KOKEMUKSIA HULEVESIEN HALLINNAN JÄRJESTÄMISESTÄ VESIHUOLTOPÄIVÄT

Transkriptio

1 KOKEMUKSIA HULEVESIEN HALLINNAN JÄRJESTÄMISESTÄ VESIHUOLTOPÄIVÄT DI, KTM Henri Paatela ESITYKSEN SISÄLTÖ Lainsäädännölliset perusasiat hulevesien hallinnan järjestämisestä (lyhyesti): Hulevesien hallintana koskevat lainsäädännön muutokset Vaihtoehdot hulevesien hallinnan järjestämiseksi Kokemuksia/näkemyksiä(!) hulevesien hallinnan järjestämisestä kunnissa: 1. Yhden vai kahden toimijan mallia? -> Esitetään varovainen suositus 2. Hulevesimaksut vai verovarat? -> Esitetään varovainen suositus 3. Missä määrin hulevesimaksut ovat käytössä? 4. Määräytymisperusteiden soveltaminen käytännössä? 1

2 LAINSÄÄDÄNNÖLLISET PERUSASIAT HULEVESIEN HALLINNAN JÄRJESTÄMISESTÄ HULEVESIEN HALLINTAA OHJAAVAN LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET Hulevesien hallintaa koskeva lainsäädäntö muuttunut 2014 Kiteytys keskeisistä muutoksista (MRL ja VHL): Hulevesien hallinta ei ole vesihuoltoa (pois VHL:sta) Lähtökohtaisesti kokonaisvastuu hulevesien hallinnasta on siirretty kunnalla (MRL) Lainsäädäntö mahdollistaa huleveden viemäröntivastuun siirtämisen kunnalta vesilaitokselle (huleveden viemäröintiä käsitellään edelleen VHL:ssa) Perusteet tehdyille muutoksille: Lainsäätäjä haluaa edistä hulevesien suunnitelmallista hallintaa sekä käsittelyä syntypaikalla (imeytys, viivytys, jne.) Kaavoituksesta vastaavalla kunnalla on tähän parhaat työkalut 2

3 HULEVESIEN HALLINTAA OHJAAVAN LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET Muutosten jälkeen on kaksi vaihtoehtoista mallia hulevesien hallinnan järjestämiseksi kunnassa: VE0: Kunta vastaa yksin hulevesien hallinnan kokonaisuudesta VE1: Kunta vastaa hulevesien hallinasta, pl. hulevesien viemäröinti, joka siirretään vesilaitoksen hoidettavaksi VE1a: Hulevesiverkostot kunnan taseessa. Kunta ostaa laitokselta verkoston käytön ja ylläpidon palvelut. VE1b: Hulevesiverkostot laitoksen taseessa. Kunta ja vesilaitos laativat sopimuksen viemäröintivastuun siirtämisestä laitokselle. YHDEN VAI KAHDEN TOIMIJAN MALLI? VE0 VS VE1 3

4 TILANNE KENTÄLLÄ Tilanne kentällä: Siirtymävaihe uuteen lainsäädäntöön edelleen menossa Useimpia eri variaatioita testattu, mutta selkeästi osoitettavia parhaita käytäntöjä ei ole muodostunut (vielä?) Vaikea sanoa yksiselitteisesti missä tilanteessa mikäkin ratkaisu olisi perusteltu Tilanne (YLE): 44% prosenttia kunnista Haluavat ensin nähdä kuinka muut kunnat ratkaisevat hulevesijärjestelynsä Katsotaan vaihtoehtojen etuja ja haasteita tarkemmin VE0: KUNTA VASTAA HULEVESIEN HALLINNASTA EDUT JA HAASTEET Etuja: Yksi sovellettava laki, yksi vastuullinen, vähemmän rajapintoja! Toiminnan ohjaus ja rakenteiden muodostaman kokonaisuuden hallinta selkeämpää Vain yksi hulevesimaksu -> selkeä kuntalaisia kohtaan Haasteita: Vältytäänkö rajapinnoilta ja vastuiden määrittelyltä sittenkään? Esim. joudutaanko verkostojen käytön ja kunnossapidon palvelut ostamaan joka tapauksessa vesilaitokselta (palvelusopimuksella). Entä asiakasrekisterit, laskutus, ja asiakaspalvelu, jne.? Mikä on kunnan intressi erillisviemäröinnin edistämiseksi? Jätevesiviemäreissä kulkevat hulevedet ovat poistuneet kunnan hulevesijärjestelmästä vesilaitoksen ongelmaksi. Haluaako kuntaa investoida siihen, että se saa lisää hulevesiä hallittavaksi? Riittäkö MRL:n toive edistää luopumista hulevesien johtamisesta jätevesiviemäriin aikaansaamaan määrätietoisia käytännön toimia? Mikä on kunnan rahoitusinstrumentti uusien kaava-alueiden hulevesiviemärien rakentamiseksi? (Liittymismaksu ei ole käytettävissä). Hulevesimaksu halutaan poliittisista syistä pitää matalana, pystytäänkö sillä käytännössä toteuttamaan mahdollisesti kalliita verkostoinvestointeja? 4

