NUORISOTYÖN JA NUORISOTUTKIMUKSEN MAISTERIOHJELMA

Transkriptio

1 NUORISOTYÖN JA NUORISOTUTKIMUKSEN MAISTERIOHJELMA Harjoitteluohjeisto 2017 Kuva: Teemu Launis Yhteiskuntatieteiden tiedekunta

2 SISÄLLYS 1. HARJOITTELUN TAVOITTEET 2. HARJOITTELUN SISÄLTÖ JA OHJAUS 2.1 Ohjaus harjoittelussa Ohjauksen tavoitteet Ohjauksen sisältö ja toteutus 3. HARJOITTELUN TOTEUTUS 3.1 Harjoittelupaikan haku ja harjoittelusta sopiminen 3.2 Harjoittelusuunnitelman laadinta 3.3 Harjoittelun kulku ja vaiheet 3.4 Poikkeamat harjoittelussa 4. HARJOITTELUN ARVIOINTI 4.1. Ohjaajan arviointi ja opiskelijan itsearviointi 4.2. Harjoittelun raportointi 4.3. Harjoittelun analysointi 5. HARJOITTELUN PAPERIKÄYTÄNNÖT 6. HARJOITTELUN REUNAEHDOT 7. YHTEYSTIEDOT 1

3 1. HARJOITTELUN TAVOITTEET Nuorisotyön ja nuorisotutkimuksen maisteriohjelmassa voi suorittaa 10 opintopisteen laajuisen jakson SOSM4 Työelämävalmiudet ja asiantuntijuus joko käytännön harjoitteluna tai AHOT-menettelyllä. Harjoittelun kesto on kolme (3) kuukautta ja sen suositeltava suoritusaika on välisenä aikana. Harjoittelu integroi opetuksessa omaksuttavaa teoreettista tietoa käytännön työelämään. Harjoittelun tavoitteena on auttaa opiskelijaa teoreettisen tiedon ja käytännön integroinnissa niin, että opiskelija saa tilaisuuden soveltaa teoreettista tietämystään käytännön työssä. Tavoitteena on, että opiskelija syventää sekä omaa ammatillista osaamistaan että kehittää omalta osaltaan nuorisotyötä. Tavoitteena on myös, että opiskelija voi halutessaan hyödyntää harjoittelussa saamaansa tietoa ja kokemusta pro gradu -tutkielmansa teossa. Harjoittelupaikoiksi hyväksytään kuntien nuorisopalvelut, vapaa-aika-, sivistys- ja sosiaalitoimi (soveltuvin osin), nuorisojärjestöt, nuoriso- ja lastensuojelulaitokset, työ- ja elinkeinotoimistojen nuorisopalvelut, AVIkeskukset, nuorisotyön valtionhallinto, nuorisotutkimusta harjoittavat tahot sekä muut harjoittelun valvojan hyväksymät paikat. Myös ulkomailla tapahtuva harjoittelu voi tulla kyseeseen. 2. HARJOITTELUN SISÄLTÖ JA OHJAUS 2.1 Ohjaus harjoittelussa Harjoittelupaikan hyväksymisen edellytyksenä on, että harjoittelijalle järjestetään koko harjoitteluajan kestävä ohjaus ja hänelle määrätään nimeltä mainittu harjoittelun ohjaaja. Ohjauksella halutaan korostaa sitä, että harjoittelu on osa opiskelua. Ohjaajan tulisi olla henkilö, jolla on aikaa paneutua harjoitteluun ja joka tuntee ao. paikan työkäytännöt Ohjauksen tavoitteet Perehtyminen nuorisotyöntekijän ammattiin, ammattikuvan saaminen Ohjauksessa tulisi pohtia nuorisotyön tavoitteita yleensä ja erityisesti tämän työpisteen asemaa nuorisotyön ja -politiikan kokonaisuudessa. Opiskelijan 2

4 tulisi tutustua myös harjoittelupaikan yhteistyökumppaneiden työhön ja toimintatapoihin. Työtaitojen oppiminen ja kehittäminen Ohjaus työtehtävien suorittamisessa on tärkeää, mutta samalla on hyvä muistaa, että harjoittelun yksi perustehtävä on antaa opiskelijalle mahdollisuus itsenäiseen työskentelyyn. Opiskelijan oma-aloitteisuus on ensiarvoisen tärkeää. Työssä oppimista voi tapahtua niin myönteisten kuin kielteistenkin kokemusten kautta. Opiskelijan on hyvä joutua pohtimaan eri työmenetelmien eroja, tuloksia ja niiden tarkoituksenmukaisuutta. Ohjaajan tulisi rohkaista harjoittelijaa myös arvioimaan harjoittelupaikan työtapoja. Persoonallisuuden hyödyntäminen ja työn kehittäminen Oma persoonallisuus on työntekijän työväline, varsinkin ihmissuhdetyössä. Harjoittelun ohjaaja voi tukea opiskelijan persoonallisuuden kasvua ja kertoa myös omista havainnoistaan ja kokemuksistaan opiskelijalle ohjauskeskusteluissa. Hyvä työntekijä kehittää jatkuvasti työtapojaan, on valmis luomaan uutta ja tarkistamaan työkäytäntöjään. Nuorisotyön kehittäminen ja sen arvostuksen lisääminen riippuu suurelta osin työntekijöistä. Hyvän ammattitaidon omaava, omat kykynsä tunteva, kypsä työntekijä on nuorisotyön kehityksen edellytys. Tähän voidaan pyrkiä kiinteällä ohjauksella jo lyhyenkin harjoittelukauden aikana Ohjauksen sisältö ja toteutus Varsinkin harjoittelun alussa henkilökohtainen perehdyttäminen on tärkeää ja aikaa vaativaa. Harjoittelija tutustutetaan työpaikkaansa, työtovereihin, harjoittelupaikan yhteistyökumppaneihin ja hänelle kerrotaan harjoittelijan oikeudet ja velvollisuudet. Häiriintymätöntä keskusteluaikaa on hyvä varata kylliksi, sillä tarkoitus ei ole pelkästään työn opettaminen (vertaa tavoitteet). Jos mahdollista koko työyhteisön työntekijöiden kanssa olisi hyvä sopia, että harjoittelija voi kysymyksineen kääntyä heidän puoleensa. Välitön palaute rakentavassa hengessä on tärkeää. Opiskelija ei ole ammatillisesti valmis, joten hän on halukas kuulemaan arviointia. Ohjaajan 3

5 ja opiskelijan suhde on vastavuoroinen: ohjattava saa ohjaajalta turvallisuutta, neuvoja, tietoja ammatista jne., vastaavasti ohjaaja voi saada opiskelijalta uusia tuoreita näkemyksiä ja virikkeitä työhönsä. 3. HARJOITTELUN TOTEUTUS Harjoitteluun lähteville opiskelijoille järjestetään harjoitteluun liittyvä ohjaustilaisuus maisteriohjelman lähipäivien yhteydessä kevätlukukaudella. 3.1 Harjoittelupaikan haku ja harjoittelusta sopiminen Opiskelija hakee harjoittelupaikan itse, mutta hän on yhteistyössä harjoittelun sisällöllisen valvojan (yliopisto-opettaja) ja harjoittelun yhdyshenkilön (opintokoordinaattori) kanssa. Kun opiskelija on ollut yhteydessä haluamaansa harjoittelupaikkaan, harjoittelun yhdyshenkilö lähettää yliopistolta harjoittelupaikkaan harjoittelusopimuksen. Harjoittelupaikan tulee palauttaa hyväksymänsä sopimus yliopistolle viimeistään kaksi viikkoa ennen harjoittelun alkamista. 3.2 Harjoittelusuunnitelman laadinta Opiskelija ja hänen ohjaajansa laativat ja allekirjoittavat yhdessä harjoittelusuunnitelman. Suunnitelma lähetetään yliopisto-opettajalle hyväksyttäväksi viimeistään 2 viikon kuluttua harjoittelun alkamisesta. Suunnitelma on laajuudeltaan 1 3 sivua. Harjoittelusuunnitelman sisältö Suunnitelman tulee sisältää seuraavaa: Harjoittelun tavoitteet, jotka opiskelija ja ohjaaja ovat harjoittelulle asettaneet. Yleisosa, joka sisältää yleiskuvauksen opiskelijalle suunnitelluista tehtävistä harjoittelun aikana. Tarvittaessa myös viikkokohtaiset suunnitelmat, joista käy ilmi ko. viikon keskeiset toiminnat, esimerkiksi leiri, tutustumiskäynnit, retket, neuvottelut, kokoukset jne. 4

