Rakennuslautakunta Sivu 1 / 45. Rakennuslautakunnan kokoushuone, Kirkkojärventie 6 B, Espoon keskus

Transkriptio

1 Espoon kaupunki Pöytäkirja Rakennuslautakunta Sivu 1 / 45 Kokoustiedot Aika torstai klo 17:00-18:20 Paikka Rakennuslautakunnan kokoushuone, Kirkkojärventie 6 B, Espoon keskus Saapuvilla olleet jäsenet Juha-Veikko Kurki, puheenjohtaja Merva Mikkola Johanna Ahvenainen Marita Hirvonen Vilho Juutinen Juhani Kytö Carl-Uno Lindqvist Helena Paimela, varajäsen Johanna Pekkanen Eero Rantala Atte Leppänen, varajäsen Sirkka-Liisa Pikkusaari Muut saapuvilla olleet Veronica Rehn-Kivi Petri Hellsten Marjatta Kaukovaara rakennusvalvontapäällikkö lakimies sihteeri

2 Espoon kaupunki Pöytäkirja Rakennuslautakunta Sivu 2 / 45 Allekirjoitukset Juha-Veikko Kurki puheenjohtaja Marjatta Kaukovaara sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty: Juhani Kytö Pöytäkirjan nähtävänäolo julkipannun kuulutuksen mukaan on pöytäkirja ollut yleisesti nähtävänä osoitteessa Kirkkojärventie 6 B, Espoon keskus.

3 Espoon kaupunki Pöytäkirja Rakennuslautakunta Sivu 3 / 45 Käsitellyt asiat Pykälä Liitteet Otsikko Sivu 194 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Pöytäkirjan tarkastajan valitseminen Rakennuslautakunnan kokousaikataulu vuonna Oikaisuvaatimus katselmuspöytäkirjaan ja määräykseen, , Katri Valan tie 12, Espoo Uhkasakon tuomitseminen ja uuden uhkasakolla 11 tehostetun päävelvoitteen asettaminen keskeneräisen rakennuspaikan siistimiseksi, rauennut lupa , kiinteistö , Vehkaniityntie 5b, Espoo Uhkasakolla tehostetun päävelvoitteen asettaminen 16 rakennusluvan mukaisten töiden loppuun saattamiseksi ja kiinteistön piha-alueen siistimiseksi, , Satulamaakarintie 6, Espoo 200 Kiinteistön kunnossapitoa koskevan toimenpidepyynnön 22 saattaminen rakennuslautakunnan käsiteltäväksi, , Seilikaari 10, Espoo 201 Rakennuslupa-asia, As. Oy Espoon Elena, lupatunnus Rakennuslupa-asia, Helsingin seudun ympäristöpalvelut - 33 kuntayhtymä, lupatunnus Rakennuslupa-asia, As Oy Espoon Victoria, lupatunnus Rakennuslupa-asia, Espoon Asunnot Oy / Kilvoituksentie 35 7, lupatunnus Otto-oikeuden käyttäminen rakennusvalvontakeskuksen virkamiesten päätöksiin 37

4 Espoon kaupunki Pöytäkirja 194 Rakennuslautakunta Sivu 4 / Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Päätös Selostus Kokous todettiin laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Rakennuslautakunta oli kutsuttu koolle rakennuslautakunnan puheenjohtajan päivätyllä rakennuslautakunnan jäsenille ja kaupunginhallituksen sekä nuorisovaltuuston edustajille toimitetulla kokouskutsulla.

5 Espoon kaupunki Pöytäkirja 195 Rakennuslautakunta Sivu 5 / Pöytäkirjan tarkastajan valitseminen Päätös Pöytäkirjan tarkastajaksi valittiin Juhani Kytö.

6 Espoon kaupunki Pöytäkirja 196 Rakennuslautakunta Sivu 6 / / / Rakennuslautakunnan kokoukset vuonna 2013 Valmistelijat / lisätiedot: Kaukovaara Marjatta, puh. (09) etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Rakennusvalvontapäällikkö Veronica Rehn-Kivi Rakennuslautakunta päättää pitää alkuvuonna 2013 seuraavat kokoukset: ja Kokoukset pidetään klo 17 rakennuslautakunnan kokoushuoneessa, Kirkkojärventie 6 B, 2. kerros. Käsittely Päätös Esittelijä muutti kokouksessa esitystään siten, että kokous pidetään Rakennuslautakunta päätti pitää alkuvuoden 2013 kokoukset ja Selostus Tiedoksi - Olavi Louko, Tekninen ja ympäristötoimi

7 Espoon kaupunki Pöytäkirja 197 Rakennuslautakunta Sivu 7 / / / Oikaisuvaatimus katselmuspöytäkirjaan ja määräykseen, , Katri Valan tie 12, Espoo Valmistelijat / lisätiedot: Juvalainen Ulpu, puh. (09) etunimi.u.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Rakennusvalvontapäällikkö Veronica Rehn-Kivi Rakennuslautakunta päättää ottaa oikaisuvaatimuksen käsiteltäväkseen ja katsoo esitetyin perustein, että rakenneinsinöörin antama määräys on aiheellinen eikä katselmuspöytäkirjaa ole syytä muuttaa. Oikaisuvaatimus hylätään. Päätösehdotuksen perustelut Espoon kaupungin rakennusjärjestyksen 14 :n (jota vastasi edellisen, asti voimassa olleen rakennusjärjestyksen 15 ) mukaan pihamaan korkeussuhteita ei saa ilman rakennusvalvontaviranomaisen lupaa olennaisesti muuttaa siitä, mitä rakennusluvan yhteydessä vahvistetut piirustukset osoittavat. Olennaisena pidetään yli 20 senttimetrin muutosta. Katselmuksella marraskuussa 2011 on todettu, että rakennuspaikan kulkutietä ja naapuritontin vastaista rajaa on korotettu enimmillään noin metrin, mitä on pidettävä olennaisena muutoksena. Muutokselle ei ole haettu rakennusvalvontaviranomaisen lupaa. Rakennusjärjestyksen 15 :n (jota vastasi edellisen rakennusjärjestyksen 16 ) mukaan pihamaat voidaan tarvittaessa tasata pengertämällä tai tukimuurein kokonaan oman tontin alueella siten, etteivät maa-ainekset sekä sade- ja pintavedet valu naapuritontille. Pengertäminen on tehtävä enintään 1:2 kaltevuudessa, ellei erityisistä syistä muuta johdu. Katselmuksella marraskuussa 2011 on todettu, että tontin pengerrykset ovat valuneet tontin puolelle ja että pengertäminen on tehty jyrkemmin kuin 1:2 kaltevuudessa. Katselmuspöytäkirja ja siinä annettu määräys koskee koko rakennuspaikkaa Ajotietä on mahdollista leventää kapeasta kohdasta oikaisuvaatimuksen tekijöiden omalle tontille aiheuttamatta haittaa naapurikiinteistölle. Tontin omistajien mahdolliset keskinäiset erimielisyydet tontilla sijaitsevan ajotien käytöstä eivät oikeuta poikkeamaan myönnetystä rakennusluvasta ja Espoon kaupungin rakennusjärjestyksestä. Katselmuksella marraskuussa 2011 on todettu, että myös tontille tulevaa ajoliittymää on levennetty myönnettyjä rakennuslupia leveämmäksi sinä aikana, kun tontilla on tehty kolmen eri rakennusluvan mukaisia töitä.

