RYTMIMUSIIKKIKLUSTERIN ALUETALOUDELLINEN VAIKUTTAVUUS JA MERKITYS

Transkriptio

1 RYTMIMUSIIKKIKLUSTERIN ALUETALOUDELLINEN VAIKUTTAVUUS JA MERKITYS Hannu Törmä, Susanna Määttä & Timo Suutari Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti Olli Ruokolainen & Jari Kolehmainen Tampereen yliopisto Sente / Johtamiskorkeakoulu 1. Kulttuurin aluetaloudellisten vaikutusten ja merkitysten tutkimushaaste työn lähtökohdat Kulttuuritoimintojen rooli alueiden ja kaupunkiseutujen kehitystekijöinä on tunnistettu eri puolilla maailmaa, mikä on lisännyt tarvetta ymmärtää kulttuurin toimialojen aluetaloudellisia vaikutuksia ja merkityksiä. Vaikka Suomessakin vallitsee vahva yksimielisyys siitä, että kulttuurin toimialat ja niihin sijoittaminen kannattaa, ongelmana on kulttuurin vaikutusten tunnistamisen ja mittaamisen vaikeus. Perinteisesti vaikuttavuutta on tarkasteltu analysoimalla esimerkiksi kulttuuritapahtumien taloudellisia kerroinvaikutuksia tietyllä alueella. Lähtökohtana on ollut selvittää suoria (primäärisiä) ja välillisiä (sekundäärisiä) tulo- ja työllisyysvaikutuksia, jotka aiheutuvat mm. tapahtumien järjestämisestä ja tapahtumapaikkakunnalla vierailevan yleisön kulutuksesta (esim. Frey 2003, Seaman 2003, Throsby 2001 ja 2010, Tohmo 2002, Towse 2010). Näiden tutkimusten ongelmana kuitenkin on, että mittaamisen ulottumattomiin jää paljon sellaisia kulttuurin paikallistaloudellisia (tertiäärisiä) merkityksiä, jotka kytkeytyvät alueiden imagojen rakentumiseen ja laajemmin luovan toimintaympäristön ja kulttuurialan toimintamahdollisuuksien kehittymiseen (esim. Kainulainen 2005, Khakee 1999). Seinäjoen seutu ja rytmimusiikkiklusteri muodostavat tapausesimerkin, jossa on tuotu yhteen aluetaloudellisten vaikutusten numeerinen arviointi (CGE RegFin-laskentamalli) sekä laadullinen kulttuurin alueellisia merkityksiä tarkasteleva lähestymistapa. Laadullisen lähestymistavan avulla tarkastellaan sitä sosiaalista prosessia, jonka tuloksena kulttuuritoiminnot klusteroituvat ja synnyttävät alueelle uutta arvoa. Nämä lähestymistavat yhdessä tarjoavat tietoa rytmimusiikkiklusterin aluetaloudellisesta vaikuttavuudesta ja merkityksestä Seinäjoen kaupunkiseudulla. Tutkimuksen toteutus oli kolmivaiheinen. Työn ensimmäisenä vaiheena määritettiin seudun rytmimusiikkiklusteri ja siihen oleellisesti kuuluvat toiminnot haastatteluiden sekä rytmimusiikkiverkostolle järjestetyn asiantuntijatyöpajan avulla. Seinäjoen seudun rytmimusiikkiklusterin määrittelyssä haasteena oli yhdistää klusteri- ja arvoketjulähtöinen, toimialaluokituksista lähtevä sekä alueen toimijoista ja toiminnoista lähtevät näkökulmat toisiinsa siten, että klusterin ydintoiminnot tulivat huomioitua ja olivat myös mallinnettavissa.

