Luovuus, kulttuuri ja kaupunki
|
|
- Reino Lehtinen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Luovuus, kulttuuri ja kaupunki HALKAA14 Economic renewal of cities and regions 2016 Olli Ruokolainen Tampereen yliopisto
2
3 ü Vuonna ,1 prosenttia Euroopan työvoimasta luovilla toimialoilla ü Vuonna 2003 luovien alojen liikevaihto Euroopassa 654 miljardia euroa ü Suomessa kulttuuritoiminnan osuus talouden arvonlisäyksestä oli noin 3,2 prosenttia vuonna (Economy of culture in Europe 2006; Tilastokeskus 2013)
4 1. Kulttuuri ja luovuus 2. Kulttuuri + talous =??? 3. Luovuus, kulttuuritoiminta ja kaupunkien kehittäminen 4. Kulttuuritoiminnot ja aluekontekstien kirjo 5. Esimerkki: Seinäjoen rytmimusiikki-ilmiö
5 Kulttuuri ja luovuus
6 Mitä on kulttuuri? 1. Kulttuuri asenteet, uskomukset, käytännöt, arvot ja identiteetit, jotka ovat esimerkiksi maantieteellisen sijainnin tai yhteiskunnallisen aseman perusteella määrittyvälle ryhmälle ominaisia jaettu inhimillinen kokemus (Throsby 2001;; 1999b) kaikki ne seikat, jotka muodostavat elämisen kokemuksen (Bennett 1999) 2. Kulttuuritoiminnot tietyt toiminnot ja niiden tuotokset, esimerkiksi taide (Throsby 2001;; 1999b)
7 Mitä on luovuus? ü Yleinen luovuus: kaikilla toimialoilla esiintyvä ihmisten kyky ratkaista asioita uusilla tavoilla sukua innovatiivisuudelle ü Symbolinen luovuus: Taiteellisuus kulttuurisen sisällön tuottamiseen liittyvä kyky Kyky tuottaa ainutlaatuisia kulttuurituotteita/taideteoksia (ks. esim. Hesmondhalgh2011, Weisberg 1986)
8 Kulttuuri ja talous?
9 Itseisarvo Kulttuuritoiminnot & symbolinen luovuus Välinearvo
10 Kulttuurin välinearvoja ü Kansallisvaltion- ja identiteetin rakentaja ü Hyvinvoinnin ja sivistyksen edistäjä (1950- ) ü Talouden väline (1990- ) (ks. Belfiore & Bennett 2007; Du Gay 1997; Kangas 1999)
11 Kulttuurin talous (luova talous) ü Laskussa : Perinteinen valmistava teollisuus Tuotteiden materiaaliset ominaisuudet ü Nousussa: Kokemuksia korostava symbolitalous/kulttuurin talous Tuotteiden ja niiden symbolien herättämä tunne/kokemus/aistimus Symbolit, merkit/merkitykset, tekstit Tuotteiden immateriaaliset ominaisuudet (Du Gay 1997, Hesmondhalgh 2011; Mato 2009)
12 Ei symboliarvoa Liitetty symboliarvo Sisäinen symboliarvo
13 Kulttuurin talous: leveys Muut toimialat ja toiminnot, jotka hyötyvät symbolisista sisällöistä Luovat toimialat ja toiminnot: mainonta, design, arkkitehtuuri Kulttuurin toimialat: elokuva, televisio, radio, musiikki; julkaisu, pelit Luova ydin eli taiteet: teatteri, tanssi, kuvataide jne. (esim. Kainulainen 2005; KEA 2006; Mato 2009; Throsby 2001; Work Foundation 2007)
14 Kulttuurin talous: syvyys Alakulttuuri ja vertaistuki Studiotilat Koulutus Artisti: muusikko Soittimien valmistus Manageri Tuottaja Levyjen painaminen ja jakelu Levy- yhtiö Tuote: levy (vrt. Pratt 2005)
15 Kulttuuripääoma ü Kulttuurinen arvo (Kollektiivinen) kokemus Taiteellinen elämys Taiteilijan ja yleisön vuorovaikutus ü Taloudellinen arvo Kulttuurituotteeseen liitetyt palvelut Taideteoksen rahallinen arvo ü Kulttuuripääoman taloudellista arvoa ei voi olla ilman kulttuurista arvoa. (Throsby 2001)
16 Kulttuuriperintö Kulttuurin ja taiteen ydin: Sivistys Identiteetti esteettinen arvo itseisarvo nautinto viihdearvo Koulutus Yhteisöllisyys Hyvinvointi Kulttuurinen arvo Taloudellinen arvo Sosiaaliset tavoitteet (esim. Kainulainen 2005; Throsby2001)
17 Luovuus, kulttuuri ja kaupunkien kehittäminen
18 Muodikkaita sanoja ü ü ü kulttuurin talous (cultural economy) kulttuuriteollisuus (cultural industries) kulttuuripääoma (cultural capital) ü ü ü ü luovat (toimi)alat (creative industries) luova talous (creative economy) luova luokka (creative class) luovat kaupungit (creative cities) (esim. Caves 2000; Clark 2004; Flew 2010; Florida 2002; Hartley 2005; Hesmondhalgh 2011; Landry 2000)
19 Mitä vaikutuksia tavoitellaan? ü Suorat ja kerrannaisvaikutukset: Tulot kulttuuritapahtumista ja -palveluista sekä oheispalveluista ü Epäsuorat vaikutukset ja merkitykset: Alueen imagon kohentuminen ja vetovoimaisuus Elinympäristön viihtyisyys, hyvinvointi Alueiden uudistuminen Taloudellisen rakenteen monipuolistuminen ja vahvistuminen (Khakee 1999; Kainulainen 2005) Kaikille jotain: kulttuuri ja luovuus osaksi alueiden kulttuuripolitiikkaa, elinkeinopolitiikkaa, sosiaalipolitiikkaa jne.