8 Espoon kaupunki Pöytäkirja 197 Rakennuslautakunta Sivu 8 / 45 Kaikissa mainituissa kolmessa luvassa ovat hakijoina kaikki tontin omistajat. Maankäyttö- ja rakennuslain 119 :n mukaan rakennushankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava siitä, että rakennus suunnitellaan ja rakennetaan rakentamista koskevien säännösten ja määräysten sekä myönnetyn luvan mukaisesti. Näin ollen kaikki tontin omistajat ovat tontin hallinnanjakosopimuksesta riippumatta vastuussa siitä, että tontin ajoliittymä korjataan myönnettyjen lupien mukaiseksi. Sovelletut oikeusohjeet Päätöksen perusteluissa mainittujen lisäksi Maankäyttö- ja rakennuslaki 149 :n 1 momentti ja 150 :n 2 momentti Suomen rakentamismääräyskokoelman A määräys Päätös Oheismateriaali Selostus Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. - Valituskirjelmä Katselmuspöytäkirja ja määräys Oikaisuvaatimus Rakenneinsinöörin kuva-aineisto Oikaisuvaatimuksen tekijä Tiina Harju ja Jukka Harju Rakennuspaikka ja sen omistaja , Lintuvaara Katri Valan tie 12, Espoo Höijer Mika Petri Höijer Leena-Kaisa Zhang Xu Xu Jiaping Harju Jukka Pekka Harju Tiina Johanna Aiempi käsittely Rakennuslupa myönnetty (Höijer Leena-Kaisa ja Höijer Mika), yksiasuntoinen pientalo (rak 4) ja autokatos (rak 5) / lupatarkastaja Käyttöönottokatselmus tehty Rakennuslupa myönnetty (Xu Jiaping ja Zhang Xu), yksiasuntoinen pientalo (rak 6) / lupatarkastaja Käyttöönottokatselmus tehty Rakennuslupa myönnetty (Harju Tiina ja Harju Jukka), yksiasuntoinen pientalo (rak 7) / lupatarkastaja

9 Espoon kaupunki Pöytäkirja 197 Rakennuslautakunta Sivu 9 / 45 Rakennuspaikan naapurikiinteistön omistajien valitus rakennusvalvontakeskukselle Valituksen johdosta rakennusvalvontakeskuksen rakenneinsinööri Tomi Koljonen kävi rakennuspaikalla katselmuksella marraskuun 2011 loppupuolella ja totesi, että: 1. Rakennuspaikan kulkutietä ja valittajan kiinteistön välistä rajaa oli korotettu enimmillään noin metrin, mikä on myönnettyjen lupien ja Espoon rakennusjärjestyksen 14 :n ja 15 :n (vanhan, kumotun rakennusjärjestyksen 15 :n ja 16 :n) vastaista. Maan pengerrykset ovat myös valuneet naapuritontin puolelle. 2. Tontin ajoliittymä on tehty myönnettyä lupaa leveämmäksi. Tämän perusteella Koljonen on määräsi katselmuspöytäkirjassa seuraavaa: Rakennushankkeeseen ryhtyvien tulee korjata em. virheet myönnetyn luvan ja rakennusjärjestyksen mukaisiksi. Vastaavien työnjohtajien tulee tarkastaa, että kyseiset toimenpiteet tehdään toukokuun loppuun 2012 mennessä tai ennen luvan käyttöönottoa. Heidän tulee ilmoittaa mahdollisista laiminlyönneistä ja viivästyksistä välittömästi rakennusvalvontakeskukseen. Oikaisuvaatimus Oikaisuvaatimuksen tekijät pyytävät, että määräys mitätöidään aiheettomana. Oikaisuvaatimuksen perustelut Kaikille tontin rakennuksille on myönnetty rakennuslupa ja rakennukset ja pihat on rakennettu lupien mukaisiin korkoihin ja korkokatselmukset on suoritettu. Rakenneinsinööri Tomi Koljonen on käynyt tontilla katsastamassa tukimuurirakenteen, jonka hän totesi olevan määräysten mukainen. Hän ei kommentoinut mitään ajotien korosta. Oikaisuvaatimuksen tekijät purkivat tukimuurin myöhemmin naapurien vaatimuksesta saadakseen pitää ajotien leveämpänä ja saadakseen rakennettua talonsa valmiiksi. Ajotie on yhdestä kohdasta niin kapea, että sitä ei pysty ajamaan kuroma-autolla oikaisuvaatimuksen tekijöiden pihaan ilman levennystä. Oikaisuvaatimuksen tekijät ovat sopineet suullisesti tontin omistajien kanssa, että he poistavat edellä mainitun muurin ja saavat siitä hyvästä leventää ajotietä kapeasta kohdasta siihen asti kunnes rakennukset ovat valmiit. He ovat kertoneet tontin omistajille, että kyseinen ajotien kohta hoidetaan kuntoon kun rakennustyöt ovat valmiit. Ajotie pengerryksineen on oikaisuvaatimuksen tekijöiden mukaan suullisesti sovittua kohtaa lukuun ottamatta rakennusluvan ja -määräysten mukainen eivätkä he tiedä, miksi tontin omistajat eivät ole kunnioittaneet tätä suullista sopimusta ja ovat tehneet valituksen.

10 Espoon kaupunki Pöytäkirja 197 Rakennuslautakunta Sivu 10 / 45 Rakennusten pihat ovat Espoon rakennusjärjestyksen 15 :n mukaisesti luonnollisella tasolla, mikä on helppo todeta vertaamalla tontin länsi- ja pohjoisrajoja ja tontin maaperätutkimusta, johon korot on merkitty. Oikaisuvaatimuksen tekijät ovat laskeneet talon korkoa maaperätutkimuksesta 30 cm samalle tasolle kuin naapurin talo. Itärajalla ajotie on pengerretty rakennusjärjestyksen 16 ;n mukaisesti. Ajotien pengerrys estää hulevesien valumisen naapurin puolelle ja on siten välttämätön. Oikaisuvaatimukset tekijät eivät ole leventäneet tontin ajoneuvoliittymää kaupungin puolelle eivätkä tiedä kenen toimesta levennys on tehty. Heidän rakennuslupansa koskee ainoastaan heidän tonttiaan eivätkä he ole tehneet töitä luvatta kaupungin puolella. Vaatimukset ja niiden perustelut käyvät tarkemmin ilmi oheismateriaalina olevasta oikaisuvaatimuksesta. Tiedoksi - Tiina Harju, ote - Jukka Harju, ote - Leena-Kaisa Höijer ja Mika Höijer, ote - Xu Jiaping ja Zhang Xu, ote

11 Espoon kaupunki Pöytäkirja 198 Rakennuslautakunta Sivu 11 / / / Uhkasakon tuomitseminen ja uuden uhkasakolla tehostetun päävelvoitteen asettaminen keskeneräisen rakennuspaikan siistimiseksi, rauennut lupa , kiinteistö , Vehkaniityntie 5b, Espoo Valmistelijat / lisätiedot: Hellsten Petri, puh. (09) etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Rakennusvalvontapäällikkö Veronica Rehn-Kivi Rakennuslautakunta päättää: 1. tuomita Olavi Tuomiston maksamaan rakennuslautakunnan lainvoimaisen päätöksen kohdassa 2. a. asetun kolmentuhannen (3 000) euron uhkasakon, kohdassa 2. b. asetetun viidensadan (500) euron uhkasakon sekä kohdassa 2. c. asetetun viidensadan (500) euron uhkasakon, 2. velvoittaa Olavi Tuomiston mennessä a. purkamaan ja poistamaan kiinteistöltä sinne tehdyt perustus ja kellarirakenteet, b. poistamaan kiinteistöltä siellä varastoitavat kevytsoraharkot, kuormalavat, viemäriputket ja puutavara, sekä c. tasaamaan rakennuspaikka siten, ettei sinne jää tehdyn rakennustyön johdosta vaarallisia tasoeroja, 3. asettaa Olavi Tuomistolle a. kohdan 2. a. päävelvoitteen noudattamisen tehosteeksi kuudentuhannen (6 000) euron uhkasakon, b. kohdan 2. b. päävelvoitteen noudattamisen tehosteeksi tuhannen (1 000) euron uhkasakon, c. kohdan 2. c. päävelvoitteen noudattamisen tehosteeksi tuhannen (1 000) euron uhkasakon, 4. veloittaa Olavi Tuomistolta päätöksestä hyväksytyn rakennusvalvonnan taksan mukainen 480 euron suuruinen maksu, 5. että asiasta ei ilmoiteta poliisille esitutkintaa varten. Rakennuslautakunta voi tuomita asetetut uhkasakot maksettavaksi, ellei päävelvoitetta ole noudatettu määräaikaan mennessä. Perustelut Kiinteistölle (tontti 15) on myönnetty uudisrakennuslupa Rakennustyöt on aloitettu , jolloin

