PVO-Vesivoima Oy. Arviointi Kollaja-hankkeen vaikutuksista Pudasjärven Natura-alueen luontoarvoihin

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PVO-Vesivoima Oy. Arviointi Kollaja-hankkeen vaikutuksista Pudasjärven Natura-alueen luontoarvoihin"

Transkriptio

1 PVO-Vesivoima Oy Arviointi Kollaja-hankkeen vaikutuksista Pudasjärven Natura-alueen luontoarvoihin

2 PVO-Vesivoima Oy Arviointi Kollaja-hankkeen vaikutuksista Pudasjärven Natura alueen luontoarvoihin pvm viite kirjoittanut Tarja Ojala 2009 Ramboll Finland Oy 1

3 Sisällys TIIVISTELMÄ JOHDANTO NATURA-ARVIOINNIN TOTEUTTAMINEN Natura-suojelu ja sen toteuttaminen Hankkeiden ja suunnitelmien Natura-arviointi Natura-arviointi osana YVA-menettelyä PUDASJÄRVI Sijainti Luonnon yleispiirteet Maankäytön historiaa Uitto ja yläpuolisten järvien säännöstely Suojelutilanne Lintuvesiensuojeluohjelma Pudasjärven Natura-alue Kaavatilanne Yksityiset luonnonsuojelualueet Pohjois-Pohjanmaan arvokkaat perinnemaisemat Koskiensuojelulaki Tulvanluontotyypit Iijokivarren Natura-alueilla AINEISTO, MENETELMÄT JA EPÄVARMUUSTEKIJÄT Olemassa oleva aineisto Luontotyypit ja kasvilajisto Aikaisemmat linnustoinventoinnit Tulvaniittyinventointi Tulvaniittyjen ekologiaa Tulvaniityt Suomessa Tulvaniittyjen inventointi Uhanalaiset lajit Arvioinnin epävarmuustekijät KASVUOLOSUHTEET PUDASJÄRVELLÄ Yleistä Kasvukauden pituus Lämpösumma Sademäärä Vedenkorkeuden vaihtelut Pudasjärven jäätyminen Pudasjärven vedenlaatu Virtaama PUDASJÄRVEN NATURA-ALUEEN LUONTOARVOT Luonto- ja lintudirektiivi Linnustoinventointi Luontodirektiivin liitteen I luontotyypit Yleistä Tulvametsät* Esiintyminen Pudasjärven Natura-alueella Tulvaniityt Pudasjärven arvokkaat perinnemaisemat Kasvukausi tulvaniityillä Tulvaniittytutkimus Esiintyminen Pudasjärven Natura-alueella Tulvaniittyprofiilit Pudasjärvellä Puustoiset suot* Esiintyminen Pudasjärven Natura-alueella Vaihettumissuot ja rantasuot Esiintyminen Pudasjärven Natura-alueella PVO-Vesivoima Oy

4 6.2.5 Lehdot Esiintyminen Pudasjärven Natura-alueella Luontodirektiivin liitteen II lajit Lintudirektiivin liitteen I lajit KOLLAJA -HANKE luvun suunnitelma Kollaja suunnitelma Tavoitteet Veden virtauksen periaatteet Rakenteet Erot 1980 luvun suunnitelmaan Säännöstelyn periaatteita Pudasjärvellä ILMASTONMUUTOS ARVIO VAIKUTUKSISTA PUDASJÄRVEN NATURA ALUEELLA Lähtökohdat arvioinnille Talvivedenkorkeudet 107,6 ja 108, Vaihtoehto 1, Kollaja 2008 suunnitelma Tulvaniityt Tulvametsät ja muut luontotyypit Kesävedenkorkeus 108,2, vaihtoehto 1a Kesävedenkorkeus 107,6, vaihtoehto 1b Kesävedenkorkeus 107,0, vaihtoehto 1c Kesävedenkorkeus +106,4, vaihtoehto 1d Vaihtoehto 0, hanketta ei toteuta Vaihtoehto 2, pelkkä tekojärvi Vaihtoehtojen vertailua Vaikutukset luontodirektiivin liitteen II lajeihin Vaikutukset lintuihin Pudasjärven nykyinen arvo lintuvetenä Vaikutukset uhanalaisiin ja luontodirektiivin liitteen II lajeihin Korvaus MUUT HANKKEET JA SUUNNITELMAT VAIKUTUKSIA LIEVENTÄVÄT TOIMENPITEET JOHTOPÄÄTÖKSET SEURANTA LÄHTEET Ramboll Finland Oy 3

5 TIIVISTELMÄ Pudasjärven Natura-alue on sisällytetty Natura -verkostoon luonto- ja lintudirektiivin mukaisena alueena. Sen suojeluperusteena ovat siten sekä luontodirektiivissä mainitut luontotyypit että lintudirektiivissä mainitut lintulajit. Lisäksi Pudasjärvi kuuluu lintuvesiensuojeluohjelmaan ehdollisena alueena ja osa alueen tulvaniityistä on sisällytetty Pohjois-Pohjanmaan arvokkaisiin perinnemaisemiin. Natura-ohjelman toteuttamiseksi on alueella toteutettu luonnonsuojelulain mukainen suojelu. Kollaja hankkeen mukaisella säännöstelyllä ei tehdyn arvioinnin mukaan ole vaikutusta luontodirektiivin liitteessä I mainituista luontotyypeistä lehtoihin, rantasoihin/vaihettumissoihin tai puustoisiin soihin. Sen sijaan tulvavaikutuksen voimakkuudella ja siten myös säännöstelyratkaisuilla on vaikutusta tulvavedestä ja tulvaveden mukanaan tuomasta sedimentistä täysin riippuvaisiin luontotyyppeihin, joita Pudasjärven Natura-alueella ovat etenkin tulvaniityt sekä tulvametsät. Pohjois-Suomessa valtaosa karjan rehusta on vielä 1900-luvulla saatu luonnonniityiltä. Pohjois-Suomessa jokien ja järvien rantaniittyjä on monin paikoin laajennettu raivaamalla tulvametsiä ja pajuviitoja niityiksi. Näin syntyneet niityt kuitenkin kasvavat nopeasti umpeen niiton ja laidunnuksen loputtua, ja tämän vuoksi myös Pudasjärven Natura-alueella tulvaniittyjen umpeenkasvu on ollut voimakasta viimeisten 30 vuoden aikana. Pudasjärven vedenpinnantaso vaihtelee huomattavasti vuodenaikojen mukaan ja myös eri vuodet poikkeavat merkittävästi toisistaan. Tämä ei kuitenkaan näy tulvaniittyjen kasvilajistossa, sillä Pudasjärven tulvaniittyjen lajisto on tavanomaista ja kaikille Pohjois-Suomen tulvaniityille ominaista. Pudasjärven tulvaniityt eivät myöskään ole maakunnallisesti tai valtakunnallisesti arvokkaita vaan ne on arvokkaiden perinnemaisemien inventointien yhteydessä arvotettu paikallisesti arvokkaiksi. Mikäli Kollajan allashanke olisi toteutettu 1980-luvulla laaditun suunnitelman mukaisesti, olisivat Pudasjärven tulvaniityt jääneet veden alle. Kollaja suunnitelman säännöstelytekniikka antaa kuitenkin mahdollisuuden toteuttaa säännöstelyn yksityiskohdat niin, että tulvaniityt säilyvät. Pudasjärven tulvadynamiikan tietyt ominaispiirteet sisällytetään säännöstelyratkaisujen lähtökohdaksi. Tällaisia Pudasjärvelle ominaisia vedenkorkeusmääreitä ovat tulvaniittyjen sijaintikorkeuden ohella mm. huipputulvan korkeus ja kesto, vedenpinnan taso tulvan jälkeen ja kyseisen tason saavuttamisen ajankohta sekä Pudasjärvelle ominainen kuivien ja märkien vuosien esiintymisfrekvenssi. Säännöstelyn vaikutuksia Natura -luontotyypeille esitetään seurattavaksi. Luontaisen umpeenkasvusukkession ohella Pudasjärven tulvaniittyjen umpeenkasvua ja muuttumista takaisin tulvametsiksi jouduttaa ilmaston lämpeneminen, joka näkyy ilmastotilastoissa kasvukauden tehoisan lämpötilan summan kasvuna sekä kasvukausien pitenemisenä viimeisten 10 vuoden aikana. Myös tulvahuiput ovat laskeneet ja tulvan kesto on jonkin verran lyhentynyt. Vaikka hanketta ei toteutettaisikaan, edellyttävät Pudasjärven Natura-alueen järvikorte- ja vesisaravyöhykkeiden ulkopuoliset tulvaniityt säännöllistä raivaamista ja tämän jälkeen mielellään myös jonkinlaista vuosittaista laidunnuspainetta. Kollaja suunnitelmaa on laadittu samanaikaisesti Kollaja-hankkeen ympäristövaikutusten arvioinnin ja Natura-arvioinnin kanssa. Näin Kollaja -hanke on on pystytty suunnittelemaan sellaiseksi, että se ei merkittävästi heikennä niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi Pudasjärven alue on sisällytetty Natura 2000 verkostoon. 4 PVO-Vesivoima Oy

6 1. JOHDANTO Kollaja -hankkeen ympäristövaikutusten arviointimenettelyn (YVA) valmistelu käynnistyi keväällä YVA-menettely alkoi vuoden 2008 alussa kun hankkeesta vastaava, PVO-Vesivoima Oy, jätti ympäristövaikutusten arviointiohjelman yhteysviranomaisena toimivalle Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle. Vaikutukset Pudasjärven Natura-alueen luontoarvoihin on arvioitu luonnonsuojelulain 65 :n mukaisesti osana YVA-menettelyä. Arviointi on tehty sillä tarkkuudella kuin mitä suunnittelutilanteen puolesta on tällä hetkellä mahdollista. Selvityksen on tehnyt Ramboll, missä työstä on vastannut FM biologi, metsätalousinsinööri Tarja Ojala. Työssä ovat avustaneet FM luonnonmaantieteilijä Kirsi Lehtinen, FM hydrobiologi Veli-Matti Hilla, MMM metsänhoitaja Antti Lepola, RA Matti Kautto sekä hankkeesta vastaava. Selvitykseen on koottu eri lähteistä hankittu olemassa tieto, jota on täydennetty kesällä 2007 ja 2008 tehdyin maastoinventoinnein. Toimenpiteiden luvanvaraisuutta ei tässä selvityksessä ole käsitelty vaan hankkeen edellyttämään lupamenettelyyn ja mahdollisiin poikkeamiin on otettu kantaa varsinaisessa ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa. Samoin maisemaan kohdistuvat vaikutukset on arvioitu varsinaisessa YVA-selostuksessa Ramboll Finland Oy 5

7 2. NATURA-ARVIOINNIN TOTEUTTAMINEN 2.1 Natura-suojelu ja sen toteuttaminen Natura verkoston avulla suojellaan EU:n luontodirektiivin (892/43/ETY) ja lintudirektiivin (79/409/ETY) tarkoittamia luontotyyppejä, lajeja ja niiden elinympäristöjä, jotka esiintyvät jäsenvaltioiden Natura verkostoon ilmoittamilla tai ehdottamilla alueilla. Jäsenvaltioiden tehtävänä on huolehtia, että ns. Naturaarviointi toteutetaan hankkeiden ja suunnitelmien valmistelussa ja päätöksenteossa sen varmistamiseksi, että niitä luonnonarvoja, joiden vuoksi alue on sisällytetty tai ehdotettu sisällytettäväksi Natura verkostoon, ei merkittävästi heikennetä. Suojeluarvoja heikentävä toiminta on kiellettyä sekä alueella että sen rajojen ulkopuolella. Sitä, milloin luonnonarvot heikentyvät tai milloin ne merkittävästi heikentyvät, ei ole määritelty luonto- tai lintudirektiivissä. Natura verkostoon kuuluvalla alueella on toteutettava suojelutavoitteita vastaava suojelu. Suojelua toteutetaan alueesta riippuen muun muassa luonnonsuojelulain, erämaalain, maa-aineslain, koskiensuojelulain ja metsälain mukaan. Toteutuskeino vaikuttaa muun muassa siihen, millaiset toimet kullakin Naturaalueella ovat mahdollisia. Luonnonsuojelulailla on toteutettu niiden Naturaalueiden suojelu, joilla on voimakkaimmin rajoitettu tavanomaista maankäyttöä. Luonnonsuojelulaissa on säädetty myös maanomistajalle maksettavista korvauksista. 2.2 Hankkeiden ja suunnitelmien Natura-arviointi Luonnonsuojelulain määräykset Mitä tahansa lupa-asiaa tai viranomaisasiaa ratkaistaessa on noudatettava, mitä luonnonsuojelulain 10 luvussa säädetään Natura verkostosta. Useimpiin maankäyttöä tai luontoa mahdollisesti muuttavaa toimintaa tavalla tai toisella sääteleviin lakeihin on otettu tätä koskeva viittaussäännös luonnonsuojelulain 65 ja 66 :iin. Jos hanke tai suunnitelma joko yksistään tai tarkasteltuna yhdessä muiden hankkeiden ja suunnitelmien kanssa todennäköisesti merkittävästi heikentää valtioneuvoston Natura verkostoon ehdottaman tai verkostoon sisällytetyn alueen niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi alue on sisällytetty tai on tarkoitus sisällyttää Natura verkostoon, hankkeen toteuttajan tai suunnitelman laatijan on asianmukaisella tavalla arvioitava nämä vaikutukset. Sama koskee sellaista hanketta tai suunnitelmaa alueen ulkopuolella, jolla todennäköisesti on alueelle ulottuvia merkittäviä haitallisia vaikutuksia. Edellä tarkoitettu vaikutusten arviointi voidaan tehdä myös osana ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain (468/1994) 2 luvussa tarkoitettua arviointimenettelyä. ( /553) Luonnonsuojelulain 65 ja 66 :n säännökset merkitsevät tiivistetysti sitä, että hankkeet tai suunnitelmat eivät saa yksistään eivätkä yhdessä merkittävästi heikentää niitä luonnonarvoja, joiden vuoksi alue on sisällytetty Natura 2000-verkostoon. Mikäli on todennäköistä, että tällaisia vaikutuksia on, tulee vaikutukset arvioida. Lupa voidaan myöntää tai suunnitelma hyväksyä vasta kun arviointi- ja lausuntomenettely osoittaa, etteivät vaikutukset ole merkittäviä. Kyseeseen tulevat tällöin paitsi Natura-alueelle kohdistuvat toiminnot myös sellaiset alueen ulkopuolelle sijoittuvat hankkeet, joiden vaikutukset ulottuvat Natura-alueelle. Toisaalta alueen sisällekin voi kohdistua luontoa muuttavia toimintoja, mikäli ne eivät merkittävästi heikennä Natura-alueen suojeluperusteita. Natura-arviointivelvollisuus Natura-arviointivelvollisuus syntyy, jos hankkeen tai suunnitelman vaikutukset: kohdistuvat Natura-alueen suojelun perusteena oleviin luontoarvoihin ovat luonteeltaan heikentäviä laadultaan merkittäviä ja ennalta arvioiden todennäköisiä. 6 PVO-Vesivoima Oy