2 Toisena vaiheena laskettiin RegFin-mallin avulla kulttuurin aluetaloudelliset primääri- ja sekundäärivaikutukset. Aluetaloudellisten vaikutusten laskennan kannalta päädyttiin siihen, että painopiste on elävän musiikin arvoketjussa. Tällöin tarkastelujen kohteena olivat suurimpien rytmimusiikkitapahtumien sekä ravintola- ja klubitoiminnan aluetaloudelliset suorat ja välilliset vaikutukset. Lisäksi laskettiin rytmimusiikkialan koulutus-, tutkimus- ja kehittämistoiminnan suoria vaikutuksia aluetalouteen. Aineistona aluetalousvaikutusten laskennassa käytettiin Etelä-Pohjanmaan kesätapahtumat kävijätutkimuksen tuloksia (Tuuri ym. 2012), Teostolta saatua aineistoa koskien ravintola- ja klubitoimintaa, tapahtumien sekä alan tutkimus- ja koulutustoiminnan liikevaihtotietoja. Lisäksi paikallisille asiantuntijoille suunnatun kyselyn avulla hahmotettiin rytmimusiikkiklusterin kehitysskenaarioita ja laskettiin niiden mukaisia mahdollisia tulevia talous- ja työllisyysvaikutuksia. Laskentamalli huomioi rytmimusiikkialan kerrannaisvaikutukset alueen talouteen mutta myös alueelta poistuvat rahavirrat eli niin sanotun vuotovaikutuksen. Esimerkiksi muualla asuva työvoima ja muilta paikkakunnilta käsin toimivat yritykset aiheuttavat vuotoja aluetalouteen ja vähentävät näin toimialan vaikutuksia. Lisäksi on otettava huomioon saatavilla olevan tilastoaineiston rajallisuus. Kaikkea taloudellista toimintaa ei ole voitu tarkastella, jolloin väistämättä osa taloudellisesta aktiviteetista jää tilastollisen tarkastelun ulkopuolelle. Mittaamisen ja laskemisen lisäksi on hahmotettu laadullisin tutkimusottein niitä epäsuoria (tertiäärisiä) merkityksiä, joita alueella rytmimusiikin parissa toimivat tahot ovat paikalliselle kulttuurin taloudelle antaneet. Rytmimusiikin aluetaloudellisia merkityksiä on kartoitettu haastatteluilla, työpajatyöskentelyllä sekä rytmimusiikkiklusterin tulevaisuutta koskevalla kyselyllä. Tavoitteena on ollut esimerkiksi ymmärtää, millaisia toimintamahdollisuuksia paikalliset kehittämistoimenpiteet ovat avanneet paikallisille rytmimusiikin parissa toimiville yrityksille ja koulutusorganisaatioille ja millaisena paikalliset toimijat pitävät toimintamahdollisuuksiaan tähän mennessä tapahtuneen kehityksen ja kehittämistoimenpiteiden pohjalta. 2. Rytmimusiikkiklusterin kehitys ja nykytila Rytmimusiikkiklusterin kehitystä, vaikutusta ja merkityksiä tarkastellessa on olennaista ymmärtää, että kyseessä on erittäin pitkän ja monivaiheisen kehityskulun tulos. Rytmimusiikkiklusteria, sen muotoa tai sen tavoitteellista suuntaa ei ole yksiselitteisesti määritellyt jokin aluekehityksestä vastaava taho, vaan rytmimusiikki ilmiönä ja klusterina määrittelee jatkuvasti itseään. Toisin sanoen, siihen kuuluvat ilmiöt, ihmiset, yritykset, organisaatiot, kehittäjätahot ja instituutiot muovaavat jatkuvasti sitä, mitä voidaan pitää rytmimusiikkina ja rytmimusiikkiklusterina. Rytmimusiikki-ilmiön kehittymisessä on nähtävissä sekä emergenttien ruohonjuurilähtöisten kehityskulkujen että suunnitelmallisten julkisten kehittämistoimenpiteiden vaikutus. Rytmimusiikin tai ylipäänsä rock- ja popmusiikin sekä kansanmusiikin historia alueella on pitkä. Rytmimusiikkiklusterin keskeisimmät osat alkoivat rakentua Seinäjoen seudulla varsinaisesti vuonna 1979, kun ensimmäinen Provinssirock järjestettiin. Siitä lähtien alueella on ollut käynnissä vaihtelevasti edennyt kulttuurialan kehitys, jossa Seinäjoen elävän musiikin yhdistyksellä on ollut erittäin keskeinen asema, mutta johon on liittynyt esimerkiksi alueen koulutustarjonnan kehittyminen sekä tapahtumakaupunki-imagon vahvistuminen mm. Tangomarkkinoiden ja Vauhtiajojen avulla.