5 VE1: VIEMÄRÖINTIVASTUU SIIRRETTY VESILAITOKSELLE Etuja: Usein nykykäytännön mukainen ratkaisu -> Vesilaitoksella valmiit käytännöt ja resurssit viemäröinnin käytön ja kunnossapidon hoitamiseksi Laajemmat rahoitusinstrumentit viemäröinnin kustannusten kattamiseksi; sekä liittymismaksu että perusmaksu käytettävissä Liittymismaksun kautta myös aiheuttamisperiaatetta käytännössä helpompi toteuttaa kun kunnan hulevesimaksun Vahva teknis-taloudellinen intressi erillisviemäröinnin edistämiseksi Sekaviemärien saneeraus sekä kiinteistöjen liittäminen jo rakennettuihin verkostoihin (tavoitteena putsarin tulokuorman pienentäminen ja tasaaminen) Haasteita: Hulevesien hallinta kahden lain piirissä Kahden toimijan jaettu vastuu synnyttää rajapintoja (hallinto, operointi, rahoitus, jne.) Kuntalaisille voi tulla kaksi erillistä hulevesimaksua (synkronointihaaste) Liittymissopimukset eivät välttämättä kunnossa? (yksityisoikeudellisen maksun periminen edellyttää sopimusta) Yleisten alueiden viemäröinnistä sopiminen (korvaukset, jne.) KANNANOTTO ORGANISOITUMISESTA Kumpikin päävaihtoehto on perusteltavissa Vaikea ottaa vahvasti kantaa -> usein kunnissa päädytään tutuimpaan toimintatapaan, tai odottamaan käytäntöjen muodostumista Yksi avaintekijä saattaisi olla (nykyisen käytäntöjen lisäksi) yhdyskuntarakenne ja huleveden viemäröinnin nykytila Eli, koska vesilaitoksella on paremmat intressit ja rahoitusvälineet huleveden viemäröinnin edistämiseksi (sekaviemäröinnin vähentämiseksi) VE1 on varteenotettava vaihto kunnassa, jossa: Taajama on tiivis, hulevesiviemäröintiä ja kiinteistöliittymiä on paljon, ja sekaviemäröintiä halutaan vähentää (Viemäröinti on nykyisellään vesilaitoksen hoidossa) VE0 on varteenotettava vaihto kunnassa, jossa: Yhdyskuntarakenne on väljä, hulevesiviemäröinti kattaa lähinnä yleisiä alueita, ja kiinteistöliittymiä on vähän (Kunnalla on kokemusta viemäröinnin hoitamisesta) Päätöksentekoa ohjaavia indeksejä esim. rakennuskannan tiheys ja hulevesiliittymien määrä 5