8 Natura-luontoarvot, joita SCI ja SPA -perustein Natura-verkostoon valitulta alueelta on tarkasteltava, ovat: luontodirektiivin liitteen I luontotyypit luontodirektiivin liitteen II lajit lintudirektiivin liitteen I lajit sekä lintudirektiivin 4.2 artiklan tarkoittamat muuttolinnut Lähtökohdat Natura-arvioinnille Luontotyyppi heikentyy, jos: pinta-ala supistuu tai ekosysteemin rakenne ja toimivuus huonontuvat Lajin elinympäristö heikentyy, tai laji häiriintyy, jos: elinympäristön ala supistuu, tai laji ei ole enää alueella elinkelpoinen Vaikutusten merkittävyys merkittävyyteen vaikuttaa muutosten laaja-alaisuus suhteutettava kuitenkin alueen kokoon sekä sen luontoarvojen merkittävyyteen ja sijoittumiseen ratkaisevaa ei ole hankkeen vaikutusten laajuus vaan niiden laatu, ts. vaikutuksen merkittävyys suojeltavien luontoarvojen kannalta pienikin muutos voi olla merkittävä, toisaalta laaja-alaisetkin muutokset voivat olla merkityksettömiä. Poikkeamismahdollisuus Valtioneuvosto voi myöntää luvan Natura-alueen luonnonarvoja heikentävälle hankkeelle, jos se on toteutettava erittäin tärkeän yleisen edun kannalta pakottavasta syystä eikä vaihtoehtoista ratkaisua ole. Poikkeaminen heikentämiskiellosta on mahdollista, mikäli a) vaihtoehtoja ei ole ja b) valtioneuvosto yleisistunnossaan katsoo, että hanke on kuitenkin yleisen edun vuoksi erittäin tärkeästä, pakottavasta syystä toteutettava. Mikäli vaikutukset kohdistuisivat luontodirektiivin liitteessä I tarkoitettuun ensisijaisesti suojeltavaan luontotyyppiin tai liitteessä II tarkoitettuun ensisijaisesti suojeltava lajiin, on lisäksi oltava käsillä ihmisten terveyteen, yleiseen turvallisuuteen tai ympäristölle toisaalla koituviin erittäin merkittäviin suotuisiin vaikutuksiin liittyvä syy. Muun erittäin tärkeän, pakottavan yleiseen etuun liittyvän syyn tapauksessa on tällöin pyydettävä myös komission lausunto. 2.1 Natura-arviointi osana YVA-menettelyä Arviointi Kollaja -hankkeen vaikutuksista Pudasjärven Natura-alueen luontoarvoihin on tehty osana YVA-menettelyä luonnonsuojelulain 65 :n mukaisesti. Olennainen ero YVA:n yhteydessä toteutettavan ja erillisen, lupamenettelyn yhteydessä toteutettavan Natura-arvioinnin kuulemismenettelyssä on siinä, että YVAmenettelyn kuulemisen suorittaa yhteysviranomainen, kun taas erillisen Naturaarvioinnin kuulemisesta on vastuussa luvan myöntävä viranomainen. Koska hanke ei vielä ole lupavaiheessa, liittyy YVA-menettelyn ja siten myös Natura-arvioinnin kuuleminen YVA:n vaihtoehtoihin ja siten hankkeen laajempaan arviointiin kuin mitä vesilain mukaisen lupahakemuksen yhteydessä tehdään Ramboll Finland Oy 7

9 3. PUDASJÄRVI 3.1 Sijainti Pudasjärvi sijaitsee Oulun läänissä, Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa noin 80 kilometriä Oulusta itään. Iijoen vesistöalueeseen kuuluva Pudasjärvi sijoittuu Iijoen rakentamattomalle keskiosalle; sen länsipuolella joen alajuoksulla ovat Haapakosken, Pahkakosken, Kierikin, Maalismaan ja Raasakan voimalaitokset sekä Iijoen yläjuoksulla, Pudasjärven itäpuolella säännöstellyt Irninjärvi ja Kostonjärvi. Ii Yli Ii Iijoki Tekojärvi Voimalaitos Kipinä Aittojärvi Kollaja Pudasjärvi Oulu Kuva 3-1 Pudasjärven sijainti.a1 3.2 Luonnon yleispiirteet Pudasjärven Natura-alue sijoittuu kasvimaantieteellisessä aluejaossa keskiboreaaliselle vyöhykkeelle ja kuuluu siinä edelleen Pohjois-Pohjanmaan rannikon alueeseen. Suokasvillisuuden aluejaossa alue kuuluu Pohjanmaan aapasuovyöhykkeeseen ja metsäkasvillisuuden luokitus perustuu Pohjanmaan-Kainuun alueen metsätyyppien perussarjaan. Pudasjärven Natura-alueen luontotyypeille, soille, lehdoille ja tulvametsille, on luonteenomaista lehtipuuvaltaisuus, joka ympäröivistä karuista suo- ja kangasmetsistä puuttuu lähes kokonaan. Jokakeväisen/syksyisen tulvan ja tulvamaannoksen ansiosta kangasmetsille ja karuille soille tyypilliset lajit, kuten sammalet, varvut ja havupuut, eivät viihdy säännöllisesti veden alle peittyvillä tulvametsillä ja -niityillä vaan väistyvät kosteutta paremmin sietävien ruohojen ja heinien tieltä. Alueen pääpuulaji on kaikilla puustoisilla luontotyypeillä hieskoivu. 3.3 Maankäytön historiaa Luonnonniityillä on ollut suuri merkitys Iijoen karjataloudelle, sillä karjan talviruokinta perustui vielä 1900-luvullakin luonnonniityiltä kerättyyn rehuun. Pohjois- Suomen luonnonniityiltä saatu rehu oli suoheinää, kortetta ja saraa, jota saatiin pääasiassa vesiperäisiltä niittypohjilta, kuten jokien suvantopaikoilta ja suoniityiltä. Pudasjärvellä omaksuttiin myös jo 1700-luvulla niittyjen paisuttaminen ja vesittäminen. Kuivien ja kivisten kaskimaiden käyttö niittyinä oli vähäisempää. 8 PVO-Vesivoima Oy

10 Luonnonniittyjä hoidettiin raivaamalla niitä roudan aikaan ja aitaamalla niitä karjan laitumiksi. Esimerkiksi Pudasjärven Kurkikylän taloilla oli vuonna 1798 niittyalaa noin kuusi hehtaaria taloa kohden ja vuonna ,4 hehtaaria. Rehua saatiin sekä yksityisiltä niityiltä että vuokratuilta kruununniityiltä. Kruunun hallinnoimat niityt olivat huonotuottoisia, hallanarkoja ja ne sijaitsivat niin kaukana asutuksesta, että yhden heinäkuorman hakemiseen saattoi kulua koko päivä. Huonotuottoisista vuokraniityistä luovuttiin sitä mukaa kun heinänviljely yleistyi luvun lopulla se oli Oulun läänissä kuitenkin vielä harvinaista ja heinän siemenen hintaa pidettiin korkeana. Heinän viljely yleistyi vähitellen karjamäärän kasvun myötä ja Pudasjärven tulvaniittyjen käyttö karjan rehuna ja kesälaitumena loppui ja 1970-luvuilla. Kirkkojoen itärannalla on säilynyt vanha huonokuntoinen lato, jota on käytetty niittorehun säilytyspaikkana. 3.4 Uitto ja yläpuolisten järvien säännöstely Iijoen kunnostaminen veneliikennettä varten aloitettiin jo 1700-luvulla. Tuolloin työt jäivät vielä vähäisiksi ja varsinainen koskien perkaus käynnistyi 1840-luvulla. Pudasjärven kunta anoi vuonna 1879 senaatilta lupaa Kuren-, Vuormanja Pahkakosken perkaamiseen ja lupa myönnettiin. Vuosina Iijoesta poistettiin Yli-Iin ja Taivalkosken välillä m 3 kalliota ja kiviä sekä m 3 pikkukiveä ja muraa. Vuonna 1954 Pudasjärveen rakennettiin lisäksi useita satoja kettinkikiinnikkeitä helpottamaan uittoa. Uitto Iijoella loppui vuonna 1988, kun puumäärät vähenivät ja pääosa puusta oli huonosti uivaa kuitupuuta. Uiton aikaisia rakenteita ei enää ole Pudasjärvessä nähtävissä. Vuosien 1961 ja 1971 välillä Iijokeen valmistui viisi voimalaitosta. Koska Iijoen virtaamavaihtelut ovat suuria, näitä tasaamaan toteutettiin kaksi säännöstelyhanketta joen yläjuoksulle. Vuonna 1964 valmistui Kostonjärven pato ja vuonna 1966 Irnijärven pato. Voimatalouden lisäksi padot palvelivat uittoa, jonka tarpeisiin juoksutettiin säännöstelyjärvistä vettä 200 milj. m 3 vuodessa. Tulva-ajan ulkopuolella Iijoen yläjuoksun patojen vaikutus Pudasjärven vedenkorkeuteen on erittäin vähäinen ja maksimitulvallakin enintään 20 cm. Tämän vuoksi joen yläjuoksun säännöstelyllä ei voi katsoa olevan vaikutusta Pudasjärven Natura luontotyyppeihin. 3.5 Suojelutilanne Lintuvesiensuojeluohjelma Maa- ja metsätalousministeriö asetti vuonna 1979 työryhmän valmistelemaan valtakunnallista lintuvesien suojeluohjelmaa. Suojelukohteiden valinnassa lintuvesityöryhmä käytti lähtökohtana maa- ja metsätalousministeriön luonnonvaraintoimiston aineistoa. Valtioneuvosto teki periaatepäätöksen lintuvesien suojeluohjelmasta maa- ja metsätalousministeriön esityksen mukaisena. Maaaluetta esityksessä oli hehtaaria ja vesialuetta hehtaaria. Alueiden suojelu tuli toteuttaa muodostamalla niistä silloisen luonnonsuojelulain mukaisia erityisiä suojelualueita. Pudasjärven alueen suojelu toteutettiin kuitenkin vasta kun alue oli sisällytetty osaksi Natura verkostoa. Lintuvesityöryhmän komiteamietinnössä Pudasjärveä on kuvattu seuraavasti: Pudasjärvi on Iijoen laajentuma. Sen kohdalla joki haarautuu lukuisiksi mutkaisiksi haaroiksi, muodostaen sokkeloisen ja laajan saariryhmän, jossa on runsaasti avovesilampareita. Laajat tulvaniityt ovat Pudasjärven hallitsevin kasvillisuustyyppi. Ruoikkovyöhykkeessä on runsaasti järvikortetta. Niityiltä on tavattu mm. alueellinen harvinaisuus, suomyrtti. Vesikasvillisuus tunnetaan puutteellisesti. Pudasjärvi on sekä vesilintujen että kahlaajien suosima pesimäalue. Molempien ryhmien lajisto on edustava. Pudasjärvellä on myös huomattavaa merkitystä muutonaikaisena levähdysalueena. Pääjokireittejä pitkin tapahtuu huomattavasti veneilyä ja kalastus on voimakasta, mutta sivupolvekkeet ja lampareet ovat rauhallisia. Pudasjärven lintuvesimerkityksen säilyminen kytkeytyy Siuruan allashankkeesta ja Iijoen porrastamisesta tehtäviin päätöksiin Ramboll Finland Oy 9