12 Espoon kaupunki Pöytäkirja 198 Rakennuslautakunta Sivu 12 / 45 on myös suoritettu pohjakatselmus. Viimeisimpänä katselmuksena on suoritettu sijaintikatselmus Rakennuksen kellarikerroksen seinät on muurattu, minkä jälkeen rakennustyö on jäänyt kesken. Rakennustyötä ei ole suoritettu loppuun. Luvan voimassaolo on päättynyt ja lupa on siten rauennut. Tontilla on varastoituna kevytsoraharkkoja, kuormalavoja, viemäriputkia ja puutavaraa. Rakennuspaikka sijaitsee asemakaavoitetulla pientalojen korttelialueella ja naapurikiinteistöltä ja tieltä on esteetön näkymä paikalle. Rakennuspaikka rumentaa ympäristöä. Tarkastuskertomuksesta sekä päätöksen liitteenä olevista valokuvista on todettavissa, että rakennuslautakunnan päätöksen kohdassa 1 asetettuja päävelvoitteita ei ole osaksikaan noudatettu. Velvoitettu ei ole esittänyt päävelvoitteiden noudattamatta jättämiselle pätevää syytä. Rakennuslautakunnan asettamat uhkasakot on näin ollen tuomittava kokonaisuudessaan maksettaviksi. Velvoitetulla on kiinteistön omistajana oikeudellinen ja tosiasiallinen mahdollisuus noudattaa päävelvoitteita. Päävelvoitteiden täyttämiselle asetettu määräaika on kohtuullinen työn luonne ja laatu huomioon ottaen. Uhkasakkojen määrää arvioitaessa on otettu huomioon vaadittavien toimenpiteiden laatu ja laajuus sekä niiden suorittamisesta aiheutuvat kustannukset siten, että uhkasakon voidaan olettaa johtavan päävelvoitteen täyttämiseen. Asetettujen uhkasakkojen suuruutta harkittaessa on otettu huomioon myös asetetun päävelvoitteen noudattamatta jättäminen. Edellä mainittua tekoa on, olosuhteet huomioon, pidettävä vähäisenä eikä yleisen edun ole katsottava vaativan syytteen nostamista. Sovellettavat säännökset Maankäyttö- ja rakennuslain 143 :n 1 momentin mukaan jollei rakennustyötä ole aloitettu kolmessa vuodessa tai saatettu loppuun viiden vuoden kuluessa, lupa on rauennut. Muuta toimenpidettä koskeva lupa tai viranomaishyväksyntä on rauennut, jollei toimenpidettä ole suoritettu kolmen vuoden kuluessa. Määräajat alkavat luvan tai hyväksynnän lainvoimaiseksi tulosta. Maankäyttö- ja rakennuslain 170 :n 1 momentin mukaan jollei aloitettua rakennustyötä tai muuta toimenpidettä ole saatu valmiiksi ennen luvan tai viranomaishyväksynnän raukeamista, kunnan rakennusvalvontaviranomaisen tulee velvoittaa asianomainen määräajassa saattamaan työ loppuun taikka ryhtymään muihin toimenpiteisiin, jotka terveellisyyden, turvallisuuden taikka ympäristölle aiheutuvat haitan tai häiriön vuoksi ovat tarpeen. Pykälän 2 momentin mukaan jos rakennus on kokonaan tai osaksi tuhoutunut, rakennustyö on jätetty kesken tai rakennuksen käyttämisestä on luovuttu, rakennuspaikka ympäristöineen on saatettava sellaiseen kuntoon, ettei se vaaranna

13 Espoon kaupunki Pöytäkirja 198 Rakennuslautakunta Sivu 13 / 45 turvallisuutta tai rumenna ympäristöä. Rakennus on myös riittävästi suojattava säältä ja mahdolliselta vahingonteolta. Maankäyttö- ja rakennuslain 182 :n 1 momentin mukaan, jos joku ryhtyy toimiin tämän lain tai sen nojalla annettujen säännösten tai määräysten vastaisesti taikka lyö laimin näihin perustuvan velvollisuutensa, kunnan rakennusvalvontaviranomainen voi päätöksellään velvoittaa niskoittelijan määräajassa oikaisemaan sen, mitä on tehty tai lyöty laimin. Säännöksen 2 momentin mukaan viranomaisen antamaa kieltoa tai määräystä voidaan tehostaa uhkasakolla tai uhalla, että tekemättä jätetty toimenpide teetetään laiminlyöjän kustannuksella. Maankäyttö- ja rakennuslain 186 :n 1 momentin mukaan kunnan rakennusvalvontaviranomaisen on uhkasakon tai teettämisuhan käyttämistä edellyttävän teon tai laiminlyönnin todettuaan ilmoitettava asiasta poliisille esitutkintaa varten. Säännöksen 2 momentin mukaan ilmoitus saadaan jättää tekemättä, jos tekoa tai laiminlyöntiä olosuhteet huomioon ottaen on pidettävä vähäisenä, eikä yleisen edun ole katsottava vaativan syytteen nostamista. Maksu jatkuvan valvonnan toimenpiteistä Maankäyttö- ja rakennuslain 145 :n 1 momentin mukaan luvan hakija tai toimenpiteen suorittaja on velvollinen suorittamaan tarkastus- ja valvontatehtävistä sekä muista viranomaistehtävistä kunnalle maksun, jonka perusteet määrätään kunnan hyväksymässä taksassa. Espoon kaupungin rakennusvalvonnan taksan tarkastus- ja valvontatehtävistä sekä muista viranomaistehtävistä 17 :n 1 kohdan mukaan rakennuslautakunnan päätöksestä, jolla on asetettu päävelvoite ja hallintopakon uhka, peritään päätöstä kohden riippuen valmistelun ja käsittelyn työmäärästä 120 /h, kuitenkin vähintään 240 ja enintään Päätöksestä perittävä yhteensä 480 euron suuruinen maksu perustuu valvonta-asian valmistelusta ja käsittelystä aiheutuneeseen työmäärään ja kustannuksiin. Ilmoitusvelvollisuus Jos kiinteistö, sen osa tai sitä koskeva käyttöoikeus luovutetaan, on tässä päätöksessä asetetusta velvoitteesta ja uhkasakosta ilmoitettava luovutuksensaajalle uhkasakkolain 18 :n mukaisesti luovutuskirjaan otetuin maininnoin tai muutoin todisteellisesti. Velvoitetun on lisäksi ilmoitettava rakennuslautakunnalle kirjallisesti luovutuksensaajan nimi ja osoite. Ilmoitus maanmittaustoimistoon Tästä päätöksestä ja sen mukaisesta kiinteistöä koskevasta päävelvoitteesta ja sen tehosteeksi asetetusta uhasta lähetetään ilmoitus Etelä-Suomen maanmittaustoimistoon merkinnän tekemiseksi kiinnityksistä pidettävään rekisteriin.

14 Espoon kaupunki Pöytäkirja 198 Rakennuslautakunta Sivu 14 / 45 Sovelletut oikeusohjeet Perusteluissa mainittujen lisäksi Uhkasakkolaki 6, 7 :n 1 momentti, 8, ja 22 Hallintolaki 34 Päätös Liite Oheismateriaali Selostus Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. 1 Valokuvat (4 kpl) Tarkastuskertomus Selityspyyntö Rakennuspaikka ja sen omistaja Mankkaa Vehkaniityntie 5b, Espoo Tuomisto Olavi Velvoitettu Tuomisto Olavi Toimenpide Asetetun uhkasakon tuomitseminen, määräys keskeneräisen rakennuspaikan siistimiseksi, päävelvoitteen tehosteeksi asetettava uhkasakko sekä maksu jatkuvan valvonnan toimenpiteistä. Asian selostus Rakennusvalvontakeskukseen on valitettu kiinteistöllä (tontti 15) sijaitsevasta keskeneräisestä rakennuksesta ja epäsiististä rakennusmateriaalien varastoinnista, joka rumentaa ympäristöä. Tontille 15 on myönnetty uudisrakennuslupa Rakennustyön aikana on pidetty seuraavat katselmukset: - paikan merkitseminen aloituskokous töiden aloitus pohjakatselmus perustuskatselmus sijaintikatselmus Rakennusvalvontakeskuksen valvontakäynnillä on todettu, että ainoastaan kellarikerroksen seinät on muurattu ja rakennustyö on tässä vaiheessa jäänyt kesken. Tontilla on myös varastoituna kevytsoraharkkoja, kuormalavoja, viemäriputkia ja puutavaraa.

