Vuosiraportointi. Luonnos H10 TEOLOGINEN TIEDEKUNTA OSA I STRATEGINEN KEHYS OSA II - TOIMINNAN TAVOITTEET JA TOIMENPITEET

Transkriptio

1 OSA I STRATEGINEN KEHYS 1.a. Tavoiteohjelman strateginen kehys Tiedekunta on onnistunut edistämään strategisia kehittämiskohteitaan verraten hyvin. Uusien rekrytointien kautta on onnistuttu parantamaan opiskelija/opettaja-suhdelukua, joskin tutkintojen suoritusaikojen nopeuttamiseen tulee keskittyä jatkossakin. Uusi organisatorinen rakenne ja henkilöstöpoliittiset linjaukset ovat parantaneet opetushenkilöstön tutkimusedellytyksiä. Lisäksi tiedekunnan saama tuloksellisuusraha mahdollisti sen, että tiedekunta pystyi kohdistamaan resursseja tutkimusedellytysten parantamiseen tarjoamalla haettavaksi sapattivapaamahdollisuutta tutkimushankkeen suunnitteluun. Luotua instrumenttia on tarkoitus hyödyntää myös tulevaisuudessa resurssien sallimissa rajoissa. Tutkimuspolitiikan määrittely on käynnistetty määrittämällä tutkimuksen painopistealueet ja nousevat alat. Painoalaajattelu on otettu myönteisesti vastaan ja niitä hyödynnetään tutkimuksen strategisessa suunnittelussa. Tutkimusjohtamisen ja -politiikan tarkempi määrittely on nykyisen kauden viimeisen vuoden ja tulevan strategiakauden tärkeä kehittämiskohde. Tiedekunnan kansainvälistymisen edistämiseksi on työskennelty määrätietoisesti, mutta tavoitteiden saavuttaminen edellyttää työskentelyn jatkamista. Uusi rakenne on osaltaan edistänyt osasto- ja oppiainerajat ylittävää yhteistyötä ja mahdollistanut uusia keinoja yhteistyön lisäämiseksi. Tiedekunnan yhteinen identiteetti on vahvistunut kauden aikana. Hyviä käytänteitä yhteistyön lisäämiseksi jatketaan ja kehitetään kuitenkin edelleen. 1.b. Riskien arviointi ja hallinta Tiedekunnan analysoimista riskeistä toiminnalle suurin uhka kohdistuu jatkossakin opiskelijoiden opiskeluvalmiuksien ja -motivaation heikkenemisestä. Opiskelijavalmiuksia ja -motivaatiota on aktiivisesti tutkittu ja tulosten hyödyntäminen tiedekunnan tutkintorakenteen ja opintopolkujen kehittämisessä on aloitettu. Myös opiskelijarekrytointiin ja valintoihin on kiinnitetty huomiota, tavoitteena on jatkossakin rekrytoida motivoituneita ja lahjakkaita opiskelijoita. Muilta osin riskienhallinnassa on onnistuttu hyvin. OSA II - TOIMINNAN TAVOITTEET JA TOIMENPITEET TUTKIMUS 2.1.a. Toimenpideohjelman kehittämiskohteiden toteutuminen Painoalat muodostavat lähtökohdan tiedekunnan tutkimusyhteistyölle. Vuoden 2011 tutkimuksen arviointiin osallistuneet ryhmät muodostuivat luontevasti juuri painoalojen perusteella. Painoaloja käytettiin Valtakunnallisen teologian tohtoriohjelman valintaperusteluissa vuosille Ohjelmaan valittiin kuusi tiedekunnan tohtorikoulutettavaa. Painoalat ovat ohjanneet myös kauden henkilöstösuunnittelua. Tiedekunnan tärkein tutkimusinfrastruktuuri on Helsingin yliopison kirjasto, jonka kanssa tiedekunta tekee aktiivista yhteistyötä. Tohtorikoulutuksen kehittämiseen on panostettu ja yhteistyötä muiden yksiköiden kanssa on tehty aktiivisesti. Tohtorikoulutusyhteistyö keskustakampuksen tiedekuntien kesken on systematisoitunut vuoden 2011 aikana. Keskustakampuksella on aloitettu tohtoriohjelmayhteistyö. Jatko-opiskelijoiden valintakäytännöt ovat toimivia. Tiedekuntaan saadaan motivoituneita ja sitoutuneita jatkoopiskelijoita. Tasapaino valmistuneiden ja uusien jatko-opiskelijoiden välillä on saavutettu. Kansainvälisten jatkoopiskelijoiden rekrytoimiseen on kiinnitetty huomiota. Vaikka kv-jatko-opiskelijoiden määrä on edelleen pieni, on se 1 (5)