11 Kun lintuvesiensuojeluohjelma vahvistettiin vuonna 1982, sisällytettiin Pudasjärvi ohjelmaan ehdollisena kohteena, jonka lopullinen suojeluasema riippui tuolloin valmisteilla olleista Siuruan allashankkeesta ja Iijoen porrastamisesta: Valtioneuvoston päätöksessä todetaan: Jos rakennushankkeista luovutaan tai ne toteutetaan niin, että lintuvesimerkitys säilyy, sisältyvät edellä mainitut kohteet lintuvesiensuojeluohjelmaan. Vaikka vesirakennushankkeista tuolloin luovuttiin, on Pudasjärven lintuvesimerkitys laskenut 30 vuoden aikana huomattavasti tulvaniittyjen umpeenkasvun seurauksena. Pudasjärven nykyistä arvoa lintuvetenä on käsitelty tarkemmin kappaleessa Pudasjärven Natura-alue Pudasjärven Natura-alue (FI ) on 548 hehtaarin suuruinen ja sen aluetyyppejä ovat SCI (Sites of Community Importance, luontodirektiivi) ja SPA (Special Protection Areas, lintudirektiivi). Pudasjärven suistosaaristossa on laaja tulvaniitty- ja tulvametsäalue, josta Pudasjärven, Hietajokisuun ja Mursunlammen saarten tulvaniityt on luokiteltu paikallisesti arvokkaiksi perinnemaisemiksi Kaavatilanne Vuonna 2005 vahvistetussa Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavassa Pudasjärven suistosaariston alue on osoitettu SL -merkinnällä; merkinnällä osoitetaan luonnonsuojelulain nojalla suojeltuja tai suojeltaviksi tarkoitettuja alueita. Suunnittelumääräys: Alueen ja sen ympäristön maankäyttö tulee suunnitella ja toteuttaa siten, ettei vaaranneta alueen suojelun tarkoitusta, vaan pyritään edistämään alueen luonnon monimuotoisuuden sekä alueiden välisten ekologisten yhteyksien säilymistä. Rakennuslupahakemuksesta tulee pyytää MRL 133 :n mukainen ympäristökeskuksen lausunto. Kuva 3-2 Ote Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavasta. A2 10 PVO-Vesivoima Oy

12 3.5.4 Yksityiset luonnonsuojelualueet Pudasjärven Natura-alueen suojelu on toteutettu kokonaan hankkimalla alueita valtiolle suojeluun sekä rauhoittamalla yksityisiä tiloja ja tilan osia suojelualueiksi. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen päätökset luonnonsuojelualueiden rauhoituksista ovat samansisältöisiä ja alueiden käyttöä koskevat samat rajoitukset. Yleisillä ja liikkumista koskevilla rajoituksilla on kielletty: Maan käyttö viljelykseen; Metsänhakkuu ja muut metsänhoitotoimet; Luonnonvaraisten selkärankaisten eläinten tappaminen, pyydystäminen, hätyyttäminen ja pesien vahingoittaminen lukuun ottamatta jäljempänä mainittua poikkeusta; Ojien kaivaminen, vesien perkaaminen ja patoaminen sekä kaikenlainen maaperän vahingoittaminen, muuttaminen ja ainesten ottaminen, jokitörmien ja rantojen luonnollista eroosiota nopeuttavia toimia alueella tulee välttää; Rakennusten, laitteiden, teiden ja polkujen rakentaminen lukuun ottamatta jäljempänä mainittua poikkeusta; Samoin kaikenlainen muu toiminta, joka saattaa vaikuttaa epäedullisesti alueen maisemakuvaan tai eläimistön tai kasviston säilymiseen; Liikkuminen moottoriajoneuvoilla, muuten kuin alueen luonnon hoidon vaatimissa tehtävissä lukuun ottamatta jäljempänä mainittua poikkeusta; Suunnistus-, ym. maastokilpailut ja harjoitukset. Määräyksistä saadaan poiketa Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen ja maanomistajan luvalla metsänhakkuukieltoa lukuun ottamatta, mikäli poikkeaminen on luonnonsuojelualueen käytön, hoidon tai tutkimuksen kannalta perusteltua. Pudasjärven Natura-alueen sisään jäävät vesialueet on suojeltu rauhoittamalla Pudasjärven osakaskunnan omistuksessa oleva vesialue niiltä osin kuin se sijoittuu Natura-alueelle. Rauhoituksen piiriin kuuluvat Kirkkojoki ja Heinäjärvi kokonaisuudessaan sekä osa Pudasjärvestä, Hietajoesta ja Vääräjoesta. Rauhoituspäätöksessä on Natura-alueella kielletty säännöstely ja vesirakennushankkeet Pohjois-Pohjanmaan arvokkaat perinnemaisemat Pohjois-Pohjanmaan arvokkaat perinnebiotoopit inventoitiin 1990-luvun alussa. Kohteiden arvottamisessa keskeisiä tekijöitä olivat perinteisen maankäytön jatkuvuus, sen muovaamien eliöyhteisöjen edustavuus sekä uhanalaisten ja harvinaisten lajien esiintyminen. Kohteet arvotettiin valtakunnallisesti (V), maakunnallisesti (M) ja paikallisesti arvokkaisiin (P) kohteisiin. Kaikkiaan inventoinneista tehtyyn julkaisuun sisällytettiin Pudasjärveltä 41 perinnebiotooppia. Näistä kaksi on valtakunnallisesti arvokkaita, 8 maakunnallisesti arvokkaita ja loput paikallisesti arvokkaita. Pudasjärven Natura-alueella sijaitsevat Pudasjärven tulvaniityt (15,2 ha), Pudasjärven Hietajokisuun tulvaniityt (6,3 ha) ja Mursulammen saarten tulvaniityt (1,9 ha) on arvotettu luokkiin P ja P Koskiensuojelulaki Koskiensuojelulaki säädettiin vuonna 1986 ja se astui voimaan Siinä on lueteltu yhteensä 53 vesistöä, joissa uuden voimalaitoksen rakentamiseen ei saa myöntää vesilaissa (264/61) tarkoitettua lupaa. Näihin vesistöihin sisältyy Iijoen vesistön keski- ja yläosa Kuusamon, Posion, Pudasjärven, Puolangan, Ranuan, Suomussalmen, Taivalkosken, Yli-Iin ja Ylikiimingin kunnissa Ramboll Finland Oy 11

13 3.5.3 Tulvanluontotyypit Iijokivarren Natura-alueilla Iijoki sivujokineen virtaa Kuusamon, Posion, Ranuan, Taivalkosken, Suomussalmen, Pudasjärven, Yli-Iin ja Iin kuntien alueilla. Tulvaluontotyyppejä tavataan Pudasjärven Natura-alueen lisäksi saman kunnan alueella Sotkajärvellä, Jurmunlammella Taivalkoskella, Iijoen latvavesillä Hossan retkeilyalueella ja Oulangan Kansallispuistossa Kuusamossa. Vaikka Iijoen latvavesistöt sijoittuvat Pohjois-Pohjanmaan lisäksi Lapin ja Kainuun maakuntien puolelle, ei näiden Iijoen vesistöalueeseen kuuluvien vesistöjen varressa ole sellaisia tulvaluontotyyppejä, jotka olisi sisällytetty osaksi Natura verkostoa (Taulukko 3-1). Taulukko 3-1 Iijoen vesistöalueen Natura-alueiden tulvaluontotyypit. Natura-alue Tulvaniittyä Tulvametsää Pudasjärvi x x Oulanka x x Hossa x Pahkakuru ja Jurmunlampi x Sotkajärvi ja Helkalansuo Kalettomansuo x x Pudasjärven kunnassa sijaitseva Sotkajärvi on Iijoen sivuhaaran järvilaajentuma, jossa on rikas vesikasvillisuus. Sotkajärven saarissa on tulvaniittyjä ja alue on merkittävä kahlaajien levähdysalue; kahlaajalajeja pesii alueella noin 30. Taivalkoskella sijaitsevan Jurmunlammen saarten kasvillisuus on korkeaa, suurisaraista ja heinäistä tulvaniittykasvillisuutta. Pohjoispuolen saarilla on myös siniheinä-jäkkiniittyä ja hiekkaisilla törmillä kasvaa uhanalaista pikkutervakkoa. Jurmunlammen saarissa on ollut niittotoimintaa vielä 1960-luvulla. Jurmun tulvasaaret ovat valtakunnallisesti merkittävä perinnemaisema. Pohjois-Pohjanmaan laajimmat, edustavimmat ja lajistollisesti rikkaimmat tulvaniityt sijaitsevat Oulangan kansallispuistossa Kuusamossa. Tulvaniityt sijaitsevat Oulankajoen varressa, eikä muiden Natura-alueeseen sisältyvien jokien varressa juurikaan ole tulvaluontotyyppejä. 12 PVO-Vesivoima Oy

14 4. AINEISTO, MENETELMÄT JA EPÄVARMUUSTEKIJÄT 4.1 Olemassa oleva aineisto Luontotyypit ja kasvilajisto Tulvametsien sukkessiokehitys on Suomessa huonosti tunnettu, eikä luontotyypistä juurikaan ole käytettävissä tutkittua tietoa. Tulvaniittyjä koskevat tutkimukset ovat kohdistuneet pääasiassa pohjoisimpaan Suomeen ja Kainuuseen, missä sijaitsevat maamme edustavimmat, laajimmat ja luonnontilaisimmat tulvaniityt. Muut Pudasjärven Natura-alueella esiintyvät luontotyypit ovat koko maassa yleisiä. Pudasjärven alueella on tehty kasvillisuusselvityksiä jo 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa, mutta vielä tuolloin selvitykset olivat yleispiirteisiä, lähinnä tulvaniittyjen vyöhykkeisyyttä laajasti kuvaavia luonnehdintoja. Ensimmäisen kerran Pudasjärven tulvaniittyjen kasvillisuutta selvitettiin tarkemmin vuonna 1955 (Suoma Aaltonen). Kasvisosiologisen kuvailun lisäksi alueelle perustettiin kolmeen lohkoon yhteensä 13 kasvillisuuslinjaa, joilta määritettiin putkilokasvilajien projektiopeittävyydet neliömetrin suuruisilta koealoilta. Tutkimuksen tuloksia on tarkemmin esitelty kappaleessa Pudasjärvellä esiintyvät tulvaniitty- ja tulvametsä- luontotyypit rajattiin kartalle ensimmäisen kerran 1980-luvun alussa Iijoki -selvitysten yhteydessä. Umpeenkasvun kehitystä alueella voidaan tarkastella eri vuosikymmeninä otetuista ilmakuvista (1960 ja 1992). Pohjois-Pohjanmaan arvokkaat perinnemaisemat -nimisessä julkaisussa on käsitelty alueen tulvaniittyjen kasvilajistoa. Varsinainen Natura -luontotyyppi-inventointi alueella tehtiin Metsähallituksen toimesta vuonna Aikaisemmat linnustoinventoinnit Valtakunnallisessa lintuvesien suojeluohjelmassa (1982) Pudasjärvi on eri tekijöiden osalta arvotettu tuona ajankohtana seuraavasti: Suojelupistearvo 56 (kansainvälisesti arvokkaat > 80, valtakunnallisesti arvokkaat > 50) Vedenlaadultaan lievästi rehevöitynyt Rantametsien osuus koko rantaviivan pituudesta 0-20 %, pensaikoiden ja saraniittyjen osuus % rantaviivasta ja leveys yli 100 metriä, ruoikot % rantaviivasta ja leveys yli 100 metriä, kelluslehtisten, uposkasvien ja ilmaversoisten ruohostojen määrä kohtalainen (ruoikkovyöhykkeestä 90 % on järvikortetta, lisäksi esiintyy kaislalajeja) Ei vaateliaita vesi- ja rantakasvilajeja Kalataloudellinen merkitys paikallinen Muutonaikainen merkitys huomattava (vesilintujen yksilömäärä on vähintään 100 ja/tai kahlaajien 500 ja/tai kohteella on merkitystä suurten lajien levähdyspaikkana) Sulkasadonaikainen merkitys huomattava (vesilintuja on sulkasadon aikana parhaimmillaan yli 200) Metsästettävien pesivien lintujen lajimäärä 9, metsästettävien lintujen parimäärä 124 Pesivän linnuston lajimäärä 9, pesivän linnuston parimäärä 108, haikaroiden, päiväpetolintujen, rantakanojen, lokkien ja pöllöjen lajimäärä 2, kahlaajien lajimäärä 7, kahlaajien parimäärä 55, varpuslintujen lajimäärä 6, lintulajien kokonaismäärä Ramboll Finland Oy 13