6 Päävastuu harjoittelusuunnitelmasta on ohjaajalla, koska opiskelija ei voi tuntea harjoittelupaikan tarjoamia mahdollisuuksia. Toisaalta myös opiskelijan mielipide on tärkeä, sillä hän puolestaan tietää omat tarpeensa, odotuksensa ja osaamisalueensa. 3.3 Harjoittelun kulku ja vaiheet Orientoitumisvaihe Orientoitumisvaiheen eli perehdyttämisen pituudeksi riittää 1-2 viikkoa. Tänä aikana opiskelijan tulisi kaikissa harjoittelupaikoissa perehtyä harjoittelupaikkaa koskevaan lainsäädäntöön, ohje- ja johtosääntöihin tai esim. järjestön sääntöihin talouteen, toiminnan rahoituslähteisiin ja taloudellisiin vastuukysymyksiin harjoittelupaikan tehtäviin, resursseihin, organisaatioon ja hallintoon sekä ulkopuolisiin yhteyksiin virka- ja työehtosopimuksiin henkilöstöpolitiikkaan (määrä, koulutus, työpaikkakoulutus, yhteistoiminta yms.) keskeisiin toimintaperiaatteisiin ja menetelmiin työn kohteina olevien nuorten ongelmiin työpaikan nuorisopoliittiseen funktioon mahdollisiin kansainvälisiin suhteisiin Ohjauksen toteuttamisesta tulee sopia esim. siten, että ohjaaja varaa kahtena ensimmäisenä viikkona joustavasti aikaansa opiskelijaa varten ja harjoittelun jatkuessa sopii opiskelijan kanssa ohjauskeskusteluista erikseen. Toteutusvaihe Toteutusvaiheessa ohjaaja antaa harjoittelijalle työtehtäviä myös itsenäisesti suoritettavaksi. Harjoittelijan vastuun ja aseman selvittäminen heti harjoittelun alkaessa on tärkeää. Kunnan nuorisotyönharjoittelijan tulisi erityisesti perehtyä sivistystoimen, vapaa-aika- ja nuorisopalveluiden sekä sosiaalityön asemaan kuntahallinnossa, kunnan nuorisotyöntekijöiden tehtäväalueeseen ja eri hallintokuntien yhteistyöhön sekä nuorisotyötä koskevan lainsäädännön toteutumiseen 5

7 Muissa harjoittelupaikoissa harjoittelijan tulisi perehtyä harjoittelupaikkaa koskevaan lainsäädäntöön ja muihin säädöksiin organisaation ja hallintoon sekä ulkopuolisiin yhteyksiin toiminnan rahoittamiseen henkilöstöpolitiikkaan (määrä, koulutus, työpaikkakoulutus, yhteistoiminta yms.) keskeisiin toimintaperiaatteisiin ja menetelmiin työn kohteina olevien nuorten ongelmiin työpaikan nuorisopoliittiseen funktioon mahdollisiin kansainvälisiin suhteisiin. Päätösvaihe Harjoittelun päätösvaiheeseen kuuluu harjoittelun tavoitteiden tarkastelu (missä määrin tavoitteet on saavutettu, mikä on jäänyt toteutumatta ja miksi), harjoittelussa saadun kokemuksen arviointi yhdessä ohjaajan kanssa, ohjaussuhteen päättäminen asia- ja tunnetasolla sekä annettujen ohjeiden mukaisen harjoitteluraportin laadinta. 3.4 Poikkeamat harjoittelussa Harjoittelun keskeyttämisestä sairauden tai muun syyn vuoksi on välittömästi ilmoitettava harjoittelun yhdyshenkilölle. Jos sairauden perusteella joutuu olemaan poissa harjoittelusta enemmän kuin 5 päivää, jatkuu harjoittelu ylimenevän ajan verran. Muihin opintoihin osallistumisesta harjoittelun aikana opiskelija voi neuvotella harjoittelunohjaajan kanssa. Harjoittelu on kuitenkin itsessään olennainen osa opiskelua, jota ei tule rasittaa kohtuuttomasti muilla opinnoilla. Harjoittelun siirtämisestä jostain pakottavasta syystä opiskelija sopii harjoittelun valvojan kanssa. Harjoittelun valvojana yliopistolla toimii yliopisto-opettaja. 4. HARJOITTELUN ARVIOINTI 6

8 Arvioinnilla on erittäin tärkeä merkitys. Yhtäältä se auttaa opiskelijaa omassa oppimisprosessissaan. Toisaalta arvioinnilla saadaan arvokasta tietoa harjoittelun onnistumisesta sekä harjoittelupaikkaan että opettajille ja ohjaajille Ohjaajan arviointi ja opiskelijan itsearviointi Sekä harjoittelupaikalla toimivaa ohjaajaa että opiskelijaa pyydetään täyttämään arviointilomake harjoittelusta harjoittelun päättyessä. Se on hyvä täyttää ennen viimeistä ohjauskeskustelua, jossa opiskelija ja harjoittelunohjaaja yhteisesti arvioivat harjoittelua. Ohjaajan arviointilomakkeesta tulee käydä selkeästi ilmi harjoittelun kestäneen sovitun ajan Harjoittelun raportointi Harjoittelusta kirjoitetaan sivuinen raportti, jossa analysoidaan kokemuksia ja havaintoja työstä ja työpaikasta opiskelun yhteydessä omaksuttujen käsitteiden avulla. Hyödynnä harjoittelun aikana pitämääsi harjoittelupäiväkirjaa: mietteitä, kysymyksiä, pohdintoja, joita on syntynyt harjoittelun aikana. Muodoltaan raportti on esseemäinen kertomus, joka noudattaa tieteellisen kirjoittamisen kriteereitä. Erillinen kansilehti jämäköittää kertomusta: kuvaava otsikko, oma nimi, opiskelijanumero ja maininta, että kyseessä on harjoittelukertomus. Luettavuuden vuoksi on syytä käyttää väliotsikoita. Sisällys- ja lähdeluettelot sekä viitteet merkitään. Tieteelliseen kirjallisuuteen on hyvä viitata. Omia kokemuksia ja havaintoja olisi hyödyllistä jäsentää opiskelun yhteydessä omaksuttujen teoreettisten käsitteiden avulla ja oman opintosuunnan näkökulmasta. Raportin rakenne voi olla vaikkapa seuraavanlainen: 1. Yleinen osio missä harjoittelin, milloin ja miksi yleinen kuvaus harjoittelupaikasta (työpaikan koko, työpaikan nuorisopoliittinen funktio, toiminnan tarkoitus, keskeiset toimintaperiaatteet, jne.) yleinen kuvaus omista työtehtävistä 7

9 2. Harjoittelutehtävää pohtiva osio miten harjoittelupaikka edustaa ja toteuttaa nuorisotyön asiantuntijuutta (organisaationa, työntekijöiden ja harjoittelijan omien tehtävien tasolla) millaista asiantuntijaosaamista työ vaatii millaisia työmenetelmiä organisaatiossa käytetään (ryhmät, tiimit, projektit ts. miten asiantuntijatyötä tehdään organisaatiossa) 3. Henkilökohtainen osio mitä opit ja miten? omat oppimistavoitteet ja niiden toteutuminen millaisia valmiuksia omat opinnot antoivat harjoittelulle? millaisina yleiset työelämävalmiudet näkyivät harjoittelussa? mitä oppimis- ja kehittämistarpeita nousi esille? 4. Harjoittelijan asema ja ohjaus harjoittelupaikalla 5. Mahdolliset harjoitteluun liittyvät kehittämisehdotukset Työorganisaatiosta ja työn sisällöstä voi valita jonkin nuorisotyön ja nuorisotutkimuksen kannalta keskeisen näkökulman, kysymyksen tai asian, joka erityisesti kiinnosti tai askarrutti harjoitteluaikana. Olennaista on, että harjoitteluraportti ei ole luettelointia siitä mitä on tehnyt, vaan pohdintaa oman oppimisprosessin kannalta. Raporttia kirjoitettaessa on otettava huomioon eettiset kysymykset. Työpaikan toimintatapoja voi arvioida kriittisestikin, mutta yksittäisiin henkilöihin kohdistuvaa kritiikkiä on vältettävä. Työyhteisön jäsenten yksityisasioista ei raporttiin pidä kirjoittaa, ei myöskään asioista, joita yhteisö ei ehkä haluaisi ulkopuolisten tietoon. Henkilöistä kirjoitettaessa on syytä käyttää esimerkiksi työtehtävänimikkeitä, ei nimiä. Harjoittelijaa koskevat työpaikan salassapitovelvollisuudet! Raportti jätetään yliopiston harjoittelun valvojalle (yliopisto-opettaja) viimeistään 2 viikkoa ennen ilmoitettua harjoittelun analyysiaikaa. 8