20 Hahmottamisen vaikeus Tertiääriset merkitykset Kaupungin kulttuuri- imagon vahvistuminen? Alakulttuurien vahvistuminen? Tapahtumaosaamisen keskittyminen? Kulttuuripääoman juurtuminen Sekundääriset vaikutukset Kulttuuriorganisaatioiden kasvaminen/perustaminen Lisäinvestoinnit festivaaliin Primääriset vaikutukset Hotellit täynnä Lipputulot Lisääntynyt myynti nakkikioskilla Vaikutusten ja merkitysten laajuus
21 Kulttuurin kehittämisen näkökulmia x 5 ü Nollatilanne: kulttuuritoiminnot ovat luontainen osa kaupunkia/aluetta, eikä niitä kehitetä elinkeinopoliittisesti 1. Kulttuuritarjonta osaajien houkuttelemisessa 2. Kulttuuripitoisten toimialojen kehittäminen 3. Kulttuuritoiminnan toimintaedellytysten rakentaminen 4. Alakulttuurien ja yhteisöjen tukeminen ja hyödyntäminen 5. Kulttuurin ja luovuuden kytkös urbaaniin elinympäristöön (muokaten Costa 2007; Grodach 2012; Grodach & Loukaitou- Sideris 2007)
22 1. Inhimillisen pääoman houkuttelu ü Lähtökohta: alueelle on saatava osaajia, sillä osaajat ovat yksi talouskasvun lähde 1. Perinteiset houkuttelevat tekijät: toimivat peruspalvelut, miellyttävä elinympäristö, työmahdollisuudet 2. Uudet houkuttelevat tekijät: perinteiset kulttuuripalvelut, uusien kulttuurituotteiden kirjo, salliva ja boheemi ympäristö On oltava kulttuuria, jota kuluttaa! (esim. Asheim 2009; Bille 2010; Boschma 2009; Clark et al 2004; Florida 2002; Glaeser 2004; Malanga 2004; Peck 2005)
23 2a. Kulttuurin tuotanto ja kehittäminen ü Kulttuurin syvyysulottuvuus: tuotantoketjut tai arvoverkot ü Alueellinen kehittäminen on tasapainoilua: strategisuus, pitkäjänteisyys, suunnittelu, rajaaminen vs. emergentit ilmiöt ja monimuotoisuus Uudet kehityspolut vs. lukkiutuminen ü Kompleksisuus kulttuurin taloudessa = taiteellinen vapaus Tärkeä tekijä alueiden kilpailukyvyn ylläpitämisessä Edellytys emergenssille ja uusiutumiselle ü Alueen kulttuuritoiminnot = kompleksinen järjestelmä ü Miten alueen kulttuuritoimintoja kehitetään toimialoina niin, että alueella tuotetaan merkityksellisiä ja taloudellisti hyödynnettäviä kulttuurisia sisältöjä? (ks. esim. Boschma 2004; Martin & Sunley 2007; Sotarauta 1996; 2004; Stacey 2003)
24 2b. Kulttuurin tuotanto ja kehittäminen: eri kulttuuritoiminnot Julkinen & suunniteltu Kulttuurinen arvo Taloudellinen arvo Emergentti (Ruokolainen 2008; 2011)
25 3. Luovuutta edistävä toimintaympäristö ü Kulttuurin tekemisen tapojen ja motivaation ymmärtäminen: sisäinen palo, yhteisön kehittäminen, elinkeino ü Toimijoiden kartoittaminen: yksityinen sektori/julkinen sektori/vapaaehtoistoiminta ü Kulttuurin tekijöiden preferenssien ymmärtäminen: miten taiteilijat, suunnittelijat, freelancerit tekevät sijoittumispäätöksensä? ü Millainen ympäristö inspiroi luomaan uutta? ü Millainen toimintaympäristö ja infrastruktuuri auttaa verkostoitumaan? (vrt. esim. Currid 2007; Lange 2011; Leslie & Brail 2011; Markusen 2010; Smit 2011 )
26 4a. Alakulttuurit ja vastarinta ü Jo kaupungissa asuvien osallistaminen ja aktivointi ü Osallistava kaupunkisuunnittelu ü Kriittinen ja osallistuva tutkimus ü Vastarinta kiiltäville julkisivuprojekteille
27 4b. Alakulttuuri resurssina Kulttuuri- instituutiot Kehittäjät Luovien alojen yritykset ü Upperground: kulttuuriinstituutiot, kehittäjät ja yritykset hyödyntävät kulttuurista sisältöä ü Middleground eli yhteistyön ilmentymät ja foorumit Alakulttuurit, luova ydin, kulttuurin harrastajat ü Underground: luova ydin tuottaa kulttuurisen sisällön & arvon (vrt. Cohendet et al. 2011)
28 5. Kaupunkitila ja kulttuuri ü Talous & yritykset: kulttuurin keskittymät, supertähtimuseot, erityiset lippulaivaprojektit ü luova luokka : boheemit kaupunginosat ja urbaani pöhinä ü paikallinen kulttuurin tuottaminen & yhteisöllisyys: naapurustot, perinteet, historiallisuus ja arkipäivän tilat, alakulttuurit (muokaten Grodach & Loukaitou- Sideris 2007)
29 Kulttuuritoiminnot ja aluekontekstien kirjo
30 Kaupunkien hierarkia ü Globaalit kaupungit: New York, Pariisi, Singapore, Hong Kong, Lontoo ü Pääkaupungit: Tukholma, Helsinki ü Kakkoskaupungit: Tampere, Turku, Oulu ü ü ü Maakuntakeskukset ja/tai liikenteelliset solmukohdat: Seinäjoki Pienet kaupungit ja kunnat Maaseutu ü Onko kulttuuri sitä tärkeämpi ja olennaisempi osa kaupungin olemusta mitä suurempi kaupunki on? (vrt. Currid 2007)
31 (Florida 2005)
32 Kulttuurin juurtumisen paikkoja ü Kaupunkien hierarkia (alfa ja beta -kaupungit): 1. maailmankaupungit 2. nousevat kaupungit 3. kolmannen maailman megakaupungit 4. pienet kaupungit ja ruraalit alueet ü Kaupunkien sisäinen hierarkia Kaupunkikeskusta vs. lähiöt ü Kaupunkiverkostojen hierarkia keskuskaupunkien lähellä vs. haja-asutusalueella ü Urbaani ja ruraali (vrt. esim. Anttiroiko 2014; Florida 2005, 31, Rekers 2012)
33 Ideaali: urbaani bohemia ü Klisee: kahvila ja luovan työn tekijä urbaanissa maisemassa ü vahvuus: paljosta seuloutuu hyvää (emergenssi)
34 Ideaalin haastajat ü Pienimuotoisuus ja aitous: luovien keskusten / keskustan ulkopuolella kulttuurituotanto on sitkeämpää taloudellisissa taantumissa? ü Taantuman ja tuhon mahdollistavuus: urbaani regeneraatio, kulttuuripääkaupunkivuodet, esim. Glasgow, urbaanit kesannot ü Etäisen viehätys etäällä turhista muotivirtauksista etäinen paikka on persoonallinen etäinen on erottautumisen väline ja kulttuurinen innoittaja ü Kaikkialla sama urbaani vs. persoonallinen periferia? (esim. Felton et al. 2010; Flew 2012; Gibson 2010)