3 Rytmimusiikkiklusterin kehittyminen ja nykyinen tilanne riippuvat aiemmasta kehityskulusta. Olennaista on kuitenkin tapa, jolla aikaisempi kehitys ja alueen ominaispiirteet on otettu strategisesti haltuun ja jolla rytmimusiikkia on alettu kehittää viimeisen viidentoista vuoden aikana. Seinäjoella on 1990-luvulta lähtien tehty kehittämiseen liittyviä päätöksiä, joilla on osittain tietoisesti ja osittain tiedostamatta pohjustettu viime vuosien rytmimusiikkikokonaisuuden kehittämistä. Osana osaamisperustaista strategiaa kaupunkiin houkuteltiin ja perustettiin lukuisien alojen korkeakoulutusta. Tähän liittyen kaupunkiin perustettiin mm. luovien toimialojen korkeakoulutusta tarjoava Sibelius-Akatemian yksikkö ja professuuri, joka nykyisin on keskeinen osa rytmimusiikkiklusteria. Vuoden 2005 tienoilla rytmimusiikin kehittämisessä alkoi uusi kehitysvaihe. Kaupunki teki aloitteen rytmiverkoston kokoamiseksi, ja rytmimusiikki alettiin nähdä strategisena kehittämiskohteena. Sibelius-Akatemian paikallinen yksikkö vastasi rytmiverkoston kokoamisesta. Ideana oli koota tapahtumajärjestämisosaamisen, rockhenkisten alakulttuurien ja koulutusorganisaatioiden toimijoita yhteen. Rytmiverkoston perustaminen voidaan nähdä julkisen hallinnon strategisena aloitteena luovien alojen kehityskulun aikaansaamiseksi. Toisaalta on nähtävä mm. Selmun aloitteellisuus Rytmikorjaamon toimitilojen kehittämisessä, josta seurasi julkinen investointi kulttuuritoiminnan fyysisiin puitteisiin. Rytmimusiikkiklusterin avoin ja jatkuvasti muuttuva muoto tarkoittaa, että sitä on hyvin vaikea määritellä. Näin ollen myös siihen liittyviä vaikutuksia on vaikea laskea ja merkityksiä hahmottaa. Toimijoiden näkökulmasta lienee olennaisinta, että rytmimusiikkiklusteriin liittyvät toiminnot sopivat luontevasti klusterikokonaisuuteen ja niistä on hyötyä toimijoille. Klusterin kasvamiseen liittyy kuitenkin se riski, että yhteistyö muuttuu vaikeammaksi ja vähemmän luontevaksi kuin mitä se tällä hetkellä on. 3. Rytmimusiikkiklusterin aluetaloudelliset vaikutukset Aluetaloudellisten vaikutusten laskemisessa on otettu huomioon seuraavat rytmimusiikkiklusterin osa-alueet: suurimmat festivaalit eli Provinssirock, Tangomarkkinat ja Vauhtiajot, ravintola/klubiiltojen elävän musiikin tapahtumat, Teoston keräämät maksut sekä tekijänoikeuskorvaukset. Rytmimusiikin koulutus-, tutkimus- ja kehittämistoiminta otettiin huomioon ainoastaan laadullisessa tarkastelussa toimialan luonteen vuoksi. Näin ollen Rytmimusiikkiklusterin laajemman määritelmän mukaan tässä tarkastelussa ei oteta suoraan huomioon kaikkia alan osa-alueita, kuten esimerkiksi tallenteita ja soittimien kauppaa. Vaikutus näihin osa-alueisiin tulee mukaan kuitenkin osittain kerroinvaikutusten kautta. Teostoon ilmoitettujen tietojen mukaan Seinäjoen postinumeroalueella asui vuonna 2010 noin 2,1 prosenttia (483 musiikintekijää) koko Suomen musiikintekijöistä. Seinäjoen postinumeroalueella 0,25 prosenttia väestöstä on musiikintekijöitä, kun vastaava osuus koko Suomessa on 0,42 prosenttia ja esimerkiksi Vaasan postinumeroalueella 0,19 prosenttia väestöstä. Musiikin julkisista käyttäjistä 2,9 prosenttia (906 käyttäjää) sijaitsi Etelä-Pohjanmaalla vuonna Seinäjoen postinumeroalueella sijaitsi vuonna 2010 noin 0,8 prosenttia (5 kustantajaa) koko Suomen kustantajista. Helsingin postinumeroalueella sijaitsi noin puolet koko Suomen kustantajista. Etelä- Pohjanmaan maakunnassa järjestettiin vuonna 2011 yhteensä 1695 elävän musiikin esitystä/keikkaa, mikä käsittää noin 4,1 prosenttia koko maan keikoista.

