Työssä oppiminen osana liikunnan yhteiskuntatieteiden koulutusta

Transkriptio

1 Työssä oppiminen osana liikunnan yhteiskuntatieteiden koulutusta Opas työnantajalle ja harjoittelijalle Jyväskylän yliopisto Liikuntatieteellinen tiedekunta

2 Teksti: Minna Kettunen Taitto: Esa Nykänen Kuvat: pixhill.com Jyväskylän yliopisto Liikuntatieteellinen tiedekunta

3 Liikunnan yhteiskuntatieteiden koulutus Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellinen tiedekunta on alansa ainoa yliopistollinen yksikkö Suomessa. Tiedekunnan keskeiset tehtävät ovat korkean tason asiantuntijoiden kouluttaminen liikunta- ja terveyskulttuurin eri aloille yhteiskunnassa sekä liikunta- ja terveyskulttuurin tutkiminen ja kehittäminen. Liikunnan yhteiskuntatieteiden koulutus toteutetaan liikuntasuunnittelun ja -hallinnon sekä liikuntasosiologian aihealueilla. Liikunnan yhteiskuntatieteet pääaineena on mahdollista suorittaa sekä liikuntatieteiden kandidaatin tutkinto (180 opintopistettä) että liikuntatieteiden maisterin tutkinto (120 opintopistettä). Opintojen tavoitteena on kouluttaa ammattilaisia ja asiantuntijoita liikunta- ja vapaa-aikatoiminnan voimakkaasti uudistuville ammattialoille niin julkisella, kolmannella kuin yksityisellä sektorilla. Oppiaineiden yhteydessä toteutetaan opetusta ja tutkimusta esimerkiksi liikuntasosiologian, liikunta- ja vapaa-aikahallinnon, urheiluhistorian, kansalaistoiminnan, liikuntasuunnittelun, liikuntapolitiikan, liikuntajohtamisen, liikuntatalouden ja liikuntamatkailun tehtäväalueilla. 3

4 Työssä oppiminen -opintojakson tavoitteet Työssä oppiminen -opintojakso eli harjoittelu on opiskelijoiden todella hyödylliseksi kokema osa opintoja, joten motivaatio kurssin suorittamiseen on korkealla. Työssäoppimisjakso on myös liikunnan yhteiskuntatieteiden koulutuksen ja liikunta-alan työnantajien tärkeä yhteistyömuoto. Koulutussuunnittelun kannalta on merkittävää, että keskusteluyhteys liikunta-alan käytännön toimijoihin säilyy ja kontaktit opiskelijoiden tulevaisuuden työnantajiin pysyvät tiiviinä. Työssäoppimispaikan tarjoaville työnantajille jakso puolestaan antaa arvokkaan mahdollisuuden hyödyntää osaavan opiskelijan työpanos. Työssäoppimisjakson keskeisenä tavoitteena opiskelijalle ei ole vain kokemusten saaminen ja osallistuminen työelämään, vaan se oppimisprosessi, mikä näiden pohjalta muodostuu. Konkreettisia tavoitteita opiskelijalle ovat tutustuminen ja oman osaamisen kehittäminen esim. seuraavilla osa-alueilla: - Työelämässä vaadittavat taidot: yleiset ja erityiset työelämätaidot ja työelämän toiminnan yleinen hahmottaminen - Suoraan alaan liittyvät taidot - Vuorovaikutustaidot: ihmissuhde-, ryhmätyö- ja asiakaspalvelutaidot - Teoreettinen ja henkilökohtainen oppiminen: tiedon soveltaminen, tutkimus- ja projektitaidot, tiedonhaku ja tiedon käsittely - Teorian soveltaminen käytäntöön - Organisaatiotaidot: millainen organisaatio on, kuinka se toimii - Urasuunnittelu: oman osaamisen tunnistaminen, itseluottamus, urasuunnittelutaidot Työssäoppimisjakson kesto ja osallistumisen edellytykset Liikunnan yhteiskuntatieteiden koulutukseen kuuluu pakollisina opintoina kolme kuukautta käytännön työssäoppimista, joka suoritetaan yleensä maisteriopintojen aikana tai niiden lopuksi. Lisäksi kandidaatintutkinnossa on mahdollista suorittaa enintään kahden kuukauden mittainen valinnainen harjoittelu. 4