35 Case: Seinäjoen Rytmimusiikki-ilmiö
36 Case Rytmimusiikki
37
38 Järjestynyt Rytmimusiikki-ilmiön kehitys Luovien toimialojen kehittäminen Kemu Kulttuuripoliittinen kamppailu rockista Ensimmäinen Provinssirock 1979 Provinssia ei nähdä kehittämiskohteena? Provinssirock & konkurssiuhka luvun vaihde Kemun tuho Sibelius- Akatemian yksikkö 1991 Rytmi- instituutin perustaminen 1990 Selmu perustetaan Rytmimyönteisyyttä kulttuuritoimeen 2003 Rytmimusiikki strategioihin 2005 Selmu vuokraa postiautovarikon 2001 Aloite rytmimusiikki- verkoston perustamisesta Ensimmäiset keikat Hultsfredin matka Rytmikorjaamon avajaiset 2006 Rytmikorjaamo yhteiseen omistukseen 2008 MARS Rytmikorjaamon uusi osa valmistuu 2011 Selmu investoi Rock- alakulttuurin paine Rock- alakulttuurin vahvistuminen Järjestymätön
39 Rytmimusiikkiklusterin nykyiset vaikutukset maakunnan talouteen Tapahtuman/toiminnan liikevaihto, milj. euroa (suora vaikutus) Kokonaisvaikutus Etelä-Pohjanmaan BKT:hen, milj. euroa Provinssirock* 2,8 (+tapahtumakävijöiden muu kulutus paikkakunnalla;; 2,5 milj. euroa) 4,8 Tangomarkkinat* 1,3 (+tapahtumakävijöiden muu kulutus paikkakunnalla;; 7,3 milj. euroa) 9,4 Vauhtiajot* 1,1** (+tapahtumakävijöiden muu kulutus paikkakunnalla;; 3,2 milj. euroa) 4,4 Ravintola/klubi-iltojen lipputulot, Teoston keräämät maksut ja tekijänoikeuskorvaukset 3,1 (+muu kulutus tapahtumissa;; 1,3 milj. euroa ***) 3,5 Yhteensä 8,3 22,1 Ø Rytmimusiikilla on selvä vaikutus Etelä-Pohjanmaan talouteen. Tapahtumien vaikutus maakunnan talouteen on selvästi suurempi kuin itse tapahtumien liikevaihto vuonna Tapahtumien liikevaihdosta osa vuotaa maakunnan ulkopuolelle, mutta tapahtumakävijöiden kulutus paikkakunnalla jää pääosin maakuntaan. Tapahtumien vaikutus Etelä-Pohjanmaan talouteen on lähes 19 miljoonaa euroa. Ravintola/klubi-iltojen lipputulot, Teoston keräämät maksut ja tekijänoikeuskorvaukset vaikuttavat maakunnan talouteen noin 3,5 miljoonalla eurolla. Alan koulutus-, tutkimus- ja kehittämistoiminnan liikevaihto on noin 1,2 me vuodessa. * Tapahtumien liikevaihto- ja kulutustiedot ovat vuodelta 2012 ** Vauhtiajojen liikevaihtotietojen kohdalla kyse on arviosta tietojen saatavuusongelman vuoksi. Arvioimme liikevaihdon kasvaneen aikaisemmista vuosista suhteessa kävijämäärän kasvuun. *** Teoston arvioiden mukaan lipunmyynti muodostaa 70 % elävän musiikin tapahtumien tuotosta, loput 30 % muodostuu muusta kulutuksesta tapahtumissa
40 Rytmimusiikkiklusterin BKTkertoimet Ø Kun kerroin on yli yksi, tapahtuma/ toiminta tuottaa aluetalouteen enemmän kuin mitä tapahtumaan/toimintaan panostetaan Ø Ø Ø Tangomarkkinoilla yhden euron panostus tuottaa 6,1 euroa lisää aluetalouteen. Tangomarkkinoiden kävijät kuluttivat rahaa paikkakunnalla vuonna 2012 keskimäärin 339 euroa/hlö. Provinssirockin kävijät 200 euroa/hlö ja Vauhtiajojen 147 euroa/hlö. Provinssirockin kävijät kuluttivat suurimman osan (69 %) rahoistaan tapahtumaalueella, mikä sisältää myös liput. (Tuuri ym ) Provinssirockin muita alhaisempi kerroinvaikutus selittyy tapahtuman kävijöiden vähäisemmällä kulutuksella ja osaltaan kävijöiden keski-iällä (22 vuotta) kun se Tangomarkkinoilla oli 57 vuotta ja Vauhtiajoissa 29 vuotta. (Tuuri ym ) Ravintola/klubi-iltojen lipputulojen, Teoston keräämien maksujen ja tekijänoikeuskorvauksien kerroinvaikutus on 1,1 eli yhden euroa panostus tuottaa 0,1 euroa lisää aluetalouteen (Ruokolainen et al. 2016;; Törmä et al. 2012)
41 Rytmimusiikkiklusterin nykyiset vaikutukset maakunnan työllisyyteen Vaikutus Etelä-Pohjanmaan työllisyyteen, htv Provinssirock 39 Tangomarkkinat 84 Vauhtiajot 38 Ravintola/klubi-iltojen lipputulot, Teoston keräämät maksut ja tekijänoikeuskorvaukset 45 Yhteensä 206 Ø Ø Ø Rytmimusiikilla on selvä vaikutus Etelä-Pohjanmaan työllisyyteen. Henkilötyövuosissa laskettuna Provinssirock, Tangomarkkinat ja Vauhtiajot työllistävät yhteensä 161 henkilöä. Itse tapahtumissa työskentelee paljon enemmän henkilöitä, mutta kyse on pääasiassa lyhytaikaisista työsuhteista, joten ne eivät ole verrattavissa henkilötyövuosiin. Ravintola/klubi-iltojen lipputulot, Teoston keräämät maksut ja tekijänoikeuskorvaukset vaikuttavat Etelä-Pohjanmaan työllisyyteen 45 henkilötyövuoden verran. Yhteensä eri osa-alueet työllistävät Etelä-Pohjanmaalla 206 henkilötyövuotta. Näiden lisäksi alalla työskentelee paljon vapaaehtoisia työntekijöitä. (Ruokolainen et al. 2016;; Törmä et al. 2012)
42 Rytmimusiikin epäsuorat merkitykset ü Osaajien houkuttelu, yleinen imago ja ilmapiirin kehittäminen. ü Kehittämisen ja kehityksen kiinnekohta: Ylipaikallinen luovien toimialojen nuppineula kartalla, paikallinen luovien alojen kehittymisen tiivistymä.
43 Rytmimusiikki ja Rytmikorjaamo Seinäjoella ü Sekoitus urbaania ja ruraalia ü Heikkouksia on, mutta ü Pienuus on vahvuutta: kehittämistoimenpiteet on helpompi koordinoida ihmiset tuntevat toisensa: luottamus yhteinen tekemisen meininki on helpompi saada käyntiin kustannukset ovat matalammat
44 Lopuksi
45 ü Kulttuuritoiminta, alueellinen kehittäminen ja taloudellinen toiminta muodostavat monimutkaisen kokonaisuuden, jossa erilaiset intressit kohtaavat. ü Tutkimuskohteen ongelmallisuus ja kiehtovuus: luova kaupunki voi tarkoittaa melkein mitä tahansa. ü Menestyksekäs kulttuurin avulla tapahtuva alueiden kehittäminen perustuu olemassa oleviin vahvuuksiin ja paikallisiin alakulttuureihin/yhteisöihin/historiaan.