15 Espoon kaupunki Pöytäkirja 198 Rakennuslautakunta Sivu 15 / 45 Rakennuslautakunta Rakennuslautakunta päätti: 1. velvoittaa Olavi Tuomiston mennessä a. purkamaan ja poistamaan kiinteistöltä sinne tehdyt perustus- ja kellarirakenteet, b. poistamaan kiinteistöltä siellä varastoitavat kevytsoraharkot, kuormalavat, viemäriputket ja puutavara, sekä c. tasaamaan rakennuspaikka siten, ettei sinne jää tehdyn rakennustyön johdosta vaarallisia tasoeroja, 2. asettaa Olavi Tuomistolle a. kohdan 1.a. päävelvoitteen noudattamisen tehosteeksi kolmentuhannen (3 000) euron uhkasakon, a. kohdan 1 b. päävelvoitteen noudattamisen tehosteeksi viidensadan (500) euron uhkasakon, b. kohdan 1 c. päävelvoitteen noudattamisen tehosteeksi viidensadan (500) euron uhkasakon, 3. veloittaa Olavi Tuomistolta päätöksestä hyväksytyn rakennusvalvonnan taksan mukainen 480 euron suuruinen maksu, 4. että asiasta ei ilmoiteta poliisille esitutkintaa varten. Asian jatkokäsittely ja asianosaisten kuuleminen Rakennusvalvontakeskuksen valvontatarkastaja totesi valvontakäynnillä , että rakennuslautakunnan määräystä ei ole noudatettu. Kiinteistön omistajalle on varattu tilaisuus tulla kuulluksi rakennusvalvontakeskuksen päivätyllä ja saantitodistuksin tiedoksi annetulla selityspyynnöllä. Kiinteistön omistaja ei ole antanut selitystä asiassa. Tiedoksi - Olavi Tuomisto, ote - Etelä-Suomen maanmittaustoimisto

16 Espoon kaupunki Pöytäkirja 199 Rakennuslautakunta Sivu 16 / / / Uhkasakolla tehostetun päävelvoitteen asettaminen rakennusluvan mukaisten töiden loppuun saattamiseksi ja kiinteistön piha-alueen siistimiseksi, , Satulamaakarintie 6, Espoo Valmistelijat / lisätiedot: Hellsten Petri, puh. (09) etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Rakennusvalvontapäällikkö Veronica Rehn-Kivi Rakennuslautakunta päättää: 1. jättää tuomitsematta Elise Rakel Penttiselle rakennuslautakunnan lainvoimaisessa päätöksessä asetetut uhkasakot, 2. velvoittaa Elise Rakel Penttisen saattamaan kiinteistöllä sijaitsevan asuinrakennuksen pihoineen, luvan mukaisesti ja lupaehtoja noudattaen, sellaiseen kuntoon, että loppukatselmus voidaan pitää ja pidetään mennessä, 3. asettaa kohdan 2. päävelvoitteen noudattamisen tehosteeksi Elise Rakel Penttiselle viidentuhannen (5.000) euron uhkasakon, 4. velvoittaa Elise Rakel Penttisen siistimään kiinteistön pihaalueen pinoamalla keskitetysti yhteen paikkaan siellä säilytettävät rakennusmateriaalit sekä suorittamaan rakennusmateriaalien suojaaminen edellä mainitulla kiinteistöllä siten, että rakennusmateriaalit eivät turmellu, mennessä, 5. asettaa kohdan 4. päävelvoitteen tehosteeksi kahdentuhannen (2.000) euron uhkasakon, 6. veloittaa Elise Rakel Penttiseltä päätöksestä hyväksytyn rakennusvalvontataksan mukainen neljänsadankahdeksankymmenen (480) euron suuruinen maksu, 7. että asiasta ei ilmoiteta poliisille esitutkintaa varten. Rakennuslautakunta voi tuomita asetetut uhkasakot maksettavaksi, ellei päävelvoitteita ole noudatettu määräaikaan mennessä. Perustelut Osoitteessa Satulamaakarintie 6 sijaitsevalle kiinteistölle (tontti 3) on velvoitetun hakemuksesta myönnetty uudisrakennuslupa yksiasuntoiselle pientalolle. Uudisrakennusluvan voimassa oloa on lupatarkastajan päätöksellä (lupatunnus ) pidennetty saakka. Rakennuksessa ei ole mainittujen lupien voimassaoloaikana suoritettu loppukatselmusta.

17 Espoon kaupunki Pöytäkirja 199 Rakennuslautakunta Sivu 17 / 45 Kiinteistön omistaja on hakenut rakennusluvan voimassaoloajan jatkamista ja kyseessä olevan rakennusluvan voimassa oloa on annetulla lupapäätöksellä (lupatunnus ) edelleen jatkettu. Luvan voimassaolo on päättynyt , eikä myöskään tämän luvan voimassaoloaikana ole suoritettu loppukatselmusta. Kiinteistön omistaja on hakenut rakennusluvan voimassa olon jatkamista saakka. Ottaen huomioon, että kiinteistölle on tehdyn velvoitepäätöksen jälkeen myönnetty jatkolupa , edellytyksiä päätöksen kohdassa 2. asetetun uhkasakon tuomitsemiselle ei ole. Velvoiteasian jatkokäsittely on luvan voimassaolon johdosta olennaisesti pitkittynyt ja tästä syystä myös rakennuslautakunnan päätöksen kohdassa 4. asetettu uhkasakko jätetään tuomitsematta. Rakennustyöt kiinteistöllä on aloitettu Rakennustyössä on pidetty vuonna 2001 katselmus paikan merkitsemiseksi sekä pohja-, perustus-, ja sijaintikatselmus. Muita luvassa määrättyjä katselmuksia ei ole pidetty, eikä rakennuksen turvallisuuden, terveellisyyden ja käyttökelpoisuuden huolehtimisesta ole voitu varmistua siten, että rakennusta olisi voitu ottaa käyttöön. Tämän päätöksen liitteenä olevista valokuvista voidaan todeta rakennuksen rakennetun harjakorkeuteen, lähes valmiiksi. Rakennusvalvontakeskuksen valvontatarkastaja on puheena olevalla kiinteistöllä suorittamallaan valvontakäynnillä todennut rakennuksen olevan edelleen keskeneräinen ja että loppukatselmusta ei ole suoritettu. Keskeneräinen rakennus sekä rakennuksen piha-alueelle varastoidut rakennustavarat rumentavat ympäristöä asemakaavoitetulla asuinrakennusten korttelialueella. Rakennus on väestörekisteritietojen mukaan ollut vuodesta 2004 lähtien kiinteistön omistajan vakinaisessa asuinkäytössä. Rakennuslautakunnan Espoon rakennusvalvontaviranomaisena tulee velvoittaa asianomainen määräajassa saattamaan työ loppuun. Mikäli velvoitettu ei suorita tämän päätöksen kohdassa 2. määrättyjä toimenpiteitä määräaikaan mennessä, rakennuslautakunnalle esitetään, että se sakon uhalla kieltää rakennuksen käytön asuinrakennuksena, kunnes se on loppukatselmuksessa käyttöön hyväksytty. Rakennustyön aikana rakennusvalvontaviranomainen voi, jos se on tarpeen rakennushankkeen arvioimiseksi, vaatia luvan hakijan esittämään asiantuntijalausunnon siitä, täyttääkö suunniteltu ratkaisu tai rakentaminen sille maankäyttö- ja rakennuslain nojalla asetetut vaatimukset (ulkopuolinen tarkastus). Velvoitetulla on kiinteistön omistajana ja haltijana oikeudellinen ja tosiasiallinen mahdollisuus noudattaa päävelvoitteita. Päävelvoitteiden täyttämiselle asetettu määräaika on kohtuullinen työn luonne ja laajuus sekä vuodenaikojen mahdollinen vaikutus rakennustyön olosuhteisiin huomioon ottaen. Uhkasakkojen suuruutta harkittaessa on otettu

