PVO-Vesivoima Oy. Arviointi Kollaja-hankkeen vaikutuksista Pudasjärven Natura-alueen luontoarvoihin

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PVO-Vesivoima Oy. Arviointi Kollaja-hankkeen vaikutuksista Pudasjärven Natura-alueen luontoarvoihin"

Transkriptio

1 PVO-Vesivoima Oy Arviointi Kollaja-hankkeen vaikutuksista Pudasjärven Natura-alueen luontoarvoihin

2 PVO-Vesivoima Oy Arviointi Kollaja-hankkeen vaikutuksista Pudasjärven Natura alueen luontoarvoihin pvm viite kirjoittanut Tarja Ojala 2009 Ramboll Finland Oy 1

3 Sisällys TIIVISTELMÄ JOHDANTO NATURA-ARVIOINNIN TOTEUTTAMINEN Natura-suojelu ja sen toteuttaminen Hankkeiden ja suunnitelmien Natura-arviointi Natura-arviointi osana YVA-menettelyä PUDASJÄRVI Sijainti Luonnon yleispiirteet Maankäytön historiaa Uitto ja yläpuolisten järvien säännöstely Suojelutilanne Lintuvesiensuojeluohjelma Pudasjärven Natura-alue Kaavatilanne Yksityiset luonnonsuojelualueet Pohjois-Pohjanmaan arvokkaat perinnemaisemat Koskiensuojelulaki Tulvanluontotyypit Iijokivarren Natura-alueilla AINEISTO, MENETELMÄT JA EPÄVARMUUSTEKIJÄT Olemassa oleva aineisto Luontotyypit ja kasvilajisto Aikaisemmat linnustoinventoinnit Tulvaniittyinventointi Tulvaniittyjen ekologiaa Tulvaniityt Suomessa Tulvaniittyjen inventointi Uhanalaiset lajit Arvioinnin epävarmuustekijät KASVUOLOSUHTEET PUDASJÄRVELLÄ Yleistä Kasvukauden pituus Lämpösumma Sademäärä Vedenkorkeuden vaihtelut Pudasjärven jäätyminen Pudasjärven vedenlaatu Virtaama PUDASJÄRVEN NATURA-ALUEEN LUONTOARVOT Luonto- ja lintudirektiivi Linnustoinventointi Luontodirektiivin liitteen I luontotyypit Yleistä Tulvametsät* Esiintyminen Pudasjärven Natura-alueella Tulvaniityt Pudasjärven arvokkaat perinnemaisemat Kasvukausi tulvaniityillä Tulvaniittytutkimus Esiintyminen Pudasjärven Natura-alueella Tulvaniittyprofiilit Pudasjärvellä Puustoiset suot* Esiintyminen Pudasjärven Natura-alueella Vaihettumissuot ja rantasuot Esiintyminen Pudasjärven Natura-alueella PVO-Vesivoima Oy

4 6.2.5 Lehdot Esiintyminen Pudasjärven Natura-alueella Luontodirektiivin liitteen II lajit Lintudirektiivin liitteen I lajit KOLLAJA -HANKE luvun suunnitelma Kollaja suunnitelma Tavoitteet Veden virtauksen periaatteet Rakenteet Erot 1980 luvun suunnitelmaan Säännöstelyn periaatteita Pudasjärvellä ILMASTONMUUTOS ARVIO VAIKUTUKSISTA PUDASJÄRVEN NATURA ALUEELLA Lähtökohdat arvioinnille Talvivedenkorkeudet 107,6 ja 108, Vaihtoehto 1, Kollaja 2008 suunnitelma Tulvaniityt Tulvametsät ja muut luontotyypit Kesävedenkorkeus 108,2, vaihtoehto 1a Kesävedenkorkeus 107,6, vaihtoehto 1b Kesävedenkorkeus 107,0, vaihtoehto 1c Kesävedenkorkeus +106,4, vaihtoehto 1d Vaihtoehto 0, hanketta ei toteuta Vaihtoehto 2, pelkkä tekojärvi Vaihtoehtojen vertailua Vaikutukset luontodirektiivin liitteen II lajeihin Vaikutukset lintuihin Pudasjärven nykyinen arvo lintuvetenä Vaikutukset uhanalaisiin ja luontodirektiivin liitteen II lajeihin Korvaus MUUT HANKKEET JA SUUNNITELMAT VAIKUTUKSIA LIEVENTÄVÄT TOIMENPITEET JOHTOPÄÄTÖKSET SEURANTA LÄHTEET Ramboll Finland Oy 3

5 TIIVISTELMÄ Pudasjärven Natura-alue on sisällytetty Natura -verkostoon luonto- ja lintudirektiivin mukaisena alueena. Sen suojeluperusteena ovat siten sekä luontodirektiivissä mainitut luontotyypit että lintudirektiivissä mainitut lintulajit. Lisäksi Pudasjärvi kuuluu lintuvesiensuojeluohjelmaan ehdollisena alueena ja osa alueen tulvaniityistä on sisällytetty Pohjois-Pohjanmaan arvokkaisiin perinnemaisemiin. Natura-ohjelman toteuttamiseksi on alueella toteutettu luonnonsuojelulain mukainen suojelu. Kollaja hankkeen mukaisella säännöstelyllä ei tehdyn arvioinnin mukaan ole vaikutusta luontodirektiivin liitteessä I mainituista luontotyypeistä lehtoihin, rantasoihin/vaihettumissoihin tai puustoisiin soihin. Sen sijaan tulvavaikutuksen voimakkuudella ja siten myös säännöstelyratkaisuilla on vaikutusta tulvavedestä ja tulvaveden mukanaan tuomasta sedimentistä täysin riippuvaisiin luontotyyppeihin, joita Pudasjärven Natura-alueella ovat etenkin tulvaniityt sekä tulvametsät. Pohjois-Suomessa valtaosa karjan rehusta on vielä 1900-luvulla saatu luonnonniityiltä. Pohjois-Suomessa jokien ja järvien rantaniittyjä on monin paikoin laajennettu raivaamalla tulvametsiä ja pajuviitoja niityiksi. Näin syntyneet niityt kuitenkin kasvavat nopeasti umpeen niiton ja laidunnuksen loputtua, ja tämän vuoksi myös Pudasjärven Natura-alueella tulvaniittyjen umpeenkasvu on ollut voimakasta viimeisten 30 vuoden aikana. Pudasjärven vedenpinnantaso vaihtelee huomattavasti vuodenaikojen mukaan ja myös eri vuodet poikkeavat merkittävästi toisistaan. Tämä ei kuitenkaan näy tulvaniittyjen kasvilajistossa, sillä Pudasjärven tulvaniittyjen lajisto on tavanomaista ja kaikille Pohjois-Suomen tulvaniityille ominaista. Pudasjärven tulvaniityt eivät myöskään ole maakunnallisesti tai valtakunnallisesti arvokkaita vaan ne on arvokkaiden perinnemaisemien inventointien yhteydessä arvotettu paikallisesti arvokkaiksi. Mikäli Kollajan allashanke olisi toteutettu 1980-luvulla laaditun suunnitelman mukaisesti, olisivat Pudasjärven tulvaniityt jääneet veden alle. Kollaja suunnitelman säännöstelytekniikka antaa kuitenkin mahdollisuuden toteuttaa säännöstelyn yksityiskohdat niin, että tulvaniityt säilyvät. Pudasjärven tulvadynamiikan tietyt ominaispiirteet sisällytetään säännöstelyratkaisujen lähtökohdaksi. Tällaisia Pudasjärvelle ominaisia vedenkorkeusmääreitä ovat tulvaniittyjen sijaintikorkeuden ohella mm. huipputulvan korkeus ja kesto, vedenpinnan taso tulvan jälkeen ja kyseisen tason saavuttamisen ajankohta sekä Pudasjärvelle ominainen kuivien ja märkien vuosien esiintymisfrekvenssi. Säännöstelyn vaikutuksia Natura -luontotyypeille esitetään seurattavaksi. Luontaisen umpeenkasvusukkession ohella Pudasjärven tulvaniittyjen umpeenkasvua ja muuttumista takaisin tulvametsiksi jouduttaa ilmaston lämpeneminen, joka näkyy ilmastotilastoissa kasvukauden tehoisan lämpötilan summan kasvuna sekä kasvukausien pitenemisenä viimeisten 10 vuoden aikana. Myös tulvahuiput ovat laskeneet ja tulvan kesto on jonkin verran lyhentynyt. Vaikka hanketta ei toteutettaisikaan, edellyttävät Pudasjärven Natura-alueen järvikorte- ja vesisaravyöhykkeiden ulkopuoliset tulvaniityt säännöllistä raivaamista ja tämän jälkeen mielellään myös jonkinlaista vuosittaista laidunnuspainetta. Kollaja suunnitelmaa on laadittu samanaikaisesti Kollaja-hankkeen ympäristövaikutusten arvioinnin ja Natura-arvioinnin kanssa. Näin Kollaja -hanke on on pystytty suunnittelemaan sellaiseksi, että se ei merkittävästi heikennä niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi Pudasjärven alue on sisällytetty Natura 2000 verkostoon. 4 PVO-Vesivoima Oy

6 1. JOHDANTO Kollaja -hankkeen ympäristövaikutusten arviointimenettelyn (YVA) valmistelu käynnistyi keväällä YVA-menettely alkoi vuoden 2008 alussa kun hankkeesta vastaava, PVO-Vesivoima Oy, jätti ympäristövaikutusten arviointiohjelman yhteysviranomaisena toimivalle Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle. Vaikutukset Pudasjärven Natura-alueen luontoarvoihin on arvioitu luonnonsuojelulain 65 :n mukaisesti osana YVA-menettelyä. Arviointi on tehty sillä tarkkuudella kuin mitä suunnittelutilanteen puolesta on tällä hetkellä mahdollista. Selvityksen on tehnyt Ramboll, missä työstä on vastannut FM biologi, metsätalousinsinööri Tarja Ojala. Työssä ovat avustaneet FM luonnonmaantieteilijä Kirsi Lehtinen, FM hydrobiologi Veli-Matti Hilla, MMM metsänhoitaja Antti Lepola, RA Matti Kautto sekä hankkeesta vastaava. Selvitykseen on koottu eri lähteistä hankittu olemassa tieto, jota on täydennetty kesällä 2007 ja 2008 tehdyin maastoinventoinnein. Toimenpiteiden luvanvaraisuutta ei tässä selvityksessä ole käsitelty vaan hankkeen edellyttämään lupamenettelyyn ja mahdollisiin poikkeamiin on otettu kantaa varsinaisessa ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa. Samoin maisemaan kohdistuvat vaikutukset on arvioitu varsinaisessa YVA-selostuksessa Ramboll Finland Oy 5

7 2. NATURA-ARVIOINNIN TOTEUTTAMINEN 2.1 Natura-suojelu ja sen toteuttaminen Natura verkoston avulla suojellaan EU:n luontodirektiivin (892/43/ETY) ja lintudirektiivin (79/409/ETY) tarkoittamia luontotyyppejä, lajeja ja niiden elinympäristöjä, jotka esiintyvät jäsenvaltioiden Natura verkostoon ilmoittamilla tai ehdottamilla alueilla. Jäsenvaltioiden tehtävänä on huolehtia, että ns. Naturaarviointi toteutetaan hankkeiden ja suunnitelmien valmistelussa ja päätöksenteossa sen varmistamiseksi, että niitä luonnonarvoja, joiden vuoksi alue on sisällytetty tai ehdotettu sisällytettäväksi Natura verkostoon, ei merkittävästi heikennetä. Suojeluarvoja heikentävä toiminta on kiellettyä sekä alueella että sen rajojen ulkopuolella. Sitä, milloin luonnonarvot heikentyvät tai milloin ne merkittävästi heikentyvät, ei ole määritelty luonto- tai lintudirektiivissä. Natura verkostoon kuuluvalla alueella on toteutettava suojelutavoitteita vastaava suojelu. Suojelua toteutetaan alueesta riippuen muun muassa luonnonsuojelulain, erämaalain, maa-aineslain, koskiensuojelulain ja metsälain mukaan. Toteutuskeino vaikuttaa muun muassa siihen, millaiset toimet kullakin Naturaalueella ovat mahdollisia. Luonnonsuojelulailla on toteutettu niiden Naturaalueiden suojelu, joilla on voimakkaimmin rajoitettu tavanomaista maankäyttöä. Luonnonsuojelulaissa on säädetty myös maanomistajalle maksettavista korvauksista. 2.2 Hankkeiden ja suunnitelmien Natura-arviointi Luonnonsuojelulain määräykset Mitä tahansa lupa-asiaa tai viranomaisasiaa ratkaistaessa on noudatettava, mitä luonnonsuojelulain 10 luvussa säädetään Natura verkostosta. Useimpiin maankäyttöä tai luontoa mahdollisesti muuttavaa toimintaa tavalla tai toisella sääteleviin lakeihin on otettu tätä koskeva viittaussäännös luonnonsuojelulain 65 ja 66 :iin. Jos hanke tai suunnitelma joko yksistään tai tarkasteltuna yhdessä muiden hankkeiden ja suunnitelmien kanssa todennäköisesti merkittävästi heikentää valtioneuvoston Natura verkostoon ehdottaman tai verkostoon sisällytetyn alueen niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi alue on sisällytetty tai on tarkoitus sisällyttää Natura verkostoon, hankkeen toteuttajan tai suunnitelman laatijan on asianmukaisella tavalla arvioitava nämä vaikutukset. Sama koskee sellaista hanketta tai suunnitelmaa alueen ulkopuolella, jolla todennäköisesti on alueelle ulottuvia merkittäviä haitallisia vaikutuksia. Edellä tarkoitettu vaikutusten arviointi voidaan tehdä myös osana ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain (468/1994) 2 luvussa tarkoitettua arviointimenettelyä. ( /553) Luonnonsuojelulain 65 ja 66 :n säännökset merkitsevät tiivistetysti sitä, että hankkeet tai suunnitelmat eivät saa yksistään eivätkä yhdessä merkittävästi heikentää niitä luonnonarvoja, joiden vuoksi alue on sisällytetty Natura 2000-verkostoon. Mikäli on todennäköistä, että tällaisia vaikutuksia on, tulee vaikutukset arvioida. Lupa voidaan myöntää tai suunnitelma hyväksyä vasta kun arviointi- ja lausuntomenettely osoittaa, etteivät vaikutukset ole merkittäviä. Kyseeseen tulevat tällöin paitsi Natura-alueelle kohdistuvat toiminnot myös sellaiset alueen ulkopuolelle sijoittuvat hankkeet, joiden vaikutukset ulottuvat Natura-alueelle. Toisaalta alueen sisällekin voi kohdistua luontoa muuttavia toimintoja, mikäli ne eivät merkittävästi heikennä Natura-alueen suojeluperusteita. Natura-arviointivelvollisuus Natura-arviointivelvollisuus syntyy, jos hankkeen tai suunnitelman vaikutukset: kohdistuvat Natura-alueen suojelun perusteena oleviin luontoarvoihin ovat luonteeltaan heikentäviä laadultaan merkittäviä ja ennalta arvioiden todennäköisiä. 6 PVO-Vesivoima Oy

