Luonnos a. Linjaukset, painoalueet ja tavoitteet. Toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi.

Transkriptio

1 OSA I STRATEGINEN KEHYS 1.a. Tavoiteohjelman strateginen kehys Vuosi 2010 on ollut uuden organisaation ja uuden toimintakulttuurin opiskelun vuosi. Tiedekunta on yhtenäistänyt käytäntöjään niin perustehtävissä kuin johtamisessa ja tukitoimissa. Uuditustyössä on pyritty kohti tavoiteohjelmassa asetettuja tavoitteita.vaikuttaa siltä, että yliopistouudistus ei ole aiheuttanut tiedekunnassa isoja ongelmia, ja että työskentelyilmapiiri on varsin hyvä ja yhteistyö opiskelijoiden kanssa toimivaa. Prosessien kuvaaminen on vielä osittain kesken, ja haasteita riittää siten myös tuleville vuosille. 1.b. Riskien arviointi ja hallinta Riskienhallinnassa erityistä huomiota on kiinnitetty henkilöstön kuormittumiseen ja siitä seuraavan uupumuksen ehkäisemiseen. Esimiestyössä on kiinnitetty huomiota mm. opetuksen ja muiden yhteisten vastuiden jakautumiseen. Lisäksi on perustettu muutamia uusia opetustehtäviä aloille, joilla on sekä puutetta opetusresursseista ja jotka nousevat tavoiteohjelmasta. Työterveyshuollon kanssa on yhdessä keskusteltu toimenpiteistä vuodelle 2011 työhyvinvoinnin edistämiseksi. Työn kuormittuneisuutta purkaminen suosituimmissa oppiaineissa sekä hallinnossa tietyillä toimialoilla edellyttää lisäresursseja. Tutkimusintensiiviset periodit on pyritty järjestämään opetushenkilöstölle tavoiteohjelman mukaisesti. Tiedekunnan tulisi kuitenkin pystyä resursoimaan nykyistä paremmin vakituisen henkilöstön tutkimuskausien järjestämiseksi. Tiedekunnan talous on siinä määrin tiukkaa, ettei varsinaiseen strategiseen rahoitussuunnitteluun ole mahdollisuutta. Riskienhallinnan onnistumiselle rahoitustilanne on keskeisin tekijä, eikä sen osalta ole saavutettu tavoiteltua parannusta. Tiedekunnassa on kiinnitettty erityistä huomiota rekrytointiprosesseihin. Niitä on yhdenmukaistettu ja ammattimaistettu mm. nimeämällä pysyvä toimikunta (henkilöstötoimikunta) vastaamaan 3. portaan rekrytoinneista. Prosessit ovat muotoutuneet toimiviksi. Jatkossa keskeisenä haasteena onkin kehittää keinoja erityisesti kansainvälisten ja korkeatasoisten hakijoiden houkuttelemiseksi. Motivoituneiden opiskelijoiden saamiseksi tiedekuntaan on panostettu opiskelijarekrytointiin ja opiskelualasta tiedottamiseen, ks. OSA II - TOIMINNAN TAVOITTEET JA TOIMENPITEET TUTKIMUS 2.1.a. Linjaukset, painoalueet ja tavoitteet. Toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi. Tutkimuksen painoalat on tarkennettu ja päivitetty tavoiteohjelmaan. Oppiaineidenvälisiä tutkimushankkeita on käynnistynyt ja käynnistymässä. Myös tutkimuksen arviointiin osallistuvat ryhmät ovat monialaisia. Jatko-opiskelijavalinnan kriteereitä on tarkistettu. Sähköinen hakulomake kehitettiin helpottamaan jatkoopintohakuprosessin hallinnointia. Tohtorikoulutuksen käytäntöjä on yhdenmukaistettu ja oppiaineiden välinen yhteistyö ohjauksessa on lisääntynyt. Tiedekunnan ja tutkijakoulun yhteistyötä on tiivistetty. Ne vastaavat yhdessä siirrettävien taitojen opetuksesta. Tohtorikurssi on vakiinnuttanut paikkansa tiedekunnan tohtorikoulutuksessa. Tammikuussa järjestettiin ensimmäinen 1 (5)

