Espoon kaupunki Pöytäkirja 200. Rakennuslautakunta Sivu 1 / 1

Transkriptio

1 Rakennuslautakunta Sivu 1 / / / Kiinteistön kunnossapitoa koskevan toimenpidepyynnön saattaminen rakennuslautakunnan käsiteltäväksi, , Seilikaari 10, Espoo Valmistelijat / lisätiedot: Hellsten Petri, puh. (09) etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Rakennusvalvontapäällikkö Veronica Rehn-Kivi Rakennuslautakunta päättää olla ryhtymättä velvoitetoimenpiteisiin kiinteistöä koskevan toimenpidepyynnön johdosta. Perustelut Asunto Oy Mankkaanlehdon omistamalla kiinteistöllä sijaitsee neljä rivitaloa sekä yksi kahden asunnon talo, joissa on yhteensä 20 huoneistoa. Kohde on valmistunut vuonna 1983 ja uudisrakennusluvan mukainen rakennustyö on loppukatselmoitu Kiinteistölle on lisäksi myönnetty muutoslupa katoksen rakentamiselle asunnon V päätyyn sekä vähäisille sisärakenteiden muutoksille asunnossa V. Muutosluvan mukaiset rakennustyöt on loppukatselmoitu Loppukatselmuksissa ei ole todettu rakennuksiin liittyviä puutteita, jotka olisivat antaneet aihetta huomautuksiin. Asiassa on kysymys siitä, onko Asunto Oy Mankkaanlehto kiinteistön omistajana laiminlyönyt maankäyttö- ja rakennuslaissa 166 :n 1 momentissa säädettyä rakennusten kunnossapitovelvoitettaan. Jotta rakennuslautakunta voisi maankäyttö- ja rakennuslain 166 :n 3 momentin ja 182 :n nojalla määrätä ja antaa velvoitteen rakennusten korjaamiseksi, lautakunnan tulisi voida todeta, että rakennusten kunnossapito on laiminlyöty. Velvoite maankäyttö- ja rakennuslain 166 :n 4 momentin mukaisen kuntotutkimuksen suorittamiseksi puolestaan edellyttäisi tarvetta rakennuksen terveellisyyden ja turvallisuuden johdosta ilmeisen välttämättömien korjaustoimenpiteiden selvittämiseen. Toimenpidepyynnön tekijän sekä kiinteistön omistajan esittämistä selvityksistä on todettavissa, että kiinteistöllä on ilmennyt korjaustarpeita muun muassa salaojitukseen, kattovesien johtamiseen, ryömintätilojen tuuletukseen sekä alapohjien läpivientien tiiviyteen liittyen. Lisäksi on ilmennyt, että perustuksia ja salaojia ympäröivissä maantäytöissä käytetyt maa-ainekset eivät ainakaan kaikilta osin vastaa sitä, mitä rakennusaikaisissa suunnitelmissa on esitetty. Kiinteistön omistaja on asiassa antamansa vastineen, esitettyjen selvitysten sekä kohteessa suoritetun valvontakäynnin perusteella ryhtynyt toimenpiteisiin kiinteistöllä olevissa rakennuksissa ilmenneiden

2 Rakennuslautakunta Sivu 2 / 2 korjaustarpeiden kuntoon saattamiseksi. Korjaussuunnittelussa ja korjausten toteuttamisessa on käytetty apuna ulkopuolisia asiantuntijoita. Kiinteistön omistaja on suorittanut myös Espoon kaupungin terveystarkastajan edellyttämät korjaukset ja selvitykset. Mistään asiassa esitetystä asiantuntijaselvityksestä ei ilmene, että toimenpidepyynnön tekijän hallinnassa olevassa asunnossa V tai muissakaan kiinteistön rakennuksissa olisi terveyshaittaa aiheuttavia vaurioita. Koska kiinteistön omistaja on tässä tapauksessa asunto-osakeyhtiö, tulee kiinteistön kunnossapitoa koskevassa päätöksenteossa noudattaa asuntoosakeyhtiölaissa säädettyjä menettelyjä. Vaihtoehtoisiin korjaustapoihin liittyvät