Viitasaaren, Kinnulan ja Pihtiputaan m matkailuselviitys 2016

Transkriptio

1 KEHITTÄMISYHTIÖ WITASS OY Viitasaaren, Kinnulann ja Pihtiputaan matkailuselvitys 2016 LOPPURAPORTTI FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P285177

2 LOPPURAPORTTI 1 (55) Sisällysluettelo 1 Johdanto Tiivistelmä Tulokset Kotitalouskysely Vastaajien taustatiedot Käsitykset kotiseudusta matkailukohteena Kuntalaisten käyntikohteet Mitä kunnasta puuttuu? Suhtautuminen kotiseutuun matkailukohteena Miten kunta muuttuu tulevaisuudessa? Vierailijat ja rahankäyttö Matkailijakysely Vastaajien taustatiedot Matkaan liittyvät taustatiedot Matkasta päättäminen ja tietolähteet Saapuminen seudulle Matkaseura Majoittuminen Harrastukset ja muu tekeminen seudulla Matkailijoiden rahankäyttö Matkailijoiden mielipiteet seudusta matkakohteena Mökkiläiskysely Vastaajien taustatiedot Vapaa-ajan asunto Vapaa-ajan asunnon vuokraaminen Kiinnostus käyttää palveluja Etätyöt Yleiset näkemykset kunnan ja liike-elämän palvelujen kehittämisestä Hankintojen kohdentuminen Tulevat korjaukset ja rakentaminen Vapaa-ajan asukkaiden palveluiden käyttö ja ostot Yrityskysely Vastanneet yritykset Yritysten arviot matkailuliikevaihdon kehittymisestä vuoden Matkailun toimialarakenne ja matkailun osuus Matkailun taloudelliset vaikutukset... 50

3 LOPPURAPORTTI 2 (55) Kuvaluettelo Kuva 1. Kotitalouskyselyn vastausten jakaantuminen (N=163) Kuva 2. Vastaajien talouden tyyppi (N=154) Kuva 3. Vastaajien ikäjakauma (N=163) Kuva 4. Vastaajien ammattiryhmä (N=163) Kuva 5. Vastaajien arviot kotiseudusta matkailukohteena (N= ) Kuva 6. Tuttavien ja sukulaisten käynnit eri käyntikohteissa ja tapahtumissa viimeisen 12 kuukauden aikana (N=132) Kuva 7. Sanapilvi kunnasta puuttuvista asioista (N=97) Kuva 8. Suhtautuminen kotiseutuun matkailukohteena matkailun tärkeyden, matkailijoiden palvelun, vieraiden kokemuksen sekä yleismielikuvan seudusta perusteella (N= ) Kuva 9. Arviot kunnan muuttumisesta tulevaisuudessa seutukohtaisesti (N=156) Kuva 10. Arviot kunnan muuttumisesta tulevaisuudessa kuntatasolla Kuva 11. Matkan pääasiallinen tarkoitus seudulla (N=602) Kuva 14. Sanapilvi tarkemmista syistä tulla seudulle Kuva 13. Aiemmat vierailut seudulla (N=598) Kuva 14. Matkasta päättämisen ajankohta (N=596) Kuva 15. Tärkeimmät tietolähteet (N=589) Kuva 16. Sanapilvi lähtöalueista Kuva 17. Matkailijoiden käyttämät kulkuneuvot (N=599) Kuva 18. Vastaajien matkaseura (N=598) Kuva 19. Majoituspaikat (N=590) Kuva 20. Harrastukset ja tekeminen (N=563) Kuva 21. Sanapilvi matkailijoita kiinnostavista nähtävyyksistä Kuva 22. Päiväkävijöiden, maksullisessa majoituksessa yöpyvien, sukulaisten ja tuttavien luona yöpyvien sekä omalla vapaa-ajan asunnolla yöpyvien rahankäytön suhteellinen jakaantuminen Kuva 23. Matkailijoiden mielipiteet kohteista ja palveluista (N=573) Kuva 24. Uudelleenvierailuaikeet talvella ja kesällä (N=573) Kuva 25. Sanapilvi syistä tulla alueelle uudelleen kesällä Kuva 26. Sanapilvi syistä tulla alueelle uudelleen talvella Kuva 27. Vapaa-ajan asunnon sijaintikunta (N=438) Kuva 28. Päärakennuksen pinta-ala (N=432) Kuva 29. Vapaa-ajan asunnon varustelu (N=429) Kuva 30. Mitä palveluja haluaisitte käyttää vapaa-ajan asuntonne sijaintikunnassa (N=286) Kuva 31. Sanapilvi seudulle toivotuista palveluista Kuva 32. Etätyön potentiaali vapaa-ajan asunnolla Kuva 33. Sanapilvi toimenpiteistä etätyömahdollisuuksien kehittämiseksi Kuva 34. Vapaa-ajan asunnon rakentamiseen ja kunnostamiseen liittyvien hankintojen tekeminen mökkikunnasta tai sen naapurikunnasta viimeksi kuluneiden 12 kuukauden aikana (N=415) Kuva 35. Muiden vapaa-ajan asunnolla käytettyjen tavaroiden ja palvelujen hankintojen tekeminen mökkikunnasta tai sen naapurikunnasta viimeksi kuluneiden 12 kuukauden aikana (N=413) Kuva 36. Suunnitelmat tehdä vapaa-ajan asuntoon liittyvää peruskorjausta, remonttia tai uudisrakentamista (N=423) Kuva 37. Vastanneet yritykset kunnittain (N=55) Kuva 38. Yritysten arviot matkailuliikevaihdon kehittymisestä 2016 (N=32)

4 LOPPURAPORTTI 3 (55) Taulukkoluettelo Taulukko 1. Matkailumenojen jakaantuminen... 1 Taulukko 2. Matkailijoiden käyttämät rahamäärät kunnittain (miljoonaa euroa)... 2 Taulukko 3. Matkailutyöllisyys toimialoittain... 2 Taulukko 4. Palkkatulo ja verotulovaikutukset seudulla... 3 Taulukko 5. Arviot kotiseudusta matkakohteena kunnittain Taulukko 6. Kuntalaisten keskimääräiset käynnit eri käyntikohteissa viimeisen 12 kuukauden aikana (N=156) Taulukko 7. Yhteenveto rahankäytöstä ja yöpymisistä kunnittain Taulukko 8. Tuttavien ja sukulaisten luona yöpyvien rahankäytön jakauma (M ) matkailijakysely mukaan Taulukko 9. Matkailijakyselyyn vastanneiden taustatiedot Taulukko 10. Matkan pääasiallinen tarkoitus kunnittain Taulukko 11. Vastaajien useimmin mainitsemat tapahtumat Taulukko 12. Maksullisessa majoituksessa yöpyvien matkailumenot vuositasolla menoluokittain Taulukko 13. Päiväkävijöiden käyttämät summat kunnittain (miljoonaa euroa) Taulukko 14. Matkailijoiden mielipiteet kohteista ja palveluista kunnittain Taulukko 15. Kiinnostus käyttää palveluja kunnittain Taulukko 16. Kesämökit seudulla (Tilastokeskus) Taulukko 17. Vapaa-ajan asunnon käyttö (yöt keskimäärin) Taulukko 18. Vapaa-ajan asunnon käyttö (henkilöt keskimäärin/yöpymiskerta, vuosikeskiarvot) Taulukko 19. Vapaa-ajan asukkaiden rahankäyttö keskimäärin päivässä Taulukko 20. Ulkopaikkakuntalaisten vapaa-ajan asukkaiden vuodessa käyttämät rahamäärät yhteensä Taulukko 21. Mökkitalouskohtainen keskimääräinen rahankäyttö Taulukko 22. Vaikutukset rakennusalalle vastaajien arvioiden mukaisesti Taulukko 23. Vastausten jakauma toimialoittain Taulukko 24. Toimialaan kuuluvien yritysten liikevaihto ja vapaa-ajan asukkaiden osuus liikevaihdosta yritysten antamien arvioiden mukaan Taulukko 25. Seudun kuntien toimipaikat, liikevaihto sekä työllistävyys kunnittain Taulukko 26. Vapaa-ajan asumisen vaikutukset rakennusalalle Taulukko 27. Vastanneiden yritysten lukumäärät toimialoittain Taulukko 28. Toimipaikat, henkilöstömäärä ja liikevaihto seudulla Taulukko 29. Matkailun osuus liikevaihdosta ja vertailu muihin tutkimuksiin Taulukko 30. Matkailumenojen (välitön) jakaantuminen menolajikohtaisesti Taulukko 31. Matkailumenojen (välitön) jakaantuminen matkailijaryhmittäin kunnittain Taulukko 32. Matkailutulo ja -työllisyys toimialoittain menomenetelmän mukaisesti (sis. alv) Taulukko 33. Matkailutulo ja -työllisyys kunnittain menomenetelmän mukaisesti (sis. alv) Taulukko 34. Palkkatulo ja verotulovaikutukset seudulla... 52