10 4.3. Harjoittelun analysointi Syyslukukaudella keskustellaan pienryhmissä harjoittelusta saaduista kokemuksista. Tällöin opiskelijat voivat reflektoida ja verrata kokemuksiaan sekä täydentää käytännön osaamistaan toisten harjoittelukokemusten avulla. Samoin he voivat ehdottaa parannuksia harjoittelujärjestelmään. 5. HARJOITTELUN PAPERIKÄYTÄNNÖT 1. Toimita harjoittelun yhdyshenkilölle seuraavat tiedot heti kun sinut on luvattu ottaa harjoitteluun ja olet hyväksyttänyt paikan yliopisto-opettajalla, jotta harjoittelupaikkaan voidaan lähettää sopimuslomake, harjoitteluohjeet ja ohje työnantajalle: mikä on harjoittelupaikkasi ja sen osoite harjoitteluasi ohjaava henkilö ja hänen yhteystietonsa (sähköposti ja puhelinnumero) harjoittelun tarkka ajankohta työtehtävät harjoittelussa Ilmoita nämä tiedot sähköpostilla harjoittelun yhdyshenkilölle (Hanna Carroll, 2. Harjoittelupaikka palauttaa sopimuksen, jossa vahvistetaan sinun ottamisesi harjoitteluun ja harjoittelutuen maksamisperiaatteet. Työnantaja maksaa palkan sinulle koko harjoitteluajalta, mutta se voi laskuttaa harjoittelutuen yhteiskuntatieteiden tiedekunnalta harjoittelun päätyttyä. Harjoittelutuki on maksimissaan 1800 /harjoittelu. Harjoittelutuki on tarkoitettu harjoittelijan palkkauskustannuksien osittaiseen korvaamiseen. Huomaathan, että voit luvata harjoittelutuen työnantajalle vasta, kun olet saanut tukilupauksen harjoittelun yhdyshenkilöltä. 3. Voit nostaa opintotukea harjoittelun aikana tietyin rajoituksin. Rajoitukset löytyvät yliopiston sivuilta sekä Kelan opintotukisivuilta. 6. HARJOITTELUN REUNAEHDOT 1) Harjoittelupaikan edellytetään osallistuvan harjoittelun kustannuksiin 9

11 2) Työnantaja laskuttaa harjoittelun päätyttyä yliopistoa harjoittelusopimuksessa sovitun tukisumman 3) Opiskelija on työ/virkasuhteessa harjoittelupaikkaan 4) Ulkomailla harjoittelevien tulee olla työsuhteessa suomalaiseen työnantajaan, jotta tukirahaa voidaan maksaa. 5) Ulkomailla harjoittelevien kannattaa harkita myös yliopiston kansainvälisten asioiden matka-avustusta vaihtoehtona harjoittelutuelle. 6) Harjoitteluun sisältyvinä pakollisina tilaisuuksina ovat harjoittelun tammikuun lähipäivien ohjaustilaisuus ja analyysiseminaari harjoittelun päätyttyä. 7. YHTEYSTIEDOT Miia Lähde Hanna Carroll Yliopisto-opettaja Opintokoordinaattori Harjoittelun valvoja Harjoittelun yhdyshenkilö Puh Puh

12 NUORISOTYÖN JA NUORISOTUTKIMUKSEN MAISTERIOHJELMA Harjoitteluohjeisto 2017 Kuva: Teemu Launis Yhteiskuntatieteiden tiedekunta

13 SISÄLLYS 1. HARJOITTELUN TAVOITTEET 2. HARJOITTELUN SISÄLTÖ JA OHJAUS 2.1 Ohjaus harjoittelussa Ohjauksen tavoitteet Ohjauksen sisältö ja toteutus 3. HARJOITTELUN TOTEUTUS 3.1 Harjoittelupaikan haku ja harjoittelusta sopiminen 3.2 Harjoittelusuunnitelman laadinta 3.3 Harjoittelun kulku ja vaiheet 3.4 Poikkeamat harjoittelussa 4. HARJOITTELUN ARVIOINTI 4.1. Ohjaajan arviointi ja opiskelijan itsearviointi 4.2. Harjoittelun raportointi 4.3. Harjoittelun analysointi 5. HARJOITTELUN PAPERIKÄYTÄNNÖT 6. HARJOITTELUN REUNAEHDOT 7. YHTEYSTIEDOT 1

14 1. HARJOITTELUN TAVOITTEET Nuorisotyön ja nuorisotutkimuksen maisteriohjelmassa voi suorittaa 10 opintopisteen laajuisen jakson SOSM4 Työelämävalmiudet ja asiantuntijuus joko käytännön harjoitteluna tai AHOT-menettelyllä. Harjoittelun kesto on kolme (3) kuukautta ja sen suositeltava suoritusaika on välisenä aikana. Harjoittelu integroi opetuksessa omaksuttavaa teoreettista tietoa käytännön työelämään. Harjoittelun tavoitteena on auttaa opiskelijaa teoreettisen tiedon ja käytännön integroinnissa niin, että opiskelija saa tilaisuuden soveltaa teoreettista tietämystään käytännön työssä. Tavoitteena on, että opiskelija syventää sekä omaa ammatillista osaamistaan että kehittää omalta osaltaan nuorisotyötä. Tavoitteena on myös, että opiskelija voi halutessaan hyödyntää harjoittelussa saamaansa tietoa ja kokemusta pro gradu -tutkielmansa teossa. Harjoittelupaikoiksi hyväksytään kuntien nuorisopalvelut, vapaa-aika-, sivistys- ja sosiaalitoimi (soveltuvin osin), nuorisojärjestöt, nuoriso- ja lastensuojelulaitokset, työ- ja elinkeinotoimistojen nuorisopalvelut, AVIkeskukset, nuorisotyön valtionhallinto, nuorisotutkimusta harjoittavat tahot sekä muut harjoittelun valvojan hyväksymät paikat. Myös ulkomailla tapahtuva harjoittelu voi tulla kyseeseen. 2. HARJOITTELUN SISÄLTÖ JA OHJAUS 2.1 Ohjaus harjoittelussa Harjoittelupaikan hyväksymisen edellytyksenä on, että harjoittelijalle järjestetään koko harjoitteluajan kestävä ohjaus ja hänelle määrätään nimeltä mainittu harjoittelun ohjaaja. Ohjauksella halutaan korostaa sitä, että harjoittelu on osa opiskelua. Ohjaajan tulisi olla henkilö, jolla on aikaa paneutua harjoitteluun ja joka tuntee ao. paikan työkäytännöt Ohjauksen tavoitteet Perehtyminen nuorisotyöntekijän ammattiin, ammattikuvan saaminen Ohjauksessa tulisi pohtia nuorisotyön tavoitteita yleensä ja erityisesti tämän työpisteen asemaa nuorisotyön ja -politiikan kokonaisuudessa. Opiskelijan 2