yhtiön osakkaiden väliset erimielisyydet eivät siten yksinään ole osoitus siitä, että yhtiö olisi laiminlyönyt kunnossapitovelvoitettaan. Asunnon V päädyssä olevan lisärakennuksen kunnossapitovastuun ja - kustannusten jakautumista koskeva toimenpidepyynnön tekijän ja kiinteistön omistajan välinen erimielisyys on yksityisoikeudellinen asia, joka ei kuulu rakennusvalvontaviranomaisen arvioitavaksi. Asiassa ei edellä kerrotun perusteella ole todettavissa, että kiinteistön omistaja olisi laiminlyönyt maankäyttö- ja rakennuslain 166 :n 1 momentissa säädettyä rakennusten kunnossapitovelvollisuuttaan. Aihetta velvoitepäätöksen antamiselle ei näin ollen ole. Toimenpidepyynnössä vaaditun katselmuksen järjestämiselle ei myöskään voida katsoa olevan tässä tilanteessa perustetta. Sovellettavat säännökset Maankäyttö- ja rakennuslain 166 :n 1 momentin mukaan rakennus ympäristöineen on pidettävä sellaisessa kunnossa, että se jatkuvasti täyttää terveellisyyden, turvallisuuden ja käyttökelpoisuuden vaatimukset eikä aiheuta ympäristöhaittaa tai rumenna ympäristöä. Saman pykälän 3 momentin mukaan jos rakennuksen kunnossapitovelvollisuus laiminlyödään, kunnan rakennusvalvontaviranomainen voi määrätä rakennuksen korjattavaksi tai sen ympäristön siistittäväksi. Edelleen saman pykälä 4 momentin mukaan ennen korjauskehotuksen antamista rakennusvalvontaviranomainen voi määrätä rakennuksen omistajan esittämään rakennusta koskevan kuntotutkimuksen terveellisyyden ja turvallisuuden johdosta ilmeisen välttämättömien korjaustoimenpiteiden selvittämiseksi. Maankäyttö- ja rakennuslain 182 :n mukaan jos joku ryhtyy toimiin tämän lain tai sen nojalla annettujen säännösten tai määräysten vastaisesti taikka lyö laimin näihin perustuvan velvollisuutensa, kunnan rakennusvalvontaviranomainen voi päätöksellään velvoittaa niskoittelijan määräajassa oikaisemaan sen, mitä on tehty tai lyöty laimin. Viranomaisen antamaa kieltoa tai määräystä voidaan tehostaa uhkasakolla tai uhalla, että tekemättä jätetty toimenpide teetetään laiminlyöjän kustannuksella.

3 Rakennuslautakunta Sivu 3 / 3 Sovelletut oikeusohjeet Päätöksessä mainittujen lisäksi Hallintolaki 6, 34 Päätös Oheismateriaali Selostus Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. - Toimenpidepyyntö liitteineen - Asunto Oy Mankkaanlehdon vastine liitteineen - Asunto Oy Mankkaanlehdon vastine , vastineen liitteet ovat nähtävillä lautakunnan kokouksessa - Toimenpidepyynnön tekijän lausuma , lausuman liitteet ovat nähtävillä lautakunnan kokouksessa - Toimenpidepyynnön tekijän lausunto Asunto Oy Mankkaanlehdon vastine Katselmusmuistio valvontakäynti Rakennuspaikka ja sen omistaja Seilikaari 10, Espoo Asunto Oy Mankkaanlehto Vaatimuksen tekijä ja hänen osoitteensa Seilikaari 10 V, Espoo Ritva Siikaluoma Toimenpidepyyntö Asunto Oy Mankkaanlehdon osakas Ritva Siikaluoma pyytää, että rakennusvalvontaviranomainen antaisi maankäyttö- ja rakennuslain 166 :n 3 momentin mukaisen velvoitteen yhtiölle saattaa rakennus vähintään rakennusluvan edellyttämään kuntoon tai nykyisten rakennusmääräysten edellyttämälle tasolle. Rakennusvalvonnan tulisi lisäksi järjestää katselmus