2 uusien jatko-opiskelijoiden orientaatiokurssi. Siitä tulee pysyvä osa tiedekunnan tohtorikoulutusohjelmaa. Yhteistyötä keskustakampuksen muiden tiedekuntien kanssa on lisätty. TUHAT-järjestelmän käyttöönottoon on järjestetty koulutuksia ja sovittu tutkijoiden tukipalveluista. Tiedekunta on resursoinut kaikille vakinaisille opetus- ja tutkimushenkilöstöön kuuluville mahdollisuuden matkustaa alansa keskeisiin konferensseihin. Tiedekunta on järjestänyt kansainvälisiä konferensseja (suurimpana VT:n tutkijoiden IOSOT). Tutkimus- ja jatkokoulutusyhteistyötä tehdään Heidelbergin yliopiston kanssa. Tiedekunta on mukana Global Network of Research Centers for Theology, Religious and Christian Studies verkostossa, jonka tavoite on lisätä tutkijavaihtoa kansainvälisissä huippuyliopistoissa. 2.1.b. Määrälliset tavoitteet ja indikaattorit - julkaisujen rekisteröinti vielä kesken, julkaisumäärä oli n. 80% vuoden 2009 tasosta - tohtorintutkinnot /professori: tavoite on ylittynyt - vuonna 2011 järjestettävä promootio nostaa väliaikaisesti tohtorin tutkintojen määrää - täydentävän tutkimusrahoituksen määrä (varsinainen luku selviää tilinpäätöksessä) - tiedekunta on saanut varsin hyvin tutkimusrahoitusta, Suomen Akatemia on selkeästi suurin rahoittaja, mutta myös muuta esim kansainvälistä rahoitusta on saatu hyvin OPETUS JA OPINNOT 2.2.a. Linjaukset, painoalueet ja tavoitteet. Toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi. Opetussuunnitteluprosessia on kehitetty tiedekunnan uuden organisaatiorakenteen mukaisesti. Osastot ovat suunnittelemassa lukuvuosiksi aineopintovaiheen opetusta siten, että tutkintovaatimuksissa on myös osastojen yhteisiä aineopintojaksoja ja opetustilanteita. Tiedekunta on budjetoinut resursseja tällaisten kurssien järjestämiseen. Tiedekunnan opetuksen kehittämispäivässä keskusteltiin toimenpiteistä, joilla opintojen etenemistä voidaan edistää. Tiedekunta päätti, että kaikkiin eri opintovaiheiden tutkintovaatimuksiin laaditaan osaamistavoitteiden mukaiset kuvaukset. Lisäksi tiedekunta aloitti aineopintojen rakenteen kehittämisen. Jokaisella osastolla on aineopintovaiheessa ns. kivijalkakursseja, joihin sisältyy menetelmäopetusta, opintojen suunnittelua ja oppiaineen ja opintojen esittelyä. Aineopintovaiheeseen päätettiin myös lisätä kontaktiopetusta. Opintojen kehittämistyötä on tehty yhteistyössä osastojen vastuuopiskelijoiden kanssa. Erityisesti tiedekunta panostaa opintojen alkuvaiheen ohjaukseen ja osana sitä tuutoritoimintaan. Tiedekunta harkitsee myös sitä, tulisiko opintojen suoritusjärjestykseen lisätä opintopolun etenemisen tarkistuspisteitä. Opiskelijapalautteen keruuta on kehitetty yliopiston palautejaoksen suositusten mukaisesti. Palautejärjestelmästä on laadittu prosessikuvaus, jossa on huomioitu tavoitteet opiskelijalle, opettajalle, osastolle ja tiedekunnalle. Tiedekuntatasolla palautetta käsittelee opintoasiaintoimikunta, joka käy läpi osastojen opettajien yhteisesti käsittelemät koosteet ja ohjeistaa sen pohjalta oppiaineet miettimään opetuksen teemoja seuraavalle lukuvuodelle. Vuonna 2010 osalla kursseista pilotoitiin PalauteOodi-järjestelmää. Palautteessa hyödynnettiin HY:n pedagogisten yliopistonlehtorien laatimia mallikysymyksiä. Tiedekuntaan palkattiin elokuusta alkaen vakinainen