Liikennejärjestelmän visio ja kehittämisen osastrategiat

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Liikennejärjestelmän visio ja kehittämisen osastrategiat"

Transkriptio

1 HELSINGIN KAUPUNGINHALLITUS Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta PL 521 (Opastinsilta 6 A) HELSINKI LAUSUNTO PÄÄKAUPUNKISEUDUN LIIKENNEJÄRJESTELMÄLUON- NOKSESTA (PLJ 2007) JA SEN YMPÄRISTÖSELOSTUKSESTA Khs PLJ 2007:n suhde PLJ 2002:een Kaupunginhallitus päätti antaa pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmäluonnoksesta (PLJ 2007) ja sen ympäristöselostuksesta seuraavan lausunnon: Pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelmalla (PLJ) on tärkeä rooli pääkaupunkiseudun yhteisen näkemyksen luomiseksi seudun liikennejärjestelmän pitkäntähtäimen kehittämisestä. PLJ 2007:ssa on kysymys ensisijaisesti PLJ 2002:n tarkistamisesta. Tällöin PLJ 2002 ja sen pohjalta tehty aiesopimus ovat tärkein sitova lähtökohta uudelle PLJ 2007:lle. Mikäli niistä poiketaan, tulee poikkeamiselle olla erityiset perustelut. Liikennejärjestelmäluonnoksen ja vaikutusten arvioinnin valmistelu Liikennejärjestelmäluonnos Liikennejärjestelmätyö on edennyt aikataulussa puiteohjelmaa noudattaen, täydentävät taustaselvitykset ovat olleet riittäviä ja vuorovaikutus laajaa. Merkittävää on ollut lisätä seudullista yhteistyötä ottamalla mukaan mm. kehyskuntia valmisteluun aikaisempaa laajemmin. Liikennejärjestelmän visio ja kehittämisen osastrategiat PLJ luonnokseen sisältyy viisi kehittämisen osastrategiaa, joiden sisältö luo hyvän lähtökohdan liikennejärjestelmän laaja-alaiselle, kaikki

2 HELSINGIN KAUPUNGINHALLITUS kulkumuodot huomioivalle kehittämiselle. Liikennejärjestelmävisio on laadittu tasapainoisesti ja havainnollisesti. Osastrategiat ja niiden järjestys muodostavat oikealla tavalla kehyksen esitetyille toimenpiteille ja hankkeille. Kestävän liikkumiskulttuurin synnyn ja liikenteen haittojen vähentämisen kannalta on välttämätöntä, että voimavaroja suunnataan jatkossa kaikkien osastrategioiden määrätietoiseen toteutukseen. Huolestuttavaa on kuitenkin, että PLJ luonnoksen ratkaisuilla joukkoliikenteen kulkutapaosuutta seudulla ei pystytä nostamaan tavoitteiden mukaisesti, vaan se laskee jonkin verran nykyisestä. Helsingin kaupunginvaltuusto on asettanut tavoitteiksi vuoteen 2012 mennessä joukkoliikenteen kulkumuoto-osuuden kasvattamisen keskustan rajalla ruuhka-aikana 70 %:sta 73 %:iin ja poikittaisliikenteessä vuorokausitasolla 13 %:sta 17 %:iin. Joukkoliikenteen nopeuttamista korostetaan. Pitkällä aikajänteellä tavoitteena on edelleen parantaa joukkoliikenteen kilpailukykyä. Liikennejärjestelmäluonnos onkin joukkoliikenteen kilpailukyvyn kehittymisen osalta Helsingin näkökulmasta riittämätön. Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää liikennejärjestelmäluonnosta voimakkaampaa panostusta joukkoliikenteeseen mm. raideliikennehankkeisiin ja poikittaisen liikenteen kehittämiseen joukkoliikenteen varaan. Alkamassa olevat hankkeet Säteittäisten pääväylien pikaparannukset joukkoliikenteen nopeuttamiseksi tulee toteuttaa täysmääräisesti uudella aiesopimuskaudella. Nyt hanke on pahasti myöhässä, kun siihen on osoitettu vasta 2 milj. euroa vuodelle Erityisen tärkeitä ovat muun muassa joukkoliikenteen nopeuttamistoimenpiteet Vihdintiellä ja Hämeenlinnanväylällä. Vuonna 2007 alkavaa infrastruktuurin kehittämishanketta Kehä I Turunväylä - Vallikallio voitaisiin harkita täydennettäväksi siten, että se ulotetaan myös osuudelle Vallikallio - Vihdintie, jotta siitä ei muodostu pullonkaulaa Kehä I:n länsiosan sujuvuudelle. Nyt osuus on alkavissa hankkeissa. Ensimmäisen kauden ( ) hankkeet Teemahankkeisiin esitetään uusina pääväylien vaiheittainen parantaminen, joukkoliikenteen parannustoimet ja laatukäytävät sekä joukkoliikenteen solmupisteet. Vanhaan PLJ 2002:een sisältynyt meluntorjunnan teemahanke on viime vuosina jäänyt lähes kokonaan ilman valtion rahoitusta, vaikka Helsinki on siihen osaltaan varannut määrärahoja.

3 HELSINGIN KAUPUNGINHALLITUS Sekä vanhat että uudet teemahankkeet tulisi toteuttaa jo ensimmäisen kauden alkupuolella, koska niillä voidaan parantaa joukkoliikenteen sujuvuutta ja vähentää ympäristöhaittoja varsin kohtuullisin (n. 16,5 milj. euroa vuodessa) kustannuksin. Liikennejärjestelmän kehittämisstrategiat on jaettu viiteen kehittämisen osastrategiaan. Niistä kolmas on liikennejärjestelmän tehostaminen liikenteen hallinnan ja informaation keinoin. Pääkaupunkiseudun liikenteen hallintaprojekti on eri lukuisten viranomaistahojen hyvässä yhteistyössä edennyt vaiheeseen, jossa sen toteuttamiseen tarvitaan rahoitusresursseja. Liikenteen hallinnasta tulee muodostaa oma teemahanke ja osoittaa siihen rahaa heti jakson alkuun. Helsingin keskustatunnelin suunnittelu etenee ripeästi. Sillä on myös tärkeä merkitys pääkaupunkiseudun pääkatuverkon ja seudun pääkeskuksen kehittämisessä. Siksi sen asema tulisi nostaa myös rahoitusmielessä tasa-arvoiseen asemaan muiden pääkatuverkon rahoituskohteiden kanssa. Laajasalon raideyhteyden 1. vaiheen suunnittelu jatkuu Helsingissä yleiskaava 2002:n toteuttamissuunnitelman mukaisesti raitioyhteyden pohjalta metroon varautuen. Raitioyhteyden alustava kustannusarvio on valmistuneen konsulttityön perusteella noin 110 milj. euroa, mikä sisältää kaksi raitiolinjaa Laajasaloon. Yhteyden perusinvestointi on hyödynnettävissä lähes kokonaan siinä vaiheessa, jos metrolinja Helsingin keskustasta Laajasaloon toteutuu. Tällöin Laajasalon raideyhteys olisi osa Helsingin toista metrolinjaa, jolla on myös tärkeä seudullinen merkitys koko raideverkkoa ja seudun pääkeskuksen kehittämistä ajatellen. Siksi valtion tulisi osallistua jo 1. vaiheen rahoitukseen samalla osuudella kuin muihinkin seudullisiin raidehankkeisiin. Metroyhteytenä osuus Kamppi Laajasalo maksaisi noin 500 milj. euroa. Poikittainen liikenne kasvaa vuoteen 2030 mennessä suhteellisesti voimakkaimmin. Poikittaisen liikennekysynnän kasvuun vastaamiseksi tulee jatkossa etsiä uusia joukkoliikennettä suosivia keinoja. Joukkoliikenteen on oltava ensisijainen vaihtoehto kasvavan liikennekysynnän tyydyttämiseksi ja infrastruktuurin kehittämisen on perustuttava joukkoliikenteen lähtökohtiin entistä voimakkaammin. Jokeri II:n katuinvestoinnit mainitaan PLJ 2007:ssä hankkeena, joka rahoitetaan pääosin kaupungin toimesta. Jokeri II on kuitenkin seudullinen tärkeä joukkoliikenneyhteys, jolla on keskeinen merkitys koko Hel-

