (AMK), TtM Kaisa Parviainen, Projektipäällikkö, th, psykoterapeutti Kaisa Humaljoki 10.2.2015 ADHD-liitto ry

Lisätiedot

Kuka on näkövammainen?

Kuka on näkövammainen? Näkövammat 1 Sisältö Kuka on näkövammainen? 3 Millaisia näkövammat ovat? 4 Näöntarkkuus 4 Näkökenttä 4 Kontrastien erotuskyky 6 Värinäkö 6 Silmien mukautuminen eri etäisyyksille 6 Silmien sopeutuminen

Lisätiedot

Etevan asiantuntijapalvelut psykiatrisen erikoissairaanhoidon tukena

Etevan asiantuntijapalvelut psykiatrisen erikoissairaanhoidon tukena Etevan asiantuntijapalvelut psykiatrisen erikoissairaanhoidon tukena Oili Sauna-aho Asiantuntijapalvelun päällikkö, neuropsykologian erikoispsykologi Tapaus Pentti 35-vuotias mies, jolla diagnosoitu keskivaikea

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan erikoistumisopinnot

Sosiaali- ja terveysalan erikoistumisopinnot OPINTO-OPAS 2007 2008 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan laitos Sosiaali- ja terveysalan erikoistumisopinnot ERITYISKASVATUKSEN ERIKOISTUMISOPINNOT, TUKEA LAPSELLE KUMPPANUUTTA KASVATTAJALLE

Lisätiedot

VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA

VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA PÄIVÄKOTI MAJAKKA VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA Majakan päiväkoti on pieni kodinomainen päiväkoti Nurmijärven kirkonkylässä, Punamullantie 12. Päiväkodissamme on kaksi ryhmää: Simpukat ja Meritähdet. Henkilökunta:

Lisätiedot

Suomen kielen Osaamispyörä -työkalu

Suomen kielen Osaamispyörä -työkalu Suomen kielen Osaamispyörä -työkalu Tavoitteet Kohderyhmät Käyttö Suomen kielen Osaamispyörän tavoitteena on tehdä näkyväksi maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden suomen kielen osaamista. Osaamispyörä

Lisätiedot

ADHD KUN ARKIPÄIVÄ ON YHTÄ KAAOSTA

ADHD KUN ARKIPÄIVÄ ON YHTÄ KAAOSTA ADHD KUN ARKIPÄIVÄ ON YHTÄ KAAOSTA On aivan tavallista, että pikkulapsen on vaikea istua paikallaan, keskittyä ja hillitä mielijohteitaan. ADHD:stä (Attention Deficit Hyperactivity Disorder) kärsivillä

Lisätiedot

LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA

LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA Lapsen nimi: Pvm: Keskusteluun osallistujat: Lapsen esiopetussuunnitelma (esiops) on esiopetuksen henkilöstön työväline, jonka avulla luodaan yhteisiä tavoitteita ja sopimuksia

Lisätiedot

Hippo Terapiaklinikka, Turku Terapiaryhmät 2016-2017

Hippo Terapiaklinikka, Turku Terapiaryhmät 2016-2017 Hippo Terapiaklinikka, Turku Terapiaryhmät 2016-2017 LUKISIEPPARI Ryhmä on tarkoitettu lapsille, joilla on luku- ja kirjoitustaidon vaikeuksia. Tavoitteena on fonologisten ja nopean nimeämisen taitojen

Lisätiedot

MUISTIONGELMIEN HUOMIOIMINEN TYÖTERVEYSHUOLLOSSA, KEHITYSVAMMAISTEN SEKÄ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEASIAKKAIDEN HOIDOSSA

MUISTIONGELMIEN HUOMIOIMINEN TYÖTERVEYSHUOLLOSSA, KEHITYSVAMMAISTEN SEKÄ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEASIAKKAIDEN HOIDOSSA . MUISTIONGELMIEN HUOMIOIMINEN TYÖTERVEYSHUOLLOSSA, KEHITYSVAMMAISTEN SEKÄ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEASIAKKAIDEN HOIDOSSA ERITYISRYHMIEN MUISTIONGELMAT Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen

Lisätiedot

MONIKULTTUURISEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN HAASTEET. Selkokielen käyttö opetuksessa. Suvi Lehto-Lavikainen, Koulutuskeskus Salpaus

MONIKULTTUURISEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN HAASTEET. Selkokielen käyttö opetuksessa. Suvi Lehto-Lavikainen, Koulutuskeskus Salpaus MONIKULTTUURISEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN HAASTEET Selkokielen käyttö opetuksessa Suvi Lehto-Lavikainen, Koulutuskeskus Salpaus Ihmisten viestinnän epätarkkuus johtaa usein virheellisiin tulkintoihin keskusteluissa!

Lisätiedot

Kielelliset oppimisvaikeudet

Kielelliset oppimisvaikeudet ERKO erityispedagoginen täydennyskoulutus Kielelliset oppimisvaikeudet Haapavesi, Jokihelmen opisto 2.12.2013 Ohjaava opettaja Raisa Sieppi raisa.sieppi@tervavayla.fi Kielelliset oppimisvaikeudet Puheen

Lisätiedot

Psyykkisten rakenteiden kehitys

Psyykkisten rakenteiden kehitys Psyykkisten rakenteiden kehitys Bio-psykososiaalinen näkemys: Ihmisen psyykkinen kasvu ja kehitys riippuu bioloogisista, psykoloogisista ja sosiaalisista tekijöistä Lapsen psyykkisen kehityksen kannalta

Lisätiedot