5 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY LOPPURAPORTTI 1 (52) Matkailun tulo- ja työllisyysselvitys 1 Johdanto Tämä tutkimus on toteutettu Kehittämisyhtiö Witas Oy:n toimeksiannosta vuosina Tutkimuksen toteuttajana oli FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy. Tutkimuksen yhteyshenkilöinä olivat matkailupäällikkö Tarja Pasanen Witas Oy:stä sekä Markku Nissi ja Pauli Santala FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:stä. Tutkimuksen päätavoitteena oli selvittää matkailun tulovaikutuksia seudun kunnissa (Viitasaari, Pihtipudas ja Kinnula). Matkailutulo ja -työllisyys on laskettu tässä tutkimuksessa tulo- ja menomenetelmällä. Vertailtavuuden vuoksi tulokset on laskettu menomenetelmän mukaisesti vastaavalla tavalla kuin edellisessä tutkimuksessa vuonna 2010 (Jyväskylän ammattikorkeakoulu). Lisäksi tutkimuksessa on esitetty tulo- ja menomenetelmän mukainen vertailu. Tutkimuksen tiedonkeruu toteutettiin helmikuun 2016 ja tammikuun 2017 välisenä aikana. 2 Tiivistelmä Matkailijoiksi on tässä tutkimuksessa laskettu omilla ja tuttavien vapaaajanasunnoilla vierailevat ulkopaikkakuntalaiset, sukulaisten ja tuttavien luona yöpyvät vieraat, maksullisissa majoituspaikoissa yöpyvät sekä ulkopaikkakuntalaiset päiväkävijät, jotka eivät yövy seudulla. Kaikilla matkailijaryhmillä on merkittävä taloudellinen vaikutus seudulle ja sen kunnille. Suurin vaikutus tulee päiväkävijöistä, koska heidän lukumääränsä on varsin suuri. Päiväkävijät käyttävät merkittävästi rahaa vierailunsa aikana, mutta rahankäytössä voi olla suurta vaihteluakin riippuen siitä onko päiväkävijä läpikulku-/ohikulkumatkalla vai tuleeko hän seudulle esimerkiksi jonkin tapahtuman vuoksi tai tekemään ostoksia. Erilaisilla tapahtumilla on positiivista vaikutusta myös muuhun elinkeinoelämään. Yhteensä suoraa matkailutuloa kertyi näin ollen 48,5 miljoonaa euroa menomenetelmän mukaan. Edellisen tutkimuksen vertailukelpoinen matkailutulo oli 46 miljoonaa euroa, joten siihen verrattuna matkailutulo on kasvanut 2,5 miljoonaa euroa. Yli puolet matkailumenoista kohdistui vähittäiskauppaan. Majoitus- ja ravitsemuspalveluiden osuus on noin neljännes. Taulukko 1. Matkailumenojen jakaantuminen Toimialat Yhteensä (sis alv) M % Majoitus- ja ravintolapalvelut 11,4 24 % Vähittäiskauppa (sis. huoltoasemat) 28,2 58 % Aktiviteetit/harrastukset 3,0 6 % Muut 5,9 12 % YHTEENSÄ 48,5 100 %

6 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY LOPPURAPORTTI 2 (52) Kunnittain tarkasteltuna Viitasaaren osuus matkailutulosta oli menomenetelmän mukaisesti 29,8 miljoonaa euroa, Pihtiputaan 12,8 miljoonaa euroa ja Kinnulan 3,2 miljoonaa euroa. Yöpyvät matkailijat käyttivät rahaa 3,46 miljoonaa euroa, tuttavien ja sukulaisten vieraat 7,54 miljoonaa euroa, vapaa-ajan asukkaat 6,98 miljoonaa euroa sekä päiväkävijät 30,5 miljoonaa euroa. Maksullisessa majoituksessa yöpyvien, tuttavien ja sukulaisten vieraiden sekä päiväkävijöiden osalta on tapahtunut kasvua edelliseen tutkimukseen verrattuna. Vapaa-ajan asukkaiden tuoma matkailutulo on kasvanut myös hieman edellisestä tutkimuksesta. Taulukko 2. Matkailijoiden käyttämät rahamäärät kunnittain (miljoonaa euroa) Kunnat Yöpyvät matkailijat M Tuttavien ja sukulaisten luona yöpyvät M Vapaa-ajan asukkaat M Päiväkävijät M Yhteensä (sis alv) M Viitasaari 1,63 4,30 4,57 19,3 29,8 Pihtipudas 0,99 2,40 1,49 10,6 15,5 Kinnula 0,85 0,84 0,92 0,6 3,2 YHTEENSÄ 3,46 7,54 6,98 30,50 48,5 Matkailun työllistävä vaikutus seudulla on kokonaisvaikutuksineen 278 henkilötyövuotta, josta 196 on välittömiä työllisyysvaikutuksia ja välillisiä on yhteensä 82 henkilötyövuoden verran. Työllisyyden kautta johdettuja palkkatulovaikutuksia kertyi yhteensä 11,5 miljoonaa euroa ja niistä tuloveroja 2,4 miljoonaa euroa. Taulukko 3. Matkailutyöllisyys toimialoittain Toimialat Välitön työllisyys htv Välillinen työllisyys htv Työllisyys yhteensä htv Majoitus- ja ravitsemuspalvelut Vähittäiskauppa (sis. huoltamotoiminta ja muut ostokset) Muut matkailulle tyypilliset palvelut YHTEENSÄ

7 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY LOPPURAPORTTI 3 (52) Taulukko 4. Palkkatulo ja verotulovaikutukset seudulla Välitön Välillinen Yhteensä Palkkatulovaikutukset, milj. 8,1 3,4 11,5 Verotulovaikutukset, milj. 1,7 0,7 2,4

8 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY LOPPURAPOR RTTI 4 (52) 3 Tulokset Tässä luvussa esitetään tulokset tutkimusosioittain matkailijakyselystä, mökkiläiskyselystä sekä yrityskyselystä. kotitalouskyselystä, 3.1 Kotitalouskysely Kotitalouskyselyssä tutkittiinn asukkaiden ja heidän lomavieraidensa (tuttavat, sukulaiset) toiveita ja tarpeita liittyen vapaa-aikaan ja lomanviettoonn seudulla. Lisäksi selvitettiin kotitalouksissa vierailleiden määriä ja heidän rahankäyttöäänn vierailunsa aikana Vastaajien taustatiedot Kotitalouskyselyyn saatiin yhteensä 1666 vastausta, jotka jakaantuivat seuraavasti kunnittain. Kuva 1. Kotitalouskyselyn vastausten jakaantuminen (N=163). Vastaajat olivat pääasiassaa keski-ikäisiä tai vanhempia, kahden hengenn taloudessa asuvia henkilöitä. Vastaajissa oli eniten eläkeläisiä ja seuraavaksi eniten työntekijöitä (Kuvat 1,, 2 ja 3). Vastaajista 424 % oli miehiä ja 58 % naisia. Kuva 2. Vastaajien talouden tyyppi (N= 154).

9 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY LOPPURAPOR RTTI 5 (52) Kuva 3. Vastaajien ikäjakauma (N=163). Kuva 4. Vastaajien ammattiryhmä (N=163).

10 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY LOPPURAPOR RTTI 6 (52) Käsitykset kotiseudusta matkailukohteena Vastaajia pyydettiin arvioimaan kotiseutuaan matkailukoh hteena viisiportaisellaa asteikolla (5=erittäin hyvä 1= erittäin huono). Vastaajat arvioivatt kotiseutunsa viihtyisyyttä, kuntaa asuin- ja elinympäristönä, yleistä ilmapiiriä ja ihmisten ystävällisyyttä sekä asiakaspalveluita varsin hyviksi. Sen sijaan julkinen liikenne asuinkuntaan ja vierailukohteiden mielenkiintoisuus sekä matkailukohteena arvioitiin heikoksi. sen sisällä, nähtävyyksien ja kotiseudun vetovoimaisuuss Kuva 5. Vastaajien arviot kotiseudusta matkailuko hteena (N= = ). Eri kuntien vastaukset poikkesivat toisistaan osin o merkittävästikin. Julkinenn liikenne asuinkunnan sisällää sai heikkoja arvioita kaikissa kunnissa, mutta varsinkin Kinnulassa arviot olivat Viitasaarta jaa Pihtipudasta negatiivisempia. Suurimpia eroja koettiin saavutettavuudessa julkisella liikenteellä asuinkuntaan, jossa myös Kinnulan asukkaiden arviot olivat selvästi negatiivisempia. Eroja oli myös tapahtumien mielenkiintoisuudessa, ruokapaikkojenn viihtyisyydessä ja laadussaa sekä kauppapalveluiden saatavuudessa.

11 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY LOPPURAPORTTI 7 (52) Taulukko 5. Arviot kotiseudusta matkakohteena kunnittain. Viitasaari Pihtipudas Kinnula (N=91) (N=49) (N=23) Kunta asuin- ja elinympäristönä 4,1 3,8 4,1 Kotiseudun viihtyisyys 4,2 3,9 4,3 Kotiseudun vetovoimaisuus 3,5 3,1 3,0 matkailukohteena Nähtävyyksien ja vierailukohteiden 3,3 2,9 2,8 mielenkiintoisuus Tapahtumien mielenkiintoisuus 3,5 3,5 2,8 Ruokapaikkojen viihtyisyys ja laatu 3,4 3,4 3,0 Kauppapalveluiden saatavuus 3,8 3,4 3,2 Kauppapalveluiden monipuolisuus 3,6 3,2 3,0 Asiakaspalvelu kotiseudulla 3,9 3,6 3,7 Yleinen ilmapiiri ja ihmisten ystävällisyys 3,9 3,8 4,0 Asuinkunnan saavutettavuus 3,5 3,6 3,0 Julkinen liikenne asuinkuntaan 3,1 3,2 1,3 Julkinen liikenne asuinkunnan sisällä 2,3 1,9 1,5 Opasteet, viitoitukset, tienumeroinnit jne. 3,6 3,5 3, Kuntalaisten käyntikohteet Kuntalaisten suosimia käyntikohteita arvioitiin keskimääräisten käyntien perusteella vuositasolla. Kansallispuistot tai muut luontokohteet olivat suosituimpia, jossa keskimääräiset käyntikerrat vaihtelivat 3-5 käyntikerran välillä viimeisen vuoden aikana. Vastauksissa oli varsin paljon hajontaa, joten keskiarvojen eroista ei voida tehdä pitkälle meneviä johtopäätöksiä. Taulukko 6. Kuntalaisten keskimääräiset käynnit eri käyntikohteissa viimeisen 12 kuukauden aikana (N=156). Viitasaari (N=91) Pihtipudas (N=49) Kinnula (N=23) YHTEENSÄ Markkinatapahtuma 2,7 1,9 1,4 2,3 Musiikki/-viihdetapahtuma 2,6 2,1 2,3 2,4 Museo/näyttely 2,0 1,4 1,1 1,8 Teatteri 1,6 1,3 2,5 1,6 Urheilutapahtuma 3,5 1,8 2,8 2,8 Kansallispuisto tai muu luontokohde 4,5 3,7 4,9 4,3

12 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY LOPPURAPOR RTTI 8 (52) Kysyttäessä mihin käyntikohteisiin ja tapahtumiin asukkaat ovat vieneet vieraitaan viimeisen vuoden aikana, painottuivat vastauksissaa markkinatapahtumat, kansallispuistot /viihdetapahtumat. tai muut luontokohteet sekä musiikki- Jokin muu -vastauksissa onn runsaasti metsään, luontoonn ja vesistöön sekä seurakuntaan ja kirkkoon liittyviä avoimia kommentteja. Lisäksi on jonkin verran yksittäisiin aktiviteetteihin, kuten frisbeegolfiin, uimahalliinn sekä kalastukseen, liittyviä kommentteja. Kuva 6. Tuttavien ja sukulaisten käynnit eri käyntikohteissa ja tapahtumissaa viimeisen 12 kuukauden aikana (N=132) Mitä kunnastaa puuttuu? Asukkailla oli mahdollisuus esittää näkemyksiään kunnasta k puuttuvista palveluistaa tai muista tekijöistä. Allaa esitetään sanapilvi esiin nousseista aiheista. Sanapilvessä suurella tekstillä esitettyjä sanoja tai kommentteja esiintyy eniten. Eniten puuttuviksi palveluiksi listattiin erityisesti liikenne, elokuvateatteri, uimahalli, ravintolapalvelut sekä erikoisliikkeet. Työllisyyttä (työpaikkoja) toivottiin myös lisää.

