Åström Petteri Lehtonen Markku asiantuntijajäsen

Transkriptio

1 PÖYTÄKIRJA 21/ Kaupunginhallitus AIKA klo 17:00-20:58 PAIKKA Kaupunginhallituksen kokoushuone OSALLISTUJAT LÄSNÄ Äyräväinen Irene puheenjohtaja Slunga-Poutsalo Riikka 1. varapuheenjohtaja :t , Virtanen Nina 2. varapuheenjohtaja Alanne Päivi jäsen :t , Kyttälä Kari jäsen Maittila Hannele jäsen Makkonen Hannu jäsen Nordström Paula varajäsen Palenius Aslak jäsen Piekka Tuija jäsen Rintanen Leo jäsen Sassi Jukka jäsen Åström Petteri jäsen Lehtonen Markku asiantuntijajäsen POISSA Huttu-Méling Sari jäsen Laakkonen Janne valtuuston 2. vpj MUUT Räsänen Joona valtuuston pj Pajuoja Matti valtuuston 1. vpj Juva Simo kaupunginjohtaja :t Kalske Katri sivistysjohtaja klo Kuosmanen Mikko kaupunginsihteeri :t Partanen Henri talousjohtaja klo :t Perämäki Pasi keskushallinnon toimialajohtaja klo :t Puistosalo Pekka ympäristöjohtaja klo :t Savela Jussi tekninen johtaja klo :t Yliluoma Arja perusturvajohtaja klo KÄSITELLYT ASIAT :t ALLEKIRJOITUKSET Irene Äyräväinen Puheenjohtaja Mikko Kuosmanen Pöytäkirjanpitäjä PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS Lohja Aslak Palenius Tuija Piekka

2 PÖYTÄKIRJA 21/ PÖYTÄKIRJA YLEISESTI NÄHTÄVÄNÄ Lohja Asiakaspalvelukeskus, Karstuntie 4, Lohja todistaa Mikko Kuosmanen, kaupunginsihteeri

3 PÖYTÄKIRJA 21/ Kaupunginhallitus KÄSITELLYT ASIAT Sivu 419 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Pöytäkirjan tarkastajat Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma L11 Anttilan kaupunginosa, korttelin 14 osan (Paikkarinkatu, Keksitehdas) asemakaavan muutos 423 Aloite Lohjan kaupungille kansallisen kaupunkipuiston perustamiseksi kaupungin alueelle 424 Aloite koskien Aurlahden ranta-alueen kehittämistä Valtuustoaloite tonttihintojen puolittamisesta Lohjalla Lohjan perusturvalautakunnan taloutta ja tuottavuutta koskevat linjaukset ostopalveluissa taloussuunnittelukaudella Huoneistojen myynnin delegoiminen perusturvalautakunnalle Muutamien vuokra-asuntoyksikköjen siirtäminen Lohjan Vuokra-asunnot Oy:lle Lohjan Vuokra-asunnot Oy:n asukashallituksen kirje yhtiön hallituksen asukasedustajien valitsemisesta 430 Kaupunginhallituksen kokousten ja valitusosoitusten korjaaminen 431 Microsoft lisenssien KL-kuntahankinta puitesopimuksen hyväksyminen 432 Vuoden 2014 käyttösuunnitelma (investoinnit) Lohjan ruokahuollon kehittämisen ohjausryhmä, loppuraportti Aloite Lohjan ruokahuollon kehittämisestä Valtuustoaloite lähiruuan saamiseksi tuoreena ja kustannustehokkaana Lohjan keskuskeittiöön 436 Valtuustoaloite ylijäämäruoasta Valtuustoaloite läpiajokielto Jönsböleen Lohjan kaupungin nuorisopalveluiden täyttölupa-anomus 1,5 erityisnuorisotyöntekijän palkkaamiseksi 439 Täyttölupa koulukuraattorin tehtävään sivistystoimen kasvatuksen ja opetuksen tukipalveluyksikössä 440 Sosiaalityöntekijän viran täyttölupa Palveluverkkotyöryhmän asettaminen Lautakuntien ja toimikuntien pöytäkirjat sekä viranhaltijapäätökset Tiedotusluonteiset asiat Uuden lastensuojeluyksikön urakoitsija valinnat

4 PÖYTÄKIRJA 21/ Kaupunginhallitus Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus KH 419 Kokous todetaan laillisesti koollekutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Hyväksyttiin

5 PÖYTÄKIRJA 21/ Kaupunginhallitus Pöytäkirjan tarkastajat KH 420 Tämän kokouksen pöytäkirjan tarkastajiksi valitaan kaupunginhal lituksen jäsenet Aslak Palenius ja Tuija Piekka. Hyväksyttiin

6 PÖYTÄKIRJA 21/ Kaupunginhallitus Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma / /2014 KH 421 Kuntalain säännökset Kuntalain 65 :n mukaan valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kaupungille seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio. Sen hyväksymisen yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä myös kolmea tai useampaa vuot ta koskeva taloussuunnitelma, jonka ensimmäinen vuosi on talous ar vio vuo si. Talousarviossa ja suunnitelmassa hyväksytään kaupungin toi min nal li set ja taloudelliset tavoitteet. Talousarvioon otetaan toi min nal listen ta voitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä siinä osoitetaan, mi ten ra hoi tus tar ve katetaan. Talousarviossa ja -suunnitelmassa tai niiden hy väk sy mi sen yhteydessä on päätettävä myös toimenpiteistä, joilla edel lisen vuo den taseen osoittama alijäämä ja talousarvion laatimisvuonna kerty väk si ar vioitu alijäämä katetaan suunnittelukaudella. Määräraha ja tu lo arvio voi daan ottaa brutto- tai nettomääräisenä. Talousarviossa on käyt tö talous- ja tu los las kel ma osa sekä investointi- ja rahoitusosa. Suomen Kuntaliiton laatimassa talousarvio- ja suunnitelmasuosituksessa on tar kem min määritelty talousarvion tehtävät ja rakenne. Talousarviolla ja ta lous suun ni tel mal la on kaksi näkökulmaa, jotka määräävät suunnitelman ra ken teen. Kaupungin kokonaistalouden näkökulmaa korostetaan tu los laskel man ja rahoituslaskelman esittämisellä. Tuloslaskelmalla osoitetaan, min kä lai sen tuloksen talousarvio tuottaa ja miten se syntyy. Ra hoi tus laskel mal la sel vi te tään rahoitustarve ja miten se katetaan. Tulosohjauksen nä kö kul maa puo les taan toteutetaan käyttötalousosan ja in vestointiosan toi min nal li sil la ta voit teil la ja määrärahoilla. Vuoden 2015 talousarvioehdotuksen ja vuosien 2016 sekä 2017 taloussuunnitelman valmistelutilanne Kaupungin hallitus on kokouksessaan hyväksynyt 2015 vuoden talousarvion sekä 2016 ja 2017 suunnitelmavuosien laadinnan ohjeet. Lisäksi hallitus asetti 2013 vuoden tilinpäätöksen ja 2014 vuoden ensimmäisen kolmannesvuosiraportin ennusteen pohjalta 6 milj. :n karsinta tavoitteen teknisen pohjalaskelman osalta talousarvion laadinnalle. Lautakunnat laativat ja hyväksyivät talousarvioehdotuksensa hallituksen ohjeiden perusteella ennen Valtuuston talousarvioseminaari pidettiin ja valtuustoseminaarien kannanottojen pohjalta keskushallinto on laatinut kaupunginjohtajan talousarvioehdotusta, joka käsitellään ja , jonka jälkeen talousarvioehdotus viedään valtuuston käsiteltäväksi Erikseen jaettavat asiakirjat: - Talousarviolaskelmien yhteenveto