4 CGE RegFin-aluemallilla tehtyjen laskelmien perusteella rytmimusiikkiklusterilla on selvä vaikutus Etelä-Pohjanmaan talouteen. Tapahtumien vaikutus maakunnan talouteen on selvästi suurempi kuin itse tapahtumien liikevaihto vuonna Tapahtumien liikevaihdosta osa vuotaa maakunnan ulkopuolelle, mutta tapahtumakävijöiden kulutus paikkakunnalla jää pääosin maakuntaan. Tapahtumien vaikutus Etelä-Pohjanmaan talouteen on lähes 19 miljoonaa euroa. Ravintola/klubi-iltojen lipputulot, Teoston keräämät maksut ja tekijänoikeuskorvaukset vaikuttavat maakunnan talouteen noin 3,5 miljoonalla eurolla. Koulutus-, tutkimus- ja kehittämistoiminnan kokonaisvaikutuksia ei valitettavasti ollut mahdollista laskea käyttämällämme mallilla, koska suuri osa vaikutuksista on laadullisia. Koulutus-, tutkimus- ja kehittämistoiminnan suora vaikutus eli liikevaihto on Etelä-Pohjanmaalla noin 1,2 miljoonaa euroa vuodessa. Sen muodostavat useat eri toimijat, joita ovat: Taideyliopisto Sibelius-Akatemia, Taideyliopisto Sibelius-Akatemia/Rytmimusiikin professuuri, Taideyliopisto Sibelius-Akatemia/Professuuriin liittyvät hankkeet, Rytmi-instituutti, Frami Oy, Kansalaisopisto, Etelä-Pohjanmaan opisto, Selmu ry, Etelä-Pohjanmaan musiikkiopisto. Rytmimusiikin professuuriin liittyvistä hankkeista tähän tarkasteluun on otettu mukaan ainoastaan Etelä-Pohjanmaalla työllistävä osuus hankkeista, mikä pienentää hankkeiden liikevaihtoa selvästi. Suurin BKT-kerroin on Tangomarkkinoilla (7,1), missä yhden euron panostus tuottaa 6,1 euroa lisää aluetalouteen. Tangomarkkinoiden suurin kerroinvaikutus selittyy pääosin sillä, että Tangomarkkinoilla kävijät kuluttivat selvästi enemmän rahaa tapahtumapaikkakunnalla kuin Provinssirockin ja Vauhtiajojen kävijät. Vastaavasti Provinssirockin muita alhaisempi kerroinvaikutus (1,7) selittyy tapahtuman kävijöiden vähäisemmällä kulutuksella tapahtumapaikkakunnalla sekä vuodoilla alueen ulkopuolelle. Vauhtiajojen kerroinvaikutus on 4,0. Ravintola/klubi-iltojen lipputulojen, Teoston keräämien maksujen ja tekijänoikeuskorvauksien kerroinvaikutus on 1,1 eli yhden euroa panostus tuottaa 0,1 euroa lisää aluetalouteen. Mallilaskelmien mukaan rytmimusiikkiklusterilla on selvä vaikutus myös Etelä-Pohjanmaan työllisyyteen. Henkilötyövuosissa laskettuna Provinssirock, Tangomarkkinat ja Vauhtiajot työllistävät yhteensä 161 henkilöä. Itse tapahtumissa työskentelee paljon enemmän henkilöitä, mutta kyse on pääasiassa lyhytaikaisista työsuhteista, joten ne eivät ole verrattavissa henkilötyövuosiin. Ravintola/klubi-iltojen lipputulot, Teoston keräämät maksut ja tekijänoikeuskorvaukset vaikuttavat Etelä-Pohjanmaan työllisyyteen 45 henkilötyövuoden verran. Yhteensä tarkastellut osa-alueet työllistävät Etelä-Pohjanmaalla 206 henkilötyövuotta. Näiden lisäksi alalla työskentelee paljon vapaaehtoisia työntekijöitä. Arvioita rytmimusiikkiklusterin tulevaisuuden kehityksestä tiedusteltiin rytmimusiikkiverkoston jäseniltä e-lomakekyselyllä. Kysely lähetettiin 40 rytmimusiikkiverkoston jäsenelle. Vastauksia kyselyyn saatiin 22 