Luova kaupunki? HALKAS12 Uudistumisen dynamiikka ja innovaatioajattelu 17.3.2015. Olli Ruokolainen Sente/JKK Tampereen yliopisto
Luova kaupunki? HALKAS12 Uudistumisen dynamiikka ja innovaatioajattelu 17.3.2015 Olli Ruokolainen Sente/JKK Tampereen yliopisto 1. Mitä tarkoittaa luova kaupunki? 2. Kulttuuri + talous =??? 3. Luovuus,
LisätiedotRytmimusiikkiklusterin aluetaloudellinen vaikuttavuus ja merkitys
Rytmimusiikkiklusterin aluetaloudellinen vaikuttavuus ja merkitys Olli Ruokolainen Jari Kolehmainen Tampereen yliopisto Sente / Johtamiskorkeakoulu Hannu Törmä, Susanna Määttä, Timo Suutari Helsingin yliopisto
LisätiedotRYTMIMUSIIKKIKLUSTERIN ALUETALOUDELLINEN VAIKUTTAVUUS JA MERKITYS
RYTMIMUSIIKKIKLUSTERIN ALUETALOUDELLINEN VAIKUTTAVUUS JA MERKITYS Hannu Törmä, Susanna Määttä & Timo Suutari Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti Olli Ruokolainen & Jari Kolehmainen Tampereen yliopisto
LisätiedotKuntien uusi kulttuurilaki ja kulttuurin aluetaloudellinen merkitys. Kimmo Kainulainen,
Kuntien uusi kulttuurilaki ja kulttuurin aluetaloudellinen merkitys Kimmo Kainulainen, 19.2.2019 Kulttuurikohteiden monet roolit ja arvojen sekoittuminen Taiteellisten toimintaedellytysten parantaminen
LisätiedotMitä on luova talous? Luovat toimialat ja niiden kehityssuuntia
Mitä on luova talous? Luovat toimialat ja niiden kehityssuuntia Luova talous kasvava talouden sektori Kulutustutkimusten mukaan kulttuurin talous ollut 1980-luvulta lähtien Euroopassa ja Pohjois- Amerikassa
LisätiedotMaailma Suomi Luovat toimialat Pohjois-Karjala
Maailma Suomi Luovat toimialat Pohjois-Karjala Näkymiä Kolin huipulla 1.9.2010 Luovien toimialojen määrittelyä... Tuotteiden ja palveluiden tuotannossa keskeistä: luovuus ja henkilökohtainen lahjakkuus
LisätiedotKulttuuripolitiikka ja osallisuus
Alustus, kulttuurituottajapäivät 17.9.2019 Kulttuuripolitiikka ja osallisuus Sakarias Sokka 1 Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cupore o Korkeatasoista tutkimus- ja asiantuntijatietoa, mm. kulttuuripoliittisen
LisätiedotLuovan talouden kehittämishaasteet
Luovan talouden kehittämishaasteet RYSÄ goes Luova Suomi 16.10.2012, Mikkeli Taustaa luovan talouden kehittämisessä Suomessa tehty 1990-luvulta saakka luovan talouden kehittämiseen tähtäävää työtä (kulttuuri-
LisätiedotLUOvUUS Pohjois-Pohjanmaan luovan talouden kehittämisohjelma Kansalaisopisto luovan talouden toimintaympäristönä
LUOvUUS Pohjois-Pohjanmaan luovan talouden kehittämisohjelma 2018 Kansalaisopisto luovan talouden toimintaympäristönä YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus Jokaisella on oikeus ja tasaarvoinen
LisätiedotPohdintaa luovasta taloudesta ja maaseutukulttuurista. Kari Ilmonen Jyväskylän yliopisto - Kokkolan yliopistokeskus Chydenius
Pohdintaa luovasta taloudesta ja maaseutukulttuurista Kari Ilmonen Jyväskylän yliopisto - Kokkolan yliopistokeskus Chydenius Käsitteestä luova talous 2000-luvun muotiterminologiaa: luova talous, luovuus
LisätiedotKulttuurin taloudelliset vaikutukset. Kulttuurifoorumi - Kulturforum Porvoo Borgå
Kulttuurin taloudelliset vaikutukset Kulttuurifoorumi - Kulturforum Porvoo Borgå 12.3.2015 Timo Cantell Helsingin kaupungin tietokeskus timo.cantell@hel.fi Matti ja Maija lähtevät Helsingin Musiikkitaloon
LisätiedotKulttuuri- ja liikuntapalvelut Palvelujohtaja Ari Karimäki
Kulttuuri- ja liikuntapalvelut 21.8.2017 Palvelujohtaja Ari Karimäki Kulttuuripalvelut sekä liikuntapalvelut lukuina 2017 KULTTUURI- OSALLISTUJIA 9780 VARHAISKASVATUKSESTA (0-6 -VUOTIAAT) PERUSOPETUKSEN
LisätiedotVäestöjen, alueiden ja ihmisten luovuus - ja sen tilastointi. Tilastokirjaston asiakasaamu 16.11.2004 Tilastojohtaja Jussi Simpura
Väestöjen, alueiden ja ihmisten luovuus - ja sen tilastointi Tilastokirjaston asiakasaamu 16.11.2004 Tilastojohtaja Jussi Simpura Jussi Simpura 16.11.2004 Luovuusboomin juuret... Amerikkalainen kulttuuri-
LisätiedotLuovasti erottautuen maailmalle
Luovasti erottautuen maailmalle Luovat alat nousuun Pohjois-Savossa Työpaja 1.6.2017 Sawosta maailmalle Taina Laitinen Tuottaja-läänintaiteilija Aikataulu - Klo 14.20 14.40 Lyhyt alustus ja esittäytyminen
LisätiedotLuovan osaamisen mahdollisuudet
Luovan osaamisen mahdollisuudet Val Luovien alojen kehittämistoimenpiteitä Helsingissä Kimmo Heinonen Helsingin kaupunginkanslia Elinkeino-osasto 6.11.2014 Esityksen sisältö 1. Luovat alat (elinkeinopolitiikan
LisätiedotBiotalous luo työtä ja hyvinvointia: Esimerkkinä ruoantuotanto
Biotalous luo työtä ja hyvinvointia: Esimerkkinä ruoantuotanto Susanna Määttä susanna.maatta@helsinki.fi 9.9.2014 Helsinki www.helsinki.fi/ruralia 9.10.2013 1 Ruralia-instituutti on maaseudun kehittämiseen
LisätiedotOma Häme. Tehtävä: Kulttuurin edistäminen. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus.
Oma Häme Aluekehitys ja kasvupalvelut Nykytilan kartoitus Tehtävä: Kulttuurin edistäminen www.omahäme.fi 1. Vaikuttavuus (miksi tätä tehtävää tehdään) Poliittisen ohjauksen näkökulmasta (mitä kansan valitsemat
LisätiedotTaide- ja kulttuuriasiat uudistuvassa aluehallinnossa
Taide- ja kulttuuriasiat uudistuvassa aluehallinnossa Sivistystoimen asiat uudistuvassa aluehallinnossa 14.10.2009 Kulttuuriasiainneuvos Kirsi Kaunisharju Taustaa 1/2 Lääninhallituslain (22/1997) 2 :n
LisätiedotArvokas juusto Anja Pölönen
Arvokas juusto 20.3.2018 Anja Pölönen 1 ARVOKAS JUUSTO ESITYKSEN SISÄLTÖ Yhteiskunnallinen ja taloudellinen merkitys Haasteellinen valmistus Henkilökohtainen vastuu 2 MAITO JA JUUSTO TUOVAT TYÖTÄ JA TOIMEENTULOA
LisätiedotKulttuurisote. slidepohjia KULTTUURISOTE ETELÄ-POHJANMAA. Ikäihmisten kulttuuripalvelut järjestetään kuntien, maakuntien ja järjestöjen yhteistyöllä
slidepohjia KULTTUURISOTE ETELÄ-POHJANMAA Ikäihmisten kulttuuripalvelut järjestetään kuntien, maakuntien ja järjestöjen yhteistyöllä Esa Vienamo 9.11.2018 Etelä-Pohjanmaa Ikäihmisten yksinäisyyden ehkäiseminen
LisätiedotVaasan seudun viestinnän tavoitteet
Vaasan seudun viestinnän tavoitteet 202020 Vakioidaan Vaasan seudun imago Suomen seutujen kuuden kärkeen Luodaan kansallisesti vahva kuva Vaasan seudusta erityisesti tekniikan alan osaajien työllistäjänä.
