PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAISEN TALOUSARVIO VUODELLE 2019 JA TALOUSSUUNNITELMA

Transkriptio

1 Yhtymähallitus , liite 95 Yhtymähallitus , liite 3 PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAISEN TALOUSARVIO VUODELLE 2019 JA TALOUSSUUNNITELMA

2 PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAISEN TALOUSARVIO VUODELLE 2019 JA TALOUSSUUNNITELMA TALOUSARVION PERUSTA KARVIAISEN TAVOITTEET VUODELLE ASIAKASNÄKÖKULMA... 8 Tyytyväiset asiakkaat... 8 Vaikuttavat palveluratkaisut... 8 PROSESSINÄKÖKULMA... 8 Sosiaali- ja terveyspalvelujen riittävä saatavuus/väestön määrä ja rakenne... 8 Prosessien kehittäminen... 9 HENKILÖSTÖNÄKÖKULMA Osaava, sitoutunut ja hyvinvoiva henkilöstö TALOUSNÄKÖKULMA Talouden tunnusluvut verrokkikuntiin nähden ERIKOISSAIRAANHOITO HANKKEET Länsi-Uudenmaan sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyöhanke Uudenmaan sote-uudistus Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman kärkihanke, LAPE TALOUSARVION MENOT JA RAHOITUS TOIMINNAN NETTOKUSTANNUKSET PERUSPALVELUINDEKSILLÄ KORJATTUNA LIITTEET

3 PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAISEN TALOUSARVIO VUODELLE 2019 ja TALOUSSUUNNITELMA Tämä asiakirja on perusturvakuntayhtymä Karviaisen talousarvio vuodelle 2019 ja taloussuunnitelma vuosille Perusturvakuntayhtymä Karviaisen jäsenkuntia ovat Karkkilan kaupunki ja Vihdin kunta. Kuntayhtymän väestöpohja on vuoden 2017 toteutuneen väkiluvun perusteella Kuntien tehtävissä on 2000 luvulla painottunut voimakkaasti palvelujen järjestäminen ja tuottaminen. Suomessa on valmisteltu uutta lakia sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä. Valmistelun seurauksena on syntynyt hallituksen esitysluonnos sote- ja maakuntauudistuksen lainsäädännöksi. Uudistuksen tavoitteena on mm. toteuttaa maakuntien itsehallintoon perustuva palveluja hallintojärjestelmä. Järjestelmän tarkoituksena on vahvistaa julkisen talouden kestävyyttä. Uusi rakenne käsittäisi 18 maakuntaa, 5 sote-yhteistyöaluetta ja 12 laajan ympärivuorokautisen päivystyksen yksikköä (sis. 5 yliopistosairaalaa). Uudistuksen aikataulun mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen siirtyisi maakunnille alkaen. Tuolloin sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämis- ja rahoitusvastuu on tarkoitus irrottaa kuntapohjaisesta järjestelmästä. 1 TALOUSARVION PERUSTA Talousarvio 2019 perustuu palvelutasosuunnitelmaan, joka on laadittu vuosille Tuleva talousarviovuosi on palvelutasosuunnitelman kolmas vuosi. Edellisen valtuustokauden palvelutasosuunnitelman toteuttamisessa paneuduttiin erityisesti kansanterveys- ja sosiaalityön palvelujen hyvään saatavuuteen. Koko väestöä tai tiettyä ikäluokkaa koskevat avopalvelut resursseineen on laitettu kuntoon ja ne toimivat tällä hetkellä valtakunnallisesti vertailtaessa hyvin. Lisäksi on tehty palvelurakennemuutoksia, jotka ovat olleet kustannuksia alentavia ja ratkaisseet asiakkaiden palvelutarvetta aikaisempaa vaikuttavammalla tavalla. Taloudellisesti merkittävät palvelujen rakennemuutokset palveluissa on tehty ja rakennemuutosten säästöt on realisoitu. Taloussuunnitelmakaudella ja talousarviovuonna 2019 keskitytään prosessien kehittämiseen ja parantamiseen. Useissa toiminnoissa käytetään Lean menetelmää prosessien tehostamiseen. Lisäksi tavoitteena on tehdä hyvää yhteistyötä peruskuntien kanssa, jotta erityistä tukea tarvitsevien, pääosin sosiaalipalvelujen tarpeessa olevien asiakkaiden palvelutarveratkaisut tehdään aikaisessa vaiheessa mahdollisuuksien mukaan kuntien peruspalveluissa (kuntien asuntotoimi, sivistystoimen varhaiskasvatus ja opetus jne). Prosessien parantamisessa kohteena vuonna 2019 ovat erityisesti perheiden palvelut; tähän liittyvää valmistelua on tehty jo vuonna 2018 sekä Karviaisen sisäisessä toiminnassa että Karviaisen ja kuntien sivistystoimien yhteistyönä. Palvelujen järjestämiseen suunnitelmakaudella vaikuttaa alueen väestön kehitys: lasten määrä on vähentynyt ja yli 75-vuotiaiden lukumäärä on kasvanut ja kasvaa edelleen. Tämä merkitsee hoivapalvelujen tarpeen kasvua ja lapsiperheiden peruspalvelujen tarpeen vähenemistä. Vähenevästä lasten määrästä huolimatta perheiden erityispalvelujen tarve on kasvanut. Lastensuojelun ja perheiden erityisen tuen asiakasmäärät ovat lisääntyneet voimakkaasti vuoden 2017 alusta lukien. Erityisesti sijaishuoltopalvelujen lisääntynyt tarve vuosina vaikuttaa myös vuoden 2019 talousarvioon kustannuksia nostavasti. Ikäihmisten palvelutarpeen jatkuva kasvu ikäluokan kasvaessa tarkoittaa kustannusten kasvua, johon voidaan joiltakin osin vaikuttaa kehittämällä edelleen palveluja ja niiden rakennetta. Ikääntyneiden palvelutarpeen kasvu koskee jäsenkunnista erityisesti Vihtiä. 3

4 Karviaisen alueen väestömäärä on pienempi kuin vuonna Karkkilan väestö on vähentynyt 5 viimeisenä vuonna ja Vihdin väestökasvu on toistaiseksi ollut arvioitua vähäisempää. 0-6 vuotiaiden lukumäärä on vähentynyt molempien kuntien alueella. Karviaisen alueella myös syntyneiden lasten määrä on laskenut viitenä viimeisenä vuonna. 4

5 7-19 vuotiaiden lukumäärässä ei ole tapahtunut merkittävää muutosta. 7 vuotiaat ovat viimeisin isompi lapsiryhmä eli tulevina vuosina nämä ikäryhmät pienentyvät, jollei muuttoliike jäsenkuntiin aiheuta lasten määrän kasvua. 5

