Rytmimusiikkiklusterin aluetaloudellinen vaikuttavuus ja merkitys

Transkriptio

1 Rytmimusiikkiklusterin aluetaloudellinen vaikuttavuus ja merkitys Olli Ruokolainen Jari Kolehmainen Tampereen yliopisto Sente / Johtamiskorkeakoulu Hannu Törmä, Susanna Määttä, Timo Suutari Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti

2 Selvityksen lähtökohdat Kulttuuritoimintojen rooli alueiden ja kaupunkiseutujen kehitystekijöinä on tunnistettu eri puolilla maailmaa, mikä on lisännyt tarvetta ymmärtää kulttuurin toimialojen aluetaloudellisia vaikutuksia ja merkityksiä. Ongelmaksi kuitenkin on osoittautunut vaikeus hahmottaa ja mitata kulttuurin eri vaikutusulottuvuuksia. Usein on selvitetty suoria (primäärisiä) ja epäsuoria (sekundäärisiä) tulo- ja työllisyysvaikutuksia, jotka aiheutuvat esimerkiksi kulttuuritapahtumien järjestämisestä ja niissä vierailevan yleisön kulutuksesta. Mittaamisen ulottumattomiin jää paljon sellaisia (tertiäärisiä) kulttuurin paikallistaloudellisia merkityksiä, jotka kytkeytyvät alueiden imagojen rakentumiseen, vetovoimaisuuteen ja luovan toimintaympäristön kehittymiseen. (Kainulainen 2005.) Seinäjoen seutu ja rytmimusiikkiklusteri muodostaa tapausesimerkin, jossa on tuotu yhteen aluetaloudellisten vaikutusten numeerinen arviointi (CGE RegFin-laskentamalli) sekä laadullinen kulttuurin alueellisia merkityksiä tarkasteleva lähestymistapa, jonka avulla tarkastellaan sitä sosiaalista prosessia, jonka tuloksena kulttuuritoiminnot klusteroituvat ja synnyttävät alueelle uutta arvoa. Nämä lähestymistavat yhdessä tarjoavat tietoa rytmimusiikkiklusterin aluetaloudellisesta vaikuttavuudesta ja merkityksestä.

3 Menetelmä ja aineistot Määritetään Rytmimusiikkiklusteri Lasketaan Klusterin primääriset ja sekundääriset aluetaloudelliset vaikutukset Tarkastellaan Klusterin tertiäärisiä merkityksiä (toimintojen klusteroituminen, imagovaikutukset) Laadullinen osio: haastattelut ja asiantuntijatyöpaja Määrällinen osio (RegFin): Etelä-Pohjanmaan kesätapahtumat kävijätutkimus, Teoston aineisto, tapahtumien ja t&k-toiminnan liikevaihtotiedot, asiantuntijaskenaariot Laadullinen osio: asiantuntijaskenaariot, tulosten tulkinta

4 Kulttuurin aluetaloudellisten vaikutusten hahmotus Primääriset vaikutukset: (CGE RegFin) Sekundääriset vaikutukset: (CGE RegFin) Laskennan ulkopuolelle jäävät kulttuurin talouden toiminnot Kulttuurin tertiääriset epäsuorat merkitykset

5 Järjestynyt Luovien toimialojen kehittäminen Kemu Kulttuuripoliittinen kamppailu rockista Ensimmäinen Provinssirock 1979 Provinssia ei nähdä kehittämiskohteena? Provinssirock & konkurssiuhka 1990-luvun vaihde Kemun tuho Sibelius-Akatemian yksikkö 1991 Rytmi-instituutin perustaminen 1990 Selmu perustetaan Rytmimyönteisyyttä kulttuuritoimeen Selmu vuokraa postiautovarikon 2001 Rytmimusiikki strategioihin 2005 Aloite rytmimusiikkiverkoston perustamisesta Ensimmäiset keikat Hultsfredin matka Rytmikorjaamon avajaiset 2006 Rytmikorjaamo yhteiseen omistukseen 2008 MARS Rytmikorjaamon uusi osa valmistuu 2011 Selmu investoi Rock-alakulttuurin paine Rock-alakulttuurin vahvistuminen Järjestymätön