8 Natura-luontoarvot, joita SCI ja SPA -perustein Natura-verkostoon valitulta alueelta on tarkasteltava, ovat: luontodirektiivin liitteen I luontotyypit luontodirektiivin liitteen II lajit lintudirektiivin liitteen I lajit sekä lintudirektiivin 4.2 artiklan tarkoittamat muuttolinnut Lähtökohdat Natura-arvioinnille Luontotyyppi heikentyy, jos: pinta-ala supistuu tai ekosysteemin rakenne ja toimivuus huonontuvat Lajin elinympäristö heikentyy, tai laji häiriintyy, jos: elinympäristön ala supistuu, tai laji ei ole enää alueella elinkelpoinen Vaikutusten merkittävyys merkittävyyteen vaikuttaa muutosten laaja-alaisuus suhteutettava kuitenkin alueen kokoon sekä sen luontoarvojen merkittävyyteen ja sijoittumiseen ratkaisevaa ei ole hankkeen vaikutusten laajuus vaan niiden laatu, ts. vaikutuksen merkittävyys suojeltavien luontoarvojen kannalta pienikin muutos voi olla merkittävä, toisaalta laaja-alaisetkin muutokset voivat olla merkityksettömiä. Poikkeamismahdollisuus Valtioneuvosto voi myöntää luvan Natura-alueen luonnonarvoja heikentävälle hankkeelle, jos se on toteutettava erittäin tärkeän yleisen edun kannalta pakottavasta syystä eikä vaihtoehtoista ratkaisua ole. Poikkeaminen heikentämiskiellosta on mahdollista, mikäli a) vaihtoehtoja ei ole ja b) valtioneuvosto yleisistunnossaan katsoo, että hanke on kuitenkin yleisen edun vuoksi erittäin tärkeästä, pakottavasta syystä toteutettava. Mikäli vaikutukset kohdistuisivat luontodirektiivin liitteessä I tarkoitettuun ensisijaisesti suojeltavaan luontotyyppiin tai liitteessä II tarkoitettuun ensisijaisesti suojeltava lajiin, on lisäksi oltava käsillä ihmisten terveyteen, yleiseen turvallisuuteen tai ympäristölle toisaalla koituviin erittäin merkittäviin suotuisiin vaikutuksiin liittyvä syy. Muun erittäin tärkeän, pakottavan yleiseen etuun liittyvän syyn tapauksessa on tällöin pyydettävä myös komission lausunto. 2.1 Natura-arviointi osana YVA-menettelyä Arviointi Kollaja -hankkeen vaikutuksista Pudasjärven Natura-alueen luontoarvoihin on tehty osana YVA-menettelyä luonnonsuojelulain 65 :n mukaisesti. Olennainen ero YVA:n yhteydessä toteutettavan ja erillisen, lupamenettelyn yhteydessä toteutettavan Natura-arvioinnin kuulemismenettelyssä on siinä, että YVAmenettelyn kuulemisen suorittaa yhteysviranomainen, kun taas erillisen Naturaarvioinnin kuulemisesta on vastuussa luvan myöntävä viranomainen. Koska hanke ei vielä ole lupavaiheessa, liittyy YVA-menettelyn ja siten myös Natura-arvioinnin kuuleminen YVA:n vaihtoehtoihin ja siten hankkeen laajempaan arviointiin kuin mitä vesilain mukaisen lupahakemuksen yhteydessä tehdään Ramboll Finland Oy 7

9 3. PUDASJÄRVI 3.1 Sijainti Pudasjärvi sijaitsee Oulun läänissä, Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa noin 80 kilometriä Oulusta itään. Iijoen vesistöalueeseen kuuluva Pudasjärvi sijoittuu Iijoen rakentamattomalle keskiosalle; sen länsipuolella joen alajuoksulla ovat Haapakosken, Pahkakosken, Kierikin, Maalismaan ja Raasakan voimalaitokset sekä Iijoen yläjuoksulla, Pudasjärven itäpuolella säännöstellyt Irninjärvi ja Kostonjärvi. Ii Yli Ii Iijoki Tekojärvi Voimalaitos Kipinä Aittojärvi Kollaja Pudasjärvi Oulu Kuva 3-1 Pudasjärven sijainti.a1 3.2 Luonnon yleispiirteet Pudasjärven Natura-alue sijoittuu kasvimaantieteellisessä aluejaossa keskiboreaaliselle vyöhykkeelle ja kuuluu siinä edelleen Pohjois-Pohjanmaan rannikon alueeseen. Suokasvillisuuden aluejaossa alue kuuluu Pohjanmaan aapasuovyöhykkeeseen ja metsäkasvillisuuden luokitus perustuu Pohjanmaan-Kainuun alueen metsätyyppien perussarjaan. Pudasjärven Natura-alueen luontotyypeille, soille, lehdoille ja tulvametsille, on luonteenomaista lehtipuuvaltaisuus, joka ympäröivistä karuista suo- ja kangasmetsistä puuttuu lähes kokonaan. Jokakeväisen/syksyisen tulvan ja tulvamaannoksen ansiosta kangasmetsille ja karuille soille tyypilliset lajit, kuten sammalet, varvut ja havupuut, eivät viihdy säännöllisesti veden alle peittyvillä tulvametsillä ja -niityillä vaan väistyvät kosteutta paremmin sietävien ruohojen ja heinien tieltä. Alueen pääpuulaji on kaikilla puustoisilla luontotyypeillä hieskoivu. 3.3 Maankäytön historiaa Luonnonniityillä on ollut suuri merkitys Iijoen karjataloudelle, sillä karjan talviruokinta perustui vielä 1900-luvullakin luonnonniityiltä kerättyyn rehuun. Pohjois- Suomen luonnonniityiltä saatu rehu oli suoheinää, kortetta ja saraa, jota saatiin pääasiassa vesiperäisiltä niittypohjilta, kuten jokien suvantopaikoilta ja suoniityiltä. Pudasjärvellä omaksuttiin myös jo 1700-luvulla niittyjen paisuttaminen ja vesittäminen. Kuivien ja kivisten kaskimaiden käyttö niittyinä oli vähäisempää. 8 PVO-Vesivoima Oy

10 Luonnonniittyjä hoidettiin raivaamalla niitä roudan aikaan ja aitaamalla niitä karjan laitumiksi. Esimerkiksi Pudasjärven Kurkikylän taloilla oli vuonna 1798 niittyalaa noin kuusi hehtaaria taloa kohden ja vuonna ,4 hehtaaria. Rehua saatiin sekä yksityisiltä niityiltä että vuokratuilta kruununniityiltä. Kruunun hallinnoimat niityt olivat huonotuottoisia, hallanarkoja ja ne sijaitsivat niin kaukana asutuksesta, että yhden heinäkuorman hakemiseen saattoi kulua koko päivä. Huonotuottoisista vuokraniityistä luovuttiin sitä mukaa kun heinänviljely yleistyi luvun lopulla se oli Oulun läänissä kuitenkin vielä harvinaista ja heinän siemenen hintaa pidettiin korkeana. Heinän viljely yleistyi vähitellen karjamäärän kasvun myötä ja Pudasjärven tulvaniittyjen käyttö karjan rehuna ja kesälaitumena loppui ja 1970-luvuilla. Kirkkojoen itärannalla on säilynyt vanha huonokuntoinen lato, jota on käytetty niittorehun säilytyspaikkana. 3.4 Uitto ja yläpuolisten järvien säännöstely Iijoen kunnostaminen veneliikennettä varten aloitettiin jo 1700-luvulla. Tuolloin työt jäivät vielä vähäisiksi ja varsinainen koskien perkaus käynnistyi 1840-luvulla. Pudasjärven kunta anoi vuonna 1879 senaatilta lupaa Kuren-, Vuormanja Pahkakosken perkaamiseen ja lupa myönnettiin. Vuosina Iijoesta poistettiin Yli-Iin ja Taivalkosken välillä m 3 kalliota ja kiviä sekä m 3 pikkukiveä ja muraa. Vuonna 1954 Pudasjärveen rakennettiin lisäksi useita satoja kettinkikiinnikkeitä helpottamaan uittoa. Uitto Iijoella loppui vuonna 1988, kun puumäärät vähenivät ja pääosa puusta oli huonosti uivaa kuitupuuta. Uiton aikaisia rakenteita ei enää ole Pudasjärvessä nähtävissä. Vuosien 1961 ja 1971 välillä Iijokeen valmistui viisi voimalaitosta. Koska Iijoen virtaamavaihtelut ovat suuria, näitä tasaamaan toteutettiin kaksi säännöstelyhanketta joen yläjuoksulle. Vuonna 1964 valmistui Kostonjärven pato ja vuonna 1966 Irnijärven pato. Voimatalouden lisäksi padot palvelivat uittoa, jonka tarpeisiin juoksutettiin säännöstelyjärvistä vettä 200 milj. m 3 vuodessa. Tulva-ajan ulkopuolella Iijoen yläjuoksun patojen vaikutus Pudasjärven vedenkorkeuteen on erittäin vähäinen ja maksimitulvallakin enintään 20 cm. Tämän vuoksi joen yläjuoksun säännöstelyllä ei voi katsoa olevan vaikutusta Pudasjärven Natura luontotyyppeihin. 3.5 Suojelutilanne Lintuvesiensuojeluohjelma Maa- ja metsätalousministeriö asetti vuonna 1979 työryhmän valmistelemaan valtakunnallista lintuvesien suojeluohjelmaa. Suojelukohteiden valinnassa lintuvesityöryhmä käytti lähtökohtana maa- ja metsätalousministeriön luonnonvaraintoimiston aineistoa. Valtioneuvosto teki periaatepäätöksen lintuvesien suojeluohjelmasta maa- ja metsätalousministeriön esityksen mukaisena. Maaaluetta esityksessä oli hehtaaria ja vesialuetta hehtaaria. Alueiden suojelu tuli toteuttaa muodostamalla niistä silloisen luonnonsuojelulain mukaisia erityisiä suojelualueita. Pudasjärven alueen suojelu toteutettiin kuitenkin vasta kun alue oli sisällytetty osaksi Natura verkostoa. Lintuvesityöryhmän komiteamietinnössä Pudasjärveä on kuvattu seuraavasti: Pudasjärvi on Iijoen laajentuma. Sen kohdalla joki haarautuu lukuisiksi mutkaisiksi haaroiksi, muodostaen sokkeloisen ja laajan saariryhmän, jossa on runsaasti avovesilampareita. Laajat tulvaniityt ovat Pudasjärven hallitsevin kasvillisuustyyppi. Ruoikkovyöhykkeessä on runsaasti järvikortetta. Niityiltä on tavattu mm. alueellinen harvinaisuus, suomyrtti. Vesikasvillisuus tunnetaan puutteellisesti. Pudasjärvi on sekä vesilintujen että kahlaajien suosima pesimäalue. Molempien ryhmien lajisto on edustava. Pudasjärvellä on myös huomattavaa merkitystä muutonaikaisena levähdysalueena. Pääjokireittejä pitkin tapahtuu huomattavasti veneilyä ja kalastus on voimakasta, mutta sivupolvekkeet ja lampareet ovat rauhallisia. Pudasjärven lintuvesimerkityksen säilyminen kytkeytyy Siuruan allashankkeesta ja Iijoen porrastamisesta tehtäviin päätöksiin Ramboll Finland Oy 9

