Ajankohtaista aamu- ja iltapäivätoiminnasta sekä koulun kerhotoiminnasta. Varkaus Pia Kola-Torvinen Opetushallitus

Transkriptio

1 Ajankohtaista aamu- ja iltapäivätoiminnasta sekä koulun kerhotoiminnasta Varkaus Pia Kola-Torvinen Opetushallitus

2 Aikataulu Klo Tervetulokahvit Klo Tilaisuuden avaus Aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä kerhotoiminnan ajankohtaiskatsaus TAUKO Aamu- ja iltapäivätoiminnan ja kerhotoiminnan kuulumiset sekä toiminnan kehittäminen yhdessä Alueellisten kehittämisverkostojen yhteyshenkilöt alustavat Keskustellaan toiminnan kehittämisestä ja vaihdetaan hyviä ideoita Tilaisuus päättyy klo /05/2017 Opetushallitus 2

3 21. vuosisadan oppimisen taidot Yhteistyö Tiedon rakentaminen ja kriittinen ajattelu ICT Ongelmanratkaisu ja innovaatio Itsesäätelytaidot kyky säädellä tunteita ja käyttäytymistä OPPIMINEN ON KAIKKIALLA

4 Perusopetuksen tavoitteet ja laaja-alainen osaaminen Laaja-alaisten osaamisten kehittymistä tukevat muun muassa: Lasten kokemusmaailman huomioiminen ja laajentaminen Vuorovaikutuksen ja tiedonrakentelun tukeminen Lasten itsesäätelytaitojen tukeminen Tutkiva ja projektiluonteinen oppiminen Yhteistoiminnallisen ja yksilöllistetyn oppimisen tukeminen Oppimisen laajentaminen luokkahuoneen ulkopuolelle Digitaalisuus opetuksessa ja oppimisessa

5 Toimintakulttuuri edistää oppimista, osaamista, hyvinvointia ja kestävää elämäntapaa Irrottaudutaan istuvasta elämäntavasta Fyysinen aktiivisuus edistää oppimista Pedagoginen ja jaettu johtajuus Virheistä oppiminen, työhön syventyminen, ponnisteleminen, loppuun saattaminen Oppiva yhteisö Kehittyy dialogin avulla Oppimiseen ja yrittämiseen kannustaminen Palautteen ja tiedon hyödyntäminen Yhdessä tekeminen, toisilta oppiminen, osallisuus

6 Oppiminen on kaikkialla. Miten oppilaat kokevat oppimisen? Lähde: Oppilaan osallisuus oppimiseen -kartoitus, Opetushallitus 2014

7 Jokaiselle lapselle ja nuorelle mahdollisuus harrastaa -työryhmä Jokaiselle lapselle ja nuorelle voidaan taata mieleinen harrastus lisäämällä toimijoiden yhteistyötä erityisesti koulupäivän yhteydessä järjestettävässä harrastustoiminnassa, ottamalla käyttöön saavutettavuutta parantavia malleja ja menetelmiä sekä luomalla harrastustoimintaan uusia innovatiivisia tapoja tavoittaa ja osallistaa lapset ja nuoret.

8 Taustoja Hyvinvointiprofiili osoittaa selvästi, että lapset ja nuoret eivät koe, että koulussa saisi harrastaa asioita, jotka heitä kiinnostavat Kouluterveyskysely 2015 Harrastamisen aloittamisen voidaan sanoa olevan haastellisempaa eri vähemmistöille Nuorista noin puolet toivoi asuinalueelle enemmän nuorille suunnattua kiinnostavaa vapaa-ajan toimintaa 34% peruskoululaisista koki sopivien harrastuspaikkojen sijaitsevan liian kaukana 16/05/2017 Opetushallitus 8

9 Ajankäyttötutkimus /05/2017 Opetushallitus 9

10 Koululaiskysely 2016 Tyttöjä kiinnostivat eniten valokuvaus, tanssi, musiikki, kuvataide, kädentaidot, sirkus ja teatteri; poikia taas media- ja videotaide, parkour, elokuva- ja animaatio, sarjakuva, musiikki, valokuvaus ja historia. Liikuntalajeista tyttöjä kiinnostivat voimistelu (ml. tanssi, jumppa ja cheerleading), ratsastus, uinti, kuntosalilla käyminen ja lumilajit. Poikien suosikkeja olivat jäälajit (jääkiekko ja luistelu), ulkopalloilulajit (jalkapallo ja pesäpallo), sisäpalloilulajit (sähly, koripallo ja lentopallo), uinti, parkour (ml. skeittaus ja scoottaus) sekä kuntosali. 16/05/2017 Opetushallitus 10