6 Millainen on rytmimusiikkiklusteri? Rytmimusiikin on annettu hakea itseään Se on niinku ameebamainen, että se koko ajan etsiytyy uusille alueille, se saa uusia sisältöjä, se yllättää itsensäkin koko ajan. Se on se positiivinen asia ja toivottavasti se jatkuu niin. S2 Mitä voidaan luontevasti pitää osana rytmimusiikkia? Et vaikka se on se Rytmimusiikki siellä strategiassa, mutta kyllä me yritetään kehittää koko ajan, on se sitten vaatesuunnittelua tai käsitöitä tai muita, niin kyllä me ollaan pyritty sitä tukea antamaan ( ) Rytmimusiikki on kuitenkin semmonen, se on niin laaja teema, että kun siihen liittyy kaikki tommonen merkkarikuviokin eli t-paitojen tekemisestä lippiksiin ja muihin ja siihen kulttuuriin liittyy sitten vaikka Harley-Davidsonit ja Jack Daniels-viskit ja mitä tahansa voi vaan ajatellakaan, niin mä uskon, että se ( ) tarkottaa muutakin kuin vaan pelkästään musiikkia. S3 Rytmimusiikkiklusteri erilaisten toimintojen kudelmana

7 Rytmimusiikkiklusterin tarkastelu yleisesti määrällisenä ilmiönä Klusteri- ja arvoketjulähtöinen. Musiikkiklusteri muodostuu sektoreista, joita ovat elävä musiikki, teokset ja tallenteet. Nämä yhdessä muodostavat musiikkialan suppean klusterin ja ytimen. Suomen koko musiikkialan talouden arvoksi vuonna 2011 on arvioitu 817,7 miljoonaa euroa. Tämä sisältää elävän musiikin (414 milj. ), tekijänoikeustulot (77,9 milj. ), äänitteiden vähittäismyynnin (66,5 milj. ), musiikin koulutuksen (264,2 milj. ), sekä apurahat (14,9 milj. ). Toimialalla voidaan arvioida työskentelevän kaikkiaan noin ihmistä, joista suurin osa on osa-aikaisia muusikoita. (Tolppanen & Tuomainen 2012.) Toimialaluokituksista lähtevä (TOL 2008) Mihin kaikkiin toimialoihin rytmimusiikki tilastoituu Alueen toimijoista lähtevä Mitä kaikkea täällä on (tapahtumat, tapahtumatuotanto, klubi-, konsertti- ja tanssilavatoiminta, bändit, artistit, musiikintekijät, äänitysstudiot ja äänentoisto, soitin- ja levykauppa, ohjelmatoimistot, tutkimus-, koulutus- ja kehittämistoiminta ml. hanketoiminta jne.) Haasteena on eri näkökulmien yhteensovittaminen siten, että klusterin ydintoiminnot tulevat huomioitua ja ovat mallinnettavissa (mm. datan saatavuus). 7

8 Tietojen keruu aluevaikutusten laskentaa varten Aluevaikutusten laskentaa varten tarvittavat perustiedot on kerätty Tilastokeskuksen tietokannoista, joista tärkeimpinä lähteinä olivat kansan- ja aluetilinpidot. Yksityiskohtaisempia alueellisia tietoja kerättiin muun muassa seuraavista lähteistä: Teosto (Teoston keräämät maksut, tekijänoikeuskorvaukset, ravintola/klubi-iltojen elävän musiikin tapahtumien lipputulot) Etelä-Pohjanmaan kesätapahtumat 2012 tutkimus 1 (tapahtumakävijöiden kulutus alueella) Taideyliopisto Sibelius-Akatemia (koulutus sekä tutkimus- ja kehittämistoiminta) Etelä-Pohjanmaan korkeakouluverkosto Epanet (koulutus-, tutkimus- ja kehittämistoiminta) Rytmi-instituutti (koulutus-, tutkimus- ja kehittämistoiminta) Frami Oy (tutkimus- ja kehittämistoiminta) Kansalaisopisto (koulutustoiminta) Etelä-Pohjanmaan musiikkiopisto (koulutustoiminta) Etelä-Pohjanmaan opisto (koulutus-, tutkimus- ja kehittämistoiminta) Tapahtumajärjestäjät (tapahtumien liikevaihtotiedot) Koska kyseessä oli lyhyt pilottihanke, ei suurimpaan mahdolliseen datatarkkuuteen ollut mahdollisuutta. Tästä syystä datan suhteen jouduttiin tekemään joitakin oletuksia tai arvioita, jotka saattoivat vaikuttaa jonkin verran tuloksiin. 1 Tuuri H., Rumpunen S., Kortesluoma A. ja Katajavirta M. (2012)