kansainvälisten asioiden suunnittelija. Hänen vetämänsä vieraskielisen opetuksen kehittämistyöryhmä on valmistellut toimenpiteitä opetuksen edistämiseksi. Työryhmän ehdotusten pohjalta opintoasiaintoimikunta antoi suosituksen, että kaikkiin perusopintoihin sisältyy 2 tuntia englanninkielistä opetusta. Lisäksi aineopintovaiheen opintoihin sisällytetään 2 op:n verran englanninkielistä opetusta. Tiedekunnassa on suunnitteilla kartoitus opettajien englanninkielisen opetuksen tukitoimien tarpeista ja käynnistetty vaihtoon lähtemisen korvaavan kotikansainvälisyysosion kehittäminen. Kv-vaihdon ajankohdaksi on laadittu suositus. Kv-vaihdon markkinointia on tehostettu ja kohdennettu erityisesti aineopintovaiheeseen. Tiedotusta tarjolla olevista opinnoista on parannettu myös olemassaolevien vaihto-yliopistojen suuntaan. Tiedekunnassa toimii toista vuotta yhteispohjoismanen, englanninkielinen maisteriohjelma Religious Roots of Europe. 2.2.b. Tutkinto- ja sisäänottotavoitteet Vuonna 2010 tiedekuntaan valittiin 200 uutta opiskelijaa valintakokeen kautta. Vuonna 2011 kiintiötä lasketaan 190 opiskelijaan. Toisaalta maisterikiintiötä nostetaan neljällä. Uskonnonopettajien koulutuskiintiön tiedekunta näkee tarpeelliseksi pitää nykyisen suuruisena, mutta suunnittelee aineenopettajakoulutuksen yhden opetettavan aineen linjaa 2 (5)

3 kehitettäväksi aikuisopetuksen suuntaan. Tiedekunta seuraa tiiviisti opintojen etenemistä ja tutkintojen valmistumista. Vuonna 2010 teologian maistereita valmistui 146, mikä on 94 % tutkintotavoitteesta. Huolimatta opetuksen kehittämisestä ja tutkinnonuudistuksesta ei läpivirtaus ole parantunut. Tiedekunta on aloittanut vuonna 2010 tehostetun opintojen seurannan ja tehostaa viittä vaille valmiiden ohjausta. Keskeiseksi teologian kandidaatin tutkinnon suorittamista viivästyttäväksi seikaksi ovat osoittautuneet klassisten kielten opinnot. Syksyllä 2010 tiedekuntaneuvosto päätti läsnäolovelvoitteesta koskien kreikan ja heprean opetusryhmiä. Teologisessa tiedekunnassa on tällä hetkellä teologian maisterin tutkintoa suorittavia läsnäolevia opiskelijoita 375. Näistä opiskelijoista opintonsa aloittaneita on 188, mikä on huolestuttavan iso joukko. Tiedekunnan oppiaineiden professoreille lähetettiin toukokuussa 2010 tiedot niistä opiskelijoista, joilta vielä puuttui pro gradu tutkielma ja pyydettiin konkreettisia tukitoimenpiteitä opiskelijoiden kannustamiseksi ja ohjaamiseksi valmistumaan. Tiedekunta sai rehtorin erillisrahaa syksylle 2010 tutkintojen valmistumisen tueksi. Tällä rahoituksella on järjestetty kahden opetusperiodin kestävät kurssit jokaisesta klassisesta kielestä (kreikka, heprea ja latina). Lisäryhmät kohdennettiin ensisijaisesti niille opiskelijoille, joilta ei puutu kandidaatin / maisterin tutkinnon suorittamiseksi kuin ko. kielet. Kielten opetukseen osallistuneet, jotka suorittivat kurssin hyväksytysti: Heprea 5 (12 osallistuneesta) ; Kreikka 7 (12) ja Latina 13 (20). Tuella järjestettiin myös jokaisella viidellä osastolla pro gradu tutkielmien ohjauspajoja tai erityisohjausta. Näillä toimenpitein tiedekunta sai valmistumaan syksyn 2010 aikana 14 pro gradu tutkielmaa, ja seitsemän teologian maisteria. 