11 Kun lintuvesiensuojeluohjelma vahvistettiin vuonna 1982, sisällytettiin Pudasjärvi ohjelmaan ehdollisena kohteena, jonka lopullinen suojeluasema riippui tuolloin valmisteilla olleista Siuruan allashankkeesta ja Iijoen porrastamisesta: Valtioneuvoston päätöksessä todetaan: Jos rakennushankkeista luovutaan tai ne toteutetaan niin, että lintuvesimerkitys säilyy, sisältyvät edellä mainitut kohteet lintuvesiensuojeluohjelmaan. Vaikka vesirakennushankkeista tuolloin luovuttiin, on Pudasjärven lintuvesimerkitys laskenut 30 vuoden aikana huomattavasti tulvaniittyjen umpeenkasvun seurauksena. Pudasjärven nykyistä arvoa lintuvetenä on käsitelty tarkemmin kappaleessa Pudasjärven Natura-alue Pudasjärven Natura-alue (FI ) on 548 hehtaarin suuruinen ja sen aluetyyppejä ovat SCI (Sites of Community Importance, luontodirektiivi) ja SPA (Special Protection Areas, lintudirektiivi). Pudasjärven suistosaaristossa on laaja tulvaniitty- ja tulvametsäalue, josta Pudasjärven, Hietajokisuun ja Mursunlammen saarten tulvaniityt on luokiteltu paikallisesti arvokkaiksi perinnemaisemiksi Kaavatilanne Vuonna 2005 vahvistetussa Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavassa Pudasjärven suistosaariston alue on osoitettu SL -merkinnällä; merkinnällä osoitetaan luonnonsuojelulain nojalla suojeltuja tai suojeltaviksi tarkoitettuja alueita. Suunnittelumääräys: Alueen ja sen ympäristön maankäyttö tulee suunnitella ja toteuttaa siten, ettei vaaranneta alueen suojelun tarkoitusta, vaan pyritään edistämään alueen luonnon monimuotoisuuden sekä alueiden välisten ekologisten yhteyksien säilymistä. Rakennuslupahakemuksesta tulee pyytää MRL 133 :n mukainen ympäristökeskuksen lausunto. Kuva 3-2 Ote Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavasta. A2 10 PVO-Vesivoima Oy

12 3.5.4 Yksityiset luonnonsuojelualueet Pudasjärven Natura-alueen suojelu on toteutettu kokonaan hankkimalla alueita valtiolle suojeluun sekä rauhoittamalla yksityisiä tiloja ja tilan osia suojelualueiksi. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen päätökset luonnonsuojelualueiden rauhoituksista ovat samansisältöisiä ja alueiden käyttöä koskevat samat rajoitukset. Yleisillä ja liikkumista koskevilla rajoituksilla on kielletty: Maan käyttö viljelykseen; Metsänhakkuu ja muut metsänhoitotoimet; Luonnonvaraisten selkärankaisten eläinten tappaminen, pyydystäminen, hätyyttäminen ja pesien vahingoittaminen lukuun ottamatta jäljempänä mainittua poikkeusta; Ojien kaivaminen, vesien perkaaminen ja patoaminen sekä kaikenlainen maaperän vahingoittaminen, muuttaminen ja ainesten ottaminen, jokitörmien ja rantojen luonnollista eroosiota nopeuttavia toimia alueella tulee välttää; Rakennusten, laitteiden, teiden ja polkujen rakentaminen lukuun ottamatta jäljempänä mainittua poikkeusta; Samoin kaikenlainen muu toiminta, joka saattaa vaikuttaa epäedullisesti alueen maisemakuvaan tai eläimistön tai kasviston säilymiseen; Liikkuminen moottoriajoneuvoilla, muuten kuin alueen luonnon hoidon vaatimissa tehtävissä lukuun ottamatta jäljempänä mainittua poikkeusta; Suunnistus-, ym. maastokilpailut ja harjoitukset. Määräyksistä saadaan poiketa Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen ja maanomistajan luvalla metsänhakkuukieltoa lukuun ottamatta, mikäli poikkeaminen on luonnonsuojelualueen käytön, hoidon tai tutkimuksen kannalta perusteltua. Pudasjärven Natura-alueen sisään jäävät vesialueet on suojeltu rauhoittamalla Pudasjärven osakaskunnan omistuksessa oleva vesialue niiltä osin kuin se sijoittuu Natura-alueelle. Rauhoituksen piiriin kuuluvat Kirkkojoki ja Heinäjärvi kokonaisuudessaan sekä osa Pudasjärvestä, Hietajoesta ja Vääräjoesta. Rauhoituspäätöksessä on Natura-alueella kielletty säännöstely ja vesirakennushankkeet Pohjois-Pohjanmaan arvokkaat perinnemaisemat Pohjois-Pohjanmaan arvokkaat perinnebiotoopit inventoitiin 1990-luvun alussa. Kohteiden arvottamisessa keskeisiä tekijöitä olivat perinteisen maankäytön jatkuvuus, sen muovaamien eliöyhteisöjen edustavuus sekä uhanalaisten ja harvinaisten lajien esiintyminen. Kohteet arvotettiin valtakunnallisesti (V), maakunnallisesti (M) ja paikallisesti arvokkaisiin (P) kohteisiin. Kaikkiaan inventoinneista tehtyyn julkaisuun sisällytettiin Pudasjärveltä 41 perinnebiotooppia. Näistä kaksi on valtakunnallisesti arvokkaita, 8 maakunnallisesti arvokkaita ja loput paikallisesti arvokkaita. Pudasjärven Natura-alueella sijaitsevat Pudasjärven tulvaniityt (15,2 ha), Pudasjärven Hietajokisuun tulvaniityt (6,3 ha) ja Mursulammen saarten tulvaniityt (1,9 ha) on arvotettu luokkiin P ja P Koskiensuojelulaki Koskiensuojelulaki säädettiin vuonna 1986 ja se astui voimaan Siinä on lueteltu yhteensä 53 vesistöä, joissa uuden voimalaitoksen rakentamiseen ei saa myöntää vesilaissa (264/61) tarkoitettua lupaa. Näihin vesistöihin sisältyy Iijoen vesistön keski- ja yläosa Kuusamon, Posion, Pudasjärven, Puolangan, Ranuan, Suomussalmen, Taivalkosken, Yli-Iin ja Ylikiimingin kunnissa Ramboll Finland Oy 11

13 3.5.3 Tulvanluontotyypit Iijokivarren Natura-alueilla Iijoki sivujokineen virtaa Kuusamon, Posion, Ranuan, Taivalkosken, Suomussalmen, Pudasjärven, Yli-Iin ja Iin kuntien alueilla. Tulvaluontotyyppejä tavataan Pudasjärven Natura-alueen lisäksi saman kunnan alueella Sotkajärvellä, Jurmunlammella Taivalkoskella, Iijoen latvavesillä Hossan retkeilyalueella ja Oulangan Kansallispuistossa Kuusamossa. Vaikka Iijoen latvavesistöt sijoittuvat Pohjois-Pohjanmaan lisäksi Lapin ja Kainuun maakuntien puolelle, ei näiden Iijoen vesistöalueeseen kuuluvien vesistöjen varressa ole sellaisia tulvaluontotyyppejä, jotka olisi sisällytetty osaksi Natura verkostoa (Taulukko 3-1). Taulukko 3-1 Iijoen vesistöalueen Natura-alueiden tulvaluontotyypit. Natura-alue Tulvaniittyä Tulvametsää Pudasjärvi x x Oulanka x x Hossa x Pahkakuru ja Jurmunlampi x Sotkajärvi ja Helkalansuo Kalettomansuo x x Pudasjärven kunnassa sijaitseva Sotkajärvi on Iijoen sivuhaaran järvilaajentuma, jossa on rikas vesikasvillisuus. Sotkajärven saarissa on tulvaniittyjä ja alue on merkittävä kahlaajien levähdysalue; kahlaajalajeja pesii alueella noin 30. Taivalkoskella sijaitsevan Jurmunlammen saarten kasvillisuus on korkeaa, suurisaraista ja heinäistä tulvaniittykasvillisuutta. Pohjoispuolen saarilla on myös siniheinä-jäkkiniittyä ja hiekkaisilla törmillä kasvaa uhanalaista pikkutervakkoa. Jurmunlammen saarissa on ollut niittotoimintaa vielä 1960-luvulla. Jurmun tulvasaaret ovat valtakunnallisesti merkittävä perinnemaisema. Pohjois-Pohjanmaan laajimmat, edustavimmat ja lajistollisesti rikkaimmat tulvaniityt sijaitsevat Oulangan kansallispuistossa Kuusamossa. Tulvaniityt sijaitsevat Oulankajoen varressa, eikä muiden Natura-alueeseen sisältyvien jokien varressa juurikaan ole tulvaluontotyyppejä. 12 PVO-Vesivoima Oy

14 4. AINEISTO, MENETELMÄT JA EPÄVARMUUSTEKIJÄT 4.1 Olemassa oleva aineisto Luontotyypit ja kasvilajisto Tulvametsien sukkessiokehitys on Suomessa huonosti tunnettu, eikä luontotyypistä juurikaan ole käytettävissä tutkittua tietoa. Tulvaniittyjä koskevat tutkimukset ovat kohdistuneet pääasiassa pohjoisimpaan Suomeen ja Kainuuseen, missä sijaitsevat maamme edustavimmat, laajimmat ja luonnontilaisimmat tulvaniityt. Muut Pudasjärven Natura-alueella esiintyvät luontotyypit ovat koko maassa yleisiä. Pudasjärven alueella on tehty kasvillisuusselvityksiä jo 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa, mutta vielä tuolloin selvitykset olivat yleispiirteisiä, lähinnä tulvaniittyjen vyöhykkeisyyttä laajasti kuvaavia luonnehdintoja. Ensimmäisen kerran Pudasjärven tulvaniittyjen kasvillisuutta selvitettiin tarkemmin vuonna 1955 (Suoma Aaltonen). Kasvisosiologisen kuvailun lisäksi alueelle perustettiin kolmeen lohkoon yhteensä 13 kasvillisuuslinjaa, joilta määritettiin putkilokasvilajien projektiopeittävyydet neliömetrin suuruisilta koealoilta. Tutkimuksen tuloksia on tarkemmin esitelty kappaleessa Pudasjärvellä esiintyvät tulvaniitty- ja tulvametsä- luontotyypit rajattiin kartalle ensimmäisen kerran 1980-luvun alussa Iijoki -selvitysten yhteydessä. Umpeenkasvun kehitystä alueella voidaan tarkastella eri vuosikymmeninä otetuista ilmakuvista (1960 ja 1992). Pohjois-Pohjanmaan arvokkaat perinnemaisemat -nimisessä julkaisussa on käsitelty alueen tulvaniittyjen kasvilajistoa. Varsinainen Natura -luontotyyppi-inventointi alueella tehtiin Metsähallituksen toimesta vuonna Aikaisemmat linnustoinventoinnit Valtakunnallisessa lintuvesien suojeluohjelmassa (1982) Pudasjärvi on eri tekijöiden osalta arvotettu tuona ajankohtana seuraavasti: Suojelupistearvo 56 (kansainvälisesti arvokkaat > 80, valtakunnallisesti arvokkaat > 50) Vedenlaadultaan lievästi rehevöitynyt Rantametsien osuus koko rantaviivan pituudesta 0-20 %, pensaikoiden ja saraniittyjen osuus % rantaviivasta ja leveys yli 100 metriä, ruoikot % rantaviivasta ja leveys yli 100 metriä, kelluslehtisten, uposkasvien ja ilmaversoisten ruohostojen määrä kohtalainen (ruoikkovyöhykkeestä 90 % on järvikortetta, lisäksi esiintyy kaislalajeja) Ei vaateliaita vesi- ja rantakasvilajeja Kalataloudellinen merkitys paikallinen Muutonaikainen merkitys huomattava (vesilintujen yksilömäärä on vähintään 100 ja/tai kahlaajien 500 ja/tai kohteella on merkitystä suurten lajien levähdyspaikkana) Sulkasadonaikainen merkitys huomattava (vesilintuja on sulkasadon aikana parhaimmillaan yli 200) Metsästettävien pesivien lintujen lajimäärä 9, metsästettävien lintujen parimäärä 124 Pesivän linnuston lajimäärä 9, pesivän linnuston parimäärä 108, haikaroiden, päiväpetolintujen, rantakanojen, lokkien ja pöllöjen lajimäärä 2, kahlaajien lajimäärä 7, kahlaajien parimäärä 55, varpuslintujen lajimäärä 6, lintulajien kokonaismäärä Ramboll Finland Oy 13