9 Rytmimusiikkiklusteri aluetaloudellisten vaikutusten laskemisessa Aluetaloudellisten vaikutusten laskemisessa on otettu huomioon seuraavat rytmimusiikkiklusterin osa-alueet: Suurimmat festivaalit eli Provinssirock, Tangomarkkinat ja Vauhtiajot (sisältäen esitystekniikan ja tapahtumarakentamisen) Ravintola/klubi-iltojen elävän musiikin tapahtumat Teoston keräämät maksut (sisältäen elävän musiikin tapahtumat) Tekijänoikeuskorvaukset Rytmimusiikin koulutus-, tutkimus- ja kehittämistoiminta huomioitiin ainoastaan suorien vaikutusten osalta sekä osana laadullista tarkastelua toimialan luonteen vuoksi. Näin ollen Rytmimusiikkiklusterin laajemman määritelmän mukaan tässä tarkastelussa ei oteta suoraan huomioon kaikkia alan osa-alueita, kuten esimerkiksi tallenteita ja soittimien kauppaa, vaan pääpaino on elävän musiikin arvoketjussa. Vaikutus muihin osa-alueisiin tulee mukaan kuitenkin osittain kerroinvaikutusten kautta. Täytyy myös ottaa huomioon, että Teoston ilmoittamat ravintola/klubi-iltojen lipputulot on laskettu arviolla, jonka mukaan Teoston keräämät maksut elävän musiikin tapahtumista käsittävät 3,5 % tapahtumien lipputuloista (tarkkoja tietoja ei ollut saatavilla Teostolta)

10 Tietoja musiikin tekijöistä ja käyttäjistä sekä keikoista Teostoon ilmoitettujen tietojen mukaan: Seinäjoen postinumeroalueella asui vuonna 2010 yhteensä 483 musiikintekijää, mikä käsittää 2,1 % koko Suomen musiikintekijöistä Seinäjoen postinumeroalueella 0,25 % väestöstä on musiikintekijöitä, kun vastaavat osuudet koko Suomessa on 0,42 % ja esim. Vaasan postinumeroalueella 0,19 % väestöstä Musiikin käyttäjästä (jotka käyttävät musiikkia julkisiin esittämisiin) 906 sijaitsi Etelä- Pohjanmaalla vuonna 2010, mikä käsittää 2,9 % käyttäjistä Seinäjoen postinumeroalueella sijaitsi vuonna 2010 yhteensä 5 kustantajaa, mikä käsittää noin 0,8 % koko Suomen kustantajista Helsingin postinumeroalueella sijaitsi noin 50 % koko Suomen kustantajista Etelä-Pohjanmaan maakunnassa järjestettiin vuonna 2011 yhteensä 1695 elävän musiikin esitystä/keikkaa, joista Seinäjoella järjestettiin lähes puolet eli 702 keikkaa Koko maassa järjestettiin noin keikkaa vuonna 2011, joten Etelä-Pohjanmaalla järjestettiin 4,1 % keikoista (Etelä-Pohjanmaan osuus maan väestöstä on 3,6 %)

11 Nykytilanteen vaikutusten arviointi: menetelmän kuvaus Rytmimusiikkiklusterin nykyisten vaikutusten arvioinnissa aluetalous palautettiin tilanteeseen, jossa rytmimusiikkia ei olisi lainkaan olemassa Etelä-Pohjanmaalla. Tällöin koko rytmimusiikkiketju ja muutkin toimialat eli alueen koko elinkeinorakenne mukautuivat tilanteeseen. Aluetalous etsi uuden tasapainon ilman alaa. Erot muuttujien arvoissa nykyiseen tilanteeseen verrattuna osoittivat alan vaikuttavuuden. Työvälineenä oli staattinen CGE RegFin-aluemalli, koska sopeutumisen kestoa ei tunnettu. Esimerkki: Alueella oli rytmimusiikkitapahtumia, mutta ne poistettiin, joten näin menetellen saatiin laskettua tapahtumien vaikutus alueen taloudelliseen kasvuun (ABKT) ja työllisyyteen. Alan nykyisen toiminnan kaksinkertaistaminen antaisi erilaisen, väärän kuvan vaikutuksista.

