POHJOIS-SUOMEN VESIHUOLTOPÄIVÄT

Transkriptio

1 POHJOIS-SUOMEN VESIHUOLTOPÄIVÄT VESIHUOLTOLAITOSTEN MAKSUJA KOSKEVAT OHJEET JA SUOSITUKSET -OPPAAN ESITTELY JYRI RAUTIAINEN 16.-, KEMI ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Hankkeen taustat ja tavoitteet 2. Vesihuoltolaitosten maksuja koskevat ohjeet ja suositukset oppaan esittely Yleiskuvas oppaasta ja keskeinen sisältö Lainsäädäntö ja yleiset hinnoitteluperiaatteet Vesihuollon maksutyyppit Mallidokumentit 3. Yhteenveto merkittävimmistä muutoksista/uusista painotuksista 1

2 HANKKEEN TAUSTAT Ensimmäinen versio Vesihuoltolaitosten maksuja koskevat ohjeet ja suositukset oppaasta valmistui 2001 Oppaan laatimisesta vastavasti Vesi- ja viemärilaitosyhdistyksen hallinto- ja talousneuvoston asettama työryhmä, joka koostui VVY:n, Kuntaliiton ja vesilaitosten edustajista. Oppaan tavoitteena on tukea laitosten johtoa vesihuoltopalvelujen hinnoittelua koskevissa kysymyksissä Oppaassa esitetään suosituksia vesi- ja viemärilaitosten perimistä maksuista, koskien mm. maksujen määräytymisperusteita, laskutusta, tiedotusta, sekä erilaisia erityistapauksia HANKKEEN TAUSTAT Alun perin vesihuoltolaitosten perimistä makuista on säädetty jätevesimaksulaissa (610/1973), sekä laissa yleisistä vesi- ja viemärilaitoksista (928/1977), ja vuodesta 2001 eteenpäin Vesihuoltolaissa (119/2001) Vesihuoltolakia muutettiin edellisen kerran vuonna 2014 (laki vesihuoltolain muuttamisesta 681/2014). Muutokset koskevat osittain myös vesihuoltolaitosten maksuja. Vesihuoltolain muutoksen johdosta maksuoppaan päivitys katsottiin tarpeelliseksi. Päivitystyötä varten VVY:n hallinto- ja talousneuvosto perusti Makoisa-ryhmän (vesihuoltolaitosten maksuja koskevia ohjeita ja suosituksia käsittelevä työryhmä), joka aloitti työskentelyn loppusyksyllä Makoisa ryhmä koostuu VVY:n, Kuntaliiton, Kilpailu- ja kuluttajaviraston, Vesilaitosten ja konsultin edustajista. 2

3 LAKIMUUTOKSEN KESKEISET MAKSUJA KOSKEVAT MUUTOKSET Vesihuoltolain vuoden 2014 muutoksen tavoitteena on varmistaa turvallisten ja kohtuuhintaisten vesihuoltopalvelujen saatavuus, sekä parantaa hulevesien hallintaa. Vesihuoltolaitosten maksujen osalta merkittävimmät muutokset ovat a) huleveden viemäröinnin irrottaminen vesihuollon käsitteestä sekä tähän liittyvät maksujärjestelymuutokset (18 ja 19 ) b) korostus investointien rahoittamisesta vesimaksuilla kerätyillä varoilla (18 ) c) sekä aikaisempaa voimakkaampi painotus muiden kuin käyttömaksujen asettamisesta erisuuriksi alueilla, joilla palvelujen tuottamisen kustannukset poikkeavat toisistaan (19 ). (Vesihuoltolakiopas, 2015). MUUT MUUTOKSET Lainsäädännöstä kumpuavien muutosten lisäksi vuoden 2016 versio sisältää joukon pienempiä päivityksiä, jotka heijastelevat alan parhaiden käytäntöjen kehitystä viimeisen vuosikymmenen aikana 3