5 Työssäoppimisjakson eri osapuolten tehtävät Onnistunut työssäoppimisjakso edellyttää kaikkien kolmen osapuolen eli oppiaineen, opiskelijan ja työnantajan välistä yhteistyötä. Seuraavassa kuvataan lyhyesti eri osapuolten tehtävät. Oppiaine Työssäoppimisen yhteyshenkilö liikuntatieteellisessä tiedekunnassa on amanuenssi. Hänen tehtävänään on auttaa opiskelijaa löytämään omaan osaamiseen soveltuva harjoittelupaikka. Amanuenssi huolehtii työssäoppimisjakson käytännön järjestelyistä, tukipäätösten valmistelusta ja yhteydenpidosta työnantajiin. Harjoitteluhakemukset, - suunnitelmat ja -raportit palautetaan amanuenssille. Opiskelija Opiskelijan tehtävänä on pohtia, millaista osaamista hän haluaa kehittää ja minkälainen työympäristö tukisi tätä pyrkimystä. Opiskelijan tulee suunnitella työssäoppimisjaksojen sijoittaminen omaan opiskelukalenteriinsa ja huolehtia harjoittelutuen hakemisesta ajallaan. Myönteisen tukipäätöksen saatuaan opiskelijan vastuulla on sopia yhdessä työnantajan kanssa työssäoppimisjakson käytännön toteutuksesta kuten ajankohdasta, palkasta ja työtehtävien sisällöstä. Opiskelija vahvistaa harjoittelutuen vastaanottamisen mennessä. Työnantaja Työnantajan tehtävänä on varmistaa, että harjoittelijan työtehtävät ovat luonteeltaan hallinnollis-organisatorisia tai tutkimuksellisiin tehtäviin liittyviä, jolloin harjoittelu vastaa sisällöiltään koulutusta. Opiskelija on työsuhteessa työnantajaan harjoittelunsa ajan, joten työnantaja vastaa harjoittelujakson yksityiskohdista työsopimuslain ja muiden työnantajan velvollisuuksien mukaisesti. Työsopimuksen myötä opiskelija mm. kuuluu työnantajan vakuutuspiiriin. Työnantaja nimeää harjoittelijalle ohjaajan, jonka tehtävänä on tutustuttaa opiskelija työtehtäviin ja työpaikan toimintatapoihin sekä ohjata opiskelijaa tarpeen mukaan koko työssäoppimisjakson ajan. 5

6 Työssäoppimisjakson eteneminen Ennen jaksoa - Liikunnan yhteiskuntatieteiden amanuenssi kartoittaa harjoittelun yhteistyötahoja. - Opiskelija ilmoittautuu kurssille LYTS013 Työssä oppiminen, osallistuu infoseminaariin ja hakee harjoittelutukea sekä halutessaan harjoittelupaikkaa työssäoppimisjaksoa edeltävän vuoden lopulla. - Alustava tukipäätös tehdään vuoden lopussa tiedekunnassa. - Saatuaan alustavassa tukijaossa myönteisen päätöksen opiskelija ottaa yhteyttä harjoittelupaikkaan ja sopii työnantajan kanssa harjoittelun ajankohdasta, palkasta ja muista yksityiskohdista. - Opiskelija vahvistaa harjoittelupaikkansa ja tuen vastaanottamisen mennessä amanuenssille. - Opiskelija kirjoittaa harjoittelusuunnitelman ja palauttaa sen amanuenssille. - Opiskelija toimittaa laitokselle allekirjoitetun harjoittelusopimuksen ja kopion työsopimuksestaan. Jakson aikana - Työpaikalla työnantajan nimeämä ohjaaja tutustuttaa opiskelijan työtehtäviin ja työpaikan toimintatapoihin sekä ohjaa opiskelijaa tarpeen mukaan tämän työtehtävissä. - Opiskelija pitää oppimispäiväkirjaa tekemistään työtehtävistä. - Työnantaja maksaa opiskelijalle palkan koko harjoitteluajalta. Jakson jälkeen - Opiskelija kirjoittaa raportin työssäoppimisjaksosta. - Työnantaja voi laskuttaa sopimuksessa määritellyn harjoittelutuen liikuntatieteellisestä tiedekunnasta. Tuki on laskutettava viimeistään harjoitteluvuoden marraskuussa. - Opiskelija osallistuu laitoksella pidettävään palauteseminaariin. - Opintopisteet myönnetään, kun raportti on hyväksytty. 6