6 Nuorten aikuisten ja työikäisten lukumäärä alueella on vähentynyt viimeisten kuuden vuoden aikana molemmissa jäsenkunnissa. Yli 65-vuotiaiden lukumäärä alueella on kasvanut. Sodanjälkeiset suuret ikäluokat ovat siirtyneet tai siirtymässä eläkkeelle. Suurin ikäluokka eli vuonna 1947 syntyneet täyttivät 70 vuotta vuonna Vuonna 2022 suurin ikäluokka täyttää 75 vuotta. Ikääntymisen seurauksena kasvavat ikäihmisten palvelutarpeet. Suurten ikäluokkien ikääntyessä vuotiaiden ikäluokka kasvaa Karviaisen alueella tilastokeskuksen ennusteen mukaan vielä kolmen seuraavan vuoden aikana henkilön vuosivauhtia sen jälkeen hidastuen. Näiden henkilöiden siirtyessä pois työelämästä myös työnantajan järjestämät työterveyspalvelut loppuvat heiltä. Tämä merkitsee palvelutarpeen lisääntymistä julkisessa terveydenhuollossa. Osa tarpeesta kanavoituu yksityisille palveluntuottajille. 6

7 Yli 75 vuotiaiden lukumäärä on kasvanut varsinkin Vihdin alueella, Karkkilan alueella kasvu on tasaantunut. Ikäihmisten lukumäärän ja palvelutarpeen kasvaessa lisätään ikäihmisten hoivapalveluja hallitusti seuraten valtakunnallisia arvioita palvelujen peittävyydestä. Hoivapalvelujen tarve arvioidaan vuosittain talousarvioissa. Yli 75 -vuotiaiden hoivan tarve -ennuste Valtakunnallisen peittävyystavoitteen mukaisesti Väestöennuste 2015, yli 75 -vuotiaat elo Omaishoidon tuella hoidetut 5 % 5 % 5 % 5 % 5 % Karkkila Vihti Omaishoidontuki yhteensä Säännöllisen kotihoidon asiakkaat 14 % 14 % 14 % 14 % 14 % Karkkila Vihti Säännöllinen kotihoito yhteensä Tehostetun asumispalvelun asiakkaat 8 % 8 % 8 % 8 % 8 % Karkkila Vihti Tehostettu asumispalvelu yhteensä Vuodeosastojen paikat Karkkila Vihti Vuodeosastojen paikat yhteensä Kaikki yhteensä

8 Edellä kuvatut väestönmuutokset vaikuttavat enenevässä määrin sekä talousarvion 2019 että taloussuunnitelmavuosien valmisteluun. Talousarvio 2019 sisältää toiminnalliset tavoitteet, palvelujen euromääräiset arvot tuoteryhmittäin keskuksittain ja niiden ikäryhmä- tai asukaskohtaiset kustannukset jäsenkunnittain. Jäsenkuntaosuuksien laskelma pohjautuu tuote- ja toimipistekohtaisiin menoihin, suoritearvioihin ja laskennallisiin yksikköhintoihin. 2 KARVIAISEN TAVOITTEET VUODELLE 2019 Karviaisen talousarviotavoitteet vuodelle 2019 kuvataan neljästä näkökulmasta BSC mallin eli Balanced Scorecard mallin mukaisesti. Nämä näkökulmat ovat asiakasnäkökulma, prosessinäkökulma, henkilöstönäkökulma ja talousnäkökulma. ASIAKASNÄKÖKULMA Tyytyväiset asiakkaat Tavoitteena on asiakkaiden luottamus Karviaisen toimintaan ja asiakastyytyväisyys. Asiakkaiden kokemus palvelujen toimivuudesta ja vaikuttavuudesta on keskeinen toiminnan laatutekijä. Asiakaskokemusta mitataan asiakastyytyväisyyskyselyillä. Asiakaskyselyt toteutetaan osana valtakunnallisia sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastyytyväisyyskyselyjä (THL). Tavoitteena on palveluihin tyytyväinen asiakas siten, että asiakastyytyväisyys saavuttaa kyselyssä keskimäärin tason hyvä. Lisäksi seurataan asiakastyytyväisyyttä jatkuvalla seurannalla erilaisilla menetelmillä. Vaikuttavat palveluratkaisut Tavoitteena ovat toimivat ja vaikuttavat palveluratkaisut. Tätä tavoitetta voidaan arvioida seuraamalla vuosittain oikaisuvaatimusten ja hallintovalitusten määrää. Mittaus tehdään puolivuosittain ja tulokset raportoidaan toimintakertomuksessa. Tuloksia verrataan neljään aikaisempaan vuoteen. Sosiaalipalveluissa ja terveyspalveluissa tilastoidaan: Muistutukset, oikaisuvaatimukset ja hallintovalitukset (hallinto-oikeus ja korkein hallinto-oikeus). Lisäksi seurataan kanteluja Aluehallintovirastoon (AVI), eduskunnan oikeusasiamiehelle ja Valviraan. Näiden lisäksi tilastoidaan käräjäoikeuteen etenevät asiat. PROSESSINÄKÖKULMA Sosiaali- ja terveyspalvelujen riittävä saatavuus/väestön määrä ja rakenne Sosiaali- ja terveyspalvelujen määrää ja laatua säätelevät lukuisat lait ja asetukset kuten nk. neuvola-asetus neuvolatyön, lääkärivastaanottojen ja suun terveydenhuollon osalta. Sosiaalihuollon lait määrittelevät palvelujen sisällön ja aikarajat, joissa palvelu on tarjottava, ja vammaispalvelulaki määrittää asiakkaiden saamia palveluja määrällisesti ja laadullisesti. Lisäksi hoitoonpääsyn aikarajat on kirjattu terveydenhuoltolakiin. Kaikkia edellä mainittuja aikarajoja ja muita laadullisia tai määrällisiä kriteerejä seurataan valtakunnallisesti ja kriteerien noudattamatta jättäminen aiheuttaa sanktioita valvontaviranomaisten taholta. Tavoitteena on, että palvelujen saatavuus asiakkaille on valtakunnallisten suositusten mukainen ja alueellisesti tasa-arvoinen. Tavoitteena on myös, että Karviaisen palvelujen saatavuus ja päätösten käsittelyajat noudattavat vähintään erilaisia normitettuja käsittelyaikoja (esim. hoitotakuusäädös/ terveydenhuoltolaki, vammaispalvelulaki, sosiaalihuoltolaki, lastensuojelulaki), mikä on palveluilta vaadittava minimitaso. Palvelujen saatavuutta ja riittävyyttä seurataan 8

