KANSAINVÄLINEN KAMPUS. Toiminta-ajatus, toimenpideohjelma ja kansainvälistymisen indikaattorit

Transkriptio

1 KANSAINVÄLINEN KAMPUS Toiminta-ajatus, toimenpideohjelma ja kansainvälistymisen indikaattorit Jatkotyöryhmän raportti Huhtikuu 2005

2 Kansainvälisen kampuksen toiminta-ajatus Mitä? Kansainvälisen kampuksen lähtökohtana on, että kansainvälisyys on erottamaton ja luonteva osa yliopiston tutkimusta, koulutusta, yhteiskunnallista palvelutehtävää ja hallinnollista tukea ja että monikulttuurisuus nähdään rikkautena. Kansainvälisellä kampuksella kansainvälisyys kytkeytyy yliopistoyhteisön perustoimintoihin luontevana osana. Yliopistolla vallitsee kansainvälinen ethos, mikä ilmenee monikulttuurisuuden arvostamisena ja erilaisuuden hyväksymisenä: vieraasta kulttuurista tulevan kohtaaminen ei ole ongelma vaan mahdollisuus oppia. Yliopistossa on runsaasti ulkomaisia opiskelijoita, tutkijoita ja opettajia, ja heillä on tasapuoliset mahdollisuudet osallistua yliopiston toimintaan. Jokaisen opiskelijan opintoihin sisältyy ulkomainen opiskelu- tai työharjoittelujakso tai kansainvälisiä valmiuksia kehittäviä opintoja kotiyliopistossa (nk. kotikansainvälistyminen). Opetuksen sisällöissä on otettu huomioon laajeneva kansainvälinen yhteistyö ja suomalaisen yhteiskunnan monikulttuuristuminen. Yliopisto osallistuu aktiivisesti kansainväliseen koulutus-, tutkimus- ja kehitysyhteistyöhön. Miksi? Jyväskylän yliopiston tavoite vuonna 2015 on olla laaja-alainen, kansallisesti ja kansainvälisesti korkeatasoinen tiedeyliopisto, jonka toiminta perustuu tieteenalojen laadukkaaseen perusosaamiseen ja tieteidenväliseen yhteistyöhön. Yliopisto on vahva yhteiskunnallinen vaikuttaja, aktiivinen ja kilpailukykyinen toimija eurooppalaisilla ja kansainvälisillä koulutusmarkkinoilla ja näkyvä osa kansainvälistä tiedeyhteisöä. Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää syvenevää ja suunnitelmallista kansainvälistymistä. Tämä on keino vastata globalisaation tuomiin haasteisiin, toteuttaa laadunvarmistusta ja menestyä kovenevassa kilpailussa opiskelijoista, opettajista ja resursseista. Miten? Kansainvälistyminen on koko yliopistoyhteisön asia. Se edellyttää sitoutumista, myönteistä asennoitumista sekä riittäviä kieli- ja viestintätaitoja henkilökunnalta ja opiskelijoilta. Kansainväliseen toimintaan suunnataan riittävästi voimavaroja ja sen painoarvo yliopiston resurssienjaossa kasvaa merkittävästi nykyisestä. Laitokset ja tiedekunnat tehostavat kansainvälistä verkostoitumistaan siten, että oppiaineen kannalta parhaiden yhteistyötahojen kanssa tehdään nykyistä suunnitelmallisempaa yhteistyötä. Kansainvälistyminen on erottamaton osa yliopiston laatutyötä, ja kansainvälistymisen arvioiminen on osa laadunarviointia. Ulkomainen opiskelija tiedekunnan tentissä lv : Kaikki viestintä oli suomenkielistä. Tenttitilaisuuden alussa valvojat ilmoittivat jotakin suomeksi ehkä tärkeääkin samoin myös tentin aikana. En ymmärtänyt ilmoituksista juuri mitään. Sanoin yhdelle valvojista, että läsnä on myös ulkomaisia opiskelijoita. Hän vastasi tähän, että it doesn t matter, ja jatkoi puhumista suomeksi.