4 VESIHUOLTOLAITOSTEN MAKSUJA KOSKEVAT OHJEET JA SUOSITUKSET OPPAAN ESITTELY YLEISTÄ OPPAASTA LAINSÄÄDÄNTÖ JA YLEISET HINNOITTELUPERIAATTEET YLEISTÄ Oppaan tavoitteena on esittää a) lainsäädännön asettamat vaatimukset koskien vesihuoltopalvelujen hinnoitteluun, b) sekä vuosien varrella vesihuoltokentällä kehittyneet alan parhaat käytännöt Vaikka lainsäädäntö (vesihuoltolaki) ohjaa vesihuoltopalvelujen hinnoittelua, lainsäädännön raamit ovat monilta osin väljät ja mahdollistavat erilaisten käytäntöjen kehittymisen Opas pyrkii selkeyttämään vesihuoltopalvelujen hinnoittelua yhdistämällä lainsäädännön asettamat raamit ja suuntaviivat, sekä vesihuoltokentän parhaat käytännöt, konkreettisiksi ohjeiksi ja suosituksiksi 4

5 YLEISTÄ Oppaassa esitetyt ohjeet ovat pääasiassa suosituksia, joita vesilaitokset voivat soveltaaa omaan kontekstiinsa hyvää harkintaa käyttäen. Yleisiä sitovia ohjeita on vain vähän. Julkaisu on tarkoitettu ensisijaisesti vesihuoltolain mukaisten vesihuoltolaitosten käyttöön, ja siinä esitetyt suositukset koskevat ensisijaisesti asutusta tai asutukseen rinnastettavaa toimintaa MAKSUJA KOSKEVA LÄINSÄÄDÄNTÖ Vesihuoltolaki ohjaa vesihuoltopalvelujen hinnoittelua. Lainsäädännön ohjaus on tarpeen ottaen huomioon a) veden merkityksen välttämättömyyshyödykkeenä, b) sekä vesihuoltolaitosten luonnollisen monopoliaseman. Vesihuoltolaitoksen maksuja käsitellään Vesihuoltolain luvussa 4. Vesihuoltolaitosten taloushallinto. Maksujen kannalta luvun keskeisimmät pykälät 18 Maksujen yleiset periaatteet 19 Maksut 19 a Korvaus yleisten alueiden huleveden viemäröinnistä 5

6 MAKSUJA KOSKEVA LÄINSÄÄDÄNTÖ Muita maksujen kannalta oleellisia pykäliä ovat mm. 20 (Vesihuollon eriyttäminen kirjanpidossa) 20 a (Vesihuoltolaitoksen toimintakertomus) 20 c (Tilinpäätöstietojentoimintakertomuksen, toimitusehtojen ja tunnuslukujen julkistaminen), joilla pyritään edistämään hinnoittelun kustannusvastaavuutta ja läpinäkyvyyttä YLEISET HINNOITTELUPERIAATTEET Vesihuoltolain, sekä alan parhaiden käytäntöjen pohjalta voidaan esittää vesihuoltopalveluita koskevat yleiset hinnoitteluperiaatteet. Nämä ovat: Kustannusvastaavuus* Kohtuullinen tuotto sijoitetulle pääomalle Maksuperusteiden läpinäkyvyys* Maksujen kohtuullisuus ja tasapuolisuus Ohjausperiaate Maksujen ymmärrettävyys Maksujen ennakoitavuus * Erityisesti kustannusvastaavuuden ja läpinäkyvyyden periaatteita on korostettu vuoden 2014 lainsäädäntö uudistuksessa 6

7 YLEISET HINNOITTELUPERIAATTEET: VUODEN 2014 LAINSÄÄDÄNTÖUUDISTUKSEN KOROSTUKSET Vuoden 2014 lainsäädäntöuudistuksen keskeiset korostukset liittyvät kustannusvastaavuuden periaatteeseen: Investointien rahoittamisesta vesimaksuilla kerätyillä varoilla: Vesihuoltotoiminnan tulee olla kokonaisuudessaan maksutulorahoitteista. Tämä koskee sekä vuosittaisia toimintamenoja että investointeja. Investointien rahoittaminen maksutuloilla edellyttää ennakoivaa maksupolitiikkaa. Muiden kuin käyttömaksujen asettamisesta erisuuriksi alueilla, joilla palvelujen tuottamisen kustannukset poikkeavat toisistaan (=alueellinen aiheuttamisperiaate): Alueellisen aiheuttamisperiaatteen mukaan kiinteistön vesimaksun tulisi vastata kiinteistöstä vesihuoltolaitokselle aiheutuvia kustannuksia. Tämä tarkoittaa, että alueella, jolla vesihuollon järjestäminen on muuhun toiminta-alueeseen verrattuna kalliimpaa, tulisi myös vesimaksujen olla korkeammat. ALUEELLINEN AIHEUTTAMISPERIAATE Arviolta noin % vesihuollon kustannuksista selittyy yhdyskuntarakenteen tiiviydellä (Hautala, 1992) Väljästi rakennettu pientaloalue edellyttää laajempia vesihuoltoverkostoja kerrosneliötä kohden kuin tiivisti asuttu kerrostaloalue, jolloin myös verkostojen rakentamis- ja ylläpitokustannukset ovat korkeammat Muita alueen kustannustasoon vaikuttavia tekijöitä ovat: Alueen etäisyys rakennettuun verkostoon (määrittää tarvittavien runkolinjojen pituuden) Sekä rakentamisolosuhteet, erityisesti maaperä ja maaston muodot. 7