15 Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus on tehnyt pesimälinnustoinventoinnin Pudasjärvellä vuosina 1999 ja 2004 vesilintujen kiertolaskentamenetelmää käyttäen. Lisäksi Pudasjärven Natura-alueella tehtiin linnustoselvitys keväällä ja kesällä Inventointien tulokset on esitetty taulukoissa 6-1 ja Tulvaniittyinventointi Tulvaniittyjen ekologiaa Tulvaniityt esiintyvät sedimenttipatjoilla matalarantaisissa suvannoissa, joissa maalajit ovat voimakkaasti huuhtoutuneita ja lajittuneita. Kevät- ja syystulvan kosteus, tulvan kestoaika sekä veden virtaamisnopeus ovat tärkeimmät kasvillisuuteen vaikuttavat hydrologiset tekijät. Hienojakoisin ja ravinteikkain sedimentti laskeutuu ainoastaan laajoihin suvantoihin, joissa veden virtaus on tarpeeksi hidasta. Sedimenttejä laskeutuu eniten lähelle jokiuomaa ja vähemmän tulva-alueiden laidoille, missä sammaletkin kykenevät kasvamaan ja muodostamaan turvetta. Pohjois-Suomea koskevissa vähälukuisissa tulvaniittytutkimuksissa on asiaa tarkemmin tutkimatta todettu, että tulvaniittykasvit eivät pysty kasvamaan veden alla, sillä keväinen tulvavesi on kylmää. Tulvaveden on kuitenkin todettu sulattavan tehokkaasti routaa ja jouduttavan tällä tavoin kasvukauden alkamista. Tulvaniittyjen kasvilajistoa ja lajiston runsaussuhteita säätelevät kosteus, lämpötila, kasvukauden pituus, sedimentaatio, jokilaaksojen morfologia ja ihmisen toiminta. Tulvaniittykasvillisuudelle on ominaista kasvillisuuden vyöhykkeisyys ja mosaiikkimaisuus, joka perustuu kasvupaikan kosteusolosuhteisiin Tulvaniityt Suomessa Suomessa on arvokkaiksi inventoituja tulvaniittyjä yhteensä hehtaaria. Tulvaniittyjen kokonaispinta-alasta 85 % ja kohteiden lukumäärästä 70 % on Lapissa. Kainuussa tulvaniittyjä on 14 hehtaaria ja Keski-Pohjanmaalla 10 hehtaaria. Pohjois-Pohjanmaalla tulvaniittyjä on 139 hehtaaria ja näistä 23 hehtaaria sijaitsee Pudasjärven Natura-alueella (Pohjois-Pohjanmaan arvokkaisiin perinnemaisemiin 1990-luvun alussa sisällytetty osa Pudasjärven tulvaniityistä). Lapin ja samalla myös Suomen edustavimmat ja laajimmat tulvaniittykokonaisuudet sijaitsevat Ounas-, Kemi- ja Tornionjokivarsilla. Laajin yhtenäinen tulvaniittykokonaisuus on valtakunnallisesti arvokkaaksi perinnemaisemaksi luokiteltu Ounasjoen suisto, jonka pinta-ala on 145 hehtaaria. Pohjois-Pohjanmaan edustavimmat tulvaniityt sijaitsevat Oulankajoella. Arvokkaiden perinnebiotooppien inventoinnissa Pudasjärvellä sijaitsevat tulvaniityt on umpeenkasvun sekä laidunnuksen ja niiton loppumisen vuoksi luokiteltu ainoastaan paikallisesti arvokkaiksi Tulvaniittyjen inventointi Suomessa tehdyt vähälukuiset tulvaniittytutkimukset ovat keskittyneet kuvaamaan tulvaniityille ominaisia kasvillisuusvyöhykkeitä sekä tulvaniittyjen kasvilajistoa. Tulvaniittyjen korkeusasemaa ei ole tutkittu, se on jokaisella tulvaniityllä omanlaisensa. Tutkimustiedon puute johtuu todennäköisesti myös siitä, että vedenkorkeustietoja ei tutkimuksia tehtäessä ole ollut käytössä muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta. Nykyisin ei myöskään enää tehdä laajoja kasvisosiologisia perustutkimuksia, vaan käytössä olevat kasviyhteisöjen luokittelut ja jaottelut perustuvat lähinnä vuosisadan alussa tehtyihin laajoihin tutkielmiin. Tässä selvityksessä esitetyt vedenkorkeustiedot perustuvat Tuulisalmessa vuodesta 1959 lähtien mitattuihin arvoihin. Pudasjärven tulvaniittyjen korkeusasemaa ja tulvaniittyprofiileja kartoitettiin kesällä 2008 ja tarkastelun ylärajaksi asetettiin +108,2, joka on Kollaja -hankkeen ympäristövaikutusten arviointiohjelmassa esitetyistä kesä- ja talvivedenkorkeuksista suurin. Kyseinen korkeus on myös maastossa keväällä 2008 todettu taso, jonka alapuolella valtaosa tulvaniittykasvillisuudesta sijaitsee. Toukokuun lopussa tulvahuipun jälkeen ensimmäiset mittakepit asetettiin tasolle +108,2. Koska kyseisellä vedenkorkeudella valtaosa 14 PVO-Vesivoima Oy

16 tulvaniityistä on vielä veden peitossa, laitettiin mittakeppejä niille niityille, jotka olivat jo osittain näkyvissä. Muutamia koealakeppejä laitettiin myös tulvametsiin. Toiset mittakepit asetettiin paikoilleen kun vedenpinta oli laskenut tasolle +107,2. Loppukesästä 2008 mitattiin mittakeppien välinen etäisyys sekä karkeasti veden syvyyttä noin kahden metrin etäisyydellä vesirajasta. Lisäksi kartoitettiin tulvaniittyjen kasvilajistoa. 4.2 Uhanalaiset lajit Uhanalaisten eliölajien esiintyminen selvitettiin Suomen ympäristökeskuksen eliölajit -tietojärjestelmästä. 4.3 Arvioinnin epävarmuustekijät Epävarmuutta arviointiin aiheutuu lähinnä siitä, että arvioitavia vaihtoehtoja on useita, eikä lopullinen säännöstelyratkaisu vielä ole tiedossa. Myös ilmastonmuutoksen vaikutusten arvioiminen etenkin tulvaniittyjen ja tulvametsien osalta on erittäin epävarmaa, sillä luontotyypit ovat huonosti tutkittuja ja tunnettuja Ramboll Finland Oy 15

17 5. KASVUOLOSUHTEET PUDASJÄRVELLÄ 5.1 Yleistä Pudasjärven Natura-alueella kasvilajistoon vaikuttavat useat tekijät, jotka laidunnuksen ja niiton loppumisen jälkeen ovat lähinnä abioottisia. Taulukossa 5-1 on esitetty tärkeimmät yksittäisiin kasvilajeihin sekä niiden muodostamiin eliöyhteisöihin vaikuttavat tekijät. Ne tekijät, joihin säännöstelyllä voidaan vaikuttaa, ovat myös niitä, joihin ilmaston lämpeneminen voimakkaimmin vaikuttaa. Taulukko 5-1 Pudasjärven tulvaniittyjen kasvillisuuteen ja kasviyhteisöjen koostumukseen vaikuttavat tärkeimmät abioottiset tekijät. Säännöstelyllä voidaan vaikuttaa Säännöstelyllä ei voida vaikuttaa Ilmaston lämpeneminen vaikuttaa Sademäärä X X Lämpötila X X Lämpösumma X* Kasvukauden pituus X* X Vedenkorkeuden vaihtelut X X Veden lämpötila X X Ravinteet Jäätyminen ja sulaminen Tulvan tuoman sedimentin määrä Humuksen määrä vedessä X X X X X Rantaeroosio X X * Tulvaniittyjen eri vyöhykkeiden kasvukausien pituuksiin ja siten myös niillä kertyvään lämpösummaan voidaan vaikuttaa vedenpinnantasoa säätelemällä. 5.2 Kasvukauden pituus Kasvukautta kuvaamaan on määritelty ns. terminen kasvukausi. Kun lumipeite on kadonnut aukeilta paikoilta, seurataan vuorokauden keskilämpötilan arvoja seuraavasti: vuorokauden keskilämpötilan on pysyttävä vähintään viisi vuorokautta peräkkäin +5 asteen yläpuolella. Lisäksi seurataan kynnysrajan ylityksiä ja alituksia. Kun ylitysten summa on suurempi kuin sen alapuolelle jäävä summa, katsotaan termisen kasvukauden alkaneen ensimmäisestä pysyvästi yläpuolella olleesta vuorokaudesta. Terminen kasvukausi päättyy syksyllä, kun kynnysraja alitetaan ja sen alapuolelle jää enemmän summaa kuin yläpuolelle. Syksyllä myös kovat yöpakkaset useana yönä peräkkäin katkaisevat kasvukauden. Pudasjärveltä on käytettävissä ilmastotiedot 50 vuoden ajalta. Vuoteen 1998 saakka kasvukauden pituuden määrittämiseen tarvittavat suureet on mitattu Pudasjärvellä ja vuodesta 1999 lähtien arvot on saatu hilapisteestä; Pudasjärven hilapisteessä ei ole varsinaista havaintoasemaa, vaan kyseisen pisteen sääsuureet on interpoloitu lähimpien sääasemien havainnoista (Pudasjärven lentokenttä sekä sadeasemat Sarakylässä ja Jaurakkajärvellä). 16 PVO-Vesivoima Oy

18 Keskimäärin kasvukausi alkaa Pudasjärvellä ja päättyy Vuonna 1990 kasvukausi alkoi jo huhtikuun 15. päivä ja myöhäisin kasvukauden alkamisajankohta oli vuonna 1985, jolloin kasvukausi käynnistyi vasta Aikaisimmillaan kasvukausi on päättynyt vuonna 1993 (7.9.) ja myöhäisimmillään vuonna 1961 (30.10.). Kasvukauden pituuden maksimi on vuodelta 1961, jolloin kasvukauden pituus oli 169 vuorokautta. Kasvukauden pituuden minimi, 119 vuorokautta, on vuodelta Kaikkien kasvukausien keskiarvo vuosien 1959 ja 2007 välillä on 143 vuorokautta. Pitkiä kasvukausia on seurannut yleensä keskimääräistä lyhyempiä kasvukausia ja päinvastoin. Poikkeuksen tästä tekevät vuodet , jolloin kasvukauden pituus oli kuutena vuotena selvästi alle keskiarvon (keskimäärin 123 vuorokautta). Lähes samanlaisen poikkeuksen aineistossa muodostavat viimeiset kymmenen vuotta ( ), jolloin kasvukaudet ovat olleet keskimääräistä pidempiä (keskimäärin 149 vuorokautta). 5.3 Lämpösumma Termisen kasvukauden etenemistä seurataan tehoisan lämpötilan summan avulla. Tehoisan lämpötilan summaa kertyy päiviltä, jolloin vuorokauden keskilämpötila on +5 asteen yläpuolella. Tällöin lasketaan yhteen viiden asteen yläpuolella oleva osa. Summaa kertyy termisen kasvukauden aloituspäivästä. Jos vuorokauden keskilämpötila jää kasvukaudella +5 asteen alapuolelle, summaa ei kerry, mutta se ei myöskään vähene; silloin kasvukausi katsotaan tilapäisesti pysähtyneeksi. Pudasjärvellä kasvukauden tehoisan lämpötilan summa on vuosien 1959 ja 2007 välisenä aikana ollut keskimäärin d.d. Vuonna 1962 tehoisan lämpötilan summa oli 753 d.d. ja vuonna d.d. Koska kasvukauden pituuden ja lämpösumman välillä on selkeä riippuvuussuhde, näkyy myös lämpösumma-aineistossa viimeisten kymmenen vuoden lämmin jakso, jolloin lämpösummaa on kertynyt kaikkina vuosina yli d.d. Vaikka lämpösummaa kertyykin joinakin vuosina myös huhti- ja lokakuussa, on niiden merkitys kokonaisuuden kannalta vähäinen. Niinä vuosina, jolloin lämpösummaa on kertynyt huhtikuun aikana, keskimääräinen lämpösummakertymä on ollut 9 d.d. Vastaava luku lokakuun osalta on 32 d.d. Kesä-, heinä- ja elokuun aikana kertyy keskimäärin 82 % lämpösummasta. Taulukossa 5-2 on esitetty lämpösummakertymät vuosina ja kuvassa 5-3 vastaavat lämpösummat ja kasvukauden pituudet. Taulukko 5-2 Keskimääräinen kuukausikohtainen ja kumulatiivinen lämpösummakertymä Pudasjärvellä vuosina , d.d. = astepäiväluku. Kuukausi d.d (vaihteluväli) Kumulatiivinen d.d. (%) Huhtikuu 1 (0-26) 1 (0) Toukokuu 84 (10-221) 85 (8) Kesäkuu 243 ( ) 328 (32) Heinäkuu 331 ( ) 659 (65) Elokuu 251 ( ) 910 (90) Syyskuu 90 (11-255) (99) Lokakuu 14 (0-119) (100) 2009 Ramboll Finland Oy 17