3 Kansainvälistymisen toimenpideohjelma Kansainvälisen kampuksen toiminta-ajatus pohjautuu yliopiston kokonaisstrategiassa määriteltyihin kriittisiin menestys- ja edellytystekijöihin, joista on johdettu tarkemmat menestys- ja edellytystekijät yliopiston kansainvälistymiselle. Näille puolestaan on määritelty tavoitteet ja näiden saavuttamiseksi edelleen toimenpiteet, vastuutahot sekä indikaattorit, joilla voidaan seurata tavoitteiden saavuttamista. Alla olevassa kuvassa on tiivistetty yliopiston kansainvälistymisen kriittiset menestys- ja edellytystekijät. Näiden onnistunut toteutus on edellytys kansainvälisen kampuksen toteutumiselle. { EMBED PowerPoint.Slide.8 } Kuva: Jyväskylän yliopiston kansainvälistymisen kriittiset menestys- ja edellytystekijät Liitteenä on taulukko työryhmän tunnistamista kriittisiin menestys- ja edellytystekijöihin liittyvistä tavoitteista, toimenpiteistä, indikaattoreista ja vastuutahoista. Taulukko ei ole kattava. Yliopiston yksiköillä voi olla kriittisiin menestys- ja edellytystekijöihin liittyviä omia tavoitteitaan sekä niihin liittyviä toimenpiteitä ja indikaattoreita, jotka ovat niiden toiminnan kannalta tärkeitä. Kukin yksikkö voi siis täydentää toimenpideohjelmaa oman kansainvälistymisstrategiansa mukaisesti. Toisaalta kaikkia liitteen taulukossa lueteltuja toimenpiteitä ei ole tarkoitus toteuttaa kerralla, vaan vuosittain valitaan jatkuvan kehittämisen periaatteen mukaisesti muutama toimenpide, joihin keskitytään. Ulkomainen opiskelija tulossa tapaamaan professoria keväällä 2004: Opintoja Jyväskylässä harkitseva ulkomainen opiskelija oli tullut ensimmäistä kertaa Jyväskylään tapaamaan oppiaineen professoria. Hän kulki Seminaarinmäen kampuksella ja yritti saada opasteista selville, missä on taloustieteiden tiedekunta. Kun opasteet eivät auttaneet, hän kysyi tietä useilta kampuksella liikkuneilta vastaantulijoilta, mutta kukaan heistäkään ei osannut auttaa. Työryhmä esittää, että kansainvälisen kampuksen toimenpideohjelman ensimmäisinä toteutettavat toimenpiteet, joiden toteutus käynnistetään lukuvuoden aikana, ovat seuraavat. Toimenpiteet on ryhmitelty kansainvälistymisen kriittisten menestys- ja edellytystekijöiden mukaisesti. I Koko yliopistoyhteisöä koskevat toimenpiteet 1. Yliopiston kansainvälisten asioiden hallinto, organisointi ja resursointi a) Palkataan kansainvälisten asioiden suunnittelijat niihin tiedekuntiin, joissa ei vielä ole päätoimisesti kansainvälisiä asioita koordinoivaa työntekijää, ja huolehditaan siitä, että he ovat mukana tiedekunnan päätöksenteossa, sekä nimetään

4 jokaisessa yksikössä kansainvälisten asiain vastuuhenkilö, jonka tehtävänä on seurata ja koordinoida yksikön kansainvälistymiskehitystä. Tämä edellyttää sitä, että nykyisten kansainvälisten asiain yhdyshenkilöiden toimenkuvaa selkiytetään (kansainvälisen toiminnan osuus työajasta on riittävä) ja että he ovat mukana yksikön päätöksenteossa, esimerkiksi asiantuntijajäseninä laitosneuvostojen tai yksikön vastaavien kokouksissa. b) Tuetaan laitosten kehittämisaloitteita, jotka tähtäävät