2.2.c. Muut määrälliset tavoitteet ja indikaattorit Vaikka opettajien määrää tiedekunnassa on saatu hieman lisättyä, ei opiskelija-opettaja suhdeluku ole sanottavasti parantunut, koska opiskelijamäärä ei ole riittävästi vähentynyt. Tähän on syynä hidas läpivirtaus. Tiedekunta on huolissaan siitä, että tutkintojen suorittaminen tavoiteajassa ei näytä toteutuvan tutkinnonuudistuksen tavoitteiden mukaisesti. Tästä syystä tiedekunta on käynyt vuonna 2010 keskustelua opintojen etenemisen vauhdittamisen toimenpiteistä erityisesti alemman tutkinnon osalta. Toimenpiteinä ovat laadukas opetus, opintojen ohjaus ja johdonmukaisesti toteutettu opintojen etenemisen seuranta. Tiedekunta kehittää myös tilastointia opetustoiminnan johtamisen tueksi. YHTEISKUNNALLINEN VUOROVAIKUTUS 2.3. Linjaukset, painoalueet ja tavoitteet. Toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi. Määrälliset tavoitteet ja indikaattorit - Määriteltäessä tutkimuksen painopisteitä huomioitiin myös yhteiskunnalliset tarpeet. - Aktiivista vuorovaikutusta keskeisten työnantajien kanssa on jatkettu. - Koulutuksen yhteiskunnallista vaikuttavuutta on edistetty mm. käynnistämällä hanke B1-linjan muuttamiseksi yhden aineen (uskonnon) opettajan kelpoisuudesta aikuiskoulutusopettajan kelpoisuuden antavaksi ohjelmaksi. Jatkuvan kehittämisen periaatteella myös muiden koulutusohjelmien työelämärelevanssin vahvistamiseen on kiinnitetty huomiota. - Toimenpideohjelman kehittämiskohteina ja tiedekunnan tavoiteohjelmassa toimenpiteinä olleita yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen johtamista (varainhankintakampanja) sekä yliopiston kumppanuuksien kehittämistä (alumnitoiminta, täydennyskoulutuksen kehittäminen) ei ole voitu edistää vähäisten resurssien vuoksi. Myöskään tutkimus- ja tiedeviestinnän kehittämisessä ei ole edetty tavoitteiden mukaisesti, koska riittäviä resursseja ei ole ollut osoittaa tehtävään (korkea opiskelija-opettajasuhdeluku, riittämättömät tukipalvelut). MUUT PALVELUTEHTÄVÄT 2.4. Linjaukset, painoalueet ja tavoitteet. Toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi. Määrälliset tavoitteet ja indikaattorit. OSA III - VOIMAVARASUUNNITELMA HENKILÖSTÖ 3 (5)

4 3.1.a. Henkilöstörakenteen linjaukset ja tavoitteet. Toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi. - Opiskelija-opettajasuhdelukuun on pyritty vaikuttamaan kahdella uudella yliopistonlehtorin tehtävällä (uskonnollinen viestintä, uusimman ajan kirkkohistoria) sekä vakinaistamispolulle kohdistetulle tehtävällä (globaali teologia, maailmankuvat ja aatevirtaukset). Lisäksi aiemmin tuntiopetuksena hoidettu, tutkintovaatimuksiin kuuluva, latinan opetus vakinaistettiin. Toimenpiteiden vaikutus suhdelukuun vähäinen (suhdeluku seurantaraportissa 21,3 kun keskustakampuksen keskiarvon mukainen tavoite olisi 13-15). Tiedekunta ei saavuta nykyisin resurssein tavoitteitaan kauden aikana. Henkilöstörakennetta pitäisi kehittää voimakkaammin, jotta kuormittuneelle opetushenkilöstölle olisi mahdollista turvata riittävät tutkimusjaksot - Tutkijanuran kehittämiseen ja post doc vaiheeseen ei ole riittänyt kohdistettavaksi muita varoja eikä post doc-tutkijoita (tutkijatohtori, yliopistotutkija/-lehtori) ole voitu rekrytoida (tenurea lukuunottamatta) tavoiteohjelman mukaisesti. - Kansainvälistymiseen rekrytointien