19 Kuva 5-3 Lämpösumman kertyminen ja kasvukauden pituus Pudasjärvellä vuosien 1959 ja 2007 välisenä aikana. 5.4 Sademäärä Sademäärä Pudasjärvellä on keskimäärin 597 mm vuodessa. Vuonna 1980 sademäärä oli alimmillaan 446 mm ja vuonna 1974 ylimmillään 873 mm. Poikkeuksellisen runsassateiset vuodet ovat Pudasjärvellä harvinaisia ja sademäärä on ollut yli 700 mm vuosien 1959 ja 2006 välisenä aikana ainoastaan kuutena vuotena. Sademääräaineistossa ei ole havaittavissa tavallisuudesta poikkeavia ajanjaksoja. Ainoa aineistossa toistuva säännönmukaisuus on se, että kuivaa vuotta (<500 mm) näyttää yleensä seuraavan keskimääräistä runsassateisempi vuosi. Myöskään keväinen tulvahuippu ei suoraan ole selitettävissä Pudasjärven vuotuisella sademäärällä (kuva 5-3). 5.5 Vedenkorkeuden vaihtelut Pudasjärveltä on käytettävissä vedenkorkeustiedot vuoden 1959 huhtikuusta lähtien yhteensä 50 vuoden ajalta; lähin vedenkorkeuden mittauspiste sijaitsee Tuulisalmessa, Pudasjärven itärannalla. Vuosien välisenä aikana vedenkorkeus on luettu tulva-ajan ulkopuolella keskimäärin 3-4 päivän välein ja vuodesta 1975 lähtien joka päivä. Tulva-aikana korkein mitattu vedenpinnantaso on vuodelta 1982, jolloin vedenpinta on noussut tasolle +110,9. Matalimmillaan tulva on ollut vuonna 1972, jolloin se on jäänyt tasolle +108,59. Viidenkymmenen vuoden aineistossa tulva on noussut tason +110,0 yläpuolelle 24 vuotena ja jäänyt tason +109,0 alapuolelle ainoastaan kahtena vuotena. Tulvahuippujen keskiarvo on Pudasjärvellä +109,87. Alimmilleen Pudasjärven vedenpinnantaso on laskenut vuonna 1980, jolloin se elokuun lopussa oli +106,25. Viidenkymmenen vuoden aineistossa vedenpinta on laskenut tason +106,4 alapuolelle ainoastaan kolme kertaa. Vuosia, jolloin vesi ei ole laskenut tason +107,0 alapuolelle lainkaan, on seitsemän. 18 PVO-Vesivoima Oy

20 Kuva 5-4 Sademäärä ja tulvahuippu vuosien välillä (vuosi 2007 on jätetty aineistosta pois, sillä sademäärää ei ole mitattu ko. vuonna kaikki päivinä). A3 Tulvahuippu ajoittuu Pudasjärvellä toukokuulle. Viidenkymmenen vuoden tarkasteluajanjakson aikana tulvahuippu on ollut huhtikuun viimeisinä päivinä ainoastaan kolme kertaa ja kerran kesäkuun ensimmäisenä päivänä. Matalampi syystulva ajoittuu syyskuulle ja vedenpinnantaso ylittää tason 108,0 keskimäärin viiden vuoden välein. 5.6 Pudasjärven jäätyminen Pudasjärveltä ei ole käytettävissä mitattua tietoa siitä, milloin järvi vuosittain jäätyy. Lähimmät käytettävissä olevat ja vertailukelpoiset tiedot ovat Pudasjärven kunnassa sijaitsevalta Naamankajärveltä, missä järvi on ajanjaksona jäätynyt keskimäärin ja ajanjaksona Kun Pudasjärven vedenkorkeustietoja tarkastellaan esimerkiksi 2.11., voidaan todeta, että Pudasjärvi jäätyy talvella tasoon +106,7-108,92. Jos tarkastelua laajennetaan kattamaan kahden viikon pituinen aika kyseisen ajankohdan molemmin puolin, voidaan edelleen karkeasti yleistäen todeta, että Pudasjärvi jäätyy lähes joka vuosi tasolle, jolla tulvaniityt sijaitsevat. Viidenkymmenen vuoden vedenkorkeusaineistossa on välisenä aikana ollut ainoastaan kuusi sellaista vuotta, jolloin vedenkorkeus Pudasjärven jäätyessä on ollut tason +107,2 alapuolella. 5.7 Pudasjärven vedenlaatu Pudasjärven kokonaispinta-ala on 435 hehtaaria ja rantaviivaa on yhteensä noin 30 kilometriä (peruskartta piirretty tasoon +107,8). Järven keskisyvyys on 1,53 metriä ja järven suurin syvyys on 5,35 metriä. Pudasjärven vesi on hyvälaatuista, mutta väriltään tummaa ja humuspitoista. Humusta on vedessä runsaasti, sillä Iijoen vesistöalue on runsassoista. Iijoen alueella on myös paljon turvetuotantoalueita ja metsiä on ojitettu laajalti. Pudasjärven pohjaan kasaantuu voimakkaiden virtapaikkojen ulkopuolella sedimenttiä, joka edistää järven hidasta umpeenkasvua Ramboll Finland Oy 19

lausunto Kollaja-hankkeen Natura-arvioinnista / Pudasjärven Natura-alue

lausunto Kollaja-hankkeen Natura-arvioinnista / Pudasjärven Natura-alue Päiväys Dnro 20.10.2009 PPO-2007-R-5-531 PVO-Vesivoima Oy Virkkulantie 207 91101 Ii Viite Kollaja-hankkeen YVA-menettely ja Natura-arviointi Asia lausunto Kollaja-hankkeen Natura-arvioinnista / Pudasjärven

Lisätiedot

Tuusulan Rantamo-Seittelin linnusto

Tuusulan Rantamo-Seittelin linnusto Tuusulan Rantamo-Seittelin linnusto Markku Mikkola-Roos Suomen ympäristökeskus Kuva: Tero Taponen Kosteikkoluontotyyppien jakautuminen uhanalaisuusluokkiin (koko maa) 100 % 10 12 21 17 70 14 n 90 % 80

Lisätiedot

Valtakunnalliset suojeluohjelmat ja Natura 2000 verkosto

Valtakunnalliset suojeluohjelmat ja Natura 2000 verkosto Valtakunnalliset suojeluohjelmat ja Natura 2000 verkosto MATTI KYRÖLAINEN VALTAKUNNALLISET SUOJELUOHJELMAT Suomessa on suunniteltu luonnonmaantieteelliseen aluejakoon pohjautuvia valtakunnallisia suojeluohjelmia

Lisätiedot

Erityispiirteinen Puruvesi Natura 2000-vesistönä PURUVESI-SEMINAARI 20.7.2013

Erityispiirteinen Puruvesi Natura 2000-vesistönä PURUVESI-SEMINAARI 20.7.2013 Erityispiirteinen Puruvesi Natura 2000-vesistönä PURUVESI-SEMINAARI 20.7.2013 Esityksen sisältö Puruveden erityispiirteet suojeluohjelmissa Natura 2000 suojelun toteuttaminen Suuntaviivoja Puruveden vesiensuojeluun

Lisätiedot

Koodi FI 130 0908. Kunta. Sodankylä. Pelkosenniemi, Kemijärvi. Pinta-ala. 14 325 ha. Aluetyyppi. SPA (sisältää SCI:n)

Koodi FI 130 0908. Kunta. Sodankylä. Pelkosenniemi, Kemijärvi. Pinta-ala. 14 325 ha. Aluetyyppi. SPA (sisältää SCI:n) Pyhä-Luosto Koodi FI 130 0908 Kunta Sodankylä. Pelkosenniemi, Kemijärvi Pinta-ala 14 325 ha Aluetyyppi SPA (sisältää SCI:n) Pelkosenniemen Natura 2000 -kohteet 3 / Pyhätunturin kansallispuisto 9 / Pyhä-Luosto

Lisätiedot

GOLD FIELDS ARCTIC PLATINUM OY Suhangon kaivoshankkeen laajennus TÄYDENTÄVÄ LINNUSTOSELVITYS 2012. Suhangon täydentävä linnustoselvitys

GOLD FIELDS ARCTIC PLATINUM OY Suhangon kaivoshankkeen laajennus TÄYDENTÄVÄ LINNUSTOSELVITYS 2012. Suhangon täydentävä linnustoselvitys TÄYDENTÄVÄ LINNUSTOSELVITYS 2012 16UEC0227 30.11.2012 GOLD FIELDS ARCTIC PLATINUM OY Suhangon kaivoshankkeen laajennus Suhangon täydentävä linnustoselvitys Gold Field Arctic Platinum Oy Suhangon täydentävä

Lisätiedot

VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA. Luontoselvitys. Pekka Routasuo

VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA. Luontoselvitys. Pekka Routasuo VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA Luontoselvitys Pekka Routasuo 7.9.2009 Vt 13 raskaan liikenteen odotuskaistan rakentaminen välille Mustola

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Akp/7 1 b KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNTA 15.2.2007

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Akp/7 1 b KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNTA 15.2.2007 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Akp/7 1 b 7 LAUSUNTO PORVARINLAHDEN ETELÄRANNAN LUONNONSUOJELUALUEEN PERUSTAMISESITYKSESTÄ SEKÄ HOITO- JA KÄYTTÖSUUNNITELMASTA Kslk 2007-56, Ylk 2 9.1.2007 Karttaruudut L6,

Lisätiedot

LINNUSTOSELVITYS 16X170594 07.01.2014. VAPO OY Korvanevan lisäalueiden pesimälinnustoselvitys, Jalasjärvi

LINNUSTOSELVITYS 16X170594 07.01.2014. VAPO OY Korvanevan lisäalueiden pesimälinnustoselvitys, Jalasjärvi LINNUSTOSELVITYS 16X170594 07.01.2014 VAPO OY Korvanevan lisäalueiden pesimälinnustoselvitys, Jalasjärvi Sisältö 1 JOHDANTO JA MENETELMÄT 1 2 TULOKSET 2 2.1 Yleiskuvaus 2 2.2 Suojelullisesti huomionarvoiset

Lisätiedot

SAARISTON JA RANNIKON OSAYLEISKAAVA

SAARISTON JA RANNIKON OSAYLEISKAAVA FCG Finnish Consulting Group Oy Sipoon kunta SAARISTON JA RANNIKON OSAYLEISKAAVA Natura-arviointi 0630-C8968 18.12.2009 FCG Finnish Consulting Group Oy Natura-arviointi I 18.12.2009 SISÄLLYSLUETTELO 1

Lisätiedot

KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483

KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483 KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483 Porvoon kaupunki Kaupunkisuunnittelu Huhtikuu 2014 asemakaavan luontoselvitys Osa-alueet 478-483 Lotta Raunio Sisällys 1. Johdanto 1 2. Sijainti

Lisätiedot

Rantaniityt ja niiden hoito laiduntaen. Ympäristökuiskaaja koulutus Tornio 29.11.2011 Marika Niemelä, MTT

Rantaniityt ja niiden hoito laiduntaen. Ympäristökuiskaaja koulutus Tornio 29.11.2011 Marika Niemelä, MTT Rantaniityt ja niiden hoito laiduntaen Ympäristökuiskaaja koulutus Tornio 29.11.2011 Marika Niemelä, MTT 30.11.2011 Esityksen sisältö Rantaniityistä yleensä Tulvaniityt Hoidon hyödyt Erilaisia hoitotapoja

Lisätiedot

Vesijärvi on yksi eteläisen Suomen hienoimmista lintujärvistä.

Vesijärvi on yksi eteläisen Suomen hienoimmista lintujärvistä. Vesijärvi on yksi eteläisen Suomen hienoimmista lintujärvistä. Vesijärven tilan muutokset ovat heijastuneet järven pesimälinnustoon. Järvelle pesimään kotiutuneet linnut kertovat siitä, millaista ravintoa

Lisätiedot

Taustaa puustoisista perinneympäristöistä

Taustaa puustoisista perinneympäristöistä Taustaa puustoisista perinneympäristöistä Laitila 4.- 5.9.2012 Hannele Kekäläinen ylitarkastaja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, Ympäristö- ja luonnonvarat vastuualue Maatalousympäristöt Suomen viidenneksi

Lisätiedot

LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015

LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015 Kunnanhallitus 7.12.2015 154 LIITE 98 MYRSKYLÄN SEPÄNMÄKI- PALOSTENMÄKI LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015 Kuvio 1. Kalliokumpare alueen pohjoisosassa (Kuvio 1). ClT-tyypin kalliometsaa. 1. JOHDANTO Selvitysalue

Lisätiedot

Kuva: Seppo Tuominen

Kuva: Seppo Tuominen Kuva: Seppo Tuominen ! Valtionmaiden soiden säilytyssuunnitelmat 1966 ja 1969 ja Metsähallituksen tekemät rauhoituspäätökset Kansallis- ja luonnonpuistoverkon kehittäminen (VNp:t 1978 alkaen) Valtakunnallinen

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA. Natura-arvioinnin tarveharkinta 22.8.2011

KESKI-SUOMEN 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA. Natura-arvioinnin tarveharkinta 22.8.2011 KESKI-SUOMEN 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA Natura-arvioinnin tarveharkinta 22.8.2011 1. JOHDANTO Suomen Natura 2000 verkosto on osa Euroopan unionin alueen kattavaa luonnonsuojeluverkostoa. Verkostoon kuuluu alueita,

Lisätiedot

Metsäluonnon monimuotoisuuden suojelun tasot Päättäjien 34. Metsäakatemia Maastojakso 22.-24.5.2013 Etelä-Karjala

Metsäluonnon monimuotoisuuden suojelun tasot Päättäjien 34. Metsäakatemia Maastojakso 22.-24.5.2013 Etelä-Karjala Metsäluonnon monimuotoisuuden suojelun tasot Päättäjien 34. Metsäakatemia Maastojakso 22.-24.5.2013 Etelä-Karjala Kaakkois-Suomen ELY-keskus, Ylitarkastaja Tuula Tanska, Päättäjien 34. Metsäakatemia 2013

Lisätiedot

KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS...

KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS... TYÖNUMERO: E27125.00 KITTILÄN KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS YLÄ-KITTILÄN NIITTY SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS... 2 3 LINNUSTO JA MUU ELÄIMISTÖ... 3 4 ARVOKKAAT

Lisätiedot

JYRKKÄKOSKI PUDASJÄRVI LUONTOSELVITYS PUDASJÄRVEN KAUPUNKI. Sepänkatu 9 A 7 90100 Oulu PUH. 08-883030 FAX. 08-8830333 aija.degerman@airix.