18 Espoon kaupunki Pöytäkirja 199 Rakennuslautakunta Sivu 18 / 45 huomioon vaadittavien toimenpiteiden laatu ja laajuus sekä niiden suorittamisesta aiheutuvat kustannukset siten, että uhkasakon voidaan olettaa johtavan päävelvoitteen täyttämiseen. Edellä mainittua laiminlyöntiä on, olosuhteet huomioon ottaen, pidettävä vähäisenä, eikä yleisen edun ole katsottava vaativan syytteen nostamista. Sovellettavat säännökset Maankäyttö- ja rakennuslain 143 :n 1 momentin mukaan jollei rakennustyötä ole aloitettu kolmessa vuodessa tai saatettu loppuun viiden vuoden kuluessa, lupa on rauennut. Muuta toimenpidettä koskeva lupa tai viranomaishyväksyntä on rauennut, jollei toimenpidettä ole suoritettu kolmen vuoden kuluessa. Määräajat alkavat luvan tai hyväksynnän lainvoimaiseksi tulosta. Maankäyttö- ja rakennuslain 149 :n 1 momentin mukaan rakennustyö on suoritettava siten, että se täyttää tämän lain ja sen nojalla annettujen säännösten ja määräysten sekä hyvän rakennustavan vaatimukset. Maankäyttö- ja rakennuslain 153 :n 1 momentin mukaan rakennusta tai sen osaa ei saa ottaa käyttöön ennen kuin se on loppukatselmuksessa käyttöön hyväksytty. Muuhun lakiin perustuvat ja rakennuksen käyttöturvallisuuteen olennaisesti vaikuttavat tarkastukset on suoritettava tätä aikaisemmin. Maankäyttö- ja rakennuslain 169 :n mukaan varastointi ulkosalla on järjestettävä niin, ettei se turmele tieltä tai muulta yleiseltä kulkuväylältä tai alueelta näkyvää maisemaa taikka häiritse ympäröivää asutusta. Asemakaava-alueella ei aluetta saa käyttää häiriötä aiheuttavaan tai ympäristöä rumentavaan varastointiin taikka pitkäaikaiseen tai laajaan tavaroiden ulkosäilytykseen, jollei asemakaavasta muuta johdu. Maankäyttö- ja rakennuslain 170 :n 1 momentin mukaan jollei aloitettua rakennustyötä tai muuta toimenpidettä ole saatu valmiiksi ennen luvan tai viranomaishyväksynnän raukeamista, kunnan rakennusvalvontaviranomaisen tulee velvoittaa asianomainen määräajassa saattamaan työ loppuun taikka ryhtymään muihin toimenpiteisiin, jotka terveellisyyden, turvallisuuden taikka ympäristölle aiheutuvat haitan tai häiriön vuoksi ovat tarpeen. Pykälän 2 momentin mukaan jos rakennus on kokonaan tai osaksi tuhoutunut, rakennustyö on jätetty kesken tai rakennuksen käyttämisestä on luovuttu, rakennuspaikka ympäristöineen on saatettava sellaiseen kuntoon, ettei se vaaranna turvallisuutta tai rumenna ympäristöä. Rakennus on myös riittävästi suojattava säältä ja mahdolliselta vahingonteolta. Maankäyttö- ja rakennuslain 182 :n 1 momentin mukaan, jos joku ryhtyy toimiin tämän lain tai sen nojalla annettujen säännösten tai määräysten vastaisesti taikka lyö laimin näihin perustuvan velvollisuutensa, kunnan rakennusvalvontaviranomainen voi päätöksellään velvoittaa niskoittelijan määräajassa oikaisemaan sen, mitä on tehty tai lyöty laimin. Säännöksen 2 momentin mukaan viranomaisen antamaa kieltoa tai määräystä voidaan

19 Espoon kaupunki Pöytäkirja 199 Rakennuslautakunta Sivu 19 / 45 tehostaa uhkasakolla tai uhalla, että tekemättä jätetty toimenpide teetetään laiminlyöjän kustannuksella. Maankäyttö- ja rakennuslain 186 :n 1 momentin mukaan kunnan rakennusvalvontaviranomaisen on uhkasakon tai teettämisuhan käyttämistä edellyttävän teon tai laiminlyönnin todettuaan ilmoitettava asiasta poliisille esitutkintaa varten. Säännöksen 2 momentin mukaan ilmoitus saadaan jättää tekemättä, jos tekoa tai laiminlyöntiä olosuhteet huomioon ottaen on pidettävä vähäisenä, eikä yleisen edun ole katsottava vaativan syytteen nostamista. Maksu jatkuvan valvonnan toimenpiteistä Maankäyttö- ja rakennuslain 145 :n 1 momentin mukaan luvan hakija tai toimenpiteen suorittaja on velvollinen suorittamaan tarkastus- ja valvontatehtävistä sekä muista viranomaistehtävistä kunnalle maksun, jonka perusteet määrätään kunnan hyväksymässä taksassa. Espoon kaupungin rakennusvalvonnan taksan tarkastus- ja valvontatehtävistä sekä muista viranomaistehtävistä 17 :n 1 kohdan mukaan rakennuslautakunnan päätöksestä, jolla on asetettu päävelvoite ja hallintopakon uhka, peritään päätöstä kohden riippuen valmistelun ja käsittelyn työmäärästä 120 /h, kuitenkin vähintään 240 ja enintään Päätöksestä perittävä yhteensä 480 euron suuruinen maksu perustuu valvonta-asian valmistelusta ja käsittelystä aiheutuneeseen työmäärään ja kustannuksiin. Ilmoitusvelvollisuus Jos kiinteistö, sen osa tai sitä koskeva käyttöoikeus luovutetaan, on tässä päätöksessä asetetusta velvoitteesta ja uhkasakosta ilmoitettava luovutuksensaajalle uhkasakkolain 18 :n mukaisesti luovutuskirjaan otetuin maininnoin tai muutoin todisteellisesti. Velvoitetun on lisäksi ilmoitettava rakennuslautakunnalle kirjallisesti luovutuksensaajan nimi ja osoite. Ilmoitus maanmittaustoimistoon Tästä päätöksestä ja sen mukaisesta kiinteistöä koskevasta päävelvoitteesta ja sen tehosteeksi asetetusta uhasta lähetetään ilmoitus Etelä-Suomen maanmittaustoimistoon merkinnän tekemiseksi kiinnityksistä pidettävään rekisteriin. Sovelletut oikeusohjeet Päätöksessä mainittujen lisäksi Maankäyttö- ja rakennuslaki 119 Maankäyttö- ja rakennusasetus 76 Uhkasakkolaki 6, 7 :n 1 momentti, 8, 12, ja 22 Hallintolaki 34 Espoon kaupungin rakennusvalvonnan taksa tarkastus- ja valvontatehtävistä sekä muista viranomaistehtävistä