6 HULEVESIMAKSU VAI VEROVARAT? RAHOITUKSEN VAIHTOEHDOT Hulevesien hallinta aiheuttaa kunnalle kustannuksia - mm. hulevesijärjestelmien rakentaminen, käyttö ja kunnossapito, jne. Kustannukset voidaan kattaa joko verovaroin (talousarviossa hulevesien hallinnalle osoitetut määrärahat), tai erillisen hulevesimaksun- tai maksujen kautta (erikseen yksityis- ja julkisoikeudelliset maksut) Eli, kuntalainen maksaa sateesta tavalla tai toisella (joko läpinäkyvästi erillisen hulevesimaksun kautta, tai verojen kautta mahdollisesti vähemmän tiedostaen) 6

7 VERORAHOITUKSEN EDUT JA HAASTEET Rahoitus verovaroin: Edut: Helppo ratkaisu sekä poliittisesti että käytännössä! Ei tarvitse miettiä maksujen määräytymisperusteita ja niiden oikeudenmukaisuutta, selkeyttä, aiheuttamisperiaatetta, jne. Vältetään meidän kunnassa sateestakin maksetaan tyyppiset kommentit ja imagoriskit Haasteet: Määrärahat hulevesikustannusten kattamiseksi kerätään verojen kautta kaikilta kuntalaisilta Maksajina myös asema-kaava-alueen ulkopuolella asuvat, jotka hyötyvät hulevesien hallintarakenteista keskimäärin vähemmän kuin vaikutus-alueella sijaitsevat kiinteistöt (hyöty parhaimmillaankin välillinen) Lainsäädännön tavoittelema aiheuttamisperiaate ei toteudu minkään asteisesti Ei taloudellista kannustinta kiinteistökohtaisen hulevesien käsittelyn edistämiselle (lainsäädännön keskeinen tavoite on edistää syntypaikkakäsittelyä) HULEVESIMAKSUN EDUT JA HAASTEET Rahoitus hulevesimaksuilla: Edut: Hulevesimaksun kautta rahoitus kerätään vain hulevesijärjestelmän piirissä olevilta kiinteistöiltä, EI kaikilta kuntalaisista -> ensimmäinen askel aiheuttamisperiaatteen suuntaan Luodaan taloudellinen kannustin kiinteistökohtaiselle hulevesien hallinnalle (maksusta on mahdollista vapautua jos käsittelee hulevedet tontilla) Haasteet: Hulevesimaksu = jopa sateesta on maksettava -> poliittisesti hankala, leimataan herkästi rahastukseksi Haastavampi toteuttaa käytännössä: Kiinteistökohtaisen hulevesimaksulle tulee määrittää määräytymisperusteet, jotka ovat riittävän yksinkertaiset ja selkeät, mutta tavoittavat aiheuttamisperiaatetta riittävän yksinkertaisella, perusteltavalla ja oikeudenmukaisella tavalla -> käytännössä vaikeaa Peritäänkö sekä kunnan julkisoikeudellinen maksu että vesilaitoksen yksityisoikeudellinen, miten maksut sovitetaan yhteen, miten laskutus toteutetaan, jne. 7

8 KANNANOTTO HULEVESIMAKSUISTA Johtopäätös vertailusta: Vaikka hulevesimaksu on poliittisesti hankala ja jossain määrin haasteellinen toteuttaa, sen käytölle on selkeät perusteet Käyttöönotosta alkaa löytyä kokemusta ja ongelmat ovat ratkaistavissa Suositellaan maksun käyttämistä! Hulevesimaksua käyttöön otettaessa keskeistä on (yrittää) kommunikoida kuntalaisille, ettei kokonaismaksukertymä muutu Tähän tulee myös pyrkiä! Hulevesimaksuja ei tule käyttää rahoitusvajeiden paikkaamiseen. (Merkittävä imagotappion mahdollisuus) MISSÄ MÄÄRIN HULEVESIMAKSUJA ON KÄYTÖSSÄ? 8