talon V perustusten korjausmääräyksen antamiseksi, johon yhtiön asukkailla olisi mahdollisuus osallistua rakennuksen kunnon selvittämiseksi. Toimenpidepyynnön perusteet Asunto Oy Mankkaanlehdon hallinnassa olevalla tontilla sijaitsevasta talosta V puuttuu rakennuslupaan merkitty salaojituskerros, suoraviivaisesti ja anturan pohjan tasalle asennetut salaojaputket sekä alapohjatuuletus. Rakennuksen alkuperäiseen rakennuslupaan liittyvän pohjatutkimuksen ja pohjarakennussuunnitelman mukaan salaojakerroksen vaatima

4 Rakennuslautakunta Sivu 4 / 4 täyttö tehdään 0,2 m leveydeltä käyttäen hyvin vettä läpäisevää salaojasoraa. Salaojatäytön ulkopuolinen täyttö enintään 0,3 metrin leveydellä tehdään soralla tai hienojakoisella louheella. Perustusten leikkauskuvan mukaan täyttö tehdään anturan sisäpuolella vähintään 500 mm paksuisena kerroksena ja kussakin erillisessä alapohjatilassa (asunnossa V niitä on neljä) on oltava vähintään 2 kpl 100 mm x 200 mm suuruista tuuletusaukkoa. Asunnossa V tehdyn alapohja-avauksen perusteella rakennuksen anturan ympärillä ei ole lainkaan kapilaarikatkoa, vaan perustusten ympärillä on hienojakoista hiekkaa. Espoon kaupungin terveystarkastaja on tarkastuspöytäkirjassaan velvoittanut yhtiötä toimenpiteisiin salaojaverkoston toimivuuden tarkastamiseksi. Alapohja-avauksen tuloksista voi selkeästi päätellä, että asuntojen S-V perustuksista puuttuu salaojituskerros, jota ilman salaojaverkosto ei voi olla toimiva nykyisessä muodossaan. Hiekan olemassaolo perustuksissa estää salaojajärjestelmän toimivuuden, koska kosteuden liikkumiselle vaaditut kallistukset ja isorakeinen salaojasora puuttuvat. Vaadittu salaojakerros sekä sen ulkopuolinen täyttö puuttuvat. Salaojien korkeusasema tulisi olla anturan maanvastaisen pohjan tasalla. Asunnon V osalla salaojaputki kulkee kuitenkin välillä huomattavasti anturan pohjan yläpuolella ja siinä on tiukkoja lähes pystysuoria kaatoja alaspäin sekä yhtä tiukkoja nousuja ylöspäin. Nousujen johdosta salaoja sijaitsee ajoittain lähtevästä kaivosta noin cm syvyydellä, kun anturan pohja taas on 90 cm syvyydellä. Salaojaputken mutkat välillä jyrkästi ylös ja välillä alas rikkovat putkelta edellytettyä suoraviivaisuutta. Minkään asunnon alapohjan osastoissa ei ole tuuletusaukkoja. Esimerkiksi asunnossa V on neljä suljettua alapohjaosastoa, jossa kussakin tulisi olla 2 kpl tuuletusaukkoja. Toimenpidepyyntö on kokonaisuudessaan oheismateriaalissa. Asianosaisten kuuleminen ja selitys Kiinteistön omistajalle Asunto Oy Mankkaanlehdolle on varattu tilaisuus tulla kuulluksi asian johdosta rakennusvalvontakeskuksen päivätyllä vastauspyynnöllä sekä päivätyllä selityspyynnöllä. Asunto Oy Mankkaanlehto on sekä päivätyissä vastauksissaan todennut muun muassa seuraavan: Asuntoon V on sen asukkaan vaatimuksesta tehty vuosien mittaan useita taloyhtiön kustantamia tutkimuksia. Näissä kaikissa on todettu, ettei asunto V poikkea kuntonsa puolesta muista taloyhtiön asunnoista. Asunto Oy Mankkaanlehdon hallitus ja isännöitsijä toteavat, ettei heillä ole hallussaan mitään sellaista tutkimustulosta tai -tietoa, joka indikoisi asunnossa V olevan kosteusvaurion.