11 Työryhmän keskeiset havainnot ja toimenpideehdotukset Työryhmä ehdottaa seuraavia toimenpiteitä: lasten ja nuorten osallisuuden ja kuulemisen lisääminen harrastamistoiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa, Harrastustoiminnan järjestäjien ja koulujen yhteistyön vahvistaminen, harrastamisen osaamiskeskuksen perustaminen ja uusien innovaatioiden käyttäminen harrastustoiminnan saavutettavuuden parantamiseksi. 16/05/2017 Opetushallitus 11

12 Osallisuus ja lasten/nuorten kuuleminen Harrastusten rahoittajien, vastuuorganisaatioiden ja ohjaajien tulee nykyistä paremmin huomioida lasten ja nuorten harrastustoiveet, joihin kuuluvat harrastuksen sisältö, määrä ja harrastusten ajoittuminen lapsen ja nuoren päivässä. Lasten ja nuorten kuulemista ja osallistamista tulee nykyistä selkeämmin (kuten tarjoamalla siihen välineitä) edistää avustustenjaossa valtioja kuntatasolla. 16/05/2017 Opetushallitus 12

13 Olemassa olevan tiedon hyödyntäminen ja kyselyt Koululaiskysely vakiinnutettaisiin valtion rahoituksella koululaisten kuulemisen välineenä. Lapsia ja nuoria koskevien erilaisten kyselytutkimuksien (mm. THL:n kouluterveyskysely, Valtion nuorisoneuvoston ja Nuorisotutkimusseuran Lasten ja nuorten vapaa-aikatutkimus ja Nuorisobarometri, Tilastokeskuksen ajankäyttötutkimus ja Opetushallituksen ja Tampereen yliopiston Hyvinvointiprofiili) tulisi täydentää ja tukea toisiaan, jotta olisi mahdollista muodostaa nykyistä tarkempi kokonaiskuva maamme lasten ja nuorten hyvinvoinnista, näkemyksistä ja elämän haasteista. 16/05/2017 Opetushallitus 13

14 Tilat ja yhteistyö Kannustetaan kuntia kartoittamaan harrastustoiminnalle sopivat tilat sekä mahdollisuuksien mukaan tarjoamaan tiloja veloituksetta lasten ja nuorten sekä aikuinen-lapsi harrastustoimintaan. Harrastustoiminta kouluissa järjestettäisiin kunnan opetus-, sivistys- kulttuuri-, nuoriso-, vapaa-ajantoimen, kolmannen sektorin ja seurakuntien yhteistyöllä. Koulu yhteisönä ja rakennuksena toimisi alustana, platformina, erilaisten lasten ja nuorten yhdenvertaisuutta, tasa-arvoa, hyvinvointia, kasvua ja elinoloja parantavien toimijoiden työn mahdollistajana, unohtamatta lasten ja nuorten omaa roolia toimijuuden keskiössä. Tällainen poikkihallinnollinen yhteistyö lisää harrastusten määrää ja mahdollisuuksia. 16/05/2017 Opetushallitus 14

15 Aamu- ja iltapäivätoiminta Aamu- ja iltapäivätoimintaan osallistuvilla lapsilla tulisi olla mahdollisuus osallistua myös koulun tiloissa järjestettävään harrastustoimintaan. Aamu- ja iltapäivätoiminnan, koulupäivän aikainen harrastustoiminta sekä koulupäivän rakenteen kehittäminen huomioitaisiin osana Peruskoulufoorumin toimintaa. Opetushallitus kartoittaa vuoden 2017 aikana aamu- ja iltapäivätoiminnan tilaa sekä sen kehittämistarpeita ja hyviä käytäntöjä. Tämän lisäksi aamu- ja iltapäivätoiminnan perusteita tulisi uudistaa vastaamaan uutta perusopetuksen opetussuunnitelman perusteidenlinjauksia. 16/05/2017 Opetushallitus 15

16 Koulukuljetusoppilaat Koulukuljetusoppilaiden harrastamismahdollisuuksiin pitää koulun ja kunnan toimesta kiinnittää erityistä huomiota. Koulupäivän yhteydessä järjestettävään harrastamiseen tai sen odottamiseen liittyvää aikaa ei kuitenkaan voida lukea perusopetuslaissa mainittuun koulumatkaan käytettyyn aikaan. Työryhmä kannustaa kuntia selvittämään poikkihallinnollisesti ja lapsi- ja nuorilähtöisesti miten koulukuljetukset ja harrastukset voidaan yhteensovittaa. 16/05/2017 Opetushallitus 16