12 Rytmimusiikkiklusterin nykyiset vaikutukset maakunnan talouteen Tapahtuman/toiminnan liikevaihto, milj. euroa (suora vaikutus) Kokonaisvaikutus Etelä- Pohjanmaan BKT:hen, milj. euroa Provinssirock* 2,8 (+tapahtumakävijöiden muu kulutus paikkakunnalla; 2,5 milj. euroa) 4,8 Tangomarkkinat* 1,3 (+tapahtumakävijöiden muu kulutus paikkakunnalla; 7,3 milj. euroa) 9,4 Vauhtiajot* 1,1** (+tapahtumakävijöiden muu kulutus paikkakunnalla; 3,2 milj. euroa) 4,4 Ravintola/klubi-iltojen lipputulot, Teoston keräämät maksut ja tekijänoikeuskorvaukset 3,1 (+muu kulutus tapahtumissa; 1,3 milj. euroa ***) 3,5 Yhteensä 8,3 22,1 Rytmimusiikilla on selvä vaikutus Etelä-Pohjanmaan talouteen. Tapahtumien vaikutus maakunnan talouteen on selvästi suurempi kuin itse tapahtumien liikevaihto vuonna Tapahtumien liikevaihdosta osa vuotaa maakunnan ulkopuolelle, mutta tapahtumakävijöiden kulutus paikkakunnalla jää pääosin maakuntaan. Tapahtumien vaikutus Etelä-Pohjanmaan talouteen on lähes 19 miljoonaa euroa. Ravintola/klubi-iltojen lipputulot, Teoston keräämät maksut ja tekijänoikeuskorvaukset vaikuttavat maakunnan talouteen noin 3,5 miljoonalla eurolla. Koulutus-, tutkimus- ja kehittämistoiminnan kokonaisvaikutuksia ei ollut mahdollista laskea käyttämällämme mallilla, koska suuri osa vaikutuksista on laadullisia (koulutus-, tutkimus- ja kehittämistoiminnan suorat vaikutukset seuraavassa diassa). * Tapahtumien liikevaihto- ja kulutustiedot ovat vuodelta 2012 ** Vauhtiajojen liikevaihtotietojen kohdalla kyse on arviosta tietojen saatavuusongelman vuoksi. Arvioimme liikevaihdon kasvaneen aikaisemmista vuosista suhteessa kävijämäärän kasvuun. *** Teoston arvioiden mukaan lipunmyynti muodostaa 70 % elävän musiikin tapahtumien tuotosta, loput 30 % muodostuu muusta kulutuksesta tapahtumissa

13 Etelä- Selmu Pohjanmaan opisto Kansalaisopisto Frami Oy Etelä-Pohjanmaan musiikkiopisto Rytmi-Instituutti Rytmimusiikin koulutus-, tutkimusja kehittämistoiminnan suora vaikutus aluetalouteen Koulutus-, tutkimus- ja kehittämistoiminnan liikevaihto on Etelä-Pohjanmaalla noin 1,2 miljoonaa euroa vuodessa. Se muodostuu useammasta eri lähteestä, joita ovat: Taideylipisto Sibelius- Akatemia Taideylipisto Sibelius- Akatemia/Rytmimusiikin professuuri Taideyliopisto Sibelius-Akatemia Taideyliopisto Sibelius-Akatemia/Rytmimusiikin professuuri Taideyliopisto Sibelius-Akatemia/Professuuriin liittyvät hankkeet* Rytmi-instituutti Frami Oy Kansalaisopisto Etelä-Pohjanmaan opisto Selmu ry Etelä-Pohjanmaan musiikkiopisto Taideylipisto Sibelius- Akatemia/Professuuriin liittyvät hankkeet * Rytmimusiikin professuuriin liittyvistä hankkeista tähän tarkasteluun on otettu huomioon ainoastaan Etelä-Pohjanmaalla työllistävä osuus hankkeista, mikä pienentää hankkeiden liikevaihtoa selvästi.