2 selvässä kasvussa. Tohtorikoulutuksen kansainvälistymiseen on panostettu. Vaihtosopimus Candler School of Theology, Emory Universityn kanssa laadittiin ja ensimmäiset jatko-opiskelijat valittiin vaihtoon (incoming / outgoing). Vaihtoyhteistyön suunnittelu Harvard Divinity Schoolin kanssa on käynnistynyt. Vuonna 2011 tiedekunnassa oli ennätysmäärä kansainvälisiä vierailevia jatko-opiskelijoita. Tuloksellisuusrahaa on kohdennettu tutkimusvapaisiin ja kansainväliseen tutkimusyhteistyöhön. TUHAT-järjestelmän käyttö on vakiintunut. 2.1.b. Määrälliset tavoitteet ja indikaattorit Julkaisuja on vielä jonkin verran tallentamatta TUHAT-järjestelmään. Vuosina A- ja C1-luokkiin kuuluvia julakusja on ollut yhteensä n. 230, vuodelle 2011 niitä on tallennettu n. 190 (tilanne ). Tiedekunta jäi hieman tohtorintutkintotavoitteestaan (14/15), mutta kolmen viimeisen vuoden keskiarvo ylittää hieman tavoitteen. Täydentävän tutkimusrahoituksen määrä on pysynyt varsin vakaana, noin kolmanneksessa kokonaisrahoituksesta. OPETUS JA OPINNOT 2.2.a. Toimenpideohjelman kehittämiskohteiden toteutuminen Opintojen suorittamisen edistäminen tavoiteajassa Tiedekunnassa on myönteinen ja aktiivinen suhtautuminen koulutuksen ja opetuksen kehittämiseen sekä pedagogiseen kouluttautumiseen. Opetusta uudistetaan ja päivitetään vuosittain ja tarkistetaan esimerkiksi opintojen mitoitusta kerätyn palautteen perusteella. Opintoasiaintoimikunta työskentelee tehokkaasti ja tiedekunnassa järjestetään opetuksen kehittämispäiviä. Tiedekunnassa toteutettiin kattava aineopintojen uudistus, jonka yhteydessä aineopintovaiheen oppiainekohtaisten opintojaksojen määrää karsittiin ja tilalle suunniteltiin uusia usean oppiaineen yhteisiä kursseja. Kaikkiin aineopintojaksoihin pyrittiin suunnittelemaan opetusta tukemaan linjakkaasti opintojakson sekä koko tutkinnon osaamistavoitteita. Kandidaatin tutkinnon opintojen suoritusjärjestykseen lisättiin opintopolun etenemisen järjestyspisteitä. Tavoitteena on, että opiskelijalla on yleisopintojen tiedot ja taidot hallussa ennen perus- ja aineopintojen suorittamista. Tiedekunnan päättämä läsnäolovelvollisuus klassisten kielten kursseilla paransi huomattavasti näiden opintojen suoritusmäärää ja läpivirtausta erityisesti heprean osalta. Maisterin tutkinnon suorittamisen edistäminen oli keskeisenä tavoitteena tiedekunnan yhteisessä opetuksen kehittämispäivässä Teemana oli pro gradu -tutkielmien ohjauksen ja maisterin tutkinnon pääaineen seminaarien työskentelyn kehittäminen. Tiedekunnassa laaditaan yhteiset suositukset seminaarien tavoitteista ja suoritusvaatimuksista. Kansainvälistyminen Tiedekunta päätti, että syksyllä 2011 ja sen jälkeen aloittaneiden opiskelijoiden tulee suorittaa opintojensa aikana vieraskielistä opetusta vähintään kahden opintopisteen laajuisesti. Vaihtoon lähteville opiskelijoille laadittiin koulutuslinjakohtaiset suositukset siitä, mitä tutkintoon kuuluvia opintoja voi suorittaa vaihdossa. Aloitettiin uuden englanninkielisen