13 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY LOPPURAPORTTI 9 (52) Kuva 7. Sanapilvi kunnasta puuttuvista asioista (N=97) Suhtautuminen kotiseutuun matkailukohteena Asukkaat pitävät matkailua yleisesti tärkeänä ja myönteisenä. Selkeä enemmistö (86 %) on sitä mieltä, että matkailu on tärkeää tai erittäin tärkeää kunnan kehityksen kannalta. Edelliseen tutkimukseen verrattuna matkailun merkitys asukkaiden silmin on selkeästi noussut. Reilut puolet (55 %) vastaajista oli sitä mieltä, että matkailijoita palvellaan ja opastetaan hyvin tai erittäin hyvin. Edelliseen tutkimukseen verrattuna matkailijoiden palvelun ja opastamisen arvioidaan parantuneen jonkin verran. Vierailijoiden arvioidaan kokevan asuinkunnan matkailukohteena neutraalina: noin puolet (49 %) arvioi kokemuksen olleen erinomainen ja kolmannes (33 %) neutraalin. Edelliseen tutkimukseen verrattuna vierailijoiden kokemusten arvellaan parantuneen. Yleismielikuva asuinkunnasta arvioidaan olevan pääosin hyvä. Vajaa puolet (46 %) vastaajista arvioi sen erinomaiseksi tai hyväksi. Edelliseen tutkimukseen verrattuna yleismielikuva seudusta on säilynyt liki samalla tasolla.

14 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY LOPPURAPOR RTTI 10 (52) Kuva 8. Suhtautuminen kotiseutuun matkailukohteena matkailun tärkeyden, matkailijoiden palvelun, vieraiden kokemuksen sekä yleismielikuvan seudusta perusteella (N= ) Miten kunta muuttuu tulevaisuudessa? Kysyttäessä kuinka asukkaat arvioivat kuntansa muuttuvan tulevaisuudessa. Seututasolla tarkasteltuna vajaa puolet vastaajista arvioi asioiden tilan pysyvän jokseenkin muuttumattomana ja reilut neljäsosa arvioi kehityksen menevänn nykyistä parempaan suuntaan. Kuva 9. Arviot kunnan muuttumisesta tulevaisuudessa seutukohtaisesti (N=156). Kuntatasolla tarkasteltuna suurin osa vastaajista on o sitä mieltä, että asioiden tila pysyy jokseenkin muuttumattomana (41-51 %). Kinnulassa kehitys nähdäänn

15 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY LOPPURAPOR RTTI 11 (52) hieman pessimistisemmin kuin Pihtiputaalla ja Viitasaarella. nähdäänn positiivisimmin. Pihtiputaalla kehitys Edelliseen tutkimukseen verrattunaa Viitasaaren ja Pihtiputaan osaltaa kehityspessimistien osuus on vähentynyt, mutta toisaalta Kinnulassa jonkinn verran lisääntynyt.. Kuva 10. Arviot kunnan muuttumisesta tulevaisuudessa kuntatasolla Vierailijat ja rahankäyttö Sukulais- ja tuttavavierat ailijoiden määrää arvioitiin kotitalouskyselyyn vastanneiden arvioiden perusteella. On huomioitava, että vierailijoiden rahankäyttöä arvioidaan kotitalouksien antamien arvioiden pohjalta, ei vierailijoiden. Erikseen tehtyyn matkailijakyselyyn vastasii 87 henkilöä, jotka ilmoittivat yöpyvänsä tuttavien tai sukulaisten luona. Heidän ilmoittamansaa päivittäinen rahankäyttö olii jonkin verran pienempi kuinn isäntien arvioima. Vastauksista on karsittu selkeimmät yliarvioinnit pois, sillä osin yöpymisten määrissä sekä rahankäytössä oli osalle vastaajista vaikeuksia arvioida tietoja. Rahankäyttö arvio on saatu laskemalla keskiarvo isäntien ja vieraiden arvioimistaa rahamääristä. Kotitalouksissa yöpyvät vierailijat ovat usein merkittävä matkailijaryhmä. Edelliseen tutkimukseen verrattuna kotitalouksissa yöpymisten määrä on kasvanut Viitasaarella, vähentynyt Pihtiputaalla ja Kinnulassa se on säilynyt likimain samalla tasolla. t Sukulais- ja tuttavavierailuja arvioitiin olevan vuoden aikana arviolta yhteensä vuorokautta, josta Viitasaarella on noin vrk, Pihtiputaalla vrk ja Kinnulassa vrk. Vieraiden taloudellinen merkitys seudulle arvioitiin keskimääräisten vuosittaisten vieraiden, vierailun keston (yöpymiset) sekä päivittäisen rahankäytön perusteella. Arvion mukaan sukulais- ja tuttavavierailijat jättävät seudulle yhteensä noin 7,5 miljoonaa euroa vuositasolla. Tästä Viitasaaren osuus on 4,3 miljoonaa, Pihtiputaan 2,4 miljoonaa ja Kinnulan 0,,84 miljoonaa euroa vuodessa.

16 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY LOPPURAPORTTI 12 (52) Taulukko 7. Yhteenveto rahankäytöstä ja yöpymisistä kunnittain Viitasaari (N=91) Pihtipudas (N=49) Kinnula (N=23) Kotitalouksien määrä (2015) YÖPYMISET KOTITALOUKSISSA Ulkopaikkakuntalaiset yöpyvät vierailijat hlö / vuosi 7,3 7,3 11,7 Ulkopaikkakuntalaisten keskimääräiset yöpymisvuorokaudet / kerta 4,7 4,5 3,7 Ulkopaikkakuntalaisten yöpymisvrk/kotitalous 34,9 32,6 43,3 Ulkopaikkakuntalaisten yöpymisvrk yhteensä RAHANKÄYTTÖ JA KULUTUS Vieraiden rahankäyttö /hlö/päivä 36,9 37,1 26,4 Yöpyvien vierailijoiden rahankäyttö kotitalouksissa yhteensä M 4,3 2,4 0,84 Taulukko 8. Tuttavien ja sukulaisten luona yöpyvien rahankäytön jakauma (M ) matkailijakysely mukaan. % M Ravintolat 21 % 1,6 Ruoka kaupasta 29 % 2,2 Muut ostokset 31 % 2,3 Aktiviteetit ja hyvinvointipalvelut 8 % 0,6 Muu rahankäyttö seudulla 11 % 0,8 YHTEENSÄ 100 % 7,5

17 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY LOPPURAPORTTI 13 (52) 3.2 Matkailijakysely Matkailijakysely toteutettiin helmikuun 2015 ja tammikuun 2016 välisenä aikana, jotta saatiin katettua tärkeimmät sesongit. Matkailijakyselyn tiedonkeruu tapahtui alueen yritysten kautta ja vastauksia saatiin yhteensä 609 kpl Vastaajien taustatiedot Seudun matkailijat ovat tyypillisesti iäkkäämpiä yli 50-vuotiaita, pieni- ja keskituloisia ja pariskuntia. Lapsiperheiden osuus on vajaa kolmannes. Taulukko 9. Matkailijakyselyyn vastanneiden taustatiedot. % Ikäryhmittäin alle 20 vuotta 4, vuotta 10, vuotta 17, vuotta 19, vuotta 25,3 yli 60 vuotta 22,2 Ammattiryhmittäin Johtavassa asemassa oleva 12,7 Toimihenkilö 23,1 Työntekijä 27,7 Maatalousyrittäjä 1,2 Muu yrittäjä 7,0 Opiskelija, koululainen 6,3 Eläkeläinen 17,8 Jokin muu 4,3 Talouden tyypeittäin Yhden hengen talous 16,0 Kahden hengen talous 48,9 Talous, jossa on alle 18-vuotiaita lapsia 29,0 Muu aikuistalous 6,1 Talouden bruttoansioiden mukaan kuukaudessa Alle , , , ,1 yli ,3

18 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY LOPPURAPOR RTTI 14 (52) Matkaan liittyvät taustatiedot Matkan pääasiallinen tarkoitus on valtaosaltaan vapaa-ajan matka. Myös läpikulkumatkojen osuus on kohtuullisen suuri verrattuna muihin matkustamisen tarkoituksiin. Taulukko 10. Matkan pääasiallinen tarkoitus kunnittain. Vapaa-ajan matka Työmatka Yhdistetty työ- ja vapaa-ajan matka Läpikulkumatka Muuu Viitasaari 74 % 3 % 7 % 13 % 3 % Pihtipudas 63 % 5 % 5 % 24 % 4 % Kinnula 68 % 0 % 5 % 5 % 21 % YHTEENSÄ 68 % 4 % 6 % 18 % 4 % Aikaisempaan tutkimukseenn verrattuna suhteellisissa osuuksissa tarkoituksen mukaan ei ole tapahtunut merkittäviä ä muutoksia. matkan Kuva 11. Matkan pääasialline en tarkoitus seudulla ( N=602). Kysyttäessä tarkempaa syytä matkaan saatiin 524 erilaistaa vastausta. Selvästi merkittävin syy oli sukulais-- mökkeilyyn yleensä sekä tapahtumist ssa käyntiin. tai tuttavavierailu. Muut yleisimmät syyt liittyivätt omalla mökillä käyntiin,

19 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY LOPPURAPOR RTTI 15 (52) Kuva 12. Sanapilvi tarkemmista syistä tulla seudulle. Vastaajista kolme neljäsosaaa oli vieraillut seudullaa aiemminkin. Vajaa kymmenes oli vieraillut yhden kerran ja reilu kymmenesosa ei kertaakaan aiemmin. Kuva 13. Aiemmat vierailut seudulla (N= =598) Matkasta päättäminen ja tietolähteet Vastausten jakauma kysymyksessä: Koska päätitte tälle matkalle lähtemisestä? painottui alle kuukausi sitten tehtyihin päätöksiin. 1-6 kuukautta sitten matkapäätöksen tehneitä oli 30 %. Vajaa kymmenesosa oli tehnyt päätöksiä yli 6 kuukautta sitten.