14 Rytmimusiikkiklusterin BKTkertoimet Kerroin = kokonaisvaikutus / suora vaikutus Kun kerroin on yli yksi, tapahtuma/toiminta tuottaa aluetalouteen enemmän kuin mitä tapahtumaan/toimintaan panostetaan

15 Rytmimusiikkiklusterin BKTkertoimet Suurin BKT-kerroin on Tangomarkkinoilla, missä yhden euron panostus tuottaa 6,1 euroa lisää aluetalouteen. Tangomarkkinoiden kerroinvaikutus selittyy pääosin sillä, että tapahtuman kävijät kuluttavat enemmän rahaa tapahtumapaikkakunnalla kuin Provinssirockin ja Vauhtiajojen kävijät. Tangomarkkinoilla kävijät kuluttivat vuonna 2012 keskimäärin 339 euroa/hlö tapahtuman aikana, mistä lähes puolet kulutettiin tapahtuma-alueen ulkopuolella tapahtumapaikkakunnalla. Provinssirockin kävijät kuluttivat keskimäärin 200 euroa/hlö ja Vauhtiajojen kävijät 147 euroa/hlö tapahtuman aikana. Provinssirockin kävijät kuluttivat suurimman osan (69 %) rahoistaan tapahtuma-alueella, mikä sisältää myös liput. (Tuuri ym. 2012) Vastaavasti Provinssirockin muita alhaisempi kerroinvaikutus selittyy tapahtuman kävijöiden vähäisemmällä kulutuksella tapahtumapaikkakunnalla. Alhaisempi kulutus puolestaan selittyy osaltaan tapahtuman kävijöiden keski-iällä, mikä Provinssirockissa vuonna 2012 oli 22 vuotta, kun se Tangomarkkinoilla oli 57 vuotta ja Vauhtiajoissa 29 vuotta. (Tuuri ym. 2012) Ravintola/klubi-iltojen lipputulojen, Teoston keräämien maksujen ja tekijänoikeuskorvauksien kerroinvaikutus on 1,1 eli yhden euroa panostus tuottaa 0,1 euroa lisää aluetalouteen.

16 Rytmimusiikkiklusterin nykyiset vaikutukset maakunnan työllisyyteen Vaikutus Etelä-Pohjanmaan työllisyyteen, htv Provinssirock 39 Tangomarkkinat 84 Vauhtiajot 38 Ravintola/klubi-iltojen lipputulot, Teoston keräämät maksut ja tekijänoikeuskorvaukset 45 Yhteensä 206 Rytmimusiikilla on selvä vaikutus Etelä-Pohjanmaan työllisyyteen. Henkilötyövuosissa laskettuna Provinssirock, Tangomarkkinat ja Vauhtiajot työllistävät yhteensä 161 henkilöä. Itse tapahtumissa työskentelee paljon enemmän henkilöitä, mutta kyse on pääasiassa lyhytaikaisista työsuhteista, joten ne eivät ole verrattavissa henkilötyövuosiin. Ravintola/klubi-iltojen lipputulot, Teoston keräämät maksut ja tekijänoikeuskorvaukset vaikuttavat Etelä-Pohjanmaan työllisyyteen 45 henkilötyövuoden verran. Yhteensä eri osa-alueet työllistävät Etelä-Pohjanmaalla 206 henkilötyövuotta. Näiden lisäksi alalla työskentelee paljon vapaaehtoisia työntekijöitä.

17 Rytmimusiikkiklusterin tulevaisuuden vaikutusten arviointi Tulevaisuuden skenaarioiden määrittämiseksi tarvittiin numeerisia asiantuntijaarvioita. Arviot saatiin Etelä-Pohjanmaan rytmimusiikkiverkoston jäsenille lähetetyn e- lomakekyselyn avulla. Asiantuntijat arvioivat alan todennäköistä kehitystä toiminnoittain vuoteen 2020 mennessä. Laskenta tehtiin CGE RegFin-aluemallilla. Esimerkki: Jos rytmimusiikin asiantuntijat arvioivat todennäköisimmäksi vaihtoehdoksi sen, että tapahtumien liikevaihto kasvaa vuosina keskimäärin 2-3 % vuodessa, niin näin menetellen saatiin laskettua alan vaikutus alueen taloudelliseen kasvuun (ABKT) ja työllisyyteen. Simulointien tulokset ilmoitetaan sekä koko alan vaikutuksina alueeseen vuonna 2020 sekä muutoksena nykytilanteeseen.

