Yrityksen maksukyky ja strateginen johtaminen

Transkriptio

1 Tutkimusprojektin loppuraportti Yrityksen maksukyky ja strateginen johtaminen Tutkimushanke alkoi: Tutkimushanke päättyi: Tietoja hankkeesta: Tapio Laakso, Tulosperusteinen otsikko Yrityksen johtamiseen yleisesti: Maksukyky (tarkasteluhetki) = Laskennallinen kassa (tarkasteluhetki) Riskikatevaraus (nykyhetkestä tarkasteluhetkeen) Riskikatevaraus on laskettavissa Maksukyky on uusi strategisen johtamisen työkalu Yrityksen pärjääminen lähellä maksukyvyttömyyttä (yrityssaneerausohjelmaa toteuttaessaan): Riskineutraali johtamisote johtaa parhaaseen hengissä säilymisen odotukseen Onnistumisen liian hyvä palkitseminen saattaa johtaa liikaan varovaisuuteen ja liian vaatimaton palkitseminen liikaan riskinottoon Tulevaan ajanhetkeen lasketun kassan jäädessä riskikatevarausta pienemmäksi, toiminnan keskeytymisriski kasvaa olennaisesti. Talousjärjestelmän tehokkuuteen: Yrityssaneeraus on konkurssia tehokkaampi insolvenssimenettely 1

2 Avainsanoja: Maksukyky, riskikatevaraus, riskilaskenta, riskiasenne, riskikirjanpito, yrityssaneeraus, hengissä säilyminen, kasvu, liiketoimintastrategia, strateginen johtaminen, maksukyvyttömyys, velallisrikokset, volatiliteetti, Monte Carlo-simulointi, skenariointi, tilintarkastus 2