20 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY LOPPURAPOR RTTI 16 (52) Kuva 14. Matkasta päättämisen ajankohta (N=596). Tietolähteistä tärkeimmät olivat omat sukulaiset tai ystävät. aikaisemmat kokemukset, internet sekä Kuva 15. Tärkeimmät tietolähteet (N=589). Kyselyyn vastanneista matkailijoista valtaosa lähti matkallee Jyväskylästä, Oulun seudulta ja pääkaupunkiseudulta. Huomioitava on, että osa vastaajista oli läpikulkumatkalla.

21 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY LOPPURAPORTTI 17 (52) Kuva 16. Sanapilvi lähtöalueista.

22 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY LOPPURAPOR RTTI 18 (52) Saapuminen seudulle Selvästi yleisin kulkuneuvo on henkilöauto. Matkailuautolla kymmenesosa. saapuneitaa oli vajaaa Jokin muu -vaihtoehdon suurehko osuus selittyy sillä, että vaihtoehdoissa ei ollut moottoripyörää, paketti-, kuorma- eikä rekka-autoa. Kuva 17. Matkailijoiden käyttämät kulkuneuvot (N=599) Matkaseura Useimmat olivat matkalla perheensä kanssa. Toiseksi suurimman osuuden muodostavat muut ystävät/ /tuttavat. Yksinmatkustavien osuus oli noin joka kymmenes. Kuva 18. Vastaajien matkaseura (N=598).

23 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY LOPPURAPOR RTTI 19 (52) Majoittuminenn Vastaajista majoittujia oli 57,1 %, muut olivat päiväkävijöp öitä. Vähän yli puolet majoittujista ei käyttänyt maksullisia majoituspal lveluja vaan yöpyi tuttavien tai sukulaisten luona tai omallaa vapaa-ajan asunnollaan. Jokin muu vastauksissaa painottui leirintäalue, joka puuttui vastausvaihtoehdoista, näitä oli noin 8 % kaikista vastanneista. Osa ilmaiseksi majoittujista sisältyy myös jokin muu vaihtoehdon valinneisiin. Siellä oli mainittu mm. matkailuauto/vaunu, teltta,, oma talo, sukulaisten mökki. Kuva 19. Majoituspaikat (N= =590).

24 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY LOPPURAPOR RTTI 20 (52) Harrastukset ja muu tekeminen seudulla Vastaajilta kysyttiin heidän harrastuksiin seudulla. osallistumistaan (tai aikomuksiaan) osallistua eri Selvästi eniten tekemisessää painottui ostosten tekeminen (76 %). Muiden tekemisten osalta painottuivat kalastuss (24,5 %), vaellus ja retkeily (23,5 %), kulttuuri (16,7 %) sekä vesiretkeily (14,6 %). Kuva 20. Harrastukset ja tekeminen (N= =563). Kohdassa muu urheilu-/liikuntalaji mainittiin yhteensä 577 harrastettua asiaa. Näistä eniten mainittiin kävely/lenkkeily/juoksu ( 15), uinti (13) sekä frisbeegolff (5). Muutamia mainintoja saivat myös keilaus (3), kuntosalii (3), tennis (3) sekä maastopyöräily/pyöräily (4). Kohdassa jokin muu mainittiin yhteensä 80 harrastettua asiaa. Näistä enitenn mainittiin ruokailu/syöminen/kahvila (13), marjastus/sienestys (6), geokätköily (4) sekä saunominen (4). Vastaajilta kysyttiin myös erikseen nähtävyyksistä, tapahtumista ja aktiviteeteista seudulla. Vastaajien joukossa oli myös sellaisia, jotka eivät aikoneet tutustua/osallistua nähtävyyksiin, tapahtumiin tai aktiviteetteihin. Seuraavassa on koottu yhteenvetoa kunnittainn saatujen vastaustenn painotuksista. Viitasaaren nähtävyyksistä matkailija mainitsivat useimmin kirkon (27), Savivuoren näkötorneineen (33) sekä Karoliinan Portaat (15). Yksittäisinä ä kohteina mainittiin myös järvet ja maisemat (17), keskusta (13) sekä Huopanankoski (9). Aktiviteeteista eniten kiinnostivat kalastus (15),( uintii

25 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY LOPPURAPOR RTTI 21 (52) uimahallissa tai vesistössä (11) sekä luonnossa liikkuminen hiihto nousivat esiin (molemmissa 7 mainintaa). (7). Myös keilaus ja Pihtiputaalla mainituimmat yksittäiset nähtävyyde t olivat Keihäsmuseo ja patsaatt (20), Keramiikkapaja (13), Niemenharju (12), Putaanportti (12) sekä museo (6). Muita yksittäisiä (alle 5 mainintaa per kohde) saivat järvet, rantaraitti sekä Manta/Niemenharjun lava. Aktiviteeteista enitenn nousivatt esiin kalastus (6), luontopolut (5), kesätapahtumia. ruokailu/shoppailu (4). Lisäksi kohtaan mainittiin yksittäisiää Kinnulann osalta matkailijoiden vastaukset jäivät j vähäisiksi. Yksittäisinä ä nähtävyyksinä mainittiin Salamajärven kansallispuisto ja kirkko. Yksittäisinä ä aktiviteetteina mainittiin kalastus. Tapahtumis sta keskeisimmäksi mainittiinn Kinnula-päivät (5).. Seuraavassa kuvassa esitetään matkailijoiden ilmoittamat koko seudun osalta. kohteet sanapilvenä Kuva 21. Sanapilvi matkailijoita kiinnostavista nähtävyyksistä.

26 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY LOPPURAPORTTI 22 (52) Kohtalaisen suuri osa vastaajista ei osannut vastaamishetkellä sanoa, mihin tapahtumaan he ovat osallistuneet tai aikovat osallistua. Vastaajat mainitsivat usein myös toisen kunnan tapahtumia. Seuraavassa taulukossa on kaikkien vastaajien yleisimmin mainitsemat tapahtumat. Taulukko 11. Vastaajien useimmin mainitsemat tapahtumat. Mainintoja Markkinat (Wilma markkinat 17 kertaa) 27 Keihäskarnevaalit 17 Riihirock 13 Kesäteatteri 12 Musiikin aika 10 Traktorijazzit 8 Messut 8 Tanssit 8 Muut tapahtumat 7 Kinnula-päivät 6 Kalavestivaalit 5 Mid Finland Truck Meeting 5 Konsertti 4 Juhannusjuhlat 4 Toripäivät 3 Elämää maaseudulla 2

27 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY LOPPURAPORTTI 23 (52) Matkailijoiden rahankäyttö Matkailijoiden rahankäytön arvioimiseksi laadittiin luokittelu: päiväkävijät, maksullisessa majoituksessa yöpyvät, sukulaisten tai tuttavien luona yöpyvät sekä omalla mökillä käynti. Päiväkävijät käyttivät rahaa seudulla keskimäärin noin 39 euroa per henkilö vuorokaudessa. Eniten rahaa käytettiin muihin ostoksiin (35 %) ja toiseksi eniten ravintoloihin (22 %) ja ruokiin kaupasta (22 %). Päiväkävijöiden rahankäyttö poikkesi Viitasaaren ja Pihtiputaan osalta: Viitasaarella kävijät käyttivät 50,3 euroa per henkilö/vrk ja Pihtiputaalla 44,5 euroa per henkilö/vrk. Kinnulan osalta ei saatu aineistoa päiväkävijöiden rahankäytöstä. Aiemmassa tutkimuksessa päiväkävijän rahankäytöksi arvioitiin 20 euroa per henkilö/vrk, joka vaikuttaa realistiselta käytettäväksi tässäkin tutkimuksessa. Maksullisessa majoituksessa yöpyvät matkailijat käyttivät rahaa keskimäärin 68 euroa per henkilö vuorokaudessa. Eniten rahaa kului yöpymiseen (57 %), ravintolaan (13 %) ja kauppaostoksiin (14 %). Muihin ostoksiin kului noin kymmenesosa päivän menoista (9 %). Hieman tarkemmin tarkasteltuna hotellissa tai motellissa yöpyvien osalta keskimääräinen kulutus oli 88 euroa henkilöä kohden vuorokaudessa (majoituksen osuus 49 eur/hlö/vrk). Vuokramökissä vastaavasti kulutus oli 55 euroa per henkilö vuorokautta kohden (majoituksen osuus 31 eur/hlö/vrk). Leirintä- tai matkailuvaunualueen osalta kulutetaan noin 38 euroa henkilöltä vuorokautta kohden (majoituksen osuus noin 8 eur/hlö/vrk). Vapaa-ajan asumisen vaikutuksia on arvioitu tarkemmin erikseen omassa luvussaan. Matkailijakyselyyn vastanneiden osalta mökkiläinen kuluttaa keskimäärin 38 euroa henkilöä kohden vuorokaudessa. Eniten rahaa käytetään kauppaostoksiin (42 %) ja muihin ostoksiin (34 %). Matkailijakyselyyn vastanneiden osalta sukulaisten ja tuttavien luona yöpyvät käyttivät rahaa keskimäärin 36 euroa per henkilö vuorokaudessa. Eniten rahaa käytettiin muihin ostoksiin (30 %), ruokaan kaupasta (29 %) sekä ravintoloihin (21 %).