9 HULEVESIMAKSUJEN KÄYTTÖ SUOMESSA? Ylen selvitys hulevesimaksuista Kattavuus 125 kuntaa, 90 % väestöstä HULEVESIMAKSUT SUOMESSA Hulevesimaksu käytössä tai selvittelyssä noin puolessa Suomen kunnista Toinen puolikas ei ole ottanut hulevesimaksua käyttöön, eikä suunnittelu sen käyttöön ottamista Perustelu: Haluavat ensin nähdä kuinka muut kunnat ratkaisevat hulevesijärjestelynsä Tarkoittaa siis käytännössä, ettei prosessia ole vielä aloitettu. EI poissulje maksun käyttöä tulevaisuudessa Prosessi on kesken -> liian varhaista arvioida miten laajasti tulee käyttöön, mutta liikettä on selvästi maksun käyttöönoton suuntaan Ei käytössä eikä suunnitteilla 44 % Käytössä 14 % Suunnitteilla 19 % Selvittelyssä 23 % Kokemusperäinen arvio: suurin osa prosessin aloittaneista on päätynyt jonkun tyyppisen hulevesimaksun käyttöön YLE : HULEVESIMAKSU: MITÄ MÄÄRÄYTYMIS- PERUSTEITA ON KÄYTÖSSÄ? 9

10 MITÄ MÄÄRÄYTYMISPERUSTEITA KÄYTÖSSÄ? Lainsäädännön (MRL) esittämät määräytymisperusteet ovat hulevesien hallinnan ratkaisut ja sijainti asemakaava-alueella VVY:n suosittelemat määräytymisperusteet: (yksityisoikeudellinen) Tontin pinta-ala, Kiinteistötyyppi, Läpäisevyyskerroin, ja Aluekerroin Kunnat ottaneet käyttöön lähes yksinomaan vain kiinteistötyypin ja kiinteistön pinta-alan : Korreloivat jossain määrin kiinteistöltä syntyvän hulevesimäärän-, ja sitä kautta hulevesien hallinnasta aiheutuvien kustannusten kanssa -> askeleita kohti aiheuttamisperiaatetta Selkeät ja perusteltavissa olevat Tarvittavat tiedot valmiiksi saatavilla Toteuttavatko lainsäädännön tavoitetta läpinäkyvyydestä ja aiheuttamisperiaatteesta määräraha vaihtoehtoa paremmin? Kyllä. Toteutettavissa myös käytännössä? Kyllä. MITÄ MÄÄRÄYTYMISPERUSTEITA KÄYTÖSSÄ? Läpäisevyyskerroin edistäisi aiheuttamisperiaatetta, mutta on käytännössä vaikea toteuttaa: Tarvittavaa dataa rajallisesti saatavilla Tulkintakysymyksiä vaikea välttää Kiinteistöjen olosuhteet muuttuvat Paikkatiedon tarjoamat mahdollisuudet kasvussa, mutta kuntien/laitosten resurssit monimutkaisen hinnoittelun toteuttamiselle rajalliset Aluekertoimen tarkoitus on edistää aiheuttamisperiaatteen toteutumista määrittämällä korkeammat maksut alueilla, joilla hulevesien hallinnan kustannukset ovat korkeat. Käytännössä ei juurikaan käytössä: Käytännössä vaikeaa jäljittää kustannustaso tietyllä alueella Halutaan pitää hinnoittelu yksinkertaisena Ei resursseja monimutkaiseen hinnoitteluun 10

11 YHTEENVETO YHTEENVETO Lakimuutoksen tavoite hyvä -> pitkällä tähtäimellä vie hulevesien hallintaa oikeaan suuntaan Hulevedet nousseet vahvasti keskusteluun, ei pelkästään vastuut ja maksut vaan laajemmin Kunnat laativat erilaisia hulevesiohjelmia ja selvityksiä hulevesien hallinnan periaatteista ja kehittämisestä Hulevesimaksu verovaroja suositeltavampi rahoitusinstrumentti mm. aiheuttamisperiaatteen paremman toteutumisen vuoksi Käyttöä jarruttaa poliittinen riski ja käytännön toteutuksen hankaluus Kiinteistökohtainen hulevesimaksun laskenta pidetään yksinkertaisena: yleisimmät määräytymisperusteet kiinteistötyyppi ja tontin pinta-ala Viemäröintivastuun siirtäminen laitokselle on perusteltua kunnissa, jossa verkostot ovat laajoja, kiinteistöliittymiä on paljon, ja erillisviemäröinnin edistäminen on prioriteetti 11

12 KIITOS! 12