9 systemaattisesti odotusaikoja ja käsittelyaikoja seuraamalla. Joissakin palveluissa tavoitteena on minimitasoa korkeampi palvelutaso, kuten esimerkiksi lääkärien vastaanottotoiminnassa ja suun terveydenhuollossa. Kiireelliset tai päivystysluontoiset asiat hoidetaan välittömästi. 1. Lääkärin vastaanotoilla kiireettömälle vastaanotolle pääsee keskimäärin 1-2 viikon kuluessa ajanvarauksesta (hoitotakuusäädös edellyttää pääsyä 3 kuukaudessa) Mittari: odotusajat kuukausittain -1 viikon tavoiteaikaan voidaan siirtyä kun tilakysymykset on saatu ratkaistua 2. Suun terveydenhuollossa kiireettömälle vastaanotolle pääsee keskimäärin 2 viikon kuluessa ajanvarauksesta (hoitotakuusäädös edellyttää pääsyä 6 kuukaudessa) Mittari: odotusajat kuukausittain 3. Vammaispalveluhakemusten käsittelyaika on enintään 3 kk Mittari: käsittelyaika kuukausittain 4. Lastensuojelun tarpeen selvityksen käsittelyaika on enintään 3 kk Mittari: määräajassa toteutetut selvitykset kuukausittain 5. Ikääntyneiden palvelutarpeen arviointi toteutuu 7 päivän kuluessa Mittari: käsittelyaika osavuosikatsauksen yhteydessä 6. Osaston keskimääräinen hoitoaika on alle 30 hoitopäivää. Mittari: keskimääräinen hoitoaika osavuosikatsauksen yhteydessä 7. Säännöllisen kotihoidon asiakkaan toteutunut palveluaika vastaa hänelle myönnettyä palveluaikaa Mittari: vertailu osavuosikatsauksen yhteydessä. Prosessien kehittäminen Karviaisen ydinprosesseja kehitetään Lean-menetelmän avulla. Prosesseja tehostetaan vuonna 2019 erityisesti hallinnossa, perhesosiaalityössä ja ikääntyneiden palveluissa. Tavoitteena on poistaa prosesseista hukka ja saada aikaan entistä sujuvampia toimintatapoja ja tehokkuutta. 9

10 HENKILÖSTÖNÄKÖKULMA Osaava, sitoutunut ja hyvinvoiva henkilöstö Henkilöstönäkökulmasta menestystekijöinä ovat Karviaisen kehittämiseen ja perusarvoihin sitoutunut henkilöstö, esimiehet ja johtajat. Vahva osaaminen sosiaali- ja terveyspalveluissa vahvistaa paikallista kilpailukykyä nyt ja tulevassa sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa. Karviaisen lääkärikoulutus on lisännyt vetovoimaa ja taannut oman vakituisen lääkärikunnan. Sosiaalityön osaamisen varmistamiseksi on organisoitu avoimen yliopiston kanssa Karviaiseen sosiaalityön oppimisklinikka, jonka avulla omaa henkilöstöä voidaan edelleen pätevöittää sosiaalityön osaamisessa. Lähiesimiesten johtamisosaamista lisätään. Myös muiden ammattiryhmien osaamisen tukemiseen ja varmistamiseen panostetaan. Osaavan henkilöstön lisäksi toimivat yhteistyöverkostot ja kumppaneita arvostava yhteistyöilmapiiri vahvistavat myös paikallista kilpailukykyä. Vuoden 2019 painopistealueita ovat edelleen työkyvyn ja työhyvinvoinnin edistäminen, osaamisen varmistaminen ja työurien pidentäminen. Tavoitteita mitataan seuraavilla mittareilla. Sairauspoissaolot: sairauspoissaolot eivät ylitä kunta-alan keskiarvoa o mittarit: sairauspäivien lukumäärä sairauspoissaolojen lukumäärä sairauspoissaolojen kustannukset Tapaturmat: läheltä piti -ilmoitukset tehdään ja tapaturmien määrä laskee o mittarit: läheltä-piti ilmoitusten määrä tapaturmien määrä Henkilöstön työurat pitenevät o mittarit: työssä jatkavien, eläkeiän saavuttaneiden määrä varhaiseläkemaksujen kustannukset Henkilöstön osaaminen varmistetaan - koulutus o mittari: koulutukseen osallistuneiden lukumäärä koulutuspäivien lukumäärä TALOUSNÄKÖKULMA Karviaisen johtoajatuksena toiminnallisissa muutoksissa on, että olemassaolevat resurssit käytetään mahdollisimman hyvin asiakkaiden tarpeita, lainsäädännöllisiä muutoksia ja valtakunnallisia kehittämistavoitteita tukien, sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusten kasvua hilliten. Näin ollen resursseja on vuosittain kohdennettu toimintojen välillä uudestaan. Vuoden 2019 talousarviossa on otettu huomioon alueen väestömuutoksia kohdistamalla talousarvion resursseja palvelutarpeen mukaisesti siten, että ikäihmisten hoivapalvelut jonkin verran lisääntyvät. Sen sijaan lapsiperheiden peruspalveluiden tarve väestörakennemuutoksen seurauksena pienentyy. Muutos on huomioitu talousarviossa 2019 siten, että Vihdin alueen äitiysja lastenneuvolapalvelut tuotetaan jatkossa kahdessa palvelupisteessä nykyisen kolmen palvelupisteen sijaan. Vaikka lasten määrä vähenee, on lapsiperheiden erityispalveluiden, sosiaalipalveluiden sekä lastensuojelun tarve lisääntynyt voimakkaasti vuoden 2017 alusta lukien. Tämä vaikuttaa vuoden 2019 talousarvioon siten, että perheiden palvelulinjan erityispalveluiden kustannukset nousevat molemmissä jäsenkunnissa. 10