5 Rakennuslautakunta Sivu 5 / 5 Asunto Oy Mankkaanlehto on vastineessaan viitannut myös päivättyyn lausumaansa, joka on oheismateriaalissa päivätyn vastineen liitteenä. Yhtiön suorittamat korjaukset ja selvitykset Taloyhtiössä ryhdyttiin suunnittelemaan salaoja-/sadevesiviemäriremonttia Insinööritoimisto Mikko Vahanen Oy:n päivätyn raportin perusteella. Keväällä 2005 taloyhtiön hallitus tilasi remonttisuunnitelmat, jotka käsittivät koko kiinteistön osalta sadevesiviemärien ja salaojien saneerauksen; tätä suunnitelmaa karsittiin osakkaiden ehdotuksesta ja hallituksen päätöksellä kulujen kurissa pitämiseksi. Koska kattovesistä aiheutuvat ongelmat ovat suurimmat A-D-talossa sen epäedullisen korkeusaseman vuoksi, päätettiin yhtiökokouksen päätöksellä aloittaa remontti ko. rakennuksesta ja piha-pysäköintialueelta. Muiden rakennusten osalta saneeraustyöt oli tarkoitus toteuttaa lähivuosina. Syksyllä 2006 toteutettuun remonttiin sisältyivät A-D-talon ja pysäköintialueen sadevesiviemärityöt sekä lisätöinä jv-viemäripainaumien korjauksia A-D talon alla ja lämpöputken korjausta R-S -asuntojen kohdalla. Vuosina 2007 ja 2008 taloyhtiö joutui priorisoimaan korjausohjelmaa, koska vesikatteen uusiminen jouduttiin vesivuotojen takia tekemään vuonna 2007 ja lämmönjakohuoneen kaukolämmön alajakokeskus laitteineen uusimaan vuonna Sadevesiviemäreiden saneeraustyön 2-vaiheen suunnittelu käynnistettiin näin ollen syksyllä Olemassa olevien salaojien toimivuutta tutkittiin useaan otteeseen Tapiolan Lämpö Oy:n teknisen isännöitsijän Esko Monosen toimesta. Monosen mukaan mitään ongelmia salaojajärjestelmässä ei ollut havaittavissa. Ainoa selkeä ongelma oli sadevesien ohjautuminen salaojajärjestelmään asuntojen E-V kohdalla. Yhtiökokouksessa päätettiin sadevesiremontin tekemisestä Monosen suunnitelman mukaisesti. Sadevesiviemäröinti uusittiin kesällä 2010 asuntojen E-I ja M-R välillä maanvaraisella viemäröinnillä, joka kytkettiin pysäköintialueella olevaan valmiiseen sadevesijärjestelmään. Kattovedet ohjattiin E-V asuntojen vesikatoilta uusittujen vaakakourujen kautta rakennusten päädyistä rännikaivojen kautta rakennettuun sadevesiviemäröintijärjestelmään. Patolevyn asentamisesta V-asunnon päädyn maanpaineiselle sokkeliosuudelle on lisäksi sovittu hallituksen kokouksessa tehdyssä salaojien huuhtelussa salaojat on todettu toimiviksi. Kaivutöiden yhteydessä varmistui se, ettei asunnon ryömintätilaan pääse, koska ryömintätila on korkeudeltaan ainoastaan cm. Kaivualueen maa-ainekset olivat kaivukohdassa kuivia. Salaojaputket olivat kaivualueella puhtaat ja toimivat. Tarkastuksen aikana tekninen isännöitsijä Esko Mononen ei huomannut alustatilasta tulevan voimakasta mikrobien tai homeiden aiheuttamaa hajua. Syksyllä 2010 asunnon V sokkelin vierusta kaivettiin auki maapohjan ja rakenteiden tutkimiseksi. Tutkimuksen mukaan alustilasta ei tullut voimakasta mikrobien ja homeiden aiheuttamaa hajua ja asunnon V