8 ALUEELLINEN AIHEUTTAMISPERIAATE (JATKUU) Alueelliseen aiheuttamisperiraatteen soveltaminen käytäntöön tarkoittaa toiminta-alueen jakamista noin 1-4 vyöhykkeeseen, jolle kullekin määritetään alueen kustannustasoa kuvaava kerroin. Esim.: Alue 1 Keskusta: aluekerroin 1 Alue 2 Lähiö: aluekerroin 1,25 Alue 3 Haja-asutusalue: aluekerroin 1,35 Alue 4 Etäinen haja-asutusalue: aluekerroin 1,4 Periaatteen soveltaminen käytäntöön edellyttää vesilaitoksen toiminta-alueen paikallisten erityispiirteiden huomioimista. Hyvä harkinta ja kontekstin ymmärtäminen ovat siten keskeisiä alueellisen aiheuttamisperiaatteen käyttöön otossa. ALUEELLISEN AIHEUTTAMISPERIAATEEN SOVELTAMINEN KÄYTÄNTÖÖN 8

9 VESIHUOLTOLAITOSTEN MAKSUJA KOSKEVAT OHJEET JA SUOSITUKSET OPPAAN ESITTELY VESIHUOLTOPALVELUISTA PERITTÄVÄT MAKSUT VESIHUOLLON MAKSUTYYPIT: KÄYTTÖ-, PERUS-, LIITTYMIS-, JA PALVELUMAKSUT Vesihuoltolain 19 :n mukaan vesihuoltolaitoksen tulee periä vesihuollosta käyttömaksua. Käyttömaksun on oltava sama koko toiminta-alueelle. Muita maksuja lainsäädäntö ei suoraan edellytä. Vesihuoltolain 19 :n mukaan liittymismaksua, perusmaksua ja muita maksuja voidaan periä vesihuoltopalvelujen käyttäjiltä, mikäli se on tarpeen kustannusten oikean kohdentamisen tai aiheuttamisperiaatteen vuosi, taikka muusta vastaavasta syystä. Käytännössä näin usein on. Käyttö-, perus-, ja liittymismaksu suositellaan perittäväksi erikseen talousvedelle, jätevedelle ja hulevedelle. Tämä edistää läpinäkyvyyden ja kustannusvastaavuuden toteutumista eri palvelujen välillä. 9

10 KÄYTTÖMAKSU Käyttömaksu peritään kiinteistön käyttämän veden ja poisjohdettavan jäteveden perusteella Käyttömaksuilla on tarkoitus kattaa vesihuoltolaitoksen muuttuvat kustannukset Käyttömaksu veloitetaan yksikköhinnaltaan samansuuruisena kaikilta lain soveltamisalaan kuuluvilta liittyjiltä kulutuksen suuruudesta ja kiinteistön tyypistä riippumatta. Viemäröinnin käyttömaksussa voidaan huomioida jäteveden määrä ja laatu. PERUSMAKSU Perusmaksun määräytymisperusteen lähtökohta on kiinteistön liittymästä laitokselle aiheutuvien kiinteiden kustannusten kattaminen. Kiinteät kustannukset syntyvät vesihuoltojärjestelmien ja toimitusvalmiuden ylläpidosta, ja ne on katettava riippumatta siitä paljonko asiakkaat käyttävät vettä. Kiinteistökohtaisen perusmaksun laskennassa yleisimmin käytettyjä määräytymisperusteita ovat kiinteistön tyyppi, kerrosala, käyttötarkoitus, kiinteistön varaama vesimäärä, sekä tontin rakennusoikeus ja/tai pinta-ala. 10