JYRKKÄKOSKI PUDASJÄRVI LUONTOSELVITYS PUDASJÄRVEN KAUPUNKI. Sepänkatu 9 A 7 90100 Oulu PUH. 08-883030 FAX. 08-8830333 aija.degerman@airix. JYRKKÄKOSKI PUDASJÄRVI LUONTOSELVITYS Sepänkatu 9 A 7 90100 Oulu PUH. 08-883030 FAX. 08-8830333 aija.degerman@airix.fi PUDASJÄRVEN KAUPUNKI SISÄLLYSLUETTELO ALKUSANAT... 3 2. KALLIO- JA MAAPERÄ... 4 3.

Lisätiedot

Yhdistysten hoitokohteet lajisuojelun ja luontotyyppien näkökulmasta. Millaisia kohteita ELYkeskus toivoo yhdistysten hoitavan

Yhdistysten hoitokohteet lajisuojelun ja luontotyyppien näkökulmasta. Millaisia kohteita ELYkeskus toivoo yhdistysten hoitavan Yhdistysten hoitokohteet lajisuojelun ja luontotyyppien näkökulmasta Millaisia kohteita ELYkeskus toivoo yhdistysten hoitavan Leena Lehtomaa, naturvårdsenheten 17.9.2011 1 Hyvin hoidettu monimuotoinen

Lisätiedot

Kainuun tuulivoimamaakuntakaava. Vaikutukset NATURA 2000-verkoston alueisiin B:10

Kainuun tuulivoimamaakuntakaava. Vaikutukset NATURA 2000-verkoston alueisiin B:10 Kainuun tuulivoimamaakuntakaava Vaikutukset NATURA 2000-verkoston alueisiin B:10 2 Julkaisija: Kainuun liitto Kauppakatu 1 87100 KAJAANI Puh. (08) 615 541 Faksi (08) 6155 4260 kainuunliitto@kainuu.fi www.kainuunliitto.fi

Lisätiedot

++Luontop 2.5.2002 15:04 Page 1

++Luontop 2.5.2002 15:04 Page 1 ++Luontop 2.5.2002 15:04 Page 1 C M Y CM MY CY CMY K ++Luontop 2.5.2002 15:04 Page 2 PL 32, 90015 OULUN KAUPUNKI www.ouka.fi/tekninen PL 124, 90101 OULU, puh. (08) 315 8300 www.vyh.fi/ppo/ppo.htm OULUN

Lisätiedot

Vesilintujen runsauden muutoksia seurantaa, syitä. Jukka Kauppinen 2010

Vesilintujen runsauden muutoksia seurantaa, syitä. Jukka Kauppinen 2010 Vesilintujen runsauden muutoksia seurantaa, syitä Jukka Kauppinen 2010 Vesilinnuston pitkäaikaisseurantaa ik i Pohjois-Savon järvien linnustokehityksestä on seuranta-aineistoa 1930-luvun puolivälistä alkaen.

Lisätiedot

Soidensuojelun täydennys- ohjelma. kestävää käy5öä. Aulikki Alanen, ympäristöneuvos, YM Ympäristöakatemian seminaari 21.1.2014

Soidensuojelun täydennys- ohjelma. kestävää käy5öä. Aulikki Alanen, ympäristöneuvos, YM Ympäristöakatemian seminaari 21.1.2014 Soidensuojelun täydennys- ohjelma osana soiden kestävää käy5öä Aulikki Alanen, ympäristöneuvos, YM Ympäristöakatemian seminaari 21.1.2014 Valtakunnallisia arvioita suoluonnon /lasta Kaikkien luontodirekdivin

Lisätiedot

wpd Finland Oy Suurhiekan merituulipuiston sähkönsiirtoyhteys Natura-arvioinnin tarveharkinta

wpd Finland Oy Suurhiekan merituulipuiston sähkönsiirtoyhteys Natura-arvioinnin tarveharkinta 60K30003.19 4.6.2008 wpd Finland Oy Suurhiekan merituulipuiston sähkönsiirtoyhteys Natura-arvioinnin tarveharkinta 1 COPYRIGHT PÖYRY ENERGY OY Kaikki oikeudet pidätetään Tätä asiakirjaa tai osaa siitä

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27559 METSÄHALLITUS LAATUMAA JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIVOIMAHANKEALUEEN LIITO-ORAVA- JA VIITASAMMAKKOSELVITYS 3.6.

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27559 METSÄHALLITUS LAATUMAA JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIVOIMAHANKEALUEEN LIITO-ORAVA- JA VIITASAMMAKKOSELVITYS 3.6. TYÖNUMERO: E27559 METSÄHALLITUS LAATUMAA JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIVOIMAHANKEALUEEN LIITO-ORAVA- JA VIITASAMMAKKOSELVITYS SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista VALMIS LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT

Lisätiedot

Liite 4. Luonnonsuojelu

Liite 4. Luonnonsuojelu Liite 4. Luonnonsuojelu Luonnonsuojelualueet (SL) Kohteen nimi Kohdeluokka Arvo Inventointi 1 Koukkurahka Puuttomat suot Luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettu, alue kuuluu Natura Kangasalan kunta 2000

Lisätiedot

LITIUMPROVINSSIN LIITO-ORAVASELVITYS

LITIUMPROVINSSIN LIITO-ORAVASELVITYS Päivämäärä 19.06.2014 KELIBER OY LITIUMPROVINSSIN LIITO-ORAVASELVITYS Päivämäärä 19.6.2014 Laatija Tarkastaja Kuvaus Kansikuva Antje Neumann Heli Uimarihuhta Hautakankaan metsää Viite 1510013339 Ramboll

Lisätiedot

KANNUSJÄRVEN NIITTOSUUNNITELMA

KANNUSJÄRVEN NIITTOSUUNNITELMA KANNUSJÄRVEN NIITTOSUUNNITELMA Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 286/2014 Laura Kokko YLEISTÄ 15.8.2014 Tämä työ on osa Kymijoen alueen järvikunnostushankkeessa laadittua Kannusjärven

Lisätiedot

Ainolanvainion asemakaavan laajennus, Pirkkiö, Tornio

Ainolanvainion asemakaavan laajennus, Pirkkiö, Tornio 1 Sami Mäkikyrö 10.10.2013 Ainolanvainion asemakaavan laajennus, Pirkkiö, Tornio Luontoselvitys, Natura-tarveharkinta 2 SISÄLLYS 1. Johdanto....3 2. Suojelualueet ja -ohjelmat..3 2.1.Luonnonsuojeluohjelmat....3

Lisätiedot

Pirttinevan turvetuotantolupa/oy Ahlholmens Kraft Ab

Pirttinevan turvetuotantolupa/oy Ahlholmens Kraft Ab Vastaselitys Vaasan Hallinto-oikeus PL 204 65101 VAASA Viite: VHO 28.9.2015, lähete 5401/15 Dnro 00714/15/5115 Pirttinevan turvetuotantolupa/oy Ahlholmens Kraft Ab Oy Ahlholmens Kraft Ab:n vastineen johdosta

Lisätiedot

Riipilän kiviaineksenoton YVA-menettely

Riipilän kiviaineksenoton YVA-menettely Riipilän kiviaineksenoton YVA-menettely Hankealue Asutus Hankealue sijoittuu metsätalouskäytössä olevalle haja-asutusalueelle Reunan pientaloalue sijaitsee lähimmillään noin 300 metrin etäisyydellä hankealueen

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA LUONTOSELVITYS: KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA 1.9.2014. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA LUONTOSELVITYS: KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA 1.9.2014. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA : KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS... 2 3 LINNUSTO JA MUU ELÄIMISTÖ... 3 4 ARVOKKAAT

Lisätiedot

Ylöjärvellä sijaitsevat Natura 2000 verkostoon kuuluvat alueet

Ylöjärvellä sijaitsevat Natura 2000 verkostoon kuuluvat alueet Ylöjärvellä sijaitsevat Natura 2000 verkostoon kuuluvat alueet 1. Alhonlahden alue 2. Aurejärvi 3. Hirvijärvi 4. Ilvesmäki-Läämännevanmetsä 5. Isoneva-Raitakulonneva 6. Korpijärven haka 7. Lymylampi 8.

Lisätiedot

Kainuun tuulivoimamaakuntakaava

Kainuun tuulivoimamaakuntakaava Kainuun tuulivoimamaakuntakaava Maakuntakaavamerkinnät ja -määräykset Ehdotus MH 25.8.2015 Maakuntakaavaehdotus MH 25.8.2015 2 Julkaisija: Kauppakatu 1 87100 KAJAANI Puh. (08) 615 541 Faksi (08) 6155 4260

Lisätiedot

Päivä Lintulaji Merkki Havaintopaikka Järjestysnumero

Päivä Lintulaji Merkki Havaintopaikka Järjestysnumero LINTUHAVAINNOT 1999 ALKAEN 1999 Päivä Lintulaji Merkki Havaintopaikka Järjestysnumero 30.3. Varis Salon keskusta 1 5.4. Käpytikka Halikonlahti/Salo 2 5.4. Peippo Halikonlahti/Salo 3 5.4. Fasaani Halikonlahti/Salo

Lisätiedot

338. Vaara-Kainuun kansallispuistoesityksen suojelemattomat kohteet luonnonpuiston koillispuolisia alueita lukuun ottamatta (Hyrynsalmi, Puolanka)

338. Vaara-Kainuun kansallispuistoesityksen suojelemattomat kohteet luonnonpuiston koillispuolisia alueita lukuun ottamatta (Hyrynsalmi, Puolanka) Kansallisomaisuus turvaan valtion omistamia suojelunarvoisia metsä- ja suoalueita WWF Suomi, Luonto-Liitto, Suomen luonnonsuojeluliitto, Greenpeace ja BirdLife Suomi 2012 wwf.fi/metsat 338. Vaara-Kainuun

Lisätiedot

Suomen lintujen uhanalaisuus 2015 Juha Tiainen (Luke) ja Markku Mikkola-Roos (Syke) Riistapäivät 20.1.2016

Suomen lintujen uhanalaisuus 2015 Juha Tiainen (Luke) ja Markku Mikkola-Roos (Syke) Riistapäivät 20.1.2016 Suomen lintujen uhanalaisuus Juha Tiainen (Luke) ja Markku Mikkola-Roos (Syke) Riistapäivät 20.1.2016 Metso, LC Huuhkaja, EN Kuva: Antti Below Tehtävä Ympäristöministeriö antoi lintutyöryhmälle alkuvuodesta

Lisätiedot

Artjärven IBA-alueen pesimälinnustolaskennat v. 2012-2013

Artjärven IBA-alueen pesimälinnustolaskennat v. 2012-2013 Artjärven IBA-alueen pesimälinnustolaskennat v. - MAALI-hankkeen osaraportti Päijät-Hämeen lintutieteellinen yhdistys ry Lahti 6.. Johdanto Päijät-Hämeen maakuntaliitto tilasi Päijät-Hämeen lintutieteelliseltä

Lisätiedot

Turun Lintutieteellinen Yhdistys ry PL 67 20101 Turku. Varsinais-Suomen luonnonsuojelupiiri ry Martinkatu 5 20810 Turku

Turun Lintutieteellinen Yhdistys ry PL 67 20101 Turku. Varsinais-Suomen luonnonsuojelupiiri ry Martinkatu 5 20810 Turku Turun Lintutieteellinen Yhdistys ry PL 67 20101 Turku Varsinais-Suomen luonnonsuojelupiiri ry Martinkatu 5 20810 Turku Turun hallinto-oikeus PL 32 20101 Turku Asia: Valitus Lounais-Suomen ympäristökeskuksen

Lisätiedot

KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ IITIN KIRKONKYLÄN KOHDALLA LUONTOSELVITYS

KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ IITIN KIRKONKYLÄN KOHDALLA LUONTOSELVITYS KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ IITIN KIRKONKYLÄN KOHDALLA LUONTOSELVITYS Marko Vauhkonen Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 18.6.2013 1 JOHDANTO TL-Suunnittelu Oy laatii tiesuunnitelmaa maanteiden 362 ja 3622 kevyen

Lisätiedot

TAIPALSAARI. ILKONSAARTEN (Itäinen) JA MYHKIÖN RANTAYLEISKAAVA YMPÄRISTÖARVIOINTI. Jouko Sipari

TAIPALSAARI. ILKONSAARTEN (Itäinen) JA MYHKIÖN RANTAYLEISKAAVA YMPÄRISTÖARVIOINTI. Jouko Sipari TAIPALSAARI ILKONSAARTEN (Itäinen) JA MYHKIÖN RANTAYLEISKAAVA YMPÄRISTÖARVIOINTI Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.. 3 MENETELMÄT 3 YLEISKUVAUS 4 TULOKSET... 4 1. Myhkiö. 4 2. Ilkonsaaret (itäinen)..