15 Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus on tehnyt pesimälinnustoinventoinnin Pudasjärvellä vuosina 1999 ja 2004 vesilintujen kiertolaskentamenetelmää käyttäen. Lisäksi Pudasjärven Natura-alueella tehtiin linnustoselvitys keväällä ja kesällä Inventointien tulokset on esitetty taulukoissa 6-1 ja Tulvaniittyinventointi Tulvaniittyjen ekologiaa Tulvaniityt esiintyvät sedimenttipatjoilla matalarantaisissa suvannoissa, joissa maalajit ovat voimakkaasti huuhtoutuneita ja lajittuneita. Kevät- ja syystulvan kosteus, tulvan kestoaika sekä veden virtaamisnopeus ovat tärkeimmät kasvillisuuteen vaikuttavat hydrologiset tekijät. Hienojakoisin ja ravinteikkain sedimentti laskeutuu ainoastaan laajoihin suvantoihin, joissa veden virtaus on tarpeeksi hidasta. Sedimenttejä laskeutuu eniten lähelle jokiuomaa ja vähemmän tulva-alueiden laidoille, missä sammaletkin kykenevät kasvamaan ja muodostamaan turvetta. Pohjois-Suomea koskevissa vähälukuisissa tulvaniittytutkimuksissa on asiaa tarkemmin tutkimatta todettu, että tulvaniittykasvit eivät pysty kasvamaan veden alla, sillä keväinen tulvavesi on kylmää. Tulvaveden on kuitenkin todettu sulattavan tehokkaasti routaa ja jouduttavan tällä tavoin kasvukauden alkamista. Tulvaniittyjen kasvilajistoa ja lajiston runsaussuhteita säätelevät kosteus, lämpötila, kasvukauden pituus, sedimentaatio, jokilaaksojen morfologia ja ihmisen toiminta. Tulvaniittykasvillisuudelle on ominaista kasvillisuuden vyöhykkeisyys ja mosaiikkimaisuus, joka perustuu kasvupaikan kosteusolosuhteisiin Tulvaniityt Suomessa Suomessa on arvokkaiksi inventoituja tulvaniittyjä yhteensä hehtaaria. Tulvaniittyjen kokonaispinta-alasta 85 % ja kohteiden lukumäärästä 70 % on Lapissa. Kainuussa tulvaniittyjä on 14 hehtaaria ja Keski-Pohjanmaalla 10 hehtaaria. Pohjois-Pohjanmaalla tulvaniittyjä on 139 hehtaaria ja näistä 23 hehtaaria sijaitsee Pudasjärven Natura-alueella (Pohjois-Pohjanmaan arvokkaisiin perinnemaisemiin 1990-luvun alussa sisällytetty osa Pudasjärven tulvaniityistä). Lapin ja samalla myös Suomen edustavimmat ja laajimmat tulvaniittykokonaisuudet sijaitsevat Ounas-, Kemi- ja Tornionjokivarsilla. Laajin yhtenäinen tulvaniittykokonaisuus on valtakunnallisesti arvokkaaksi perinnemaisemaksi luokiteltu Ounasjoen suisto, jonka pinta-ala on 145 hehtaaria. Pohjois-Pohjanmaan edustavimmat tulvaniityt sijaitsevat Oulankajoella. Arvokkaiden perinnebiotooppien inventoinnissa Pudasjärvellä sijaitsevat tulvaniityt on umpeenkasvun sekä laidunnuksen ja niiton loppumisen vuoksi luokiteltu ainoastaan paikallisesti arvokkaiksi Tulvaniittyjen inventointi Suomessa tehdyt vähälukuiset tulvaniittytutkimukset ovat keskittyneet kuvaamaan tulvaniityille ominaisia kasvillisuusvyöhykkeitä sekä tulvaniittyjen kasvilajistoa. Tulvaniittyjen korkeusasemaa ei ole tutkittu, se on jokaisella tulvaniityllä omanlaisensa. Tutkimustiedon puute johtuu todennäköisesti myös siitä, että vedenkorkeustietoja ei tutkimuksia tehtäessä ole ollut käytössä muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta. Nykyisin ei myöskään enää tehdä laajoja kasvisosiologisia perustutkimuksia, vaan käytössä olevat kasviyhteisöjen luokittelut ja jaottelut perustuvat lähinnä vuosisadan alussa tehtyihin laajoihin tutkielmiin. Tässä selvityksessä esitetyt vedenkorkeustiedot perustuvat Tuulisalmessa vuodesta 1959 lähtien mitattuihin arvoihin. Pudasjärven tulvaniittyjen korkeusasemaa ja tulvaniittyprofiileja kartoitettiin kesällä 2008 ja tarkastelun ylärajaksi asetettiin +108,2, joka on Kollaja -hankkeen ympäristövaikutusten arviointiohjelmassa esitetyistä kesä- ja talvivedenkorkeuksista suurin. Kyseinen korkeus on myös maastossa keväällä 2008 todettu taso, jonka alapuolella valtaosa tulvaniittykasvillisuudesta sijaitsee. Toukokuun lopussa tulvahuipun jälkeen ensimmäiset mittakepit asetettiin tasolle +108,2. Koska kyseisellä vedenkorkeudella valtaosa 14 PVO-Vesivoima Oy

16 tulvaniityistä on vielä veden peitossa, laitettiin mittakeppejä niille niityille, jotka olivat jo osittain näkyvissä. Muutamia koealakeppejä laitettiin myös tulvametsiin. Toiset mittakepit asetettiin paikoilleen kun vedenpinta oli laskenut tasolle +107,2. Loppukesästä 2008 mitattiin mittakeppien välinen etäisyys sekä karkeasti veden syvyyttä noin kahden metrin etäisyydellä vesirajasta. Lisäksi kartoitettiin tulvaniittyjen kasvilajistoa. 4.2 Uhanalaiset lajit Uhanalaisten eliölajien esiintyminen selvitettiin Suomen ympäristökeskuksen eliölajit -tietojärjestelmästä. 4.3 Arvioinnin epävarmuustekijät Epävarmuutta arviointiin aiheutuu lähinnä siitä, että arvioitavia vaihtoehtoja on useita, eikä lopullinen säännöstelyratkaisu vielä ole tiedossa. Myös ilmastonmuutoksen vaikutusten arvioiminen etenkin tulvaniittyjen ja tulvametsien osalta on erittäin epävarmaa, sillä luontotyypit ovat huonosti tutkittuja ja tunnettuja Ramboll Finland Oy 15

17 5. KASVUOLOSUHTEET PUDASJÄRVELLÄ 5.1 Yleistä Pudasjärven Natura-alueella kasvilajistoon vaikuttavat useat tekijät, jotka laidunnuksen ja niiton loppumisen jälkeen ovat lähinnä abioottisia. Taulukossa 5-1 on esitetty tärkeimmät yksittäisiin kasvilajeihin sekä niiden muodostamiin eliöyhteisöihin vaikuttavat tekijät. Ne tekijät, joihin säännöstelyllä voidaan vaikuttaa, ovat myös niitä, joihin ilmaston lämpeneminen voimakkaimmin vaikuttaa. Taulukko 5-1 Pudasjärven tulvaniittyjen kasvillisuuteen ja kasviyhteisöjen koostumukseen vaikuttavat tärkeimmät abioottiset tekijät. Säännöstelyllä voidaan vaikuttaa Säännöstelyllä ei voida vaikuttaa Ilmaston lämpeneminen vaikuttaa Sademäärä X X Lämpötila X X Lämpösumma X* Kasvukauden pituus X* X Vedenkorkeuden vaihtelut X X Veden lämpötila X X Ravinteet Jäätyminen ja sulaminen Tulvan tuoman sedimentin määrä Humuksen määrä vedessä X X X X X Rantaeroosio X X * Tulvaniittyjen eri vyöhykkeiden kasvukausien pituuksiin ja siten myös niillä kertyvään lämpösummaan voidaan vaikuttaa vedenpinnantasoa säätelemällä. 5.2 Kasvukauden pituus Kasvukautta kuvaamaan on määritelty ns. terminen kasvukausi. Kun lumipeite on kadonnut aukeilta paikoilta, seurataan vuorokauden keskilämpötilan arvoja seuraavasti: vuorokauden keskilämpötilan on pysyttävä vähintään viisi vuorokautta peräkkäin +5 asteen yläpuolella. Lisäksi seurataan kynnysrajan ylityksiä ja alituksia. Kun ylitysten summa on suurempi kuin sen alapuolelle jäävä summa, katsotaan termisen kasvukauden alkaneen ensimmäisestä pysyvästi yläpuolella olleesta vuorokaudesta. Terminen kasvukausi päättyy syksyllä, kun kynnysraja alitetaan ja sen alapuolelle jää enemmän summaa kuin yläpuolelle. Syksyllä myös kovat yöpakkaset useana yönä peräkkäin katkaisevat kasvukauden. Pudasjärveltä on käytettävissä ilmastotiedot 50 vuoden ajalta. Vuoteen 1998 saakka kasvukauden pituuden määrittämiseen tarvittavat suureet on mitattu Pudasjärvellä ja vuodesta 1999 lähtien arvot on saatu hilapisteestä; Pudasjärven hilapisteessä ei ole varsinaista havaintoasemaa, vaan kyseisen pisteen sääsuureet on interpoloitu lähimpien sääasemien havainnoista (Pudasjärven lentokenttä sekä sadeasemat Sarakylässä ja Jaurakkajärvellä). 16 PVO-Vesivoima Oy

18 Keskimäärin kasvukausi alkaa Pudasjärvellä ja päättyy Vuonna 1990 kasvukausi alkoi jo huhtikuun 15. päivä ja myöhäisin kasvukauden alkamisajankohta oli vuonna 1985, jolloin kasvukausi käynnistyi vasta Aikaisimmillaan kasvukausi on päättynyt vuonna 1993 (7.9.) ja myöhäisimmillään vuonna 1961 (30.10.). Kasvukauden pituuden maksimi on vuodelta 1961, jolloin kasvukauden pituus oli 169 vuorokautta. Kasvukauden pituuden minimi, 119 vuorokautta, on vuodelta Kaikkien kasvukausien keskiarvo vuosien 1959 ja 2007 välillä on 143 vuorokautta. Pitkiä kasvukausia on seurannut yleensä keskimääräistä lyhyempiä kasvukausia ja päinvastoin. Poikkeuksen tästä tekevät vuodet , jolloin kasvukauden pituus oli kuutena vuotena selvästi alle keskiarvon (keskimäärin 123 vuorokautta). Lähes samanlaisen poikkeuksen aineistossa muodostavat viimeiset kymmenen vuotta ( ), jolloin kasvukaudet ovat olleet keskimääräistä pidempiä (keskimäärin 149 vuorokautta). 5.3 Lämpösumma Termisen kasvukauden etenemistä seurataan tehoisan lämpötilan summan avulla. Tehoisan lämpötilan summaa kertyy päiviltä, jolloin vuorokauden keskilämpötila on +5 asteen yläpuolella. Tällöin lasketaan yhteen viiden asteen yläpuolella oleva osa. Summaa kertyy termisen kasvukauden aloituspäivästä. Jos vuorokauden keskilämpötila jää kasvukaudella +5 asteen alapuolelle, summaa ei kerry, mutta se ei myöskään vähene; silloin kasvukausi katsotaan tilapäisesti pysähtyneeksi. Pudasjärvellä kasvukauden tehoisan lämpötilan summa on vuosien 1959 ja 2007 välisenä aikana ollut keskimäärin d.d. Vuonna 1962 tehoisan lämpötilan summa oli 753 d.d. ja vuonna d.d. Koska kasvukauden pituuden ja lämpösumman välillä on selkeä riippuvuussuhde, näkyy myös lämpösumma-aineistossa viimeisten kymmenen vuoden lämmin jakso, jolloin lämpösummaa on kertynyt kaikkina vuosina yli d.d. Vaikka lämpösummaa kertyykin joinakin vuosina myös huhti- ja lokakuussa, on niiden merkitys kokonaisuuden kannalta vähäinen. Niinä vuosina, jolloin lämpösummaa on kertynyt huhtikuun aikana, keskimääräinen lämpösummakertymä on ollut 9 d.d. Vastaava luku lokakuun osalta on 32 d.d. Kesä-, heinä- ja elokuun aikana kertyy keskimäärin 82 % lämpösummasta. Taulukossa 5-2 on esitetty lämpösummakertymät vuosina ja kuvassa 5-3 vastaavat lämpösummat ja kasvukauden pituudet. Taulukko 5-2 Keskimääräinen kuukausikohtainen ja kumulatiivinen lämpösummakertymä Pudasjärvellä vuosina , d.d. = astepäiväluku. Kuukausi d.d (vaihteluväli) Kumulatiivinen d.d. (%) Huhtikuu 1 (0-26) 1 (0) Toukokuu 84 (10-221) 85 (8) Kesäkuu 243 ( ) 328 (32) Heinäkuu 331 ( ) 659 (65) Elokuu 251 ( ) 910 (90) Syyskuu 90 (11-255) (99) Lokakuu 14 (0-119) (100) 2009 Ramboll Finland Oy 17