18 Asiantuntijoiden arviot rytmimusiikkiklusterin tulevaisuuden kehityksestä Kysely lähetettiin 40 rytmimusiikkiverkoston jäsenelle ja vastauksia kyselyyn saatiin 22 kappaletta (vastausprosentti 55) Asiantuntijoiden arviot todennäköisimmistä tulevaisuudenkehityksistä toiminnoittain: a) Tapahtumatuotannon osalta vastaukset jakautuivat tasaisesti eri vaihtoehtoihin 57 % vastaajista piti rytmimusiikkitapahtumien liikevaihdon kasvamista vuoteen 2020 mennessä keskimäärin 2-3 % vuodessa erittäin tai melko todennäköisenä 54 % vastaajista piti uuden, liikevaihdoltaan noin miljoonan euron rytmimusiikkitapahtuman syntymistä erittäin tai melko todennäköisenä 50 % vastaajista piti yhden suuren tapahtuman merkittävää hiipumista tai lopettamista erittäin tai melko todennäköisenä b) 83 % vastaajista piti vaihtoehtoa Seinäjoki vakiinnuttaa vuoteen 2020 mennessä asemansa klubitoiminnan keskuksena, mikä tarkoittaa klubi-iltojen ja lipputulojen kasvua vuoteen 2020 mennessä keskimäärin 2-3 % vuodessa erittäin tai melko todennäköisenä c) 88 % vastaajista piti vaihtoehtoa Koulutus-, tutkimus- ja kehittämistoiminta on kasvanut nykyisestä noin miljoonan euron vuositasosta 1,2 miljoonaan euroon vuoteen 2020 mennessä erittäin tai melko todennäköisenä d) 81 % vastaajista piti vaihtoehtoa Rytmikorjaamon alueella toteutetaan merkittäviä investointeja vuoteen 2020 mennessä (kokoluokaltaan noin 3-4 miljoonaa euroa) erittäin tai melko todennäköisenä

19 Rytmimusiikkiklusterin vaikutukset maakunnan talouteen vuonna 2020 Skenaariot Skenaario 1 Tapahtumatuotanto kasvaa n. 2-3 % vuodessa Klubi-iltojen lipputulot kasvaa n. 2-3 % vuodessa Koulutus-, tutkimus- ja kehittämistoiminnan liikevaihto kasvaa n. 0,2 milj. euroa Rytmikorjaamon alueella toteutetaan n. 3-4 miljoonan euron investointi Skenaario 2 Syntyy uusi liikevaihdoltaan n. 1 milj. euron tapahtuma Klubi-iltojen lipputulot kasvaa n. 2-3 % vuodessa Koulutus-, tutkimus- ja kehittämistoiminnan liikevaihto kasvaa n. 0,2 milj. euroa Rytmikorjaamon alueella toteutetaan n. 3-4 miljoonan euron investointi Skenaario 3 Yksi suuri tapahtuma hiipuu tai lopettaa kokonaan Klubi-iltojen lipputulot kasvaa n. 2-3 % vuodessa Koulutus-, tutkimus- ja kehittämistoiminnan liikevaihto kasvaa n. 0,2 milj. euroa Rytmikorjaamon alueella toteutetaan n. 3-4 miljoonan euron investointi Alan vaikutus E-P:n BKT:hen vuonna 2020 (milj. euroa) BKT:n muutos nykytilanteeseen nähden (milj. euroa) 28,8 6,7 28,7 6,6 20,7-1,4 Skenaarioissa 1 ja 2 alan vaikutus maakunnan BKT:hen voisi molemmissa nousta reilulla 6 miljoonalla eurolla nykytilanteeseen nähden. Vastaavasti skenaariossa 3 alan vaikutus BKT:hen laskisi noin 1,4 miljoonalla eurolla nykyisestä.