6 Rakennuslautakunta Sivu 6 / 6 alustila todettiin huomattavasti kuivemmaksi kuin esimerkiksi asuntojen E ja F ryömintätilat. Lämpötilaeroista johtuvan ontelolaatan alapintaan muodostuvan kondenssiveden määrä minimoidaan tuuletusputkien asennuksella. Seilikaari 10:n eri rakennusten kaivuutöiden perusteella salaojat ovat oikeassa korossa perustuksiin nähden. Myös asunnon V kohdalla tehty kaivutyö syksyllä 2010 vahvistaa havainnot oikeasta korkeusasemasta. Missään tutkimuksissa tai maanrakennustöissä ei ole yksiselitteisesti todettu maa-aineisten koostumusta V-asunnon alla. Silmämääräisesti arvioituna täyttömaana on käytetty hiekkaa ja toteutustapa vastaa siten rakennusaikaista yleisesti käytettyä rakennustapaa. Kapilaarikatkosepelin puuttuminen V-asunnon alta ei ole ratkaiseva seikka, koska asunto V sijaitsee maastollisesti muuttuvalla korkeusasemalla rinteessä. Perusvedet ja hulevedet pääsevät painovoimaisesti ohjautumaan rakenteesta poispäin, eivätkä täten aiheuta rakennuksen alla perustuksiin nähden padotustilannetta. Tapiolan Lämpö Oy:n teknisen isännöitsijän Esko Monosen toimesta rakennuksen ulkovaipasta on mitattu kosteuksia pintakosteusindikaattorilla esimerkiksi asunnon V kohdalla useita kertoja vuosina Näissä mittauksissa ei ole todettu merkittäviä koholla olevia kosteusarvoja. Seilikaari 10:n kaikki asunnot ovat varustettu painovoimaisella ilmanvaihdolla, minkä seurauksena asunnot vaativat aktiivista tuuletusta ja korvausilman saantia. Satunnaisesti huonon sisäilman voi siten päätellä johtuvan asuntojen rakennustavasta sekä kyseiselle aikakaudelle tyypillisestä ilmanvaihtoratkaisusta, eikä mistään asunnossa V ilmenevästä viasta. Korvausilmajärjestelmän asentaminen taloyhtiön kaikkiin asuntoihin on kirjattu taloyhtiön PTS:ään. Terveystarkastajan edellyttämät selvitykset ja korjaukset Kaikki terveystarkastajan ja taloyhtiön teknisen asiantuntijan edellyttämät tutkimukset on suoritettu ja toimenpiteet tehdään joko kesällä 2012 tai ne on laitettu taloyhtiön PTS:ään. Kaikkia toimenpiteitä ei ole mahdollista tehdä yhtä aikaa, koska ne koskevat kaikkia taloyhtiön 20 asuntoa. Huoneistossa V on suoritettu rakenteiden suhteellisen kosteuden mittaukset seitsemästä mittauspisteestä huoneiston sisätiloista huhtikuussa Suoritetuissa mittauksissa ei todettu rakenteissa suhteellisen kosteuden kohollaan olevia arvoja ja tutkimuksen mukaan perustuksista ei ole noussut kapilaarisesti kosteutta huoneiston sisäpuolisiin rakenteisiin. V-asunnon läpiviennit tarkastettiin ja mahdollisuuksien mukaan tiivistettiin Taloyhtiö on yhtiökokouksessaan päättänyt asennuttaa rakennuksen alapohjan tuuletusputket rakennusten sisäänkäyntijulkisivuille. Sisäpihoilla asennus suoritetaan talkootöinä. Taloyhtiön rakennuksissa on jo tällä hetkellä tuuletusputkia seuraavien asuntojen kohdalla: A-D, F, H, R ja V. Osa asunto V:n alapohjan