19 Kuva 5-3 Lämpösumman kertyminen ja kasvukauden pituus Pudasjärvellä vuosien 1959 ja 2007 välisenä aikana. 5.4 Sademäärä Sademäärä Pudasjärvellä on keskimäärin 597 mm vuodessa. Vuonna 1980 sademäärä oli alimmillaan 446 mm ja vuonna 1974 ylimmillään 873 mm. Poikkeuksellisen runsassateiset vuodet ovat Pudasjärvellä harvinaisia ja sademäärä on ollut yli 700 mm vuosien 1959 ja 2006 välisenä aikana ainoastaan kuutena vuotena. Sademääräaineistossa ei ole havaittavissa tavallisuudesta poikkeavia ajanjaksoja. Ainoa aineistossa toistuva säännönmukaisuus on se, että kuivaa vuotta (<500 mm) näyttää yleensä seuraavan keskimääräistä runsassateisempi vuosi. Myöskään keväinen tulvahuippu ei suoraan ole selitettävissä Pudasjärven vuotuisella sademäärällä (kuva 5-3). 5.5 Vedenkorkeuden vaihtelut Pudasjärveltä on käytettävissä vedenkorkeustiedot vuoden 1959 huhtikuusta lähtien yhteensä 50 vuoden ajalta; lähin vedenkorkeuden mittauspiste sijaitsee Tuulisalmessa, Pudasjärven itärannalla. Vuosien välisenä aikana vedenkorkeus on luettu tulva-ajan ulkopuolella keskimäärin 3-4 päivän välein ja vuodesta 1975 lähtien joka päivä. Tulva-aikana korkein mitattu vedenpinnantaso on vuodelta 1982, jolloin vedenpinta on noussut tasolle +110,9. Matalimmillaan tulva on ollut vuonna 1972, jolloin se on jäänyt tasolle +108,59. Viidenkymmenen vuoden aineistossa tulva on noussut tason +110,0 yläpuolelle 24 vuotena ja jäänyt tason +109,0 alapuolelle ainoastaan kahtena vuotena. Tulvahuippujen keskiarvo on Pudasjärvellä +109,87. Alimmilleen Pudasjärven vedenpinnantaso on laskenut vuonna 1980, jolloin se elokuun lopussa oli +106,25. Viidenkymmenen vuoden aineistossa vedenpinta on laskenut tason +106,4 alapuolelle ainoastaan kolme kertaa. Vuosia, jolloin vesi ei ole laskenut tason +107,0 alapuolelle lainkaan, on seitsemän. 18 PVO-Vesivoima Oy

20 Kuva 5-4 Sademäärä ja tulvahuippu vuosien välillä (vuosi 2007 on jätetty aineistosta pois, sillä sademäärää ei ole mitattu ko. vuonna kaikki päivinä). A3 Tulvahuippu ajoittuu Pudasjärvellä toukokuulle. Viidenkymmenen vuoden tarkasteluajanjakson aikana tulvahuippu on ollut huhtikuun viimeisinä päivinä ainoastaan kolme kertaa ja kerran kesäkuun ensimmäisenä päivänä. Matalampi syystulva ajoittuu syyskuulle ja vedenpinnantaso ylittää tason 108,0 keskimäärin viiden vuoden välein. 5.6 Pudasjärven jäätyminen Pudasjärveltä ei ole käytettävissä mitattua tietoa siitä, milloin järvi vuosittain jäätyy. Lähimmät käytettävissä olevat ja vertailukelpoiset tiedot ovat Pudasjärven kunnassa sijaitsevalta Naamankajärveltä, missä järvi on ajanjaksona jäätynyt keskimäärin ja ajanjaksona Kun Pudasjärven vedenkorkeustietoja tarkastellaan esimerkiksi 2.11., voidaan todeta, että Pudasjärvi jäätyy talvella tasoon +106,7-108,92. Jos tarkastelua laajennetaan kattamaan kahden viikon pituinen aika kyseisen ajankohdan molemmin puolin, voidaan edelleen karkeasti yleistäen todeta, että Pudasjärvi jäätyy lähes joka vuosi tasolle, jolla tulvaniityt sijaitsevat. Viidenkymmenen vuoden vedenkorkeusaineistossa on välisenä aikana ollut ainoastaan kuusi sellaista vuotta, jolloin vedenkorkeus Pudasjärven jäätyessä on ollut tason +107,2 alapuolella. 5.7 Pudasjärven vedenlaatu Pudasjärven kokonaispinta-ala on 435 hehtaaria ja rantaviivaa on yhteensä noin 30 kilometriä (peruskartta piirretty tasoon +107,8). Järven keskisyvyys on 1,53 metriä ja järven suurin syvyys on 5,35 metriä. Pudasjärven vesi on hyvälaatuista, mutta väriltään tummaa ja humuspitoista. Humusta on vedessä runsaasti, sillä Iijoen vesistöalue on runsassoista. Iijoen alueella on myös paljon turvetuotantoalueita ja metsiä on ojitettu laajalti. Pudasjärven pohjaan kasaantuu voimakkaiden virtapaikkojen ulkopuolella sedimenttiä, joka edistää järven hidasta umpeenkasvua Ramboll Finland Oy 19

lausunto Kollaja-hankkeen Natura-arvioinnista / Pudasjärven Natura-alue

lausunto Kollaja-hankkeen Natura-arvioinnista / Pudasjärven Natura-alue Päiväys Dnro 20.10.2009 PPO-2007-R-5-531 PVO-Vesivoima Oy Virkkulantie 207 91101 Ii Viite Kollaja-hankkeen YVA-menettely ja Natura-arviointi Asia lausunto Kollaja-hankkeen Natura-arvioinnista / Pudasjärven

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Akp/7 1 b KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNTA 15.2.2007

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Akp/7 1 b KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNTA 15.2.2007 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Akp/7 1 b 7 LAUSUNTO PORVARINLAHDEN ETELÄRANNAN LUONNONSUOJELUALUEEN PERUSTAMISESITYKSESTÄ SEKÄ HOITO- JA KÄYTTÖSUUNNITELMASTA Kslk 2007-56, Ylk 2 9.1.2007 Karttaruudut L6,

Lisätiedot

Ilmatieteen laitos - Sää ja ilmasto - Ilmastotilastot - Terminen kasvukausi, määritelmät. Terminen kasvukausi ja sen ilmastoseuranta

Ilmatieteen laitos - Sää ja ilmasto - Ilmastotilastot - Terminen kasvukausi, määritelmät. Terminen kasvukausi ja sen ilmastoseuranta Page 1 of 6 Sää ja ilmasto > Ilmastotilastot > Terminen kasvukausi, määritelmät Suomen sää Paikallissää Varoitukset ja turvallisuus Sade- ja pilvialueet Sää Euroopassa Havaintoasemat Ilmastotilastot Ilman

Lisätiedot

ITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVA YHTEENVETO ITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVAN VAIKUTUKSISTA NATURA VERKOSTON ALUEISIIN

ITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVA YHTEENVETO ITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVAN VAIKUTUKSISTA NATURA VERKOSTON ALUEISIIN ITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVA YHTEENVETO ITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVAN VAIKUTUKSISTA NATURA 2000 -VERKOSTON ALUEISIIN 2007 1. Taustaa Natura 2000 verkosto on Euroopan Unionin kattava luonnonsuojelulle tärkeiden

Lisätiedot

LINNUSTOSELVITYS 16X170594 07.01.2014. VAPO OY Korvanevan lisäalueiden pesimälinnustoselvitys, Jalasjärvi

LINNUSTOSELVITYS 16X170594 07.01.2014. VAPO OY Korvanevan lisäalueiden pesimälinnustoselvitys, Jalasjärvi LINNUSTOSELVITYS 16X170594 07.01.2014 VAPO OY Korvanevan lisäalueiden pesimälinnustoselvitys, Jalasjärvi Sisältö 1 JOHDANTO JA MENETELMÄT 1 2 TULOKSET 2 2.1 Yleiskuvaus 2 2.2 Suojelullisesti huomionarvoiset

Lisätiedot

Lehtimäen kunta Valkealammen luontoselvitys

Lehtimäen kunta Valkealammen luontoselvitys Raportti 67030416 8.7.2003 Kuva: Pasi Halme Lehtimäen kunta Valkealammen luontoselvitys 1 Sisältö 1 JOHDANTO 2 2 SUUNNITTELUALUE 2 3 MENETELMÄT JA AINEISTO 2 3.1 Suunnittelutyön vaiheet 2 3.2 Suunnitteluaineisto

Lisätiedot

Natura-arvioinnin sisällöt

Natura-arvioinnin sisällöt Natura-arviointi -hankkeen päätösseminaari, 1.12.2015, Rovaniemi Erikoissuunnittelija Kristiina Hoikka Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus kristiina.hoikka@ely-keskus.fi Natura-arvioinnin tarkoitus

Lisätiedot

Pirkkalan Kotolahden ranta- ja vesilinnusto sekä huomioita rantametsälinnustosta 2016

Pirkkalan Kotolahden ranta- ja vesilinnusto sekä huomioita rantametsälinnustosta 2016 Pirkkalan Kotolahden ranta- ja vesilinnusto sekä huomioita rantametsälinnustosta 2016 Kotolahti kuvattuna lahden koillisrannalta. Kuva Pekka Rintamäki Pirkkalan kunta Ympäristönsuojelu Pirkanmaan Lintutieteellinen

Lisätiedot

Itäinen ohikulkutie (Vt 19) Nurmon kunta/ tielinjaus II. Luontoselvitys. Suunnittelukeskus OY

Itäinen ohikulkutie (Vt 19) Nurmon kunta/ tielinjaus II. Luontoselvitys. Suunnittelukeskus OY Itäinen ohikulkutie (Vt 19) Nurmon kunta/ tielinjaus II Luontoselvitys Suunnittelukeskus OY Itäinen ohikulkutie (Vt 19), Nurmon kunta - tielinjauksen II vaihtoehto Luontoselvitys 1. Yleistä Tämän luontoselvityksen

Lisätiedot

Taustaa puustoisista perinneympäristöistä

Taustaa puustoisista perinneympäristöistä Taustaa puustoisista perinneympäristöistä Laitila 4.- 5.9.2012 Hannele Kekäläinen ylitarkastaja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, Ympäristö- ja luonnonvarat vastuualue Maatalousympäristöt Suomen viidenneksi

Lisätiedot

++Luontop 2.5.2002 15:04 Page 1

++Luontop 2.5.2002 15:04 Page 1 ++Luontop 2.5.2002 15:04 Page 1 C M Y CM MY CY CMY K ++Luontop 2.5.2002 15:04 Page 2 PL 32, 90015 OULUN KAUPUNKI www.ouka.fi/tekninen PL 124, 90101 OULU, puh. (08) 315 8300 www.vyh.fi/ppo/ppo.htm OULUN

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen lausunto Fennovoima Oy:n ydinvoimalaitoshankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta 4.12.

Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen lausunto Fennovoima Oy:n ydinvoimalaitoshankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta 4.12. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen lausunto Fennovoima Oy:n ydinvoimalaitoshankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta 4.12.2008 Yleistä arviointiselostus on laaja sekä esitystavaltaan hyvä

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27559 METSÄHALLITUS LAATUMAA JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIVOIMAHANKEALUEEN LIITO-ORAVA- JA VIITASAMMAKKOSELVITYS 3.6.

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27559 METSÄHALLITUS LAATUMAA JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIVOIMAHANKEALUEEN LIITO-ORAVA- JA VIITASAMMAKKOSELVITYS 3.6. TYÖNUMERO: E27559 METSÄHALLITUS LAATUMAA JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIVOIMAHANKEALUEEN LIITO-ORAVA- JA VIITASAMMAKKOSELVITYS SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista VALMIS LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT

Lisätiedot

suojelustatus lainsäädännöllinen pohja vaikutus

suojelustatus lainsäädännöllinen pohja vaikutus Suojelukohteiden lainsäädännöllistä pohjaa ja vaikutuksia Liite 7.8b suojelustatus lainsäädännöllinen pohja vaikutus Natura 2000 verkosto Lakisääteinen rauhoitus. Luontodirektiivin mukaiset SCI-alueet

Lisätiedot

Merkkikallion tuulivoimapuisto

Merkkikallion tuulivoimapuisto OX2 FINLAND OY Merkkikallion tuulivoimapuisto Kasvillisuus- ja luontotyyppiselvityksen 2016 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P29646P004 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Lähtötiedot ja menetelmät... 2

Lisätiedot

LITIUMPROVINSSIN LIITO-ORAVASELVITYS

LITIUMPROVINSSIN LIITO-ORAVASELVITYS Päivämäärä 19.06.2014 KELIBER OY LITIUMPROVINSSIN LIITO-ORAVASELVITYS Päivämäärä 19.6.2014 Laatija Tarkastaja Kuvaus Kansikuva Antje Neumann Heli Uimarihuhta Hautakankaan metsää Viite 1510013339 Ramboll

Lisätiedot

Ekologinen kompensaatio ja liito-oravan suotuisa suojelun taso. Espoo Nina Nygren, Tampereen yliopisto

Ekologinen kompensaatio ja liito-oravan suotuisa suojelun taso. Espoo Nina Nygren, Tampereen yliopisto Ekologinen kompensaatio ja liito-oravan suotuisa suojelun taso Espoo 11.4.2013 Nina Nygren, Tampereen yliopisto Luontodirektiivin tavoitteet Tavoite: edistää luonnon monimuotoisuuden säilymistä suojelemalla

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA. Natura-arvioinnin tarveharkinta 22.8.2011