28 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY LOPPURAPOR RTTI 24 (52) Kuva 22. Päiväkävijöiden, maksullisessa majoituksessa yöpyvien, sukulaisten ja tuttavien luona yöpyvien sekää omalla vapaa-ajan asunnolla a yöpyvien rahankäytönn suhteellinen jakaantuminen.

29 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY LOPPURAPORTTI 25 (52) Maksullisessa majoituksessa yöpyvien rahankäytön arvioinnissa on arvioitava erikseen yöpymisvuorokausien kokonaismäärä. Edellisessä tutkimuksessa yöpymisten kokonaismääränä käytettiin majoitusvuorokautta vuositasolla. Tässä tutkimuksessa majoitusvuorokaudet laskettiin tutkimukseen osallistuneiden majoitusyritysten julkisesti ilmoittamien vuodepaikkamäärien sekä Keski-Suomen keskimääräisen vuodekäyttöasteen (29,3 %) perusteella. Tässä tutkimuksessa yrityskyselyssä otoksen majoitusyritykset eivät ilmoittaneet omia majoitusvuorokausiaan. Pelkästään kesäsesonkina toimivien majoitusyritysten osalta huomioitiin sesongin pituutena keskimäärin 120 vuorokautta. Alueella toimivien hotellien osalta käytettiin vuodekäyttöasteena % vuodekäyttöastetta, joka on samaa tasoa Keski-Suomen muiden hotellien kanssa. Laskelmissa huomioitiin myös caravan- ja leirintäpaikkojen osalta kertyneet vuorokaudet. Maksullisten yöpymisten kokonaismääränä on tämän raportin laskelmissa pidetty majoitusvuorokautta. Matkailutulo maksullisessa matkailijoiden ilmoittamien menojen mukaan jakaantui seuraavan taulukon mukaisesti. Taulukko 12. Maksullisessa majoituksessa yöpyvien matkailumenot vuositasolla menoluokittain Maksullinen majoitus MEUR Majoitus 1,92 Ravintolat 0,45 Ruoka kaupasta 0,55 Muut ostokset 0,29 Aktiviteetit ja hyvinvointipalvelut 0,13 Muu rahankäyttö seudulla 0,12 YHTEENSÄ 3,46 Tampereen yliopiston tutkimuksessa (2003) päiväkävijöiden määräksi arvioitiin henkeä vuodessa. Edellisessä tutkimuksessa (Jyväskylän ammattikorkeakoulu 2010) päiväkävijöiden määrästä esitettiin likimääräinen arvio päiväkävijää seudulla. Myös edellisessä tutkimuksessa arviossa päiväkävijöiden määrästä todettiin olevan epävarmuutta. Suurin virhemarginaali vuoden 2010 tutkimuksessa on ainakin ravitsemuspalveluiden käytössä, johon päivämatkailun osalta arvioitiin käytettävän 11,2 miljoonaa euroa. Koko toimialan liikevaihto seudulla ei ole kyseisen luvun mukainen (vaikka siitä vähennettäisiin arvonlisävero), joten sitä voidaan pitää osin ristiriitaisena arviona. Epävarmuutta ja tulosten luotettavuutta päiväkävijöiden suhteen korostetaan tässäkin tutkimuksessa. Tässä tutkimuksessa esitetään arvio edellisen tutkimuksen oletuksen perusteella, jossa päiväkävijöiden määrän arvioidaan muuttuvan samaa tahtia autoliikenteen ja tiesuoritteen mukaan. Vastaavasti kuin edellisessä tutkimuksessa päiväkävijöiden määrää eri kuntiin on haarukoitu liikennemäärien perusteella. Muutokset keskimääräisessä vuorokausiliikenteessä ovat edellisestä tutkimuksesta muuttuneet: Viitasaarella vähentynyt (-4 %), Pihtiputaalla kasvanut (5 %) ja Kinnulassa vähentynyt (-15

30 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY LOPPURAPORTTI 26 (52) %). Näiden oletusten pohjalta kokonaismääräksi arvioidaan seudulla yhteensä päiväkävijää. Edellisen tutkimuksen menetelmän mukaisesti saadaan seuraavat arviot kunnittain. Edelliseen tutkimukseen verrattuna päiväkävijöiden osalta on tapahtunut seudullisesti hienoista kasvua vaikka liikenteen määrä olikin hieman laskenut. Tämä johtunee osin matkailijoiden lisääntyneestä kulutuksesta päivää kohden. Taulukko 13. Päiväkävijöiden käyttämät summat kunnittain (miljoonaa euroa) Viitasaari Pihtipudas Kinnula Yhteensä Ravintolat 4,16 2,30 0,12 6,6 Ruoka kaupasta 4,23 2,34 0,12 6,7 Muut ostokset 6,82 3,77 0,20 10,8 Aktiviteetit ja hyvinvointipalvelut 1,36 0,75 0,04 2,1 Muu rahankäyttö seudulla 2,74 1,52 0,08 4,3 YHTEENSÄ 19,30 10,67 0,56 30,5

31 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY LOPPURAPOR RTTI 27 (52) Matkailijoiden mielipiteett seudusta matkakohteena Matkailijat arvioivat ihmisten ystävällisyyden sekä s asiakaspalvelun seudulla hyväksi. Nähtävyyksien ja tapahtumien mielenkiintoisuus arvioitiin muihin kysymyksiin verrattuna heikoimmiksi, mutta ne saivat myös kohtalaiset arviot keskiarvolla mitaten. Vastausten keskiarvot viisiportaisen asteikon mukaan on esitetty seuraavassa kuvassa. Kuva 23. Matkailijoiden mielipiteet kohteista ja palveluista (N=573). Kuntakohtaisesti vertailtuna Viitasaarella nähtävyydet ja tapahtumat arvioitiin mielenkiintoisemmiksi Pihtiputaaseen ja Kinnulaan verrattuna. Pihtiputaallaa vastanneet matkailijat arvioivat seutua matkailukohteena, majoituspalveluiden ja asiakaspalvelun laatua hieman kriittisemmin Viitasaareen ja Kinnulaan verrattuna. Ruokailupalveluiden laatuunn suhtauduttiin Kinnulassa kriittisemmin kuin Pihtiputaalla tai Viitasaarella a. Vertailun osalta on o huomioitava, että Kinnulann osalta vastauksia voidaan pitää suuntaa-antavina vastaajien v vähyyden vuoksi.

32 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY LOPPURAPOR RTTI 28 (52) Taulukko 14. Matkailijoiden mielipiteet kohteista jaa palveluista kunnittain. Nähtävyyksien mielenkiintoisuus Tapahtumien mielenkiintoisuus Ruokailupalveluiden laatu Majoituspalvelujen laatu Kauppapalveluiden laatu Opasteet, viitoitukset yms. Ihmisten ystävällisyyss Seutu matkailukohteena yleensä Asiakaspalvelun laatu alueella Viitasaari (N=263) 3,17 3,19 3,41 3,36 3,65 3,57 4,02 3,75 3,90 Pihtipudas (N= =304) 2,92 2,89 3,42 2,96 3,45 3,56 3,84 3,37 3,70 Kinnula (N=21) 2,81 2,63 3,17 3,83 3,53 3,47 4,20 4,00 4,16 Seutu (N=573)( 3,04 3,04 3,41 3,18 3,55 3,56 3,95 3,57 3,82 Matkailijoilta kysyttiin vielä lopuksi tulisivatko he vierailemaan kuntaann uudelleen kesällä tai talvella. Talven osalta vajaa puolett vastaajista ilmoitti tulevansaa takaisin. Keskeisimmiksi syiksi he ilmoittivat erityisesti sukulaisvierailut, mökkeilyn sekä aktiviteeteistaa kalastuksen (pilkki yms.) y sekää hiihtämisen. Vastaavasti kesän osalta 90 % vastaajista ilmoitti tulevansa Keskeisimmiksi syiksi he ilmoittivat erityisesti luonnon jaa kauniit sukulaisvierailut, mökkeilyn sekä kalastuksen/vesistön. uudelleen. maisemat, Usealle vastaajalle seutu kuuluu myöss vakiintuneeksi ohikulku- /pysähtymiskohteeksi omilla lomamatkoillaan. Reilut viisi prosenttia vastaajistaa ilmoitti, ettei aio tulla uudelleen seudulle. Keskeisimmiksi syiksi he ilmoittivatt erityisesti kiinnostuksen kohteiden puutteen sekä läpikulkumatkan. Kuva 24. Uudelleenvierailuaikeet talvellaa ja kesällää (N=573).