Lisätiedot

Suomen luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. Kuninkaankatu 39 25.3.2013 33200 Tampere pirkanmaa@sll.fi

Suomen luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. Kuninkaankatu 39 25.3.2013 33200 Tampere pirkanmaa@sll.fi Suomen luonnonsuojeluliiton MUISTUTUS Kuninkaankatu 39 25.3.2013 33200 Tampere pirkanmaa@sll.fi Pirkanmaan Lintutieteellinen Yhdistys ry. pily@pily.fi Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Viite: Dnro

Lisätiedot

VESIVOIMA JA KOSKILUONTO ON MAHDOLLISTA SOVITTAA YHTEEN- KOSKIENSUOJELULAKI TULISI PÄIVITTÄÄ

VESIVOIMA JA KOSKILUONTO ON MAHDOLLISTA SOVITTAA YHTEEN- KOSKIENSUOJELULAKI TULISI PÄIVITTÄÄ SÄHKÖNTUOTANTO MUISTIO 1(6) 19.5.2014 VESIVOIMA JA KOSKILUONTO ON MAHDOLLISTA SOVITTAA YHTEEN- KOSKIENSUOJELULAKI TULISI PÄIVITTÄÄ Koskiensuojelulaki, joka tuli voimaan yli 25 vuotta sitten, on aika saattaa

Lisätiedot

Kollaja-hankkeen ympäristövaikutusten arviointi. Matti Holmström, Pudasjärven kaupunki, varapuheenjohtaja

Kollaja-hankkeen ympäristövaikutusten arviointi. Matti Holmström, Pudasjärven kaupunki, varapuheenjohtaja Muistio Asia/projekti Aihe Päivämäärä ja paikka PVO-Vesivoima Oy Kollaja-hankkeen ympäristövaikutusten arviointi Seurantaryhmän 7. kokous pe 19.3.2009 Pudasjärvi Kehittämiskeskus Pohjantähti Aika Klo 9.30-13.30

Lisätiedot

Tuulipuisto Oy Kyyjärvi Luontotyyppikartoitus 7.11.2013. Tarkastanut: FM Päivi Vainionpää Laatija: FM Satu Pietola

Tuulipuisto Oy Kyyjärvi Luontotyyppikartoitus 7.11.2013. Tarkastanut: FM Päivi Vainionpää Laatija: FM Satu Pietola Tuulipuisto Oy Kyyjärvi Luontotyyppikartoitus 7.11.2013 Tarkastanut: FM Päivi Vainionpää Laatija: FM Satu Pietola Asiakas Winda Invest Oy Gallen-Kallelankatu 7 28100 Pori Yhteyshenkilö Kalle Sivill Puh.

Lisätiedot

Tuulivoimahanke Soidinmäki

Tuulivoimahanke Soidinmäki Tuulivoimahanke Soidinmäki 2013-12-12 Natura 2000 arvioinnin tarveharkinta; Kulhanvuoren alue (FI0900112, SCI ja SPA) Kulhanvuoren Natura 2000-alueen Natura-arvioinnin tarvearviointi Tilaajaa: Konsultti:

Lisätiedot

Korpilahden kunta Lapinjärven ranta-asemakaava

Korpilahden kunta Lapinjärven ranta-asemakaava Raportti 67080546.ABT 5.11.2008 Korpilahden kunta Lapinjärven ranta-asemakaava Luontoselvitys 1 Yhteenveto Tämä ympäristöselvitys on tehty Korpilahden kunnassa sijaitsevalle Lapinjärven alueelle ranta-asemakaavaa

Lisätiedot

Sodankylän Sota-aavan moottorikelkkareitin Natura-arvioinnin tarveharkinta

Sodankylän Sota-aavan moottorikelkkareitin Natura-arvioinnin tarveharkinta Sodankylän Sota-aavan moottorikelkkareitin Natura-arvioinnin tarveharkinta Luontokartoittaja Pia Kangas ERP Turve ja Lumi Oy 27.09.2015 2 1 Johdanto Sodankylän pohjoisosassa Vuotsosta Kakslauttaseen sijaitsee

Lisätiedot

SOMERHARJUN LIIKEKESKUKSEN ASEMAKAAVA -ALUEEN LUONTOSELVITYS

SOMERHARJUN LIIKEKESKUKSEN ASEMAKAAVA -ALUEEN LUONTOSELVITYS 1 SOMERHARJUN LIIKEKESKUKSEN ASEMAKAAVA -ALUEEN LUONTOSELVITYS 2013 Juha Saajoranta 2 Sisällysluettelo 1. Luontoselvityksen toteutus 3 2. Asemakaava-alueen luonnon yleispiirteet..3 3. Kasvillisuus- ja

Lisätiedot

Köyliönjärvi. Käyttäjän opas

Köyliönjärvi. Käyttäjän opas Köyliönjärvi Köyliönjärven Natura 2000 -alueille on tehty vesialueita koskeva hoito- ja käyttösuunnitelma vuonna 2012*. Suunnitelman tavoitteena on sovittaa yhteen luonnonsuojelun, virkistyskäytön ja muun

Lisätiedot

Monimuotoisuuden suojelu

Monimuotoisuuden suojelu Monimuotoisuuden suojelu Metson keinoin i Ylitarkastaja Leena Lehtomaa, Lounais-Suomen ELY-keskus METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008-2016 1 Esityksen sisältö METSO turvaa monimuotoisuutta

Lisätiedot

llypuron luonnonsuojelualuatutmustu Tampereen luontoon

llypuron luonnonsuojelualuatutmustu Tampereen luontoon llypuron luonnonsuojelualuatutmustu Tampereen luontoon Luonnonsuojelualueet, luonnonmuistomerkit, luontopolut Halimasjärven luonnonsuojelualue 2 Tampereen kaupungin ympäristövalvonta 2006 Halimasjärven

Lisätiedot

METSÄTALOUS, KAAVOITUS, YMPÄRISTÖ

METSÄTALOUS, KAAVOITUS, YMPÄRISTÖ METSÄTALOUS, KAAVOITUS, YMPÄRISTÖ ELY-KESKUS - LAKISÄÄTEINEN ROOLI KAAVOITUKSESSA - EDISTÄÄ, OHJAA JA VALVOO KUNTIEN KAAVOITUSTA - EDUSTAA VALTION LUONNONSUOJELUVIRANOMAISTA - VALITUSOIKEUS 2 MRL: Elinkeino-,

Lisätiedot

Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry Valtionkatu 1 60100 SEINÄJOKI p. 06 312 7577 VASTINE pohjanmaa@sll.fi 25.4.2010

Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry Valtionkatu 1 60100 SEINÄJOKI p. 06 312 7577 VASTINE pohjanmaa@sll.fi 25.4.2010 Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry Valtionkatu 1 60100 SEINÄJOKI p. 06 312 7577 VASTINE pohjanmaa@sll.fi 25.4.2010 Korkein hallinto-oikeus Unioninkatu 16 00131 HELSINKI DNRO: 329/1/09 (25.3.2010)

Lisätiedot

Kristiinankaupungin Dagsmarkin alueen linnustoselvitys 2009

Kristiinankaupungin Dagsmarkin alueen linnustoselvitys 2009 Kristiinankaupungin Dagsmarkin alueen linnustoselvitys 2009 Maarit Naakka LuK Marika Vahekoski Luk 0 Kuva1. Lapväärtin joki virtaa Dagsmarkin halki. Kannen kuvassa on joen eteläpuolista vanhaa asutusta.

Lisätiedot

KEMIJÄRVEN KAUPUNKI Portinniskan rantakaava luontoselvitys

KEMIJÄRVEN KAUPUNKI Portinniskan rantakaava luontoselvitys KEMIJÄRVEN KAUPUNKI Portinniskan rantakaava luontoselvitys 1. Tausta ja tavoitteet Suunnittelualue sijaitsee Kemijärven kaupungin Räisälän kylässä. Suunnitelma koskee Kotikangas nimistä tilaa (75:0). Luontoselvityksen

Lisätiedot

Akaan kaupungin YRITYS-KONHON ALUEEN LUONTO- JA LIITO-ORAVASELVITYS 2011

Akaan kaupungin YRITYS-KONHON ALUEEN LUONTO- JA LIITO-ORAVASELVITYS 2011 Akaan kaupunki Maankäyttö- ja kaavoitusyksikkö PL 34 37801 TOIJALA Akaan kaupungin YRITYS-KONHON ALUEEN LUONTO- JA LIITO-ORAVASELVITYS 2011 Tmi Mira Ranta Isorainiontie 8 38120 SASTAMALA p. 050-5651584

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista

Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista LIITE 4 Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista Pohjois-Pohjanmaan liitto, Tuomas Kallio Kalajoki, n:o 66 Luonnonympäristön yleiskuvaus Selvitysalue

Lisätiedot

6.11.2013. Rasakankaan tuulivoimahankkeen osayleiskaava, Kurikka. Natura arvioinnin tarveharkinta. FM (Biologia) Thomas Bonn, Triventus Consulting

6.11.2013. Rasakankaan tuulivoimahankkeen osayleiskaava, Kurikka. Natura arvioinnin tarveharkinta. FM (Biologia) Thomas Bonn, Triventus Consulting 6.11.2013 Rasakankaan tuulivoimahankkeen osayleiskaava, Kurikka Natura arvioinnin tarveharkinta FM (Biologia) Thomas Bonn, Triventus Consulting Isokorpi (FI0800145, SCI) Johdanto Isokorven Natura 2000

Lisätiedot

LUONTODIREKTIIVIN LUONTOTYYPIT, LIITTEIDEN II JA IV LAJIT, UHANALAISET LAJIT JA SUOJELUALUEET

LUONTODIREKTIIVIN LUONTOTYYPIT, LIITTEIDEN II JA IV LAJIT, UHANALAISET LAJIT JA SUOJELUALUEET Evon luonto-oppaan tekemiseen on saatu EU:n Life Luonto -rahoitustukea LUONTODIREKTIIVIN LUONTOTYYPIT, LIITTEIDEN II JA IV LAJIT, UHANALAISET LAJIT JA SUOJELUALUEET Luontodirektiivin luontotyypit Evon

Lisätiedot

Kortesjärven tuulivoimapuiston luontotyyppiselvitys

Kortesjärven tuulivoimapuiston luontotyyppiselvitys Liite 5 SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA KAUHAVAN KAUPUNKI FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 4.2.2015 P24345P002 1 (11) Tuomo Pihlaja 4.2.2015 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Selvitysalue... 1 3 Menetelmät...

Lisätiedot

Muistutus Pien- Päijänteen rantaosayleiskaavan kaavaehdotuksesta

Muistutus Pien- Päijänteen rantaosayleiskaavan kaavaehdotuksesta Muistutus Pien- Päijänteen rantaosayleiskaavan kaavaehdotuksesta Keski- Suomen Lintutieteellinen Yhdistys ry. c/o Heikki Helle Ahde 4 C 40520 Jyväskylä Luhangan kunta Hakulintie 2 19950 Luhanka 1. Johdanto

Lisätiedot

Kuuden asemakaava-alueen luontoselvitykset 2013

Kuuden asemakaava-alueen luontoselvitykset 2013 Kuuden asemakaava-alueen luontoselvitykset 2013 Pekka Sundell 25.11.2013 Siirin lehto Kohteet Kantolanniemi ja Luukkaanlahti Eteläranta Varikonniemi ja asemanseutu Aulangon siirtolapuutarha Suosaari Mitä

Lisätiedot

METSÄLÄN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS POLTTIMON LUONNONSUOJELUALUEEN PERUSTAMISPÄÄTÖKSEN MUKAISEKSI

METSÄLÄN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS POLTTIMON LUONNONSUOJELUALUEEN PERUSTAMISPÄÄTÖKSEN MUKAISEKSI LUHANGAN KUNTA METSÄLÄN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS POLTTIMON LUONNONSUOJELUALUEEN PERUSTAMISPÄÄTÖKSEN MUKAISEKSI KAAVAN MUUTOS KOSKEE METSÄLÄN RANTA-ASEMAKAAVAA VASTAAMAAN YKSITYISEN MAAN SUOJELUTAVOITTEITA.