KESKI-SUOMEN 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA. Natura-arvioinnin tarveharkinta 22.8.2011 KESKI-SUOMEN 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA Natura-arvioinnin tarveharkinta 22.8.2011 1. JOHDANTO Suomen Natura 2000 verkosto on osa Euroopan unionin alueen kattavaa luonnonsuojeluverkostoa. Verkostoon kuuluu alueita,

Lisätiedot

Suojelualueet, yleiskartta

Suojelualueet, yleiskartta Suojelualueet, yleiskartta Mustavuoren lehto ja Östersundomin lintuvedet FI0100065 Vuosaarenlahden merenrantaniitty Mölandetin luodot Pikku Niinisaaren rantaniitty ja vesialue Uutelan Särkkäniemi Pikku

Lisätiedot

Pirttinevan turvetuotantolupa/oy Ahlholmens Kraft Ab

Pirttinevan turvetuotantolupa/oy Ahlholmens Kraft Ab Vastaselitys Vaasan Hallinto-oikeus PL 204 65101 VAASA Viite: VHO 28.9.2015, lähete 5401/15 Dnro 00714/15/5115 Pirttinevan turvetuotantolupa/oy Ahlholmens Kraft Ab Oy Ahlholmens Kraft Ab:n vastineen johdosta

Lisätiedot

Kainuun tuulivoimamaakuntakaava

Kainuun tuulivoimamaakuntakaava Kainuun tuulivoimamaakuntakaava Maakuntakaavamerkinnät ja -määräykset Ehdotus MH 25.8.2015 Maakuntakaavaehdotus MH 25.8.2015 2 Julkaisija: Kauppakatu 1 87100 KAJAANI Puh. (08) 615 541 Faksi (08) 6155 4260

Lisätiedot

KANNUSJÄRVEN NIITTOSUUNNITELMA

KANNUSJÄRVEN NIITTOSUUNNITELMA KANNUSJÄRVEN NIITTOSUUNNITELMA Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 286/2014 Laura Kokko YLEISTÄ 15.8.2014 Tämä työ on osa Kymijoen alueen järvikunnostushankkeessa laadittua Kannusjärven

Lisätiedot

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2040 Tonttijärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2040 Tonttijärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 2040 Tonttijärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa Sijainti Torttijärven alue sijaitsee Pirkanmaalla, Ylöjärven Kurussa, noin 10 kilometriä

Lisätiedot

Siilinjärven kunta. Kalliokiviainesten ottotoiminta Vuorelan alue, Siilinjärvi. Ympäristövaikutusten arviointiohjelma

Siilinjärven kunta. Kalliokiviainesten ottotoiminta Vuorelan alue, Siilinjärvi. Ympäristövaikutusten arviointiohjelma 67080073.BST1 Helmikuu 2010 Siilinjärven kunta Kalliokiviainesten ottotoiminta Vuorelan alue, Siilinjärvi Ympäristövaikutusten arviointiohjelma TIIVISTELMÄ Hankekuvaus Siilinjärven kunta suunnittelee maa-

Lisätiedot

ELY-keskuksen näkökulma pohjavedenoton luontovaikutusten arviointiin

ELY-keskuksen näkökulma pohjavedenoton luontovaikutusten arviointiin ELY-keskuksen näkökulma pohjavedenoton luontovaikutusten arviointiin Ilpo Huolman Uudenmaan ELY-keskus Vedenottolupaseminaari 3.11.2016 Pohjavesiin liittyvät luonnonarvot Pohjavesistä suoraan riippuvaisia

Lisätiedot

Ramoninkadun luontoselvitys

Ramoninkadun luontoselvitys Ramoninkadun luontoselvitys Elina Lehtinen Jyväskylän kaupunki Kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö 7.4.2016 Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Työmenetelmät... 3 2.1 Esiselvitys... 3 2.2 Maastotyöskentely... 3 2.3

Lisätiedot

LIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN SIPOON POHJOIS- PAIPPISTEN OSAYLEISKAAVA-ALUEELLA VUONNA 2016

LIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN SIPOON POHJOIS- PAIPPISTEN OSAYLEISKAAVA-ALUEELLA VUONNA 2016 TUTKIMUSRAPORTTI LIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN SIPOON POHJOIS- PAIPPISTEN OSAYLEISKAAVA-ALUEELLA VUONNA 2016 Tekijä: Rauno Yrjölä Sisällys: 1 Johdanto... 3 2 menetelmä... 3 3 Tulokset... 4 4 Yhteenveto ja

Lisätiedot

338. Vaara-Kainuun kansallispuistoesityksen suojelemattomat kohteet luonnonpuiston koillispuolisia alueita lukuun ottamatta (Hyrynsalmi, Puolanka)

338. Vaara-Kainuun kansallispuistoesityksen suojelemattomat kohteet luonnonpuiston koillispuolisia alueita lukuun ottamatta (Hyrynsalmi, Puolanka) Kansallisomaisuus turvaan valtion omistamia suojelunarvoisia metsä- ja suoalueita WWF Suomi, Luonto-Liitto, Suomen luonnonsuojeluliitto, Greenpeace ja BirdLife Suomi 2012 wwf.fi/metsat 338. Vaara-Kainuun

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA LUONTOSELVITYS: KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA 1.9.2014. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA LUONTOSELVITYS: KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA 1.9.2014. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA : KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS... 2 3 LINNUSTO JA MUU ELÄIMISTÖ... 3 4 ARVOKKAAT

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS KALAJÄRVI TILA:

LUONTOSELVITYS KALAJÄRVI TILA: LUONTOSELVITYS KALAJÄRVI TILA: 743-416-5-146 SEINÄJOEN KAUPUNKI 2016 1. YLEISTÄ Tämän luontoselvityksen tarkoituksena oli selvittää, esiintyykö Seinäjoen kaupungin alueella olevalla tilalla 743-416-5-146

Lisätiedot

HELSINGIN YLEISKAAVA. Alustavia Natura-arvioinnin suuntaviivoja

HELSINGIN YLEISKAAVA. Alustavia Natura-arvioinnin suuntaviivoja HELSINGIN YLEISKAAVA Alustavia Natura-arvioinnin suuntaviivoja 2.10.2014 Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston yleissuunnitteluosaston selvityksiä 2014:26 Helsingin kaupunki Kaupunkisuunnitteluvirasto

Lisätiedot

KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ IITIN KIRKONKYLÄN KOHDALLA LUONTOSELVITYS

KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ IITIN KIRKONKYLÄN KOHDALLA LUONTOSELVITYS KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ IITIN KIRKONKYLÄN KOHDALLA LUONTOSELVITYS Marko Vauhkonen Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 18.6.2013 1 JOHDANTO TL-Suunnittelu Oy laatii tiesuunnitelmaa maanteiden 362 ja 3622 kevyen

Lisätiedot

Pohjavesialueet tarkistetaan ja luokitellaan uudelleen vuoden 2019 loppuun mennessä

Pohjavesialueet tarkistetaan ja luokitellaan uudelleen vuoden 2019 loppuun mennessä Pohjavesialueet tarkistetaan ja luokitellaan uudelleen vuoden 2019 loppuun mennessä Kuntapäivä 30.10.2016 Kaakkois-Suomen ELY-keskus, Heidi Rautanen 30.11.2016 Pohjavesialueiden määrittäminen ja luokittelu

Lisätiedot

Tuulipuisto Oy Kyyjärvi Luontotyyppikartoitus 7.11.2013. Tarkastanut: FM Päivi Vainionpää Laatija: FM Satu Pietola

Tuulipuisto Oy Kyyjärvi Luontotyyppikartoitus 7.11.2013. Tarkastanut: FM Päivi Vainionpää Laatija: FM Satu Pietola Tuulipuisto Oy Kyyjärvi Luontotyyppikartoitus 7.11.2013 Tarkastanut: FM Päivi Vainionpää Laatija: FM Satu Pietola Asiakas Winda Invest Oy Gallen-Kallelankatu 7 28100 Pori Yhteyshenkilö Kalle Sivill Puh.

Lisätiedot

KANGASALAN KIRKKOJÄRVEN NATURA-ALUE MAANKÄYTÖN MUUTOKSET NATURA-VERKOSTOON LIITTÄMISEN JÄLKEEN LAATIJA: JUSSI MÄKINEN TARKASTAJA: MARKETTA HYVÄRINEN

KANGASALAN KIRKKOJÄRVEN NATURA-ALUE MAANKÄYTÖN MUUTOKSET NATURA-VERKOSTOON LIITTÄMISEN JÄLKEEN LAATIJA: JUSSI MÄKINEN TARKASTAJA: MARKETTA HYVÄRINEN KANGASALAN KIRKKOJÄRVEN NATURA-ALUE MAANKÄYTÖN MUUTOKSET NATURA-VERKOSTOON LIITTÄMISEN JÄLKEEN LAATIJA: JUSSI MÄKINEN TARKASTAJA: MARKETTA HYVÄRINEN 30.1.2017 TARKASTELUN TAUSTA, TAVOITE JA MENETELMÄ Pirkanmaan

Lisätiedot

ASIA: Muistutus luonnontieteellisten tietojen ajantasaistamisesta Naturaalueella FI Matalajärvi, Espoo

ASIA: Muistutus luonnontieteellisten tietojen ajantasaistamisesta Naturaalueella FI Matalajärvi, Espoo Espoon ympäristöyhdistys ry Villa Apteekki, Pappilantie 5, 02770 Espoo www.sll.fi/espoo Uudenmaan ELY-keskus kirjaamo.uusimaa@ely-keskus.fi Ympäristöministeriö kirjaamo@ym.fi 30.9.2016 ASIA: Muistutus

Lisätiedot

KEMIJÄRVEN KAUPUNKI Portinniskan rantakaava luontoselvitys

KEMIJÄRVEN KAUPUNKI Portinniskan rantakaava luontoselvitys KEMIJÄRVEN KAUPUNKI Portinniskan rantakaava luontoselvitys 1. Tausta ja tavoitteet Suunnittelualue sijaitsee Kemijärven kaupungin Räisälän kylässä. Suunnitelma koskee Kotikangas nimistä tilaa (75:0). Luontoselvityksen

Lisätiedot

1.6.2016. Yleiskuvaus

1.6.2016. Yleiskuvaus Toimenpidesuunnitelma paahde-elinympäristöjen kunnostamiseksi Utajärven Rokuan Natura 2000 alueella (FI1102608) tiloilla Rikkola 10:52 ja Alaperä 13:17 Yleiskuvaus Rokuanvaara on osa harjumuodostumaa,

Lisätiedot

LIITO-ORAVASELVITYS 16X KALAJOEN KAUPUNKI. Hiekkasärkkien liikuntapuiston alue Liito-oravaselvitys

LIITO-ORAVASELVITYS 16X KALAJOEN KAUPUNKI. Hiekkasärkkien liikuntapuiston alue Liito-oravaselvitys LIITO-ORAVASELVITYS 23.6.2015 KALAJOEN KAUPUNKI Hiekkasärkkien liikuntapuiston alue Liito-oravaselvitys 1 Sisältö 1 JOHDANTO 1 2 LIITO-ORAVASELVITYS 2 3 TULOKSET 3 4 JOHTOPÄÄTÖKSET 4 5 VIITTEET 5 Kannen

Lisätiedot

Miten arvokkaat pienvedet tunnistetaan maastossa? Metsätalouden vesiensuojelupäivät, Koli Jari Ilmonen, Luontopalvelut

Miten arvokkaat pienvedet tunnistetaan maastossa? Metsätalouden vesiensuojelupäivät, Koli Jari Ilmonen, Luontopalvelut Miten arvokkaat pienvedet tunnistetaan maastossa? 22.09.2015 Metsätalouden vesiensuojelupäivät, Koli Jari Ilmonen, Luontopalvelut Mitä ovat arvokkaat pienvedet? Pienvedet = purot ja norot, lammet, lähteiköt

Lisätiedot

44 Lapuanjoen vesistöalue

44 Lapuanjoen vesistöalue Oy Vesirakentaja Voimaa vedestä 2007 109(196) 44 Lapuanjoen vesistöalue Vesistöalueen pinta-ala 4 122 km 2 Järvisyys 2,9 % Yleistä Lapuanjoki alkaa Alavudenjärvestä ja virtaa Alavuden, Kuortaneen, Lapuan,

Lisätiedot

NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki

NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki RAPORTTI 16X267156_E722 13.4.2016 NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki 1 Niinimäen Tuulipuisto Oy Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki Sisältö 1

Lisätiedot

SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi

SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi 17.1.2013 Willitys tmi Marjo Lindberg Sisältö Selvitysalueen sijainti 3 Yleistä 3 Menetelmät 3 Sysivuoren luonto, yleistä 3 Kartta 4 Kuvaukset Sysivuoren luonnosta

Lisätiedot

Suomen luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. Kuninkaankatu 39 25.3.2013 33200 Tampere pirkanmaa@sll.fi

Suomen luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. Kuninkaankatu 39 25.3.2013 33200 Tampere pirkanmaa@sll.fi Suomen luonnonsuojeluliiton MUISTUTUS Kuninkaankatu 39 25.3.2013 33200 Tampere pirkanmaa@sll.fi Pirkanmaan Lintutieteellinen Yhdistys ry. pily@pily.fi Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Viite: Dnro