kautta on kiinnitetty huomiota, kv-rekrytointia on kehitetty ja tavoitteellistettu. - Määräaikaisen hallintohenkilöstön vakinaistamiseen ei ole ollut mahdollisuuksia, ja henkilöstävajausta on erityisesti jatko-koulutus- ja tutkimushallinnon, pedagogisen kehittämisen sekä viestinnän ja yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen toimialoilla. - Rekrytointiin on kiinnitetty huomiota, henkilöstörakenteen suunnittelu ja rekrytointi keskitettyä, strategista ja tavoitteellista. 3.1.b. Henkilöstön osaamisen ja hyvinvoinnin kehittämisen painoalueet ja tavoitteet. Toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi. - Perehdytykseen kiinnitetty huomiota, keskitetty perehdytys toteutetaan säännönmukaisesti uusille työntekijöille. Myös jatko-opiskelijoille järjestetään vuosittain oma perehdytys-/orientaatiotilaisuus. Kehittämiskohteena sisällöllisen, esimiesten ja oppiainevastaavien antaman perehdytyksen kehittäminen. - Opetustehtävien tasapuoliseen jakautumiseen on kiinnitetty huomiota. Myös tutkimusintensiivisiä periodeja on kyetty järjestämään opettajille aiempaa paremmin. Intensiivisempien tutkimusjaksojen järjestämiseen ei ole ollut mahdollisuuksia. Haasteena purkaa työn kuormittuneisuutta tietyissä oppiaineissa sekä hallinnossa. - Uusi rakenne on vähentänyt opetushenkilöstön hallintotyön määrää ja keskittänyt sitä luottamustehtäviin valituille. - Tiedekunnan omat resurssit pedagogisen tuen antamiseksi vähenivät merkittävästi vuonna 2010 usean toimikauden kestäneiden hankerahoitusten päätyttyä. Pedagoginen kehittäminen on pyritty integroimaan aiempaa tiiviimmin osaksi muuta toimintaa, koulutuksessa hyödynnetty yliopiston keskitettyä tarjontaa. Tavoiteohjelman mukaisesti pedagogista asiantuntemusta pyritään myös lisäämään, ks. 3.1.a. - Henkilöstöpolitiikan yhtenäistäminen käynnistetty ja sitä jatketaan vuonna Työssä jaksamiseen kiinnitetty huomiota erit. loppuvuodesta 2010, toimenpiteitä suunniteltu v Asiasta neuvoteltu myös työterveyshuollon kanssa. - Uuden toimintakulttuurin vakiinnuttaminen on lisännyt erityisesti hallintohenkilöstön työtä. Prosessien sujuvoittaminen ja työmäärän vähentäminen on edelleen keskeinen tavoite. 3.1.c. Henkilöstö: määrälliset tavoitteet ja indikaattorit - Henkilöstörakenteen kehittämisessä jäädään asetetuista tavoitteista jälkeen. V ja 2012 tavoitteita ei voida saavuttaa nykyisin resurssein. - Opettajavaihdon lisäämiseksi tavoiteohjelman henkilöstösuunnitelmaan lisättiin linjaus, jonka mukaisesti opettajavaihdosta aiheutuva lisärasitus otetaan kohtuullisissa määrin kokonaistyöaikasuunnitelmassa. Tiedekunnan huonon opettaja-opiskelijasuhdeluvun vuoksi opettajavaihtoa ei voida aina ottaa täysimääräisesti huomioon työsuunnitelmassa. - Opettajavaihdon ja kansainvälistymisen kannalta vähintään kahden viikon aikaraja on ongelmallinen, koska monet opetustapahtumat yhdistetään (jo kustannussyistäkin) konferenssi- tms. matkoihin, jotka eivät ylitä kestoltaan kahta viikkoa. TILAT 3.2. Tilankäytön linjaukset ja suunnitelmat sekä tilatarve. - Tiedekunnan käytössä olevat tilat ovat olleet riittävät. Tutkijatilojen hallinnointia on tiedekunnanssa keskitetty. Dekaani on vahvistanut periaatteet, joilla tiedekunnan tiloja voidaan luovuttaa apurahatutkijan tai muun ei-palvelussuhteisen 4 (5)