33 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY LOPPURAPORTTI 29 (52) Kuva 25. Sanapilvi syistä tulla alueelle uudelleen kesällä. Kuva 26. Sanapilvi syistä tulla alueelle uudelleen talvella. Vastaajien antamat avoimet kommentit matkailualueen kehittämiseksi olivat mm. seuraavat:

34 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY LOPPURAPORTTI 30 (52) Vesistön käyttöä lisättävä (Keitele) ja hienoa järvimaisemaa hyödynnettävä, kunnon satama keskustan läheisyyteen, veneretkiä ja venevuokraus (yöpymiskelpoiset veneet), miniristeilyt, ravintolalaiva, kalastus/talvikalastus, nuotanvetoa, yleiset uimarannat, latuja järvelle Tietoa retkeilypalveluista, laavut, saunat, telttailupaikat Lisää monipuolisia tapahtumia, musiikkia, kulttuuria, paikkakunnan historian esittely, kesäteatteri, rantanäytelmä, rantaelämää/ ulkokonsertteja keskustan rannoille, keskustaan vuodenaikaan liittyviä tapahtumia Erilaisia aktiviteetteja lisää: golf (golfkenttä Muikunlahteen), minigolf, patikkareitit, retkihiihtolomat Nuorille tekemistä viikonloppuisin Konsertteja varttuneille, kunnon tanssipaikka Enemmän lapsille aktiviteetteja mm.poniratsastusta, kotieläinpihatyyppiset kohteet, leikkipuistoalueet Opastettuja matkoja kohteisiin, harrastematkoja, extreme, kiertoajelut, luontokohteet esille Nelostien varrelle paremmat kyltit/opasteet/infotaulut ja kohteisiin opasteet Enemmän informaatiota ja markkinointia, verkkomarkkinointi, some, nettisivut kuntoon, nähtävyyksien mainostaminen, ulkopaikkakuntalaisille mainoslehtiset tapahtumista ABC:n integrointi keskustaan niin että ohiajavat vierailisivat keskustassa Lisää "turistirysiä", kauppoja, isot kauppakeskukset, kylpylä Paikalliset tuotteet esille, rantakalaa, muikunmyyntiä 4-tien varteen Tasokkaampia ruokapaikkoja ja kahviloita, viihtyisiä ravintolapalveluita nelostien varteen, ravintoloille paremmat aukioloajat, tavallista kotiruokaa tarjolle Enemmän ja laadukkaampia majoitusmahdollisuuksia, mökit, hostellit, kylmähotelli 2.0, matkailuautoille majoitus-/leirintämahdollisuuksia, Pihtiputaan hotellin kunnostaminen Henkilökuntaa enemmän sesonkiaikoihin, asiakaspalvelun laatuun/ ystävällisyyteen panostaminen Yleisen siisteyden parantaminen Enemmän 24 h paikkoja, matkaparkin laadun parantaminen Viitasaarelle raikkaampia ruokaravintoloita, kirppiksiä, laajempi torivalikoima, kauneuspalveluita Kalasataman siirto Luotolansaaresta keskustan tuntumaan Porthanin puiston kehittäminen virkistyskäyttöön Lampaita rantaan Putaanportin alueelle Uimahalli sunnuntaisin auki Junayhteys Keitelepohja-Jyväskylä Verkostoituminen ja tuotteistaminen

35 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY LOPPURAPORTTI 31 (52) 3.3 Mökkiläiskysely Mökkiläiskysely toteutettiin postikyselynä kuntien kesäpostitusten yhteydessä kesällä 2016 ulkopaikkakuntalaisille mökinomistajille. Kyselyyn saatiin määräaikaan mennessä yhteensä 438 vastausta Vastaajien taustatiedot Seuraavassa esitetään mökkiläiskyselyyn vastanneiden taustatiedot ja tietoja vapaa-ajan asunnosta. Talous alle 20 vuotta 0, vuotta 0, vuotta 2, vuotta 8, vuotta 25,9 yli 60 vuotta 62,2 Ammattiryhmittäin Johtavassa asemassa oleva 10,8 Toimihenkilö 19,1 Työntekijä 11,1 Maatalousyrittäjä 1,0 Muu yrittäjä 4,2 Opiskelija, koululainen 0,5 Eläkeläinen 52,9 Jokin muu 0,5 Talouden tyypeittäin Yhden hengen talous 10,1 Kahden hengen talous 66,8 Talous, jossa on alle 18-vuotiaita lapsia 13,9 Muu aikuistalous 8,6 Talouden bruttoansioiden mukaan kuukaudessa Alle , , , ,6 yli ,2 %

36 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY LOPPURAPOR RTTI 32 (52) Vapaa-ajan asunto Noin puolet kyselyyn vastanneista, 221 kpl, oli Viitasaarella loma-asunnonn omistavia henkilöitä. Kivijärven loma-asunnon omistajista kyselyyn vastasi 1011 kpl, Kinnulan loma-asunnonn omistajista 68 kpl ja Pihtiputaan loma-asunnonn omistajista 48 kpl. Kuva 27. Vapaa-ajan asunnonn sijaintikunta (N=438). Vajaa puolet vastanneiden vapaa-ajan asunnoista oli kooltaan alle 50m2, ja isompia yli 80m2 kokoisia vapaa-ajan asuntoja oli vajaa viidennes. Yli 70 % vapaa-ajan asunnoista oli sähköistettyjä, viemäröinti oli yli puolessa, sisä-wc reilussa kolmanneksessa ja suihku vajaassa kolmanneksessa vapaa-ajan asuntoja. 20% vastanneide en vapaa-ajan asunnoista oli täysin vailla edellä mainittuja mukavuuksia. Kuva 28. Päärakennuksen pinta-ala (N= =432).

37 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY LOPPURAPOR RTTI 33 (52) Kuva 29. Vapaa-ajan asunnonn varusteluu (N=429) Vapaa-ajan asunnon vuokraaminenn Vastanneiden vapaa-ajan asuntojen vuokraus on ollut vähäistä, 98 % vastaajistaa ilmoitti, että loma-asunto ei ole ollut vuokrattuna viimeisen vuoden aikana. Vastaajilta kysyttiin myös, millä ehdoilla he olivat valmiita vuokraamaan vapaa- ajan asuntoaan jatkossa. Selkeä enemmistö (165 mainintaa) ilmoitti, että eivät ole halukkaita vuokraamaan millään ehdolla. Osa (65 mainintaa) suhtautui asiaan myönteisesti. Ehtoina vuokraukselle jatkossa mainittiin etenkin luotettavat ja siistit vuokralaiset sekä riittävän korkea vuokrahinta a. Monet kertoivat myös vuokraavansa ainoastaann sukulaisille, ystäville tai muille jo tuntemilleen henkilöille Kiinnostus käyttää palveluja Kyselyyn vastanneet vapaa-ajan asunnon omistajat olivat selkeästi enitenn kiinnostuneita käyttämään lähiruokapalveluja, myös tapahtumat, kesäteatteri, erilaiset aktiviteetit ja kulttuuripalvelut herättivät kiinnostusta. Vähiten kiinnostusta oli catering- palveluja sekä elämys- jaa ohjelmapalveluja kohtaan.

38 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY LOPPURAPOR RTTI 34 (52) Kuva 30. Mitä palveluja haluaisitte käyttää vapaa-ajan asuntonne sijaintikunnassaa (N=286) Kunnan julkisista palveluista haluttiin käyttää etenkin kirjastoa, terveyskeskusta, jätehuoltoa ja uimahallia. Muista palveluista mainittiin useimmin nuohous, golf- kenttä, erilaiset huolto- ja mökkitalkkaripalvelut ja kalastus.

39 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY LOPPURAPORTTI 35 (52) Kunnittain vastauksissa ei ollut merkittäviä eroavaisuuksia, vain muutaman palvelun osalta kiinnostuksessa todettiin kuntakohtaisesti eroja. Pihtiputaan ja Kinnulan vapaa-ajan asunnon omistajat olivat kiinnostuneempia erilaisista aktiviteeteista ja reiteistä kuin Viitasaaren vapaa-ajan asunnon omistajat. Viitasaarella vapaa-ajan asunnon omistajien keskuudessa taas kiinnostus tapahtumia kohtaan oli hieman suurempaa kuin Pihtiputaalla ja Kinnulassa. Lavatansseja kohtaa eniten kiinnostusta löytyi Pihtiputaan vapaa-ajan asunnon omistajien keskuudesta. Seuraavassa taulukossa esitetään kiinnostus eri palveluita kohtaan kunnittain. Taulukko 15. Kiinnostus käyttää palveluja kunnittain. erilaisia aktiviteettejä, esim. reitistöjä, liikuntapaikkoja elämyspalveluja, esim. yritysten tuottamia ohjelmapalveluita Vapaa-ajan asunnon sijaintikunta Viitasaari (N=194) Pihtipudas (N=39) Kinnula (N=53) 38 % 54 % 57 % 10 % 13 % 15 % hyvinvointipalveluja 18 % 23 % 13 % catering-palveluja (esim. juhlat) 7 % 8 % 6 % lähiruokapalveluja (suoramyynti, tilakaupat, torit yms.) 76 % 74 % 72 % kulttuuripalveluja 42 % 44 % 38 % tapahtumia (musiikki-, urheilu- yms. yleisötapahtumat) 57 % 46 % 51 % kesäteatteri 46 % 49 % 53 % lavatanssit 22 % 46 % 25 % kiinteistön kunnossapito- ja siivouspalveluja 25 % 28 % 26 %

40 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY LOPPURAPOR RTTI 36 (52) Loma-asunnon omistajilta kysyttiin myös, mitä tapahtumia tai palveluita he haluaisivat lisää vapaa-ajan asuntonsa seudulle. Eniten E mainintoja saivat erilaiset tapahtumat, konsertit, musiikki, lavatanssit, toritapahtumat,, kylätapahtumat jne. Lisäksi toivottiin lisää etenkin suoramyyntiä, ruokakauppapalveluja ja ravintolapalveluja. Kuva 31. Sanapilvi seudulle toivotuista palveluista Etätyöt Vajaa kaksi kolmannesta vastaajista joko ei olee työssä tai työtä ei voi tehdä etätyönä. Etätyö on kuitenkinn potentiaalista, sillä 10 % vastaajista tekee etätöitää jo tällä hetkellä, lisäksi n. 13 % pitää sitä hyvänä ratkaisuna. r. Kuva 32. Etätyön potentiaali vapaa-ajan asunnolla Loma-asunnon omistajilta kysyttiin myös mitä toimenpiteitä kunnassa tulisi tehdä, jotta etätyömahdollisuudet paranisivat. Lähes kaikki vastanneet nimesivat