kappaletta (vastausprosentti 55). Asiantuntijat arvioivat todennäköisimmät tulevaisuudenkehitykset toiminnoittain. Tapahtumatuotannon osalta vastaukset jakautuivat tasaisesti eri vaihtoehtoihin: vastaajista 57 prosenttia piti rytmimusiikkitapahtumien liikevaihdon kasvamista vuoteen 2020 mennessä keskimäärin 2-3 prosenttia vuodessa erittäin tai melko todennäköisenä; vastaajista 54 prosenttia piti uuden, liikevaihdoltaan noin miljoonan euron rytmimusiikkitapahtuman syntymistä erittäin tai melko todennäköisenä; vastaajista 50 prosenttia piti yhden suuren tapahtuman merkittävää hiipumista tai lopettamista erittäin tai melko todennäköisenä. Muiden toimintojen osalta arviot kohdistuivat selvemmin yhteen vaihtoehtoon. Vastaajista 83 prosenttia piti vaihtoehtoa Seinäjoki vakiinnuttaa vuoteen 2020 mennessä

5 asemansa klubitoiminnan keskuksena, mikä tarkoittaa klubi-iltojen ja lipputulojen kasvua vuoteen 2020 mennessä keskimäärin 2-3 prosenttia vuodessa erittäin tai melko todennäköisenä. Jopa 88 prosenttia vastaajista piti koulutus-, tutkimus- ja kehittämistoiminnan kasvamista noin 0,2 miljoonalla eurolla vuoteen 2020 mennessä erittäin tai melko todennäköisenä. Vastaajista 81 prosenttia piti vaihtoehtoa Rytmikorjaamon alueella toteutetaan merkittäviä investointeja vuoteen 2020 mennessä (kooltaan noin 3-4 miljoonaa euroa) erittäin tai melko todennäköisenä. CGE RegFin-mallilaskelmien perusteella tapahtumatuotannon liikevaihdon kehityssuunnalla on merkittävä vaikutus rytmimusiikkiklusterin vaikuttavuuteen. Jos tapahtumien liikevaihto kasvaisi hieman koulutus-, tutkimus- ja kehittämistoiminnan, klubitoiminnan ja investointien ohella, voisi rytmimusiikkiklusterin vaikuttavuus Etelä-Pohjanmaalla nousta tulevaisuudessa reilulla 6 miljoonalla eurolla ja reilulla 70 henkilötyövuodella nykytilanteeseen nähden. Mutta jos tapahtumatuotanto taantuisi, tietäisi se toimialan vaikuttavuuden laskua noin 1,4 miljoonalla eurolla ja 16 henkilötyövuodella, vaikka koulutus-, tutkimus- ja kehittämistoiminta, klubitoiminta ja investoinnit hieman kasvaisivatkin. 4. Rytmimusiikin epäsuorat merkitykset Kokonaisuutena rytmimusiikin muodostamalla ilmiöllä on vaikutuksia ja vähintäänkin voimakkaita merkityksiä sekä paikallisella, kansallisella ja jossain määrin kansainvälisellä tasolla. Lisäksi Rytmikorjaamo tilana sitoo vaikutuksia alueelle ja samalla se konkretisoi kehittämistoimintaa, joka muuten jäisi turhan abstraktiksi. Rytmimusiikin parissa toimivat organisaatiot ovat olleet varsin menestyksekkäitä hankkiessaan julkista rahoitusta hankkeilleen. Tähän on mitä ilmeisimmin vaikuttanut niiden kuuluminen isompaan kokonaisuuteen, rytmimusiikki-ilmiöön, joka on tuonut uskottavuutta niin kansallisten rahoituslähteiden kuin EU-tason rahoituslähteiden suhteen. Paikalliset toimijat ajattelevat myös, että liiketoiminnallisia yhteyksiä on helpompi solmia osana isompaa kokonaisuutta. Paikalliset toimijat puhuvat tässä yhteydessä usein rytmimusiikkiklusterista. Rytmimusiikki profiloi Seinäjokea kahdella tavalla. Ensinnäkin rytmimusiikkiin