HELSINGIN KAUPUNGINVALTUUSTO PÖYTÄKIRJA 1/

Transkriptio

1 HELSINGIN KAUPUNGINVALTUUSTO PÖYTÄKIRJA 1/ LAUSUNTO HELSINGIN SEUDUN LIIKENNEJÄRJESTELMÄLUONNOKSEN HLJ 2011 KEHITTÄMISOHJELMASTA JA YMPÄRISTÖSELOSTUKSESTA Khs Esityslistan asia Kj/9 PÄÄTÖS Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja esitti selontekona, että keskustelun kuluessa oli valtuutettu Laura Räty valtuutettu Risto Rautavan kannattamana ehdottanut vastaehdotuksen, joka kuuluu seuraavasti: 1. Lausunnon alaotsikon Vaikutusten arviointi (ympäristöselostus) viidennen kappaleen kahdeksi viimeiseksi virkkeeksi lisätään: Herkkyystarkastelussa havaittiin, että vain voimakkailla panostuksilla joukkoliikenteeseen voidaan ruuhkaisuuden kasvua lieventää yhtä paljon kuin tie- ja katuverkkoa kehittämällä. Tämä havainto muodostuu tärkeäksi, kun tulevaisuudessa otetaan kantaa joukkoliikenteen rahoituskysymyksiin. 2. Lausunnon alaotsikon Liikenneinfrastruktuurin ja kehittämistoimien rahoitus ja toteutusjärjestys kuudennen kappaleen ensimmäinen ja toinen virke muutetaan kulumaan: Kehittämisohjelmassa kärkihankkeeksi esitetty Pienet kustannustehokkaat hankkeet on perusteltu, mikäli siihen voidaan sisällyttää todella sellaisia liikenneverkon toimivuutta parantavia hankkeita, joiden hyötysuhde on hyvä. Hankkeessa tulisi painottaa pääväylien parantamishankkeita, koska niiden osuus on muutoin ohjelmassa vähäinen. (kuuluu Kh:n muutoksen jälkeen: Hankkeessa tulisi painottaa erityisesti seuraavia toimenpidekokonaisuuksia: Kävelyn ja pyöräilyn infrastruktuuri, Älyliikenteen infrastruktuuri, Liityntäpysäköintiä ja liityntäyhteydet, Meluntorjunnan erillishankkeet.) 3. Lausunnon alaotsikon Kehittämisohjelma viidennen kappaleen viimeinen lause poistetaan: (Lause kuuluu: Myös Jokeri-linjan siirto raiteille tulee toteuttaa vuoteen 2012 mennessä ja valtion tulee osallistua näihin kustannuksiin samoin periaattein kuin metrohankkeissa). 4. Lausunnon alaotsikon Vaikutusten arviointi (ympäristöselostus) neljännen kappaleen viimeinen virke muutetaan kuulumaan seuraavasti: Ruuhkamaksuselvityksiä on perusteltua jatkaa.

2 HELSINGIN KAUPUNGINVALTUUSTO PÖYTÄKIRJA 1/ Lisäksi valtuutettu Yrjö Hakanen oli valtuutettu Silvia Modigin kannattamana ehdottanut hyväksyttäväksi seuraavat toivomusponnet: 1 Kaupunginvaltuusto edellyttää, että lähipalvelujen merkitystä korostetaan liikkumisen tarpeen vähentämisessä. 2 Kaupunginvaltuusto edellyttää, että kaupunginhallitus selvittää mahdollisuudet asettaa poikittaisen joukkoliikenteen osuuden lisäämiselle Helsingin seudun kuntien ja valtiovallan yhteiset määrälliset tavoitteet. Selonteko myönnettiin oikeaksi. Puheenjohtajan tekemä ja valtuuston hyväksymä äänestysjärjestys kuului seuraavasti: Ensin asetetaan valtuutettu Laura Rädyn ehdotus kaupunginhallituksen ehdotuksen vastaehdotukseksi. Tämän jälkeen äänestetään ehdotettujen toivomusponsien hyväksymisestä molemmista erikseen. Puheenjohtajan tekemä ja valtuuston hyväksymä ensimmäinen äänestysesitys kuului seuraavasti: Ken hyväksyy kaupunginhallituksen ehdotuksen, äänestää jaa; ken sitä vastustaa äänestää ei. Äänestyskoneella toimitetussa äänestyksessä todettiin annetun äänestyslistan mukaisesti 54 jaa-ääntä ja 30 ei-ääntä ja 1 valtuutettu oli poissa äänestyksestä, joten kaupunginvaltuusto oli hyväksynyt kaupunginhallituksen ehdotuksen. Puheenjohtajan tekemä ja valtuuston hyväksymä toinen äänestysesitys kuului seuraavasti: Ken hyväksyy valtuutettu Yrjö Hakasen ehdottaman toivomusponnen numerolla 1, äänestää jaa, ken sitä vastustaa äänestää ei. Äänestyskoneella toimitetussa äänestyksessä todettiin annetun äänestyslistan mukaisesti 25 jaa-ääntä ja 5 ei-ääntä, minkä lisäksi 54 valtuutettua äänesti tyhjää ja 1 valtuutettu oli poissa äänestyksestä, joten kaupunginvaltuusto ei ollut hyväksynyt valtuutettu Yrjö Hakasen ehdottamaa toivomuspontta numerolla 1. Puheenjohtajan tekemä ja valtuuston hyväksymä kolmas äänestysesitys kuului seuraavasti: Ken hyväksyy valtuutettu Yrjö