LisätiedotMitä tilastot kertovat Etelä-Savon taideja kulttuurielämästä? Taiteen edistämiskeskuksen alueprofiiliaineiston esittelyä Etelä-Savon näkökulmasta
Mitä tilastot kertovat Etelä-Savon taideja kulttuurielämästä? Taiteen edistämiskeskuksen alueprofiiliaineiston esittelyä Etelä-Savon näkökulmasta Kulttuurin tulevaisuuspöytä 3.5.218 Mikkeli Erityisasiantuntija
LisätiedotHelsingin osallistavan kulttuurityön malli
Helsingin osallistavan kulttuurityön malli Helsingin mallin tavoitteet vahvistaa kaupunginosien yhteisöllisyyttä ja myönteistä profiloitumista alueiden tasapainoinen kehitys, osallisuus, yhteisöllisyys
LisätiedotLuovat alat. Helsingissä 16.12.2014 Sami Peltola, Matias Ollila
Luovat alat Helsingissä 16.12.2014 Sami Peltola, Matias Ollila Toimialaraportin teon taustoittamiseksi Varsinais-Suomen ELY-keskuksen LUOVAMO luovien alojen urapalvelut toiminut 3,5v luovien alojen kehittämiseksi
LisätiedotKulttuuri kantaa sivistyskuntaa!
Kulttuuri kantaa sivistyskuntaa! Kuntien kulttuuritoimintalain infotilaisuudet 2019 Johanna Selkee Erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto @JoSelkee Sivistyskunnan haasteet VÄESTÖ - vanhenee - monikulttuuristuu
LisätiedotKulttuuri sivistyskunnan voimavarana
Kulttuuri sivistyskunnan voimavarana Kuntien kulttuuritoimintalaki uudistuu 7.12.2017 Johanna Selkee Erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto Kulttuuripalvelujen visio 2025 Kulttuuripalveluiden merkitys
LisätiedotOpetus- ja kulttuuriministeriön rahoitusmahdollisuuksia. Pori kulttuuriasiainneuvos Kirsi Kaunisharju, Opetus- ja kulttuuriministeriö
Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoitusmahdollisuuksia Pori 12.12.2017 kulttuuriasiainneuvos Kirsi Kaunisharju, Opetus- ja kulttuuriministeriö Creative Industries Finland/Sanna Peurakoski Taustaa ja tilastoja
LisätiedotSYKE Kaupunkikulttuurin kehittäminen Oulussa
1 8.9.2010 Oulun kaupunki Hallintokunta/ryhmä/tiimi Diasarjan otsikko SYKE Kaupunkikulttuurin kehittäminen Oulussa 8.9.2010 Kaupunkisuunnittelun seminaari Samu Forsblom 8.9.2010 Oulun kaupunki Hallintokunta/ryhmä/tiimi
LisätiedotRuokaketjun vaikutus aluetalouteen
Ruokaketjun vaikutus aluetalouteen KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, Hyvinkää, 11.10.2017 9.10.2013 1 2 Ruokaketju / Ruokajärjestelmä? 3 Ruoka-ala on tärkeä sekä yksilötasolla että kansantaloudellisesti:
LisätiedotJohdatus kulttuurituotantoon. Johdatus kulttuurituotannon suunnitteluun 2009 Petri Katajarinne
Johdatus kulttuurituotantoon Määritelmiä Kulttuurituotanto Laaja käsite kattaa merkityssisältöihin perustuvan tuotannon Vrt. kulttuurin käsite "kulttuurin voidaan laajimmassa merkityksessään sanoa olevan
LisätiedotKUVATAIDE Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako työryhmä
KUVATAIDE Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako työryhmä Mikko Hartikainen 18.11.2009 Kuvataide oppiaineena perusopetuksessa Visuaalista kulttuurikasvatusta Osa
LisätiedotPiirrokset: Merja Metsänen / Haihatus. Luovien vastakohtaisuuksien maaseutu Maaseudun kulttuuriohjelma vuosille
Piirrokset: Merja Metsänen / Haihatus Luovien vastakohtaisuuksien maaseutu Maaseudun kulttuuriohjelma vuosille 2010-2014 Luovien vastakohtaisuuksien maaseutu on Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän Kulttuuriteemaryhmän
LisätiedotVälittömät vaikutukset: Välittömät vaikutukset kuvaavat tarkasteltavan toimialan tuotosta, arvonlisää ja työllisten määrää.
Keskeiset käsitteet Välittömät vaikutukset: Välittömät vaikutukset kuvaavat tarkasteltavan toimialan tuotosta, arvonlisää ja työllisten määrää. Välilliset vaikutukset: Välilliset vaikutukset kuvaavat tarkasteltavan
LisätiedotKuntien kulttuuritoiminnasta annetun lain infotilaisuus
Kuntien kulttuuritoiminnasta annetun lain infotilaisuus Arja Huotari Kulttuuritalon johtaja Kulttuuripalvelupäällikkö 21.3.2019 KULTTUURI-ILMASTONMUUTOS Cultural Climate Change ROHKEASTI REUNALLA Hinterland
LisätiedotMäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos
Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta
LisätiedotTaide ja kulttuuri. ovat hyvinvoinnin
Taide ja kulttuuri ovat hyvinvoinnin perusta kulttuurilla on keskeinen asema yhteiskunnallisessa muutoksessa. Taide ja kulttuuri ovat perusasioita, joiden uutta luova vaikutus säteilee elämän kaikille
LisätiedotKimmo Levä Museonjohtaja FM, MBA
Kimmo Levä Museonjohtaja FM, MBA Luovat toimialat: taiteet ja muu kulttuurituotanto, matkailu, arkkitehtuuri, mainonta ja viestintä, muotoilu Luova talous: luovuutta tuotteissaan ja tuotannossaan hyödyntävät
LisätiedotLuova Tampere 7.12.2010
Luova Tampere 7.12.2010 Lasse Paananen ohjelmajohtaja +358 40 720 5088 lasse.paananen@luovatampere.fi 1. Mahdollisuuksia Hieman taustaa 2. Menestystä Luova Tampere 3. Mestareita Muutama esimerkki Kokonaisvaltaista
LisätiedotOKM:n ja TEM:n ohjeistus vuodelle Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 3/2017
OKM:n ja TEM:n ohjeistus vuodelle 2018 Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 3/2017 Aineeton tuotanto ja luova talous Ohjaus tapahtuu työ- ja elinkeinoministeriön ja opetus- ja kulttuuriministeriön