liittyvät toiminnot ovat osa osaamisperustaisen ja vetovoimaisen kaupungin kokonaisimagon muodostumista. Toiseksi rytmimusiikkikehittäminen profiloi Seinäjokea nimenomaan vireänä luovien alojen toimintaympäristönä. Rytmimusiikki nähdään merkittäväksi osaksi Seinäjoen profiloitumista tapahtumakaupunkina ja matkailijoiden sekä uusien osaajien houkuttelemista. Rytmimusiikin parissa toimivien, erityisesti av-alan, yritysten kasvaminen ja Rytmikorjaamon kehittyminen ovat nostaneet Seinäjoen nuppineulaksi kartalle alan toimijoiden parissa. Alueen toimijat pitävät Seinäjoen sijaintia sinänsä oivallisena, sillä se mahdollistaa luontevien live-esitysten jatkumoiden suunnittelemisen esimerkiksi ulkomaisia artisteja ja bändejä varattaessa. Rytmikorjaamo ja Seinäjoki ovat sopiva lisä Helsingin Tavastian, Tampereen Tullikamarin ja Oulun muodostamaan maantieteelliseen kokonaisuuteen. Lisäksi muuta av-alan yritystoimintaa ajatellen Seinäjoen etäisyys Helsingistä esimerkiksi junalla ei ole toimijoiden mielestä liian suuri. Paikallisella tasolla rytmimusiikin merkitys on ollut luovien toimialojen kehittämisilmapiirin muokkaamisessa myönteisempään suuntaan. Paikalliset toimijat ovat kokeneet, että luovilla toimialoilla itsessään on ymmärretty paremmin kehittymisen mahdollisuudet, mutta samaan aikaan rytmimusiikin asema on toimijoiden mielestä vahvistunut myös suhteessa muihin toimialoihin. Rytmimusiikin saadessa virallista asemaa elinkeinopoliittisena valttina ja

6 kehittämiskohteena sen uskottavuus on kohentunut. Rytmimusiikin nousulla on toimijoiden mielestä lisätty tietoisuutta myös yleisesti luovien toimialojen taloudellisesta potentiaalista. Rytmimusiikki ja Rytmikorjaamo tilana ovat tarjonneet kohtaamispaikan paikallisille kulttuuritoimijoille. Samalla ne ovat mahdollistaneet kehittäjätahojen ja kulttuuritoimijoiden kohtaamisen ja keskinäisen ymmärryksen ja tietoisuuden lisäämisen. Seinäjoella rytmimusiikin ympärille on muodostunut toimijoiden, toimintojen ja toiminta-ajatusten tiivistymä. Voidaan sanoa, että parhaimmillaan rytmimusiikki-ilmiö on antaessaan kehittämistavoitteille, ideoille ja toiminnoille sopivassa määrin yhtenäistävän muodon. 5. Tulosten tiivistys ja kommentointi: kulttuurin vaikutukset, merkitykset ja strateginen kehittäminen Mitattavien primääri- ja sekundaarivaikutusten sekä epäsuorien aluetaloudellisten merkitysten suhde on monimutkainen. Tämä näkyy hyvin tarkasteltaessa kolmen suurimman tapahtuman vaikutuksia ja merkityksiä. Primäärivaikutuksissa Provinssirockin vaikutukset, eli tapahtuman liikevaihto, on suurempi kuin Tangomarkkinoiden tai Vauhtiajojen. Provinssirockin sekundääriset vaikutukset, eli muu tapahtuman aikaan alueella tapahtuva kulutus ja palveluiden käyttäminen ja sitä kautta syntyvät vaikutukset aluetalouteen, ovat kuitenkin pienempiä kuin Tangomarkkinoiden tai Vauhtiajojen. Tämä voidaan selittää esimerkiksi kävijäprofiilien erilaisuudella. Tangomarkkinoiden ja Vauhtiajojen kävijöiden ikärakenne on vanhempi kuin Provinssirockissa ja kävijän käytettävissä olevat