15 tulisi tutustua myös harjoittelupaikan yhteistyökumppaneiden työhön ja toimintatapoihin. Työtaitojen oppiminen ja kehittäminen Ohjaus työtehtävien suorittamisessa on tärkeää, mutta samalla on hyvä muistaa, että harjoittelun yksi perustehtävä on antaa opiskelijalle mahdollisuus itsenäiseen työskentelyyn. Opiskelijan oma-aloitteisuus on ensiarvoisen tärkeää. Työssä oppimista voi tapahtua niin myönteisten kuin kielteistenkin kokemusten kautta. Opiskelijan on hyvä joutua pohtimaan eri työmenetelmien eroja, tuloksia ja niiden tarkoituksenmukaisuutta. Ohjaajan tulisi rohkaista harjoittelijaa myös arvioimaan harjoittelupaikan työtapoja. Persoonallisuuden hyödyntäminen ja työn kehittäminen Oma persoonallisuus on työntekijän työväline, varsinkin ihmissuhdetyössä. Harjoittelun ohjaaja voi tukea opiskelijan persoonallisuuden kasvua ja kertoa myös omista havainnoistaan ja kokemuksistaan opiskelijalle ohjauskeskusteluissa. Hyvä työntekijä kehittää jatkuvasti työtapojaan, on valmis luomaan uutta ja tarkistamaan työkäytäntöjään. Nuorisotyön kehittäminen ja sen arvostuksen lisääminen riippuu suurelta osin työntekijöistä. Hyvän ammattitaidon omaava, omat kykynsä tunteva, kypsä työntekijä on nuorisotyön kehityksen edellytys. Tähän voidaan pyrkiä kiinteällä ohjauksella jo lyhyenkin harjoittelukauden aikana Ohjauksen sisältö ja toteutus Varsinkin harjoittelun alussa henkilökohtainen perehdyttäminen on tärkeää ja aikaa vaativaa. Harjoittelija tutustutetaan työpaikkaansa, työtovereihin, harjoittelupaikan yhteistyökumppaneihin ja hänelle kerrotaan harjoittelijan oikeudet ja velvollisuudet. Häiriintymätöntä keskusteluaikaa on hyvä varata kylliksi, sillä tarkoitus ei ole pelkästään työn opettaminen (vertaa tavoitteet). Jos mahdollista koko työyhteisön työntekijöiden kanssa olisi hyvä sopia, että harjoittelija voi kysymyksineen kääntyä heidän puoleensa. Välitön palaute rakentavassa hengessä on tärkeää. Opiskelija ei ole ammatillisesti valmis, joten hän on halukas kuulemaan arviointia. Ohjaajan 3

16 ja opiskelijan suhde on vastavuoroinen: ohjattava saa ohjaajalta turvallisuutta, neuvoja, tietoja ammatista jne., vastaavasti ohjaaja voi saada opiskelijalta uusia tuoreita näkemyksiä ja virikkeitä työhönsä. 3. HARJOITTELUN TOTEUTUS Harjoitteluun lähteville opiskelijoille järjestetään harjoitteluun liittyvä ohjaustilaisuus maisteriohjelman lähipäivien yhteydessä kevätlukukaudella. 3.1 Harjoittelupaikan haku ja harjoittelusta sopiminen Opiskelija hakee harjoittelupaikan itse, mutta hän on yhteistyössä harjoittelun sisällöllisen valvojan (yliopisto-opettaja) ja harjoittelun yhdyshenkilön (opintokoordinaattori) kanssa. Kun opiskelija on ollut yhteydessä haluamaansa harjoittelupaikkaan, harjoittelun yhdyshenkilö lähettää yliopistolta harjoittelupaikkaan harjoittelusopimuksen. Harjoittelupaikan tulee palauttaa hyväksymänsä sopimus yliopistolle viimeistään kaksi viikkoa ennen harjoittelun alkamista. 3.2 Harjoittelusuunnitelman laadinta Opiskelija ja hänen ohjaajansa laativat ja allekirjoittavat yhdessä harjoittelusuunnitelman. Suunnitelma lähetetään yliopisto-opettajalle hyväksyttäväksi viimeistään 2 viikon kuluttua harjoittelun alkamisesta. Suunnitelma on laajuudeltaan 1 3 sivua. Harjoittelusuunnitelman sisältö Suunnitelman tulee sisältää seuraavaa: Harjoittelun tavoitteet, jotka opiskelija ja ohjaaja ovat harjoittelulle asettaneet. Yleisosa, joka sisältää yleiskuvauksen opiskelijalle suunnitelluista tehtävistä harjoittelun aikana. Tarvittaessa myös viikkokohtaiset suunnitelmat, joista käy ilmi ko. viikon keskeiset toiminnat, esimerkiksi leiri, tutustumiskäynnit, retket, neuvottelut, kokoukset jne. 4

17 Päävastuu harjoittelusuunnitelmasta on ohjaajalla, koska opiskelija ei voi tuntea harjoittelupaikan tarjoamia mahdollisuuksia. Toisaalta myös opiskelijan mielipide on tärkeä, sillä hän puolestaan tietää omat tarpeensa, odotuksensa ja osaamisalueensa. 3.3 Harjoittelun kulku ja vaiheet Orientoitumisvaihe Orientoitumisvaiheen eli perehdyttämisen pituudeksi riittää 1-2 viikkoa. Tänä aikana opiskelijan tulisi kaikissa harjoittelupaikoissa perehtyä harjoittelupaikkaa koskevaan lainsäädäntöön, ohje- ja johtosääntöihin tai esim. järjestön sääntöihin talouteen, toiminnan rahoituslähteisiin ja taloudellisiin vastuukysymyksiin harjoittelupaikan tehtäviin, resursseihin, organisaatioon ja hallintoon sekä ulkopuolisiin yhteyksiin virka- ja työehtosopimuksiin henkilöstöpolitiikkaan (määrä, koulutus, työpaikkakoulutus, yhteistoiminta yms.) keskeisiin toimintaperiaatteisiin ja menetelmiin työn kohteina olevien nuorten ongelmiin työpaikan nuorisopoliittiseen funktioon mahdollisiin kansainvälisiin suhteisiin Ohjauksen toteuttamisesta tulee sopia esim. siten, että ohjaaja varaa kahtena ensimmäisenä viikkona joustavasti aikaansa opiskelijaa varten ja harjoittelun jatkuessa sopii opiskelijan kanssa ohjauskeskusteluista erikseen. Toteutusvaihe Toteutusvaiheessa ohjaaja antaa harjoittelijalle työtehtäviä myös itsenäisesti suoritettavaksi. Harjoittelijan vastuun ja aseman selvittäminen heti harjoittelun alkaessa on tärkeää. Kunnan nuorisotyönharjoittelijan tulisi erityisesti perehtyä sivistystoimen, vapaa-aika- ja nuorisopalveluiden sekä sosiaalityön asemaan kuntahallinnossa, kunnan nuorisotyöntekijöiden tehtäväalueeseen ja eri hallintokuntien yhteistyöhön sekä nuorisotyötä koskevan lainsäädännön toteutumiseen 5

18 Muissa harjoittelupaikoissa harjoittelijan tulisi perehtyä harjoittelupaikkaa koskevaan lainsäädäntöön ja muihin säädöksiin organisaation ja hallintoon sekä ulkopuolisiin yhteyksiin toiminnan rahoittamiseen henkilöstöpolitiikkaan (määrä, koulutus, työpaikkakoulutus, yhteistoiminta yms.) keskeisiin toimintaperiaatteisiin ja menetelmiin työn kohteina olevien nuorten ongelmiin työpaikan nuorisopoliittiseen funktioon mahdollisiin kansainvälisiin suhteisiin. Päätösvaihe Harjoittelun päätösvaiheeseen kuuluu harjoittelun tavoitteiden tarkastelu (missä määrin tavoitteet on saavutettu, mikä on jäänyt toteutumatta ja miksi), harjoittelussa saadun kokemuksen arviointi yhdessä ohjaajan kanssa, ohjaussuhteen päättäminen asia- ja tunnetasolla sekä annettujen ohjeiden mukaisen harjoitteluraportin laadinta. 3.4 Poikkeamat harjoittelussa Harjoittelun keskeyttämisestä sairauden tai muun syyn vuoksi on välittömästi ilmoitettava harjoittelun yhdyshenkilölle. Jos sairauden perusteella joutuu olemaan poissa harjoittelusta enemmän kuin 5 päivää, jatkuu harjoittelu ylimenevän ajan verran. Muihin opintoihin osallistumisesta harjoittelun aikana opiskelija voi neuvotella harjoittelunohjaajan kanssa. Harjoittelu on kuitenkin itsessään olennainen osa opiskelua, jota ei tule rasittaa kohtuuttomasti muilla opinnoilla. Harjoittelun siirtämisestä jostain pakottavasta syystä opiskelija sopii harjoittelun valvojan kanssa. Harjoittelun valvojana yliopistolla toimii yliopisto-opettaja. 4. HARJOITTELUN ARVIOINTI 6