kansainvälisen toiminnan lisäämiseen ja tehostamiseen, perustamalla kevyen byrokratian tukirahoitusjärjestelmä: ympäri vuoden haettavissa oleva kansainvälistymisen tukiraha, jolla voi esimerkiksi palkata jatko-opiskelijan lyhyeksi ajaksi valmistelemaan kansainvälistä hankehakemusta. Anomukset käsittelee suunnittelupäällikön, kansainvälisten asiain päällikön ja tutkimuspäällikön muodostama ryhmä. c) Laaditaan toimintasuunnitelma yliopiston kansainvälisen opiskelija- ja tutkijarekrytoinnin ja kansainvälisen markkinoinnin kehittämiseksi. d) Perustetaan yliopistolle keskitetysti organisoidut kielentarkastuspalvelut. e) Kansainvälistymistä painotetaan nykyistä huomattavasti enemmän yliopiston TTS-prosessissa ja yksiköiden tuloksellisuuden arvioinnissa. Kansainvälistymisen arvioinnissa käytetään tämän raportin esittämiä pakollisia ydinindikaattoreita. 2. Kansainvälisen kampuksen ethos, monikulttuurisen yliopistoyhteisön luominen ja ylläpitäminen. f) Määritellään keskeiset dokumentit (ohjeet, lomakkeet, tiedotteet, tiedot henkilöstön ja opiskelijoiden terveys- ja psykososiaalisista palveluista), joiden täytyy olla saatavilla englanninkielisinä, ja käännetään ne, sekä huolehditaan ulkomaisen henkilökunnan työhön perehdyttämisestä. II Toimenpiteet tehtäväalueittain 3. Koulutus g) Jokaisen opiskelijan opintoihin sisällytetään kansainvälistymistä tukevia jaksoja ja opintoja, jotka määritellään HOPS:ssa. h) Jokainen yksikkö valitsee oppiaineiden/toimintansa kannalta parhaat ulkomaiset yhteistyöyliopistot ja tehostaa niiden kanssa tehtävää yhteistyötä mm. suunnitelmallisen opettajavaihdon ja koulutushankkeiden (mm. joint degree programme toiminnan) puitteissa. 4. Tutkimus

5 i) Päätoimisten tohtoriopiskelijoiden opinto-ohjelmiin pyritään sisällyttämään ulkomaanperiodi. j) Laitosten perusrahoitukseen (toimintamenoihin) sisällytetään määrärahoja kansainvälisiin konferenssi- tai tutkijamatkoihin. 5. Yhteiskunnallinen palvelutehtävä k) Yliopisto osallistuu Keski-Suomen ja Jyväskylän kaupungin kansainväliseen strategiatyöhön ja muuhun alueen kansainvälistymistä edistävään asiantuntijatoimintaan. l) Laitokset osallistuvat kansainvälisiin kehityshankkeisiin yliopiston kansainvälisen kehitystyöstrategian linjausten mukaisesti. Taulukossa (liitteenä) näiden toimenpiteiden seurantaa varten määritellyt ydinindikaattorit erottuvat tummennetulla pohjalla. Joukko ulkomaisia opiskelijoita lähdössä työharjoitteluun kevällä 2005: Englanninkielinen maisteriohjelma on lähettämässä opiskelijoita Afrikkaan opintoihin kuuluvaan työharjoitteluun. Ohjelma pyytää YTHS:n edustajaa lähtöorientaatioon kertomaan vaadittavista rokotuksista ja muista terveyteen liittyvistä kysymyksistä englannin kielellä. Ohjelma tarjoutuu maksamaan luentopalkkion. YTHS toteaa, ettei pysty järjestämään informaatiotilaisuutta englanniksi ja kutsuu ulkomaiset opiskelijat suomenkieliseen tilaisuuteen. Kansainvälistymisen toimenpideohjelman toteuttaminen, organisointi ja resursointi Kansainvälinen kampus on kiinteä osa yliopiston toimintaa. Siksi sillä ei ole omaa