20 Espoon kaupunki Pöytäkirja 199 Rakennuslautakunta Sivu 20 / 45 Päätös Liite Oheismateriaali Selostus Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. 2 Valokuvat (6 kpl) Tarkastuskertomus Selityspyyntö Rakennuspaikka ja sen omistaja (tontti 3), Vanttila Satulamaakarintie 6, Espoo Penttinen Elise Rakel Velvoitettu Penttinen Elise Rakel Toimenpide Aiemmassa päätöksessä asetetun uhkasakon käsittely, määräys rakennustöiden loppuunsaattamiseksi ja kiinteistön piha-alueen siistimiseksi, päävelvoitteen tehosteeksi asetettava uhkasakko sekä maksu jatkuvan valvonnan toimenpiteistä. Asian tausta Rakennusvalvontakeskukseen on toimitettu toimenpidepyyntö koskien osoitteessa Satulamaakarintie 6 sijaitsevan tontin 3 kesken jätettyä rakennushanketta ja siihen liittyvää epäsiistiä piha-aluetta. Rakennusvalvontakeskuksen valvontarakennusmestari on todennut, että kiinteistölle myönnetyn uudisrakennusluvan voimassaolo on päättynyt, eikä rakennuksessa ole pidetty loppukatselmusta. Rakennus on otettu väestörekisteritietojen mukaan vakinaiseen asuinkäyttöön. Rakennusvalvontakeskus on lähettänyt kiinteistön omistajalle päivätyn kehotuksen saattaa rakennus pihoineen sellaiseen kuntoon, että loppukatselmus voidaan pitää. Omistajaa kehotettiin tilaamaan loppukatselmus viimeistään mennessä. Rakennusvalvontakeskuksen päivätyssä tarkastuskertomuksessa todetaan, että rakennuslupa ja sille luvalla myönnetty voimassaolon pidennys on päättynyt, eikä rakennusvalvontakeskuksesta ole pyydetty loppukatselmusta. Kiinteistön omistajalle varattiin tilaisuus tulla kuulluksi asian johdosta rakennusvalvontakeskuksen päivätyllä, tiedoksi annetulla selityspyynnöllä. Kiinteistön omistaja ei ole antanut kirjallista selitystä.

21 Espoon kaupunki Pöytäkirja 199 Rakennuslautakunta Sivu 21 / 45 Rakennuslautakunta Rakennuslautakunta päätti: 1. velvoittaa Elise Rakel Penttisen saattamaan kiinteistöllä sijaitsevan asuinrakennuksen pihoineen, luvan mukaisesti ja lupaehtoja noudattaen, sellaiseen kuntoon, että loppukatselmus voidaan pitää ja pidetään mennessä, 2. asettaa kohdan 1. päävelvoitteen noudattamisen tehosteeksi Elise Raken Penttiselle kolmentuhannen (3 000) euron uhkasakon, 3. velvoittaa Elise Rakel Penttisen poistamaan kiinteistöltä , tasoittamaan piha-alueen sekä siistimään pinoamalla keskitetysti yhteen paikkaan siellä säilytettävät rakennusmateriaalit sekä suorittamaan rakennusmateriaalien suojaaminen edellä mainitulla kiinteistöllä siten, että rakennusmateriaalit eivät turmellu, mennessä, 4. asettaa kohdan 3. päävelvoitteen noudattamisen tehosteeksi Elise Rakel Penttiselle tuhannen (1 000) euron uhkasakon, 5. veloittaa Elise Rakel Penttiseltä päätöksestä hyväksytyn taksan mukainen neljänsadanviidenkymmenen (450) euron suuruinen maksu, 6. että asiasta ei ilmoiteta poliisille esitutkintaa varten. Rakennuslautakunta Velvoitettu teki oikaisuvaatimuksen rakennuslautakunnan velvoitepäätöksestä veloitetusta rakennusvalvontataksan mukaisesta maksusta. Rakennuslautakunta päätti ottaa oikaisuvaatimuksen käsiteltäväkseen ja katsoi, ettei siinä ole esitetty sellaisia seikkoja, joiden perusteella rakennuslautakunnan päätöksellä määräämä taksan mukainen 450 euron maksu jatkuvan valvonnan toimenpiteistä tulisi poistaa. Oikaisuvaatimus hylättiin. Asian jatkokäsittely ja asianosaisen kuuleminen Rakennusvalvontakeskuksen valvontatarkastaja on kiinteistöllä suorittamallaan valvontakäynnillä todennut rakennuksen olevan edelleen keskeneräinen ja että loppukatselmusta ei ole suoritettu. Velvoitetulle on varattu tilaisuus tulla kuulluksi lähetetyllä, saantitodistuksin tiedoksi annetulla selityspyynnöllä. Velvoitettu ei ole antanut vastinetta selityspyyntöön. Tiedoksi - Elise Penttinen, ote - Etelä-Suomen maanmittaustoimisto

22 Espoon kaupunki Pöytäkirja 200 Rakennuslautakunta Sivu 22 / / / Kiinteistön kunnossapitoa koskevan toimenpidepyynnön saattaminen rakennuslautakunnan käsiteltäväksi, , Seilikaari 10, Espoo Valmistelijat / lisätiedot: Hellsten Petri, puh. (09) etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Rakennusvalvontapäällikkö Veronica Rehn-Kivi Rakennuslautakunta päättää olla ryhtymättä velvoitetoimenpiteisiin kiinteistöä koskevan toimenpidepyynnön johdosta. Perustelut Asunto Oy Mankkaanlehdon omistamalla kiinteistöllä sijaitsee neljä rivitaloa sekä yksi kahden asunnon talo, joissa on yhteensä 20 huoneistoa. Kohde on valmistunut vuonna 1983 ja uudisrakennusluvan mukainen rakennustyö on loppukatselmoitu Kiinteistölle on lisäksi myönnetty muutoslupa katoksen rakentamiselle asunnon V päätyyn sekä vähäisille sisärakenteiden muutoksille asunnossa V. Muutosluvan mukaiset rakennustyöt on loppukatselmoitu Loppukatselmuksissa ei ole todettu rakennuksiin liittyviä puutteita, jotka olisivat antaneet aihetta huomautuksiin. Asiassa on kysymys siitä, onko Asunto Oy Mankkaanlehto kiinteistön omistajana laiminlyönyt maankäyttö- ja rakennuslaissa 166 :n 1 momentissa säädettyä rakennusten kunnossapitovelvoitettaan. Jotta rakennuslautakunta voisi maankäyttö- ja rakennuslain 166 :n 3 momentin ja 182 :n nojalla määrätä ja antaa velvoitteen rakennusten korjaamiseksi, lautakunnan tulisi voida todeta, että rakennusten kunnossapito on laiminlyöty. Velvoite maankäyttö- ja rakennuslain 166 :n 4 momentin mukaisen kuntotutkimuksen suorittamiseksi puolestaan edellyttäisi tarvetta rakennuksen terveellisyyden ja turvallisuuden johdosta ilmeisen välttämättömien korjaustoimenpiteiden selvittämiseen. Toimenpidepyynnön tekijän sekä kiinteistön omistajan esittämistä selvityksistä on todettavissa, että kiinteistöllä on ilmennyt korjaustarpeita muun muassa salaojitukseen, kattovesien johtamiseen, ryömintätilojen tuuletukseen sekä alapohjien läpivientien tiiviyteen liittyen. Lisäksi on ilmennyt, että perustuksia ja salaojia ympäröivissä maantäytöissä käytetyt maa-ainekset eivät ainakaan kaikilta osin vastaa sitä, mitä rakennusaikaisissa suunnitelmissa on esitetty. Kiinteistön omistaja on asiassa antamansa vastineen, esitettyjen selvitysten sekä kohteessa suoritetun valvontakäynnin perusteella ryhtynyt toimenpiteisiin kiinteistöllä olevissa rakennuksissa ilmenneiden