7 Rakennuslautakunta Sivu 7 / 7 rakenteesta on syksyn 2010 tutkimusten perusteella maanvaraisella laatalla toteutettu, jolloin siellä ei ole tuuletettavaa tilaa. Ryömintätilojen tuuletusputkien asentaminen on katsottu useammankin asiantuntijan taholta tärkeäksi toimenpiteeksi, joten taloyhtiön hallitus on päättänyt saattaa suunnitellun remontin loppuun kesällä Asunnon V lisärakennus Huoneisto V:n lisärakennuksen kattovedet ohjautuvat edelleen salaojaputkistoihin. Taloyhtiön hallitus on kokouksissaan ja pyytänyt Siikaluomalta asianmukaista korjausehdotusta, mutta hallitukselle on toimitettu vain riittämätön esitys eri vaihtoehdoista. Asunnon V lisärakennuksen salaojajärjestelmän toteutustavasta ja toimivuudesta yhtiöllä ei ole tietoa. Lisärakennuksen kunnossapitovastuu kuuluu osakkaalle, eli tässä tapauksessa Siikaluomalle. Asunto Oy Mankkaanluoman vastaukset ja ovat kokonaisuudessaan oheismateriaalissa. Toimenpidepyynnön tekijän vastaselitys Ritva Siikaluoma on päivätyssä lausumassaan Asunto Oy Mankkaanlehdon vastaukseen todennut muun muassa seuraavan: Koekaivauksissa salaojat osoittautuivat olevan saven päällä ja hienojakoisen maa-aineksen ympäröimänä. Sokkeliin tehdystä aukosta tekninen isännöitsijä Mononen otti kuvia ja sanoi alapohjassa olevan vettä. Mononen piti tarpeellisena patolevyn asentamista sekä päätyyn että etupihan puoleiselle sivulle. Siikaluoma ehdotti patolevyn asentamista myös takapihan puolelle ja korjaussuunnitelman tekemistä koko S-V talon osuudelle. Lisäksi Siikaluoma on useaan otteeseen tehnyt ehdotuksia liittyen kosteuden esiintymisiin asunnon V tiiliverhoiluissa. Meneillään olevan alatilan tuuletusputkien asennustyön ja siihen liittyvän maanrakennustyön urakkasuunnitelmaa on jouduttu muuttamaan. Rakennusten B (huoneistot E-I) ja C (huoneistot M-R) alta on jouduttu pumppaamaan vettä ja puhdistamaan alustoja. Rakennusmiehet kertoivat vahvoista hajuista. Terveyshaittaa on koko taloyhtiössä. Siikaluoma pitää suunnitelmien mukaisten tuuletusputkien mitoitusta riittämättömänä ja katsoo, että suunniteltu määrä on riittämätön poistamaan kosteutta. Edelleen hän toteaa, että matala-alustaisiin alustatiloihin ei pääse tekemään tiivistyksiä, eikä puhdistamaan mahdollisia jätteitä. Vaikka asunto V:ssä on tehty jotain tiivistyksiä, ne eivät riitä alapohjasta tulevien hajujen estämiseen. Asunnon V päätyyn tehtävää sokkelin patolevyn asennusta koskevassa työselosteessa esitetty asennustapa ei ole hyvän korjaustavan mukainen, koska asennusohjeista poiketen levy laitetaan vain sokkelin ja anturan liitoskohtaan saakka, ilman liitoskohdan viistettä ja bitumitiivistettä. Tekninen isännöitsijä Monosen kattovesisuunnitelmassa oli asunnon V varaston kattovesien muutokseksi esitetty vaakakourun uusiminen ja

8 Rakennuslautakunta Sivu 8 / 8 syöksytorven siirtäminen toiselle nurkalle, missä se olisi ollut liikenteellisesti tiellä. Vaakakouru on yhtiön teettämän remontin yhteydessä poistettu ilman Siikaluoman hyväksyntää. Syöksytorven paikkaa Siikaluoma ei hyväksynyt muutettavaksi. Yhtiön hallitus ei ole suostunut Siikaluoman pyytämään yhteissuunnitteluun korjausten osalta. Varaston kattovedet on ohjattu syöksytorviin kytketyillä muoviputkilla pois salaojista jo kesäkuun alkupuolelta 