20 Rytmimusiikkiklusterin vaikutukset maakunnan työllisyyteen vuonna 2020 Skenaario 1 Tapahtumatuotanto kasvaa n. 2-3 % vuodessa Klubi-iltojen lipputulot kasvaa n. 2-3 % vuodessa Koulutus-, tutkimus- ja kehittämistoiminnan liikevaihto kasvaa n. 0,2 milj. euroa Rytmikorjaamon alueella toteutetaan n. 3-4 miljoonan euron investointi Skenaario 2 Syntyy uusi liikevaihdoltaan n. 1 milj. euron tapahtuma Klubi-iltojen lipputulot kasvaa n. 2-3 % vuodessa Koulutus-, tutkimus- ja kehittämistoiminnan liikevaihto kasvaa n. 0,2 milj. euroa Rytmikorjaamon alueella toteutetaan n. 3-4 miljoonan euron investointi Skenaario 3 Yksi suuri tapahtuma hiipuu tai lopettaa kokonaan Klubi-iltojen lipputulot kasvaa n. 2-3 % vuodessa Koulutus-, tutkimus- ja kehittämistoiminnan liikevaihto kasvaa n. 0,2 milj. euroa Rytmikorjaamon alueella toteutetaan n. 3-4 miljoonan euron investointi Alan vaikutus E-P:n työllisyyteen vuonna 2020 (htv) Työllisyyden muutos nykytilanteeseen nähden (htv) Skenaarioissa 1 ja 2 alan vaikutus maakunnan työllisyyteen voisi molemmissa nousta reilulla 70 henkilötyövuodella nykytilanteeseen nähden. Vastaavasti skenaariossa 3 alan vaikutus työllisyyteen laskisi 16 henkilötyövuodella nykyisestä.

21 Rytmimusiikin epäsuorat merkitykset 1. Osaajien houkuttelu, imago ja ilmapiiri Yleinen imago ja osaajien houkuttelu Luovien toimialojen osaamisen houkuttelu ja ilmapiirin kehittäminen 2. Kehittämisen ja kehityksen kiinnekohtana toimiminen Ylipaikallinen luovien toimialojen nuppineula kartalla Paikallinen luovien alojen kehittymisen kiinnekohta ja tiivistymä Fyysinen tila = Rytmikorjaamo

22 EU & rakennerahastot Ministeriöt & kansalliset investoinnit Maakunnalliset investoinnit Kansallisen ja kansainvälisen tason liiketoiminta: asiakkaat, kuluttajat, investoijat Seinäjoen kaupunki Rytmimusiikki Paikalliset kehittämistoimet Koulutus- ja tutkimusorganisaatiot Alueen yhdistykset Alueen yritykset Alakulttuurit, harrastajat

23 Rytmimusiikkiklusterin vaikutukset ja merkitys kokoavasti Luovien alojen toiminnan mahdollistaja Epäsuorien vaikutusten tiivistymä ja yhteistyön kiinnekohta Tapahtumat muodostavat rytmimusiikkiklusterin ytimen Tapahtumien suorat vaikutukset ja kerroinvaikutukset eivät ole koko totuus: epäsuorat merkitykset tulee myös huomioida. Tulevaisuusskenaariot heijastavat luottamusta siihen, että rytmimusiikkiklusterin kehittäminen kannattaa. Samalla kuitenkin arviot esimerkiksi tapahtumatuotannon tulevaisuuden kehityskuluista vaihtelevat.

24 Yhteystiedot Tutkija Olli Ruokolainen Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu / Sente olli.ruokolainen@uta.fi Professori Hannu Törmä Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti hannu.torma@helsinki.fi Tutkimuspäällikkö Jari Kolehmainen Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu / Sente jari.kolehmainen@uta.fi Projektisuunnittelija Susanna Määttä Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti susanna.maatta@helsinki.fi Projektipäällikkö Timo Suutari Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti timo.m.suutari@helsinki.fi

25 Lähteet Kainulainen, K. (2005) Kunta ja kulttuurin talous. Tulkintoja kulttuuripääoman ja festivaalien aluetaloudellisista merkityksistä. Tampereen Yliopistopaino Oy Juvenes Print. Tampere Tolppanen, E. & Tuomainen, T. (2012). Musiikkialan talous Suomessa Tunnuslukuja ja tutkimuksia 2. Elements Music. Kesäkuu Tuuri, H., Rumpunen, S., Kortesluoma, A. & Katajavirta, M. (2012). Etelä-Pohjanmaan kesätapahtumat 2012, kävijäprofiili, kävijätyytyväisyys ja aluetaloudellinen vaikuttavuus. Seinäjoen ammattikorkeakoulu. Marraskuu 2012.