7 PÖYTÄKIRJA 21/ Kaupunginhallitus Kj Käsittely Kaupunginhallitus päättää merkitä talousarvioehdotuksen valmistelutilanteen tiedoksi ja jatkaa käsittelyä kokouksessaan Talousjohtaja Henri Partanen esitteli talousarviolaskelmia kokouksessa ja toimialajohtajat vastasivat kaupunginhallituksen jäsenten esittämiin kysymyksiin. Muutosesitys 1 Äänestys Kaupunginhallituksen jäsen Kari Kyttälä esitti jäsen Päivi Alanteen kannattamana, että tuloveroprosentti nostetaan 20,50:een. Puheenjohtajan esityksestä nimenhuutoäänestyksenä suoritetussa äänestyksessä kaupunginjohtajan pohjaesitystä kannattaneet äänestivät JAA ja jäsen Kyttälän muutosesitystä kannattaneet EI. Kaupunginjohtajan pohjaesitystä kannattivat kaupunginhallituksen jäsenet Hannele Maittila ja Hannu Makkonen sekä varajäsen Paula Nordström. Jäsen Kyttälän muutosesitystä kannattivat kaupunginhallituksen jäsenet Päivi Alanne, Kari Kyttälä, Aslak Palenius, Tuija Piekka, Leo Rintanen, Jukka Sassi, Riikka Slunga-Poutsalo, Nina Virtanen ja Petteri Åström sekä puheenjohtaja Irene Äyräväinen. Kaupunginjohtajan pohjaesitys sai kolme (3) ääntä ja jäsen Kyttälän muutosesitys kymmenen (10) ääntä. Kaupunginhallitus hyväksyi äänin 10-3 jäsen Kyttälän muutosesityksen. Muutosesitys 2 Äänestys Kaupunginhallituksen jäsen Hannele Maittila esitti jäsen Petteri Åströmin kannattamana, että kiinteistöveroa ei koroteta. Puheenjohtajan esityksestä nimenhuutoäänestyksenä suoritetussa äänestyksessä kaupunginjohtajan pohjaesitystä kannattaneet äänestivät JAA ja jäsen Maittilan muutosesitystä kannattaneet EI. Kaupunginjohtajan pohjaesitystä kannattivat kaupunginhallituksen jäsenet Kari Kyttälä, Hannu Makkonen, Aslak Palenius,Tuija Piekka, Leo Rintanen, Jukka Sassi, Riikka Slunga-Poutsalo ja Nina Virtanen, varajäsen Paula Nordström sekä puheenjohtaja Irene Äyräväinen. Jäsen Maittilan muutosesitystä kannattivat kaupunginhallituksen jäsenet Päivi Alanne, Hannele Maittila ja Petteri Åström. Kaupunginjohtajan pohjaesitys sai kymmenen (10) ääntä ja jäsen Maittilan muutosesitys kolme (3) ääntä. Kaupunginhallitus hyväksyi äänin 10 3 kaupunginjohtajan pohjaesityksen. Muutosesitys 3 Äänestys Kaupunginhallituksen jäsen Tuija Piekka esitti jäsenten Päivi Alanteen, Kari Kyttälän ja Aslak Paleniuksen kannattamana, että Sammatin terveysaseman hammashoitolaa ei suljeta. Puheenjohtajan esityksestä nimenhuutoäänestyksenä suoritetussa äänestyksessä kaupunginjohtajan pohjaesitystä kannattaneet äänestivät JAA ja jäsen Piekan muutosesitystä kannattaneet EI. Kaupunginjohtajan pohjaesitystä kannattivat kaupunginhallituksen jäsenet Leo Rintanen ja Nina Virtanen, varajäsen Paula Nordström sekä puheenjohtaja Irene Äyräväinen. Jäsen Piekan muutosesitystä kannattivat kaupunginhallituksen jäsenet Päivi Alanne, Kari Kyttälä, Hannele Maittila, Hannu Makkonen, Aslak Palenius, Tuija Piekka, Jukka Sassi, Riikka

8 PÖYTÄKIRJA 21/ Kaupunginhallitus Slunga-Poutsalo ja Petteri Åström. Kaupunginjohtajan pohjaesitys sai neljä (4) ääntä ja jäsen Piekan muutosesitys yhdeksän (9) ääntä. Kaupunginhallitus hyväksyi äänin 9-4 jäsen Piekan muutosesityksen. Muutosesitys 4 Äänestys Kaupunginhallituksen jäsen Petteri Åström esitti jäsen Päivi Alanteen, kannattamana, että yksityistieavustusten määrärahaa ei pienennetä eurolla vaan se pidetään entisen suuruisena. Puheenjohtajan esityksestä nimenhuutoäänestyksenä suoritetussa äänestyksessä kaupunginjohtajan pohjaesitystä kannattaneet äänestivät JAA ja jäsen Åströmin muutosesitystä kannattaneet EI. Kaupunginjohtajan pohjaesitystä kannattivat kaupunginhallituksen jäsenet Hannu Makkonen, Aslak Palenius ja Leo Rintanen. Jäsen Åströmin muutosesitystä kannattivat kaupunginhallituksen jäsenet Päivi Alanne, Kari Kyttälä, Hannele Maittila, Tuija Piekka, Jukka Sassi, Riikka Slunga-Poutsalo, Nina Virtanen ja Petteri Åström, varajäsen Paula Nordström sekä puheenjohtaja Irene Äyräväinen. Kaupunginjohtajan pohjaesitys sai kolme (3) ääntä ja jäsen Åströmin muutosesitys kymmenen (10) ääntä. Kaupunginhallitus hyväksyi äänin 10-3 jäsen Åströmin muutosesityksen. Hyväksyttiin Lisäksi kaupunginhallitus antoi seuraavat talousarvion viimeistelyohjeet: - Tuloveroprosentti nostetaan 20,50:een. - Sammatin terveysaseman hammashoitolaa ei suljeta. - Yksityistieavustusten määräraha pidetään entisen suuruisena. - Selvitys kulttuuripalveluiden yhtiöittämisestä (pois lukien kirjasto) on laadittava huhtikuun 2015 loppuun mennessä. - Koulumatkakuljetuksissa jatketaan nykyistä käytäntöä. - Kaupunginjohtajan tuottavuusohjelman mukainen lista hyväksytään. - Määrärahoja kesäteatteriin, Ojaniitun koulun kalustoon ja Tynninharjun liikennejärjestelyihin ei varata vuodelle Puheenjohtaja keskeytti kokouksen tämän asian käsittelyn jälkeen klo väliseksi ajaksi. Toimialajohtajat sekä talousjohtaja Henri Partanen poistuivat samalla kokouksesta

9 PÖYTÄKIRJA 21/ Kaupunkisuunnittelulautakunta Kaupunkisuunnittelulautakunta Kaupunkisuunnittelulautakunta Kaupunkisuunnittelulautakunta Kaupunkisuunnittelulautakunta Kaupunginhallitus L11 Anttilan kaupunginosa, korttelin 14 osan (Paikkarinkatu, Keksitehdas) asemakaavan muutos 492/ /2013, 210/61.613/2012 KEJ Lemminkäinen Talo Oy on tehnyt seuraavan esityksen asemakaavan muut ta mi sek si: "Yhtiömme Lemminkäinen Talo Oy on tehnyt Lohjan Anttilan kaupunginosassa m² (voimassaolevan tonttijaon mukainen pinta-ala m²) suu rui sen kiinteistön, kiinteistötunnus , omistajien kanssa esiso pi muk sen kiin teistön osalta. Kohteella on tällä hetkellä rakennusoikeutta k-m² ja kaava merkintä AK-2. Kohde sijaitsee osoitteessa Paikkarinkatu 2-4, Lohja. Esisopimuksen allekirjoituksin kiinteistöjen omistajat ovat antaneet Lemminkäi selle valtakirjan hoitaa puolestaan kaikkia kaavan muuttamiseen tarvittavia viran omaisneuvotteluja. Olemme käyneet kaavan muuttamisesta alusta lähtien keskusteluja kaupun gin kanssa, sekä esittäneet kaupungille mielestämme to teut ta mis kelpoi set vaihtoeh dot. Lähtökohtana keskusteluille ja ehdotuksille on ollut Ark ki teh ti toi mis to Jukka Turtiainen Oy:n laatima suunnitelma alueen ke hittä mi sek si. Anomme kohteliaimmin, että ko. tonttien asemakaavan rakennusoikeus muu tet tai siin yleissuunnitelman mukaisesti siten että, - asuinrakennusoikeus olisi vähintään k-m² - autopaikoitus järjestetään maanpäällisenä - porrashuoneesta lasketaan kerrosalaa 15 k-m² / kerrostaso - asukkaita palvelevaa yhteistilaa kuten varasto-, harraste- ja teknistä tilaa sallitaan 15 % yli kerrosalan Nyt jätettävä ehdotuksemme pohjautuu kahden massan ratkaisuun, joka tar joaa mielestämme tulevien asukkaiden sekä kaupunki-ilmeen kannalta par haan ratkai sun. Olemme kaavoitusvaiheessa valmiit antamaan tarvittavan suunnitteluavun (mm. erilaiset visualisoinnit). Arkkitehdiksi olemme kiinnittäneet Arkkitehtitoimisto Juk ka Turtiainen Oy:n." Tontilla sijaitsee vanha teollisuusrakennus, jonka muuttamisesta asuntokäyttöön on esityksessä tarkasteltu. Tarkastelun perusteella katsotaan, että rakennusta ei voida saneerata realis ti ses ti asuntokäyttöön. Rakennus on ollut viime vuodet tyhjänä.