2011 lähtien. Lausuma on kokonaisuudessaan oheismateriaalissa. Ritva Siikaluoman kirjallinen lausuma Ritva Siikaluoma on toimittamassa kirjallisessa lausumassa täydentänyt rakennusvalvontaan tekemäänsä toimenpidepyyntöä sekä antamaansa vastaselvitystä. Geotek Oy on ottanut näytteen osoitteessa Seilikaari 10 olevan rivitalon ympärystäytöstä. Rakeisuuden määritystä koskevasta kuivaseulontatuloksesta ilmenee, että ympärystäytöissä käytetty maaaines on liian hienojakoista. Ympärystäytön sisältämä hienoaines mahdollistaa sen, että pohjavesi pystyy nousemaan kapilaarisesti ympärystäytössä. Pohjaveden korkeusasema on ainoastaan noin cm alemana kuin rakennuksen anturan alapää. Myöskään anturan alapään alapuolella ei ole riittävän rakeista kapilaarikatkoa. RI Pirkko Kellockin päivätyn lausunnon mukaan rakennuksen V pintavesiä johdetaan salaojakaivoihin. Keväällä sulamisvesien aikaan salaojien veden korkeus on korkeammalla kuin anturan alapää johtuen pintavesien pääsystä salaojakaivoihin. Kellock esittää, että pintavesien johtaminen salaojakaivoon on estettävä vaihtamalla sadevesisalaojakaivot uusiksi routasuojatuiksi salaojakaivoiksi. Kellockin lausunnon mukaan rakennuksen V etelä-itä -sivun kallistukset ovat virheelliset, koska maanpinnan kallistukset ovat rakennukseen päin. Ylärinteessä oleva ns. niskaoja ei vedä, koska ojan pohja on savisen pohjamaan kyllästämää. Olemassa olevasta niskaojasta huolimatta pintavedet pääsevät kosteutta läpäisemätöntä savimaata vasten valumaan rakennukseen päin, jolloin ne valuvat salaojajärjestelmään. Lausuma liitteineen on kokonaisuudessaan oheismateriaalissa. Asunto Oy Mankkaanlehdon kirjallinen lausuma Asunto Oy Mankkaanlehto on lähetetyssä sähköpostilausumassaan todennut muun muassa seuraavan: Asunnon V päädyssä on kesän 2012 aikana vaihdettu maa-aineksia, laskettu hieman salaojaa ja tehty mahdollisuuksien mukaan kallistuksia

9 Rakennuslautakunta Sivu 9 / 9 poispäin talosta. V-pääty kaivettiin kokonaisuudessaan auki patolevyn asennuksen yhteydessä, eikä siellä ilmennyt mitään kosteusongelmaa. V- päädyssä kattovedet menevät salaojiin päädyn lisärakennuksen osalta, joka ei kuulu yhtiön hallintaan. Yhtiön hallinnassa olevan V-asunnon osalta kattovedet eivät mene salaojiin. Lausuma on kokonaisuudessaan oheismateriaalissa. Rakennuslautakunnalle esitetyt selvitykset Toimenpidepyynnön tekijän on toimittanut rakennuslautakunnalle seuraavat selvitykset: pohjatutkimus ja pohjarakennussuunnitelma , perustusleikkauspiirustuksia 3 kpl, Insinööritoimisto Mikko Vahanen Oy:n lähtötilanneselvitys , valokuva alapohjan avauksesta , Espoon kaupungin terveystarkastajan tarkastuspöytäkirja , Suunnittelutoimisto Aution lausunto salaojituksesta, kattovesienpuruista ja alapohjien tuuletuksesta asunto 10 V kohdalla , Geotek Oy:n rakeisuuden määritys , Rakennusinsinööritoimisto Pirkko Kellock Oy:n asiantuntijalausunto Asunto Oy Mankkaanlehto on lisäksi toimittanut seuraavat selvitykset: Master Kuivaus Oy:n mittausraportti , Tapiolan Lämpö Oy:n raportti