23 Espoon kaupunki Pöytäkirja 200 Rakennuslautakunta Sivu 23 / 45 korjaustarpeiden kuntoon saattamiseksi. Korjaussuunnittelussa ja korjausten toteuttamisessa on käytetty apuna ulkopuolisia asiantuntijoita. Kiinteistön omistaja on suorittanut myös Espoon kaupungin terveystarkastajan edellyttämät korjaukset ja selvitykset. Mistään asiassa esitetystä asiantuntijaselvityksestä ei ilmene, että toimenpidepyynnön tekijän hallinnassa olevassa asunnossa V tai muissakaan kiinteistön rakennuksissa olisi terveyshaittaa aiheuttavia vaurioita. Koska kiinteistön omistaja on tässä tapauksessa asunto-osakeyhtiö, tulee kiinteistön kunnossapitoa koskevassa päätöksenteossa noudattaa asuntoosakeyhtiölaissa säädettyjä menettelyjä. Vaihtoehtoisiin korjaustapoihin liittyvät yhtiön osakkaiden väliset erimielisyydet eivät siten yksinään ole osoitus siitä, että yhtiö olisi laiminlyönyt kunnossapitovelvoitettaan. Asunnon V päädyssä olevan lisärakennuksen kunnossapitovastuun ja - kustannusten jakautumista koskeva toimenpidepyynnön tekijän ja kiinteistön omistajan välinen erimielisyys on yksityisoikeudellinen asia, joka ei kuulu rakennusvalvontaviranomaisen arvioitavaksi. Asiassa ei edellä kerrotun perusteella ole todettavissa, että kiinteistön omistaja olisi laiminlyönyt maankäyttö- ja rakennuslain 166 :n 1 momentissa säädettyä rakennusten kunnossapitovelvollisuuttaan. Aihetta velvoitepäätöksen antamiselle ei näin ollen ole. Toimenpidepyynnössä vaaditun katselmuksen järjestämiselle ei myöskään voida katsoa olevan tässä tilanteessa perustetta. Sovellettavat säännökset Maankäyttö- ja rakennuslain 166 :n 1 momentin mukaan rakennus ympäristöineen on pidettävä sellaisessa kunnossa, että se jatkuvasti täyttää terveellisyyden, turvallisuuden ja käyttökelpoisuuden vaatimukset eikä aiheuta ympäristöhaittaa tai rumenna ympäristöä. Saman pykälän 3 momentin mukaan jos rakennuksen kunnossapitovelvollisuus laiminlyödään, kunnan rakennusvalvontaviranomainen voi määrätä rakennuksen korjattavaksi tai sen ympäristön siistittäväksi. Edelleen saman pykälä 4 momentin mukaan ennen korjauskehotuksen antamista rakennusvalvontaviranomainen voi määrätä rakennuksen omistajan esittämään rakennusta koskevan kuntotutkimuksen terveellisyyden ja turvallisuuden johdosta ilmeisen välttämättömien korjaustoimenpiteiden selvittämiseksi. Maankäyttö- ja rakennuslain 182 :n mukaan jos joku ryhtyy toimiin tämän lain tai sen nojalla annettujen säännösten tai määräysten vastaisesti taikka lyö laimin näihin perustuvan velvollisuutensa, kunnan rakennusvalvontaviranomainen voi päätöksellään velvoittaa niskoittelijan määräajassa oikaisemaan sen, mitä on tehty tai lyöty laimin. Viranomaisen antamaa kieltoa tai määräystä voidaan tehostaa uhkasakolla tai uhalla, että tekemättä jätetty toimenpide teetetään laiminlyöjän kustannuksella.

24 Espoon kaupunki Pöytäkirja 200 Rakennuslautakunta Sivu 24 / 45 Sovelletut oikeusohjeet Päätöksessä mainittujen lisäksi Hallintolaki 6, 34 Päätös Oheismateriaali Selostus Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. - Toimenpidepyyntö liitteineen - Asunto Oy Mankkaanlehdon vastine liitteineen - Asunto Oy Mankkaanlehdon vastine , vastineen liitteet ovat nähtävillä lautakunnan kokouksessa - Toimenpidepyynnön tekijän lausuma , lausuman liitteet ovat nähtävillä lautakunnan kokouksessa - Toimenpidepyynnön tekijän lausunto Asunto Oy Mankkaanlehdon vastine Katselmusmuistio valvontakäynti Rakennuspaikka ja sen omistaja Seilikaari 10, Espoo Asunto Oy Mankkaanlehto Vaatimuksen tekijä ja hänen osoitteensa Seilikaari 10 V, Espoo Ritva Siikaluoma Toimenpidepyyntö Asunto Oy Mankkaanlehdon osakas Ritva Siikaluoma pyytää, että rakennusvalvontaviranomainen antaisi maankäyttö- ja rakennuslain 166 :n 3 momentin mukaisen velvoitteen yhtiölle saattaa rakennus vähintään rakennusluvan edellyttämään kuntoon tai nykyisten rakennusmääräysten edellyttämälle tasolle. Rakennusvalvonnan tulisi lisäksi järjestää katselmus talon V perustusten korjausmääräyksen antamiseksi, johon yhtiön asukkailla olisi mahdollisuus osallistua rakennuksen kunnon selvittämiseksi. Toimenpidepyynnön perusteet Asunto Oy Mankkaanlehdon hallinnassa olevalla tontilla sijaitsevasta talosta V puuttuu rakennuslupaan merkitty salaojituskerros, suoraviivaisesti ja anturan pohjan tasalle asennetut salaojaputket sekä alapohjatuuletus. Rakennuksen alkuperäiseen rakennuslupaan liittyvän pohjatutkimuksen ja pohjarakennussuunnitelman mukaan salaojakerroksen vaatima

25 Espoon kaupunki Pöytäkirja 200 Rakennuslautakunta Sivu 25 / 45 täyttö tehdään 0,2 m leveydeltä käyttäen hyvin vettä läpäisevää salaojasoraa. Salaojatäytön ulkopuolinen täyttö enintään 0,3 metrin leveydellä tehdään soralla tai hienojakoisella louheella. Perustusten leikkauskuvan mukaan täyttö tehdään anturan sisäpuolella vähintään 500 mm paksuisena kerroksena ja kussakin erillisessä alapohjatilassa (asunnossa V niitä on neljä) on oltava vähintään 2 kpl 100 mm x 200 mm suuruista tuuletusaukkoa. Asunnossa V tehdyn alapohja-avauksen perusteella rakennuksen anturan ympärillä ei ole lainkaan kapilaarikatkoa, vaan perustusten ympärillä on hienojakoista hiekkaa. Espoon kaupungin terveystarkastaja on tarkastuspöytäkirjassaan velvoittanut yhtiötä toimenpiteisiin salaojaverkoston toimivuuden tarkastamiseksi. Alapohja-avauksen tuloksista voi selkeästi päätellä, että asuntojen S-V perustuksista puuttuu salaojituskerros, jota ilman salaojaverkosto ei voi olla toimiva nykyisessä muodossaan. Hiekan olemassaolo perustuksissa estää salaojajärjestelmän toimivuuden, koska kosteuden liikkumiselle vaaditut kallistukset ja isorakeinen salaojasora puuttuvat. Vaadittu salaojakerros sekä sen ulkopuolinen täyttö puuttuvat. Salaojien korkeusasema tulisi olla anturan maanvastaisen pohjan tasalla. Asunnon V osalla salaojaputki kulkee kuitenkin välillä huomattavasti anturan pohjan yläpuolella ja siinä on tiukkoja lähes pystysuoria kaatoja alaspäin sekä yhtä tiukkoja nousuja ylöspäin. Nousujen johdosta salaoja sijaitsee ajoittain lähtevästä kaivosta noin cm syvyydellä, kun anturan pohja taas on 90 cm syvyydellä. Salaojaputken mutkat välillä jyrkästi ylös ja välillä alas rikkovat putkelta edellytettyä suoraviivaisuutta. Minkään asunnon alapohjan osastoissa ei ole tuuletusaukkoja. Esimerkiksi asunnossa V on neljä suljettua alapohjaosastoa, jossa kussakin tulisi olla 2 kpl tuuletusaukkoja. Toimenpidepyyntö on kokonaisuudessaan oheismateriaalissa. Asianosaisten kuuleminen ja selitys Kiinteistön omistajalle Asunto Oy Mankkaanlehdolle on varattu tilaisuus tulla kuulluksi asian johdosta rakennusvalvontakeskuksen päivätyllä vastauspyynnöllä sekä päivätyllä selityspyynnöllä. Asunto Oy Mankkaanlehto on sekä päivätyissä vastauksissaan todennut muun muassa seuraavan: Asuntoon V on sen asukkaan vaatimuksesta tehty vuosien mittaan useita taloyhtiön kustantamia tutkimuksia. Näissä kaikissa on todettu, ettei asunto V poikkea kuntonsa puolesta muista taloyhtiön asunnoista. Asunto Oy Mankkaanlehdon hallitus ja isännöitsijä toteavat, ettei heillä ole hallussaan mitään sellaista tutkimustulosta tai -tietoa, joka indikoisi asunnossa V olevan kosteusvaurion.