10 PÖYTÄKIRJA 21/ Kaupunkisuunnittelulautakunta Kaupunkisuunnittelulautakunta Kaupunkisuunnittelulautakunta Kaupunkisuunnittelulautakunta Kaupunkisuunnittelulautakunta Kaupunginhallitus Rakennus on rakennettu vuonna 1951 ja Lohjan kaupungin keskustan raken nusinventoinnissa vuodelta 2007 todetaan seuraavaa: "Arvottaminen: Rakennukseen liittyy paikallishistoriallisia arvoja. Raken nus on säilynyt hyvin alkuperäisessä asussaan tai tehdyt muutokset ovat onnistuneesti so peutettu olemassa olevaan rakennukseen. Sijaitsee kau punki ku val li ses ti merkittä vällä paikalla. Edustaa 1950-luvun teollista ra ken tamis ta." Keskusteluissa on tullut esille myös rakennuk sen hank ki mi nen kau pun gin omis tuk seen, jol loin ra kennuksen käyttötarkoitukseksi on esitetty mm. kult tuu ri toi min taa, kier rä tystä tai järjestötoimintaa. Tällöin kaupungin tulisi hankkia rakennus tont tei neen omis tuk seensa ja investoida rakennuksen kunnostamiseen ja sen toimintoihin. Kaupungin talousarviossa eikä kuntasuunnitelmassa kuiten kaan ole suunnitelmia ko. uu sien toimintojen käynnis tämisestä. Erikseen jaettavat asiakirjat: - sijaintikartta - voimassa oleva asemakaava - tontinkäyttösuunnitelma (Arkkitehtitoimisto Jukka Turtiainen Oy) Ksj. Pöydällepano Muutosesitys Kehittämis- ja elinkeinojaosto päättää hyväksyä tehdyn esi tyk sen kort te lin 14 ton tin 1 asemakaavamuutoksen käynnistämisestä. Ennen asemakaavan hyväksymistä on selvitettävä maankäyttösopimustarve. Maankäyt tö so pi mus on tehtä vä tarvittaessa ennen asemakaavan hyväksymistä. Jäsen Erja Vaarala esitti asian jättämistä pöydälle. rau kesi kan natta mat to ma na. Jäsen Päivi Kuitunen esitti seuraavan muutosesityksen: Kehittämis- ja elinkeinojaosto päättää olla hyväksymättä kort telin 14 tontin 1 asemakaavamuutoksen käynnis tämistä esitetyllä tavalla. Korttelin käyttötarkoi tusta tulee vahvistaa ensin keskus tan osayleiskaavalla. Muutosesitys raukesi kannattamattomana Kehittämis- ja elinkeinojaosto hyväksyi alkuperäisen päätösesityksen. KASULK Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukaisesti kaavaa varten tulee riit tävän aikaisessa vaiheessa laatia kaavan tarkoitukseen ja merkitykseen näh den tarpeellinen suunnitelma osallistumis- ja vuo ro vai ku tus me net te lystä sekä kaavan vaikutusten arvioinnista.

11 PÖYTÄKIRJA 21/ Kaupunkisuunnittelulautakunta Kaupunkisuunnittelulautakunta Kaupunkisuunnittelulautakunta Kaupunkisuunnittelulautakunta Kaupunkisuunnittelulautakunta Kaupunginhallitus Osallistumis- ja arviointi suunnitelmassa kerrotaan, miten osallistumis- ja vuo ro vai ku tus me net te lyt on tarkoitus toteuttaa kaavan etenemisen eri vaiheis sa. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa kerrotaan lyhyesti myös hank keen lähtökohdista, tavoitteista ja harkinnassa olevista vaih to eh doista. Samalla määritellään myös osalliset. Aloite asemakaavan muuttamisesta on tullut Lemminkäinen Talo Oy:ltä päivätyllä kirjeellä. Kehittämis- ja elinkeinojaosto on päättänyt hyväksyä tehdyn esi tyk sen kort te lin 14 ton tin 1 asemakaavamuutoksen käynnistämisestä. Käynnistymisesityksen liitteenä oli Arkkitehtitoimisto Jukka Turtiainen Oy:n ton tin käyt tö suun ni tel ma, jossa esiteltiin kahta eri luonnossuunitelmaa. Toises sa luonnoksessa oli esitelty vaihtoehto, jossa tontille sijoittuisi kaksi neli ker rok sis ta pistetaloa, ja jossa vanha leipomo oli esitetty purettavaksi. Toi ses sa luonnossuunnitelmassa esitettiin leipomorakennuksen säilyttävä rat kai su. Tässä luonnoksessa leipomon käyttötarkoitus muuttuisi asuinhuo neis toik si ja tontille osoitettaisiin kolmen huoneiston uudisrakennus Kar nais ten ka dun varteen. Luonnossuunnitelman lisäksi oli listattu teol lisuus ra ken nuk sen käyttötarkoituksen muuttamisen haasteita. Lemminkäinen Talo Oy :n mukaan toteuttamiskelpoinen vaihtoehto oli vanhan leipomon purku ja kahden pistekerrostalon sijoittaminen tontille, joten si tä oli esitetty kaavatyön pohjaksi. Asemakaavanmuutos sisältyy kaupunkisuunnittelulautakunnan hy väk sy mään Lohjan kaupungin kaavoitusohjelmaan (Ann Roberts) Erikseen jaettavat asiakirjat: - Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Yj Kaupunkisuunnittelulautakunta merkitsee Anttilan kaupunginosan kort te lin 14 tontin 1 osallistumis- ja arviointisuunnitelman tiedoksi. Hyväksyttiin KASULK Valmisteluvaiheen kuuleminen Maankäyttö- ja rakennuslain 62 :n mukaan valmisteltaessa kaavaa on alu een maanomistajille ja niille, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloi hin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaisille ja yh teisöil le, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään (osallinen) varattava ti laisuus joko kirjallisesti tai suullisesti lausua mielipiteensä asiasta.

12 PÖYTÄKIRJA 21/ Kaupunkisuunnittelulautakunta Kaupunkisuunnittelulautakunta Kaupunkisuunnittelulautakunta Kaupunkisuunnittelulautakunta Kaupunkisuunnittelulautakunta Kaupunginhallitus Keskustan osayleiskaavassa (KV , mahdollisen muotovirheen ta kia käsitellään uudestaan kaupunginvaltuustossa , ei hy väksyt ty) Paikkarinkatu 4-6 si jait se val le tontille on käyttötarkoitusmerkinnäksi osoi tet tu: Kerrostalovaltainen asuntoalue. Alue on tarkoitettu pääasiassa kerrostaloasuinnoille. Asemakaavassa raken nus ten pohjakerroksiin saa osoittaa liike-, työ- ja palvelutiloja. Korttelit on suunniteltava siten, että vähintään 1/3 niiden pinta-alasta jää oleskelutai istutettavaksi alueeksi. Tontilla sijaitsevalle leipomo-, varasto- ja asuinrakennukselle kohdistuu mää räys: Kulttuurihistoriallisesti merkittävä rakennettu ympäristö. Alueen kulttuurihistoriallisesti arvokas rakennettu ympäristö on läh tö koh tana asemakaavaa laadittaessa tai muutettaessa. Yksittäisten rakennusten ra ken nus- ja kulttuurihistoriallinen arvo tulee selvittää ja säilyttämisestä pää te tään erikseen asemakaavassa. Suunnitelmista on pyydettävä lausun to museoviranomaisilta. Paikkarinkatu 4-6 asemakaavamuutoksen valmistelussa tehdään val mis telu vai heen kuuleminen vaihtoehtoisten luonnossuunnitelmien avulla. Vaihto eh toi sia suunnitelmia ovat tuottaneet maanomistajan valtuuttama ra kennus liik keen arkkitehtikonsultti sekä Lohjan ympäristötoimen kaa voi tus. Asemakaavan muutoksen tavoitteiden asettelussa halutaan kuulla mah dolli sim man monta tahoa, koska alueelle kohdistuu maanomistajan val tuut taman rakennusliikkeen tavoite kokonaisvaltaisen uudisrakentamisen puoles ta ja paikallishistoriallisesti arvokkaan ja kaupunkikuvallisesti edus ta van lei po mo ra ken nuk sen säilyttämisen mahdollistava tavoite. Vaihtoehtojen arvottamista on mahdollista tehdä saatujen lausuntojen ja mie li pi tei den avulla. (Ann Roberts) Erikseen jaettavat asiakirjat - Valmisteluvaiheen kuuleminen, vaihtoehdot - Paikkarinkatu 2, kuntoarvio - Havainnekuva vaihtoehdosta 5 a, luonnos - Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta saadut palautteet (6 kpl) - Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Yj Kaupunkisuunnittelulautakunta päättää: 1. hyväksyä esitetyt vaihtoehtoiset luonnossuunnitelmat liittyen Paik ka rinka tu 2-4 asemakaavamuutokseen. 2. varata osallisille tilaisuus mielipiteiden esittämiseen asettamalla ase makaa van muutoksen valmisteluaineiston valmisteluvaiheen kuulemista varten nähtäville (MRA 30 ).