11 Vuoden 2017 aikana toteutuneet tilaratkaisut perheiden palvelulinjan toiminnoissa mahdollistavat perhekeskusmallin mukaisen työskentelyn. Ne ohjaavat kehittämään palveluja niin, että eri toimijoiden konsultaatio ja yhteinen työ voi onnistua reaaliaikaisesti ja perheiden yksilölliset tilanteet huomioiden. Tavoitteena on, että perheiden tuen tarpeeseen pystytään vastaamaan yhä useammin peruspalveluilla, ilman lastensuojelun asiakkuutta. Tavoitteen toteutuminen edellyttää, että myös kuntien ratkaisut lasten ja nuorten peruspalveluissa tukevat tätä tavoitetta ja kuntien ja Karviaisen toiminnot muodostavat saumattoman palveluketjun. Päiväaikainen lääkäripalvelujen kiireellinen vastaanottotyö on järjestetty uudella tavalla vuoden 2016 lokakuusta alkaen. Toiminnassa pyritään ennen kaikkea vaikuttavuuteen eli potilaiden ohjaus tehostuu ja lähipalveluja käytetään aikaisempaa tehokkaammin. Saatavuuden paranemisella pyritään vastaamaan väestön palvelutarpeeseen ja kysyntään oikea-aikaisesti ja vähentämään näillä samoilla perusterveydenhuollon resursseilla erikoissairaanhoidon menoja. Vuonna 2019 käynnistyy laaja ikääntyneiden asumispalvelujen kilpailutus yhteistyössä Länsi- Uudenmaan kuntien kanssa. Ikääntyneiden määrän kasvu tulee aiheuttamaan talousarviopaineita lähivuosina; muutos näkyy jo vuoden 2018 palvelutarpeen kasvuna. Talouden tunnusluvut verrokkikuntiin nähden Karviainen vertaa sosiaali- ja terveystoimen yhteensä, erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen tunnuslukujaan valittuihin verrokkikuntiin. Vertailun kohteeksi valituissa kunnissa on samankaltainen erikoissairaanhoidon rakenne ja ne sijaitsevat Uudellamaalla kuten Vihtikin. Väestömäärät ja väestön rakenne poikkeavat jonkin verran toisistaan samoin kuin Kelan sairastavuusindeksi. Väestömäärät olivat vertailukunnissa : Kirkkonummi , Lohja , Nurmijärvi , Raasepori ja Vihti Kuntaliiton vertailu sisältää vain 60 suurinta kuntaa, joten Karkkilan tietoja ei saada tämän vertailun kautta. Karviaisen alueen väestömäärä olisi yhteensä , jos Karkkilan väestömäärä olisi mukana tässä tilastossa. Vertailun avulla on mahdollista kehittää omia toimintoja entistä kustannustehokkaammiksi ottaen kuitenkin huomioon tietyt rajaehdot (kunnan väestön kehitys, sairastavuusindeksi, väestön rakenne ym). Mittari: Kuntaliiton tunnusluvut. Mittaus: kesäkuun osavuosikatsauksessa ja vuoden lopussa. Nettotoimintamenojen toteutuma tammi-huhtikuussa 2018 (Kuntaliitto ) Kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon nettotoimintamenoja, tammi-huhtikuu 2018 Sos. ja terv.toimi yht. /asukas Sos.toimi yht. /asukas Perusth. /asukas Erik.sh. /asukas Yli 75 vuotiaiden osuus (ind. kaikki = 100) Kirkkonummi Lohja Nurmijärvi Raasepori Vihti ERIKOISSAIRAANHOITO Erikoissairaanhoidon tuottaa HUS kuntayhtymä, jossa Karviaisen kunnat kuuluvat Lohjan sairaanhoitoalueeseen. Karviaisen oma lääkärivastaanottotoiminta ja muut lääkäripalvelut on saatu järjestettyä siten, että niillä pystytään tuottamaan kuntalaisille riittävät perusterveydenhuollon palvelut sekä joitakin keskeisiä erikoislääkäripalveluja. Mielenterveys- ja päihdepalveluissa tehty rakenneuudistus on vaikuttanut erikoissairaanhoidon kustannusten laskuun mm psykiatristen laitospaikkojen vähenemisen ja ajoissa annetun perusterveydenhuollon palvelun kautta. Kun kuntalaiset pääsevät ajoissa perusterveydenhuollon palveluihin, vähenee erikoissairaanhoidon tarve asteittain. Jatkossa tulisi edetä siten, että sosiaali- ja 11

12 perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon kokonaisnäkemystä vahvistetaan tiiviillä yhteistyöllä. Lisäksi erikoissairaanhoidon tulisi jatkossa kohdentaa resursseja kustannustehokkaammin muuttuvia palvelutarpeita ja hoitokäytäntöjä vastaavasti. HANKKEET Länsi-Uudenmaan sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyöhanke Karviainen on sitoutunut tiiviiseen yhteistyöhön Espoon ja 7 muun Länsi-Uudenmaan kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämishankkeeseen. Yhteistyöhankkeen tavoitteena on saada aikaan entistä parempia ja tehokkaampia sosiaali- ja terveyspalveluja kaikissa alueen 10 kunnassa. Tavoitteena on myös loiventaa sote-kustannusten kasvua. Hankkeen yhteistyö käynnistyi vuoden 2018 keväällä selvitystyöllä, jossa vertailtiin hankkeen 10 kunnan sotepalvelujen kustannustehokkuutta. Yhteistyö on jo aloitettu sote-palvelujen kilpailuttamisessa, sosiaalipäivystyksen hallinnoinnin uudistamisessa, yhteisten sote-lakimiespalvelujen kehittämisessä ja ikääntyneiden palvelujen kehittämisessä. Vuonna 2019 käynnistetään mm perheiden palvelujen ja erityisesti lastensuojelupalvelujen yhteinen kehittämistyö. Uudenmaan sote-uudistus Karviainen osallistuu aktiivisesti Uudenmaan alueen sote-uudistuksen valmisteluun. Karviaisen johtavat viranhaltijat ovat mukana lukuisissa valmistelutyöryhmissä. Valtakunnallisen soteuudistuksen etenemisen aikataulu varmistuu tämän talousarvion valmistumisen jälkeen; tämän hetkisen tiedon mukaan uudistus toteutuisi aikaisintaan alkaen ja vastuu palvelujen järjestämisestä siirtyisi maakunnille. Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman kärkihanke, LAPE Karviainen on osallistunut yhteistyössä Uudenmaan kuntien kanssa hallituksen kärkihankkeeseen lapsi- ja perhepalveluiden kehittämiseksi. Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman (LAPE) tavoitteena on ollut lapsi- ja perhepalveluiden hajanaisen palvelujärjestelmän uudistaminen siten, että muutos on kokonaisvaltainen ja pysyvä ja tähtää lapsi- ja perhelähtöisiin palveluihin sekä lapsen oikeuksia vahvistavaan toimintakulttuuriin. Paikallinen LAPE-hanke on kuntavetoinen. Karkkila ja Vihti ovat vastanneet hankkeen toteutuksesta ja saaneet siihen hankkeelle osoitetun rahoituksen. Tavoitteeksi on asetettu koulujen ja oppilaitosten tuki lasten ja nuorten hyvinvointiin. Erityispiirteenä on vanhemmuuden ja parisuhteen tuki, josta myös järjestösektori on erityisen kiinnostunut. Karviainen tuottaa hankkeelle perhekeskusmallin mukaisia palveluja. LAPE-hanke päättyy Vuoden 2019 täydennyskoulutuksissa haetaan yhtenäisiä toimintamalleja koko Uudenmaan alueelle. 3 TALOUSARVION MENOT JA RAHOITUS 2019 Karviaisen talousarvion 2019 nettosumma on 112,7 milj. euroa. Kokonaistalousarvio kasvaa yhteensä 0,4 % verrattuna ennusteeseen 2018 ja 0,4 % verrattuna talousarvioon Karviaisen palvelujen talousarvion 2018 nettomenosumma ilman erikoissairaanhoidon menoja on yhteensä 66,5 milj. euroa. Karviaisen palvelujen talousarvio pienenee vuoden 2018 ennusteeseen verrattuna 1,2 % ja vuoden 2018 talousarvioon verrattuna 0,1 %. Euromääräisesti talousarvio pienenee Karviaisen palvelujen osalta 0,8 milj. euroa vuoden 2018 ennusteeseen nähden. Erikoissairaanhoidon talousarvio kasvaa 2,9 % vuoden 2018 ennusteeseen nähden ja 0,8 % vuoden 2018 talousarvioon nähden. Euromääräisesti talousarvio kasvaa 1,3 milj. euroa ennusteeseen nähden. Erikoissairaanhoidon talousarvio on laadittu HUSin antaman tiedon perusteella. 12