4 HELSINGIN KAUPUNGINHALLITUS singin seudun kannalta avainasemassa olevan poikittaisen joukkoliikenteen kehittämisessä. Tärkeimpiä Jokeri II:n katuinvestointeja ovat tunnelit, joita on suunniteltu Helsingin keskuspuiston ali Kuninkaantammen ja Paloheinän välille (kustannusarvio milj. euroa) sekä mahdollisesti myöhemmässä vaiheessa Lahdenväylän ali Kivikon ja Malmin lentoaseman välille. Vaikka Jokeri II ensimmäisessä vaiheessa on bussilinja, on ilmeistä, että se on myöhemmin liikennemäärien kasvaessa tarpeen muuttaa seudulliseksi raitiotieyhteydeksi, kuten Jokeri I. Valtion tulisikin osallistua Jokeri II:n varten toteutettavien tunnelien investointeihin, sillä kyseiset investoinnit ovat ensimmäinen vaihe kyseistä seudullista raitiotieyhteyttä. Raide- Jokerin toteuttamisvalmiuden varmistamiseksi on myös syytä syventää edelleen Espoon, Helsingin ja YTV:n suunnitteluyhteistyötä. Helsingin kaupunki pitää myönteisenä, että PLJ 2007 sisältää kohdassa Ensimmäisen kauden suuret tutkimukset, selvitykset ja suunnitelmat myös selvityksen tekemisen metron jatkamisesta itään. Toisella kaudella ( ) aloitettavat hankkeet Hakamäentien rakentaminen on käynnissä. Yhteyden täydentäminen Pasilanväyläksi tulisi tarkemmassa kauden ajoituksessa merkitä alkavaksi heti jakson alussa. Väylällä on keskeinen merkitys seudun pääkatuverkossa ja paikallisesti erityinen merkitys Keski-Pasilan liikenneyhteyksien turvaamiseksi sekä Etelä-Haagan ja Käpylän läpiajoliikenteen vähentämiseksi alempiasteisessa katuverkossa. PLJ 2007 prosessin aikana syksyllä 2005 ja vuonna 2006 Helsingissä on valmistunut joukkoliikenteen kehittämisselvityksiä mm. lentoasemametrosta ja liityntälinjastosuunnitelmasta (ns. Iso Liityntä). Selvitykset osoittavat vaikutuksiltaan erittäin merkittäviksi ja kustannustehokkaiksi sellaisia raskaan raideliikenteen hankkeita, joita PLJ prosessissa ei nyt ole käsitelty. Tällaisia raskaan raideliikenteen hankkeita ovat esimerkiksi metroyhteys Pasilasta Maunulaan (ja mahdollisesti edelleen lentoasemalle) sekä metroyhteys Pasilasta Viikkiin. Hankkeisiin liittyy siirtyminen nykyistä voimakkaampaan liityntäliikenteeseen. PLJ:n seuraavan tarkistuksen pohjaksi tuleekin pikimmiten laatia seudullinen raideliikenteen visiotarkastelu, jossa nämä hankkeet otetaan yhtäläisesti huomioon. Nyt esillä olevassa PLJ:ssä Helsinki-Vantaan lentoaseman ja Helsingin keskustan välinen raideyhteys tulisi jo merkitä tavoiteverkkoon ainakin yhteysmerkinnällä. Ratahallintokeskus aloittanee lähikuukausina selvi-

5 HELSINGIN KAUPUNGINHALLITUS tyksen laatimisen pääradan johtamisesta lentoaseman kautta. Helsinki jatkaa osaltaan lentokenttäyhteyden suunnittelua heti, kun ohjelmoitavana oleva Töölön metron alustavan yleissuunnitelman tarkistus automaattimetron lähtökohdista on tehty. Seuraavassa PLJ:n tarkistuksessa tulee varautua edellä mainittujen hankkeiden ajoittamiseen niiden hyötykustannussuhteen ja muiden vaikutusten osoittamalle sijalle. Käytännössä tämä voi tarkoittaa metroyhteyden Kamppi-Pasila aloittamista jo ennen vuotta 2016 ja metroyhteyden Pasilasta eteenpäin toteuttamista jo ennen vuotta Liikennejärjestelmän kehittämisen rahoitustarve Pääkaupunkiseudun liikenneinvestointien rahoitustason nosto nykyisestä noin 120 milj. /vuosi tasoon 175 milj. euroa/vuosi on kasvavan seudun kilpailukyvyn ja elinympäristön laadun takaamiseksi ehdottoman välttämätöntä. Liikenneinvestointipäätösten pitkäjänteistäminen Vaikutusten arviointi Vuorian työryhmän esitykset (LVMn julkaisuja 18/2006) olisivat liikenneinvestointipäätösten pitkäjänteistämiseen erittäin tarkoituksenmukaisia ratkaisuja: ehdotus vuoden ajanjaksoille laadittavista liikennepoliittisista selonteoista, joihin eduskunta ottaa kantaa hallituskausittain sekä pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmärahasto, jossa on riittävä rahoituspohja pääkaupunkiseudun erityistarpeisiin, muodostaisivat ratkaisun perustan. Aiesopimuksella osapuolet priorisoisivat lähivuosien toteuttamis- ja suunnittelukohteet. Vaikutusten arviointi on tehty SOVA - lainsäädännön periaatteita noudattaen. Aikaisempaa korostetummin on tuotu esiin toisaalta kysymys pääkaupunkiseudun ilmanlaadusta ja melusta, toisaalta kasvihuonekaasujen vaikutus ihmisten elinolosuhteisiin yleensä. Arvioinneilla on ollut oikea suuntaisia vaikutuksia strategisiin valintoihin ja liikennejärjestelmäluonnoksen sisältöön. Eri strategiavaihtoehtojen lähtöoletukset eroavat toisistaan muun muassa maankäytön osalta, minkä vuoksi vaihtoehtojen vaikutukset eivät ole suoraa verrannollisia keskenään. Vaikutusten arvioinnin tärkeänä antina on, että se valottaa strategiavaihtoehtoihin sisältyvien erilaisten kehityspolkujen heikkouksia ja vahvuuksia sekä erilaisten, esimerkiksi

6 HELSINGIN KAUPUNGINHALLITUS taloudellisten ohjauskeinojen tehokkuutta. Vaihtoehdot tarjoavat näin hyvän vertailukohdan PLJ luonnoksen vaikutuksille. Vaikutusten arvioinnissa käytettyihin lähtöoletuksiin sisältyy paljon epävarmuutta. Esimerkiksi liikennekäyttäytymisen kehitystä, maankäytön toteutumista ja polttoaineen hinnan muutoksia vuoteen 2030 mennessä on erittäin vaikea ennustaa. Näiden epävarmuustekijöiden merkitystä on valotettu hyvin herkkyystarkasteluin. Tehty vaikutusten arviointi osoittaa, että PLJ luonnos tai tutkitut strategiavaihtoehdot eivät esitä ratkaisua pääkaupunkiseudun liikenteen suurimpiin ympäristöongelmiin - meluun, ilmanlaatuun ja kasvihuonekaasupäästöihin. PLJ:n visio ei toteudu näiltä osin. Tähän vaikuttaa seudun asukas- ja työpaikkamäärien ja liikenteen voimakas kasvu. PLJ luonnokseen sisältyvien kehittämisen osastrategioiden laajaalainen toteutus on välttämätöntä liikenteen ympäristöhaittojen hallinnan kannalta. PLJ 2007:n suhde PLJ 2002:een Kaupunginhallitus päätti antaa pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmäluonnoksesta (PLJ 2007) ja sen ympäristöselostuksesta seuraavan lausunnon: Pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelmalla (PLJ) on tärkeä rooli pääkaupunkiseudun yhteisen näkemyksen luomiseksi seudun liikennejärjestelmän pitkäntähtäimen kehittämisestä. PLJ 2007:ssa on kysymys ensisijaisesti PLJ 2002:n tarkistamisesta. Tällöin PLJ 2002 ja sen pohjalta tehty aiesopimus ovat tärkein sitova lähtökohta uudelle PLJ 2007:lle. Mikäli niistä poiketaan, tulee poikkeamiselle olla erityiset perustelut. Liikennejärjestelmäluonnoksen ja vaikutusten arvioinnin valmistelu Liikennejärjestelmäluonnos Liikennejärjestelmätyö on edennyt aikataulussa puiteohjelmaa noudattaen, täydentävät taustaselvitykset ovat olleet riittäviä ja vuorovaikutus laajaa. Merkittävää on ollut lisätä seudullista yhteistyötä ottamalla mukaan mm. kehyskuntia valmisteluun aikaisempaa laajemmin. Liikennejärjestelmän visio ja kehittämisen osastrategiat

7 HELSINGIN KAUPUNGINHALLITUS PLJ luonnokseen sisältyy viisi kehittämisen osastrategiaa, joiden sisältö luo hyvän lähtökohdan liikennejärjestelmän laaja-alaiselle, kaikki kulkumuodot huomioivalle kehittämiselle. Liikennejärjestelmävisio on laadittu tasapainoisesti ja havainnollisesti. Osastrategiat ja niiden järjestys muodostavat oikealla tavalla kehyksen esitetyille toimenpiteille ja hankkeille. Kestävän liikkumiskulttuurin synnyn ja liikenteen haittojen vähentämisen kannalta on välttämätöntä, että voimavaroja suunnataan jatkossa kaikkien osastrategioiden määrätietoiseen toteutukseen. Huolestuttavaa on kuitenkin, että PLJ luonnoksen ratkaisuilla joukkoliikenteen kulkutapaosuutta seudulla ei pystytä nostamaan tavoitteiden mukaisesti, vaan se laskee jonkin verran nykyisestä. Helsingin kaupunginvaltuusto on asettanut tavoitteiksi vuoteen 2012 mennessä joukkoliikenteen kulkumuoto-osuuden kasvattamisen keskustan rajalla ruuhka-aikana 70 %:sta 73 %:iin ja poikittaisliikenteessä vuorokausitasolla 13 %:sta 17 %:iin. Joukkoliikenteen nopeuttamista korostetaan. Pitkällä aikajänteellä tavoitteena on edelleen parantaa joukkoliikenteen kilpailukykyä. Liikennejärjestelmäluonnos onkin joukkoliikenteen kilpailukyvyn kehittymisen osalta Helsingin näkökulmasta riittämätön. Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää liikennejärjestelmäluonnosta voimakkaampaa panostusta joukkoliikenteeseen mm. raideliikennehankkeisiin ja poikittaisen liikenteen kehittämiseen joukkoliikenteen varaan. Alkamassa olevat hankkeet Säteittäisten pääväylien pikaparannukset joukkoliikenteen nopeuttamiseksi tulee toteuttaa täysmääräisesti uudella aiesopimuskaudella. Nyt hanke on pahasti myöhässä, kun siihen on osoitettu vasta 2 milj. euroa vuodelle Erityisen tärkeitä ovat muun muassa joukkoliikenteen nopeuttamistoimenpiteet Vihdintiellä ja Hämeenlinnanväylällä. Vuonna 2007 alkavaa infrastruktuurin kehittämishanketta Kehä I Turunväylä - Vallikallio voitaisiin harkita täydennettäväksi siten, että se ulotetaan myös osuudelle Vallikallio - Vihdintie, jotta siitä ei muodostu pullonkaulaa Kehä I:n länsiosan sujuvuudelle. Nyt osuus on alkavissa hankkeissa. Ensimmäisen kauden ( ) hankkeet Teemahankkeisiin esitetään uusina pääväylien vaiheittainen parantaminen, joukkoliikenteen parannustoimet ja laatukäytävät sekä joukkolii-