13 PÖYTÄKIRJA 21/ Kaupunkisuunnittelulautakunta Kaupunkisuunnittelulautakunta Kaupunkisuunnittelulautakunta Kaupunkisuunnittelulautakunta Kaupunkisuunnittelulautakunta Kaupunginhallitus Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti yksimielisesti jättää asian pöydälle Ann Roberts poistui kokouksesta tämän asian käsittelyn jälkeen klo KASULK Kaupunkisuunnittelulautakunnassa hyväksyttävänä ollutta valmis te lu vai heen kuulemisen valmisteluaineistoa on tarkistettu siten, että siihen on liitetty havainnekuvat vaihtoehtoluonnoksista. Li sä ha vain ne ku vat ovat Lohjan kaupungin ympäristötoimen kaavoituksen tekemiä. Ha vain neku vil la havainnollistetaan rakennusmassojen soveltuvuutta kau pun ki kuvaan ja -rakenteeseen, eikä niissä ei ole tarkoitus esittää yk si tyis koh tai sia rat kai su ja rakennuksien arkkitehtuuriin tai teknisiin ratkaisuihin. (Ann Roberts) Erikseen jaettavat asiakirjat - Valmisteluvaiheen kuuleminen, vaihtoehdot Paikkarinkatu 2, kuntoarvio - Havainnekuvat vaihtoehtoluonnoksista, (valmistuvat ko koukseen mennessä) - Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta saadut palautteet (6 kpl) - Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Yj Kaupunkisuunnittelulautakunta päättää: Hyväksyttiin hyväksyä esitetyt vaihtoehtoiset luonnossuunnitelmat liittyen Paik ka rinka tu 2-4 asemakaavamuutokseen. 2. varata osallisille tilaisuuden mielipiteiden esittämiseen asettamalla asema kaa van muutoksen valmisteluaineiston valmisteluvaiheen kuu le mis ta var ten nähtäville (MRA 30 ). KASULK Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi Anttilan kaupun gin osan kort te lin osan 14 asemakaavan muutokseen sisältyvät vaihtoehtoiset luon nos suun ni tel mat ja päätti varata osallisille tilaisuuden lausua asiasta mie li pi tei tä aset ta mal la valmisteluaineiston valmisteluvaiheen kuulemista var ten nähtäville (MRA 30 ). Kaavoitettava alue sijaitsee Lohjan keskustassa rajautuen Paik ka rin katuun, Kar nais ten ka tuun ja Pellervonkatuun. Tontilla sijaitsee vuonna 1951 ra ken net tu teol li suus ra ken nus (ns. keksitehdas). Valmisteluaineisto pidettiin nähtävillä kaupungintalo Mon ko-

14 PÖYTÄKIRJA 21/ Kaupunkisuunnittelulautakunta Kaupunkisuunnittelulautakunta Kaupunkisuunnittelulautakunta Kaupunkisuunnittelulautakunta Kaupunkisuunnittelulautakunta Kaupunginhallitus lan asia kas pal ve lu kes kuk ses sa ja kaupungin verkkosivulla Asiasta järjestettiin avoin keskustelutilaisuus osoitteessa Paikka rin ka tu 2, Lohja. Luonnosvaiheen vaihtoehtoisista suunnitelmista pyydettiin lausunnot seuraa vil ta tahoilta: Uudenmaan ELY-keskus Länsi-Uudenmaan maakuntamuseo Lohjan museo Rantakantin asukasyhdistys ry Kaupunkikeskustan aluetoimikunta Ympäristöyksikkö Kiinteistötoimi Kunnallistekninen suunnittelu Rakennusvalvonta Asiasta saatiin neljä lausuntoa ja kahdeksan mielipidettä. Uudenmaan ELY-keskus toteaa lausunnossaan: "kaavamuutosalue sijaitsee kaupunkikuvallisesti merkittävällä pai kal la Lohjan ydinkeskustan kupeessa. Suunnittelualue ja sen ympäristö on kaupunkikuvallisesti yhtenäinen alue, jonka ra ken tees sa, mit ta kaa vas sa ja maisemassa on näkyvissä piir tei tä Birger Brunilan laatimasta Loh jan kauppalan ase ma kaa vas ta vuodelta Alueelta laaditussa rakennusinventoinnissa entisellä kek si teh taal la on todet tu olevan sekä rakennushistoriallisia että kau pun ki ku val li sia ar vo ja. Mainitut seikat ovat myös olleet pe rus tee na rakennukselle kes kus tan osayleiskaavassa osoitetulle sr-mää rä yk sel le. ELY-keskus kat soo, että asemakaavan muu tok sen lähtökohtana tulee olla entisen kek si teh taan säilymisen tur vaa va ratkaisu. Rakennuksesta tulee laatia ra ken nus his torial li nen selvitys, jotta asemakaavan mukaiset suo je lu ta voit teet voi daan määritellä" Länsi-Uudenmaan maakuntamuseo toteaa lausunnossaan: "Maakuntamuseo katsoo, että olevalla leipomorakennuksella on sel lais ta kulttuurihistoriallista, arkkitehtonista, pai kal lis his to rial lis ta ja kau pun ki ku vallis ta arvoa, että se tulee säilyttää. Siitä syys tä maa kun ta mu seo pitää parhaina suun ni tel ma vaih to eh to ja 1 ja 2, joissa lei po mo ra ken nus säilyy. Samasta syystä maa kun ta mu seo ei voi puoltaa suun ni tel ma vaih to eh to ja 3, 4 sekä 5a ja b, joissa vanha rakennus on kor vat tu uudisrakennuksella. Vaih to eh dot 3 sekä 5a ja b ovat rat kai suil taan muita huo nom pia myös kaupunkikuvallisesta näkökulmasta ei vät kä ne sii tä kään syystä voi tulla kyseeseen. Parhaana suun ni tel ma vaih to eh to na maakuntamuseo pitää luonnosvaihtoehtoa 2, joka on hy vä sekä kaupunkikuvallisesti että