13 Henkilöstökulujen kokonaismäärä vuonna 2019 on 27,3 milj. euroa, joka on 22,5 % koko talousarvion bruttotoimintamenoista. Työehtosopimusten mukaisiin palkankorotuksiin ja kilpailukykysopimuksen päättymiseen ja lomarahojen palautumiseen täysimääräisiksi on varauduttu vuoden 2019 talousarviossa. Palkat kasvavat tämän johdosta keskimäärin 3,2 %. Henkilöstökulut kasvavat 0,6 milj. euroa vuoden 2018 ennusteeseen verrattuna ja 1,3 milj. euroa verrattuna talousarvioon Henkilöstökulujen kasvuun sisältyvät myös keväällä 2018 yhtymähallituksen päättämät resurssilisäykset lastensuojeluun, jotta lakisääteiset pakolliset työtehtävät saadaan tehtyä ajoissa ja lasten kasvu ja kehitys turvattua. Muutoksilla tavoitellaan lisäksi nopeasti lisääntyneiden ostopalvelukulujen kasvun hillitsemistä. Kokonaisuudessaan Karviaisen menot jakautuvat vuonna 2019 seuraavasti. Piirakassa osuuttaan ovat kasvattaneet asiakaspalvelujen ostot osuus 20 % (19 % TA 2018) 13

14 Toimintatuottojen jakauma on vastaava kuin vuonna Kokonaisuudessaan Karviaisen tuotot vuonna 2019 jakaantuvat seuraavasti: Maksutuottoihin sisältyvät tasasuuruiset asiakasmaksut on korotettu talousarviossa 2019 lain sallimiin enimmäismääriin. 14

15 Talousarvion 2019 yhteenveto kunnittain ja palvelulinjoittain on seuraava: Perusturvakuntayhtymä Karviainen Yhteenveto kunnittain TP 2015 TP 2016 TP 2017 TA 2018 TA 2018 TP 2018 TA 2019 TA 2019 E18/TA19 TA18/TA19 ALKUPER. MUUTETTU ARVIO Kyh Kyh % MUUTOS % MUUTOS Karkkila (ilman esh) , , , , , , , ,0-4,4-0,4 Perhepalvelut 2 215, , , , , , , ,9-19,1-3,8 Työikäiset 8 685, , , , , , , ,9-2,7-2,3 Ikäihmiset 7 234, , , , , , , ,2 0,8 2,8 Hallinto 249,3 270,9 252,7 312,5 282,5 288,4 324,0 324,0 12,3 14,7 Rahoitus 1,0 2,1-2,6-1,7-1,7 Erikoissairaanhoito , , , , , , , ,0 3,7 0,0 Karkkila yhteensä , , , , , , , ,0-1,4-0,2 Vihti (ilman esh) , , , , , , , ,6 0,0 0,3 Perhepalvelut 8 086, , , , , , , ,5-3,9-6,4 Työikäiset , , , , , , , ,4-0,2 0,2 Ikäihmiset , , , , , , , ,0 2,4 4,6 Hallinto 805,1 873,3 821, ,0 916,0 941, , ,7 12,4 15,5 Rahoitus 3,2 6,8-8,4-5,3-5,3 Erikoissairaanhoito , , , , , , , ,9 2,6 1,1 Vihti yhteensä , , , , , , , ,5 1,1 0,7 Karviainen yhteensä , , , , , , , ,5 0,4 0,4 TP 2015 TP 2016 TP 2017 TA 2018 TA 2018 TP TA 2019 TA 2019 E18/TA19 TA18/TA19 ALKUPER. MUUTETTU ENNUSTE Kyh Kyh % MUUTOS % MUUTOS Yhteenveto palvelulinjoittain Perhepalvelut , , , , , , , ,4-8,0-5,8 Työikäiset , , , , , , , ,3-0,8-0,4 Ikäihmiset , , , , , , , ,2 1,8 4,0 Hallinto 1 054, , , , , , , ,7 12,4 15,3 Rahoitus 4,2 8,9-11,0-7,0-7,0 Karviainen yhteensä , , , , , , , ,6-1,2 0,1 Erikoissairaanhoito , , , , , , , ,9 2,9 0,8 YHTEENSÄ , , , , , , , ,5 0,4 0,4 Karkkilan maksuosuudeksi vuodelle 2019 ehdotetaan Karviaisen palvelujen osalta 18,3 milj. euroa. Muutos vuoden 2018 ennusteeseen on 4,4 % ja vuoden 2018 talousarvioon -0,4 %. Maksuosuudeksi erikoissairaanhoidon osalta ehdotetaan 11,5 milj. euroa. Muutos on vuoden 2018 ennusteeseen 3,7 % ja 0 % talousarvioon Maksuosuudet yhteensä ovat 29,8 milj. euroa. Vähennystä on 1,4 % ennusteeseen 2018 verrattuna ja 0,2 % talousarvioon 2018 verrattuna. Vihdin maksuosuudeksi vuodelle 2019 ehdotetaan Karviaisen palvelujen osalta 48,3 milj. euroa. Muutos vuoden 2018 ennusteeseen on 0 % ja vuoden 2018 talousarvioon 0,3 %. Erikoissairaanhoidon maksuosuudeksi ehdotetaan 34,7 milj. euroa. Kasvua on 2,6 % ennusteeseen 2018 verrattuna ja 1,1 % talousarvioon 2018 verrattuna. Maksuosuudet yhteensä ovat 83 milj. euroa. Kasvua on 1,1 % ennusteeseen 2018 verrattuna ja 0,7 % talousarvioon 2018 verrattuna. Perheiden palvelulinjan menot vähenevät 8 % vuoden 2018 ennusteeseen nähden ja 5,8 % vuoden 2018 talousarvioon verrattuna. Työikäisten palvelulinjan menot vähenevät 0,8 % vuoden 2018 ennusteesen verrattuna ja 0,4 % vuoden 2018 talousarvioon verrattuna. Ikäihmisten palvelulinjan menot kasvavat 1,8% ennusteeseen 2018 verrattuna ja 4 % vuoden 2018 talousarvioon verrattuna. Ikäihmisten palvelujen menoja kasvattavat ikäihmisten lukumäärä ja palvelutarve, varsinkin Vihdissä. 15