19 Arvioinnilla on erittäin tärkeä merkitys. Yhtäältä se auttaa opiskelijaa omassa oppimisprosessissaan. Toisaalta arvioinnilla saadaan arvokasta tietoa harjoittelun onnistumisesta sekä harjoittelupaikkaan että opettajille ja ohjaajille Ohjaajan arviointi ja opiskelijan itsearviointi Sekä harjoittelupaikalla toimivaa ohjaajaa että opiskelijaa pyydetään täyttämään arviointilomake harjoittelusta harjoittelun päättyessä. Se on hyvä täyttää ennen viimeistä ohjauskeskustelua, jossa opiskelija ja harjoittelunohjaaja yhteisesti arvioivat harjoittelua. Ohjaajan arviointilomakkeesta tulee käydä selkeästi ilmi harjoittelun kestäneen sovitun ajan Harjoittelun raportointi Harjoittelusta kirjoitetaan sivuinen raportti, jossa analysoidaan kokemuksia ja havaintoja työstä ja työpaikasta opiskelun yhteydessä omaksuttujen käsitteiden avulla. Hyödynnä harjoittelun aikana pitämääsi harjoittelupäiväkirjaa: mietteitä, kysymyksiä, pohdintoja, joita on syntynyt harjoittelun aikana. Muodoltaan raportti on esseemäinen kertomus, joka noudattaa tieteellisen kirjoittamisen kriteereitä. Erillinen kansilehti jämäköittää kertomusta: kuvaava otsikko, oma nimi, opiskelijanumero ja maininta, että kyseessä on harjoittelukertomus. Luettavuuden vuoksi on syytä käyttää väliotsikoita. Sisällys- ja lähdeluettelot sekä viitteet merkitään. Tieteelliseen kirjallisuuteen on hyvä viitata. Omia kokemuksia ja havaintoja olisi hyödyllistä jäsentää opiskelun yhteydessä omaksuttujen teoreettisten käsitteiden avulla ja oman opintosuunnan näkökulmasta. Raportin rakenne voi olla vaikkapa seuraavanlainen: 1. Yleinen osio missä harjoittelin, milloin ja miksi yleinen kuvaus harjoittelupaikasta (työpaikan koko, työpaikan nuorisopoliittinen funktio, toiminnan tarkoitus, keskeiset toimintaperiaatteet, jne.) yleinen kuvaus omista työtehtävistä 7

20 2. Harjoittelutehtävää pohtiva osio miten harjoittelupaikka edustaa ja toteuttaa nuorisotyön asiantuntijuutta (organisaationa, työntekijöiden ja harjoittelijan omien tehtävien tasolla) millaista asiantuntijaosaamista työ vaatii millaisia työmenetelmiä organisaatiossa käytetään (ryhmät, tiimit, projektit ts. miten asiantuntijatyötä tehdään organisaatiossa) 3. Henkilökohtainen osio mitä opit ja miten? omat oppimistavoitteet ja niiden toteutuminen millaisia valmiuksia omat opinnot antoivat harjoittelulle? millaisina yleiset työelämävalmiudet näkyivät harjoittelussa? mitä oppimis- ja kehittämistarpeita nousi esille? 4. Harjoittelijan asema ja ohjaus harjoittelupaikalla 5. Mahdolliset harjoitteluun liittyvät kehittämisehdotukset Työorganisaatiosta ja työn sisällöstä voi valita jonkin nuorisotyön ja nuorisotutkimuksen kannalta keskeisen näkökulman, kysymyksen tai asian, joka erityisesti kiinnosti tai askarrutti harjoitteluaikana. Olennaista on, että harjoitteluraportti ei ole luettelointia siitä mitä on tehnyt, vaan pohdintaa oman oppimisprosessin kannalta. Raporttia kirjoitettaessa on otettava huomioon eettiset kysymykset. Työpaikan toimintatapoja voi arvioida kriittisestikin, mutta yksittäisiin henkilöihin kohdistuvaa kritiikkiä on vältettävä. Työyhteisön jäsenten yksityisasioista ei raporttiin pidä kirjoittaa, ei myöskään asioista, joita yhteisö ei ehkä haluaisi ulkopuolisten tietoon. Henkilöistä kirjoitettaessa on syytä käyttää esimerkiksi työtehtävänimikkeitä, ei nimiä. Harjoittelijaa koskevat työpaikan salassapitovelvollisuudet! Raportti jätetään yliopiston harjoittelun valvojalle (yliopisto-opettaja) viimeistään 2 viikkoa ennen ilmoitettua harjoittelun analyysiaikaa. 8

21 4.3. Harjoittelun analysointi Syyslukukaudella keskustellaan pienryhmissä harjoittelusta saaduista kokemuksista. Tällöin opiskelijat voivat reflektoida ja verrata kokemuksiaan sekä täydentää käytännön osaamistaan toisten harjoittelukokemusten avulla. Samoin he voivat ehdottaa parannuksia harjoittelujärjestelmään. 5. HARJOITTELUN PAPERIKÄYTÄNNÖT 1. Toimita harjoittelun yhdyshenkilölle seuraavat tiedot heti kun sinut on luvattu ottaa harjoitteluun ja olet hyväksyttänyt paikan yliopisto-opettajalla, jotta harjoittelupaikkaan voidaan lähettää sopimuslomake, harjoitteluohjeet ja ohje työnantajalle: mikä on harjoittelupaikkasi ja sen osoite harjoitteluasi ohjaava henkilö ja hänen yhteystietonsa (sähköposti ja puhelinnumero) harjoittelun tarkka ajankohta työtehtävät harjoittelussa Ilmoita nämä tiedot sähköpostilla harjoittelun yhdyshenkilölle (Hanna Carroll, 2. Harjoittelupaikka palauttaa sopimuksen, jossa vahvistetaan sinun ottamisesi harjoitteluun ja harjoittelutuen maksamisperiaatteet. Työnantaja maksaa palkan sinulle koko harjoitteluajalta, mutta se voi laskuttaa harjoittelutuen yhteiskuntatieteiden tiedekunnalta harjoittelun päätyttyä. Harjoittelutuki on maksimissaan 1800 /harjoittelu. Harjoittelutuki on tarkoitettu harjoittelijan palkkauskustannuksien osittaiseen korvaamiseen. Huomaathan, että voit luvata harjoittelutuen työnantajalle vasta, kun olet saanut tukilupauksen harjoittelun yhdyshenkilöltä. 3. Voit nostaa opintotukea harjoittelun aikana tietyin rajoituksin. Rajoitukset löytyvät yliopiston sivuilta sekä Kelan opintotukisivuilta. 6. HARJOITTELUN REUNAEHDOT 1) Harjoittelupaikan edellytetään osallistuvan harjoittelun kustannuksiin 9

22 2) Työnantaja laskuttaa harjoittelun päätyttyä yliopistoa harjoittelusopimuksessa sovitun tukisumman 3) Opiskelija on työ/virkasuhteessa harjoittelupaikkaan 4) Ulkomailla harjoittelevien tulee olla työsuhteessa suomalaiseen työnantajaan, jotta tukirahaa voidaan maksaa. 5) Ulkomailla harjoittelevien kannattaa harkita myös yliopiston kansainvälisten asioiden matka-avustusta vaihtoehtona harjoittelutuelle. 6) Harjoitteluun sisältyvinä pakollisina tilaisuuksina ovat harjoittelun tammikuun lähipäivien ohjaustilaisuus ja analyysiseminaari harjoittelun päätyttyä. 7. YHTEYSTIEDOT Miia Lähde Hanna Carroll Yliopisto-opettaja Opintokoordinaattori Harjoittelun valvoja Harjoittelun yhdyshenkilö Puh Puh

23 NUORISOTYÖN JA NUORISOTUTKIMUKSEN MAISTERIOHJELMA Harjoitteluohjeisto 2017 Kuva: Teemu Launis Yhteiskuntatieteiden tiedekunta

24 SISÄLLYS 1. HARJOITTELUN TAVOITTEET 2. HARJOITTELUN SISÄLTÖ JA OHJAUS 2.1 Ohjaus harjoittelussa Ohjauksen tavoitteet Ohjauksen sisältö ja toteutus 3. HARJOITTELUN TOTEUTUS 3.1 Harjoittelupaikan haku ja harjoittelusta sopiminen 3.2 Harjoittelusuunnitelman laadinta 3.3 Harjoittelun kulku ja vaiheet 3.4 Poikkeamat harjoittelussa 4. HARJOITTELUN ARVIOINTI 4.1. Ohjaajan arviointi ja opiskelijan itsearviointi 4.2. Harjoittelun raportointi 4.3. Harjoittelun analysointi 5. HARJOITTELUN PAPERIKÄYTÄNNÖT 6. HARJOITTELUN REUNAEHDOT 7. YHTEYSTIEDOT 1