8 HELSINGIN KAUPUNGINHALLITUS kenteen solmupisteet. Vanhaan PLJ 2002:een sisältynyt meluntorjunnan teemahanke on viime vuosina jäänyt lähes kokonaan ilman valtion rahoitusta, vaikka Helsinki on siihen osaltaan varannut määrärahoja. Sekä vanhat että uudet teemahankkeet tulisi toteuttaa jo ensimmäisen kauden alkupuolella, koska niillä voidaan parantaa joukkoliikenteen sujuvuutta ja vähentää ympäristöhaittoja varsin kohtuullisin (n. 16,5 milj. euroa vuodessa) kustannuksin. Liikennejärjestelmän kehittämisstrategiat on jaettu viiteen kehittämisen osastrategiaan. Niistä kolmas on liikennejärjestelmän tehostaminen liikenteen hallinnan ja informaation keinoin. Pääkaupunkiseudun liikenteen hallintaprojekti on eri lukuisten viranomaistahojen hyvässä yhteistyössä edennyt vaiheeseen, jossa sen toteuttamiseen tarvitaan rahoitusresursseja. Liikenteen hallinnasta tulee muodostaa oma teemahanke ja osoittaa siihen rahaa heti jakson alkuun. Helsingin keskustatunnelin suunnittelu etenee ripeästi. Sillä on myös tärkeä merkitys pääkaupunkiseudun pääkatuverkon ja seudun pääkeskuksen kehittämisessä. Siksi sen asema tulisi nostaa myös rahoitusmielessä tasa-arvoiseen asemaan muiden pääkatuverkon rahoituskohteiden kanssa. Laajasalon raideyhteyden 1. vaiheen suunnittelu jatkuu Helsingissä yleiskaava 2002:n toteuttamissuunnitelman mukaisesti raitioyhteyden pohjalta metroon varautuen. Raitioyhteyden alustava kustannusarvio on valmistuneen konsulttityön perusteella noin 110 milj. euroa, mikä sisältää kaksi raitiolinjaa Laajasaloon. Yhteyden perusinvestointi on hyödynnettävissä lähes kokonaan siinä vaiheessa, jos metrolinja Helsingin keskustasta Laajasaloon toteutuu. Tällöin Laajasalon raideyhteys olisi osa Helsingin toista metrolinjaa, jolla on myös tärkeä seudullinen merkitys koko raideverkkoa ja seudun pääkeskuksen kehittämistä ajatellen. Siksi valtion tulisi osallistua jo 1. vaiheen rahoitukseen samalla osuudella kuin muihinkin seudullisiin raidehankkeisiin. Metroyhteytenä osuus Kamppi Laajasalo maksaisi noin 500 milj. euroa. Poikittainen liikenne kasvaa vuoteen 2030 mennessä suhteellisesti voimakkaimmin. Poikittaisen liikennekysynnän kasvuun vastaamiseksi tulee jatkossa etsiä uusia joukkoliikennettä suosivia keinoja. Joukkoliikenteen on oltava ensisijainen vaihtoehto kasvavan liikennekysynnän tyydyttämiseksi ja infrastruktuurin kehittämisen on perustuttava joukkoliikenteen lähtökohtiin entistä voimakkaammin.

9 HELSINGIN KAUPUNGINHALLITUS Jokeri II:n katuinvestoinnit mainitaan PLJ 2007:ssä hankkeena, joka rahoitetaan pääosin kaupungin toimesta. Jokeri II on kuitenkin seudullinen tärkeä joukkoliikenneyhteys, jolla on keskeinen merkitys koko Helsingin seudun kannalta avainasemassa olevan poikittaisen joukkoliikenteen kehittämisessä. Tärkeimpiä Jokeri II:n katuinvestointeja ovat tunnelit, joita on suunniteltu Helsingin keskuspuiston ali Kuninkaantammen ja Paloheinän välille (kustannusarvio milj. euroa) sekä mahdollisesti myöhemmässä vaiheessa Lahdenväylän ali Kivikon ja Malmin lentoaseman välille. Vaikka Jokeri II ensimmäisessä vaiheessa on bussilinja, on ilmeistä, että se on myöhemmin liikennemäärien kasvaessa tarpeen muuttaa seudulliseksi raitiotieyhteydeksi, kuten Jokeri I. Valtion tulisikin osallistua Jokeri II:n varten toteutettavien tunnelien investointeihin, sillä kyseiset investoinnit ovat ensimmäinen vaihe kyseistä seudullista raitiotieyhteyttä. Raide- Jokerin toteuttamisvalmiuden varmistamiseksi on myös syytä syventää edelleen Espoon, Helsingin ja YTV:n suunnitteluyhteistyötä. Helsingin kaupunki pitää myönteisenä, että PLJ 2007 sisältää kohdassa Ensimmäisen kauden suuret tutkimukset, selvitykset ja suunnitelmat myös selvityksen tekemisen metron jatkamisesta itään. Toisella kaudella ( ) aloitettavat hankkeet Hakamäentien rakentaminen on käynnissä. Yhteyden täydentäminen Pasilanväyläksi tulisi tarkemmassa kauden ajoituksessa merkitä alkavaksi heti jakson alussa. Väylällä on keskeinen merkitys seudun pääkatuverkossa ja paikallisesti erityinen merkitys Keski-Pasilan liikenneyhteyksien turvaamiseksi sekä Etelä-Haagan ja Käpylän läpiajoliikenteen vähentämiseksi alempiasteisessa katuverkossa. PLJ 2007 prosessin aikana syksyllä 2005 ja vuonna 2006 Helsingissä on valmistunut joukkoliikenteen kehittämisselvityksiä mm. lentoasemametrosta ja liityntälinjastosuunnitelmasta (ns. Iso Liityntä). Selvitykset osoittavat vaikutuksiltaan erittäin merkittäviksi ja kustannustehokkaiksi sellaisia raskaan raideliikenteen hankkeita, joita PLJ prosessissa ei nyt ole käsitelty. Tällaisia raskaan raideliikenteen hankkeita ovat esimerkiksi metroyhteys Pasilasta Maunulaan (ja mahdollisesti edelleen lentoasemalle) sekä metroyhteys Pasilasta Viikkiin. Hankkeisiin liittyy siirtyminen nykyistä voimakkaampaan liityntäliikenteeseen. PLJ:n seuraavan tarkistuksen pohjaksi tuleekin pikimmiten laatia seudullinen raideliikenteen visiotarkastelu, jossa nämä hankkeet otetaan yhtäläisesti huomioon.

10 HELSINGIN KAUPUNGINHALLITUS Nyt esillä olevassa PLJ:ssä Helsinki- Vantaa lentoaseman ja Helsingin keskustan välinen raideyhteys tulisi jo merkitä tavoiteverkkoon ainakin yhteysmerkinnällä. Ratahallintokeskus aloittanee lähikuukausina selvityksen laatimisen pääradan johtamisesta lentoaseman kautta. Helsinki jatkaa osaltaan lentokenttäyhteyden suunnittelua heti, kun ohjelmoitavana oleva Töölön metron alustavan yleissuunnitelman tarkistus automaattimetron lähtökohdista on tehty. Seuraavassa PLJ:n tarkistuksessa tulee varautua edellä mainittujen hankkeiden ajoittamiseen niiden hyötykustannussuhteen ja muiden vaikutusten osoittamalle sijalle. Käytännössä tämä voi tarkoittaa metroyhteyden Kamppi-Pasila aloittamista jo ennen vuotta 2016 ja metroyhteyden Pasilasta eteenpäin toteuttamista jo ennen vuotta Liikennejärjestelmän kehittämisen rahoitustarve Pääkaupunkiseudun liikenneinvestointien rahoitustason nosto nykyisestä noin 120 milj. /vuosi tasoon 175 milj. euroa/vuosi on kasvavan seudun kilpailukyvyn ja elinympäristön laadun takaamiseksi ehdottoman välttämätöntä. Liikenneinvestointipäätösten pitkäjänteistäminen Vaikutusten arviointi Vuorian työryhmän esitykset (LVMn julkaisuja 18/2006) olisivat liikenneinvestointipäätösten pitkäjänteistämiseen erittäin tarkoituksenmukaisia ratkaisuja: ehdotus vuoden ajanjaksoille laadittavista liikennepoliittisista selonteoista, joihin eduskunta ottaa kantaa hallituskausittain sekä pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmärahasto, jossa on riittävä rahoituspohja pääkaupunkiseudun erityistarpeisiin, muodostaisivat ratkaisun perustan. Aiesopimuksella osapuolet priorisoisivat lähivuosien toteuttamis- ja suunnittelukohteet. Vaikutusten arviointi on tehty SOVA - lainsäädännön periaatteita noudattaen. Aikaisempaa korostetummin on tuotu esiin toisaalta kysymys pääkaupunkiseudun ilmanlaadusta ja melusta, toisaalta kasvihuonekaasujen vaikutus ihmisten elinolosuhteisiin yleensä. Arvioinneilla on ollut oikea suuntaisia vaikutuksia strategisiin valintoihin ja liikennejärjestelmäluonnoksen sisältöön. Eri strategiavaihtoehtojen lähtöoletukset eroavat toisistaan muun muassa maankäytön osalta, minkä vuoksi vaihtoehtojen vaikutukset eivät ole suoraa verrannollisia keskenään. Vaikutusten arvioinnin tärkeänä