maisteriohjelman suunnittelu. Maisteriohjelman tavoitteena on luoda tiedekuntaan keskitetty englanninkielinen opetuskokonaisuus, johon voivat osallistua ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden lisäksi vaihto- ja kotimaiset opiskelijat. Tiedekunnassa toteutettiin myös kysely koko henkilöstölle ja opiskelijoille kansainvälisen oppimisympäristön kehittämistarpeista sekä vaihtoon lähtemisen esteistä. Opetuksen palautejärjestelmän kehittäminen Tiedekunnassa on hyödynnetty palautteen keruussa palauteoodi-järjestelmää. Palautteen keruussa halutaan kuitenkin säilyttää monimuotoisuus ja vuorovaikutteisuus. Tiedekunnan opintoasiaintoimikunta hyödyntää opetuksesta kerättyä palautetta linjatessaan opetuksen painopisteitä ja kehittämiskohteita. 2.2.b. Tutkintotavoitteiden toteutuminen Tiedekuntaan otettiin vuonna 2011 päävalinnassa 190 uutta opiskelijaa kiintiö on kymmenen opiskelijaa pienempi kuin aiempina vuosina. Lisäksi tiedekuntaan on perustettu kauden aikana neljä uutta opetustehtävää. Näillä toimenpitein tiedekunta pyrki parantamaan opiskelija-opettaja-suhdelukuaan. Teologian kandidaatin tutkintotavoitteet tiedekunta saavutti erinomaisesti (180 toteuma / tavoite 160). Sen sijaan maisterin tutkintojen määrä (123 toteuma /155 tavoite) jäi 79 % tavoitteesta. Opintoasiaintoimikunta on miettinyt syitä maisterin tutkinnon viivästymiseen johtoryhmän ja opintoasiaintoimikunnan kokouksissa on seurattu mm. seminaareihin ilmoittautuneiden sekä pro gradu-tutkielmien valmistumisen määrää oppiaineittain. Tiedekunta on ryhtynyt 2 (5)

3 kehittämistoimiin syventävien opintojen suorittamisen parantamiseksi. Tavoitteena on, että opiskelijat saisivat pro gradu tutkielman laadittua mahdollisimman pitkälle seminaarivuoden aikana. 2.2.c. Muut määrälliset tavoitteet ja indikaattorit Etappiin ja opintoaikojen rajauslain piiriin on jäänyt paljon opiskelijoita. Tiedekunta on jo puuttunut alemman tutkinnon suorittamisen ongelmakohtiin ja niiltä osin tulokset ovat paremmat, mutta ylemmän tutkinnon suorittamisen edistämiseksi tiedekunta kehittää toimenpiteitä, joilla opiskelijat saadaan sitoutumaan opintojen suorittamiseen ja tutkintojen valmistumiseen. YHTEISKUNNALLINEN VUOROVAIKUTUS 2.3.a. Toimenpideohjelman kehittämiskohteiden toteutuminen Opettat ja tutkijat ovat aktiivisia tutkimustulosten popularisoimisessa, eri medioiden välityksellä ja yleisöesitelmien kautta. Verkkojulkaisu teologia.fi on esitellyt ajankohtaisia yhteiskunnallisesti kiinnostavia teemoja. Uskonnontutkimuksen yhteiskunnallinen näkyvyys on ollut siten varsin hyvä. YVV:n (erityisesti vastavuoroisen kumppanuuden) toimenpiteiden edistäminen ei ole kuitenkaan monipuolistunut toivotulla tavalla puutteellisten resurssien vuoksi. Esimerkiksi alumnitoiminnan organisoimisessa ei ole edetty. Tiedekunta palkkasi vuoden 2011 lopussa määräaikaisen tiedottajan koordinoimaan sisäisen ja ulkoisen viestinnän kehittämishankkeita, ja hänen tehtäviinsä sisältyy myös alumnitoiminnan (ja varainhankinnan) toimintasuunnitelman laatiminen vuoden 2012 aikana. Alumnitoiminnassa nostetaan profiilia ja luodaan uusia toimintamalleja ja kanavia alumnisuhteiden tiivistämiseksi. 