3 HELSINGIN KAUPUNGINVALTUUSTO PÖYTÄKIRJA 1/ Hakasen ehdottaman toivomusponnen numerolla 2, äänestää jaa, ken sitä vastustaa äänestää ei. Äänestyskoneella toimitetussa äänestyksessä todettiin annetun äänestyslistan mukaisesti 35 jaa-ääntä ja 2 ei-ääntä, minkä lisäksi 47 valtuutettua äänesti tyhjää ja 1 valtuutettu oli poissa äänestyksestä, joten kaupunginvaltuusto ei ollut hyväksynyt valtuutettu Yrjö Hakasen ehdottamaa toivomuspontta numerolla 2. Kaupunginvaltuusto päätti kaupunginhallituksen ehdotuksen mukaisesti antaa Helsingin seudun liikenne -kunta-yhtymälle seuraavansisältöisen lausunnon: Helsingin seudun liikennejärjestelmään ja -verkkoon tehtävät kehittämistoimenpiteet ja investoinnit ovat merkittäviä koko Helsingin seudun, sen yksittäisten kuntien sekä valtion kannalta. HLJ:n valmistelu on olennainen osa Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitteluyhteistyötä. On tärkeää, että suunnittelua tehdään Helsingin seudun eri toimijoiden yhteistyönä. Suunnittelualueen laajentaminen näyttää välttämättömältä, koska seudun päivittäiset liikennevirrat kattavat koko työssäkäyntialueen. Suunnittelualueen laajentaminen parantaa myös edellytyksiä saada aikaan tehokkaampi ja taloudellisempi yhdyskuntarakenne. Sitoutuminen HLJ 2011:n toteuttamiseen tulee varmistaa aiesopimuksella, jossa tulevat investoinnit priorisoidaan ja sidotaan myös seudun rakennetta eheyttävään maankäyttöön ja järjestetään suunnitelman seuranta. HLJ:n toteuttamisen haasteena on suunnittelualueen rakenteellisten erojen lisäksi osapuolten määrän kasvu sekä seudulla että valtion puolella sopimukseen liittyvien ministeriöiden määrän kasvaessa. Lisäksi HLJ:n toteuttamisen haasteena aiempaan PLJ-menettelyyn verrattuna on, että HLJ-menettelyyn piiriin kuuluu kuntia, jotka eivät ole HSL-kuntayhtymän jäseniä. On tarkoituksenmukaista, että aiesopimuksen osapuoleksi tähtäävät kunnat liittyvät tietyllä aikavälillä myös HSL-kuntayhtymän jäseniksi ja siten sitoutuvat joukkoliikenteen edistämiseen. Kehittämisohjelma HLJ 2011 luonnoksen kehittämisohjelmassa