Lisätiedot

METSÄHALLITUS LAATUMAA

METSÄHALLITUS LAATUMAA NATURA-ARVIOINTI 21.11.2012 METSÄHALLITUS LAATUMAA Kivivaara-Peuravaara tuulipuistohanke Natura-arviointi Kaikki oikeudet pidätetään Tätä asiakirjaa tai osaa siitä ei saa kopioida tai jäljentää missään

Lisätiedot

Aloite Juhannuskukkulan kallioketojen suojelusta

Aloite Juhannuskukkulan kallioketojen suojelusta Turun luonnonsuojeluyhdistys ry 7.12.2014 Martinkatu 5, 20810 TURKU Pj. Riikka Armanto Puh. 050-5265399 Email: riikka.armanto@gmail.com http://www.sll.fi/varsinais-suomi/turku Varsinais-Suomen ELY-keskus

Lisätiedot

1.6.2016. Yleiskuvaus

1.6.2016. Yleiskuvaus Toimenpidesuunnitelma paahde-elinympäristöjen kunnostamiseksi Utajärven Rokuan Natura 2000 alueella (FI1102608) tiloilla Rikkola 10:52 ja Alaperä 13:17 Yleiskuvaus Rokuanvaara on osa harjumuodostumaa,

Lisätiedot

KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ PYHTÄÄN PUROLAN KOHDALLA LUONTOSELVITYS

KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ PYHTÄÄN PUROLAN KOHDALLA LUONTOSELVITYS KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ PYHTÄÄN PUROLAN KOHDALLA LUONTOSELVITYS Pekka Routasuo Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 17.6.2013 1 JOHDANTO TL-Suunnittelu Oy laatii tiesuunnitelmaa maanteiden 3501 ja 14535 kevyen

Lisätiedot

Avoin paikkatieto viljelijän avuksi

Avoin paikkatieto viljelijän avuksi Avoin paikkatieto viljelijän avuksi 9.10.2014 Hämeenlinna ProAgria Etelä-Suomi 10.10.2014 Päivän ohjelma 9.00 Kahvitarjoilu 9.30 Avaus Huomisen hämäläinen maatila- hankkeen ympäristöosion ja päivän aiheen

Lisätiedot

Oriveden Pyhäselän saaristot Natura 2000-alue. Hoito- ja käyttösuunnitelman laatiminen 2016

Oriveden Pyhäselän saaristot Natura 2000-alue. Hoito- ja käyttösuunnitelman laatiminen 2016 Oriveden Pyhäselän saaristot Natura 2000-alue Hoito- ja käyttösuunnitelman laatiminen 2016 Oriveden Pyhäselän saaristot SUUNNITTELUALUE: Pinta-ala:16 080 ha, josta vettä n. 15 000 ha Kunnat: Savonlinna,

Lisätiedot

KUORTANEEN KUNTA TARKISTUS, NISULAN ALUE TÄYDENNYS LUONTOARVIOINTIIN LIITE 5. Vastaanottaja Kuortaneen kunta. Asiakirjatyyppi Raportti

KUORTANEEN KUNTA TARKISTUS, NISULAN ALUE TÄYDENNYS LUONTOARVIOINTIIN LIITE 5. Vastaanottaja Kuortaneen kunta. Asiakirjatyyppi Raportti LIITE 5 Vastaanottaja Kuortaneen kunta Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 22.9.2015 Viite 1510020028 KUORTANEEN KUNTA LÄNSIRANNAN OSAYLEISKAAVAN TAISTUS, NISULAN ALUE TÄYDENNYS LUONTOARVIOINTIIN 1 Päivämäärä

Lisätiedot

Linnut ja soidensuojelu - lintuyhdistysten aineistot?

Linnut ja soidensuojelu - lintuyhdistysten aineistot? Linnut ja soidensuojelu - lintuyhdistysten aineistot? Teemu Lehtiniemi Kuva: Margus Ellermaa Linnut Suomen parhaiten seurattu lajiryhmä Pitkät aikasarjat Hyviä muun luonnon monimuotoisuuden ilmentäjiä

Lisätiedot

Jääsjärven rantayleiskaavaalueen viitasammakkoselvitys

Jääsjärven rantayleiskaavaalueen viitasammakkoselvitys S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A HARTOLAN KUNTA Jääsjärven rantayleiskaavaalueen viitasammakkoselvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 17.5.2015 P21428P006 Raportti 1 (10) Sisällysluettelo

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI LAUSUNTOPYYNTÖ 1 1 YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA HELSINGFORS STAD MILJÖNÄMNDEN 9.1.2007

HELSINGIN KAUPUNKI LAUSUNTOPYYNTÖ 1 1 YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA HELSINGFORS STAD MILJÖNÄMNDEN 9.1.2007 HELSINGIN KAUPUNKI LAUSUNTOPYYNTÖ 1 1 Kaupunkisuunnittelulautakunta PL 2100 (Kansakoulukatu 3) 00099 HELSINGIN KAUPUNKI Ympäristölautakunnan päätös 9.1.2007 5 MUSTAVUOREN-PORVARINLAHDEN LUONNONSUOJELUALUEEN

Lisätiedot

TYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE 14.9.2015. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu

TYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE 14.9.2015. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu TYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 2 2 MENELMÄT... 2 3 MAAPERÄ... 3 4 VESISTÖT JA POHJAVEDET... 4 5 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS...

Lisätiedot

Pyhtään kunta. Pyhtään Keihässalmen kalasataman alueen luontoselvitys 2011

Pyhtään kunta. Pyhtään Keihässalmen kalasataman alueen luontoselvitys 2011 Pyhtään kunta Pyhtään Keihässalmen kalasataman alueen luontoselvitys 2011 Petri Parkko 2.12.2011 1. Selvityksen taustoja Keihässalmen satama-alueen ja sen ympäristön kehittämistä varten tarvittiin tietoja

Lisätiedot

Savonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013

Savonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013 Maanmittauspalvelu Puttonen Savonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013 Petri Parkko 31.5.2013 1. Taustoja Savonlinnan Matarmäelle (kartta 1) on suunniteltu kallion louhintaa, jonka suunnittelua varten tarvittiin

Lisätiedot

Soidensuojelu maanomistajan näkökulmasta. Suoseminaari Seinäjoki 25.11.2014 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi

Soidensuojelu maanomistajan näkökulmasta. Suoseminaari Seinäjoki 25.11.2014 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi Soidensuojelu maanomistajan näkökulmasta Suoseminaari Seinäjoki 25.11.2014 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi Soidensuojelun täydennysohjelma SSTO alun perin Valtioneuvoston periaatepäätös

Lisätiedot

NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki

NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki RAPORTTI 16X267156_E722 13.4.2016 NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki 1 Niinimäen Tuulipuisto Oy Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki Sisältö 1

Lisätiedot

METSO-OHJELMA. elinympäristöt. Valinta kriteerit TOTEUTTAA. Ympäristöministeriö & maa- ja metsätalousministeriö

METSO-OHJELMA. elinympäristöt. Valinta kriteerit TOTEUTTAA. Ympäristöministeriö & maa- ja metsätalousministeriö METSO-OHJELMA elinympäristöt pienvedet lehdot lahop.kangasmetsät puustoiset suot metsäluhdat kalliot, louhikot puustoiset perinneymp. Valinta kriteerit TOTEUTTAA Ely-keskus metsäkeskus -pysyvä suojelu

Lisätiedot

Nostavan logistiikkakeskuksen asemakaava Luontoselvitys

Nostavan logistiikkakeskuksen asemakaava Luontoselvitys Hollolan kunta Nostavan logistiikkakeskuksen asemakaava Luontoselvitys 6.8.2007 Viite 82116099-02 Tarkistanut Tarja Ojala Kirjoittanut Kaisa Torri Ramboll Terveystie 2 FI-15870 Hollola Finland Puhelin:

Lisätiedot

Soidensuojelu Suomessa

Soidensuojelu Suomessa Soidensuojelu Suomessa Eero Kaakinen 23.10.2009 Kuvat: Antti Huttunen Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus 13.11.2009 1 Suot eivät aluksi kuuluneet luonnonsuojelun painopisteisiin - ensiksi huomiota kiinnitettiin

Lisätiedot

SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi

SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi 17.1.2013 Willitys tmi Marjo Lindberg Sisältö Selvitysalueen sijainti 3 Yleistä 3 Menetelmät 3 Sysivuoren luonto, yleistä 3 Kartta 4 Kuvaukset Sysivuoren luonnosta

Lisätiedot

METSO:n jäljillä. Tupuna Kovanen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

METSO:n jäljillä. Tupuna Kovanen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus METSO:n jäljillä Tupuna Kovanen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus METSO II Metso I 2003-2007 Vapaaehtoinen suojelu katsottiin tehokkaaksi ja yhteiskunnallisesti hyväksyttäväksi keinoksi edistää metsiensuojelua

Lisätiedot

49 Perhonjoen vesistöalue

49 Perhonjoen vesistöalue Oy Vesirakentaja Voimaa vedestä 2007 117(196) 49 Perhonjoen vesistöalue Vesistöalueen pinta-ala 2 524 km 2 Järvisyys 3,4 % Suojelu (koskiensuojelulaki 35/1987) nro 32, Murikinkoski rautatiesilta Vesistönro

Lisätiedot

Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle.

Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle. Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle. Tarmo Saastamoinen 2010. Kuva.1 Kaatunut kuusenrunko Nouvanlahdesta. LIITO-ORAVA: Liito-orava (pteromys volans)on

Lisätiedot

Uhanalaisuusarvioinnin välitarkastelu 2015

Uhanalaisuusarvioinnin välitarkastelu 2015 Uhanalaisuusarvioinnin välitarkastelu 2015 Esko Hyvärinen Ympäristöneuvos Riistapäivät 20.1.2015, Oulu Uhanalaisuusarvioinnit Suomessa Suomessa on tehty neljä lajien uhanalaisuusarviointia: 1985, 1991,

Lisätiedot

Vesilintujen runsaus ja poikastuotto vuonna 2006

Vesilintujen runsaus ja poikastuotto vuonna 2006 1 Riistantutkimuksen tiedote 209:1-5. Helsinki 16.8.6 Vesilintujen runsaus ja poikastuotto vuonna 6 Hannu Pöysä, Marcus Wikman, Esa Lammi ja Risto A. Väisänen Vesilinnuston kokonaiskanta pysyi viime vuoden

Lisätiedot

ristöjen hoito - Vesilinnut

ristöjen hoito - Vesilinnut Elinympärist ristöjen hoito - Vesilinnut Vesilintuelinympärist ristöt t = vesiensuojelu + maisema + luonnon Piirrokset: Jari Kostet ja MKJ Kuvat: Mikko Alhainen, Marko Svensberg, Marko Muuttola, Harri

Lisätiedot

225. Suhansuo-Kivisuo (Ilomantsi)

225. Suhansuo-Kivisuo (Ilomantsi) Kansallisomaisuus turvaan valtion omistamia suojelunarvoisia metsä- ja suoalueita WWF Suomi, Luonto-Liitto, Suomen luonnonsuojeluliitto, Greenpeace ja BirdLife Suomi 2012 wwf.fi/metsat 225. Suhansuo-Kivisuo

Lisätiedot

Vuosikirjanumero KHO:2010:63 Antopäivä 8.10.2010 Taltionumero 2613 Diaarinumero 2687/1/09

Vuosikirjanumero KHO:2010:63 Antopäivä 8.10.2010 Taltionumero 2613 Diaarinumero 2687/1/09 Vuosikirjanumero KHO:2010:63 Antopäivä 8.10.2010 Taltionumero 2613 Diaarinumero 2687/1/09 Luonnonsuojelu - Luonnonsuojelualueen perustaminen - Yksityinen alue - Perustamispäätös - Vapaaehtoinen suojelu

Lisätiedot

SAVITAIPALE MARTTILAN ALUEEN YMPÄRISTÖARVIOINTI. Jouko Sipari

SAVITAIPALE MARTTILAN ALUEEN YMPÄRISTÖARVIOINTI. Jouko Sipari SAVITAIPALE MARTTILAN ALUEEN YMPÄRISTÖARVIOINTI Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.. 3 MENETELMÄT 3 OSA-ALUEET... 4 1. Osa-alue 1. 4 2. Osa-alue 2. 5 3. Osa-alue 3. 5 4. Osa-alue 4. 6 5. Osa-alue

Lisätiedot

YLIVIESKAN PAJUKOSKEN TUULIVOIMAPUISTO. Luontoselvityksen täydennys muuttuneille voimalapaikoille ja maakaapelireitille LIITE 3 TM VOIMA OY

YLIVIESKAN PAJUKOSKEN TUULIVOIMAPUISTO. Luontoselvityksen täydennys muuttuneille voimalapaikoille ja maakaapelireitille LIITE 3 TM VOIMA OY S U U N N IT T E L U JA T E K N IIK K A TM VOIMA OY YLIVIESKAN PAJUKOSKEN TUULIVOIMAPUISTO Luontoselvityksen täydennys muuttuneille voimalapaikoille ja maakaapelireitille LIITE 3 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA

Lisätiedot

UHANALAISTEN LINTULAJIEN MAASTOLOMAKKEEN TÄYTTÖOHJEET

UHANALAISTEN LINTULAJIEN MAASTOLOMAKKEEN TÄYTTÖOHJEET UHANALAISTEN LINTULAJIEN MAASTOLOMAKKEEN TÄYTTÖOHJEET Lomakkeella kootaan tietoja ensisijaisesti kaikista valtakunnallisesti uhanalaisiksi ja silmälläpidettäviksi luokitelluista lintulajeista, mutta sillä

Lisätiedot

LAVIAN KARHIJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS. Kylän Haunia tila: Peltomäki 413-403-7-171 LUONNOSVAIHE 20.10.

LAVIAN KARHIJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS. Kylän Haunia tila: Peltomäki 413-403-7-171 LUONNOSVAIHE 20.10. LAVIAN KUNTA LAVIAN KARHIJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS Kylän Haunia tila: Peltomäki 413-403-7-171 LUONNOSVAIHE 20.10.2014 Ilmari Mattila Kaavoitus- ja Arkkitehtipalvelu Mattila Oy

Lisätiedot

Metsälaitumien ja luonnonsuojelualueiden hyödyntäminen nautojen ruokinnassa. Päivi Jokinen ProAgria Pohjois-Karjala/ Maa- ja kotitalousnaiset

Metsälaitumien ja luonnonsuojelualueiden hyödyntäminen nautojen ruokinnassa. Päivi Jokinen ProAgria Pohjois-Karjala/ Maa- ja kotitalousnaiset Metsälaitumien ja luonnonsuojelualueiden hyödyntäminen nautojen ruokinnassa Päivi Jokinen ProAgria Pohjois-Karjala/ Maa- ja kotitalousnaiset Luonnonlaitumet viljellyt peltolaitumet - luonnonheinän energiamäärä

Lisätiedot