17 Valtionavustukset Opetus- ja kulttuuriministeriön näkökulmasta eri avustusmuotojen kokoaminen yhteisen tavoitteen ja kriteeristön alle edistäisi harrastamiseen liittyvien valtionavustusten koordinointia, vaikuttavuuden mittaamista ja tasaisempaa alueellista jakautumista. huomioon vähävaraisten perheiden lasten ja nuorten mahdollisuus osallistua tasavertaisesti harrastustoimintaan esimerkiksi vapautuksella tai kevennyksellä osallistumismaksusta avustusehdoissa tulee olla kriteerit, jolla lisätään höntsäharrastamista 16/05/2017 Opetushallitus 17

18 Työryhmä kannustaa seuraavien uusien innovaatioiden luomiseen Lapsille ja nuorille luodaan uusi sovellus, jonka avulla kerätään dataa, jolla voidaan tunnistaa lasten ja nuorten harrastusmahdollisuuksien tarve sekä toiveet. Yhden valtakunnallisen nuorisoalan osaamiskeskuksen tehtäväksi määritellään harrastamisen tiedontuotannon kehittäminen, tiedon analysointi, valtion, kuntien, seurakuntien, yhdistysten ja järjestöjen käyttöön ja tuottaa tapoja todentaa harrastustoiminnan vaikuttavuutta. Nuoret ehdottivat työryhmälle jokavuotista Harrastusviikkoa. Harrastusviikkona on mahdollisuus kokeilla taiteen, kulttuurin, tieteen, liikunnan ja muiden alojen harrastustoimintaa. 16/05/2017 Opetushallitus 18

19 Perusopetuslaki 628/ Opetuksen tavoitteet Opetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan jäsenyyteen sekä antaa heille elämässä tarpeellisia tietoja ja taitoja. Opetuksen tulee edistää sivistystä ja tasaarvoisuutta yhteiskunnassa sekä oppilaiden edellytyksiä osallistua koulutukseen ja muutoin kehittää itseään elämänsä aikana. 16/05/2017 Opetushallitus 19

20 Koulun sisäinen yhteistyö ja yhteistyö muiden tahojen kanssa Eheän oppimispolun varmistamiseksi koulu toimii yhteistyössä varhaiskasvatuksen, esiopetuksen sekä lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten kanssa. Hyvä yhteistyö kerho- sekä aamu- ja iltapäivätoiminnan kanssa edistää oppilaiden hyvinvointia. Yhteistyö nuoriso-, kirjasto-, liikunta- ja kulttuuritoimen, poliisin sekä seurakuntien, järjestöjen, yritysten ja muiden lähiympäristön toimijoiden kuten luontokoulujen, museoiden ja nuorisokeskusten kanssa lisää oppimisympäristöjen monipuolisuutta ja tukee koulun kasvatustehtävää. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014

21 Oppituntien ulkopuolinen toiminta kouluissa Lähtökohdat Tehtävä Tavoitteet Aamu- ja iltapäivätoiminta koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta on tarkoitettu 1. ja 2. vuosiluokan oppilaille sekä muiden vuosiluokkien erityisopetukseen otetuille tai siirretyille oppilaille. tukee koulun perustehtävää toimintaa toteutetaan perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan perusteiden 2011 mukaan Koulun kerhotoiminta koulun kerhotoiminta on koulun työsuunnitelmassa määriteltyä, vuosiluokan oppilaalle vapaaehtoista, perusopetusta tukevaa, oppituntien ulkopuolista toimintaa. osa maksutonta perusopetusta koulun kasvatukselliset, opetukselliset ja ohjaukselliset tavoitteet tuetaan oppilaan päivän kokonaisuutta lapsen kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edistäminen toteuttaa lapsen oikeutta vapaa-aikaan, leikkiin ja kulttuuriin sekä tarjoaa lapselle huolenpitoa ennen ja jälkeen koulupäivän vanhempien ollessa työssä tukea oppilaiden monipuolista kasvua ja kehitystä lisätä harrastuneisuutta sekä tuottaa yhdessä tekemisen, osaamisen, onnistumisen ja ilon kokemuksia Liikkuva koulu Muu koulun tiloissa tapahtuva harrastustoiminta toiminta on suunnitelmallista ja sisällöltään monipuolista lapsen kasvua ja kehitystä tukevaa toimintaa suunnitellaan ja kehitetään yhteistyössä koulun, kodin ja lasten kanssa ennaltaehkäistä syrjäytymistä ja lisätä osallisuutta tarjota lapsille monipuoliset mahdollisuudet osallistua ohjattuun ja virkistävään toimintaan mahdollisuuksia tutustua erilaisiin harrastuksiin tilaisuuksia koulussa opitun soveltamiseen, luovaan toimintaan ja monimuotoiseen vuorovaikutukseen aikuisten ja toisten oppilaiden kanssa oppilaiden osallisuuden ja vaikutusmahdollisuuksien lisääminen vahvistaa myös kodin ja koulun kasvatusyhteistyötä sekä yhteistyoẗa ympäröivän yhteiskunnan kanssa