11 HELSINGIN KAUPUNGINHALLITUS antina on, että se valottaa strategiavaihtoehtoihin sisältyvien erilaisten kehityspolkujen heikkouksia ja vahvuuksia sekä erilaisten, esimerkiksi taloudellisten ohjauskeinojen tehokkuutta. Vaihtoehdot tarjoavat näin hyvän vertailukohdan PLJ luonnoksen vaikutuksille. Vaikutusten arvioinnissa käytettyihin lähtöoletuksiin sisältyy paljon epävarmuutta. Esimerkiksi liikennekäyttäytymisen kehitystä, maankäytön toteutumista ja polttoaineen hinnan muutoksia vuoteen 2030 mennessä on erittäin vaikea ennustaa. Näiden epävarmuustekijöiden merkitystä on valotettu hyvin herkkyystarkasteluin. Tehty vaikutusten arviointi osoittaa, että PLJ luonnos tai tutkitut strategiavaihtoehdot eivät esitä ratkaisua pääkaupunkiseudun liikenteen suurimpiin ympäristöongelmiin - meluun, ilmanlaatuun ja kasvihuonekaasupäästöihin. PLJ:n visio ei toteudu näiltä osin. Tähän vaikuttaa seudun asukas- ja työpaikkamäärien ja liikenteen voimakas kasvu. PLJ luonnokseen sisältyvien kehittämisen osastrategioiden laajaalainen toteutus on välttämätöntä liikenteen ympäristöhaittojen hallinnan kannalta. Kirje Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta YTV:lle ja pöytäkirjanote kaupunkisuunnitteluvirastolle ja liikennelaitokselle. Merkittiin, että Lehtipuu teki Ojalan kannattamana vastaehdotuksen, jonka mukaan sivulle 60 viimeisen kappaleen kolmanneksi lauseeksi lisätään seuraava lause: Joukkoliikenteen osuuden kasvattamiseksi tulisi valmistella ja toteuttaa kokeilu, jossa kysyntää ohjataan myös taloudellisilla keinoilla. Suoritetussa äänestyksessä esittelijän ehdotus voitti Lehtipuun vastaehdotuksen äänin oli poissa. Vähemmistöön kuuluivat Hellström, Lehtipuu, Ojala ja Rantanen. Lisäksi Lehtipuu teki Ojalan kannattamana toisen vastaehdotuksen, jonka mukaan sivulta 61 poistetaan viimeinen kappale. Suoritetussa äänestyksessä esittelijän ehdotus voitti Lehtipuun vastaehdotuksen äänin oli poissa. Vähemmistöön kuuluivat Hellström, Lehtipuu, Ojala ja Rantanen. Kaupunginhallitus päätti todeta, ettei jäsen Rihtniemi esteellisenä osallistunut asian käsittelyyn eikä ollut läsnä sitä käsiteltäessä.

12 HELSINGIN KAUPUNGINHALLITUS Lisätiedot: Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin HELSINGIN KAUPUNGINHALLITUS Pekka Sauri apulaiskaupunginjohtaja Kristiina Matikainen kaupunginsihteeri

Raidehankkeita HLJ 2011 Maankäyttö- ja raideverkkoselvityksen taustamateriaalia

Raidehankkeita HLJ 2011 Maankäyttö- ja raideverkkoselvityksen taustamateriaalia Raidehankkeita HLJ 2011 Maankäyttö- ja raideverkkoselvityksen taustamateriaalia 18.12.2008 Kaukoliikenteen radat 1. Helsinki Turku -yhteys, uusi linjaus (ELSA-rata) Nopea junayhteys Turkuun ja Saloon Samassa

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelma PLJ 2007

Pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelma PLJ 2007 PÄÄKAUPUNKISEUDUN NEUVOTTELUKUNTA 7/2006 1 YTV, Suoma Sihto 21.11.2006 Asia 5 / Liite 2 Pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelma PLJ 2007 Liikennejärjestelmäsuunnitelman päämääränä on tuottaa yhteinen

Lisätiedot

Katsaus Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen toteutumiseen

Katsaus Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen toteutumiseen Tiivistelmä Helsingin seudun MAL-seurannasta, 25.11.2014 Katsaus Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen toteutumiseen Valtion ja Helsingin seudun kuntien välinen maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimus

Lisätiedot

Aiesopimus Pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelman (PLJ 2007) toteutuksesta

Aiesopimus Pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelman (PLJ 2007) toteutuksesta Aiesopimus Pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelman (PLJ 2007) toteutuksesta Lisätietoja: Pääkaupunkiseudun liikenneneuvottelukunta Sihteeristö Petri Jalasto, puhelin (09) 160 28509, petri.jalasto@mintc.fi

Lisätiedot

Metro Pasilasta eteenpäin

Metro Pasilasta eteenpäin Metro Pasilasta eteenpäin SUY Seppo Vepsäläinen C: 1/2004 METRO PASILASTA ETEENPÄIN Metro on paras osa koko seudun joukkoliikenteen järjestelmää, mutta sen palvelualue on vielä suppea. Laajentaminen on

Lisätiedot

PLJ 2007 Pääkaupunkiseudun neuvottelukunta. Hannu Penttilä

PLJ 2007 Pääkaupunkiseudun neuvottelukunta. Hannu Penttilä PLJ 2007 Pääkaupunkiseudun neuvottelukunta Hannu Penttilä 21.11.2006 Laki Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnasta (YTV) 2 Tehtävät 3) Laatia pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmää ja joukkoliikennettä

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNGINHALLITUS 191 1

HELSINGIN KAUPUNGINHALLITUS 191 1 HELSINGIN KAUPUNGINHALLITUS 191 1 LAUSUNTO UUDENMAAN TIEPIIRIN TOIMINTA- JA TALOUSSUUN- NITELMASTA 2006-2009 Khs 2005-947 Uudenmaan tiepiirin TTS:ssa esitetyt tienpidon keskeiset näkökohdat ja linjaukset

Lisätiedot

Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan liikennestrategia (ULSA) - Kahden maakunnan yhteinen näkemys liikennejärjestelmän kehittämistavoitteista ja -tarpeista.

Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan liikennestrategia (ULSA) - Kahden maakunnan yhteinen näkemys liikennejärjestelmän kehittämistavoitteista ja -tarpeista. Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan liikennestrategia (ULSA) - Kahden maakunnan yhteinen näkemys liikennejärjestelmän kehittämistavoitteista ja -tarpeista. LIIKENNEJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISTÄ OHJAA VISIO: Uudenmaan

Lisätiedot

Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä. Kehittämisjohtaja Matti Tunkkari, puh. 02 761 1101

Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä. Kehittämisjohtaja Matti Tunkkari, puh. 02 761 1101 Kaupunginhallitus 360 07.10.2013 Kaupunginhallitus 202 09.06.2014 Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä 526/08.00.00/2014 Kh 07.10.2013 360 Kehittämisjohtaja Matti

Lisätiedot

HLJ 2011:n Maankäyttö- ja raideverkkoselvityksen (MARA) päätulokset

HLJ 2011:n Maankäyttö- ja raideverkkoselvityksen (MARA) päätulokset HLJ 2011:n Maankäyttö- ja raideverkkoselvityksen (MARA) päätulokset 22.3.2010 Tavoitetila ja -verkko Perustuu laajaan asiantuntijakäsittelyyn ja innovatiiviseen mallinnusprosessiin Käyty läpi seudulla

Lisätiedot

Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma HLJ Suvi Rihtniemi HSL Helsingin seudun liikenne

Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma HLJ Suvi Rihtniemi HSL Helsingin seudun liikenne Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma HLJ 2011 22.4.2010 Suvi Rihtniemi HSL Helsingin seudun liikenne Liikennejärjestelmäsuunnitelmat Neljä Pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelmaa (PLJ

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäpoliittisen ministerityöryhmän rahoitusesitykset vuosiksi 2009 11

Liikenne- ja viestintäpoliittisen ministerityöryhmän rahoitusesitykset vuosiksi 2009 11 LVM/11.3.2008 Liikenne- ja viestintäpoliittisen ministerityöryhmän rahoitusesitykset vuosiksi 2009 11 Esko Ahon metsätyöryhmän tekemät perusväylänpitoa ja yksityisteiden avustuksia koskevat esitykset sisältyvät

Lisätiedot

Lentokenttämetro Toiminnalliset tarkastelut

Lentokenttämetro Toiminnalliset tarkastelut Lentokenttämetro Toiminnalliset tarkastelut SUY Vepsäläinen, Vatanen D: 3/2006 Sisältö Johdanto 1 Verkot 2 Ennuste 3 Tulokset 3 Väliasemallinen linjaus 4 Lentoasema 4 Aviapolis 4 Vantaanportti 5 Maunula

Lisätiedot

Pirkanmaan tienpidon ja liikenteen suunnitelma 2014 2017

Pirkanmaan tienpidon ja liikenteen suunnitelma 2014 2017 2.4.2014 Pirkanmaan tienpidon ja liikenteen suunnitelma 2014 2017 Toimintaympäristö Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (tekstissä jatkossa ELYkeskus) Tienpidon ja liikenteen suunnitelmassa

Lisätiedot

HSL-alueen poikittaisliikenteen kehittämissuunnitelma 2012-2022. 23.8.2011 Ville Lehmuskoski

HSL-alueen poikittaisliikenteen kehittämissuunnitelma 2012-2022. 23.8.2011 Ville Lehmuskoski HSL-alueen poikittaisliikenteen kehittämissuunnitelma 2012-2022 23.8.2011 Ville Lehmuskoski Projektin tavoitteet Vastata ennustettuun poikittaisliikenteen kysynnän merkittävään kasvuun Linjaston kehittäminen

Lisätiedot

Pasilanväylän liikennekäytäväselvitys. Tiivistelmä 28.2.2013

Pasilanväylän liikennekäytäväselvitys. Tiivistelmä 28.2.2013 Pasilanväylän liikennekäytäväselvitys Tiivistelmä 28.2.2013 Pasilanväylän suunnittelun lähtökohdat ovat osittain muuttuneet Pasilanväylän yleissuunnitelma on valmistunut v. 1992. Pasilanväylän keskiosan

Lisätiedot

Otaniemen keskus. Nähtävillä MRA 30 :n mukaisesti 12.5 13.6.2014.