15 PÖYTÄKIRJA 21/ Kaupunkisuunnittelulautakunta Kaupunkisuunnittelulautakunta Kaupunkisuunnittelulautakunta Kaupunkisuunnittelulautakunta Kaupunkisuunnittelulautakunta Kaupunginhallitus rakennussuojelun nä kö kul mas ta ar vioi tu na. Maakuntamuseo esittää, että jatkosuunnittelun pohjaksi va li taan suun ni telman luonnosvaihtoehto 2. Lisäksi maa kun ta mu seo katsoo, et tä suunnittelualueella sijaitseva, kult tuu ri his to rial li ses ti, pai kal li ses ti, arkkitehtonisesti ja kaupunkikuvallisesti mer kit tä vä entinen lei po mo ra kennus tulee osoittaa suo jel ta vak si myös tulevassa kaavassa. Ra ken nuk sessa voidaan sallia vain sellaisia muutoksia, jotka eivät vaa ran na sen kaupun ki ku val lis ten ja arkkitehtonisten suojeluarvojen säi ly mis tä." Lohjan lähidemokratia / Kaupunkikeskustan aluetoimikunta toteaa lau sun nos saan: "Lohjan kaupungin keskustan osayleiskaava on vahvistamatta, kos ka sii tä on tehty valituksia. Ihmettelemme sitä, että kaupunki on suostunut pa nemaan vireille asemakaavamuutoksen, vaik ka voimassaolevaa oi keus vaikut teis ta yleiskaavaa alueella ei ole. Lohjan keskustan rakennusinventoinnin 2007 perusteella en ti nen Sund manin keksitehdas on suojeltava asemakaavassa. Ase ma kaa va muu tok sen valmisteluaineistosta vaihtoehdot 3, 4, 5a ja 5b pitää heti hy lä tä, koska ne perustuvat ar vo ra ken nuk sen purkamiseen. Ne tuot ta vat lähiömäistä ja ankeaa ym pä ris töä, mitä Lohjalle ei kaivata. Vaih to eh dot 1 ja 2 sopivat jatko suun nit te lun pohjaksi. Karnaistenkadun puo lel le sopii hyvin uu si pari-kolmekerroksinen talo, joka on ker ros lu vul taan sama ja sa mas sa linjassa kuin kadunvarren muut ker ros ta lot. Lisäksi ne ovat esitetyltä kerrosalaltaan ja rakeisuudeltaan par hai ten ym pä ris töön sä sopivia. Autopaikoitus pitää siirtää tontin si sä osiin kau pun ki ku vaa pilaamasta." "Ympäristönsuojelun tulosalue toteaa lausunnossaan: Keksitehdas on todettu Lohjan rakennusinventoinneissa pai kal li ses ti ar vokkaak si rakennukseksi, jota voidaan kuntonsa puo les ta käyttää mo neen kin eri tarkoituksiin. Rakennukseen on eh do tet tu sijoitettavan mm. kulttuuri- ja taidekeskusta tai mo ni toi mi kes kus ta, jossa voisi ol la kierrätys- ja nykyisen mo ni toi mi kes kuk sen työpajoja sekä tuot tei den ja kierrätystavaroiden myynti ti lo ja. Esimerkiksi pää kau pun ki seu dul la kier rä tys toi min ta on koko ajan voimakkaassa kasvussa ja ne työl lis tä vät ny kyi sin jo n. 350 henkilöä. Viimeksi avattiin Kilon Nih ti sil lan iso yli m² kierrätyskeskus (työllistää henkilöä). Loh jan kierrätys-keskuksessa on tilan ahtautta ja uusia lisätiloja kai vat tai siin ja keksitehdas olisi siihen oiva apu. Lohjan ympäristönsuojelun tulosalue pitää tärkeänä kek si teh taan ra kennuk sen säilyttämistä. Sen tontille voidaan sijoittaa keksitehtaan ra ken nustyy liin sopiva lisärakennus ensisijaisesti vaih to eh don 1 poh jal ta. Mikäli päädytään uudisrakentamiseen, niin vaihtoehto 4 vai kut tai si sopivimmalta." Naapurustosta mielipiteitä lausuivat Karnaistenkatu 26, 28, 30:n ja Paikkarinkatu 3-5:n maanomistajat. Kaikki saadut mielipiteet vastustivat

16 PÖYTÄKIRJA 21/ Kaupunkisuunnittelulautakunta Kaupunkisuunnittelulautakunta Kaupunkisuunnittelulautakunta Kaupunkisuunnittelulautakunta Kaupunkisuunnittelulautakunta Kaupunginhallitus leipomorakennuksen purkamista. Maankäyttö- ja rakennuslain 54 : "Asemakaava on laadittava siten, että luo daan edellytykset terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle elin ym pä ris tölle, pal ve lu jen alueelliselle saatavuudelle ja liikenteen järjestämiselle. Raken net tua ympäristöä ja luonnonympäristöä tulee vaalia eikä niihin liittyviä eri tyi siä arvoja saa hävittää. Kaavoitettavalla alueella tai sen lä hi ym pä ristös sä on oltava riittävästi puistoja tai muita lähivirkistykseen soveltuvia aluei ta. Asemakaavalla ei saa aiheuttaa kenenkään elinympäristön laadun sel laista merkityksellistä heikkenemistä, joka ei ole perusteltua asemakaavan tar koi tus huomioon ottaen. Asemakaavalla ei myöskään saa asettaa maan omis ta jal le tai muulle oikeuden haltijalle sellaista kohtuutonta ra joitus ta tai aiheuttaa sellaista kohtuutonta haittaa, joka kaavalle asetettavia ta voit tei ta tai vaatimuksia syrjäyttämättä voidaan välttää." Maankäyttö- ja rakennuslain 57 : "Jos jotakin aluetta tai rakennusta on mai se man, luonnonarvojen, rakennetun ympäristön, kulttuurihistoriallisten ar vo jen tai muiden erityisten ympäristöarvojen vuoksi suojeltava, ase makaa vas sa voidaan antaa sitä koskevia tarpeellisia määräyksiä (suo je lumää räyk set). Suojelumääräysten tulee olla maanomistajalle kohtuullisia. Asemakaavaan voidaan ottaa 2 momentin säännöksen estämättä ra kennus pe rin nön suojelemisesta annetun lain 3 :ssä tarkoitetun kohteen suoje le mi sek si tarpeelliset määräykset. Oikeudesta korvaukseen on voi massa, mitä edellä mainitun lain :ssä säädetään. Korvausvelvollinen muun kuin valtakunnallisesti merkittävän kohteen suojelun osalta on kuiten kin kunta. Kunnalle voidaan myöntää maksamiinsa korvauksiin avustus ta valtion varoista talousarvion rajoissa. Mitä edellä säädetään kunnan kor vaus vel vol li suu des ta, ei koske julkisyhteisöjen omistamia rakennuksia." Catella Oy on kaupungin toimeksiannosta laatinut arviolausunnon, jossa sel vi te tään eri ke hit tä mis vaih to eh to jen taloudelliset vaikutukset (Catella Pro per ty Oy, ): " Rakennuksen peruskorjaaminen nykykäytön pohjalta ei ole taloudellisesti kannattavaa. Käytännössä todennäköinen tulevaisuuden skenaario on se, että rakennukselle ja tontille löytyy satunnaista tilapäiskäyttöä niin kauan kuin talotekniikka toimii ja tilat ovat kohtalaisessa kunnossa, mutta rakennus rapistuu vähitellen käyttökelvottomaan kuntoon. Ostajan löytyminen kiinteistölle on tämän skenaarion pohjalta epätodennäköistä. Lähivuosien välttämättömät peruskorjauskustannukset ovat arviomme mukaan ainakin Korjaukset kohdistuvat rakenne-, LVIA- ja sähkötekniikkaan eikä niillä ole tilojen vuokratasoa kohottavaa vaikutusta. Olemassa olevan rakennuksen säilyttäminen ja muuttaminen asunnoiksi ei ole taloudellisesti toteuttamiskelpoinen vaihtoehto, jos Raksystemsin ar vio