11 PERUSMAKSU (JATKUU) Perusmaksun laskennassa voidaan käyttää alla olevaa kaavaa Kaavan sijasta maksuperusteena voidaan käyttää myös mittarikokoa, joka kuvastaa kiinteistön suurinta käyttömahdollisuutta, eli ns. potentiaalista vedenkulutusta LIITTYMISMAKSU Liittymismaksun määräytymisperuste on kiinteistön liittymisestä laitokselle aiheutuva investointikustannus Kiinteistökohtaisen liittymismaksun laskennassa käytetyimpiä määräytymisperusteita ovat kiinteistön tyyppi, kerrosala, käyttötarkoitus, kiinteistön varaama vesimäärä, sekä tontin rakennusoikeus ja/tai pinta-ala HUOM! Aiheuttamisperiaate liittymismaksun laskennassa: Lainsäädännön tulkinnan mukaan huomattavatkin alueelliset erot liittymismaksuissa ovat tasapuolisuuden ja kohtuullisuuden näkökulmasta hyväksyttäviä, mikäli ne perustuvat suoraan toteutuneisiin rakennuskustannuksiin (KHO:2015:34) Vesihuoltolaitoksen on pystyttävä jälkikäteen osoittamaan liittymismaksun määräytymisperusteena käytetyt rakennuskustannukset liittyjälle 11

12 LIITTYMISMAKSU (JATKUU) Liittymismaksun laskennassa voidaan käyttää alla olevaa kaavaa Kaavan sijasta maksuperusteena voidaan käyttää myös mittarikokoa, ja pientalojen kohdalla kiinteitä maksuluokkia (1-3 maksuluokkaa) LIITTYMISMAKSU (JATKUU) Kaavan sijasta maksuperusteena voidaan käyttää myös mittarikokoa, ja pientalojen kohdalla kiinteitä maksuluokkia (1-3 maksuluokkaa) 12

13 HULEVESIMAKSU Hulevesimaksun taustalla on uudistus Maankäyttö- ja rakennuslain 103 uudistus (682/2014), jossa vastuu hulevesien hallinnasta on siirretty kunnalle Laki uudistuksen mukaan kunnalla on oikeus periä hulevesimaksua kiinteistöiltä, jotka sijaitsevat kunnan hulevesijärjestelmän vaikutusalueella Kunnan julkisoikeudellisen hulevesimaksun laskenta on kuvattu tarkemmin Kuntaliiton Julkisoikeudellisen hulevesimaksun määrittäminen julkaisussa (Kuntaliitto 2015). HULEVEDEN VIEMÄRÖINNIN SIIRTÄMINEN VESIHULTOLAITOKSELLE, HULEVESIVIEMÄRIMAKSU Hulevesien viemäröintivastuu voidaan siirtää kunnalta vesihuoltolaitokselle, jolloin vesihuoltolaitoksella on oikeus kattaa sille aiheutuvat kustannukset erillisellä hulevesien viemäröintimaksulla. Mikäli hulevesiviemäröinti siirretään kunnalta vesihuoltolaitokselle, tulee viemäröinnistä laatia sopimukset liittyneiden kiinteistöjen kanssa. Vesilaitoksen perimä huleveden viemäröintimaksu on yksityisoikeudellinen maksu Vesihuolto tulee eriyttää kirjanpidossa kunnan tai yrityksen muista toiminnoista, minkä lisäksi hulevesien tulee olla eriytettynä vesihuollon kirjanpidossa Hulevesiviemäriverkoston kertaluontoiset rakentamiskustannukset on suositeltavaa kattaa liittymismaksulla ja eriytetyssä kirjanpidossa esitetyt jatkuvat kustannukset vuosittaisella perusmaksulla. Vesihuoltolain 19 :n mukaan laitos voi periä myös käyttömaksua huleveden viemäröinnistä. 13