Lisätiedot

Pyhtään kunta. Pyhtään Keihässalmen kalasataman alueen luontoselvitys 2011

Pyhtään kunta. Pyhtään Keihässalmen kalasataman alueen luontoselvitys 2011 Pyhtään kunta Pyhtään Keihässalmen kalasataman alueen luontoselvitys 2011 Petri Parkko 2.12.2011 1. Selvityksen taustoja Keihässalmen satama-alueen ja sen ympäristön kehittämistä varten tarvittiin tietoja

Lisätiedot

NASTOLAN HATTISENRANNAN RANTA-ASEMAKAAVA LIITO-ORAVASELVITYS 2013

NASTOLAN HATTISENRANNAN RANTA-ASEMAKAAVA LIITO-ORAVASELVITYS 2013 NASTOLAN HATTISENRANNAN RANTA-ASEMAKAAVA LIITO-ORAVASELVITYS 2013 Marko Vauhkonen Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 27.5.2013 1 JOHDANTO Arkkitehtityö Oy laatii ranta-asemakaavaa Nastolan Kirkonkylässä sijaitsevalle

Lisätiedot

Aloite Juhannuskukkulan kallioketojen suojelusta

Aloite Juhannuskukkulan kallioketojen suojelusta Turun luonnonsuojeluyhdistys ry 7.12.2014 Martinkatu 5, 20810 TURKU Pj. Riikka Armanto Puh. 050-5265399 Email: riikka.armanto@gmail.com http://www.sll.fi/varsinais-suomi/turku Varsinais-Suomen ELY-keskus

Lisätiedot

Savonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013

Savonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013 Maanmittauspalvelu Puttonen Savonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013 Petri Parkko 31.5.2013 1. Taustoja Savonlinnan Matarmäelle (kartta 1) on suunniteltu kallion louhintaa, jonka suunnittelua varten tarvittiin

Lisätiedot

Soidensuojelu maanomistajan näkökulmasta. Suoseminaari Seinäjoki 25.11.2014 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi

Soidensuojelu maanomistajan näkökulmasta. Suoseminaari Seinäjoki 25.11.2014 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi Soidensuojelu maanomistajan näkökulmasta Suoseminaari Seinäjoki 25.11.2014 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi Soidensuojelun täydennysohjelma SSTO alun perin Valtioneuvoston periaatepäätös

Lisätiedot

Korpilahden kunta Lapinjärven ranta-asemakaava

Korpilahden kunta Lapinjärven ranta-asemakaava Raportti 67080546.ABT 5.11.2008 Korpilahden kunta Lapinjärven ranta-asemakaava Luontoselvitys 1 Yhteenveto Tämä ympäristöselvitys on tehty Korpilahden kunnassa sijaitsevalle Lapinjärven alueelle ranta-asemakaavaa

Lisätiedot

MT640 parantaminen Vuonteensalmen sillan kohdalla, Laukaa

MT640 parantaminen Vuonteensalmen sillan kohdalla, Laukaa MT640 parantaminen Vuonteensalmen sillan kohdalla, Laukaa Liito-orava- ja viitasammakkoselvitys Heikki Holmén 8.6.2016 2 (9) 8.6.2016 MT640 parantaminen Vuonteensalmen sillan kohdalla, Laukaa SISÄLTÖ 1

Lisätiedot

KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ PYHTÄÄN PUROLAN KOHDALLA LUONTOSELVITYS

KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ PYHTÄÄN PUROLAN KOHDALLA LUONTOSELVITYS KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ PYHTÄÄN PUROLAN KOHDALLA LUONTOSELVITYS Pekka Routasuo Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 17.6.2013 1 JOHDANTO TL-Suunnittelu Oy laatii tiesuunnitelmaa maanteiden 3501 ja 14535 kevyen

Lisätiedot

Linnut ja soidensuojelu - lintuyhdistysten aineistot?

Linnut ja soidensuojelu - lintuyhdistysten aineistot? Linnut ja soidensuojelu - lintuyhdistysten aineistot? Teemu Lehtiniemi Kuva: Margus Ellermaa Linnut Suomen parhaiten seurattu lajiryhmä Pitkät aikasarjat Hyviä muun luonnon monimuotoisuuden ilmentäjiä

Lisätiedot

Seitap Oy 2016 Pello, Pellon asemakaava Kirkon kortteli. Pellon asemakaava Kirkon kortteli. ASEMAKAAVAN SELOSTUS (Luonnosvaihe)

Seitap Oy 2016 Pello, Pellon asemakaava Kirkon kortteli. Pellon asemakaava Kirkon kortteli. ASEMAKAAVAN SELOSTUS (Luonnosvaihe) Pellon asemakaava Kirkon kortteli ASEMAKAAVAN SELOSTUS 12.4.2016 (Luonnosvaihe) Pellon kunta Seitap Oy 2016 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Kaavan laatija: Seitap Oy, Ainonkatu 1, 96200 Rovaniemi Vastaava

Lisätiedot

Kristiinankaupungin Dagsmarkin alueen linnustoselvitys 2009

Kristiinankaupungin Dagsmarkin alueen linnustoselvitys 2009 Kristiinankaupungin Dagsmarkin alueen linnustoselvitys 2009 Maarit Naakka LuK Marika Vahekoski Luk 0 Kuva1. Lapväärtin joki virtaa Dagsmarkin halki. Kannen kuvassa on joen eteläpuolista vanhaa asutusta.

Lisätiedot

Pienvedet ja uusi vesilaki. tulkinnat pienvesien suojelusta. Sinikka Rantalainen

Pienvedet ja uusi vesilaki. tulkinnat pienvesien suojelusta. Sinikka Rantalainen Pienvedet ja uusi vesilaki tulkinnat pienvesien suojelusta Sinikka Rantalainen Vantaan pienvesiselvitys 2009 Jatkotoimenpiteet: 1. Järjestetään inventointitietojen hallinnointi ja päivitysvastuu sekä muodostetaan

Lisätiedot

Uhanalaisuusluokat. Lajien uhanalaisuusarviointi Ulla-Maija Liukko, Arviointikoulutus lajien uhanalaisuuden arvioijille, 2.2.

Uhanalaisuusluokat. Lajien uhanalaisuusarviointi Ulla-Maija Liukko, Arviointikoulutus lajien uhanalaisuuden arvioijille, 2.2. Uhanalaisuusluokat Lajien uhanalaisuusarviointi 2019 Ulla-Maija Liukko, Arviointikoulutus lajien uhanalaisuuden arvioijille, 2.2.2017 IUCN:n uhanalaisuusluokitus Uhanalaisuusarvioinnissa ja luokittelussa

Lisätiedot

Täydentävät ehdot Lintu- ja luontodirektiivin huomioiminen maatalousympäristössä

Täydentävät ehdot Lintu- ja luontodirektiivin huomioiminen maatalousympäristössä Täydentävät ehdot Lintu- ja luontodirektiivin huomioiminen maatalousympäristössä Maatalouden ympäristöneuvojakoulutus 6.3.2013 Ahlman-instituutti 11.3.2013 http://www.mavi.fi/attachments/mavi/julkaisut/5ndber1sg/

Lisätiedot

Säännöstelyluvan muuttaminen

Säännöstelyluvan muuttaminen Säännöstelyluvan muuttaminen Näkökulmana Pirkanmaan keskeiset järvet Oikeudelliset edellytykset Tarvitaanko säännöstelyluvan muuttamiseen lupa? VL2:2 4 mom Lupa tarvitaan myös luvan saaneen vesitaloushankkeen

Lisätiedot

Turvetuotanto ja suoluonnonsuojelu maakuntakaavoituksessa

Turvetuotanto ja suoluonnonsuojelu maakuntakaavoituksessa Turvetuotanto ja suoluonnonsuojelu maakuntakaavoituksessa Etelä-Pohjanmaan vaihemaakuntakaava III Markus Erkkilä 11/2014 Esityksen sisältö Maakuntakaavoitus yleisesti Maakuntakaavatilanne Etelä Pohjanmaalla

Lisätiedot

TORVENKYLÄN TUULIVOIMAHANKE MAAKAAPELIREITIN MAASTOTARKISTUS

TORVENKYLÄN TUULIVOIMAHANKE MAAKAAPELIREITIN MAASTOTARKISTUS Vastaanottaja Smart Windpower Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 27.5.2016 TORVENKYLÄN TUULIVOIMAHANKE 1 Päivämäärä 27.5.2016 Laatija Tarkastaja Ville Yli-Teevahainen Merja Isteri Viite 1510021396

Lisätiedot

ristöjen hoito - Vesilinnut

ristöjen hoito - Vesilinnut Elinympärist ristöjen hoito - Vesilinnut Vesilintuelinympärist ristöt t = vesiensuojelu + maisema + luonnon Piirrokset: Jari Kostet ja MKJ Kuvat: Mikko Alhainen, Marko Svensberg, Marko Muuttola, Harri

Lisätiedot

Virtavesien tila ja suojelutarve. pp.kk.vvvv

Virtavesien tila ja suojelutarve. pp.kk.vvvv Virtavesien tila ja suojelutarve pp.kk.vvvv Virtavesien tila ja suojelutarve Lähde: www.ramsar.org Kansallinen luontotyyppien uhanalaisuuden arviointi 2008 Luontodirektiivin raportointi 2013 Vesienhoidon

Lisätiedot

TYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE 14.9.2015. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu

TYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE 14.9.2015. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu TYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 2 2 MENELMÄT... 2 3 MAAPERÄ... 3 4 VESISTÖT JA POHJAVEDET... 4 5 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS...

Lisätiedot

HANNUKAISEN UUDEN PAKASAIVONTIEN LUONTOSELVITYS

HANNUKAISEN UUDEN PAKASAIVONTIEN LUONTOSELVITYS Vastaanottaja Hannukainen Mining Oy Asiakirjatyyppi Luontoselvitys Päivämäärä 8.11.2016 Viite 1510027857 HANNUKAISEN UUDEN PAKASAIVONTIEN LUONTOSELVITYS Päivämäärä 8.11.2016 Laatija Tarkastaja Kuvaus Heli

Lisätiedot

Oriveden Pyhäselän saaristot Natura 2000-alue. Hoito- ja käyttösuunnitelman laatiminen 2016

Oriveden Pyhäselän saaristot Natura 2000-alue. Hoito- ja käyttösuunnitelman laatiminen 2016 Oriveden Pyhäselän saaristot Natura 2000-alue Hoito- ja käyttösuunnitelman laatiminen 2016 Oriveden Pyhäselän saaristot SUUNNITTELUALUE: Pinta-ala:16 080 ha, josta vettä n. 15 000 ha Kunnat: Savonlinna,

Lisätiedot

Muistutus Pien- Päijänteen rantaosayleiskaavan kaavaehdotuksesta

Muistutus Pien- Päijänteen rantaosayleiskaavan kaavaehdotuksesta Muistutus Pien- Päijänteen rantaosayleiskaavan kaavaehdotuksesta Keski- Suomen Lintutieteellinen Yhdistys ry. c/o Heikki Helle Ahde 4 C 40520 Jyväskylä Luhangan kunta Hakulintie 2 19950 Luhanka 1. Johdanto

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI LAUSUNTOPYYNTÖ 1 1 YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA HELSINGFORS STAD MILJÖNÄMNDEN 9.1.2007

HELSINGIN KAUPUNKI LAUSUNTOPYYNTÖ 1 1 YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA HELSINGFORS STAD MILJÖNÄMNDEN 9.1.2007 HELSINGIN KAUPUNKI LAUSUNTOPYYNTÖ 1 1 Kaupunkisuunnittelulautakunta PL 2100 (Kansakoulukatu 3) 00099 HELSINGIN KAUPUNKI Ympäristölautakunnan päätös 9.1.2007 5 MUSTAVUOREN-PORVARINLAHDEN LUONNONSUOJELUALUEEN

Lisätiedot

Nostavan logistiikkakeskuksen asemakaava Luontoselvitys

Nostavan logistiikkakeskuksen asemakaava Luontoselvitys Hollolan kunta Nostavan logistiikkakeskuksen asemakaava Luontoselvitys 6.8.2007 Viite 82116099-02 Tarkistanut Tarja Ojala Kirjoittanut Kaisa Torri Ramboll Terveystie 2 FI-15870 Hollola Finland Puhelin:

Lisätiedot

Kopakkaojan (53.027) luonnontilaisuus. Jermi Tertsunen, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Kopakkaojan (53.027) luonnontilaisuus. Jermi Tertsunen, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Kopakkaojan (53.027) luonnontilaisuus Jermi Tertsunen, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 29.01.2014 1 VL 5. Luku (Ojitus) 3 Ojituksen luvanvaraisuus Ojituksella sekä ojan käyttämisellä

Lisätiedot

KAINUUN TUULIVOIMAMAA- KUNTAKAAVA

KAINUUN TUULIVOIMAMAA- KUNTAKAAVA KAINUUN TUULIVOIMAMAA- KUNTAKAAVA Kaavamerkinnät ja - määräykset, luonnos 30.6.2014 Julkaisija: Kainuun Liitto Kauppakatu 1 87100 Kajaani Puh. 08 6155 41 / vaihde Faksi: 08 6155 4260 kainuunliitto@kainuu.fi

Lisätiedot

KUORTANEEN KUNTA TARKISTUS, NISULAN ALUE TÄYDENNYS LUONTOARVIOINTIIN LIITE 5. Vastaanottaja Kuortaneen kunta. Asiakirjatyyppi Raportti

KUORTANEEN KUNTA TARKISTUS, NISULAN ALUE TÄYDENNYS LUONTOARVIOINTIIN LIITE 5. Vastaanottaja Kuortaneen kunta. Asiakirjatyyppi Raportti LIITE 5 Vastaanottaja Kuortaneen kunta Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 22.9.2015 Viite 1510020028 KUORTANEEN KUNTA LÄNSIRANNAN OSAYLEISKAAVAN TAISTUS, NISULAN ALUE TÄYDENNYS LUONTOARVIOINTIIN 1 Päivämäärä

Lisätiedot

Copyright Pöyry Finland Oy

Copyright Pöyry Finland Oy 19 Taulukko 3. Suhangon kasvillisuusselvityksen maastotöissä v. 2012 havaitut erityishuomiota vaativat sammallajit (Valtak. = valtakunnallisesti uhanalainen, Alueel. = alueellisesti uhanalainen, Dir.=

Lisätiedot

Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle.

Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle. Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle. Tarmo Saastamoinen 2010. Kuva.1 Kaatunut kuusenrunko Nouvanlahdesta. LIITO-ORAVA: Liito-orava (pteromys volans)on

Lisätiedot

METSO:n jäljillä. Tupuna Kovanen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

METSO:n jäljillä. Tupuna Kovanen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus METSO:n jäljillä Tupuna Kovanen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus METSO II Metso I 2003-2007 Vapaaehtoinen suojelu katsottiin tehokkaaksi ja yhteiskunnallisesti hyväksyttäväksi keinoksi edistää metsiensuojelua

Lisätiedot

Vähä-Kiljava voimassa oleva kaava: Kytäjän osa-yleiskaava 1995

Vähä-Kiljava voimassa oleva kaava: Kytäjän osa-yleiskaava 1995 Vähä-Kiljava voimassa oleva kaava: Kytäjän osa-yleiskaava 1995 Kytäjän osa-yleiskaavan kaavamerkinnät Vähä-Kiljavan alueella RA LOMA-ASUNTOALUE Alueelle saa sijoittaa yksikerroksisia lomaasuntorakennuksia

Lisätiedot

hyödyntäminen ilmastonmuutoksen t seurannassa

hyödyntäminen ilmastonmuutoksen t seurannassa Selkämeren kansallispuisto i ja sen hyödyntäminen ilmastonmuutoksen t seurannassa Mikael Nordström Puh. 0400-445234, sähköposti: mikael.nordstrom@metsa.fi t 25.5.2011 Rauma Mikä on Metsähallitus? Metsähallituksen

Lisätiedot

UHANALAISTEN LINTULAJIEN MAASTOLOMAKKEEN TÄYTTÖOHJEET

UHANALAISTEN LINTULAJIEN MAASTOLOMAKKEEN TÄYTTÖOHJEET UHANALAISTEN LINTULAJIEN MAASTOLOMAKKEEN TÄYTTÖOHJEET Lomakkeella kootaan tietoja ensisijaisesti kaikista valtakunnallisesti uhanalaisiksi ja silmälläpidettäviksi luokitelluista lintulajeista, mutta sillä

Lisätiedot

SALMENKYLÄN POHJOISOSAN ASEMAKAAVAN LIITO- ORAVASELVITYS 2016

SALMENKYLÄN POHJOISOSAN ASEMAKAAVAN LIITO- ORAVASELVITYS 2016 SALMENKYLÄN POHJOISOSAN ASEMAKAAVAN LIITO- ORAVASELVITYS 2016 Markku Nironen 19.04.2016 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 2 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 2 3 ASEMAKAAVA-ALUEEN LIITO-ORAVAT... 2 3.1 LIITO-ORAVAT 2009...

Lisätiedot

Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry

Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry Valtionkatu 1 60100 SEINÄJOKI p. 06 312 7577 pohjanmaa@sll.fi 27.09.2010 MUISTUTUS Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto PL 200 65101 VAASA DRNO: LSSAVI/200/04.08/2010

Lisätiedot

Metsätalouden vesiensuojelupäivät Kolilla Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö

Metsätalouden vesiensuojelupäivät Kolilla Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö Metsätalouden vesiensuojelupäivät 22.-23.9.2015 Kolilla Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö Kemera-laki Uusi kemera-laki on määräaikainen ja voimassa 1.6.2015-31.12.2020 Tukijärjestelmän

Lisätiedot

VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS

VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 31.10.2012 VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Lähtötiedot ja menetelmät... 3 3 Kaava-alueen luonnonolot...

Lisätiedot

Maankäyttö- ja rakennuslain poikkeamistoimivallan siirto kunnille. Kaupunginarkkitehti Ilmari Mattila

Maankäyttö- ja rakennuslain poikkeamistoimivallan siirto kunnille. Kaupunginarkkitehti Ilmari Mattila Maankäyttö- ja rakennuslain poikkeamistoimivallan siirto kunnille Kaupunginarkkitehti Ilmari Mattila 13.4.2016 Maankäyttö- ja rakennuslain poikkeamistoimivallan siirto kunnille Poikkeamistoimivallan siirtoa

Lisätiedot

LIITE 10. 5.5.2014, lisätty 18.11.2015. Uudet/Muuttuneet luonnonsuojelualueet:

LIITE 10. 5.5.2014, lisätty 18.11.2015. Uudet/Muuttuneet luonnonsuojelualueet: LIITE 10 Kemiönsaaren kunta Dragsfjärdin itäisen saariston rantaosayleiskaavan muutos Luonnonsuojelukohteet Aineiston alkuperä: http://wwwp3.ymparisto.fi/lapio/lapio_flex.html# Lataus pvm. 5.5.2014, lisätty

Lisätiedot

TYÖNUMERO: E27559 JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIPUISTOHANKE METSÄHALLITUS 24.8.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU

TYÖNUMERO: E27559 JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIPUISTOHANKE METSÄHALLITUS 24.8.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU TYÖNUMERO: E27559 JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIPUISTOHANKE METSÄHALLITUS SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU Sisältö 1 JOHDANTO... 2 2 LEPAKOT JA TUULIVOIMA... 3 3 AINEISTO JA MENETELMÄT... 3 4 TULOKSET... 4 5 YHTEENVETO

Lisätiedot

PIRSKE. Tanja Dubrovin, SYKE

PIRSKE. Tanja Dubrovin, SYKE PIRSKE Tanja Dubrovin, SYKE 10.5.2016 2 Vaihtoehdot hieman kärjistäen korostavat tiettyjä tavoitteita Tarkoituksena havainnollistaa erilaisten tavoitteiden ristiriitaisuutta ja erilaisten toteutusten vaikutuksia

Lisätiedot

61 Iijoen vesistöalue

61 Iijoen vesistöalue Oy Vesirakentaja Voimaa vedestä 2007 143(196) 61 Iijoen vesistöalue Vesistöalueen pinta-ala 14 191 km 2 Järvisyys 5,7 % Suojelu (koskiensuojelulaki 35/1987) nro 40, Iijoen vesistön keski- ja yläosa Voimalaitokset

Lisätiedot

LIITE 1. Kalastusalueen järvet ja joet tiivistelmä.

LIITE 1. Kalastusalueen järvet ja joet tiivistelmä. LIITE 1. Kalastusalueen järvet ja joet tiivistelmä. Tiedot ja karttakuvat pohjautuvat vuoden 2010 käyttö- ja hoitosuunnitelman liitteeksi Oskari Pöntisen toimesta laadittuihin järvi- ja jokikartoituksiin.

Lisätiedot

Asiantuntija-arvio lämpökuorman vaikutuksista linnustoon. Aappo Luukkonen ja Juha Parviainen

Asiantuntija-arvio lämpökuorman vaikutuksista linnustoon. Aappo Luukkonen ja Juha Parviainen Asiantuntija-arvio lämpökuorman vaikutuksista Aappo Luukkonen ja Juha Parviainen Asiantuntija-arvio lämpökuorman vaikutuksista 1 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 2 2 HANKKEEN LÄMPÖKUORMA... 2 3 LÄMPÖKUORMAN VAIKUTUKSET

Lisätiedot

Sisällysluettelo. Luontoselvityksen tarkoitus. Tuulivoima-alueet. Tuulivoima-alueet ja kaava-alueen merkittävät luontokohteet

Sisällysluettelo. Luontoselvityksen tarkoitus. Tuulivoima-alueet. Tuulivoima-alueet ja kaava-alueen merkittävät luontokohteet Ilmajoen kunta Kaavoitustoimi 1.4.2016 Sisällysluettelo Luontoselvityksen tarkoitus Tuulivoima-alueet Alueiden sijainti 4 Topografia 5 Kallioperä 6 Maaperä 7 Maanpeite 8 Pohjavesialueet 9 Tuulivoima-alueet

Lisätiedot

Loviisa, LUO-aluetunnus 58

Loviisa, LUO-aluetunnus 58 Loviisa, LUO-aluetunnus 58 LOVIISA (58) LUO-alue sijaitsee Loviisan lounaisosissa Kärpnäsin kylän ympäristössä. Paria mökkikeskittymää lukuunottamatta alue on asumatonta metsäseutua ja paljolti rakentamatonta

Lisätiedot

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 3.12.2014 Johdanto Heinijärven ja siihen laskevien ojien vedenlaatua selvitettiin vuonna 2014 Helsingin yliopiston

Lisätiedot

Tuulivoimapuisto Soidinmäki Oy. Saarijärven Soidinmäen tuulivoimapuiston Haasia-ahon liito-oravaselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY

Tuulivoimapuisto Soidinmäki Oy. Saarijärven Soidinmäen tuulivoimapuiston Haasia-ahon liito-oravaselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY Tuulivoimapuisto Soidinmäki Oy Saarijärven Soidinmäen tuulivoimapuiston Haasia-ahon liito-oravaselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY Raportteja 20/2015 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen

Lisätiedot

Suomen luonnonsuojeluliiton 22.10.2010. Vapo Oy:n Meranevan turvetuotantoa koskeva ympäristölupahakemus, Perho

Suomen luonnonsuojeluliiton 22.10.2010. Vapo Oy:n Meranevan turvetuotantoa koskeva ympäristölupahakemus, Perho Suomen luonnonsuojeluliiton 22.10.2010 Pohjanmaan piiri ry MUISTUTUS Valtionkatu 1 60100 SEINÄJOKI p. 06 312 7577 pohjanmaa@sll.fi Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto PL 200 65101 VAASA DRNO: LSSAVI/197/04.08/2010

Lisätiedot

A7-0277/102

A7-0277/102 10.9.2013 A7-0277/102 102 Johdanto-osan 19 a kappale (uusi) (19 a) Olisi varmistettava, että ympäristöraportit todentavilla henkilöillä on pätevyytensä ja kokemuksensa ansiosta tarvittava tekninen asiantuntemus

Lisätiedot

Pohjavesialueita koskevan lainsäädännön uudistukset

Pohjavesialueita koskevan lainsäädännön uudistukset Pohjavesialueita koskevan lainsäädännön uudistukset Kaavoituksen ajankohtaispäivä 14.6.2016 Ylitarkastaja Maria Mäkinen Varsinais-Suomen ELY-keskus 13.6.2016 Kartoituksen vaihe Tärkeät pohjavesialueet

Lisätiedot

IBA-seurannat: tavoitteíta, menetelmiä ja tuloksia

IBA-seurannat: tavoitteíta, menetelmiä ja tuloksia IBA-seurannat: tavoitteíta, menetelmiä ja tuloksia Tero Toivanen, BirdLife Suomi, lintulaskijatapaaminen 14.2.2015 Kuva: Kalle Meller IBA = kansainvälisesti tärkeät lintualueet Maailmanlaajuinen seurantaverkosto

Lisätiedot

METSO-ohjelma

METSO-ohjelma METSO-ohjelma 2008-2025 METSOn toteutus, etenkin kunnissa - tilannekatsaus 2016 Luonnonsuojelun ajankohtaispäivä 19.12.2016 Varsinais-Suomen ELY-keskus Turku Kimmo Syrjänen, projektipäällikkö, Suomen ympäristökeskus

Lisätiedot

KEMPELEEN TUOHINONOJAN VARREN LUONTO-SELVITYS

KEMPELEEN TUOHINONOJAN VARREN LUONTO-SELVITYS KEMPELEEN TUOHINONOJAN VARREN LUONTO-SELVITYS 2.7.2014 Outi Tuomivaara, hortonomi ylempi AMK Kempeleen kunta 2 JOHDANTO Kempeleen Riihivainiolle on käynnistynyt asemakaavan laajennus, jonka pohjaksi on

Lisätiedot

Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet

Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet Petri Liljaniemi Biologi Lapin ympäristökeskus 1 Vesistön ekologisen tilan luokittelu Biologiset tekijät Levät, vesikasvillisuus,

Lisätiedot