25 1. HARJOITTELUN TAVOITTEET Nuorisotyön ja nuorisotutkimuksen maisteriohjelmassa voi suorittaa 10 opintopisteen laajuisen jakson SOSM4 Työelämävalmiudet ja asiantuntijuus joko käytännön harjoitteluna tai AHOT-menettelyllä. Harjoittelun kesto on kolme (3) kuukautta ja sen suositeltava suoritusaika on välisenä aikana. Harjoittelu integroi opetuksessa omaksuttavaa teoreettista tietoa käytännön työelämään. Harjoittelun tavoitteena on auttaa opiskelijaa teoreettisen tiedon ja käytännön integroinnissa niin, että opiskelija saa tilaisuuden soveltaa teoreettista tietämystään käytännön työssä. Tavoitteena on, että opiskelija syventää sekä omaa ammatillista osaamistaan että kehittää omalta osaltaan nuorisotyötä. Tavoitteena on myös, että opiskelija voi halutessaan hyödyntää harjoittelussa saamaansa tietoa ja kokemusta pro gradu -tutkielmansa teossa. Harjoittelupaikoiksi hyväksytään kuntien nuorisopalvelut, vapaa-aika-, sivistys- ja sosiaalitoimi (soveltuvin osin), nuorisojärjestöt, nuoriso- ja lastensuojelulaitokset, työ- ja elinkeinotoimistojen nuorisopalvelut, AVIkeskukset, nuorisotyön valtionhallinto, nuorisotutkimusta harjoittavat tahot sekä muut harjoittelun valvojan hyväksymät paikat. Myös ulkomailla tapahtuva harjoittelu voi tulla kyseeseen. 2. HARJOITTELUN SISÄLTÖ JA OHJAUS 2.1 Ohjaus harjoittelussa Harjoittelupaikan hyväksymisen edellytyksenä on, että harjoittelijalle järjestetään koko harjoitteluajan kestävä ohjaus ja hänelle määrätään nimeltä mainittu harjoittelun ohjaaja. Ohjauksella halutaan korostaa sitä, että harjoittelu on osa opiskelua. Ohjaajan tulisi olla henkilö, jolla on aikaa paneutua harjoitteluun ja joka tuntee ao. paikan työkäytännöt Ohjauksen tavoitteet Perehtyminen nuorisotyöntekijän ammattiin, ammattikuvan saaminen Ohjauksessa tulisi pohtia nuorisotyön tavoitteita yleensä ja erityisesti tämän työpisteen asemaa nuorisotyön ja -politiikan kokonaisuudessa. Opiskelijan 2

26 tulisi tutustua myös harjoittelupaikan yhteistyökumppaneiden työhön ja toimintatapoihin. Työtaitojen oppiminen ja kehittäminen Ohjaus työtehtävien suorittamisessa on tärkeää, mutta samalla on hyvä muistaa, että harjoittelun yksi perustehtävä on antaa opiskelijalle mahdollisuus itsenäiseen työskentelyyn. Opiskelijan oma-aloitteisuus on ensiarvoisen tärkeää. Työssä oppimista voi tapahtua niin myönteisten kuin kielteistenkin kokemusten kautta. Opiskelijan on hyvä joutua pohtimaan eri työmenetelmien eroja, tuloksia ja niiden tarkoituksenmukaisuutta. Ohjaajan tulisi rohkaista harjoittelijaa myös arvioimaan harjoittelupaikan työtapoja. Persoonallisuuden hyödyntäminen ja työn kehittäminen Oma persoonallisuus on työntekijän työväline, varsinkin ihmissuhdetyössä. Harjoittelun ohjaaja voi tukea opiskelijan persoonallisuuden kasvua ja kertoa myös omista havainnoistaan ja kokemuksistaan opiskelijalle ohjauskeskusteluissa. Hyvä työntekijä kehittää jatkuvasti työtapojaan, on valmis luomaan uutta ja tarkistamaan työkäytäntöjään. Nuorisotyön kehittäminen ja sen arvostuksen lisääminen riippuu suurelta osin työntekijöistä. Hyvän ammattitaidon omaava, omat kykynsä tunteva, kypsä työntekijä on nuorisotyön kehityksen edellytys. Tähän voidaan pyrkiä kiinteällä ohjauksella jo lyhyenkin harjoittelukauden aikana Ohjauksen sisältö ja toteutus Varsinkin harjoittelun alussa henkilökohtainen perehdyttäminen on tärkeää ja aikaa vaativaa. Harjoittelija tutustutetaan työpaikkaansa, työtovereihin, harjoittelupaikan yhteistyökumppaneihin ja hänelle kerrotaan harjoittelijan oikeudet ja velvollisuudet. Häiriintymätöntä keskusteluaikaa on hyvä varata kylliksi, sillä tarkoitus ei ole pelkästään työn opettaminen (vertaa tavoitteet). Jos mahdollista koko työyhteisön työntekijöiden kanssa olisi hyvä sopia, että harjoittelija voi kysymyksineen kääntyä heidän puoleensa. Välitön palaute rakentavassa hengessä on tärkeää. Opiskelija ei ole ammatillisesti valmis, joten hän on halukas kuulemaan arviointia. Ohjaajan 3

27 ja opiskelijan suhde on vastavuoroinen: ohjattava saa ohjaajalta turvallisuutta, neuvoja, tietoja ammatista jne., vastaavasti ohjaaja voi saada opiskelijalta uusia tuoreita näkemyksiä ja virikkeitä työhönsä. 3. HARJOITTELUN TOTEUTUS Harjoitteluun lähteville opiskelijoille järjestetään harjoitteluun liittyvä ohjaustilaisuus maisteriohjelman lähipäivien yhteydessä kevätlukukaudella. 3.1 Harjoittelupaikan haku ja harjoittelusta sopiminen Opiskelija hakee harjoittelupaikan itse, mutta hän on yhteistyössä harjoittelun sisällöllisen valvojan (yliopisto-opettaja) ja harjoittelun yhdyshenkilön (opintokoordinaattori) kanssa. Kun opiskelija on ollut yhteydessä haluamaansa harjoittelupaikkaan, harjoittelun yhdyshenkilö lähettää yliopistolta harjoittelupaikkaan harjoittelusopimuksen. Harjoittelupaikan tulee palauttaa hyväksymänsä sopimus yliopistolle viimeistään kaksi viikkoa ennen harjoittelun alkamista. 3.2 Harjoittelusuunnitelman laadinta Opiskelija ja hänen ohjaajansa laativat ja allekirjoittavat yhdessä harjoittelusuunnitelman. Suunnitelma lähetetään yliopisto-opettajalle hyväksyttäväksi viimeistään 2 viikon kuluttua harjoittelun alkamisesta. Suunnitelma on laajuudeltaan 1 3 sivua. Harjoittelusuunnitelman sisältö Suunnitelman tulee sisältää seuraavaa: Harjoittelun tavoitteet, jotka opiskelija ja ohjaaja ovat harjoittelulle asettaneet. Yleisosa, joka sisältää yleiskuvauksen opiskelijalle suunnitelluista tehtävistä harjoittelun aikana. Tarvittaessa myös viikkokohtaiset suunnitelmat, joista käy ilmi ko. viikon keskeiset toiminnat, esimerkiksi leiri, tutustumiskäynnit, retket, neuvottelut, kokoukset jne. 4

28 Päävastuu harjoittelusuunnitelmasta on ohjaajalla, koska opiskelija ei voi tuntea harjoittelupaikan tarjoamia mahdollisuuksia. Toisaalta myös opiskelijan mielipide on tärkeä, sillä hän puolestaan tietää omat tarpeensa, odotuksensa ja osaamisalueensa. 3.3 Harjoittelun kulku ja vaiheet Orientoitumisvaihe Orientoitumisvaiheen eli perehdyttämisen pituudeksi riittää 1-2 viikkoa. Tänä aikana opiskelijan tulisi kaikissa harjoittelupaikoissa perehtyä harjoittelupaikkaa koskevaan lainsäädäntöön, ohje- ja johtosääntöihin tai esim. järjestön sääntöihin talouteen, toiminnan rahoituslähteisiin ja taloudellisiin vastuukysymyksiin harjoittelupaikan tehtäviin, resursseihin, organisaatioon ja hallintoon sekä ulkopuolisiin yhteyksiin virka- ja työehtosopimuksiin henkilöstöpolitiikkaan (määrä, koulutus, työpaikkakoulutus, yhteistoiminta yms.) keskeisiin toimintaperiaatteisiin ja menetelmiin työn kohteina olevien nuorten ongelmiin työpaikan nuorisopoliittiseen funktioon mahdollisiin kansainvälisiin suhteisiin Ohjauksen toteuttamisesta tulee sopia esim. siten, että ohjaaja varaa kahtena ensimmäisenä viikkona joustavasti aikaansa opiskelijaa varten ja harjoittelun jatkuessa sopii opiskelijan kanssa ohjauskeskusteluista erikseen. Toteutusvaihe Toteutusvaiheessa ohjaaja antaa harjoittelijalle työtehtäviä myös itsenäisesti suoritettavaksi. Harjoittelijan vastuun ja aseman selvittäminen heti harjoittelun alkaessa on tärkeää. Kunnan nuorisotyönharjoittelijan tulisi erityisesti perehtyä sivistystoimen, vapaa-aika- ja nuorisopalveluiden sekä sosiaalityön asemaan kuntahallinnossa, kunnan nuorisotyöntekijöiden tehtäväalueeseen ja eri hallintokuntien yhteistyöhön sekä nuorisotyötä koskevan lainsäädännön toteutumiseen 5