4 HELSINGIN KAUPUNGINVALTUUSTO PÖYTÄKIRJA 1/ esitetyt viisiportainen strategiakehikko ja ohjelman vaiheistus pääpainotuksineen, kehittämissuunnitelman kärkitavoitteet, kehittämislinjaukset ja niiden mukaiset toimenpidekokonaisuudet, ovat kattavia ja antavat hyvän pohjan kokonaisuuden arvioinnille. Esitetyt suuntaviivat maankäytön kehittämiseksi ensin tiivistämällä, sitten täydentämällä ja vasta viimeksi laajentamalla ovat kannatettavia. Yhdyskuntarakennetta ja raideliikenneverkkoa kannattaa täydentää asteittain mahdollisimman lähellä nykyistä rakennetta. Liikenteen sujuvuuden kannalta on tärkeää turvata myös Helsingin sisääntuloväylien toimivuus. Helsinki kannattaa HLJ:ssa lausuttua tavoitetta joukkoliikenteen kulkumuoto-osuuden lisäämisestä. Yhtenä Helsingin, Sipoon ja Vantaan alueliitoksen perusteluna oli, että liitettäväksi esitetty alue on kytkettävä tehokkaalla joukkoliikennejärjestelmällä Helsingin itäosiin. Seudun yhdyskuntarakenteen tasapainoinen kehitys ja sen runkona olevaan raideliikenteeseen tehtyjen investointien täysimääräinen hyödyntäminen edellyttää metron jatkamista itään Östersundomin alueelle heti Matinkylään ulottuvan länsimetron valmistumisen jälkeen. Tämä luo edellytykset tavoitellun seudullisen kehityksen saavuttamiseksi ja rakentamisen käynnistämiselle tavoitteiden mukaisesti. Infrastruktuurin kehittämisessä Helsinki painottaa vahvasti raideliikennettä. Valtakunnallisissa pääkaupunkiseutua koskevissa alueiden käytön erityistavoitteissa korostetaan Helsingin seudun yhdyskuntarakenteen eheyttämistä joukkoliikenteeseen ja erityisesti raideliikenteeseen tukeutuvana. Valtakunnalliset raideliikenteen kehittämistarpeet puoltavat valtion rahoitusvastuulla olevan ns. Pisararadan edistämistä. Raideliikenneyhteys Laajasaloon tulisi sen myötä toteutuvien mittavien maankäytön tavoitteiden vuoksi ottaa rata- ja metrohankkeiden kanssa tasavertaisena hankkeena mukaan. Myös Jokeri-linjan siirto raiteille tulee toteuttaa vuoteen 2020 mennessä ja valtion tulee osallistua näihin kustannuksiin samoin periaattein kuin metrohankkeissa. Uusinvestointien painopisteen ollessa raideliikenteessä on kuitenkin välttämätöntä, että myös Kehä I:n pullonkaulojen poistaminen sijoitetaan kiireellisyysjärjestyksen alkupäähän. Se on ensiarvoisen tärkeää Helsingin kantakaupunkia ympäröivien kaupunginosien maankäytön kehittämisen kannalta. Kehä I ja Kehä III:n pullonkaulojen

5 HELSINGIN KAUPUNGINVALTUUSTO PÖYTÄKIRJA 1/ poistaminen edellyttää sitä että kehäteille perustetaan tiheät bussilinjat ja niille sujuvat vaihtoyhteydet sisääntuloväylien busseihin ja kevyen liikenteen väylille. Joukkoliikenteen, jalankulun ja pyöräilyn yhteydet ja palvelut Yhdyskuntarakenteen täydennysrakentamiseen liittyen esitetään toimipaikkojen ja palveluiden sijoittumisen aiempaa määrätietoisempaa ohjausta joukkoliikenteen solmukohtiin, mikä on perusedellytyksenä myös sille, että julkiset palvelut olisivat hyvin saavutettavissa kestävillä kulkutavoilla. Joukkoliikenteen tulee olla kustannustehokasta ja sen kilpailukyvyn suhteessa henkilöautoon tulee kasvaa nykyisestä. Käytettävän kaluston tulee täyttää ympäristö- ja esteettömyystavoitteet. Koska joukkoliikennehankkeiden toteuttamiseen tarvitaan merkittävää taloudellista panostusta, tulisi valtion osallistumista Helsingin seudun joukkoliikennehankkeiden toteuttamiseen lisätä. HLJ:ssä ehdotetaan kestävien kulkutapojen edistämiseksi kaavoituksen ja rakentamisen sekä infrastruktuurin suunnittelun ja toteutuksen yhteydessä otettavaksi huomioon kestävän liikkumisen edellytykset ja matkaketjut. Liityntäpysäköinnin maksamisen integroiminen matkalippujärjestelmään lisäisi liityntäpysäköinnin suosiota. Liikennejärjestelmän operointi ja ylläpito Kaupunginvaltuusto pitää tärkeänä, että joukkoliikennekaluston, bussipysäkkien, jalkakäytävien ja pyöräteiden kunnossapidon laatua, valaistusta ja turvallisuutta parannetaan. Infrastruktuurin ylläpidolla ja kunnossapidolla voidaan varmistaa, että kävelyn ja pyöräilyn olosuhteet ovat houkuttelevat ja ennustettavat. Tärkeää olisi myös ottaa jalankulku ja pyöräily suunnittelussa huomioon itsenäisinä kulkutapoina. Automaattivalvonnan lisääminen on tarpeellista liikenneturvallisuuden parantamiseksi. Samalla parannetaan myös liikenteen sujuvuutta, kun risteysten tukkiminen ja joukkoliikennekaistojen väärinkäyttö vähenevät. Joukkoliikenteen liikennevaloetuusjärjestelmää kannattaa laajentaa koko seudulle.