16 Hallinnon menot kasvavat 12,4 % vuoden 2018 ennusteeseen nähden ja 15,3 % vuoden 2018 talousarvioon nähden. Hallinnon vuoden 2018 toteutuma tulee jäämään alle talousarvion ja vuodelle 2019 on varauduttu hallinnossa HR-toimintojen vahvistamiseen, sosiaalihuollon tietojen siirtämisen valtakunnalliseen Kanta-rekisteriin (Kansa-hanke) sekä sote-maakuntauudistuksen valmisteluun. Vuoden 2019 talousarvioon esitetään investointeja euroa (327 t. euroa TA 2018). Investoinnit koostuvat ohjelmistoista, hammashoitokoneista ja kalusteista. Työasemat ja autot hankitaan leasingrahoituksella. 4 TOIMINNAN NETTOKUSTANNUKSET PERUSPALVELUINDEKSILLÄ KORJATTUNA Karviaisen johtoajatuksena toiminnallisissa muutoksissa on, että olemassaolevat resurssit käytetään mahdollisimman hyvin asiakkaiden tarpeita, lainsäädännöllisiä muutoksia ja valtakunnallisia kehittämisavoitteita tukien sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusten kasvua hilliten. Näin ollen resursseja kohdennetaan vuosittain toimintojen välillä uudestaan. Erilaiset toiminnot käyttäytyvät vuodesta toiseen eri tavalla ja tuovat talousarvioon ja toteutumiin muutoksia, mitkä eivät ole muodoltaan lineaarisia vaan esimerkiksi syklisiä. Karviaisen omat avopalvelut käyttäytyvät tasaisesti, perhesosiaali- ja päihde- ja mielenterveyspalvelut sahaavat vuosittain ja subjektiivisiin oikeuksiin perustuvat erilaiset vammaispalvelut ovat jatkuvasti kasvu-uralla. Näin jonakin vuonna kasvava talousarvio perheiden erityispalveluissa, perhesosiaalityössä tai päihde- ja mielenterveyspalveluissa ei merkitse sitä, että näin olisi myös seuraavana talousarviovuonna. KARVIAISEN NETTOMENOT VUOSINA (ILMAN ERIKOISSAIRAANHOITOA) (1000 euroina) Peruspalvelujen hintaindeksillä korjattuna ( /Tilastokeskus) TP TP TP TP TP TP TP TP TP TA TA Vihti Karkkila YHTEENSÄ Muutos %:na 2,0 0,2 1,6 4,1 1,2-2,1-1,0-2,1 5,5-1,1 16

17 Perheiden sosiaalipalvelut Peruspalvelujen hintaindeksillä korjattuna ( /Tilastokeskus) TP TP TP TP TP TP TP TP TP TA TA Vihti Karkkila YHTEENSÄ Muutos %:na -3,9-5,9-7,4 9,4 0,0-3,0 0,2 19,1 20,7-12,2 Lääkärin vastaanotto Peruspalvelujen hintaindeksillä korjattuna ( /Tilastokeskus) TP TP TP TP TP TP TP TP TP TA TA Vihti Karkkila YHTEENSÄ Mutos %:na 8,1-4,2-4,5-1,7-4,7 12,9 0,1 1,5-1,3 2,4 Mielenterveys- ja päihdepalvelut Peruspalvelujen hintaindeksillä korjattuna ( /Tilastokeskus) TP TP TP TP TP TP TP TP TP TA TA Vihti Karkkila YHTEENSÄ Muutos %:na -4,0 7,4 3,3-11,1 3,0 9,2 0,2 5,0 2,7-4,7 17

18 Vammaispalvelut Peruspalvelujen hintaindeksillä korjattuna ( /Tilastokeskus) TP TP TP TP TP TP TP TP TP TA TA Vihti Karkkila YHTEENSÄ Muutos %:na 9,3 0,9 4,1 8,1 2,9 3,1 5,3 4,0 4,3-3,3 Vanhuspalvelut (kotihoito ilman tukipalveluja, omaishoito, asumispalvelut ja laitoshoito) Peruspalvelujen hintaindeksillä korjattuna ( /Tilastokeskus) TP TP TP TP TP TP TP TP TP TA TA Kotihoito Omaishoito Asumispalv Laitoshoito YHTEENSÄ ,2-0,7 3,3 3,9 0,7-7,2-2,9-0,3 3,5 2,6 18

19 Liitteet Liite 1: Tuloslaskelma 2019 sisältäen suunnitelmavuodet Liite 2: Investointilaskelma 2019 Liite 3: Rahoituslaskelma 2019 Liite 4: Jäsenkuntalaskelma tuoteryhmittäin

20 KARVIAINEN TALOUSARVIOTULOSLASKELMA Ulkoiset tulot ja menot Talousarvion liite 1 TP 2017 TA 2018 KYH 2019 KYH 2020 KYH 2021 muutettu TA TOIMINTATUOTOT MYYNTITUOTOT JÄSENKUNTIEN MAKSUOSUUDET MAKSUTUOTOT TUET JA AVUSTUKSET MUUT TOIMITATUOTOT TOIMINTAKULUT HENKILÖSTÖKULUT ASIAKASPALVELUJEN OSTOT MUIDEN PALVELUJEN OSTOT AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT AVUSTUKSET MUUT TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT KORKOTUOTOT MUUT RAHOITUSTUOTOT KORKOKULUT -151 MUUT RAHOITUSKULUT VUOSIKATE POISTOT JA ARVONALENTUMISET SUUNNITELMAN MUKAISET POISTOT SATUNNAISET ERÄT SATUNNAISET TUOTOT TILIKAUDEN TULOS