Otaniemen keskus. Nähtävillä MRA 30 :n mukaisesti 12.5 13.6.2014. 1 (5) Asianumero 3224/10.02.03/2013 Aluenumero 220506 Otaniemen keskus 10. kaupunginosa, Otaniemi Korttelit 10001 tontit 10 ja 11, 10016 tontti 3, 10017, 10018 tontit 3, 7 ja osa tonttia 4, 10019 tontti

Lisätiedot

Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma

Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma Liikennetutkimus LITU 2008 Tutkimusalue ja haastattelumäärät Matkaluku asuinalueittain koko tutkimusalueella Matkaa/ hlö/ vrk 3,60 3,00 2,40 1,80 1,20 0,60

Lisätiedot

PISARARATA. Sisältö. Yhteystiedot Mikä on Pisararata Asemat ja tunnelireitti Erityispiirteitä Hankkeen vaiheet 22.10.2014

PISARARATA. Sisältö. Yhteystiedot Mikä on Pisararata Asemat ja tunnelireitti Erityispiirteitä Hankkeen vaiheet 22.10.2014 PISARARATA 22.10.2014 Jussi Lindberg projektipäällikkö Sisältö Yhteystiedot Mikä on Pisararata Asemat ja tunnelireitti Erityispiirteitä Hankkeen vaiheet 22.10.2014 2 2 Yhteystiedot Liikennevirasto Projektipäällikkö

Lisätiedot

Mitä uutta tarvitaan? Liikennejärjestelmä murroksessa

Mitä uutta tarvitaan? Liikennejärjestelmä murroksessa Mitä uutta tarvitaan? Liikennejärjestelmä murroksessa Pekka Sauri Apulaiskaupunginjohtaja, Helsinki Tulevaisuuden liikenne- ja innovaatiopolitiikka 27.1.2014 Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma Kaupunkisuunnittelulautakunta

Lisätiedot

HLJ 2011 -liikennejärjestelmäehdotus 2.3.2011

HLJ 2011 -liikennejärjestelmäehdotus 2.3.2011 Liite 4 HLJ 2011 -liikennejärjestelmäehdotus 2.3.2011 Helsingin seudun liikenne 2.3.2011 Liikennejärjestelmän visio Korkealaatuiset ja ekotehokkaat liikkumis- ja kuljetusmahdollisuudet edistävät seudun

Lisätiedot

Maakuntakaavan laadinta

Maakuntakaavan laadinta Hallitus 117 23.08.2011 LAUSUNTO UUDENMAAN 2. VAIHEMAAKUNTAKAAVAN LUONNOKSESTA 42/07/70/700/2011 hall 117 Esittelijä Toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi Valmistelija Osaston johtaja Suoma Sihto p. 4766 4260,

Lisätiedot

HELSINGIN SEUDUN YHTEINEN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA -MASU

HELSINGIN SEUDUN YHTEINEN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA -MASU 29.4.2013 HELSINGIN SEUDUN YHTEINEN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA -MASU Suunnittelualue 1,3 miljoonaa asukasta (2012) 0,7 miljoonaa työpaikkaa (2010) 0,7 miljoonaa asuntoa (2011) 29.4.2013 Yhteinen maankäyttösuunnitelma

Lisätiedot

Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (HLJ 2011) Suoma Sihto

Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (HLJ 2011) Suoma Sihto Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (HLJ 2011) Suoma Sihto 5.11.2009 HLJ 2011 -suunnitelma Laadintaprosessi ja aikataulu Syyskuu 2009 HLJ 2011:n puiteohjelma, YTV:n hallitus 13.6.2008 Liikennejärjestelmäsuunnitelmat

Lisätiedot

Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman (HLJ 2015) lähtökohdat

Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman (HLJ 2015) lähtökohdat seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman (HLJ 2015) lähtökohdat Luottamushenkilöiden seminaari, Aulanko 5.-6.9.2013 Suvi Rihtniemi, toimitusjohtaja Sini Puntanen, liikennejärjestelmäosaston johtaja seudun

Lisätiedot

Joukkoliikenne ja taloudelliset ohjauskeinot

Joukkoliikenne ja taloudelliset ohjauskeinot Joukkoliikenne ja taloudelliset ohjauskeinot Älykäs ja oikeudenmukainen autoilu -seminaari 15.10.2013 Suvi Rihtniemi, toimitusjohtaja Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä

Lisätiedot

24.10.2014 LAUSUNTOPYYNTÖ HELSINGIN SEUDUN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMAN, ASUNTOSTRATEGIAN JA LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMAN (HLJ 2015) -LUONNOKSISTA

24.10.2014 LAUSUNTOPYYNTÖ HELSINGIN SEUDUN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMAN, ASUNTOSTRATEGIAN JA LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMAN (HLJ 2015) -LUONNOKSISTA LAUSUNTOPYYNTÖ Dnro 479/07/70/700/2014 24.10.2014 LAUSUNTOPYYNTÖ HELSINGIN SEUDUN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMAN, ASUNTOSTRATEGIAN JA LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMAN (HLJ 2015) -LUONNOKSISTA Luonnokset Helsingin

Lisätiedot

Katsaus Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen toteutumiseen

Katsaus Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen toteutumiseen Tiivistelmä Helsingin seudun MAL-seurannasta, 21.11.2014 Katsaus Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen toteutumiseen Valtion ja Helsingin seudun kuntien välinen maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimus

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 16/ (8) Liikennelaitos -liikelaitoksen johtokunta (HKL) Tj/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 16/ (8) Liikennelaitos -liikelaitoksen johtokunta (HKL) Tj/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 16/2014 1 (8) 178 Automaattimetron tilannekatsaus HEL 2011-005973 T 08 00 02 Päätös päätti merkitä tiedoksi asiasta saadun informaation. Esittelijä toimitusjohtaja Ville Lehmuskoski

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Suj/1 1 JOUKKOLIIKENNELAUTAKUNTA 6.3.2008

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Suj/1 1 JOUKKOLIIKENNELAUTAKUNTA 6.3.2008 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Suj/1 1 1 LAUSUNTO VALTUUSTOALOITTEESTA (ANTTILA) KOSKIEN JOUKKOLIIKENTEEN VAPAA- TAI ALENNUSLIPPUJEN MYÖNTÄMISTÄ IKÄIHMISILLE HKL Halke 2007-2242 / 666 10.10.2007 (Määräaika

Lisätiedot

Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma. 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä

Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma. 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä Mikä on liikennejärjestelmäsuunnitelma ja miksi sitä tehdään? Liikennejärjestelmä sisältää liikenteen kokonaisuuden,

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 189. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 189. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 03.06.2013 Sivu 1 / 1 4619/08.01.00/2012 Kaupunginhallitus 381 17.12.2012 189 Selvitys Otaniemen liittämisestä Raide-Jokerin piiriin Valmistelijat / lisätiedot: Antti Mäkinen, puh. (09)

Lisätiedot

JOKERI II Ehdotus uudeksi poikittaiseksi runkolinjaksi

JOKERI II Ehdotus uudeksi poikittaiseksi runkolinjaksi JOKERI II Ehdotus uudeksi poikittaiseksi runkolinjaksi SUY C:1/2003 Seppo Vepsäläinen ISSN 0786-8480 JOUKKOLIIKENTEEN HAASTE Helsinki on joukkoliikennekaupunki. Junat, bussit ja raitiovaunut tarjoavat

Lisätiedot

Kanta-Hämeen jatkuva liikennejärjestelmätyö ja liikennejärjestelmätyöryhmän toiminta 2015-2016

Kanta-Hämeen jatkuva liikennejärjestelmätyö ja liikennejärjestelmätyöryhmän toiminta 2015-2016 Kanta-Hämeen jatkuva liikennejärjestelmätyö ja liikennejärjestelmätyöryhmän toiminta 2015-2016 o Kanta-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma, 4/2014 o Aiesopimus vuosille 2014-2019, 9/2014 o Liikennejärjestelmätyöryhmän

Lisätiedot

Liikenteen tavoitteet

Liikenteen tavoitteet HLJ 2015 -liikennejärjestelmäsuunnitelmaluonnos Sini Puntanen 1 Liikenteen tavoitteet Saavutettavuus sujuvuus Matka- ja kuljetusketjut ovat sujuvia ja luotettavia lähelle ja kauas. Joukkoliikenteen kilpailukyky

Lisätiedot

HSL OTE TARKASTAMATTOMASTA PÖYTÄKIRJASTA. Hallitus 44 29.03.2011 HLJ 2011 - LIIKENNEJÄRJESTELMÄPÄÄTÖS 2080/00101101212010.