3 Tutkimustyö Projektin perustehtävänä on ollut nimensä mukaisesti yrityksen maksukyvyn määrittely tavalla, joka soveltuisi maksukyvyn selvittämiseen strategisen johtamisen tarpeisiin. Tällainen maksukyvyn määrittely tulisi siis tarjoamaan johdolle uuden työkalun, jonka avulla voidaan tarkemmin olla selvillä yrityksen todellisista investointimahdollisuuksista. Investoinneille vaihtoehtoinen tapa käyttää yrityksen rahaa on jakaa sitä osinkoina osakkeenomistajille. Nykyisten johtamisen oppien, laskentatoimi mukaan lukien, tarjoamien työkalujen riittämättömyys selvisi vastaansanomattomasti uuden OYL:n astuessa Suomessa voimaan vuonna Puute sinällään kuitenkaan ei ole lainkaan uusi. Tarve maksukyvyn kaltaiseen työkaluun on lainsäädännöstä ja kulttuurista riippumaton eli globaali. Jotta yrityksen maksukykyä voidaan ilmaista jollakin mittarilla, esimerkiksi rahamäärällä, tarvitaan käsitteellinen määrittely sille, milloin yrityksellä ei ole lainkaan maksukykyä maksukyvyn 0-piste. Miljoona euroa yrityksen kassa ei tarkoita, että sillä olisi maksukykyä miljoona euroa: Mikäli näköpiirissä olevana aikana yrityksellä on erääntyviä maksuvelvoitteita miljoona euroa enemmän kuin tuloja, niin sen maksukyky on käytännössä =0. Sillä ei ole oikeutta jakaa osinkoja eikä sillä ole viisasta investoida kassavaroja. Luonteensa mukaisesti investoinnit sisältävät aina menettämisen riskin. Näissä olosuhteissa riskin realisoituminen saattaisi johtaa konkurssiin ja siinä yhteydessä riskinotto saatettaisiin täyttää velallisenrikoksen tunnusmerkistön. Projektissa 0-maksukyvyn tunnusmerkistöä etsitään kahdella rintamalla. Ensinnäkin oikeustieteellisellä tutkimuksella syvennytään Suomen lainsäädännön ja oikeuskäytännön kautta kysymykseen sallitun ja ei-sallitun rahankäytön rajasta uhkaavan maksukyvyttömyyden tilanteessa. Toiseksi tutkitaan yrityssaneerausta. Yrityssaneeraukseen yritys päätyy ajauduttuaan maksukyvyttömyyteen eli käytännössä silloin, kun rahat eivät riitä erääntyneiden vastuiden hoitamiseen. Yrityssaneerausmenettelyssä yritykselle vahvistetaan saneerausohjelma, joka käytännössä määrää vuosiksi yrityksen liikenevät varat maksettavaksi velkojille. Ohjelman ajan yritys on siinä mielessä vailla maksukykyä, että siltä ei liikene varoja investointeihin. Projektissa paneuduttiin laajasti kysymykseen saneerauksen onnistumisesta sen selvittämiseksi, minkälainen 0- maksukyky todellisuudessa on. 0-maksukyvyllä elämisessä kyse on yrityksen elinkelpoisuuden välttämättömistä ja riittävistä ehdoista. Yrityssaneeraukseen suhtaudutaan hyvin ristiriitaisesti sekä käytännön toimijoiden että tutkijoiden keskuudessa. Onnistumisen edellytyksistä käytännössä on erilaisia uskomuksia. Tutkimusperinne ei juurikaan ole kyennyt uskomuksia kahlitsemaan. Projektin perustehtävää varten tarvittiin mittavasti uutta tietoa yrityssaneerauksen onnistumisesta. Sekä yrityssaneerauksen että oikeustieteellinen tutkimus johti maksukyky-käsitteen kysymykseen liiketoimintariskeistä: Yritys on velvollinen ylläpitämään kassareserviä liiketoiminnan luonteeseen kuuluvien epävarmuuksien ja riskien varalle. Vasta sen ylittävät kassavarat ovat vapaata käytettäväksi osingonjakoon ja/tai riskipitoisiin investointeihin. Tämän riskikatevarauksen avulla voidaan maksukyky määritellä olevan = kassa (jonakin tarkasteluajanhetkellä) riskikatevaraus (ajanjaksolle nykyhetkestä tarkasteluajanhetkeen). Yrityssaneerausohjelmien avulla voidaan tutkia riskikatevarauksen määräytymistä strategialtaan (lähes) muuttumattomassa tilanteessa. Näin saadaan tietoa (lähes) stabiilin toimintaympäristön luontaisen volatiliteetin 3