21 PERHEIDEN PALVELULINJA TALOUSARVIOTULOSLASKELMA Ulkoiset ja sisäiset tulot ja menot TP 2017 TA 2018 KYH 2019 TS 2020 TS 2021 muutettu ta TOIMINTATUOTOT MYYNTITUOTOT JÄSENKUNTIEN MAKSUOSUUDET MAKSUTUOTOT TUET JA AVUSTUKSET MUUT TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT HENKILÖSTÖKULUT ASIAKASPALVELUJEN OSTOT MUIDEN PALVELUJEN OSTOT AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT AVUSTUKSET MUUT TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT KORKOTUOTOT MUUT RAHOITUSTUOTOT 0 KORKOKULUT MUUT RAHOITUSKULUT 0 VUOSIKATE POISTOT JA ARVONALENTUMISET SUUNNITELMAN MUKAISET POISTOT SATUNNAISET ERÄT SATUNNAISET TUOTOT TILIKAUDEN TULOS

22 TYÖIKÄISTEN PALVELULINJA TALOUSARVIOTULOSLASKELMA Ulkoiset ja sisäiset tulot ja menot TP 2017 TA 2018 TA 2019 TS 2020 TS 2021 muuettu ta TOIMINTATUOTOT MYYNTITUOTOT JÄSENKUNTIEN MAKSUOSUUDET MAKSUTUOTOT TUET JA AVUSTUKSET MUUT TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT HENKILÖSTÖKULUT ASIAKASPALVELUJEN OSTOT MUIDEN PALVELUJEN OSTOT AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT AVUSTUKSET MUUT TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT KORKOTUOTOT MUUT RAHOITUSTUOTOT 0 KORKOKULUT MUUT RAHOITUSKULUT 0 VUOSIKATE POISTOT JA ARVONALENTUMISET SUUNNITELMAN MUKAISET POISTOT SATUNNAISET ERÄT SATUNNAISET TUOTOT TILIKAUDEN TULOS

23 IKÄIHMISTEN PALVELULINJA TALOUSARVIOTULOSLASKELMA Ulkoiset sisäiset tulot ja menot TP 2017 TA 2018 TA 2019 TS 2020 TS 2021 muutettu ta TOIMINTATUOTOT MYYNTITUOTOT JÄSENKUNTA MAKSUOSUUDET MAKSUTUOTOT TUET JA AVUSTUKSET MUUT TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT HENKILÖSTÖKULUT ASIAKASPALVELUJEN OSTOT MUIDEN PALVELUJEN OSTOT AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT AVUSTUKSET MUUT TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT KORKOTUOTOT MUUT RAHOITUSTUOTOT 0 KORKOKULUT MUUT RAHOITUSKULUT 0 VUOSIKATE POISTOT JA ARVONALENTUMISET SUUNNITELMAN MUKAISET POISTOT SATUNNAISET ERÄT SATUNNAISET TUOTOT TILIKAUDEN TULOS

24 TYÖTERVEYS TALOUSARVIOTULOSLASKELMA Ulkoiset ja sisäiset tulot ja menot TP 2017 TA 2018 TA 2019 TS 2020 TS 2021 TOIMINTATUOTOT MYYNTITUOTOT MAKSUTUOTOT TUET JA AVUSTUKSET MUUT TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT HENKILÖSTÖKULUT ASIAKASPALVELUJEN OSTOT MUIDEN PALVELUJEN OSTOT AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT AVUSTUKSET MUUT TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT KORKOTUOTOT MUUT RAHOITUSTUOTOT 0 KORKOKULUT MUUT RAHOITUSKULUT 0 VUOSIKATE POISTOT JA ARVONALENTUMISET SUUNNITELMAN MUKAISET POISTOT SATUNNAISET ERÄT SATUNNAISET TUOTOT TILIKAUDEN TULOS

25 TALOUS - JA HALLINTO TALOUSARVIOTULOSLASKELMA Ulkoiset ja sisäiset tulot ja menot TP 2017 TA 2018 TA 2019 TS 2020 TS 2021 muutettu ta TOIMINTATUOTOT MYYNTITUOTOT JÄSENKUNTIEN MAKSUTUOTOT MAKSUTUOTOT TUET JA AVUSTUKSET MUUT TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT HENKILÖSTÖKULUT ASIAKASPALVELUJEN OSTOT 0 0 MUIDEN PALVELUJEN OSTOT AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT AVUSTUKSET MUUT TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT KORKOTUOTOT MUUT RAHOITUSTUOTOT KORKOKULUT MUUT RAHOITUSKULUT VUOSIKATE POISTOT JA ARVONALENTUMISET SUUNNITELMAN MUKAISET POISTOT SATUNNAISET ERÄT SATUNNAISET TUOTOT TILIKAUDEN TULOS

26 ERIKOISSAIRAANHOITO TALOUSARVIOTULOSLASKELMA Ulkoiset ja sisäiset tulot ja menot TP 2017 TA 2018 TA 2019 TS 2020 TS 2021 muutettu Ta TOIMINTATUOTOT MYYNTITUOTOT JÄSENMAKSU OSUUDET MAKSUTUOTOT TUET JA AVUSTUKSET MUUT TOIMITATUOTOT 315 TOIMINTAKULUT HENKILÖSTÖKULUT ASIAKASPALVELUJEN OSTOT MUIDEN PALVELUJEN OSTOT AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT AVUSTUKSET MUUT TOIMINTAKULUT -161 TOIMINTAKATE RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT KORKOTUOTOT MUUT RAHOITUSTUOTOT 0 KORKOKULUT MUUT RAHOITUSKULUT 0 VUOSIKATE POISTOT JA ARVONALENTUMISET SUUNNITELMAN MUKAISET POISTOT SATUNNAISET ERÄT SATUNNAISET TUOTOT TILIKAUDEN TULOS

27 Talousarvion liite 2 PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN INVESTOINTIHANKINNAT (tuote/hankintakokonaisuus maksaa yli euroa) TS TS TS TP 2017 TA 2018 TA euroina 1000 euroina 1000 euroina ATK-HANKINNAT , Hilkka rajapinnat/kotihoito Etäkotihoidon kehittäminen, virtuaalikuntoutus Osmo osaston mobiili ohjelma RAIsoft ohjelmisto MUU IRTAIN OMAISUUS , Nummelan vuodeosaston lääkehuoneen kulunvalvonta Kalustehankinnat Vihti/tilajärjestelyt Suun terveydenhuollon hoitokone oheislaitteineen/vihti (2 kpl) Lääkinnällinen kuntoutus Vihti/fysioterapiankuntoutus laitteet ,