29 Muissa harjoittelupaikoissa harjoittelijan tulisi perehtyä harjoittelupaikkaa koskevaan lainsäädäntöön ja muihin säädöksiin organisaation ja hallintoon sekä ulkopuolisiin yhteyksiin toiminnan rahoittamiseen henkilöstöpolitiikkaan (määrä, koulutus, työpaikkakoulutus, yhteistoiminta yms.) keskeisiin toimintaperiaatteisiin ja menetelmiin työn kohteina olevien nuorten ongelmiin työpaikan nuorisopoliittiseen funktioon mahdollisiin kansainvälisiin suhteisiin. Päätösvaihe Harjoittelun päätösvaiheeseen kuuluu harjoittelun tavoitteiden tarkastelu (missä määrin tavoitteet on saavutettu, mikä on jäänyt toteutumatta ja miksi), harjoittelussa saadun kokemuksen arviointi yhdessä ohjaajan kanssa, ohjaussuhteen päättäminen asia- ja tunnetasolla sekä annettujen ohjeiden mukaisen harjoitteluraportin laadinta. 3.4 Poikkeamat harjoittelussa Harjoittelun keskeyttämisestä sairauden tai muun syyn vuoksi on välittömästi ilmoitettava harjoittelun yhdyshenkilölle. Jos sairauden perusteella joutuu olemaan poissa harjoittelusta enemmän kuin 5 päivää, jatkuu harjoittelu ylimenevän ajan verran. Muihin opintoihin osallistumisesta harjoittelun aikana opiskelija voi neuvotella harjoittelunohjaajan kanssa. Harjoittelu on kuitenkin itsessään olennainen osa opiskelua, jota ei tule rasittaa kohtuuttomasti muilla opinnoilla. Harjoittelun siirtämisestä jostain pakottavasta syystä opiskelija sopii harjoittelun valvojan kanssa. Harjoittelun valvojana yliopistolla toimii yliopisto-opettaja. 4. HARJOITTELUN ARVIOINTI 6

30 Arvioinnilla on erittäin tärkeä merkitys. Yhtäältä se auttaa opiskelijaa omassa oppimisprosessissaan. Toisaalta arvioinnilla saadaan arvokasta tietoa harjoittelun onnistumisesta sekä harjoittelupaikkaan että opettajille ja ohjaajille Ohjaajan arviointi ja opiskelijan itsearviointi Sekä harjoittelupaikalla toimivaa ohjaajaa että opiskelijaa pyydetään täyttämään arviointilomake harjoittelusta harjoittelun päättyessä. Se on hyvä täyttää ennen viimeistä ohjauskeskustelua, jossa opiskelija ja harjoittelunohjaaja yhteisesti arvioivat harjoittelua. Ohjaajan arviointilomakkeesta tulee käydä selkeästi ilmi harjoittelun kestäneen sovitun ajan Harjoittelun raportointi Harjoittelusta kirjoitetaan sivuinen raportti, jossa analysoidaan kokemuksia ja havaintoja työstä ja työpaikasta opiskelun yhteydessä omaksuttujen käsitteiden avulla. Hyödynnä harjoittelun aikana pitämääsi harjoittelupäiväkirjaa: mietteitä, kysymyksiä, pohdintoja, joita on syntynyt harjoittelun aikana. Muodoltaan raportti on esseemäinen kertomus, joka noudattaa tieteellisen kirjoittamisen kriteereitä. Erillinen kansilehti jämäköittää kertomusta: kuvaava otsikko, oma nimi, opiskelijanumero ja maininta, että kyseessä on harjoittelukertomus. Luettavuuden vuoksi on syytä käyttää väliotsikoita. Sisällys- ja lähdeluettelot sekä viitteet merkitään. Tieteelliseen kirjallisuuteen on hyvä viitata. Omia kokemuksia ja havaintoja olisi hyödyllistä jäsentää opiskelun yhteydessä omaksuttujen teoreettisten käsitteiden avulla ja oman opintosuunnan näkökulmasta. Raportin rakenne voi olla vaikkapa seuraavanlainen: 1. Yleinen osio missä harjoittelin, milloin ja miksi yleinen kuvaus harjoittelupaikasta (työpaikan koko, työpaikan nuorisopoliittinen funktio, toiminnan tarkoitus, keskeiset toimintaperiaatteet, jne.) yleinen kuvaus omista työtehtävistä 7

31 2. Harjoittelutehtävää pohtiva osio miten harjoittelupaikka edustaa ja toteuttaa nuorisotyön asiantuntijuutta (organisaationa, työntekijöiden ja harjoittelijan omien tehtävien tasolla) millaista asiantuntijaosaamista työ vaatii millaisia työmenetelmiä organisaatiossa käytetään (ryhmät, tiimit, projektit ts. miten asiantuntijatyötä tehdään organisaatiossa) 3. Henkilökohtainen osio mitä opit ja miten? omat oppimistavoitteet ja niiden toteutuminen millaisia valmiuksia omat opinnot antoivat harjoittelulle? millaisina yleiset työelämävalmiudet näkyivät harjoittelussa? mitä oppimis- ja kehittämistarpeita nousi esille? 4. Harjoittelijan asema ja ohjaus harjoittelupaikalla 5. Mahdolliset harjoitteluun liittyvät kehittämisehdotukset Työorganisaatiosta ja työn sisällöstä voi valita jonkin nuorisotyön ja nuorisotutkimuksen kannalta keskeisen näkökulman, kysymyksen tai asian, joka erityisesti kiinnosti tai askarrutti harjoitteluaikana. Olennaista on, että harjoitteluraportti ei ole luettelointia siitä mitä on tehnyt, vaan pohdintaa oman oppimisprosessin kannalta. Raporttia kirjoitettaessa on otettava huomioon eettiset kysymykset. Työpaikan toimintatapoja voi arvioida kriittisestikin, mutta yksittäisiin henkilöihin kohdistuvaa kritiikkiä on vältettävä. Työyhteisön jäsenten yksityisasioista ei raporttiin pidä kirjoittaa, ei myöskään asioista, joita yhteisö ei ehkä haluaisi ulkopuolisten tietoon. Henkilöistä kirjoitettaessa on syytä käyttää esimerkiksi työtehtävänimikkeitä, ei nimiä. Harjoittelijaa koskevat työpaikan salassapitovelvollisuudet! Raportti jätetään yliopiston harjoittelun valvojalle (yliopisto-opettaja) viimeistään 2 viikkoa ennen ilmoitettua harjoittelun analyysiaikaa. 8