4 synnyttämästä epävarmuudesta. Tällöin kyse on riskikatevarauksen komponentista, joka on määriteltävissä rutiininomaisesti juoksevan kirjanpidon informaatiolla. Tilinpäätös- ja tilintarkastusstandardit edellyttävät johdon arviointeja tase-erien ja toimintapolitiikan sisältämistä riskeistä kk aikahorisontissa. Arviointikäytäntö on toistaiseksi jäänyt kvalitatiiviseksi eikä yrityksissä edes hyvin organisoitu riskienhallinta ole tuottanut kvantitatiivista tietoa riskien raha-arvoisista määristä. Tämän aikahorisontin riskijoukko käytännössä voi toteutua erilaisina yhdistelminä: Vaikka kassavarat riittäisivät yksittäisen riskin torjumiseen, se yksi riski saattaa virittää laukeamaan toisia niin, että riskijoukkoon rahat eivät enää riitäkään. Riskikirjanpito voidaan jalostaa Monte Carlo-simuloinnilla tuottamaan riskikatetarpeen halutulla varmuustasolla (esimerkiksi 90%). Näin saadaan riskikatevarauksen toinen komponentti. Yrityksen strateginen johtaminen tyypillisesti perustuu päätöksiin volyymin kasvattamisesta ja muutoksista tuote/markkina-segmenteissä. Uusilla tuotteilla tai uusilta markkinoilta hankittavat tulot ovat epävarmempia kuin vakiintuneen liiketoiminnan tulot. Riskikatevarauksella rasitettu maksukyky määrittelee yritysjohdolle reunaehdot uusien tuotteiden ja/tai markkinoiden tavoitteluun. Relevantin maksukyky-työkalun puuttuessa johtamisen strategiaprosessit eivät juuri hyödynnä strategisen aikahorisontin maksukykyä. Yrityssaneerauksessa ratkaisevaa roolia näyttelevä skenariointikäytäntö tarjoaa konkreettisen tavan hyödyntää maksukyky-tietoa strategisessa johtamisessa yleisestikin. Kirjallisuuslähteet (Kotimaisia ja kansainvälisiä julkaisuja kuvaamassa projektin lähtökohtia) Maksukyvyn loppuminen Altman, Edward I; Hotchkiss, Edith: Corporate Financial Distress and Bankruptcy, 3.ed.; Wiley, 2006 Hambrick, Donald C; D'Aveni, Richard A: Large Corporate Failures As Downward Spirals ; Administrative Science Quarterly; March 1988; 33, 1 Kähkönen, Ilpo: Velallisen rikoksen mallintaminen: Ongelmina esitutkintaan valikointi ja tunnusmerkistön taloudelliset käsitteet ; Hakapaino Oy, 1998 Vento, Harri: Maksukyvyttömyys ja konkurssi rangaistavuuden edellytyksenä ; Jyväskylä 1994 Yrityksen hengissä säilyminen marginaalisella maksukyvyllä Alderson, Michael J; Betker, Brian L: Assessing post-bankruptcy performance: An analysis of reorganized firms' cash flows ; Financial Management; Summer 1999; 28, 2 Andrade, Gregor; Kaplan, Steven N: How Costly Is Financial (Not Economic) Distress? Evidence from Highly Leveraged Transactions that Became Distressed ; Journal of Finance, 53 (1998),

5 DeTienne, Dawn R.; Shepherd, Dean A.; DeCastro, Julio O: The fallacy of only the strong survive : The effects of extrinsic motivation on the persistence decisions for under-performing firms ; Journal of Business Venturing 23 (2008) Gimeno, J.; Folta, T.; Cooper, A.;Woo, C: Survival of the fittest? Entrepreneurial human capital and the persistence of underperforming firms ; Administrative Science Quarterly 42 (1997) LoPucki, Lynn M; Doherty, Joseph W: Why are Delaware and New York bankruptcy reorganizations failing? ; Vanderbilt Law Review; Nov 2002; 55, 6 Yrittäjän/johdon käyttäytyminen vaikutus yrityksen pärjäämiseen Bowman, Edward H: Risk Seeking by Troubled Firms ; Sloan Management Review; Summer 1982; 23, 4 Cyert, R; March, J: A Behavioral Theory of the Firm ; Englewood Cliffs, NJ: Prentice Hall, 1963 Gardner, W.L; Martinko M.J: Using the Myers-Briggs Type Indicator to study managers: A literature review and research agenda ; Journal of Management, ), pp Fiegenbaum, Avi; Thomas, Howard: Attitudes Toward Risk And The Risk-Return Paradox: Prospect Theory Explanations ; Academy of Management Journal, 1988, Vol. 31, No. 1, Kahneman, Daniel; Tversky, Amos: Prospect theory: an analysis of decision under risk ; Econometrica 47 (1979) Strateginen johtaminen maksukyvyn riittävyys Andersen, Torben; Denrell, Jerker; Bettis, Richard A: Strategic Responsiveness and Bowman s Risk Return Paradox ; Strategic Management Journal, 28 (2007): Blummé, Nils; Kaarenoja, Ahti; Suontausta, Seppo: Maksukyky, varojenjako ja velkojiensuoja osakeyhtiössä ; KHTpro 2010 Bourgeois III, Louis J: On the measurement of organizational slack, The Academy of Management Review; Jan 1981; 6 Bowman, Edward H: A Risk/Return Paradox for Strategic Management ; Sloan Management Review; Spring 1980; 21, 3 Golsorkhi, Damon; Rouleau, Linda ; Seidl, David; Vaara, Eero (eds.): Cambridge Handbook of Strategy as Practice ; Cambridge University Press, 2010 Kytönen, Erkki: The Effect of the Financial Crisis on Strategic Cash Holdings and Lines of Credit: Empirical Evidence from Finnish Listed Firms ; Proceedings of XXVI Summer Seminar in Business and Economics, Jyväskylä, Finland, June 10-11, 2009 Laitinen, Erkki K: Strateginen tilinpäätösanalyysi ; Kauppakaari