22 Koulun kerhotoiminta

23 Yhteenvetoa vuoden 2015 ja 2016 kerhotoiminnan kehittämisen valtionavustushausta Opetuksen järjestäjiä Kunnat Yksityiset Avustus yht Avustusta haettiin yht Opettajat 67% 65% Muu hlökunta 15% 14% Kolmas sektori 21% 21%

24 Koulun kerhotoimintaan osallistuvien koulujen määrä vuosina Opetuksen järjestäjien Ilmoittamat tiedot Kerhojen määrät Akselin otsikko Koulujen määrä (tilastokeskus) Mukana olevat koulut

25 Koulun kerhotoiminnassa mukana olevat oppilaat Oppilasmäärät (tilastokeskus) Ala-asteen oppilaat Yläasteen oppilaat Oppilaat yht

26 Yhteenvetoa vuoden 2017 kerhotoiminnan kehittämisen valtionavustushausta Haun painopisteet: mahdollisuus tutustua erilaisiin harrastuksiin koulussa opitun soveltaminen, luova toiminta ja monimuotoinen vuorovaikutus suunnataan vähän harrastaville luokkalaisille alueille, joissa on tarjolla vähän harrastetoimintaa lapsille ja nuorille

27 Aamu- ja iltapäivätoiminta

28 Aamu- ja iltapäivätoiminta ( ) Aamu- ja iltapäivätoiminnassa lapsia noin , edell. vuosi noin Perusopetuslain mukainen tuntimäärä (keskimäärin 3 tai 4 tuntia/päivä) on (ed. vuosi ) tuntia vuodessa Ohjaustuntien lukumäärä yhteensä (ed. vuosi ) tuntia vuodessa Ohjaustunteja toteutettiin: 1. omana toimintana 58 % 2. ostopalveluna 4 % 3. avustettuna toimintana 38%

29 Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta lasta lasta lasta lasta lasta lasta lasta 1.lk (50,9%) (53%) (54,1%) (54,7%) (54,6%) (55,2%) (54,5%) 2.lk (27,9%) (28.4%) (29.6%) (30%) (29,4%) (29,2%) (26,8%) Erityistä tukea tarvitsevat opp (4,7%) 1908 (5,3%) (6.0%) (6,4%) (6,8%) (6,8%) (6,1%) Yhteensä 30,8 % 32,4% 33,9 % 34,8 % 34,6% 34,8% 33,4% Kustannukset keskimäärin /oppilas (2015) Valtionosuusperuste on 26 / ohjaustunti

30 Aamu- ja iltapäivätoiminta Aamu- ja iltapäivätoiminnan asiakasmaksujen muutos voimaan alkaen KARVIn kysely aamu- ja iltapäivätoiminnan tilasta kunnissa

31 Yhteenvetoa: APIP- toiminnan haasteet Toiminnan puitteet APIP-toiminta käytännössä Vähenevä lapsimäärä Toimitilat Ohjaajien pätevyys ja riittävä määrä Isot lapsiryhmät Yhteistyö ja tiedonkulku koulun ja kodin kanssa Vanhemmuus -kumppanuus vanhempien kanssa Tulevat mahdolliset kuntaliitokset Taloudelliset resurssit Merkittävimmät haasteet virkamiesten mielestä Erityistä tukea tarvitsevat oppilaat ryhmissä Merkittävin haaste koordinaattoreiden mielestä

32 Kiinnostavia linkkejä Yhdenvertaisista mahdollisuuksista harrastaa - painopisteenä harrastamisen hinta -työryhmän loppuraportti ja esitykset: Valtakunnallinen koululaiskysely / hallituksen kärkihanke: pdf Nuorisobarometrin tulokset 2015: Innostava koulupäivä: Ehdotus lastenkulttuuripoliittiseksi ohjelmaksi :

33 Ryhmätyökysymykset Miten uusi OPS linkittyy aamu-ja iltapäivätoimintaan sekä koulun kerhotoimintaan? Aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan hyvät käytännöt ja kehittämisen tarpeet? 16/05/2017 Opetushallitus 33

34 16/05/2017 Opetushallitus 34

35 16/05/2017 Opetushallitus 35

36 16/05/2017 Opetushallitus 36