17 PÖYTÄKIRJA 21/ Kaupunkisuunnittelulautakunta Kaupunkisuunnittelulautakunta Kaupunkisuunnittelulautakunta Kaupunkisuunnittelulautakunta Kaupunkisuunnittelulautakunta Kaupunginhallitus muutoskustannuksista pitää paikkansa. Tilannetta ei pelasta se, että vaihto eh dois sa 1 ja 2 tontille on osoitettu lisärakennusoikeutta, sillä li sä ra kennus oi keu den määrä on niin pieni, että se ei riitä kompensoimaan van han rakennuksen muutoskustannuksista aiheutuvaa tappiota. Taloudellisesta näkökulmasta tarkasteltuna vaihtoehdot 3, 4, 5a ja 5b ovat kaik ki toteuttamiskelpoisia. Eri vaihtoehtojen markkina-arvoon vaikuttaa raken nus oi keu den määrä ja pysäköintipaikkojen toteutustapa. Kiinteistön osta ja po ten ti aa li muodostuu käytännössä rakennusliikkeistä, joiden nä kö kulmas ta houkuttelevin vaihtoehto lienee sellainen, jossa pysäköintipaikat voidaan toteuttaa tontille maantasopysäköintinä. Maanalaisen pysäköintihallin ra ken ta mi nen todennäköisesti maksaa enemmän kuin mitä au to hal li paikois ta saadaan myyntituloja, vaikka autopaikan hinta hallissa olisi Myös autopaikkojen myytävyyteen tällä hinnalla liittyy riskejä. Toi saal ta, jos autopaikat sijoitetaan maanalaiseen pysäköintihalliin, niin toden nä köi ses ti tontille saadaan enemmän rakennusoikeutta ja ko ko nai suudes ta muodostuu viihtyisämpi" VAIHTOEHTO MARKKINA- ARVO RAKENNUS- OIKEUS TOTEUTUMIS- EDELLYTYKSET 0-vaihtoehto kem² - on toteutettavissa, mutta ei ole tarkoituksenmukaista Vaihtoehto 1 negatiivinen kem² - ei toteuttamisedellytyksiä Vaihtoehto 2 negatiivinen kem² - ei toteuttamisedellytyksiä Vaihtoehto kem² - on toteutettavissa Vaihtoehto kem² - on toteutettavissa Vaihtoehto 5a kem² - on toteutettavissa Vaihtoehto 5b kem² - on toteutettavissa (Juha Anttila) Erikseen jaettavat asiakirjat: - sijaintikartta - voimassa oleva asemakaava - kuntoarvio - saadut lausunnot ja mielipiteet - vaikutusten vertailutaulukko - Catella Oy:n taloudellisten vaikutusten arviointi Yj Kaupunkisuunnittelulautakunta katsoo, että entisen keksitehtaan ra kennuk sen säilyttävän vaihtoehdon valinta asemakaavan muutoksen läh tökoh dak si tuot tai si asemakaavamuutosta varten laaditun ta lou del lis ten vaikutusten ar vioin nin perusteella maanomistajalle koh tuu ton ta haittaa, ja päättää, että ase ma kaa va muu tos ta valmistellaan pis te ta lo vaih to eh to jen pohjalta. Jat ko suun nit te lus sa: - kaavamuutos alue tulee rajata noudattamaan voimassa olevan kaa van

18 PÖYTÄKIRJA 21/ Kaupunkisuunnittelulautakunta Kaupunkisuunnittelulautakunta Kaupunkisuunnittelulautakunta Kaupunkisuunnittelulautakunta Kaupunkisuunnittelulautakunta Kaupunginhallitus kort te li ra jo ja, jotta katualueelle mahtuu jalkakäytävä. - autopaikoituksen sijoitteluvaihtoehtoja tulee selvittää ja py sä köin ti aluei ta tulee jäsentää pienemmiksi kokonaisuuksiksi, ja - osa pysäköinnistä tulee sijoittaa maaston luonnollista korkoeroa hyö dyntäen pihakannen alle. - Karnaistenkadun varren rakennus tulee sovittaa viereisiin ra ken nuk siin so pi vaksi. - Pellervonkadun varren rakennuksen tulee olla samassa linjassa ole massa ole vi en rakennusten kanssa, ja täydentää kadun kulmaa kau pun ki ku valli ses ti rakentamalla rakennus kiinni nykyiseen jul ki si vu lin jaan. Ennen ase makaavan hyväksymistä on selvitettävä maan käyt tö so pi mus tarve. Maankäyttösopimus on tehtä vä tarvittaessa ennen ase ma kaa van hyväksymistä. Kokouksen keskeytys Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti keskeyttää kokouksen neu vot te lu ja varten kesken tämän asian käsittelyn klo Kokousta jatkettiin klo ja se todettiin edelleen lainvoimaiseksi. Asian käsittelyn keskeytys Asian käsittely keskeytettiin klo lisäinformaation hankkimista varten. Keskeytyksen aikana kaupunkisuunnittelulautakunta jatkoi muiden asioiden käsittelyä. Asian käsittelyn jatkaminen Asian käsittelyä jatkettiin klo käsittelyn jälkeen. Hyväksyttiin KASULK Asemakaavan muutoksesta on laadittu ehdotus, jonka tavoitteena on suun nit te lu alu een rakentuminen keskustan kaupunkikuvaa ja rakennetta tu ke val la tavalla. Kaavan havainneaineistoa on tarkennettu pis te ta lo vaih toeh to jen osalta. Kaavamuutoksesta on pidetty MRL 66 :n mukainen viranomaisneuvottelu MRA 30 mukaan nähtävilläolleesta valmisteluaineistosta saa tui hin lausuntoihin ja mielipiteisiin on laadittu vastineet. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa on päivitetty, ja se on selostuksen liit tee nä. Kaavaan on otettu teknisistä syistä mukaan Karnaistenkadun puoleinen

19 PÖYTÄKIRJA 21/ Kaupunkisuunnittelulautakunta Kaupunkisuunnittelulautakunta Kaupunkisuunnittelulautakunta Kaupunkisuunnittelulautakunta Kaupunkisuunnittelulautakunta Kaupunginhallitus naa pu ri tont ti 10, jolla on voimassa sama kaava kuin Keksitehtaan ton til la 1. Naapurikiinteistön omistajan edus ta jaa on kuultu asiassa. Tontti 1 on raken nus kiel los sa, koska sitä ei ole lohkottu voi mas sa ole van tonttijaon mukai sek si tontiksi 9. Kaavamuutosalue noudattaa voimassaolevan kaavan korttelirajoja, eikä tont ti ja koa muuteta kaavan yhteydessä. Kaava-alueen koko on yhteensä noin 4118 m 2, josta Kek si teh taan tontin osuus on noin 2995 m 2. Voi mas saole van kaavan mukaan (e=0,60) kaava-alueella on rakennusoikeutta yhteen sä noin 2471 kem 2, jos ta Keksitehtaan osuus on noin 1797 kem 2. Kaupunkisuunnittelulautakunnan valmisteluaineistosta antaman jat ko suunnit te lua koskevan ohjeistuksen mukaisesti - kaavamuutosalueen rajaus mahdollistaa jalankäytävän rakentamisen - ehdotuksen mukaan autopaikoitus tulee jäsentää pienemmiksi ko ko naisuuk sik si, ja osa autopaikoituksesta tulee sijoittaa pihakannen al le maaston luonnollisia korkeuseroja hyödyntäen - Pellervonkadun puo lei sel la osalla asuinrakennukset on esitetty kadun kul man kaupunkikuvallisen mer ki tyk sen vuoksi rakennettavaksi samaan lin jaan olemassa olevien ra ken nus ten kanssa - Karnaistenkadun puoleisen naapuritontin viereen osoi te tul la ra ken nusalal la rakennus saa olla enintään kolmikerroksinen Korttelialueiden pääkäyttötarkoitus on ehdotuksessa asuinkerrostalojen kort te li alue kuten voimassaolevassa kaavassa. Naapuritontin kort te li alueel le saa sijoittaa liiketilaa 10 % kokonaiskerrosalasta. Keksitehtaan kortte li alu eel le saa asuinkerrostalojen lisäksi sijoittaa asumista häiritsemätöntä työ-, liike-, toimisto- tai palvelutilaa. Keksitehtaan tontille on osoitettu lisää rakennusoikeutta tehokkuudella e=1,00. Naapuritontin rakennusoikeus on säilytetty ennallaan. Ra ken nusoi keut ta muodostuu yhteensä noin 3669 kem 2, josta Keksitehtaan tontin osuus on noin 2995 kem 2. Rakennusoikeuden lisäys on yhteensä noin 1198 kem 2. Paikkarinkadun ja Pellervonkadun puoleiselle rakennusalalle on sallittu enin tään nel jä ker rok sis ten ja Paikkarinkadun ja Karnaistenkadun kulmaan enin tään vii si ker rok sis ten asuinrakennusten rakentaminen. Kar nais ten kadun naapurin puoleisella rakennusalalla on sallittu enintään kol me ker rok siset asuinrakennukset. Rakentamista ja au to pai koi tus ta ohjataan tarkoin kaa va mää räyk sin. Kaavaehdotus mahdollistaa uudisrakentamisen, mutta antaa mah dol li suuden myös vanhan rakennuskannan säilyttämiselle. Vanhalle keksitehtaalle ei ole osoitettu suojelumerkintää. Maankäyttösopimuksen tarve on selvitettävä ja sopimus on tarvittaessa teh tä vä ennen asemakaavamuutoksen hyväksymistä. (Anitta Ojanen)