6 6

7 Yrityscase 1 Vuonna 2001 yritykselle vahvistettiin saneerausohjelma, jonka oli määrä päättyä vuoden 2008 lopussa. Osittain maksukyvyttömyyden seurauksena yrityksen kilpailukyky oli ohjelman alussa heikko saavuttaen noin 3% käyttökatetason. Maksuohjelma piti yrityksen kassavarojen tason lähellä nollaa. Seuraavalle kuudelle kuukaudelle voitiin tavoitella kassaan kertyvän pelivaraa parhaimmillaan euroa. Tämä oli tasolla 2-4% liikevaihdosta. Vuoteen 2006 yritys oli parantanut kilpailukykyään saavuttaen yli 20% käyttökatetason. Liikevaihtovolyymi pysytettiin muuttumattomana. Yritys suoritti saneerausohjelmansa loppuun suunnitellusti. Siihen mennessä se oli onnistunut virittämään myös sijoitetun pääoman tuoton korkealle, yli 50% tasolle. Liiketoiminta perustuu suhteellisen hidaskiertoiseen vaihto-omaisuuteen. Liiketoiminnan volyymiä ei kasvatettu. Vuonna 2010 oli velkojien kontrollista vapaa, hyvillä kassavaroilla varustettu, hyvin kannattava yritys. Yritys oli edelleen olennaisesti sanan kokoinen kuin vuonna Tässä tilanteessa tutkittiin kassan päiväsaldon kehitystä. Kassavaihtelusta eliminoitiin vähäinen kausivaihtelu, johon voidaan varautua ostokäyttäytymisellä. Kassavaihtelusta eliminoitiin tasaisen tuoton synnyttämä trendi sekä erään vapaaehtoiset investointierät. Tulosta voitiin pitää volatiilina kassavaihteluna. 95% varmuudella euron kassareservi (riskikatevaraus) riittää siihen, että yritys kykenee suoriutumaan maksuvelvoitteistaan niiden erääntyessä. Puolen vuoden aikahorisontilla tämä on noin 3% liikevaihdosta. Tämä vastaa suuruusluokaltaan tasoa, jolla saneerausohjelman toteuttamisessa tulevaisuuden maksukykyä pyrittiin ylläpitämään. 7

8 Yrityscase 2 Erinomaisen hyvän kysynnän vientimarkkinoilla omaava yritys teki vuonna miljoonan euron liikevaihdon. Vuoden 2011 alussa kassavarat ovat noin 2 miljoonaa euroa. Yrityksellä on vuoden 2011 alussa 25 miljoonan euron tilauskanta ja toimituskapasiteetti on ollut täydessä käytössä. Kysymys on, kykeneekö yritys pysymään maksukykyisenä seuraavan vuoden. Ensimmäinen tarkastelu tehdään oletuksella, että yritys ei kasvata liikevaihtoaan. Tällöin voidaan olettaa sen kykenevän ylläpitämään kannattavuuttaan, mikäli panoskustannukset eivät muutu. Tällä oletuksella ja tiedossa olevilla muutoksilla rahoitusrakenteessa voidaan laskea odotettavissa olevan kassatilanteen olevan vuoden lopussa parantunut tasolle 3 miljoonaa euroa. Kassa päivittäisvaihtelut edellyttävät, että kassassa on suunniteltava olevan jatkuvasti niiden kattamiseen tarvittava reservi päivävolatiliteetin riskikatevaraus. Tapausesimerkki 1:n mukaan sen suuruus on noin 1,5 miljoonaan euroa. Suuri tilauskanta kiinteillä hinnoilla aiheuttaa huomattavan hyödykehintariskin. Tilauskantaan ja tase-erien riskit saattavat toteutua osittain samanaikaisesti. Olennaisten riskien ja niiden yhdistelmien Monte Carlo-simuloinnilla saadaan laskettua riskikatetarve. Tuloksena oli, että yrityksen kassa lisättynä luottolimiiteillä eivät jätä vapaata maksukykyä investointeihin, kuten esimerkiksi kasvuun. 70% varmuustasolla kassa lisättynä rahoituslimiitillä juuri ja juuri vastaa riskikatetarvetta. 8