32 4.3. Harjoittelun analysointi Syyslukukaudella keskustellaan pienryhmissä harjoittelusta saaduista kokemuksista. Tällöin opiskelijat voivat reflektoida ja verrata kokemuksiaan sekä täydentää käytännön osaamistaan toisten harjoittelukokemusten avulla. Samoin he voivat ehdottaa parannuksia harjoittelujärjestelmään. 5. HARJOITTELUN PAPERIKÄYTÄNNÖT 1. Toimita harjoittelun yhdyshenkilölle seuraavat tiedot heti kun sinut on luvattu ottaa harjoitteluun ja olet hyväksyttänyt paikan yliopisto-opettajalla, jotta harjoittelupaikkaan voidaan lähettää sopimuslomake, harjoitteluohjeet ja ohje työnantajalle: mikä on harjoittelupaikkasi ja sen osoite harjoitteluasi ohjaava henkilö ja hänen yhteystietonsa (sähköposti ja puhelinnumero) harjoittelun tarkka ajankohta työtehtävät harjoittelussa Ilmoita nämä tiedot sähköpostilla harjoittelun yhdyshenkilölle (Hanna Carroll, 2. Harjoittelupaikka palauttaa sopimuksen, jossa vahvistetaan sinun ottamisesi harjoitteluun ja harjoittelutuen maksamisperiaatteet. Työnantaja maksaa palkan sinulle koko harjoitteluajalta, mutta se voi laskuttaa harjoittelutuen yhteiskuntatieteiden tiedekunnalta harjoittelun päätyttyä. Harjoittelutuki on maksimissaan 1800 /harjoittelu. Harjoittelutuki on tarkoitettu harjoittelijan palkkauskustannuksien osittaiseen korvaamiseen. Huomaathan, että voit luvata harjoittelutuen työnantajalle vasta, kun olet saanut tukilupauksen harjoittelun yhdyshenkilöltä. 3. Voit nostaa opintotukea harjoittelun aikana tietyin rajoituksin. Rajoitukset löytyvät yliopiston sivuilta sekä Kelan opintotukisivuilta. 6. HARJOITTELUN REUNAEHDOT 1) Harjoittelupaikan edellytetään osallistuvan harjoittelun kustannuksiin 9

33 2) Työnantaja laskuttaa harjoittelun päätyttyä yliopistoa harjoittelusopimuksessa sovitun tukisumman 3) Opiskelija on työ/virkasuhteessa harjoittelupaikkaan 4) Ulkomailla harjoittelevien tulee olla työsuhteessa suomalaiseen työnantajaan, jotta tukirahaa voidaan maksaa. 5) Ulkomailla harjoittelevien kannattaa harkita myös yliopiston kansainvälisten asioiden matka-avustusta vaihtoehtona harjoittelutuelle. 6) Harjoitteluun sisältyvinä pakollisina tilaisuuksina ovat harjoittelun tammikuun lähipäivien ohjaustilaisuus ja analyysiseminaari harjoittelun päätyttyä. 7. YHTEYSTIEDOT Miia Lähde Hanna Carroll Yliopisto-opettaja Opintokoordinaattori Harjoittelun valvoja Harjoittelun yhdyshenkilö Puh Puh

34 NUORISOTYÖN JA NUORISOTUTKIMUKSEN MAISTERIOHJELMA Harjoitteluohjeisto 2017 Kuva: Teemu Launis Yhteiskuntatieteiden tiedekunta

35 SISÄLLYS 1. HARJOITTELUN TAVOITTEET 2. HARJOITTELUN SISÄLTÖ JA OHJAUS 2.1 Ohjaus harjoittelussa Ohjauksen tavoitteet Ohjauksen sisältö ja toteutus 3. HARJOITTELUN TOTEUTUS 3.1 Harjoittelupaikan haku ja harjoittelusta sopiminen 3.2 Harjoittelusuunnitelman laadinta 3.3 Harjoittelun kulku ja vaiheet 3.4 Poikkeamat harjoittelussa 4. HARJOITTELUN ARVIOINTI 4.1. Ohjaajan arviointi ja opiskelijan itsearviointi 4.2. Harjoittelun raportointi 4.3. Harjoittelun analysointi 5. HARJOITTELUN PAPERIKÄYTÄNNÖT 6. HARJOITTELUN REUNAEHDOT 7. YHTEYSTIEDOT 1

36 1. HARJOITTELUN TAVOITTEET Nuorisotyön ja nuorisotutkimuksen maisteriohjelmassa voi suorittaa 10 opintopisteen laajuisen jakson SOSM4 Työelämävalmiudet ja asiantuntijuus joko käytännön harjoitteluna tai AHOT-menettelyllä. Harjoittelun kesto on kolme (3) kuukautta ja sen suositeltava suoritusaika on välisenä aikana. Harjoittelu integroi opetuksessa omaksuttavaa teoreettista tietoa käytännön työelämään. Harjoittelun tavoitteena on auttaa opiskelijaa teoreettisen tiedon ja käytännön integroinnissa niin, että opiskelija saa tilaisuuden soveltaa teoreettista tietämystään käytännön työssä. Tavoitteena on, että opiskelija syventää sekä omaa ammatillista osaamistaan että kehittää omalta osaltaan nuorisotyötä. Tavoitteena on myös, että opiskelija voi halutessaan hyödyntää harjoittelussa saamaansa tietoa ja kokemusta pro gradu -tutkielmansa teossa. Harjoittelupaikoiksi hyväksytään kuntien nuorisopalvelut, vapaa-aika-, sivistys- ja sosiaalitoimi (soveltuvin osin), nuorisojärjestöt, nuoriso- ja lastensuojelulaitokset, työ- ja elinkeinotoimistojen nuorisopalvelut, AVIkeskukset, nuorisotyön valtionhallinto, nuorisotutkimusta harjoittavat tahot sekä muut harjoittelun valvojan hyväksymät paikat. Myös ulkomailla tapahtuva harjoittelu voi tulla kyseeseen. 2. HARJOITTELUN SISÄLTÖ JA OHJAUS 2.1 Ohjaus harjoittelussa Harjoittelupaikan hyväksymisen edellytyksenä on, että harjoittelijalle järjestetään koko harjoitteluajan kestävä ohjaus ja hänelle määrätään nimeltä mainittu harjoittelun ohjaaja. Ohjauksella halutaan korostaa sitä, että harjoittelu on osa opiskelua. Ohjaajan tulisi olla henkilö, jolla on aikaa paneutua harjoitteluun ja joka tuntee ao. paikan työkäytännöt Ohjauksen tavoitteet Perehtyminen nuorisotyöntekijän ammattiin, ammattikuvan saaminen Ohjauksessa tulisi pohtia nuorisotyön tavoitteita yleensä ja erityisesti tämän työpisteen asemaa nuorisotyön ja -politiikan kokonaisuudessa. Opiskelijan 2

37 tulisi tutustua myös harjoittelupaikan yhteistyökumppaneiden työhön ja toimintatapoihin. Työtaitojen oppiminen ja kehittäminen Ohjaus työtehtävien suorittamisessa on tärkeää, mutta samalla on hyvä muistaa, että harjoittelun yksi perustehtävä on antaa opiskelijalle mahdollisuus itsenäiseen työskentelyyn. Opiskelijan oma-aloitteisuus on ensiarvoisen tärkeää. Työssä oppimista voi tapahtua niin myönteisten kuin kielteistenkin kokemusten kautta. Opiskelijan on hyvä joutua pohtimaan eri työmenetelmien eroja, tuloksia ja niiden tarkoituksenmukaisuutta. Ohjaajan tulisi rohkaista harjoittelijaa myös arvioimaan harjoittelupaikan työtapoja. Persoonallisuuden hyödyntäminen ja työn kehittäminen Oma persoonallisuus on työntekijän työväline, varsinkin ihmissuhdetyössä. Harjoittelun ohjaaja voi tukea opiskelijan persoonallisuuden kasvua ja kertoa myös omista havainnoistaan ja kokemuksistaan opiskelijalle ohjauskeskusteluissa. Hyvä työntekijä kehittää jatkuvasti työtapojaan, on valmis luomaan uutta ja tarkistamaan työkäytäntöjään. Nuorisotyön kehittäminen ja sen arvostuksen lisääminen riippuu suurelta osin työntekijöistä. Hyvän ammattitaidon omaava, omat kykynsä tunteva, kypsä työntekijä on nuorisotyön kehityksen edellytys. Tähän voidaan pyrkiä kiinteällä ohjauksella jo lyhyenkin harjoittelukauden aikana Ohjauksen sisältö ja toteutus Varsinkin harjoittelun alussa henkilökohtainen perehdyttäminen on tärkeää ja aikaa vaativaa. Harjoittelija tutustutetaan työpaikkaansa, työtovereihin, harjoittelupaikan yhteistyökumppaneihin ja hänelle kerrotaan harjoittelijan oikeudet ja velvollisuudet. Häiriintymätöntä keskusteluaikaa on hyvä varata kylliksi, sillä tarkoitus ei ole pelkästään työn opettaminen (vertaa tavoitteet). Jos mahdollista koko työyhteisön työntekijöiden kanssa olisi hyvä sopia, että harjoittelija voi kysymyksineen kääntyä heidän puoleensa. Välitön palaute rakentavassa hengessä on tärkeää. Opiskelija ei ole ammatillisesti valmis, joten hän on halukas kuulemaan arviointia. Ohjaajan 3