5 henkilön käyttöön. - Sisäilman ongelmista on aiheutunut jonkin verran henkilöstön oireilua. Sisäilmakysymyksiä on selvitetty yhdessä teksnisen toimialan ja työterveyshuollon kanssa. Jonkin verran tilannetta on pystytty korjaamaan, mutta kattava ratkaisun ongelmiin saadaan vasta kiinteistön peruskorjauksessa. RAHOITUS 3.3. Rahoitus - Tänä ensimmäisenä budjettivuonna tiedekunnassa noudatettiin varsin tiukkaa talouskuria, koska vuoden alussa taloustilanne näytti kovin synkältä. Tiedekunnan vuosi oli lopulta jonkin verran ylijäämäinen. Tiedekunta karsi tavoiteohjelmaa erityisesti henkilöstötavoitteiden osalta merkittävästi. Vaikka uutta opetushenkilöstöä ryhdyttiin rekrytoimaan, rekrytoinnit toteutetaan osin vasta vuonna 2011 ja henkilöstökulut näiltä osin toteutuvat täysimääräisesti vasta vuonna Muita palkkabudjetin toteutumiseen vaikuttaneita tekijöitä olivat ennakoimattomat henkilövaihdokset sekä aiemman tuntiopetuksen korvaaminen tutkijoiden antamalla opetuspanoksella. Sairaus- ja vanhempainvapaista saatuja kela-palautuksia ei budjetointijärjestelmässä pystytty ennakoimaan lainkaan ja ne vaikuttavat osaltaan palkkatoteuman pienentymiseen. Pienempiä säästöjä syntyi esim. hankintojen keskittämisellä ja toimintatapojen yhtenäistämisellä. - Täydentävän rahoituksen osalta oli jo aiempien vuosien kokemuksen perusteella selvää, että tutkimusprojektit eivät käytä täysimääräisesti niille myönnettyä rahaa vaan yleensä siitä jonkin verran siirtyy seuraavalle vuodelle, mikäli rahoittaja sallii liikumavaran. Tämä heijastuu myös budjetin yleiskustannusosuuksien toteumaan, koska ne peritään käytön mukaan. - Täydentävän ja perusrahoituksen erottaminen budjetissa toi huomattavan helpotuksen tiedekunnan talouden seurantaan. OSA IV - JOHTAMINEN JA TUKITOIMET 4. Linjaukset ja tavoitteet. Toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi. Määrälliset tavoitteet ja indikaattorit. - Uusi johtamisjärjestelmä on osoittanut toimivuutensa, mutta toimintatapojen kehittämistä jatketaan ja järjestelmän toimivuutta arvioidaan. Hallinnollinen työ on keskittynyt, eikä akateeminen henkilöstö koe samanlaista hallintotehtävien kuormittuneisuutta kuin aiemmin. Hallintotehtävien keskittämisen kääntöpuolena on ollut luottamustehtävissä toimivien johtajien kuormittuminen. Tiedekunta etsii keinoja, joiden avulla luottamusjohtajien työtehtävien määrä voidaan pitää hallittuna. - Tukitoimien työmäärää on pyritty vähentämään yhdenmukaistamalla ja sujuvoittamalla prosesseja sekä priorisoimalla tehtäviä (erit. uusien kehityshankkeiden rajaaminen). Tietyillä tukitoimien toimialoilla toimenpiteet ovat osin riittämättömiä. Toimintavuonna usean hallintohenkilön tehtävänkuvia muutettiin. Uuden toimintakulttuurin mukaisten toimintatapojen kehittämistä jatketaan, jotta työn kuormittavuutta voidaan purkaa. Tarvittaessa jatketaan myös tukitoimien tehtävänkuvien kehittämistä kuormittavuuden purkamiseksi. - Yliopistohallinnossa on tehty tiiviistä yhteistyötä eri verkostoissa, mutta uusia yhteistyömuotoja ei ole aktiivisesti kehitetty. Työn kehittämisen näkökulma on ollut tiedekunnan sisäisissä prosesseissa, ja yhteistyö kampuspalvelukeskusten kanssa on sujunut pääosin ongelmitta. 5 (5)