26 Espoon kaupunki Pöytäkirja 200 Rakennuslautakunta Sivu 26 / 45 Asunto Oy Mankkaanlehto on vastineessaan viitannut myös päivättyyn lausumaansa, joka on oheismateriaalissa päivätyn vastineen liitteenä. Yhtiön suorittamat korjaukset ja selvitykset Taloyhtiössä ryhdyttiin suunnittelemaan salaoja-/sadevesiviemäriremonttia Insinööritoimisto Mikko Vahanen Oy:n päivätyn raportin perusteella. Keväällä 2005 taloyhtiön hallitus tilasi remonttisuunnitelmat, jotka käsittivät koko kiinteistön osalta sadevesiviemärien ja salaojien saneerauksen; tätä suunnitelmaa karsittiin osakkaiden ehdotuksesta ja hallituksen päätöksellä kulujen kurissa pitämiseksi. Koska kattovesistä aiheutuvat ongelmat ovat suurimmat A-D-talossa sen epäedullisen korkeusaseman vuoksi, päätettiin yhtiökokouksen päätöksellä aloittaa remontti ko. rakennuksesta ja piha-pysäköintialueelta. Muiden rakennusten osalta saneeraustyöt oli tarkoitus toteuttaa lähivuosina. Syksyllä 2006 toteutettuun remonttiin sisältyivät A-D-talon ja pysäköintialueen sadevesiviemärityöt sekä lisätöinä jv-viemäripainaumien korjauksia A-D talon alla ja lämpöputken korjausta R-S -asuntojen kohdalla. Vuosina 2007 ja 2008 taloyhtiö joutui priorisoimaan korjausohjelmaa, koska vesikatteen uusiminen jouduttiin vesivuotojen takia tekemään vuonna 2007 ja lämmönjakohuoneen kaukolämmön alajakokeskus laitteineen uusimaan vuonna Sadevesiviemäreiden saneeraustyön 2-vaiheen suunnittelu käynnistettiin näin ollen syksyllä Olemassa olevien salaojien toimivuutta tutkittiin useaan otteeseen Tapiolan Lämpö Oy:n teknisen isännöitsijän Esko Monosen toimesta. Monosen mukaan mitään ongelmia salaojajärjestelmässä ei ollut havaittavissa. Ainoa selkeä ongelma oli sadevesien ohjautuminen salaojajärjestelmään asuntojen E-V kohdalla. Yhtiökokouksessa päätettiin sadevesiremontin tekemisestä Monosen suunnitelman mukaisesti. Sadevesiviemäröinti uusittiin kesällä 2010 asuntojen E-I ja M-R välillä maanvaraisella viemäröinnillä, joka kytkettiin pysäköintialueella olevaan valmiiseen sadevesijärjestelmään. Kattovedet ohjattiin E-V asuntojen vesikatoilta uusittujen vaakakourujen kautta rakennusten päädyistä rännikaivojen kautta rakennettuun sadevesiviemäröintijärjestelmään. Patolevyn asentamisesta V-asunnon päädyn maanpaineiselle sokkeliosuudelle on lisäksi sovittu hallituksen kokouksessa tehdyssä salaojien huuhtelussa salaojat on todettu toimiviksi. Kaivutöiden yhteydessä varmistui se, ettei asunnon ryömintätilaan pääse, koska ryömintätila on korkeudeltaan ainoastaan cm. Kaivualueen maa-ainekset olivat kaivukohdassa kuivia. Salaojaputket olivat kaivualueella puhtaat ja toimivat. Tarkastuksen aikana tekninen isännöitsijä Esko Mononen ei huomannut alustatilasta tulevan voimakasta mikrobien tai homeiden aiheuttamaa hajua. Syksyllä 2010 asunnon V sokkelin vierusta kaivettiin auki maapohjan ja rakenteiden tutkimiseksi. Tutkimuksen mukaan alustilasta ei tullut voimakasta mikrobien ja homeiden aiheuttamaa hajua ja asunnon V

27 Espoon kaupunki Pöytäkirja 200 Rakennuslautakunta Sivu 27 / 45 alustila todettiin huomattavasti kuivemmaksi kuin esimerkiksi asuntojen E ja F ryömintätilat. Lämpötilaeroista johtuvan ontelolaatan alapintaan muodostuvan kondenssiveden määrä minimoidaan tuuletusputkien asennuksella. Seilikaari 10:n eri rakennusten kaivuutöiden perusteella salaojat ovat oikeassa korossa perustuksiin nähden. Myös asunnon V kohdalla tehty kaivutyö syksyllä 2010 vahvistaa havainnot oikeasta korkeusasemasta. Missään tutkimuksissa tai maanrakennustöissä ei ole yksiselitteisesti todettu maa-aineisten koostumusta V-asunnon alla. Silmämääräisesti arvioituna täyttömaana on käytetty hiekkaa ja toteutustapa vastaa siten rakennusaikaista yleisesti käytettyä rakennustapaa. Kapilaarikatkosepelin puuttuminen V-asunnon alta ei ole ratkaiseva seikka, koska asunto V sijaitsee maastollisesti muuttuvalla korkeusasemalla rinteessä. Perusvedet ja hulevedet pääsevät painovoimaisesti ohjautumaan rakenteesta poispäin, eivätkä täten aiheuta rakennuksen alla perustuksiin nähden padotustilannetta. Tapiolan Lämpö Oy:n teknisen isännöitsijän Esko Monosen toimesta rakennuksen ulkovaipasta on mitattu kosteuksia pintakosteusindikaattorilla esimerkiksi asunnon V kohdalla useita kertoja vuosina Näissä mittauksissa ei ole todettu merkittäviä koholla olevia kosteusarvoja. Seilikaari 10:n kaikki asunnot ovat varustettu painovoimaisella ilmanvaihdolla, minkä seurauksena asunnot vaativat aktiivista tuuletusta ja korvausilman saantia. Satunnaisesti huonon sisäilman voi siten päätellä johtuvan asuntojen rakennustavasta sekä kyseiselle aikakaudelle tyypillisestä ilmanvaihtoratkaisusta, eikä mistään asunnossa V ilmenevästä viasta. Korvausilmajärjestelmän asentaminen taloyhtiön kaikkiin asuntoihin on kirjattu taloyhtiön PTS:ään. Terveystarkastajan edellyttämät selvitykset ja korjaukset Kaikki terveystarkastajan ja taloyhtiön teknisen asiantuntijan edellyttämät tutkimukset on suoritettu ja toimenpiteet tehdään joko kesällä 2012 tai ne on laitettu taloyhtiön PTS:ään. Kaikkia toimenpiteitä ei ole mahdollista tehdä yhtä aikaa, koska ne koskevat kaikkia taloyhtiön 20 asuntoa. Huoneistossa V on suoritettu rakenteiden suhteellisen kosteuden mittaukset seitsemästä mittauspisteestä huoneiston sisätiloista huhtikuussa Suoritetuissa mittauksissa ei todettu rakenteissa suhteellisen kosteuden kohollaan olevia arvoja ja tutkimuksen mukaan perustuksista ei ole noussut kapilaarisesti kosteutta huoneiston sisäpuolisiin rakenteisiin. V-asunnon läpiviennit tarkastettiin ja mahdollisuuksien mukaan tiivistettiin Taloyhtiö on yhtiökokouksessaan päättänyt asennuttaa rakennuksen alapohjan tuuletusputket rakennusten sisäänkäyntijulkisivuille. Sisäpihoilla asennus suoritetaan talkootöinä. Taloyhtiön rakennuksissa on jo tällä hetkellä tuuletusputkia seuraavien asuntojen kohdalla: A-D, F, H, R ja V. Osa asunto V:n alapohjan