6 HELSINGIN KAUPUNGINVALTUUSTO PÖYTÄKIRJA 1/ Vaikutusten arviointi (ympäristöselostus) HLJ 2011:n vaikutukset arvioitiin kattavasti osana liikennejärjestelmäsuunnitelman valmistelua. HLJ:n alue käsittää 14 hyvin erilaista kuntaa, joissa asuu jo nykyisin lähes viidennes koko maan väestöstä. Pitkäjänteisen ja yhteen sovitetun maankäytön ja liikenteen suunnittelu on välttämätöntä seudulla, jolla hyvistä tavoitteista huolimatta yhdyskuntarakenne on edelleen hajautunut ja henkilöauton käyttö lisääntynyt. Tavoitteiden saavuttamiseen liittyvät epävarmuustekijät on kattavasti tuotu esiin. Seudun yhdyskuntarakenteen kehittymisen ja liikenteen kasvun hallinnan kannalta on tärkeää, että uusi maankäyttö tukeutuu hyviin joukkoliikennepalveluihin ja erityisesti ekotehokkaaseen raideliikenteeseen. Ilmastonmuutoksen hillitsemisessä ja energiatehokkuuden lisäämisessä juuri maankäyttöratkaisuilla on keskeinen osa. HLJ:n vaikutusten arviointiprosessia on kehitetty ottamalla oppia aiemmista suunnitelmista ja edellisestä arvioinnista. Arviointi on nivottu hyvin kiinteäksi osaksi suunnitelman laadintaa. Vaikutusten merkittävyyttä selvitetään laaja-alaisesti ja selkeästi. HLJ:n vaikutusten arviointitapa ylittää SOVA-lain vaatimukset ja luo siten erinomaisen esimerkin tavasta arvioida suunnitelmien ja ohjelmien vaikutuksia Suomessa. Ympäristöselostuksessa todetaan, että Helsingin seudun kasvusta johtuvia haasteita ei pystytä ratkaisemaan pelkästään liikennejärjestelmään investoimalla ja sen toimintaa kehittämällä vaan tarvitaan myös kysynnän hallintaa. Vaikutusten arvioinnin skenaariotarkasteluissa todetaan, että ruuhkamaksuilla olisi olennainen vaikutus liikennemäärien ja kulkumuoto-osuuksien kehitykseen. Toisaalta vaikutusten arviointiraportissa myös todetaan, että ruuhkamaksun avulla autoliikenteen palvelutaso säilyy suunnilleen nykyisellä tasolla, mutta tällöinkin joukkoliikenteen kilpailukyky heikkenee hieman nykytasosta. Ruuhkamaksuselvityksiä tulee jatkaa tavoitteena maksujärjestelmä, joka edistää joukkoliikenteen käyttöä koko seudulla. Helsingin seudun 14 kunnan yhteinen seutulippujärjestelmä alentaa joukkoliikenteen matkakustannuksia erityisesti pääkaupunkiseudun ja muun Helsingin seudun välisillä matkoilla. Samalla lipputulot matkustajakilometriä kohti laskevat, mutta toisaalta matkustajakilometrit