2.3.b. Määrälliset tavoitteet ja indikaattorit Tiedekunnan opettajista ja tutkijoista useat ovat vastuullisissa tehtävissä alansa kansainvälisissä tieteellisissä järjestöissä ja julkaisujen toimituskunnissa. MUUT PALVELUTEHTÄVÄT 2.4. Linjaukset, painoalueet ja tavoitteet. Toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi. Määrälliset tavoitteet ja indikaattorit. OSA III - VOIMAVARASUUNNITELMA HENKILÖSTÖ 3.1.a. Toimenpideohjelman kehittämiskohteiden toteutuminen Vuonna 2011 tiedekunnalla ei ollut mahdollista perustaa uusia tehtäviä tavoiteohjelmaan kirjattujen tavoitteiden mukaisesti. Vuonna 2010 käynnistetyt rekrytoinnit uusiin tehtäviin saatettiin loppuun. Henkilöstölisäysten seurauksena tiedekunnan opettajien lukumäärä on toiminnan volyymiin nähden tyydyttävällä tasolla. Tavoiteohjelman linjaukset henkilöstörakenteen kehittämiseksi sekä tutkimuspoliittisen linjaukset on huomioitu perustettaessa uusia tehtäviä ja tarkistettaessa eläköitymisen seurauksena vapautuneita tehtäviä. Kansainvälistä rekrytointia on kehitetty v mm. lisäämällä hakuilmoitusten kansainvälistä levitystä ja hyödyntämällä aiempaa tehokkaammin kv-verkostoja. Tukipalveluihin on kohdistettu lisäresurssi vakinaistamalla tiedesihteerin tehtävä keväällä Lisäksi joulukuussa 2011 palkattiin määräaikainen tiedottaja viestinnän kehittämistehtäviin (intranet ja internet uudistukset, alumnitoiminnan kehittäminen). Pedagogiseen kehittämiseen ei ole ollut osoittaa lisäresursseja tavoiteohjelman mukaisesti, mutta tarpeeseen on pyritty vastaamaan sisäisin tehtäväjärjestelyin. Vakinaistamisjärjestelmän käyttöönotosta tiedekunnalla on kokemusta vasta yhden, vuodenvaihteessa tapahtuneen rekrytoinnin osalta. Järjestelmän laajentamista tiedekunnassa harkitaan huolellisesti ennen kuin vakinaistamispolulle ehdotetaan kohdennettavaksi uusia tehtäviä. Järjestelmän luonnetta tulisi selkiyttää yliopistolla. 3 (5)

4 3.1.b. Henkilöstön osaamisen ja hyvinvoinnin kehittämisen painoalueet ja tavoitteet. Toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi. Toimenpiteiden osalta tiedekunta on onnistunut hyvin. Opetushenkilöstön työkuormaa on pystytty keventämään ja tasaamaan. Samoin kansainvälisyyden edistämisessä on otettu askelia. Ongelmaksi koetaan edelleen se, että käytetyt mittarit eivät huomioi kansainvälisen yhteistyön kaikkia muotoja. Ulkopuolisia rahoituslähteitä kv-rekrytointien (esim. FiDiPro) lisäämiseksi ei ole hyödynnetty riittävissä määrin, mutta muita kv-rekrytointeja on onnistuttu kehittämään ja toteuttamaan. Lisäksi on laadittu Visiting Scholar Programme ulkomaisten vierailevien tutkijoiden rekrytoimiseksi tiedekuntaan. Järjestelmään ei ole toistaiseksi kuitenkaan kyetty budjetoimaan rahaa, esim. oleskelustipendin muodossa. Syksyllä 2011 nykytilananalyysin sekä siihen liittyvän keskustelun perusteella tiedekunnan uusi organisaatio on onnistunut. Tiedekunnan uudet rakenteet palvelevat opiskelua, opetusta ja tutkimusta. Toimintakulttuuria on yhtenäistetty ja yhteinen tiedekuntaidentiteetti on muotoutumassa. Kokemukset esimiestyön keskittämisestä ovat olleet myönteisiä ja uusi rakenne on mahdollistanut mm. aiempaa yhdenmukaisemman henkilöstöpoliitikan toteuttamisen. Tiedekunnan opiskelijat ovat tyytyväisiä vaikutusmahdollisuuksiinsa uudessa rakenteessa. Vuorovaikutus opiskelijoiden kanssa on jatkunut tiiviinä yliopistouudistuksen jälkeenkin. Ilmapiirikartoituksen alustavien tulosten mukaan tiedekunnan työilmapiirissä on keskustakampuksen tiedekunnista paras, eikä siinä ole erityisiä huolenaiheita. 