HSL OTE TARKASTAMATTOMASTA PÖYTÄKIRJASTA. Hallitus 44 29.03.2011 HLJ 2011 - LIIKENNEJÄRJESTELMÄPÄÄTÖS 2080/00101101212010. HSL OTE TARKASTAMATTOMASTA PÖYTÄKIRJASTA Hallitus 44 29.03.2011 HLJ 2011 - LIIKENNEJÄRJESTELMÄPÄÄTÖS 2080/00101101212010 Hallitus 44 Esittelijä Toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi Valmistelija Osaston johtaja

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 24/2015 1 (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Lsp/2 27.10.2015

Helsingin kaupunki Esityslista 24/2015 1 (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Lsp/2 27.10.2015 Helsingin kaupunki Esityslista 24/2015 1 (5) 2 Länsisataman liikenneyhteyksien vaihtoehtoiset ratkaisut (a-asia) HEL 2014-002250 T 08 00 00 Hankenro 0923_18 Päätösehdotus Tiivistelmä Esittelijän perustelut

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Lsp/1 1 b KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNTA

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Lsp/1 1 b KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNTA HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Lsp/1 1 b 1 LAUSUNTO JOUKKOLIIKENTEEN TAVOITELINJASTOSUUNNITELMALUONNOKSESTA 2030 Kslk 2007-1010, Khs 2007-1350/66 30.5.2007 Lausuntopyyntö Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnan

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 358. Kaupunginhallitus 15.12.2014 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 358. Kaupunginhallitus 15.12.2014 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 15.12.2014 Sivu 1 / 1 4496/10.00.00/2014 358 Lausunnon antaminen Helsingin seudun maankäyttösuunnitelman, asuntostrategian ja liikennejärjestelmäsuunnitelman (HLJ 2015) luonnoksista Valmistelijat

Lisätiedot

Jyväskylän seudulla olevien suurten tie- ja liikennehankkeiden priorisointi kaupungin näkökulmasta

Jyväskylän seudulla olevien suurten tie- ja liikennehankkeiden priorisointi kaupungin näkökulmasta 13.10.2011 (Timo Vuoriainen, Tapio Koikkalainen) 27.11.2013 päivitetty Jyväskylän seudulla olevien suurten tie- ja liikennehankkeiden priorisointi kaupungin näkökulmasta Jyväskylän seudulla on useita tärkeitä

Lisätiedot

Liikennepoliittisen selonteon hankkeiden toteuttaminen. Liikenneministeri Merja Kyllösen selvitys eduskunnalle 20.11.2012

Liikennepoliittisen selonteon hankkeiden toteuttaminen. Liikenneministeri Merja Kyllösen selvitys eduskunnalle 20.11.2012 Liikennepoliittisen selonteon hankkeiden toteuttaminen Liikenneministeri Merja Kyllösen selvitys eduskunnalle 20.11.2012 1. Liikennepoliittinen selonteko: hallituksen ja eduskunnan mandaatti uudelle liikennepolitiikalle

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 23/ (7) Yleisten töiden lautakunta Ko/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 23/ (7) Yleisten töiden lautakunta Ko/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 23/2013 1 (7) 343 Yleisten töiden lautakunnan lausunto Uudenmaan ELY-keskuksen liikenne- ja infrastruktuuri -vastuualueen tienpidon ja liikenteen suunnitelmasta 2014-2017

Lisätiedot

ILMANSUOJELUTYÖRYHMÄN EHDOTUS VÄHÄPÄÄSTÖISTEN AJONEUVOJEN EDISTÄMISESTÄ JA YMPÄRISTÖVYÖHYKKEEN PERUSTAMISESTA

ILMANSUOJELUTYÖRYHMÄN EHDOTUS VÄHÄPÄÄSTÖISTEN AJONEUVOJEN EDISTÄMISESTÄ JA YMPÄRISTÖVYÖHYKKEEN PERUSTAMISESTA ILMANSUOJELUTYÖRYHMÄN EHDOTUS VÄHÄPÄÄSTÖISTEN AJONEUVOJEN EDISTÄMISESTÄ JA YMPÄRISTÖVYÖHYKKEEN PERUSTAMISESTA 30.3.2010 ILMANSUOJELUTYÖRYHMÄ EHDOTTAA SEURAAVAA: Vähäpäästöisten ajoneuvojen edistäminen

Lisätiedot

Hannu Pesonen Strafica Oy

Hannu Pesonen Strafica Oy Helsinki-Porvoo kehyssuunnitelma Liikennejärjestelmäselvitys Liikenteellinen arviointi 5.11.2009 Strafica Oy Liikennejärjestelmävaihtoehdot 1. Taajamaliikennerata Porvooseen HELI-käytävässä (960 Meur)

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 16/ (5) Kaupunginhallitus Kj/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 16/ (5) Kaupunginhallitus Kj/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 16/2012 1 (5) 412 V Kaj / Vt Kati Peltolan aloite kevyen- ja joukkoliikenteen lisäämisestä Pöydälle HEL 2011-007005 T 08 02 00 Päätös päätti panna asian pöydälle. kaupunginjohtaja

Lisätiedot

Kaupunkiseudun raideliikenneratkaisut osana MALsopimusmenettelyä. Pro Rautatie seminaari Seutujohtaja Päivi Nurminen

Kaupunkiseudun raideliikenneratkaisut osana MALsopimusmenettelyä. Pro Rautatie seminaari Seutujohtaja Päivi Nurminen Kaupunkiseudun raideliikenneratkaisut osana MALsopimusmenettelyä Pro Rautatie seminaari 29.11.2017 Seutujohtaja Päivi Nurminen NYT 380 000 as TULEVAISUUDESSA 480 000 Tampere, 228 173 Nokia, 33 206 Ylöjärvi,

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

TIEMAKSUT. Mahdollisuus edesauttaa seudun kestävää kasvua

TIEMAKSUT. Mahdollisuus edesauttaa seudun kestävää kasvua Osaston johtaja Sini Puntanen Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä TIEMAKSUT Mahdollisuus edesauttaa seudun kestävää kasvua 11.2.2016 Taustaa Helsingin seutu on selvittänyt, olisiko seudulla edellytyksiä

Lisätiedot

Helsingin seudun joukkoliikenneorganisaatio Helsingin Seudun Liikenne (HSL)

Helsingin seudun joukkoliikenneorganisaatio Helsingin Seudun Liikenne (HSL) Helsingin seudun joukkoliikenneorganisaatio Helsingin Seudun Liikenne (HSL) Helsingin seudun yhteistyökokous 19.3.2009 Pekka Sauri Seutu laajenee: Pääkaupunkiseudusta Helsingin seutuun Seutu nähdään tänään

Lisätiedot

Tampereen seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma

Tampereen seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma Tampereen seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma 1 R 100 R101 R303 R301 R 303 R1 00 R305 R304 R304 R302 R302 R 101 R301 R 305 Rakennesuunnitelma ja liikenne Liikennejärjestelmän kuvaus (palvelutaso) Maankäytön

Lisätiedot

Kehäradan liikennöinti 2015

Kehäradan liikennöinti 2015 Kehäradan liikennöinti 2015 Suvi Rihtniemi 14.4.2015 Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Kehäradan aikamatka 1975: Martinlaakson rata valmistuu. Aletaan puhua Marja-radasta Martinlaakson radan jatke:

Lisätiedot

Maankäyttö ja liikenne. Matti Pallasvuo 7.10.2006

Maankäyttö ja liikenne. Matti Pallasvuo 7.10.2006 Maankäyttö ja liikenne Matti Pallasvuo 7.10.2006 220 200 180 160 140 Väestö, työpaikat sukkulointi indeksi 1996=100 YTV-alueen väestö YTV-alueen työpaikat Työmatkasukkulointi (kaikki) HS ulkopuolelta sukkuloivat

Lisätiedot

CASE RUUHKAMAKSUT. Kaisa Leena Välipirtti. Paremman sääntelyn päivä 25.11.2010

CASE RUUHKAMAKSUT. Kaisa Leena Välipirtti. Paremman sääntelyn päivä 25.11.2010 CASE RUUHKAMAKSUT Kaisa Leena Välipirtti Paremman sääntelyn päivä 25.11.2010 Tienkäyttömaksuista Käyttäjäperusteisista liikenteen hinnoittelumalleista ja älykkäistä tiemaksujärjestelmistä maininta hallitusohjelmassa

Lisätiedot

http://billingsgazette.com/entertainment/enjoy/501blog/article_134369c7-5022-5b5e-b019-018d0f39a613.html Liikennejärjestelmänäkökulma liikkumisen ohjauksen seudulliseen yhteistyöhön LIVE-tilaisuus 18.4.2012

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 11/2013 1 (5) Liikennelaitos -liikelaitoksen johtokunta (HKL) Tj/4 12.9.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 11/2013 1 (5) Liikennelaitos -liikelaitoksen johtokunta (HKL) Tj/4 12.9.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 11/2013 1 (5) historia 22.08.2013 138 Käsittely päätti merkitä tiedoksi asiasta saadun informaation. 22.08.2013 Ehdotuksen mukaan äänestyksin Vastaehdotus: Sinikka Vepsä:

Lisätiedot

Juhlaseminaari 9.2.2010. Suvi Rihtniemi HSL Helsingin seudun liikenne

Juhlaseminaari 9.2.2010. Suvi Rihtniemi HSL Helsingin seudun liikenne Juhlaseminaari 9.2.2010 Suvi Rihtniemi HSL Helsingin seudun liikenne Miksi seudullinen liikenneorganisaatio? 1. Toimiva liikennejärjestelmä on seudun kansainvälinen kilpailuvaltti. 2. Helsingin seudun

Lisätiedot

Paikkatieto työkaluna seudullisessa maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitteluyhteistyössä. Miliza Ryöti, HSY Tuire Valkonen, HSL

Paikkatieto työkaluna seudullisessa maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitteluyhteistyössä. Miliza Ryöti, HSY Tuire Valkonen, HSL Paikkatieto työkaluna seudullisessa maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitteluyhteistyössä Miliza Ryöti, HSY Tuire Valkonen, HSL Valmistuneet/ valmistuvat asunnot 70 % asunnoista sijoittui alueille,

Lisätiedot

MAAKUNNAN TAHTOTILA KAKSOISRAIDE LUUMÄKI-IMATRA-VALTAKUNNANRAJA

MAAKUNNAN TAHTOTILA KAKSOISRAIDE LUUMÄKI-IMATRA-VALTAKUNNANRAJA MAAKUNNAN TAHTOTILA KAKSOISRAIDE LUUMÄKI-IMATRA-VALTAKUNNANRAJA Matti Viialainen 14.9.2015 9.9.2015 1 LUUMÄKI-IMATRA IMATRANKOSKI KAKSOISRAIDE ON KÄRKIHANKE Yhteysväli on priorisoitu ensimmäiseksi Kaakkois-Suomen