9 Tutkimusmenetelmät Projekti on ollut leimallisesti poikkitieteellinen liittyen oikeustieteen, laskentatoimen, rahoituksen, johtamisen, strategiatutkimuksen, tietojärjestelmien ja yleisemmän taloustieteen tutkimusperinteeseen. Olennaisesti kaikki tutkimukset hyödyntävät empiriaa. Erillisiä empirioita projektin tutkimuksissa on yhteensä 18. Yhtenä, useammassa tutkimuksessa hyödynnetyistä empirian lähteenä on ollut saneerauskohteiden pitkittäisseuranta kolmen vuoden ajalta prosessitutkimuksen luonteisesti. Toisessa, useammassa tutkimuksessa hyödynnetyistä empirioista on hyödynnetty myös yritysten elinkaaritietoa. Valtaosin tutkimusmenetelmät ovat olleet kvantitatiivisia perustuen hypoteesien testaamiseen. Projektissa kuitenkin on tehty huomattava määrä luonteeltaan ekploratiivista tutkimusta. Aikaisemmista tutkimuksista ei ole ollut johdettavissa perusteltuja hypoteeseja. Osa tuloksista siten perustuu kvalitatiivisiin menetelmiin, esimerkiksi diskurssianalyysiin ja oikeusdogmatiikkaan. Uusia käsitteitä on tutkittu konstruktiivisin menetelmin. 9

10 Tärkeimmät julkaisut Journal- ja kirja-artikkelit: Kaarlo Hakamies (syksyllä 2011): Maksukyvyttömyydestä ja hyötymistarkoituksesta rikosoikeudellisena ongelmana ; Oikeustiede Jurisprudentia Mikko Hakola (2010): Balanced scorecard as a tool for small business reorganization ; International Journal of Management and Enterprise Development. Vol. 9, Num. 4, pp Mikko Hakola & Tiina Brandt (submitted): Saneerausyritysten taloudellinen alamäki ja saneerausyrittäjien arvot ; Finnish Journal of Business Economics Hakola, M. (submitted): Sales forecast rationality and small business reorganization ; International Journal of Management and Enterprise Development. Eija Kärkinen (2010): Taxonomy of Six Explanatory Reorganization Interruption Patterns: Empirical Evidence from the Finnish Firms June2008-May 2009 ; International Journal of Management and Enterprise Development. Vol. 9, Num. 3 Tapio Laakso (2010): Saneerausmenettely ja ohjelman onnistuminen ; Osio kirjassa: Tapio Laakso, Erkki K. Laitinen, Harri Vento: Uhkaava maksukyvyttömyys ja onnistunut yrityssaneeraus; Talentum Erkki K. Laitinen (2009): Success factors in small firm reorganization ; International Journal of Management & Enterprise Development, Vol. 6 Issue 3, p Erkki K. Laitinen (2010): Maksukyvyttömyys ja saneeraus laskentatoimen näkökulmasta ; Osio kirjassa: Tapio Laakso, Erkki K. Laitinen, Harri Vento: Uhkaava maksukyvyttömyys ja onnistunut yrityssaneeraus; Talentum Erkki K. Laitinen (2011): Effect of reorganization actions on the financial performance of small entrepreneurial distressed firms ; Journal of Accounting & Organizational Change, Vol. 7 Iss: 1, pp Harri Vento: Yrityssaneerausmenettelyn oikeudellisia ongelmakysymyksiä ; Osio kirjassa: Tapio Laakso, Erkki K. Laitinen, Harri Vento: Uhkaava maksukyvyttömyys ja onnistunut yrityssaneeraus; Talentum, 2010 Kirjat: Kaarlo Hakamies: Maksukyvyttömyys ja taloudellinen hyöty rikosoikeudessa ; Väitöskirjan käsikirjoitus (tarkastukseen 2011), Helsingin Yliopisto, Oikeustieteellinen tiedekunta Tapio Laakso: Yrityssaneerausohjelman onnistuminen Yrittäjän käyttäytymistaloustieteellinen näkökulma ; Väitöskirjan käsikirjoitus (tarkastukseen 2011), Aalto-yliopisto Kauppakorkeakoulu 10