7 Käytännön järjestelyt Harjoittelusopimus ja työsopimus Harjoittelusopimus on tiedekunnan, opiskelijan ja työnantajan välinen sopimus. Harjoittelutuen kannalta sopimus on välttämätön, sillä työnantaja voi laskuttaa tiedekunnasta harjoittelutuen vain tätä sopimusta vastaan. Sopimuksessa määritellään harjoittelujakson pituus, harjoittelutuen määrä ja työtehtävät pääpiirteittäin. Sopimusta tehdään kolme samansisältöistä kappaletta, yksi tiedekunnalle, yksi opiskelijalle ja yksi työnantajalle. Sopimus tehdään yliopiston Korppi-järjestelmässä: Opiskelija on työsuhteessa työnantajaan (ei tiedekuntaan) harjoittelujaksonsa ajan. Työnantajan tulee siis tehdä harjoittelijan kanssa kirjallinen työsopimus. Harjoittelun päätyttyä työnantaja antaa harjoittelijalle työtodistuksen. 7

8 Palkka ja harjoittelutuki Työnantaja ja harjoittelija sopivat keskenään harjoitteluajan palkan. Jyväskylän yliopisto suosittelee työharjoittelijan palkaksi /kk opintojen vaiheesta riippuen. Mikään ei kuitenkaan estä työnantajaa ja harjoittelijaa sopimasta muunsuuruisesta korvauksesta. Liikunnan yhteiskuntatieteiden opiskelijan työpanos koetaan usein arvokkaaksi lisäksi työpaikalla ja tämä näkyy ilahduttavan usein myös harjoitteluajan palkassa. Varmistaakseen opiskelijoidensa sijoittumisen hyville harjoittelupaikoille maksaa liikuntatieteellinen tiedekunta opiskelijoille harjoittelutukea. Tuki maksetaan suoraan työnantajalle. Harjoittelutukea myönnetään vain pakolliseen harjoitteluun. Harjoittelutuen suuruus on 1500 /3 kk harjoittelujakso, eikä tämä summa ole riippuvainen varsinaisesta harjoittelupalkasta. Työnantaja vastaa myös kaikista työnantajakuluista. Harjoittelutuen maksaminen toimii käytännössä siten, että työnantaja maksaa ensin harjoittelijalle heidän sopimansa palkan koko harjoitteluajalta ja laskuttaa harjoittelujakson päätyttyä tuen liikuntatieteelliseltä tiedekunnalta. Tuen maksamisen edellytyksenä on, että harjoittelusopimus on asianmukaisella tavalla allekirjoitettu. Laskutusosoite, kuten myös harjoittelutuen kokonaissumma mainitaan harjoittelusopimuksessa. Työnantajan tulee laskuttaa tuki viimeistään harjoitteluvuoden marraskuussa. 8

9 Harjoitteluun hakeminen Opiskelijan tulee hakea harjoitteluun edellisen vuoden lopussa määrättynä hakuaikana. Opiskelija hakee ensisijaisesti harjoittelutukea, mutta samassa haussa hän voi hakea myös harjoittelupaikkaa oppiaineen yhteistyötahoilta. Nämä paikat ovat vuosittain olleet hyvin suosittuja. Opiskelijan on kuitenkin mahdollista halutessaan hakea vain tukea ja etsiä harjoittelupaikka itse. Itse hankitut harjoittelupaikat vaativat aina laitoksen amanuenssin hyväksynnän. Lopullisesti opiskelijan sijoittuminen tiettyyn työpaikkaan varmistuu aina opiskelijan ja työnantajan keskinäisellä päätöksellä. Yleensä tätä edeltää hakuprosessi, mihin opiskelijan kannattaa valmistautua päivittämällä työhakuasiakirjansa (etenkin CV). Valinnaiseen harjoitteluun ei tarvitse hakea harjoittelutukihaussa, mutta harjoittelupaikan ja työtehtävien sopivuudesta liikunnan yhteiskuntatieteiden harjoitteluksi tulee sopia amanuenssin kanssa etukäteen. 9

10 Harjoittelusuunnitelma Harjoittelun varmistuessa opiskelija sopii työnantajan kanssa työssäoppimisjakson tarkan ajankohdan, ohjaajan, suunnitellut työtehtävät ja palkan. Nämä kirjataan harjoittelusopimukseen. Lisäksi kannattaa selvittää työpaikkakohtaiset käytännöt kuten työpiste, ruokailut jne. Kun työtehtävät on pääpiirteissään kartoitettu, opiskelija kirjoittaa harjoittelusuunnitelman, jossa hän kertoo tarkemmin omista oppimistavoitteistaan jaksolle. Suunnitelma palautetaan amanuenssille viimeistään harjoittelusopimuksen palauttamisen yhteydessä. 10