3.1.c. Henkilöstö: määrälliset tavoitteet ja indikaattorit Opiskelija-opettajasuhdelukua ei onnistuttu laskemaan tavoitteen mukaiselle tasolle resurssien puutteen vuoksi. TILAT 3.2. Tilankäytön toteutuminen Tiedekunnan tuleva tilaratkaisu on selvinnyt, ja suunnitelman mukaan tiedekunta muuttaa Vuorikatu 3:een keväällä Muuttoon valmistautuminen on alkanut, mutta varsianainen suunnittelutyö tehdään vuoden 2012 aikana. Nykyisessä kiinteistössä esiintyy edelleen sisäilmaongelmia, joita on yritetty ratkoa yhdessä työterveyshuollon, työsuojelun ja tila- ja kiinteistökeskuksen kanssa. Henkilöiden sijoittaminen uusiin työhuoneisiin on ratkaissut osan ongelmista. Tiedekunta joutuu ehkä etsimään korvaavia työtiloja nykyisen kiinteistön ulkopuolelta. Apurahatutkijoiden asema tiedekunnassa on vakiintunut sangen selkeäksi, eikä siitä ole aiheutunut ristiriitoja. Tiedekunta on yhtenäistänyt apurahatutkijoiden tilakorvauskäytännöt ja keskittänyt niiden hallinnoinnin. RAHOITUS 3.3. Rahoitus Vuonna 2011 tiedekunta on pysynyt budjetissaan. Ylijäämää kertyy kuitenkin todennäköisesti edellistä vuotta vähemmän, mikä johtuu henkilöstön määrän lisääntymisestä. Täydentävän rahoituksen osalta lopputulos on vielä jonkin verran avoin. Täydentävän rahoituksen osuus kokonaisrahoituksesta on n. kolmannes. Näyttää siltä, että täydentävän rahoituksen budejtti ja toteuma ovat aikaisempia vuosia paremmin tasapainossa eikä rahoitusta siirry seuraavalle vuodelle niin paljon kuin aiemmin. OSA IV - JOHTAMINEN JA TUKITOIMET 4. Toimenpideohjelman kehittämiskohteiden toteutuminen Kokemukset uudesta organisaatiorakenteesta ja johtamisjärjestelmästä ovat myönteisiä. Nykytila-analyysissa tai tiedekunnan työilmapiirikartoituksessa ei noussut esiin merkittäviä tyytymättömyyden aiheita. Eniten keskustelua ovat herättäneet opetuksen toimielimet (oat) sekä oppiainevastaavien rooli ja tehtävät. Muilta osin ongelmia rakenteiden tai tehtävien osalta ei ole ilmennyt. Toiminnan yhtenäistämistä ja yhteisten pelisääntöjen selkiyttämista jatketaan edelleen ruohonjuuritasoa myöten. Jonkinasteiseksi ongelmaksi on koettu tutkimusprojektien irrallisuus muusta toiminnasta (esim. tohtorikoulutettavien rekrytointi, tutkijoiden asema henkilöstössä, opetustaidon kehittyminen). Projektien johtamisessa näihin seikkoihin kiinnitetään huomiota kauden viimeisenä toimintavuonna sekä seuraavalla kaudella. 4 (5)

5 Tukitoimien henkilöstön työmäärää on pystytty keventämään sisäisin järjestelyin. Ajankohtaisena haasteena on tiedotusresurssin vakiinnuttaminen ja pedagogisen kehittämisen riittävä resursointi. Työkuormia ja tehtävänkuvia tarkastellaan osana toiminnan normaalia kehittämistä. Työnkuormittavuutta pyritään myös keventämään vaikuttamalla yliopistohallinnon yhteisiin linjauksiin ja toimintamalleihin, joiden kautta pyritään löytämään keinoja joistakin toiminnoista/toimintamalleista luopumiseksi. Sujuvampien toimintaprosessien rakentaminen on keskeinen haaste tiedekunnassa ja yliopistossa, joskin tiedekunnassa monet prosessit on yliopistouudistuksen myötä pystytty rakentemaan kevyemmiksi. 5 (5)