11 Tapio Laakso, Erkki K. Laitinen, Harri Vento: Uhkaava maksukyvyttömyys ja onnistunut yrityssaneeraus ; 2010, Talentum Konferenssiartikkelit: Tiina Brandt & Vesa Routamaa (2010). Economic Difficulties and Entrepreneurs Type. Proceedings of the Seventh Psychological Type and Culture East and West: A Multicultural Research Symposium, January 7-9, 2010 in Honolulu, Hawaii. Tiina Hautala (2009). Personality of entrepreneurs who are at reorganization proceedings ; IASK - International Association for the Scientific Knowledge, Global Management, June 22nd to 24th, Sevilla, Spain. Aki Karppinen & Tiina Hautala (2009). Skills of entrepreneurs who are at reorganization process ; IASK - International Association for the Scientific Knowledge, Global Management, June 22nd to 24th, Sevilla, Spain Tapio Laakso (2009): Fatal Zero-Slack ; IASK - International Association for the Scientific Knowledge, Global Management, June 22nd to 24th, Sevilla, Spain Pikka-Maaria Laine & Susan Meriläinen & Janne Tienari & Eero Vaara (2011): Strategizing as Identity Performance: A Critical Analysis of Identity Construction in Talk about Organizational Strategy ; EGOS 2011, Gothenburg Erkki K. Laitinen (2009): Do Reorganizing and Bankrupt Firms Differ From Viable Firms? ; IASK - International Association for the Scientific Knowledge, Global Management, June 22nd to 24th in 2009, Sevilla, Spain Erkki K. Laitinen (2010): Effect Of Organizational And Management Accounting Change On The Financial Performance Of Small Reorganizing Firms ; EAA 2010 Istambul Erkki K. Laitinen (2011): Modelling cash-flow solvency: search for default patterns ; EAA 2011 Rome Teija Laitinen & Nina Sormunen (2009): The Auditor s Going Concern Decision and Alternative Financial Ratios ; IASK - International Association for the Scientific Knowledge, Global Management, June 22nd to 24th, Sevilla, Spain Esko Penttinen (2011): Exploring the Link between Data Integration and Technology Usage ; 22nd Australasian Conference on Information Systems, 2011, Sydney Nina Sormunen (2010): Financial Ratios And Distance To Default: Evidence For Auditor'S Going Concern Decision ; EAA 2010 Istanbul 11