14 HULEVEDEN VIEMÄRÖINNIN LIITTYMISMAKSU ESIM. Oheisessa taulukossa on esimerkki laskentakaava huleveden viemäröinnin liittymismaksun määräytymisperusteeksi Perusmaksun määräytymisperusteeksi voi käyttää samaa kaavaa, mutta vaihtaa liittymismaksun yksikköhinta perusmaksun yksikköhinnaksi Muitakin määräytymistapoja voi käyttää! HULEVEDEN JOHTAMINEN JÄTEVESIVIEMÄRIIN Lainsäädäntöuudistuksen yksi tavoite hulevesien hallinnan parantamiseksi on ollut edistää luopumista hulevesien johtamisesta jätevesiviemäriin Vesihuoltolaitos voi periä kiinteistöltä selvästi korotettua maksua, mikäli hulevesiä johdetaan jätevesiviemäriin 14

15 PALVELUMAKSUT Liittymis-, perus-, ja käyttömaksujen lisäksi vesihuoltolaitos veloittaa asiakkaita laitoksen suorittamista erillispalveluista, kuten esimerkiksi lisä- ja erillisvesimittareiden asentamisesta, sekä tonttijohtojen rakentamisesta ja liitostyöstä. Palvelumaksujen perusteet esitetään erillisessä palvelumaksuhinnastossa. Vesihuoltolaitoksen monopolitoimintaan liittyvien palvelujen (mm. tonttijohdon liitostyöt ja vesimittarin luenta) hinnoittelussa lähtökohtana on palvelun tuottamisesta vesihuoltolaitokselle aiheutuvat kustannukset ja toiminnan yleiset kustannusten kattaminen, sekä kohtuullisen tuoton tarjoaminen sijoitetulle pääomalla. Aiheuttamisperiaatteen mukaisesti palvelumaksut voivat olla eri alueilla erisuuruiset. Siltä osin kun vesilaitos tarjoaa palveluita myös kilpailluilla markkinoilla, tulee hinnoittelun vastata markkinahinnoittelua häiriöiden välttämiseksi. VESIHUOLTOLAITOSTEN MAKSUJA KOSKEVAT OHJEET JA SUOSITUKSET OPPAAN ESITTELY MAKSUJEN SUUNNITTELU 15

16 MAKSUJEN SUUNNITTELUN PÄÄPERIAATTEET Pääsääntönä maksujen suunnittelussa on, että: a) Jatkuvat kustannukset (tuloslaskelman menoerät eli materiaalit ja palvelut, henkilöstökulut, poistot, ja rahoituskulut) katetaan vuosittaisilla jatkuvilla maksuilla, joita ovat käyttö- ja perusmaksut b) Kertakustannukset, eli investoinnit, katetaan joka käyttö- ja perusmaksulla, tai liittymismaksulla, riippuen siitä minkä tyyppisestä investoinnista on kyse: 1. Ensisijaisesti uusia liittyjiä palvelevat investoinnit, esim. vesihuoltoverkoston rakentaminen uudelle asuinalueelle, katetaan uusilta liittyjiltä perittävillä liittymismaksuilla 2. Koko asiakaskuntaa palvelevat investoinnit, esim. jätevedenpuhdistamoinvestoinnit tai verkoston saneerausinvestoinnit, katetaan kaikilta liittyjiltä perittävillä perus- ja käyttömaksuilla (poistojen kautta) Käyttö-, perus-, ja liittymismaksut määritetään erikseen vedelle, jätevedelle, ja huleveden viemäröinnille LIITTYMISMAKSUN TASON MÄÄRITTÄMINEN Rakennettavalta alueelta kerättävillä liittymismaksutuloilla on pystyttävä kattamaan alueen vesihuoltoverkostojen rakentamiskustannukset. Liittymismaksun yksikköhinta asetetaan tasolle, jolla tämä toteutuu. Alueelliset erot liittymismaksuissa ovat tasapuolisuuden ja kohtuullisuuden näkökulmasta hyväksyttäviä, mikäli ne perustuvat suoraan toteutuneisiin rakennuskustannuksiin (KHO:2015:34) Vesihuoltolaitoksen on pystyttävä perustelemaan liittymismaksujen alueelliset erot rakentamiskustannuksilla. (eli jälkikäteen osoittamaan liittymismaksun määräytymisperusteena käytetyt rakennuskustannukset liittyjälle). 16