11 Raportti Työssäoppimisjakson jälkeen opiskelija kirjoittaa raportin, jossa kuvataan omaa suoriutumista osaamisnäkökulmasta sekä kerrotaan työpaikasta ja suoritetuista työtehtävistä. Raportin vähimmäispituus on 5 sivua ja siinä käsitellään seuraavia aiheita: - Yleistä: organisaation kuvaus, arviointi paikan soveltuvuudesta LYT:n harjoittelupaikaksi ja esimerkkejä maisterille sopivista työtehtävistä ja niiden vaatimasta osaamisesta. (max. 1 s.) - Harjoittelutehtävät: omien työtehtävien kuvaus. (max. 2 s.) - Henkilökohtainen arvio: pohdinta omasta työssä suoriutumisesta, harjoittelujakson aikana opituista asioista ja tavoitteiden toteutumisesta. Tässä osassa kannattaa käsitellä aiemmin esitettyjä oppimistavoitteita, joiden mukaan tavoitteena oli oppia mm.: o suoraan alaan liittyviä taitoja o tutkimus- ja projektitaitoja o tiedonhakua ja käsittelyä o vuorovaikutus- ja ryhmätyötaitoja o soveltamaan teoriaa käytäntöön. Harjoittelijan kannattaa pitää koko työssäoppimisjakson ajan päiväkirjaa työtehtävistään ja muista kokemuksistaan. Opintopisteet saa raportin palauttamisen jälkeen. Valinnainen harjoittelu Aineopintotasoisen valinnaisen harjoittelun opiskelija voi suorittaa joustavasti opintovaiheensa mukaan. Valinnaiseen harjoitteluun ei tarvitse erikseen hakea, mutta harjoittelupaikan ja työtehtävien sopivuus LYT:n harjoitteluksi tulee etukäteen varmistaa amanuenssilta. Valinnaisen harjoittelujakson pituus on 3-8 viikkoa ja siitä myönnetään 4-10 opintopistettä. Valinnaista harjoittelua koskevat pääsääntöisesti samat ohjeet kuin pakollista, eli jaksolle tehdään harjoittelusopimus ja kirjoitetaan harjoittelusuunnitelma ja -raportti. Valinnaista harjoittelua suorittavien tulee ilmoittautua Korpissa kurssille LYTA015 Työssä oppiminen. Kansainvälinen harjoittelu Sekä pakollinen että valinnainen harjoittelu on mahdollista suorittaa myös ulkomailla. Tällöin opiskelijan on itse hankittava harjoittelupaikka. Harjoitteluun on mahdollista käyttää tiedekunnan harjoittelutukea, mutta ensisijainen suositus on hakea Erasmus-harjoittelutukea tai yliopiston matkaapurahaa. Lisätietoja löytyy yliopiston kansainvälisten palvelujen nettisivuilta. 11

12 Opiskelijan muistilista 1. Suunnittele työssäoppimisjaksojen sijoittuminen opintojesi aikatauluun (henkilökohtainen opintosuunnitelma). 2. Osallistu LYTS013 Työssä oppiminen kurssiin liittyvään seminaariin ja hae harjoitteluun edellisen vuoden marraskuussa. 3. Saatuasi myönteisen tukipäätöksen ota yhteyttä työnantajaan, jonka kanssa sovit harjoittelun yksityiskohdista (ajankohta, ohjaaja, palkka, työtehtävät). 4. Kirjoita harjoittelusuunnitelma ja palauta se amanuenssille. 5. Työssäoppimisjakson alkaessa varmista, että harjoittelusopimus ja työsopimus on allekirjoitettu ja palautettu tiedekuntaan. 6. Pidä työssäoppimisjakson ajan päiväkirjaa tekemistäsi tehtävistä ja muista huomioista. 7. Kirjoita työssäoppimisjakson jälkeen raportti ja palauta se amanuenssille. Kurssin opintopisteet kirjautuvat raportin palauttamisen jälkeen. 8. Osallistu LYTS013-kurssin palauteseminaariin. Työssä oppiminen -jakson yhteyshenkilö liikuntatieteellisessä tiedekunnassa: Amanuenssi Minna Kettunen Liikuntatieteellinen tiedekunta PL 35 (L) Jyväskylän yliopisto puh: s-posti: 12 Harjoittelutuen laskutus: Verkkolaskuosoite/OVT-tunnus: Välittäjätunnus (OpusCapita Group Oy): Laskuun merkitään opiskelijan nimi ja tieto, että kyse on liikunnan yhteiskuntatieteiden harjoittelutuesta.