Lisätiedot

Case Metropolialue MAL-verkosto 2.10.2014

Case Metropolialue MAL-verkosto 2.10.2014 Case Metropolialue MAL-verkosto 2.10.2014 Mari Randell, Helsingin kaupunki, asunto-ohjelmapäällikkö 3.10.2014 1 Helsingin seudun maankäyttösuunnitelma, MASU 2050 Helsingin seudun asuntostrategia 2025 Helsingin

Lisätiedot

Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimuksen seurantakokous 2.5.2013

Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimuksen seurantakokous 2.5.2013 Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimuksen seurantakokous 2.5.2013 Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen seuranta Aiesopimuskauden ensimmäinen seurantaraportti on koottu Seurattavat

Lisätiedot

Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimuksen seuranta

Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimuksen seuranta Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimuksen seuranta Seurantakatsaus 21.11.2014 Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen seuranta Yhteenveto Maankäyttö ja asuminen Helsingin seudulla

Lisätiedot

Kymenlaakson Liitto. Maakuntavaltuustoseminaari Jatkuva liikennejärjestelmätyö

Kymenlaakson Liitto. Maakuntavaltuustoseminaari Jatkuva liikennejärjestelmätyö Kymenlaakson Liitto Maakuntavaltuustoseminaari 24.10.2016 Jatkuva liikennejärjestelmätyö 24.10.2016 Esitys Liikennejärjestelmäryhmä ja sen tehtävät Seudulliset liikennejärjestelmäryhmät ja niiden tehtävät

Lisätiedot

TALSOILA I B ASEMAKAAVA FORSSAN KAUPUNKI MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU OTE AJANTASA-ASEMAKAAVASTA JA KAAVA-ALUEEN RAJAUS

TALSOILA I B ASEMAKAAVA FORSSAN KAUPUNKI MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU OTE AJANTASA-ASEMAKAAVASTA JA KAAVA-ALUEEN RAJAUS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TALSOILA I B ASEMAKAAVA FORSSAN KAUPUNKI MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU OTE AJANTASA-ASEMAKAAVASTA JA KAAVA-ALUEEN RAJAUS Kaavoitus kohde OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Lisätiedot

Liikennepoliittisen selonteon keskeiset elementit

Liikennepoliittisen selonteon keskeiset elementit Liikennepoliittisen selonteon keskeiset elementit 9.10.2007 MAL seminaari, Siuntio Liikenneneuvos Petri Jalasto 1 Liikenne 2030 Liikennepolitiikan valinnat ovat osa Suomen hyvinvoinnin perustaa Ihmisten

Lisätiedot

Asia Euroopan lentoasemien kapasiteettia, tehokkuutta ja turvallisuutta koskeva toimintasuunnitelma komission tiedonanto

Asia Euroopan lentoasemien kapasiteettia, tehokkuutta ja turvallisuutta koskeva toimintasuunnitelma komission tiedonanto Liikenne- ja viestintäministeriö E-KIRJELMÄ LVM2007-00260 LPY Siren Topi 24.06.2007 Eduskunta Suuri valiokunta Viite Asia Euroopan lentoasemien kapasiteettia, tehokkuutta ja turvallisuutta koskeva toimintasuunnitelma

Lisätiedot

Kokouspaikka Helsingin kaupungintalo, Pohjoisesplanadi 11-13

Kokouspaikka Helsingin kaupungintalo, Pohjoisesplanadi 11-13 Helsinki Espoo Vantaa Kauniainen PÄÄKAUPUNKISEUDUN Kokousaika 25.11.2008 kello 17.10 18.46 Kokouspaikka Helsingin kaupungintalo, Pohjoisesplanadi 11-13 Läsnä Helsinki kaupunginvaltuuston puheenjohtaja

Lisätiedot

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA?

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? 2 maakuntakaavoitus on suunnittelua, jolla päätetään maakunnan tai useamman kunnan suuret maankäytön linjaukset. Kaava on kartta tulevaisuuteen Kaavoituksella ohjataan jokaisen arkeen

Lisätiedot

Vihdintien kehittämisselvitys välillä Kehä III Lahnus

Vihdintien kehittämisselvitys välillä Kehä III Lahnus Vihdintien kehittämisselvitys välillä Kehä III-Lahnus 1 Vihdintien kehittämisselvitys välillä Kehä III Lahnus Tiehallinto, Uudenmaan tiepiiri Espoon kaupunki Vantaan kaupunki Destia Selvitysalue Vihdintien

Lisätiedot

RAIDELIIKENTEEN VERKKOSELVITYS

RAIDELIIKENTEEN VERKKOSELVITYS RAIDELIIKENTEEN VERKKOSELVITYS 1. Työn tavoitteet ja lähtökohdat Tehtävänä on osallistua Helsingin seudun ytimen raideliikenteen verkkoselvityksen (RAVELI 2) laadintaan ja tehdä alustavat vaikutusarvioinnit

Lisätiedot

Helsinki Dnro UUS 2008 R ASIA. Päätös ympäristövaikutusten arviointimenettelyn tapauskohtaisesta soveltamisesta

Helsinki Dnro UUS 2008 R ASIA. Päätös ympäristövaikutusten arviointimenettelyn tapauskohtaisesta soveltamisesta PÄÄTÖS 1. ASIA Helsinki Dnro 13.3.2009 UUS 2008 R 8 531 Päätös ympäristövaikutusten arviointimenettelyn tapauskohtaisesta soveltamisesta 2. HANKKEESTA VASTAAVA Tiehallinto Uudenmaan tiepiiri PL 70 00521

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (9) Kaupunginhallitus Ryj/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (9) Kaupunginhallitus Ryj/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2015 1 (9) 63 Kaupunginhallituksen käsiteltäväksi otettu asia: Eteneminen automaattimetrohankkeessa HEL 2011-005973 T 08 00 02 Päätös Käsittely päätti pysyttää liikennelaitos

Lisätiedot

Joukkoliikenne liikennejärjestelmän runkona: HLJ 2015 ja MAL-sopimusmenettely

Joukkoliikenne liikennejärjestelmän runkona: HLJ 2015 ja MAL-sopimusmenettely Joukkoliikenne liikennejärjestelmän runkona: HLJ 2015 ja MAL-sopimusmenettely Paikallisliikennepäivät 17.-18.9.2015 Jyväskylä Osaston johtaja Sini Puntanen Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Esityksen

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN MAL-SIDOSRYHMÄFOORUMI

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN MAL-SIDOSRYHMÄFOORUMI TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN MAL-SIDOSRYHMÄFOORUMI Tampere-talo, Tampere 2.10.2015 SOPIMUKSEN LÄHTÖKOHDAT I. Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelma 2040 II. MAL2-aiesopimus III. Sipilän hallitusohjelma

Lisätiedot

LAAJASALON JOUKKOLIIKENNEJÄRJESTELMIEN VERTAILU TÄYDENTÄVÄT SELVITYKSET

LAAJASALON JOUKKOLIIKENNEJÄRJESTELMIEN VERTAILU TÄYDENTÄVÄT SELVITYKSET Kaupunkisuunnitteluvirasto/Liikennejärjestelmätoimisto Kslk 31.5.2007 31.5.2007/PVu LAAJASALON JOUKKOLIIKENNEJÄRJESTELIEN VERTAILU TÄYDENTÄVÄT SELVITYKSET YHTEENVETO Yleiskaava 2002 edellyttää, että Laajasalon

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNGINVALTUUSTO PÖYTÄKIRJA 1/

HELSINGIN KAUPUNGINVALTUUSTO PÖYTÄKIRJA 1/ HELSINGIN KAUPUNGINVALTUUSTO PÖYTÄKIRJA 1/2011 1 9 LAUSUNTO HELSINGIN SEUDUN LIIKENNEJÄRJESTELMÄLUONNOKSEN HLJ 2011 KEHITTÄMISOHJELMASTA JA YMPÄRISTÖSELOSTUKSESTA Khs 2010-1995 Esityslistan asia Kj/9 PÄÄTÖS

Lisätiedot

YHDYSKUNTARAKENTEELLISEN TARKASTELUN TÄYDENNYS (maaliskuu 2008)

YHDYSKUNTARAKENTEELLISEN TARKASTELUN TÄYDENNYS (maaliskuu 2008) YHDYSKUNTARAKENTEELLISEN TARKASTELUN TÄYDENNYS (maaliskuu 2008) Kustannustarkastelua Ramboll Finland Oy on arvioinut eri vaihtoehdoissa ne investoinnit, jotka tiehallinto joutuu tekemään uuden jätteenkäsittelykeskuksen

Lisätiedot

KUNTIEN YHTEISET HANKKEET JA TOTEUTTAMISEN AIKATAULU

KUNTIEN YHTEISET HANKKEET JA TOTEUTTAMISEN AIKATAULU Sivu 1 / 3 OJALA-LAMMINRAHKAN ALUEEN TOIMEENPANOSUUNNITELMA SOPIMUKSEN OSAPUOLET I II Tampereen kaupunki Kangasalan kunta SOPIMUKSEN TAUSTA JA TARKOITUS Toimeenpanosuunnitelman taustana on vuonna 2008

Lisätiedot

LAUSUNTO UUDENMAAN ELY-KESKUKSELLE TIENPIDON JA LIIKENTEEN SUUNNITELMASTA

LAUSUNTO UUDENMAAN ELY-KESKUKSELLE TIENPIDON JA LIIKENTEEN SUUNNITELMASTA Hallitus 131 11.09.2012 LAUSUNTO UUDENMAAN ELY-KESKUKSELLE TIENPIDON JA LIIKENTEEN SUUNNITELMASTA 2013-2016 258/07/70/700/2012 hall 131 Esittelijä Toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi Valmistelija Osaston johtaja

Lisätiedot

Katsaus maakuntakaavoituksen. Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015

Katsaus maakuntakaavoituksen. Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015 Katsaus maakuntakaavoituksen maailmaan Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015 Iltapäivän sisältö Mikä on Uudenmaan liitto? Entä maakuntakaava? Maakunta-arkkitehti Kristiina Rinkinen Maisema-arkkitehdin