12 Pro gradu-työt: Antti-Jussi Kangas (2011, tulossa): Kassavirtaennustamisen palvelut ja menetelmät ; Aalto-yliopisto, Tietojärjestelmätiede Aki Karppinen (2010): Saneerausyrittäjän kompetenssi koetuksella ; Vaasan yliopisto, Johtamisen laitos Eija Kärkinen (2010): Taxonomy of Six Explanatory Reorganization Interruption Patterns: Empirical Evidence from the Finnish Firms June2008-May 2009 ; Vaasan yliopisto, Laskentatoimen ja rahoituksen laitos Ville Mielonen (2011): Yrityssaneerauksen perusselvityksen funktio ; Helsingin yliopisto, Oikeustieteellinen tiedekunta Riku Nevalainen (2010): The implications of financial distress ; Aalto-yliopisto Kauppakorkeakoulu, Rahoitus Jussi Rautio (2010): Saneerausyritysten taloudellisen tilan kehitys. Tarkasteluajanjaksona ; Vaasan yliopisto, Laskentatoimi ja rahoitus Päivi Saarelainen (2010): Osakeyhtiölain muutoksen ja tilintarkastuksen laadun vaikutus voitonjakoon heikon maksukyvyn yhtiöissä ; Aalto-yliopisto Kauppakorkeakoulu, Laskentatoimi Nina Sormunen (2009): Financial Ratios And Distance To Default: Evidence For Auditor'S Going Concern Decision ; Vaasan yliopisto, Laskentatoimen ja rahoituksen laitos Jenny Väyrynen (2011, tulossa): Velkojien oikeussuojan toteutuminen saneerausohjelman valvonnassa ; Turun yliopisto, Oikeustieteellinen tiedekunta Muut tutkimusraportit: Timo Markkola, Teija Sutinen (2011, tulossa): Stressitesti maksukyvyn mittaamisessa tilintarkastuksen näkökulma ; KPMG, julkaistaan sivuilla Harri Vento (2009): Saneerausohjelman aktiivivalvonta ; Harri Vento (2011): Yrityssaneerauksen oikeustapauskommentaarit ; 12

13 Kansainvälinen yhteistyö Kansainvälisen yhteydenpidon luonne projektissa voidaan kuvata hyvin aktiiviseksi, epäsuorasti kontribuoivaksi ja aidosti kahdensuuntaiseksi. Projektitöiden kansainväliset esittelytapahtumat: 32nd Annual Congress of the European Accounting Association (EAA 2009) May 13th to May 15th in 2009, Tampere GM 2009, Global Management, June 22nd to 24th 2009, Sevilla, Spain; IASK - International Association for the Scientific Knowledge 7th Psychological Type and Culture East and West: A Multicultural Research Symposium, January 7-9, 2010 in Honolulu 33 rd Annual Congress of European Accounting Association (EAA 2010) May 19-21, 2010, Istanbul 34th Annual Congress of the European Accounting Association (EAA 2011) April 20-22, 2011, Rome 27th EGOS (European Group of Organizational Studies) Colloquium, Gothenburg, July 6 9, nd Australasian Conference on Information Systems, Nov 30, Dec 2, 2011, Sydney Esimerkki kumppanin saavutuksesta: Eräs konkreettinen tulos kansainväliseen yhteydenpitoon liittyen on Nathalie Crutzenin vuonna 2009 Belgian Knowledge Centre for SME Financing (BeCeFi) palkitsema väitöstyö: Essays on the Prevention of Small Business Failure : Taxonomy and Validation of Five Explanatory Business Failure Patterns (EBFPs); Ecole de Gestion de l'université de Liège. Työssä professori Erkki K. Laitinen toimi vastaväittäjänä. Yritysyhteistyö Yhteistyökumppanit: Almgren & Sankamo Ky, Veikko Almgren Amileros Oy, Kari Hiltunen Asianajotoimisto ACTAS Oy, Mika Allen Asianajotoimisto Harri Vento Oy Asianajotoimisto Heikki Kukkonen smbr Oy 13