20 PÖYTÄKIRJA 21/ Kaupunkisuunnittelulautakunta Kaupunkisuunnittelulautakunta Kaupunkisuunnittelulautakunta Kaupunkisuunnittelulautakunta Kaupunkisuunnittelulautakunta Kaupunginhallitus Erikseen jaettavat asiakirjat: - Kaavakartta Kaavaselostus Tiivistelmä lausunnoista ja mielipiteistä ja vastineet Saadut lausunnot - Saadut mielipiteet - Viranomaisneuvottelun muistio - vaikutusten vertailutaulukko - Catella Oy:n taloudellisten vaikutusten arviointi Yj Vastaesitys Kaupunkisuunnittelulautakunta esittää päivätyn 1. Anttilan kaupun gin osan korttelin 14 osaa koskevan asemakaavan muu tos eh do tuk sen kau pun gin hal li tuk sel le hyväksyttäväksi sekä asetettavaksi jul ki ses ti näh tävil le MRL 65 :n ja MRA 27 :n mukaisesti. Jäsen Rolf Oinonen jäsen Irmeli Järvisen kannattamana esitti seuraavan vas ta esi tyk sen: ELY-keskuksen kannanottoihin viitaten esitetään, että kek si teh das ra kennus merkitään suojelukohteeksi asemakaavassa. Äänestys Puheenjohtajan esityksestä äänestys suoritettiin sähköisenä äänestyksenä siten, että ympäristöjohtajan päätösesitystä kan nat ta neet äänestivät JAA ja jäsen Rolf Oinosen vastaesitystä kannattaneet EI. Ympäristöjohtajan päätösesitystä kannattivat kau pun ki suun nit te lu lau ta kunnan jäsenet Ilkka Lähteenmäki, Piritta Poikonen, Lassi Huhtala, Iiro Jääske läi nen, Päivi Kuitunen, Leena Levonperä, Juha Lipponen, Juhana Salmen poh ja, Pirjo Savolainen, Pirjo Sjögren ja Jari Åström. Jäsen Rolf Oi nosen vastaesitystä kannattivat kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsenet Irme li Järvinen ja Rolf Oinonen. Ympäristöjohtajan päätösesitys sai 11 ääntä ja jäsen Rolf Oinosen vas taesi tys 2 ääntä. Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi äänin 11 2 ympäristöjohtajan pää tösesi tyk sen KH 422 Erikseen jaettavat asiakirjat: - Kaavakartta Kaavaselostus Tiivistelmä lausunnoista ja mielipiteistä ja vastineet Saadut lausunnot - Saadut mielipiteet - Viranomaisneuvottelun muistio - vaikutusten vertailutaulukko - Catella Oy:n taloudellisten vaikutusten arviointi

21 PÖYTÄKIRJA 21/ Kaupunkisuunnittelulautakunta Kaupunkisuunnittelulautakunta Kaupunkisuunnittelulautakunta Kaupunkisuunnittelulautakunta Kaupunkisuunnittelulautakunta Kaupunginhallitus Kj Muutosesitys Kaupunginhallitus päättää hyväksyä päivätyn 1. Anttilan kaupunginosan korttelin 14 osaa koskevan asemakaavan muutosehdotuksen ja asettaa sen julkisesti nähtäville MRL 65 :n ja MRA 27 :n mukaisesti. Kaupunginhallituksen varajäsen Paula Nordström teki seuraavan muutosesityksen: Kaupunginhallitus päättää palauttaa 1. Anttilan kaupunginosan korttelin 14 osaa koskevan asemakaavan muutosehdotuksen valmisteluun vaihtoehtojen 1 ja 2 pohjalta, ja että Keksitehdas määrätään asemakaavassa suojeltavaksi rakennukseksi. raukesi, koska sitä ei kannatettu. Kaupunginhallitus hyväksyi kaupunginjohtajan päätösesityksen

22 PÖYTÄKIRJA 21/ Kaupunkisuunnittelulautakunta Kaupunginhallitus Aloite Lohjan kaupungille kansallisen kaupunkipuiston perustamiseksi kaupungin alueelle 240/ /2014 KASULK Lohjanjärven suojeluyhdistys ja Lohjan virkistyskalastajat ry. esittävät saapuneessa aloitteessaan seuraavaa: Vuonna 1999 hyväksytyn Maankäyttö- ja rakennuslain 9 luvun 68 :ssä Kan sal li sis ta kaupunkipuistoista todetaan seuraavaa: "Kaupunkimaiseen ympäristöön kuuluvan alueen kulttuuri- tai luon non maise man kauneuden, historiallisten ominaispiirteiden tai siihen liittyvien kaupun kikuvallisten, sosiaalisten, virkistyksellisten tai muiden erityisten ar vojen säi lyt tä mi sek si ja hoitamiseksi voidaan perustaa kansallinen kau pun kipuis to. Kansalliseen kaupunkipuistoon voidaan osoittaa alueita, jotka tämän lain mu kai ses sa kaavassa on osoitettu puistoksi, virkistys- tai suojelualueeksi, ar vok kaak si maisema-alueeksi tai muuhun kansallisen kaupunkipuiston tar koi tuk sen kannalta sopivaan käyttöön. Puistoon osoitetaan ensisijassa valtion, kunnan tai muun julkisyhteisön omis tuk ses sa olevia alueita. Muita alueita puistoon voidaan osoittaa omista jan suostumuksella. " Lohjan kaupungin arvokkaimmat luontoarvot ovat harjumaiseman ohella sen hienoissa ranta- ja järvialueissa, jotka ovat säilyneet verraten luon nonti lai si na jopa aivan kaupungin sydämessä ja joiden säilyminen kau pun kilais ten lähivirkistysalueena myös vastaisuudessa on ensiarvoisen tärkeää. Tämän takia Lohjanjärven suojeluyhdistys ry ja Lohjan virkistyskalastajat ry ehdottavat, että Lohjan kaupungin arvokkaimmat ranta-alueet yh dis tetään mainitun lain tarkoittamaksi kansalliseksi kaupunkipuistoksi. Eh dotam me, että kansallinen kaupunkipuisto,"lohjan järvipuisto" muodostetaan seu raa vas ti: puiston ytimenä olisi Porlan ja Aurlahden ranta- ja lehtoalue, mis tä puisto jatkuisi Haikarin kautta Liessaaren kaupungin omistamiin osiin, kattaisi (kaupungin omistamat) Ollisaaren, Immoon, Hevossaaren, Kau ra saa ren ja Sitoon. Puistoon liitettäisiin myös edellä mainittuun alu eeseen rajoittuvat tai niitä ympäröivät Lohjanjärven osat. Näin aikaansaatu puis to alue olisi eteläsuomalaisittain suuri, suhteellisen luonnontilaisena säi ly nyt arvokas kokonaisuus, jonka arvo tulevaisuudessa vain kasvaa. Puiston lähinnä kaupungin keskustaa oleva osa, Porlan ka lan vil je ly lai toksen alue, toimisi puiston opastus- ja informaatiokeskuksena. Alue sinänsä on todellinen helmi, luonnon ja ihmistoiminnan muovaama ainutlaatuinen mai se mal li nen kokonaisuus. Opastuskeskus voitaisiin luontevasti sijoittaa van han kalanviljelylaitoksen museaalisesti arvokkaisiin rakennuksiin, joissa voitaisiin esitellä yleisölle eteläisen Suomen järviluontoa ja sen suo jeluun ja rehevöityneiden vesien kunnostus-, tutkimus- ja uhanalaisten ka lakan to jen viljelytoimintaa. Porlaan olisi sijoitettavissa myös eteläisen Suo-