41 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY LOPPURAPORTTI 37 (52) tärkeäksi nettiyhteyksien kehittämisen, mm. laajakaista, 4G-yhteys ja valokuituverkko. Lisäksi muutama yksittäinen vastaaja mainitsi tiestön kunnossapidosta ja sähkökatkoksien aiheuttamista häiriöistä. Kuva 33. Sanapilvi toimenpiteistä etätyömahdollisuuksien kehittämiseksi Yleiset näkemykset kunnan ja liike-elämän palvelujen kehittämisestä Vastaajilta kysyttiin miten kunnan ja liike-elämän palveluja tulisi kehittää, jotta mökkiläisten tarpeet tulisivat paremmin huomioon otetuiksi. Vastaajat nostivat esille etenkin teiden kunnossapidon tärkeyden sekä tarpeen ruokakaupoille, muutamia mainintoja oli myös myymäläautojen tarpeesta syrjäisemmille sijainneille. Kirjasto ja uimahalli ovat mökkiläisten näkökulmasta tärkeitä palveluja, toive niiden laajemmista aukioloajoista mainittiin usein. Lisäksi monet vastaajat kokivat että etenkin kaupat, etenkin erikoisliikkeet, voisivat olla nykyistä pidempää avoinna. Jätemaksun suuruus mainittiin myös useaan kertaan, mökkiläiset pitävät maksua suurena tuotetun jätteen määrä huomioiden. Lisäksi muutamat toivat esille, että jäte-/kierrätyspisteiden yleiseen siisteyteen voisi kiinnittää huomiota. Yleisesti toivottiin, että tiedot paikkakunnan eri palveluista olisivat entistä helpommin mökkiläisten saatavilla, muutamat vastaajat toivat esiin, että saatu info-/uutiskirje on ollut hyvä asia. Ilmais- ja mainosjakelua toivottiin osin myös mökkiläisille Hankintojen kohdentuminen Yhteensä 56 % vastaajista oli hankkinut mökkikunnasta tai sen naapurikunnasta viimeisen vuoden aikana vähintään puolet vapaa-ajan asunnon rakentamiseen ja kunnostamiseen liittyvistä tavaroista ja palveluista. Vajaa viidennes ei ole

42 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY LOPPURAPOR RTTI 38 (52) tarvinnut kunnostustöihin lainkaan tarvikkeita tai t palveluja viimeisen vuoden aikana. Kuva 34. Vapaa-ajan tekeminen mökkikunnasta tai sen s naapurikunnastaa viimeksii kuluneiden 12 kuukauden aikana (N=415). asunnon rakentamiseen ja kunnostamiseen liittyvien hankintojen Hieman yli puolett vastaajista oli hankkinut vähintään puolet kaikista muista vapaa-ajan asunnolla käytetyistä tavaroista ja palveluista mökkikunnasta tai sen naapurikunnasta viimeisen vuoden aikana. 14% vastaajistaa ei osannut arvioidaa osuutta lainkaan. Kuva 35. Muiden vapaa-ajan asunnolla käytettyjen tavaroiden ja palvelujen hankintojen tekeminen mökkikunnasta tai sen s naapurikunnastaa viimeksii kuluneiden 12 kuukauden aikana (N=413).

43 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY LOPPURAPOR RTTI 39 (52) Tulevat korjaukset ja rakentaminenn Kolmannes vastaajista ei suunnittele lainkaan vapaa-ajan asuntoon liittyväää remontointia tai rakentamista. Lähes puolet suunnittelee remontointia tai rakentamista seuraavan kahden vuoden aikana ja vajaa viidennes 3 vuoden päästä tai myöhemmin. Kuva 36. Suunnitelmat tehdä vapaa-ajan asuntoon liittyvää peruskorjausta, remonttia tai uudisrakentamista (N=423). Loma-asunnon omistajilta kysyttiin myös arviota remontointiin tai rakentamiseenn käytettävän rahamäärän suuruusluokasta. Vastaukset vaihtelivat suuresti, keskiarvon ollessa n ja mediaanin Vapaa-ajan asukkaiden palveluiden n käyttö ja ostot Tähän osioon on koottu mökkiläiskyselyn (hyödynsaajakyselyn) ydintulokset. jaa yrityskyselyn toisen osion Vapaa-ajan asuntojen määrät mökkikunnissa olivat viimeisimmän tiedon mukaan seuraavat: Taulukko 16. Kesämökit seudulla (Tilastokeskus). Kesämökkitilasto Kinnula Kivijärv Pihtipudas Viitasaari LKM L Ulkopaikkakuntalaisten osuuksiksi arvioitiin Pihtiputaalla 64 %, Kinnulassa 47 % ja Viitasaarella 43 %. Tähän osioon kuuluu myös Kivijärvi rakennusalaann kohdistuvien tietojen osalta, jonka ulkopaikkakuntalaisten osuudeksi arvioitiin 80 %.

44 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY LOPPURAPORTTI 40 (52) Vapaa-ajan asukkaiden viipymä, rahankäyttö ja ostot Kinnulassa vapaa-ajan asuntoa käytetään vuositasolla keskimäärin 56,8 vrk, Pihtiputaalla 68,5 vrk ja Viitasaarella 75,7 vrk. Loma-asunnon vieraiden käyttö vuositasolla keskimäärini oli Kinnulassa 13,8 vrk, Pihtiputaalla 14,7 vrk ja Viitasaarella 22,8 vrk. Taulukko 17. Vapaa-ajan asunnon käyttö (yöt keskimäärin). Perheenjäsenet vrk/vuosi Vieraat vrk/vuosi Yhteensä vrk/vuosi Kinnula 56,8 13,8 70,6 Pihtipudas 68,5 14,7 83,2 Viitasaari 75,7 22,8 98,6 Seuraavassa taulukossa esitetään vuosikeskiarvot henkilömääristä kerrallaan. Taulukko 18. Vapaa-ajan asunnon käyttö (henkilöt keskimäärin/yöpymiskerta, vuosikeskiarvot). Perheenjäsenet hlö/kerta Vieraat hlö/kerta Kinnula 2,8 2,0 Pihtipudas 2,1 1,5 Viitasaari 2,2 1,6 Vapaa-ajan asukkailta kysyttiin myös rahankäyttöä eri palveluihin. Seuraavassa esitetään vapaa-ajan asukkaiden keskimääräinen rahankäyttö eri palveluihin kunnittain vuorokautta kohden. Keskimäärin alueen vapaa-ajan asukas käytti 41,3 euroa vuorokautta kohden perheenjäsenet mukaan lukien. Vapaa-ajan asukkaiden vieraiden rahankäytöksi vuorokautta kohden arvioitiin Taulukko 19. Vapaa-ajan asukkaiden rahankäyttö keskimäärin päivässä. Kinnula /vrk Pihtipudas /vrk Viitasaari /vrk Koko alue /vrk Päivittäistavarat 23,8 20,7 22,8 22,7 Polttoaineostot/ huoltamotoiminta 9,6 5,8 9,5 9,0 Ravintolapalvelut 2,4 3,0 3,9 3,5 Aktiviteetit ja hyvinvointipalvelut 0,3 2,3 1,2 1,2 Tapahtumat 2,6 2,6 2,9 2,8 Muut 2,0 0,3 2,6 2,1 YHTEENSÄ 40,7 34,6 42,9 41,3 Vapaa-ajan asukkaiden vieraiden rahankäyttö 16,8 19,9 19,7

45 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY LOPPURAPORTTI 41 (52) Edellisten päiväkohtaisten arvioiden pohjalta arvioitiin ulkopaikkakuntalaisten vapaa-ajan asukkaiden ja heidän vieraidensa vuodessa käyttämät rahamäärät ko. palveluihin yhteensä. Vapaa-ajan asukkaat käyttävät arvion mukaan kiinteistöllä oloaikanaan noin 5,5 miljoonaa euroa, josta Kinnulan osuus on 0,79 miljoonaa euroa, Pihtiputaan 1,15 miljoonaa euroa sekä Viitasaaren 3,54 miljoonaa euroa. Vieraiden osalta rahaa käytettiin yhteensä 1,51 miljoonaa euroa. Luvut kuvastavat mökkiläisten rahankäyttöä matkailutuloon rinnastettavien tietojen osalta. Luvut on saatu laskemalla mökkiläisten rahankäyttö, kokonaisyöpymisvuorokaudet (perheenjäsenet + vieraat), mökkien kokonaismäärä sekä myös mökkiläisten ostot ko. mökkikunnasta. Luvuissa ei ole siis mukana mökkiläiset, joilla on vakituinen asunto mökkikunnassa. Taulukko 20. Ulkopaikkakuntalaisten vapaa-ajan asukkaiden vuodessa käyttämät rahamäärät yhteensä. Perheenjäsenet (M ) Vieraat (M ) Yhteensä (M ) Viitasaari 3,54 1,04 4,57 Pihtipudas 1,15 0,34 1,49 Kinnula 0,79 0,13 0,92 YHTEENSÄ 5,48 1,51 6,98 Seuraavaksi arvioidaan mökkiläisten rahankäyttöä rakentamisen palveluihin. Rakentamiseen ja kunnostamiseen liittyvien palveluiden osalta kysyttiin mökkiläisiltä heidän arvioitaan kulutuksesta (remontit, hankinnat yms.) viimeisen 12 kk aikakana. Rakentamisen palveluiden osalta on huomioitava, että kulutus ei ole välttämättä yhtä säännöllistä vuositasolla kuin tyypillisen matkailukulutuksen (ruokakauppa, ravintolat, yms.). Esimerkiksi suuret yksittäiset hankinnat, kuten mökkien uudisrakentaminen ja korjaukset vaikuttavat suuresti rahankäyttöön vuositasolla. Toisin sanoen joka vuosi ei välttämättä tehdä suurempia investointeja remontteihin tai kunnostuksiin. Näin ollen kun kunta- ja menolajikohtaiset erot ovat osin varsin suuria, mutta antavat kuvan rakennusalalle kohdistuvasta suuruusluokasta.