LisätiedotCreative Norden. We bring culture back to business
Creative Norden We bring culture back to business Miksi luovalla taloudella on väliä? Teollisen yhteiskunnan murtuessa aineettomaan arvonluontiin liittyvät kilpailukykytekijät korostuvat. Myös ihmisten
LisätiedotElinkeino-ohjelman painoalat
Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin
LisätiedotTaide ja kulttuuri. ovat hyvinvoinnin
Taide ja kulttuuri ovat hyvinvoinnin perusta kulttuurilla on keskeinen asema yhteiskunnallisessa muutoksessa. Taide ja kulttuuri ovat perusasioita, joiden uutta luova vaikutus säteilee elämän kaikille
LisätiedotKulttuurin aluetietoperustan työpaja
Kulttuurin aluetietoperustan työpaja 28.5.2018 LUOVA TALOUS, KULTTUURIMATKAILU JA KULTTUURIALOJEN TYÖLLISYYS TAITEEN JA KULTTUURIN HYVINVOINTI- VAIKUTUKSET KULTTUURITARJONTA KULTTUURIN RAHOITUS KULTTUURI-
LisätiedotKeskeiset käsitteet Teknologiateollisuus
Keskeiset käsitteet Välittömät vaikutukset: Välittömät vaikutukset kuvaavat tarkasteltavan toimialan tuotosta, arvonlisää ja työllisten määrää, sekä investointien osalta niiden edellyttämiä ostoja muilta
LisätiedotKUVATAIDE VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet
KUVATAIDE VL.7-9 7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Visuaalinen havaitseminen ja ajattelu T1 kannustaa oppilasta havainnoimaan, taidetta, ympäristöä ja muuta visuaalista kulttuuria moniaistisesti ja käyttämään
LisätiedotSKOTLANNIN OPINTOMATKA PARHAAT KÄYTÄNNÖT LUOVILLA ALOILLA
SKOTLANNIN OPINTOMATKA PARHAAT KÄYTÄNNÖT LUOVILLA ALOILLA TAUSTAA 20 hengen delegaatio vieraili Skotlannin Edinburghissa ja Glasgow ssa maaliskuussa 2013. Matkan tavoitteena oli tutustua hallintojärjestelmään,
LisätiedotRuoan tuotanto kaupunkisuunnittelun valinnoissa KIVIREKI: KAUPUNKIVILJELYN TOTEUTTAMINEN TYÖPAJA KRISTA WILLMAN TAMPEREEN YLIOPISTO
Ruoan tuotanto kaupunkisuunnittelun valinnoissa KIVIREKI: KAUPUNKIVILJELYN TOTEUTTAMINEN TYÖPAJA 14.3.2017 KRISTA WILLMAN TAMPEREEN YLIOPISTO Tutkimus kaupunkiviljelystä Mitä on uusi asukaslähtöinen kaupunkiviljely?
LisätiedotKulttuurin taloudelliset vaikutukset Keskuskirjastokokous 30.1.2014 Kirjastojen taloudellinen vaikuttavuus: Puhutaan rahasta
Kulttuurin taloudelliset vaikutukset Keskuskirjastokokous 30.1.2014 Kirjastojen taloudellinen vaikuttavuus: Puhutaan rahasta Timo Cantell Helsingin kaupungin tietokeskus timo.cantell@hel.fi Kulttuuripolitiikan
LisätiedotKULTTUURI ALUEEN ELINVOIMAN JA KILPAILUKYVYN VAHVISTAJANA
Kärjet liikkeelle aluekehittämisen ajankohtaispäivät KULTTUURI ALUEEN ELINVOIMAN JA KILPAILUKYVYN VAHVISTAJANA Nikke Isomöttönen, intendentti Mikkelin kaupunginorkesteri 23.11.2015 KULTTUURI ALUEEN ELINVOIMAN
LisätiedotAlueellinen imago ja identiteetti kuntarakenteen muutoksessa
Alueellinen imago ja identiteetti kuntarakenteen muutoksessa Kaupunkisuunnittelun seminaari V Kaj Zimmerbauer Oulun yliopisto 28.09.2011 Kuntarakenteen muutoksen taustat Laajempi aluejärjestelmän muutos,
LisätiedotActa Universitatis Tamperensis 2245 OLLI RUOKOLAINEN. Suunniteltu luovuus. Kulttuuritoiminnot ja strateginen aluekehittäminen
Acta Universitatis Tamperensis 2245 OLLI RUOKOLAINEN Suunniteltu luovuus Kulttuuritoiminnot ja strateginen aluekehittäminen OLLI RUOKOLAINEN Suunniteltu luovuus Kulttuuritoiminnot ja strateginen aluekehittäminen
Lisätiedot21 Lopuksi Kulttuuripalvelut
Kulttuuria kartalla 21 Lopuksi Edellä on tarkasteltu Manner-Suomen maakuntien osalta valtion osarahoittamien kulttuuripalvelujen sijaintia ja alueellista saavutettavuutta sekä kulttuurin rahoitusta. Työn
LisätiedotLUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA
LUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA - Luovaa taloutta edistävät julkiset toimet ja kehittämislinjaukset Rysä goes Luova Suomi, Mikkeli, 16.-17.10.2012 Tn Sakari Immonen TEM/Elinkeino- ja innovaatio-osasto
LisätiedotServe-ohjelman panostus palvelututkimukseen
Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen Jaana Auramo 1.2.2012 Miksi Serve panostaa palvelututkimukseen? Taataan riittävä osaamispohja yritysten kilpailukyvyn kasvattamiseen Tutkimusvolyymin ja laadun
LisätiedotKulttuurilaitosten vaikuttavuuden arviointi
Kulttuurilaitosten vaikuttavuuden arviointi Museojohtajien kesäpäivät 26.8.2010 14.9.2010 Pasi Saukkonen 1 Arviointiyhteiskunta Siirtyminen keskitetyn vallan ja vastuun normatiivisesta, hyvän elämän ja
LisätiedotKulttuuripalvelut tärkeä osa kunnan toimintaa. Ditte Winqvist Erityisasiantuntija, kulttuuri Opetus- ja kulttuuriyksikkö Iisalmi 12 maaliskuu 2015
Kulttuuripalvelut tärkeä osa kunnan toimintaa Ditte Winqvist Erityisasiantuntija, kulttuuri Opetus- ja kulttuuriyksikkö Iisalmi 12 maaliskuu 2015 1. Kulttuuri on oleellinen osa hyvinvointiyhteiskuntaa
LisätiedotKuntaliiton kaksitoista sanaa tulevaisuuden kulttuuripalveluista
Kuntaliiton kaksitoista sanaa tulevaisuuden kulttuuripalveluista Kulttuurituottajien päivä 16.-17.9. Jyväskylä Johanna Selkee Erityisasiantuntija, Suomen Kuntaliitto 1 Suomen Kuntaliitto ry Suomen vaikuttavimpia
LisätiedotMITEN MAAKUNTAUUDISTUS EDISTÄÄ ELINVOIMAA?