kiinteistön salaojien huuhtelusta , Rakennuksien alapohjan tuuletusputkien asennustyötä koskeva pienurakkasopimus liitteineen, Ideastructura Oy:n lausunto talojen B ja C -alapohjan korjaussuunnitelmista sekä Asunto Oy Mankkaanlehdon kunnossapitotarveselvitys/pts vuosille (hallitus hyväksynyt ). Insinööritoimisto Mikko Vahanen Oy:n lähtötilanneselvityksessä on todettu muun muassa, että salaojan korkeusasemassa ei tehtyjen havaintojen ja alkuperäisten suunnitelma-asiakirjojen perusteella olisi sen toiminnan kannalta merkittäviä puutteita. Edelleen on todettu, että sadevesi- ja salaojajärjestelmän yhdistämisestä johtuen salaojitus ei toimi kuivatusjärjestelmänä, vaan kastelujärjestelmänä ja sadevedet tulisi siksi johtaa hallitusti omaan suljettuun järjestelmäänsä. Teknisen tilan alla olevasta ryömintätilasta tehtyjen havaintojen perusteella ryömintätilojen tuuletus on todettu puutteelliseksi, ryömintätiloissa on todettu olevan ainakin ajoittain runsaasti vettä ja on arvioitu, että ryömintätilasta saattaa päästä alapohjaläpivientien epätiiveyskohtien kautta maakellarimaista hajua aiheuttavia epäpuhtauksia huoneilmaan. Huoneiston V osalta on todettu, että asukkaan havaitsema ummehtunut maakellarimainen haju saattaa johtua ulkoseinien kosteusvaurioitumisesta. Jatkotoimenpiteinä on suositettu salaojien TV-kuvausta salaojituksen kunnon selvittämiseksi ja korjaussuunnittelun laajuuden kartoittamiseksi sekä salaojia ympäröivän täytön tarkastamista koekuopilla. Lisäksi on suositettu kaikkien ryömintätilojen kunnon tarkistusta sekä ryömintätilojen kosteusrasituksen pienentämistä maapohjan kosteustuoton vähentämisellä ja tuuletuksen parantamisella. Huoneistojen T ja V ulkoseinien kunto on suositettu selvittämään rakenneavauksella

10 Rakennuslautakunta Sivu 10 / 10 sisäverhouslevyssä havaittujen kohonneiden kosteuspitoisuuksien johdosta. Espoon kaupungin terveystarkastajan asuntoa V koskevaan tarkastuspöytäkirjaan on kirjattu, että asukas on havainnut varsinkin lämmityskauden alussa erittäin voimakasta hajua makuuhuoneessa. Tarkastuksen yhteydessä ei asuntoon tultaessa ole havaittu mikrobeille tyypillistä hajua, eikä muutakaan vierasta hajua. Terveystarkastaja on edellyttänyt, että taloyhtiö selvittää kosteusmittauksin lattialaatan kosteuden sekä tiivistää läpiviennit ja mahdolliset seinän ja lattian väliset halkeamat. Tarvittaessa tulee rakenteita avata kosteusvaurioituneet puuosat ja eristeet vaihdettava uusiin. Alapohjaan on laitettava riittävä tuuletus, että kosteus saadaan sieltä pois. Salaojaverkosto tulee tarkistaa, että se toimii asianmukaisesti. Rakennuksen ulkopuolinen kallistus rakennuksesta poispäin tehdään siltä osin kuin se on mahdollista. Lisäksi taloyhtiön on suunniteltava korvausilmajärjestelmän asentaminen koko taloyhtiöön. Selvitykset ovat kokonaisuudessaan nähtävillä lautakunnan kokouksessa. Tiedoksi - Ritva Siikaluoma c/o VT Markku Litola, ote - Asunto Oy Mankkaanlehto c/o Tapiolan Lämpö Oy / Pertti Koskinen, ote

11 Rakennuslautakunta Sivu 11 / 11