7 HELSINGIN KAUPUNGINVALTUUSTO PÖYTÄKIRJA 1/ lisääntyvät. Lipputulojen kasvu jää koko seudun osalta kuitenkin suhteellisesti selvästi pienemmäksi kuin matkustajakilometrien kasvu, mikä merkitsee joukkoliikenteen subventioasteen kasvua. Ympäristöselostuksessa arvioidaan, että ilmanlaatuun vaikuttavat päästöt vähenevät ajoneuvoteknisen kehityksen myötä selvästi mutta pienhiukkasten ja kevätpölyn aiheuttamat ongelmat säilyvät. Ilman laadun raja-arvot ylittyvät edelleen Helsingin keskustan katukuiluissa liikenteen päästöjen takia. On tärkeää, että liikenteen haittoja kantakaupungissa pyritään vähentämään eri toimenpiteillä. Tähän kokonaisuuteen liittyvät myös selvitykset nastarenkaiden käytön rajoittamisesta. Vaikutusten arvioinnissa todetaan myös, että tulevaisuudessa melulle altistuminen kasvaa. Jo tehtyjen meluntorjuntasuunnitelmien toteuttaminen seudulla on liian hidasta. Toteutus nopeutuisi, jos valtio lisäisi meluntorjunnan toteutusresursseja. Liikenneinfrastruktuurin ja kehittämistoimien rahoitus ja toteutusjärjestys Liikennejärjestelmäluonnoksen infrastruktuurin kehittämisohjelma edellyttää vuosittain noin 370 miljoonan euron rahoitustasoa vuosina Rahoitustaso on hyvin tavoitteellinen, sillä vuosina käytettiin keskimäärin 185 miljoonaa euroa vastaaviin hankkeisiin. On huomattava, että menossa oleva Kehäradan ja länsimetron rakentaminen vie jo 250 miljoonaa euroa vuodessa aikavälillä Sekä valtion että kuntien talouden näköpiirissä oleva kiristyminen edellyttää ohjelman voimakasta sopeuttamista. Tämä merkitsee sitä, että kaudelle ajateltujen hankkeiden toteutuminen tulee osin siirtymään seuraavalle kaudelle eli vuosille , ellei valtio investoi pääkaupunkiseudulle enemmän, kuten pitäisi tehdä liikennemäärien suuruuden ja seudun valtakunnallisen merkittävyyden vuoksi. Vastaavasti 2. kaudelta ( ) siirtyy hankkeita vasta vuoden 2035 jälkeen toteutettaviksi. Suunnitelmassa ei ole esitetty, miten ja millä kriteereillä edellä kuvattu väistämätön sopeutus tullaan tekemään. Jatkossa tulisi selvittää seudun kuntien ja valtion yhteisen liikennerahaston perustaminen ja yhteisen liikenneinfrayhtiön tuomat mahdollisuudet.

8 HELSINGIN KAUPUNGINVALTUUSTO PÖYTÄKIRJA 1/ Infrastruktuurin kehittämisohjelman 13 kärkihankkeen kiireellisyysjärjestys on pääosiltaan Helsingin omien kehittämissuunnitelmien mukainen. Seudun tasapainoisen kaupunkirakenteen edistämiseksi itämetron rakentaminen Mellunmäestä Östersundomiin tulisi aloittaa vuonna Tämä edellyttää suunnittelun aloittamista ja valtion sitoutumista jo hyvissä ajoin sitä ennen. Kehittämisohjelmassa kärkihankkeeksi esitetty Pienet kustannustehokkaat hankkeet on perusteltu. Hankkeessa tulisi painottaa erityisesti seuraavia toimenpidekokonaisuuksia: Kävelyn ja pyöräilyn infrastruktuuri, Älyliikenteen infrastruktuuri, Liityntäpysäköintiä ja liityntäyhteydet, Meluntorjunnan erillishankkeet. Kärkihankkeen sisällön tarkka määrittely ja ohjelmointi tulee aloittaa viipymättä seudullisena yhteistyönä. Ohjelmointityötä tulisi valmistella siten, että kunnat voivat ottaa hankkeet huomioon vuoden taloussuunnitelmissaan. Valtion osuus näihin hankkeisiin voitaisiin ohjata yhden talousarviomomentin kohdistamisella tähän tarkoitukseen, kuten tehtiin aikanaan Vuosaaren sataman vaatimien liikenneinvestointien osalta. Kaupunginvaltuuston hyväksymässä vuosien taloussuunnitelmassa on varauduttu listassa toisena olevan Jokeri 2:n ja kolmantena olevan Kehä I pullonkaulojen poistaminen kaupungin kustannusosuuteen. Ohjelman vaikutusten keskeinen havainto on, ettei Helsingin seudun kasvusta johtuvia liikenneongelmia pystytä ratkaisemaan ainoastaan uusia liikenneinvestointeja tekemällä. Erityisen tärkeätä on seudun maankäytön ja liikennejärjestelmän yhteensovittaminen ja tavoitteellinen kehittäminen niin, että seutu kasvaa hallitusti raideliikenteeseen tukeutuen. Lisätiedot: Korhonen Tapio, rahoitusjohtaja, puhelin Sauramo Vesa, hankepäällikkö, puhelin Vallittu Anja, kaupunginsihteeri, puhelin LIITTEET Liite 1 Päätöksen perustelut Liite 2 Äänestyslista

9 HELSINGIN KAUPUNGINVALTUUSTO PÖYTÄKIRJA 1/ Liite 3 Liitteet 3-8