hallintoa tai organisaatiota. Kansainvälistymiseen liittyvät tehtävät ja vastuut kuuluvat kaikille yliopiston yksiköille ja hallinnon tasoille. Koska kansainvälisyydellä on suuri merkitys korkeakoulutuksen laadunhallinnassa, kansainvälistyminen täytyy kytkeä osaksi yliopiston kaikkea laatutyötä. Toisaalta myös kansainvälistymisessä on sitouduttava jatkuvan kehittämisen periaatteeseen. Yliopiston laadunvarmistusjärjestelmän tulee vastata siitä, että kansainvälistymisen kriittiset menestys- ja edellytystekijät huomioidaan sen tavoitteenasettelussa. Jotta varmistetaan, että kansainvälisen kampuksen toiminta-ajatus saadaan integroitua yliopiston laatutyön eri osa-alueisiin, esitämme, että kansainväliselle kampukselle perustetaan seurantaryhmä. Tehokkaan työskentelyn mahdollistamiseksi ryhmän tulee olla pieni, ja sen työn jatkuvuuden varmistamiseksi toimintakauden tulee olla riittävän pitkä.

6 Kansainvälisen kampuksen seurantaryhmän tehtävät ovat: a) arvioida toimenpide-ehdotusten toteuttamista ja yliopiston kansainvälistymistä ehdotetuilla indikaattoreilla kerätyn tiedon pohjalta b) varmistaa, että kansainväliset asiat integroidaan laatutyön eri osa-alueisiin c) arvioida yliopiston toimintaympäristössä (esim. opetusministeriön muuttuvat kansainvälistymisindikaattorit) ja sen omassa toiminnassa tapahtuvia muutoksia, joilla on vaikutusta kansainvälistymisen kriittisiin menestys- ja edellytystekijöihin d) päivittää kansainvälistymisen toimenpideohjelma ja indikaattorit edellisissä kohdissa mainitun tiedon pohjalta. Pitkällä aikavälillä seurantaryhmä pyrkii tekemään itsensä tarpeettomaksi: kun kansainvälistyminen ja monikulttuurisuus ovat luonnollinen osa yliopiston suunnittelua, hallintoa ja perustoimintoja, erillistä kansainvälisen kampuksen seurantaryhmää ei tarvita. Jos yliopisto päättää toteuttaa edellä esitetyn kansainvälistymisen toimenpideohjelman, se vaatii sekä lisäresursseja että olemassa olevien resurssien uudelleensuuntaamista. Kansainvälistymisessä ansioituneita tai kansainvälistä toimintaansa tehokkaasti kehittäneitä yksiköitä tulee palkita taloudellisesti. Kansainvälistymisen vaatimat lisäresurssit tulee huomioida tulevien vuosien talousarviossa. Esitämme, että toimenpideohjelman toteuttamisesta tehdään päätös ja sitoudutaan varaamaan sen vaatimat lisäresurssit tulevien vuosien talousarvioon. Kansainvälistymisen indikaattorit Esitämme, että kansainvälistymisen seuranta sidotaan nykyistä näkyvämmäksi osaksi yliopiston toiminta- ja taloussuunnitteluprosessia, tulosohjausta sekä laadunvarmistusta. Esitämme, että kansainvälistymisen indikaattorit otetaan mukaan TTS-prosessissa kerättävään yliopiston yksiköiden seurantatietoon ja että ne sisällytetään TTS-raportoinnin nykyisiin osa-alueisiin (koulutus, tutkimus ja yhteiskunnallinen palvelutehtävä). Yhteiskunnallista palvelutehtävää koskevat tavoitteet, toimenpiteet ja indikaattorit jäävät tässä raportissa vielä kehittymättömiksi. Yhteiskunnallinen palvelutehtävä on toiminnan osa-alue, jolla ei ole vielä vakiintuneita toimintatapoja, yhtenäisiä