28 Talousarvion liite 3 KARVIAINEN RAHOITUSLASKELMA Euro Toiminnan rahavirta Vuosikate ,00 Satunnaiset erät + 0,00 Tulorahoituksen korjauserät - 0, ,00 Investointien rahavirta Investointimenot ,00 Rahoitusosuudet investointimenoihin + 0,00 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot + 0, ,00 Toiminnan ja investointien rahavirta ,00 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset - 0,00 Antolainasaamisten vähennykset + 0,00 0,00 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys + 0,00 Pitkäaikaisten lainojen vähennys - 0,00 Lyhytaikaisten lainojen muutos - 0,00 0,00 Oman pääoman muutokset - 0 Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset + 0,00 Vaihto-omaisuuden muutos + 0,00 Saamisten muutos + 0,00 Korottomien velkojen muutos + 0,00 0,00 Rahoituksen rahavirta 0,00 Rahavarojen muutos ,00 Rahavarojen muutos Rahavarat ,00 Rahavarat , ,00 21

29 TALOUSARVIO 2019 Ta 2018 sisältää Talousarvion liite 4 ta 2018 muutokset TP 2016 TP 2017 TA 2018 TP 2018 ARVIO TA 2019 Kyh TA 2019 Kyh PERHEPALVELUIDEN euroa/ euroa/ euroa/ euroa/ euroa/ euroa/ TA 19/TA 18 TA 19/TP 17 TA 19/TP 18 PALVELULINJA 0-21 vuotias ( ) 0-21 vuotias ( ) 0-21 vuotias ( ) 0-21 vuotias ( ) 0-21 vuotias ( ) 0-21 vuotias ( ) ARVIO %-MUUTOS %-MUUTOS %-MUUTOS VIHTI 0-21 v v v v v v Yhteiset tehtävät 36, , , , , , ,8 19,7 8,1 Perhe- ja terapiapalvelut 321, , , , , , ,9 6,2 5,6 Perheiden sosiaalipalvelut 625, , , , , , ,0 18,5-8,3 YHTEENSÄ 979, , , , , , ,4 14,6-3,9 KARKKILA 0-21 v v v v v v Yhteiset tehtävät 42, , , , , , ,3 19,2 8,1 Perhe- ja terapiapalvelut 357, , , , , , ,5 18,8 10,9 Perheiden sosiaalipalvelut 821, , , , , , ,2-15,7-28,5 YHTEENSÄ 1222, , , , , , ,8-6,8-19,1 PERHEPALVELUIDEN LINJA YHTEENSÄ 0-21 v v v v v v Yhteiset tehtävät 37, , , , , , ,7 19,6 8,1 Perhe- ja terapiapalvelut 329, , , , , , ,8 8,9 6,8 Perheiden sosiaalipalvelut 657, , , , , , ,1 8,0-14,1 YHTEENSÄ 1023, , , , , , ,8 8,7-8,0

30 TP 2016 TP 2017 TA 2018 TP 2018 arvio TA 2019 Kyh TA 2019 Kyh TYÖIKÄISTEN euroa/ euroa/ euroa/ euroa/ euro/ euro/ TA 19/TA 18 TA 19/TP 17 TA 19/TP 18 PALVELULINJA asukas ( ) asukas ( ) asukas ( ) asukas ( ) asukas ( ) asukas ( ) ARVIO %-MUUTOS %-MUUTOS %-MUUTOS VIHTI Asukasluku Asukasluku Asukasluku Asukasluku Asukasluku Asukasluku Yhteiset tehtävät 15, , , , , , ,7 47,0 12,0 Terveyspalvelukeskus 353, , , , , , ,7 0,4 0,0 Lääkärin vastaanotto 162, , , , , , ,7 1,6 2,5 Kuntouttava toiminta 46, , , , , , ,3 5,3 0,1 Mielenterveys- ja päihdetyö 71, , , , , , ,2-1,3-3,6 Suun terveydenhoito 73, , , , , , ,6-3,9-2,3 Sosiaalipalvelukeskus 495, , , , , , ,8 6,4-0,8 Aikuisten sosiaalityö ja sos.kuntoutus 144, , , , , , ,6 9,9-10,8 Kehitysvammaisten palvelut 177, , , , , , ,0 16,1 0,5 Vammaisten palvelut 174, , , , , , ,0-3,8 1,1 YHTEENSÄ 865, , , , , , ,2 4,3-0,2 KARKKILA Asukasluku Asukasluku Asukasluku Asukasluku Asukasluku Asukasluku Yhteiset tehtävät 15, , , , , , ,3 46,4 12,0 Terveyspalvelukeskus 437, , , , , , ,0 0,4 0,0 Lääkärin vastaanotto 199, , , , , , ,1 4,7 0,0 Kuntouttava toiminta 59, , , , , , ,2-12,6-4,0 Mielenterveystyö- ja päihdetyö 111, , , , , , ,3 1,6 0,3 Suun terveydenhoito 68, , , , , , ,7-0,9 2,9 Sosiaalipalvelukeskus 494, , , , , , ,3-5,9-6,3 Aikuisten sosiaalityö ja sos.kuntoutus 170, , , , , , ,5 4,2 4,3 Kehitysvammaisten palvelut 194, , , , , , ,8-0,4-13,1 Vammaisten palvelut 128, , , , , , ,6-18,1-0,3 YHTEENSÄ 947, , , , , , ,3-1,8-2,7 TYÖIKÄISTEN LINJA YHTEENSÄ Asukasluku Asukasluku Asukasluku Asukasluku Asukasluku Asukasluku Yhteiset tehtävät 15, , , , , , ,6 46,9 12,0 Terveyspalvelukeskus 373, , , , , , ,9 0,4 0,0 Lääkärin vastaanotto 171, , , , , , ,8 2,5 1,8 Kuntouttava toiminta 49, , , , , , ,4-0,3-1,1 Mielenterveystyö- ja päihdetyö 80, , , , , , ,5-0,3-2,2 Suun terveydenhoito 72, , , , , , ,5-3,2-1,1 Sosiaalipalvelukeskus 495, , , , , , ,9 3,5-2,0 Aikuisten sosiaalityö ja sos.kuntoutus 150, , , , , , ,6 8,1-6,6 Kehitysvammaisten palvelut 181, , , , , , ,4 12,0-2,9 Vammaisten palvelut 163, , , , , , ,8-6,6 0,9 YHTEENSÄ 884, , , , , , ,4 2,6-0,8