Lisätiedot

LIIKENNEJÄRJESTELMÄN TOTEUTUKSEN AIESOPIMUS 2006 2010

LIIKENNEJÄRJESTELMÄN TOTEUTUKSEN AIESOPIMUS 2006 2010 KUOPION SEUDUN LIIKENNESTRATEGIA 2030 LIIKENNEJÄRJESTELMÄN TOTEUTUKSEN AIESOPIMUS 2006 2010 Päivitetty 15.5.2007 vuosille 2007-2011 Päivitetty 24.8.2008 vuosille 2008-2012 Päivitetty 19.8.2009 vuosille

Lisätiedot

Liikenneväylähankkeet

Liikenneväylähankkeet Liikenneväylähankkeet Nykyinen ohjeistus Käytäntö tiehankkeissa Yksikköarvoihin liittyviä ongelmia Kannattavuuslaskelma Vaikutusten analyysi Toteutettavuuden arviointi 1 Nykyinen ohjeistus ja käytäntö

Lisätiedot

HLJ luonnos. HSL:n hallitus HSYK Toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä

HLJ luonnos. HSL:n hallitus HSYK Toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä HLJ 2015 -luonnos HSL:n hallitus 21.10.2014 HSYK 14.10.2014 Toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä HLJ 2015 -linjaukset Nostetaan kestävien kulkutapojen palvelutasoa Raide-

Lisätiedot

Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma HLJ 2015

Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma HLJ 2015 Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma HLJ 2015 KUUMA-johtokunta 5.3.2015 Toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi, osaston johtaja Sini Puntanen Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Helsingin seudun

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Lsp/3 1 b KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNTA Liikenneviraston linjaukset

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Lsp/3 1 b KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNTA Liikenneviraston linjaukset HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Lsp/3 1 b 3 LAUSUNTO LIIKENNEVIRASTON RAPORTTILUONNOKSESTA LIIKENNEOLOSUHTEET 2035 Kslk 2010-1622 EHDOTUS Kaupunkisuunnittelulautakunta päättänee antaa asiasta kaupunginhallitukselle

Lisätiedot

Lausunto Turun kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunnalle bussilippujen hinnoista

Lausunto Turun kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunnalle bussilippujen hinnoista Turun kaupunki Kokouspvm Asia 1 Kaupunginhallitus 71 24.02.2014 5 13722-2013 (032) Lausunto Turun kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunnalle bussilippujen hinnoista Tiivistelmä: Turun kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta

Lisätiedot

Raide-Jokerin hankesuunnitelma. Jokerimessut

Raide-Jokerin hankesuunnitelma. Jokerimessut Raide-Jokerin hankesuunnitelma Jokerimessut 27.1.2016 Raide-Jokerin tavoitteet Keskeiset tavoitteet maankäytön tiivistäminen joukkoliikenteen lisäkapasiteetin tarjoaminen poikittaisten joukkoliikenneyhteyksien

Lisätiedot

Muutoksia ratasuunnitteluun

Muutoksia ratasuunnitteluun Muutoksia ratasuunnitteluun Elisa Sanasvuori, suunnittelupäällikkö, Liikennevirasto 19.4.2016 Esityksen sisältö Vähäinen asemakaavaristiriita RataL 10, 4 mom muutetaan (MTL 17, 2 mom muutetaan) Suunnitelmien

Lisätiedot

ARVIOINTIKERTOMUKSEN 2012 ESITTELY

ARVIOINTIKERTOMUKSEN 2012 ESITTELY ARVIOINTIKERTOMUKSEN 2012 ESITTELY VALTUUSTO 20.5.2013 Ritva Erkama Kausien 2005-2008 sekä 2009-2012 tarkastuslautakunnan puheenjohtaja KAUPUNGIN TALOUS JA TUOTTAVUUS Kaupungin haasteina: menojen kasvaminen

Lisätiedot

Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma HLJ 2011-luonnos HSL:n toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi

Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma HLJ 2011-luonnos HSL:n toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma HLJ 2011-luonnos 26.10.2010 HSL:n toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi Liikennejärjestelmäsuunnitelmat Neljä Pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelmaa

Lisätiedot

LAUSUNTO LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖLLE KOSKIEN OIKEUDENMUKAISTA JA ÄLYKÄSTÄ LIIKENNETTÄ SELVITTÄNEEN TYÖRYHMÄN LOPPURAPORTTIA

LAUSUNTO LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖLLE KOSKIEN OIKEUDENMUKAISTA JA ÄLYKÄSTÄ LIIKENNETTÄ SELVITTÄNEEN TYÖRYHMÄN LOPPURAPORTTIA Hallitus 78 15.04.2014 LAUSUNTO LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖLLE KOSKIEN OIKEUDENMUKAISTA JA ÄLYKÄSTÄ LIIKENNETTÄ SELVITTÄNEEN TYÖRYHMÄN LOPPURAPORTTIA 201/00.02.020/2012 Hallitus 78 Esittelijä Toimitusjohtaja

Lisätiedot

Valtioneuvoston asuntopoliittinen toimenpideohjelma vuosille 2012-2015 (- MAL aiesopimusmenettely) Kaisa Mäkelä 6.6.2012

Valtioneuvoston asuntopoliittinen toimenpideohjelma vuosille 2012-2015 (- MAL aiesopimusmenettely) Kaisa Mäkelä 6.6.2012 Valtioneuvoston asuntopoliittinen toimenpideohjelma vuosille 2012-2015 (- MAL aiesopimusmenettely) Kaisa Mäkelä 6.6.2012 Valtioneuvoston asuntopoliittinen toimenpideohjelma vuosille 2012-2015 Hallituksen

Lisätiedot

HSL:n tavaraliikennetutkimusten tulosseminaari 3.4.2014

HSL:n tavaraliikennetutkimusten tulosseminaari 3.4.2014 HSL:n tavaraliikennetutkimusten tulosseminaari 3.4.2014 Suvi Rihtniemi HSL:n toimitusjohtaja Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä HSL liikuttaa meitä kaikkia HSL tarjoaa kattavat liikkumismahdollisuudet

Lisätiedot

Liikennejärjestelmäsuunnitelma

Liikennejärjestelmäsuunnitelma Liikennejärjestelmäsuunnitelma Liikennejärjestelmäsuunnitelma on laadittu Iisalmen ja Kiuruveden kaupunkien sekä Vieremän, Sonkajärven, Varpaisjärven, Lapinlahden, Keiteleen, Pielaveden ja Rautavaaran

Lisätiedot

Oas /17 1 (5) Hankenro 3741_1 HEL

Oas /17 1 (5) Hankenro 3741_1 HEL Kaupunkiympäristön toimiala Asemakaavoitus Oas 1318-00/17 1 (5) Hankenro 3741_1 HEL 2017-009916 22.9.2017 HERMANNIN RANTATIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Suunnittelun tavoitteet

Lisätiedot

Tulevaisuuden Tuusula 2040- kyselyn raportti

Tulevaisuuden Tuusula 2040- kyselyn raportti Tulevaisuuden Tuusula 24- kyselyn raportti Tuusulan kunta Sisältö Kysely... 3 Asukkaiden näkemykset... 3 Tuusulan vahvuudet ja heikkoudet... 3 Kehitettävät ja ennallaan säilytettävät alueet... 4 Rakentamisen

Lisätiedot

Millä keinoilla kestävään liikennejärjestelmään?

Millä keinoilla kestävään liikennejärjestelmään? Millä keinoilla kestävään liikennejärjestelmään? Matti Räinä tiejohtaja Oulun tiepiiri Näkökulmia aluesuunnittelun ja liikenteen tavoiteasettelu LPS 2008 Liikenne 2030. Suuret haasteet, uudet linjat hallinnon

Lisätiedot

Helsingin seudun Maankäyttösuunnitelma MASU. Hannu Penttilä MAL-neuvottelukunnan puheenjohtaja

Helsingin seudun Maankäyttösuunnitelma MASU. Hannu Penttilä MAL-neuvottelukunnan puheenjohtaja Helsingin seudun Maankäyttösuunnitelma MASU Hannu Penttilä MAL-neuvottelukunnan puheenjohtaja 20.5.2014 1 Helsingin seudun maankäyttösuunnitelman, asuntostrategian ja liikennejärjestelmäsuunnitelman valmistelun

Lisätiedot

Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski

Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen 30.3.2010 Ulla Koski Lähtökohta Kunnat ja maakunnat päättävät alueidenkäytön ratkaisuista. Valtio asettaa tavoitteita ja ohjaa.

Lisätiedot

Helsingfors stad Föredragningslista 20/2014 1 (6) Stadsfullmäktige Kj/10 10.12.2014

Helsingfors stad Föredragningslista 20/2014 1 (6) Stadsfullmäktige Kj/10 10.12.2014 Helsingfors stad Föredragningslista 20/2014 1 (6) Beslutshistoria Kaupunginhallitus 01.12.2014 1258 Päätös Kaupunginhallitus päätti esittää kaupunginvaltuustolle seuraavaa: Kaupunginvaltuusto päättää katsoa

Lisätiedot

Asemat ja reitti. Pisararata Pisararadan alkutilanne (sis 10. laituriraiteen Pasilassa) PISARARATA MAARAKENNUSPÄIVÄ

Asemat ja reitti. Pisararata Pisararadan alkutilanne (sis 10. laituriraiteen Pasilassa) PISARARATA MAARAKENNUSPÄIVÄ Asemat ja reitti PISARARATA MAARAKENNUSPÄIVÄ 26.9.2013 Jussi Lindberg, Jukka Tarkkala Töölö, Keskusta ja Laituripituus 230 metriä Nopeus 80 km/h Tunneleiden suuaukot Eläintarhan kentän eteläpuolella ja

Lisätiedot