MITEN MAAKUNTAUUDISTUS EDISTÄÄ ELINVOIMAA? Aija Tuimala Muutosjohtaja Etunimi Sukunimi etunimi.sukunimi@ekarjala.fi www.ekarjala.fi 1 MAAKUNTAHALLINTO? Suorilla vaaleilla valittu valtuusto 59 hlö Oikeus
LisätiedotTaide ja kulttuuri. ovat hyvinvoinnin
Taide ja kulttuuri ovat hyvinvoinnin perusta KULTTUURILLA ON KESKEINEN ASEMA yhteiskunnallisessa muutoksessa. Taide ja kulttuuri ovat perusasioita, joiden uutta luova vaikutus säteilee elämän kaikille
LisätiedotKulttuurituottajana kunnassa. Tehtävät, tavoitteet ja työn kuva Hallintokuntien ja kolmannen sektorin välisessä yhteistyössä
Kulttuurituottajana kunnassa Tehtävät, tavoitteet ja työn kuva Hallintokuntien ja kolmannen sektorin välisessä yhteistyössä Kulttuuri käsitteenä, ymmärretäänkö se? Kulttuuri yhdistetään vielä usein niin
LisätiedotJYVÄSKYLÄN YLIOPISTO KULTTUURITOIMINTA- Anita Kangas
KULTTUURITOIMINTA- KOKEILUT Anita Kangas KESKI-SUOMEN KULTTUURITOIMINTAKOKEILUN TAUSTA (VUOSINA 1976-1979) ARVO SALON JOHTAMA KULTTUURITOIMINTAKOMITEA 1974:2. KULTTUURIPOLITIIKAN TAVOITTEET: TASA-ARVON
LisätiedotPORIN TAIDEMUSEO. tehtävämme. Satakunnan kulttuurin edistämisessä
PORIN TAIDEMUSEO tehtävämme Satakunnan kulttuurin edistämisessä Tehtävämme ja vastuualueemme Satakunnan kulttuurin edistämisessä PORIN TAIDEMUSEON TEHTÄVÄNÄ on Porin kulttuuritoimen yhteisten arvojen mukaisesti
LisätiedotFI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0156/153. Tarkistus. Isabella Adinolfi, Rosa D'Amato, Rolandas Paksas EFDD-ryhmän puolesta
21.3.2019 A8-0156/153 153 Johdanto-osan 5 kappale (5) Euroopan kulttuurisen monimuotoisuuden edistäminen edellyttää, että on olemassa kukoistavia ja joustavia kulttuurialoja ja luovia toimialoja, jotka
LisätiedotAsemanseutujen kehittämiskonseptit ja investointimallit
Asemanseutujen kehittämiskonseptit ja investointimallit Ari Hynynen Professori Tampereen teknillinen yliopisto Arkkitehtuurin laitos / Seinäjoen kaupunkilaboratorio 28.01.2016 Miksi asemanseudut? Miksi
LisätiedotALUEELLINEN VETOVOIMA
ALUEELLINEN VETOVOIMA Antti Mykkänen 6.11.2017 Oulussa 6.11.2017 Kunnallisalan kehittämissäätiö - Veli Pelkonen 2 6.11.2017 Kunnallisalan kehittämissäätiö 1 6.11.2017 Kunnallisalan kehittämissäätiö 4 6.11.2017
LisätiedotMitä kulttuurimatkailu on?
Kulttuurimatkailun kehittämisstrategia kansainvälisille markkinoille 2014-2018 Mitä kulttuurimatkailu on? Kulttuurimatkailussa tuotetaan alueellisia ja paikallisia kulttuurin voimavaroja arvostaen matkailutuotteita
LisätiedotSuomussalmi uuden lain toimeenpanijana. Joni Kinnunen
Suomussalmi uuden lain toimeenpanijana Joni Kinnunen 20.3.2019 Suomussalmi Noin 8000 asukkaan kunta Kainuussa Väestö vähenee ja ikääntyy Pitkät välimatkat Taiteen ammattilaisten kapea kärki, yhteisön ja
LisätiedotRiittääkö seutukuntien vetovoima?
Riittääkö seutukuntien vetovoima? Maakuntavaltuuston ja maakunnan yhteistyöryhmän -seminaari 15.5.2017 Sulevi Komulainen Sisältö Työn murros Kolme näkökulmaa työn tulevaisuuteen Tulevaisuuden osaamistarpeet
LisätiedotKaikki Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksen tapahtumat (ja niiden vaikutus) 2017
Kaikki Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksen tapahtumat (ja niiden vaikutus) 2017 8.12.2017, KTT Teemu Moilanen, Haaga-Helia Ammattikorkeakoulu ISBN 978-952-7225-77-6 Tapahtuman taloudellisten vaikutusten
LisätiedotTampereen Messut Oy:n järjestämät messutapahtumat (ja niiden vaikutus) 2017
Tampereen Messut Oy:n järjestämät messutapahtumat (ja niiden vaikutus) 2017 8.12.2017, KTT Teemu Moilanen, Haaga-Helia Ammattikorkeakoulu ISBN 978-952-7225-77-6 Tapahtuman taloudellisten vaikutusten arviointi
LisätiedotSuomi nousuun. Aineeton tuotanto
Suomi nousuun Aineeton tuotanto TEM/EIO nostaa keskusteluun yrityksille tärkeitä pullonkauloja ja luo edellytyksiä toimivalle toimintaympäristölle jossa yritykset voivat uudistua ja kasvaa. Tunnistamme
LisätiedotYhteistyön tiivistäminen uusissa maakunnissa Kumppanuuspäivä
Yhteistyön tiivistäminen uusissa maakunnissa Kumppanuuspäivä 18.10.2017 Asko Peltola Maakuntajohtaja Etelä-Pohjanmaan liitto Mitä tapahtuu? Sote-tehtävät siirtyvät kunnilta maakunnille yli puolet kuntien
LisätiedotKulttuuripolitiikan yhteys EUn innovaatio ja aluepolitiikkaan
Kulttuuripolitiikan yhteys EUn innovaatio ja aluepolitiikkaan KAAKKOIS-SUOMEN LUOVIEN ALOJEN KEHITTÄMISVERKOSTON KOKOUS 2/2015 Valtteri Karhu 7.10.2015 Valtteri Karhu Selvitettävät kysymykset 1) Millä
LisätiedotSAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto
SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto SAIKA-tutkimusprojekti 1.11.2009-31.12.2011) Professori Pirjo Ståhle Tulevaisuuden tutkimuskeskus,
LisätiedotOKM:n ja TEM:n ohjeistus vuodelle Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 3/2016 ja 1/2017
OKM:n ja TEM:n ohjeistus vuodelle 2017 Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 3/2016 ja 1/2017 Aineeton tuotanto ja luova talous Ohjaus tapahtuu työ- ja elinkeinoministeriön ja opetus-
LisätiedotSuomi nousuun. Aineeton tuotanto
Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on
LisätiedotTyön alla 2010-2011. Tyrkyllä
Anya Productions Anya Productions Ky Kuopiolainen kulttuurialan tuotanto-, koulutus- ja myyntipalveluyritys 2 työntekijää, 3 harjoittelijaa (Ely keskuksen myöntämä ensimmäisen työntekijän tuki) Kirjanpito,
LisätiedotKuntien kulttuuritoimintalain infotilaisuus
Laki kuntien kulttuuritoiminnasta TOIMEENPANO TAMPEREELLA Kuntien kulttuuritoimintalain infotilaisuus 27.3.2019 Lauri Savisaari, kulttuuri- ja vapaa-aikajohtaja Kunnan tehtävät 1) edistää kulttuurin ja
LisätiedotKulttuurin tulevaisuus
Kulttuurin tulevaisuus Taustaselvitys Museoiden tulevaisuusmaisemat 2025 10.12.2009 Hannele Seitsonen Opetusministeriö Sisältötavoitteet taiteen ja kulttuurikentän kansalliset ja kansainväliset muutokset
LisätiedotKulttuurituotannon matka omaksi oppialaksi: Kulisseista yhteiskunnalliseksi vaikuttajaksi. YTT, FL Katri Halonen