17 PERUS- JA KÄYTTÖMAKSUN TASON MÄÄRITTÄMINEN Perus- ja käyttömaksujen tasojen suunnittelussa lähtökohtana on pidetty kiinteiden kustannusten kattamista perusmaksuilla ja muuttuvien kustannusten käyttömaksulla. Suoraan kustannuksista johdettuna tämä tarkoittaisi perus- ja käyttömaksun suhdetta 80/20. Käytännössä käyttömaksun osuuden on kuitenkin oltava suurempi, jotta asiakkaalle tarjotaan riittävä taloudellinen kannustin veden vastuulliselle käytölle. Toisaalta, käyttömaksun on oltava sama koko toiminta-alueella, joten suuri käyttömaksun osuus vähentää mahdollisuutta toteuttaa lainsäädännön aiheuttamisperiaatetta. Käyttömaksun osuus ei siis saa olla liian suuri. Suuntaa-antavana yleisohjeena voidaan pitää 50/50 jakoa perus- ja käyttömaksun välillä. Tämä mahdollistaa aiheuttamisperiaatteen toteutumisen, mutta säilyttää samalla taloudellisen kannustimen veden vastuulliselle käytölle. Lopullinen jako suunnitellaan paikallisten olosuhteiden perusteella. MAKSUJEN TASOJEN MÄÄRITTÄMINEN TAPAHTUU KASSAVIRTAMALLINNUKSELLA Maksujen määrittäminen tasolle, joka kattaa kaikki vesihuoltotoiminnan kustannukset, mutta ei johda tarpeettoman korkeisiin vesihuoltomaksuihin, edellyttää vesilaitokselta pitkäjänteistä ja harkitsevaa taloussuunnittelua. Huomiota tulee kiinnittää erityisesti: Liittyjämäärän ja liittymisasteen kehitykseen Sopivan saneerausinvestointitason arviointiin Suurten kertainvestointien riittävän aikaiseen huomioimiseen maksuissa, Yhteiskunnan yleiseen taloudelliseen kehitykseen, joka määrittelee inflaation kautta sekä toimintamenojen että pääomakustannusten tulevaisuuden kehitystä Maksujen säätäminen nykytilanteen ja tulevaisuuden näkymien kannalta oikealla tasolle edellyttää käytännössä laitoksen talouden kassavirtapohjaista mallintamista vähintään vuosikymmeneksi eteenpäin Maksuja, ja laitosten taloutta ylipäätänsä, koskevan läpinäkyvyyden lisääntyessä, oikean tasoiset ja hyvin perustellut vesimaksut ovat tärkeä osa laadukasta ja luottamusta herättävää vesilaitostoimintaa. 17

18 VESIHUOLTOLAITOSTEN MAKSUJA KOSKEVAT OHJEET JA SUOSITUKSET OPPAAN ESITTELY MALLIDOKUMENTIT MALLIDOKUMENTIT (NÄISTÄ LYHYESTI) Oppaasta löytyy seuraavanlaisia mallidokumentteja Mallihinnasto (liittymis-, perus- ja käyttömaksut) Palvelumaksuhinnaston malli Mallilasku Vesihuollon kustannukset ja maksut alueittain -havainnekuva 18

19 VESIHUOLTOLAITOSTEN MAKSUJA KOSKEVAT OHJEET JA SUOSITUKSET OPPAAN ESITTELY YHTEENVETO YHTEENVETO MERKITTÄVIMMISTÄ MUUTOKSISTA/UUSISTA PAINOTUKSISTA Investointien rahoittaminen vesimaksuilla kerätyillä varoilla (18 ), ilman tukia (suositeltavaa laatia pitkäaikaiset talousennusteet vesimaksujen oikean tason määrittämiseksi) Läpinäkyvyys (kirjanpidon eriyttäminen) Alueellisen aiheuttamisperiaatteen huomioiminen (kustannusvastaavuus): muiden kuin käyttömaksujen asettamisesta erisuuriksi alueilla, joilla palvelujen tuottamisen kustannukset poikkeavat toisistaan (19 ). (Vesihuoltolakiopas, 2015). Huleveden viemäröinnin irrottaminen vesihuollon käsitteestä sekä tähän liittyvät maksujärjestelymuutokset (18 ja 19 ) 19

20 KIITOS, KYSYMYKSIÄ? 20