23 PÖYTÄKIRJA 21/ Kaupunkisuunnittelulautakunta Kaupunginhallitus men kalastoa esittelevä akvaario, joka lisäisi alueen matkailullista arvoa. Por laa kehittämällä siitä voidaan muodostaa koko Etelä-Suomea palveleva mo ni puo li nen ja -toiminen vesistöjen kunnostuksen osaamiskeskus. Porla muodostaa myös yhteyden Lohjanharjun suuntaan, mikäli puistoon ha lu taan liittää osia siitä. Puistosuunnitelmaa tehtäessä voidaan kaavaan tehdä varaus esimerkiksi ka tu alu ee seen rajoittuvalle osalle osaamiskeskuksen mahdollisesti tar vitse maa lisärakentamista varten. Ehdotuksemme Lohjan kansalliseksi kaupunkipuistoksi sekä Porlan ke hittä mi nen vesistökunnostuksen osaamiskeskukseksi tukevat hyvin me neillään olevan EU:n Karjaanjoki Life-hankkeen tavoitteita ja tässä yhteydessä olisikin mahdollista hakea EU:n kehitysohjelmista rahoitusta näiden ehdotusten toteuttamiseksi. Jotta Lohjan kansallinen kaupunkipuisto saataisiin perustetuksi lain edel lyttä mäl lä tavalla, ehdotamme, että Lohjan kaupunki kutsuu kokoon toi mikun nan, joka valmistelee ehdotuksen puiston perustamissuunnitelmaksi se kä hoito- ja käyttösuunnitelmaksi. Toimikunnan tulisi yhteistyössä Karjaan jo ki Life-hankkeen kanssa selvittää mahdollista EU:sta saatavaa tukea puis toon sijoitettaville toiminnoille. Toimenpiteet Aloite lähetetty johtoryhmälle. Aloite lähetetty kaupungin joh toryh män päätöksen mukaisesti valmisteltavaksi ympäristötoimeen. Vas tuuval mis te li ja kaavoituspäällikkö Leena Iso-Markku. Aloite ei ole ta lous ar viovai kut tei nen. Yleiskaavoittaja Iiris Koivula : Lohjanjärven suojeluyhdistys ry:n ja Lohjan virkistyskalastajat ry:n aloitteessaan kansalliseksi kau pun ki puistok si esittämä alue: Aurlahti, Porla, Haikari, Liessaari sekä saaret Ollisaari, Im moo, Hevossaari, Kaurasaari ja Sitoo on maapinta-alaltaan noin 110 heh taa ria. Valtaosalla alueesta kaupunki on maanomistajana. Aurlahti ja Hai ka ri ovat nykytilassaan vehreitä melko kaupunkimaisia ympäristöjä ja Por la omalaatuinen kalanviljelyn tuottama ympäristö, jolla on ra ken nus histo rial lis ta, historiallista ja maisemallista arvoa. Aloitteessa mainitut saaret ovat pääosin metsäisiä ja jossain määrin rantojen yksityisen va paa-ajanasu tuk sen leimaamia. Liessaaressa sijaitsee lisäksi toimintansa lo pet ta neita graniittilouhoksia - muistomerkkejä Lohjan teollisuushistoriasta. Kansallinen kaupunkipuisto perustetaan kaupungin hakemuksesta ym päris tö mi nis te riön päätöksellä. Kaupunkipuistoon voi kuulua kunnan, valtion, mui den julkisyhteisöjen sekä yksityisten maa- tai rakennuskiinteistöjä. Kan sal li sen kaupunkipuiston luonnon- ja kulttuuriperinnön säilyttäminen pe rus tuu kaavoihin tai erilaisiin suojelupäätöksiin. Kansalliseen kau pun kipuis toon voidaan osoittaa alueita, jotka maankäyttö- ja rakennuslain mukai ses sa kaavassa on osoitettu puistoksi, virkistys- tai suojelualueeksi, arvok kaak si maisema-alueeksi tai muuhun kansallisen kaupunkipuiston kannal ta sopivaan käyttöön. Kansallista kaupunkipuistoa hoidetaan ja ke hi tetään sen luonnon- ja kulttuuriperinnöllisiä arvoja vaalien ja vahvistaen.

24 PÖYTÄKIRJA 21/ Kaupunkisuunnittelulautakunta Kaupunginhallitus Kansallisille kaupunkipuistolle on asetettu valtakunnan tasolla yhtenäisiä kri tee re jä kaupunkipuistoiksi haettavien alueiden sisällön, kau pun ki kes keisyy den, laajuuden ja eheyden sekä ekologisuuden ja jatkuvuuden osalta. Si säl lön osalta valtakunnallisessa kriteeristössä todetaan, että kansallisen kau pun ki puis ton täytyy sisältää kaupunkiluonnon monimuotoisuuden säilyt tä mi sen kannalta tärkeitä luonnonalueita, kansallisen historian tai kaupun gin omien kehitysvaiheiden kannalta merkittäviä kulttuuriympäristöjä ra ken nuk si neen sekä puistoarkkitehtonisesti tai esteettisesti merkittäviä puis to ja ja viheralueita. Kaupunkikeskeisyyden kriteerin mukaan kan sal lisen kaupunkipuiston tulee olla osa kaupunkirakennetta eli alkaa ydin keskus tas ta tai heti sen läheisyydestä. Laajuuden ja eheyden kriteerin mukaan kansallisen kaupunkipuiston täytyy olla puisto- ja viherympäristönä riit tä vän laaja ja häiriötön sekä viher- ja sinirakenteeltaan niin yhtenäinen, et tä kaupunkipuistoa pitkin on mahdollisuus siirtyä kaupunginosasta toiseen. Ekologisuuden ja jatkuvuuden kriteerissä todetaan tärkeäksi, että alu eel le muodostuu lajiston siirtymisen ja vuorovaikutuksen mahdollistavia eko lo gi sia käytäviä ja että alue on jatkuva eli liittyy välittömästi ilman selvää rajaa kaupungin ulkopuolisiin luonnonalueisiin tai sitä ympäröivään maa seu tuun. Aloitteessa esitetty kokonaisuus on kansallisen kaupunkipuiston kri tee ristön kautta tarkasteltuna alueena suppea ja sijoittuu merkittävältä osaltaan var si nai sen kaupunkialueen ulkopuolelle saariin, joihin ei ole siltayhteyttä. Kan sal li sia kaupunkipuistoja koskevan valtakunnallisen sisältökriteerin edel lyt tä mää puistoarkkitehtonisesti tai esteettisesti merkittäviä puistoja ja vi her aluei ta aloitteessa esitettyyn kokonaisuuteen ei mahdollisesti sisälly. Kau pun ki suun nit te lun näkökulmasta Lohjalla on lyhyt ja osin sat tu man varai nen historia; kaupunkikeskustan alueelle ei juurikaan ole muodostunut ko ko nai suuk sia, jossa puistoarkkitehtuuri nivoutuisi laajemmin osaksi kaupun ki ra ken teen akseleita ja olisi osa kaupunkisuunnittelun muovaamaa kult tuu ri ym pä ris töä. Vastaava aloite kansallisen kaupunkipuiston perustamiseksi Lohjan kaupun gin alueelle on jätetty vuonna 2002, minkä jälkeen kansallisen kau punki puis ton perustamisedellytyksiä on käsitelty laajemminkin kaupungin kaavoi tuk ses sa vuosina Selvitystyön tuloksena päädyttiin vuonna 2004 alustavaan suunnitelmaan Lohjan kansallisesta kaupunkipuistosta, jo ka käsittäisi Lohjanharjua, Lohjanjärven rantavyöhykettä sekä Loh jan järven saaria yhteensä noin 200 hehtaaria maapinta-alaa. Tästä alus ta vasta suunnitelmasta on aikanaan keskusteltu ympäristöministeriön edustajan kans sa ja todettu esitettyä 200 hehtaaria laajemmassakin ko ko nai suu dessa olevan kansallisen kaupunkipuiston kriteereillä arvioituna haasteita, jotka liittyivät alueen hajanaisuuteen, epäjatkuvuuskohtiin ja erityisesti maanomis tus oloi hin. Varsinaista hakemusta kansallisen kaupunkipuiston pe rusta mi sek si Lohjan kaupunki ei ministeriön käsiteltäväksi ole päätynyt jät tämään. Porlan alueeseen kohdistuu saakka suunnitteluvaraus, jonka voi mas sa ollessa kaupunki ei voi käynnistää muita kyseistä aluetta kos kevia hankkeita. Kansallisia kaupunkipuistoja koskevan monimuotoisen kriteeristön ta voittee na on tunnistaa hakijoiden joukosta sellaiset sekä luonnon- että kult tuu-