tavoitteita tai järjestelmällistä seurantaa. Yliopiston rehtori on nimittänyt työryhmän pohtimaan yhteiskunnallisen palvelutehtävän laadunvarmistusta ja siihen liittyviä indikaattoreita. Tämän työryhmän työ on vasta alussa. Olemme listanneet liitteessä olevaan taulukkoon ehdotuksia siitä, mitä kansainvälistymisen varmistaminen ja seuranta voisi yhteiskunnallisen palvelutehtävän osalta tarkoittaa. Ehdotamme, että tältä osin seurataan yhteiskunnallisen palvelutehtävän laadunvarmistusta suunnittelevan työryhmän työtä sekä siihen liittyvää Chydeniusinstituutin pilottihanketta, ja tehdään sen valmistuttua kansainvälistymisen indikaattoreihin tarvittavat täydennykset. Kansainvälistymisen indikaattorit on jaettu kahteen ryhmään: ydinindikaattoreihin ja lisäindikaattoreihin. Ydinindikaattorit sisältävät ulkopuolelta, esimerkiksi opetusministeriöstä, annetut kansainvälistymisen seurantaindikaattorit sekä kansainvälistymisen kriitti-

7 siin menestys- ja edellytystekijöihin liittyvät keskeisimmät indikaattorit, jotka työryhmä on valinnut. Indikaattorit eivät ole pysyviä, vaan niitä tulee päivittää vastaamaan yliopiston toimintaympäristössä ja sen omassa toiminnassa tapahtuvia muutoksia. Jokaisen yliopiston yksikön tulisi raportoida osana toiminta- ja taloussuunnitelmaa kaikki tässä raportissa mainitut (liitteenä olevassa taulukossa tummennetulla pohjalla olevat) kansainvälistymisen ydinindikaattorit, joissa ko. yksikkö on vastuutahona. Osa indikaattoreista koskee koko yliopistoa, jolloin keskushallinto vastaa raportoinnista. Jos jotain ydinindikaattoreista ei raportoida, tulee perustella, miksi sitä ei ole tehty. Mikäli yksikkö haluaa, se voi antaa lisätietoa kansainvälistymisen kehittämisestä myös raportissa esitetyillä lisäindikaattoreilla tai vapaamuotoisesti. Kansainvälistymisen ydinindikaattorit ovat siten pakollinen osa TTS-raportointia. Niiden pohjalta voidaan arvioida yliopiston kansainvälistymisen tilaa ja kehittämistä kokonaisuutena. Ehdotetut indikaattorit soveltuvat paremmin tieteenalojen ja yliopiston yksiköiden kansainvälistymisen kehityksen seurantaan kuin eri oppiaineiden väliseen kansainvälistymisen vertailuun. Ydinindikaattorit, lisäindikaattorit sekä vapaamuotoisesti annettu tieto yksikön kansainvälisestä toiminnasta toimivat myös pohjana yksiköiden palkitsemiselle joko erityisen aktiivisen ja laadukkaan kansainvälisen toiminnan perusteella tai hyvän kehittämistyön perusteella. Työryhmä on valinnut taulukossa esittämänsä ydinindikaattorit siten, että niiden raportoimiseksi tarvittavat tiedot on saatavissa yliopiston tietojärjestelmistä tai muuten kerättävissä helposti. Indikaattoreiden vaatiman tiedonkeruun vaivattomuuteen tulee kiinnittää huomiota myös kansainvälistymisen toimenpideohjelmaa päivitettäessä. Yliopiston tiedonhallintajärjestelmien, mm. TUTKA:n, jatkuva kehittäminen on yksi perusedellytys kansainvälistymisen arvioinnille ja seurannalle. Yliopistossa käynnissä oleva tietovarantohanke helpottanee jatkossa myös kansainvälistymisen arvioinnissa ja seurannassa tarvittavan tiedon saantia.