14 Asianajotoimisto Heikki Meriläinen Ky Asianajotoimisto Henriksson & Heikkilä Oy, Mikael Henriksson Asianajotoimisto Kärkkäinen & Niskanen Oy, Kalle Niskanen Asianajotoimisto Lepistö & Mäkinen Oy, Martti Lepistö Asianajotoimisto Niinikangas, Berglund & Fjellström Oy, Vesa Niinikangas Asianajotoimisto Pekka Lindberg Ky Asianajotoimisto Viilo & Vainio Oy, Juhani Viilo Finnvera Oyj, Olli Mäenpää KPMG Oy Ab, Timo Markkola Lakiasiaintoimisto Hakola Oy, Mikko Hakola Lakiasiaintoimisto Jorma Tammi Ky Lakiasiaintoimisto Lakiluotsit Oy, Mikael Juujärvi Legitimus Oy, Kristiina Kankaansyrjä Oikeusministeriö, oikeushallinto-osasto, Jorma Hirvonen PJ-Tilit Oy, Pauli Jokinen Talentum Media Oy, Juha Nurro Yritysfakta Oy, Mikko Tusa Yrityssaneerausyhdistys ry, Mika Allen Kumppaniyhteistyön ytimenä oli yhdeksän yhden päivän työseminaaria ja kahden päivän päätösseminaari: Saneerausmenettelyn onnistumisen tutkimus Maksukyvyn ja maksukyvyttömyyden rajankäynti ongelmat Maksukyvyttömyydestä maksukykyiseksi Yrityssaneerauslain mukainen menettely Saneerausyrittäjä, saneerausohjelman valvonta Maksukyky etäisyys maksukyvyttömyydestä Selvittäjä, valvoja ja saneerausprosessin vaikuttavuus Yrittäjä taakka, mahdollisuus vai reunaehto saneerauksessa? Maksukyvyn rajat sisäinen ja ulkoinen tunnistaminen Mihin maksukyky riittää? Päätösseminaari: Riskiorientaatio ja riskien laskeminen maksukyky-käsitteen ytimenä 14

15 Projektiryhmä Projektin johtaja: Timo Saarinen, professori, Aalto-yliopisto Kauppakorkeakoulu, Tietojärjestelmätiede Koordinaattori: Tapio Laakso, Aalto-yliopisto Kauppakorkeakoulu, Tietojärjestelmätiede Professorit: Pikka-Maaria Laine, Itä-Suomen yliopisto, Kauppatieteiden laitos Erkki K. Laitinen, Vaasan yliopisto, Laskentatoimen ja rahoituksen laitos Teija Laitinen, Vaasan yliopisto, Laskentatoimen ja rahoituksen laitos Susan Meriläinen, Lapin yliopisto, Yhteiskuntatieteiden tiedekunta Janne Tienari, Aalto-yliopisto Kauppakorkeakoulu, Johtamisen laitos Eero Vaara, Hanken, Johtamisen ja organisaatiotutkimuksen laitos Harri Vento, dosentti, Lapin yliopisto, Oikeustieteellinen tiedekunta Post doc-tutkijat: Tiina Brandt (Hautala), Vaasan yliopisto, Johtamisen laitos Esko Penttinen, Aalto-yliopisto Kauppakorkeakoulu, Tietojärjestelmätiede Tohtorikoulutettavat: Kaarlo Hakamies, Helsingin yliopisto, Oikeustieteellinen tiedekunta Mikko Hakola, Vaasan yliopisto, Laskentatoimen ja rahoituksen laitos Eija-Leena Kärkinen (myös graduntekijä), Vaasan yliopisto, Laskentatoimen ja rahoituksen laitos Tapio Laakso, Aalto-yliopisto Kauppakorkeakoulu, Tietojärjestelmätiede Nina Sormunen (myös graduntekijä), Vaasan yliopisto, Laskentatoimen ja rahoituksen laitos Gradutekijät: Antti-Jussi Kangas (valmistumassa), Aalto-yliopisto Kauppakorkeakoulu, Tietojärjestelmätiede Aki Karppinen, Vaasan yliopisto, Johtamisen laitos Ville Mielonen, Helsingin yliopisto, Oikeustieteellinen tiedekunta Riku Nevalainen, Aalto-yliopisto Kauppakorkeakoulu, Rahoitus Jussi Rautio, Vaasan yliopisto, Laskentatoimen ja rahoituksen laitos Päivi Saarelainen, Aalto-yliopisto Kauppakorkeakoulu, Laskentatoimi Jenny Väyrynen (valmistumassa), Turun yliopisto, Oikeustieteellinen tiedekunta Erityisasiantuntijat: Timo Markkola, KHT, KPMG Oy Teija Sutinen, KHT, KPMG Oy 15

16 Projektin kotisivut: 16