Kulttuurituotannon matka omaksi oppialaksi: Kulisseista yhteiskunnalliseksi vaikuttajaksi YTT, FL Katri Halonen Noin 1800-luvun alusta 1970- luvulle asti Kulttuuri kauneuden, sivistyksen, kansallisen identiteetin
LisätiedotAlustava käyttösuunnitelma 2019 vs. 2018
Alustava käyttösuunnitelma 2019 vs. 2018 TA-tili TA /SEUKO 2 RAHAPELITOIMINNAN VOITTOVARAT TAITEEN EDISTÄMISEEN TA 2018 TAE 2019 29.80.52. MOMENTTI YHTEENSÄ 238 294 000 246 260 000 1) Luova työ ja tuotanto
LisätiedotElinvoiman ja kilpailukyvyn toimiala. Elinvoimajohtaja Erkki Välimäki
Elinvoiman ja kilpailukyvyn toimiala Elinvoimajohtaja Erkki Välimäki Uusi toimiala Entisen kaupunginkanslian kehittämispalvelut + Tapahtumakoordinaattori + Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen + Työllisyyspalvelu
LisätiedotMegatrendit ja kulttuurialan muutos Työpajan purku
Megatrendit ja kulttuurialan muutos 3.6.2016 Työpajan purku Osallistujattila 2025 Ilmoittautuneita 175 kpl Ilmoittautuneet aloittain: Museoala Orkesterit Teatterit Muut Ryhmätöiden lm. 20+1 kpl ks. dokumentointi
LisätiedotMonialainen hyvinvoinnin edistäminen tulevaisuuden kunnan menestystekijänä
Monialainen hyvinvoinnin edistäminen tulevaisuuden kunnan menestystekijänä Ville Nieminen, projektipäällikkö, Kuntaliitto @ViVaNieminen 1. Hyvinvoinnin edistäminen indikaattoreista toimenpiteisiin 2. Hyvinvointiennakointi
LisätiedotMIKÄ USKONNONOPETUKSESSA
MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA MUUTTUU UUDEN OPETUSSUUNNITELMAN MYÖTÄ? Seminaari perusopetuksen opetussuunnitelman perusteista Opetushallitus 13.3.2015 FT tutkija Kati Mikkola, (HY, SKS) kati.m.mikkola@helsinki.fi
LisätiedotTaide- ja taiteilijapolitiikan suuntaviivat ja Taiken tehtävät uuden lain näkökulmasta
Taide- ja taiteilijapolitiikan suuntaviivat ja Taiken tehtävät uuden lain näkökulmasta Paula Tuovinen, johtaja 6.3.2019 Taiken perustehtävä taata Taiteilijan mahdollisuudet tehdä taiteellista työtä ja
LisätiedotLähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa
Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa Susanna Määttä susanna.maatta@helsinki.fi Kainuun Maaseutu- ja Elintarvikepäivä 28.11.2014 9.10.2013 1 Valtakunnallisen lähiruokaselvityksen tuloksia 03.12.2014
LisätiedotLUOVA TALOUS. Luovan alan edistämisen kokemuksia ja näköalat tulevaisuuteen. Petra Tarjanne TEM
LUOVA TALOUS Luovan alan edistämisen kokemuksia ja näköalat tulevaisuuteen Petra Tarjanne TEM digitalisoituminen elämyksellisyys globalisaatio vastuullisuus Yritysten verkostomaisten toimintamallien lisääntyminen:
LisätiedotTeknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa
TRIO-ohjelman jatko Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän T&K-investoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan 258 000 ihmistä,
LisätiedotKohti sivistyskuntaa kunta edistää taiteen perusopetuksen saatavuutta
Kohti sivistyskuntaa kunta edistää taiteen perusopetuksen saatavuutta Taiteen perusopetuksen kehittäminen kunnissa keskustelutilaisuus 22.11.2017 Johanna Selkee Erityisasiantuntija p. 050 435 9420, johanna.selkee@kuntaliitto.fi
LisätiedotLuovien alojen yritystoiminnan kasvun ja kansainvälistymisen ESRkehittämisohjelma
Luovien alojen yritystoiminnan kasvun ja kansainvälistymisen ESRkehittämisohjelma 2007-2013 Pieniä ihmeitä Luovien alojen ja kulttuurin hanketapaaminen Tampere 27.1.2010 Kirsi Kaunisharju Opetusministeriö
LisätiedotKUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN
KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN,,, Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako -työryhmä 18.11.2009 Pirkko Pohjakallio
LisätiedotVISUAALISEN KULTTUURIN MONILUKUTAITO? Kulttuuri? Visuaalinen kulttuuri?
VISUAALISEN KULTTUURIN MONILUKUTAITO? Kulttuuri? Visuaalinen kulttuuri? Kulttuuri = jonkin ryhmän ominaislaatu, joka ilmenee erilaisina arvoina ja toimintatapoina sekä aineellisina ja aineettomina tuotteina.
Lisätiedotstrategia OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN
strategia OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN 2030 SIVISTYSTÄ tiedolla, taidolla ja tunteella Opetus- ja kulttuuriministeriön vuoteen 2030 ulottuva strategia on valmistunut. Sivistyksellä on ihmisten mielissä
LisätiedotKulttuurihyvinvoinnin portaat
VOIMALA & KULTTUURISO TE Kulttuurihyvinvoinnin portaat Tiina Riekkinen Muusikko ja musiikkipedagogi (AMK) VOIMALA ja Kulttuurisote-hanke Kuopion konservatorio Eeva Mäkinen & Tiina Riekkinen 1 Kulttuurisote
LisätiedotKohti hyvinvointitaloutta. Johtaja Riitta Särkelä Helsinki
Kohti hyvinvointitaloutta Johtaja Riitta Särkelä 6.11.2013 Helsinki Seminaarin tavoitteet Käydä keskustelua hyvinvoinnin ja talouden suhteesta ja niiden keskinäisestä riippuvuudesta Mahdollisuuksista rakentaa
LisätiedotSuhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset
Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Tiina Herttuainen 09 1734 3619 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Joensuu 24.11.2011 24.11.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat
LisätiedotPitävä ote kulttuuritoimintojen aluetaloudellisista vaikutuksista ja merkityksistä?
Olli Ruokolainen 1, Timo Suutari 2, Jari Kolehmainen 1, Susanna Kujala 2, & Hannu Törmä 2 Pitävä ote kulttuuritoimintojen aluetaloudellisista vaikutuksista ja merkityksistä? Tapauksena Seinäjoen rytmimusiikkiklusteri
LisätiedotVaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset. Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla. Rehtori Tapio Varmola
Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla Rehtori Tapio Varmola Taustaksi Millainen toiminta-alue on Etelä- Pohjanmaa? Koulutustaso Etelä-Pohjanmaalla
LisätiedotLähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset
Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, 9.10.2014 Tampere Lähiruoka on bisnes! 9.10.2013 1 Yleisenä tavoitteena Suomessa on lähiruoan tuotannon
Lisätiedot