varat ovat keskimäärin suuremmat kuin nuorilla Provinssirockin kävijöillä. Olennaista on huomata, miten Provinssirockin asema korostuu epäsuorien merkitysten kohdalla. Provinssirockin kävijäkunta on nuorta (kävijöiden keski-ikä on 22 vuotta). Näin ollen Provinssirock muodostaa merkittävän imagonrakennuksen työkalun, jolla nuorta ja työelämään siirtyvää väestöä voidaan houkutella Seinäjoen seudulle muualta maasta. Vastaavasti Tangomarkkinoiden ja Vauhtiajojen asema osaajien houkuttelussa ei ole todennäköisesti yhtä suuri, vaan niiden osalta korostuvat suorat talousvaikutukset ja myös yleisesti tapahtumakaupunki-imagon ylläpitäminen. Rytmimusiikin tulevaisuuden skenaarioita tarkasteltaessa huomio kiinnittyy kahteen seikkaan. Ensinnäkin suurten tapahtumien ja paikallisen tapahtumatuotannon tulevaisuus on rytmimusiikin parissa toimivien vastaajien mielestä epävarma. Toimijoiden kesken ei ole selvää, mikä on tapahtumien tulevaisuus. Tämän voidaan tulkita johtuvan esimerkiksi tapahtumajärjestämisen murrostilasta tai mahdollisesti paikallisen toimintaympäristön tapahtumanjärjestämiselle asettamista rajoitteista. Toiseksi tulevaisuuden skenaarioissa oli havaittavissa selkeä luottamus siihen, että rytmimusiikkiin liittyvät kehittämistoimenpiteet ovat strategisesti merkittäviä ja että rytmimusiikki on omaksuttu yhdeksi alueellisen kehittämisen osa-alueeksi. Tähän viittasivat mm. selkeä luottamus siihen, että tutkimus- ja koulutustoimintaan tehdään alueella julkisia panostuksia. Lisäksi uskottiin siihen, että Rytmikorjaamon alueen infrastruktuuriin investoidaan jatkossa lisää. Tapahtumat muodostavat edelleen rytmimusiikin ytimen. Vaikka tämän ytimen ympärille muodostuu muita toimintoja, ne ovat edelleen riippuvaisia siitä, että alueella on vahvoja tapahtumia, jotka vastaavat hyvin suuresta osasta luovan talouden liikevaihtoa ja aluetaloudellisia vaikutuksia.

7 Lähteet ja kirjallisuus Frey, B.S Arts & Economics. Analysis & Cultural Policy. Second edition. Springer-Verlag, Berlin. Kainulainen, K Kunta ja kulttuurin talous. Tulkintoja kulttuuripääoman ja festivaalien aluetaloudellisista merkityksistä. Tampereen Yliopistopaino, Tampere. Khakee, A Kollaboratiivisen valtion haasteet. Teoksessa Kangas, A. & Virkki, J. (toim.) Kulttuuripolitiikan uudet vaatteet, Jyväskylän yliopistopaino, Jyväskylä. Seaman, B.A Economic Impacts of the arts. Teoksessa Towese, R. (toim.): A Handbook of cultural economics, Edward Elgar, Cheltenham. Throsby, D Economics and Culture. Cambridge University Press, Cambridge. Throsby, D The Economics of Cultural Policy. Cambridge University Press. Tohmo, T Kulttuuri ja aluetalous. Vaikutukset ja käyttäjien kokema hyöty. Jyväskylän yliopisto. Taloustieteiden tiedekunta, julkaisuja 131. Jyväskylä. Towse, R A Textbook of Cultural Economics. Cambridge University Press, Cambridge. Tuuri, H., Rumpunen, S., Kortesluoma, A. & Katajavirta, M Etelä-Pohjanmaan kesätapahtumat 2012, kävijäprofiili, kävijätyytyväisyys ja aluetaloudellinen vaikuttavuus. Seinäjoen ammattikorkeakoulu. Marraskuu 2012.