46 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY LOPPURAPORTTI 42 (52) Taulukko 21. Mökkitalouskohtainen keskimääräinen rahankäyttö Kinnula Pihtipudas Viitasaari Kivijärvi /mökki /mökki /mökki /mökki Maarakennustehtävät (esim. tienhoito, lumiauraus, piha-alueen laitto, raivaus, muokkaus) Vapaa-ajan asunnon uudisrakentaminen tai korjaukset (rakennukset ja pihat) Vapaa-ajan asunnon järjestelmät (sähkö ja LVI-työt) Vapaa-ajan kiinteistön huoltopalvelut (esim. lumityöt, nuohous, siivous, mökkitalkkari, vartiointi, tms.) Mökki-irtaimisto ja kalusteet Työkalut ja rakennustarvikkeet (työkoneet, työvälineet, ruuvit, naulat, laudat, jne.) Muut YHTEENSÄ Edellisten vastaajien antamien tietojen pohjalta arvioitiin ulkopaikkakuntalaisten mökinomistajien ostot sijaintipaikkakunnilta. Vaikutukset rakennusalalle olivat seuraavat: Kinnula 0,83 miljoonaa euroa, Pihtipudas 0,78 miljoonaa euroa, Viitasaari 2,76 miljoonaa euroa ja Kivijärvi 0,53 miljoonaa euroa. Yhteensä vaikutukset rakennusalalle olivat vuosien 2016 aikana 4,9 miljoonaa euroa. Luvut saatiin laskelmalla ottamalla huomioon kuntakohtaiset summat, ostojen kohdistuminen ko. paikkakunnalle. Taulukko 22. Vaikutukset rakennusalalle vastaajien arvioiden mukaisesti. Kinnula M Pihtipudas M Viitasaari M Kivijärvi M YHT M VAIKUTUS, M 0,83 0,78 2,76 0,53 4,90

47 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY LOPPURAPORTTI 43 (52) Hyödynsaajakyselyn tulokset (rakennustoimiala) Yrityskyselyn toisessa osiossa keskityttiin loma-asumisen taloudellisiin vaikutuksiin rakennusalalle. Rakennusalan vaikutusten selvittämiseksi toteutettiin puhelinhaastattelut neljän kunnan alueella toimiville rakennusalan yrityksille. Rakennusalan yritykset määriteltiin Kehittämisyhtiö Witas Oy:n yritysrekisterin toimialojen mukaan. Haastatteluissa rakennusalan yrityksiltä kysyttiin liikevaihtoja henkilöstömäärätietojen lisäksi vapaa-ajan asukkaiden osuutta liikevaihdosta. Kysymystä vielä tarkennettiin edelleen ulkopaikkakuntalaisiin vapaa-ajan asukkaisiin. Kyselyyn vastasi yhteensä 48 toimialaan kuuluvaa yritystä. Seuraavassa taulukossa esitetään vastausten jakaantuminen toimialoittain. Taulukko 23. Vastausten jakauma toimialoittain. TOIMIALAT F Rakennuspaikan valmistelutyöt 9 F Teiden ja moottoriteiden rakentaminen 1 F Asuin- ja muiden rakennusten rakentaminen 21 F Sähköasennus 8 F Lämpö-, vesijohto- ja ilmastointiasennus 4 F Lasitus 1 F Muu muualla luokittelematon erikoistunut rakennustoiminta 4 YHTEENSÄ 48 N Seuraavan sivun taulukossa esitetään toimialoihin kuuluvien yritysten liikevaihto sekä vapaa-ajan asukkaiden osuudet liikevaihdosta (vapaa-ajan asuminen kokonaisuudessaan VA ja ulkopaikkakuntalaisten osuus VAU). Näiden pohjalta on arvioitu vapaa-ajan asumisen prosenttiosuus. Tutkittujen yritysten osalta vapaaajan asumisen vaikutukset ovat keskimäärin 13 % yritysten liikevaihdosta. Ulkopaikkakuntalaisten vapaa-ajan asumisen vaikutukset rakennusalalle ovat vastaavasti 9 % liikevaihdosta. On kuitenkin huomioitava, että prosenttiosuudet alatoimialoittain ovat suuntaa-antavia.

48 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY LOPPURAPORTTI 44 (52) TOIMIALAT Taulukko 24. Toimialaan kuuluvien yritysten liikevaihto ja vapaa-ajan asukkaiden osuus liikevaihdosta yritysten antamien arvioiden mukaan. Liikevaihto 1000 VA 1000 VAU 1000 F Rakennuspaikan valmistelutyöt % 2 % F Teiden ja moottoriteiden rakentaminen % 1 % F Asuin- ja muiden rakennusten rakentaminen % 11 % F Sähköasennus % 11 % F Lämpö-, vesijohto- ja ilmastointiasennus % 6 % F Lasitus % 16 % F Muu muualla luokittelematon erikoistunut rakennustoiminta % 6 % YHTEENSÄ % 9 % VA % VAU % Tilastokeskuksen toimipaikkarekisterin mukaan seudulla on yhteensä 120 rakentamisen toimipaikkaa, toimialan liikevaihto oli kokonaisuudessaan 45,6 miljoonaa euroa ja työllistävyys yhteensä 236 henkilötyövuotta. Nämä luvut kuvaavat näin ollen seudun rakentamisalan kokonaisuutta. Keskimääräinen työpanos 1 miljoonan euron tuotosta kohden on 5,2 henkilötyövuotta. Taulukko 25. Seudun kuntien toimipaikat, liikevaihto sekä työllistävyys kunnittain F Rakentaminen Kinnula Kivijärvi Pihtipudas Viitasaari YHTEENSÄ Toimipaikat, kpl Liikevaihto, 1000 eur Henkilöstö, htv Välitön työllisyys per 1 M, htv 9,6 6,6 2,9 8,4 5,2 Aluetalouden näkökulmasta vapaa-ajan asumisen vaikutukset rakennusalaan seudulla on laskettu edellä esitettyjen arvioiden pohjalta (% liikevaihdosta). Työllisyysvaikutusten arvioinnissa on käytetty keskimääräistä alueen kerrointa. Taulukko 26. Vapaa-ajan asumisen vaikutukset rakennusalalle. F Rakentaminen Kinnula Kivijärvi Pihtipudas Viitasaari YHTEENSÄ Vapaa-ajan asuminen, kaikki (VA) Liikevaihto, 1000 eur Välitön työllisyys, htv Vapaa-ajan asuminen, ulkopaikkakuntalaiset (VAU) Liikevaihto, 1000 eur Välitön työllisyys, htv

49 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY LOPPURAPORTTI 45 (52) Yhteenveto mökkiläiskyselyn ja hyödynsaajakyselyn osalta Mökkiläiskyselyn ja hyödynsaajakyselyn tiedot olivat melko samansuuntaisia, vaikka vertailussa eivät olleet mukana ihan täsmälleen toimialat. Hyödynsaajakyselyn toimialan yritykset edustivat rakentamisen toimialaa ja mökkiläiskyselyssä oli mukana toimialoja myös erikoiskaupan osalta (rautakauppa, irtaimisto ja kalusteet). Hyödynsaajakyselyn mukaan vapaa-ajan asumisen vaikutukset olivat 4,1 miljoonaa euroa. Vastaava luku mökkiläiskyselyn osalta oli 4,9 miljoonaa euroa, joka mökkiläisten arvioissa sisältää arvonlisäveron. Arvonlisäverottomana suuruusluokka on noin 3,7 miljoonaa euroa. Tutkimuksesta saatujen tietojen perusteella voidaan arvioida vapaa-ajan asumisen vaikutukset rakennusalalle olevan 3,7-4,1 miljoonaa euroa tutkimusvuonna, joka on merkittävä summa.

50 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY LOPPURAPOR RTTI 46 (52) 3.4 Yrityskysely Vastanneet yritykset Matkailun hyödynsaajakyselyyn vastasi yhteensää 56 toimialan yritystä, jotka jakaantuivat kunnittain seuraavasti. Eniten vastauksia tuli Viitasaarelta (27). Erikseen toimitettiin kysely myös yhteensä 30:lle tapahtumatoimijalle, joista kuusi vastasi kyselyyn. Kuva 37. Vastanneet yritykset kunnittain (N=55) Matkailun hyödynsaajakyselyyn vastanneista yrityksistä valtaosa oli majoitus-, ravitsemus- ja vähittäiskau upan yrityksiä. Yrityksistä 37,,5 % ilmoitti myös sivutoimialan. Taulukko 27. Vastanneiden yritysten lukumäärät toimialoittain. Toimialat Majoitustoiminta (hotellit ja vastaavat majoitusliikkeet) Majoitustoiminta (lomakylät, retkeilymajat yms. majoitus) Majoitustoiminta (leirintäalueet, asuntovaunu- ja matkailuvaunualueet) Majoitustoiminta (mökki-, maatila- tai muu majoitus) Ravitsemistoiminta (ravintolat, kahvilat, ateriapalvelut ym.) Vähittäiskauppa (elintarvikkeet, lääkkeet, erikoistavarat ym.) Tapahtumien järjestäminen ja tapahtumiin liittyvä palvelutuotanto Huoltamo- ja korjaustoiminta sekä polttoainemyynti Henkilöliikennepalvelut (ilma-, rautatie-, vesi-, palveleva toiminta Matkailua palveleva vuokraustoiminta (autot, urheilu- ja linja-auto-, taksiliikenne) Matkatoimistot tai muu matkailuaa liikuntavälineet ym.) Virkistys-, kulttuuri- ja urheilupalvelut Terveys- ja hyvinvointipalvelut Muu henkilökohtaiset palvelut (pesulat, kampaamot yms.) ) Muu toimiala, mikä? Lukumäärä

51 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY LOPPURAPOR RTTI 47 (52) Yritysten arviot matkailuliikevaihdon kehittymisestä vuoden 2016 Yritysten arviot matkailuliik kevaihdon kehittymisestä olivat varsin positiivisia. Valtaosaa yrityksistä (47 %) arvioi matkailuliikevaihdon kasvavan jonkin verran vuonna Reilu kolmannes (34 %) arvioi matkailuliikevaihdon pysyvän ennallaan. Merkittävää kasvua arvioi vajaa kymmenen prosenttia vastanneistaa yrityksistä. Samoin vajaa kymmenesosa arvioi matkailuliikevaihdon laskevan. Kuva 38. Yritysten arviot matkailuliikevaihdon kehittymisestää 2016 (N= 32).