Aamu- ja iltapäivätoiminta oppilaan hyvinvoinnin tukena

Transkriptio

1 KT, projektipäällikkö Leevi Launonen: Aamu- ja iltapäivätoiminta oppilaan hyvinvoinnin tukena Hyvä alku messut

2 Aamu- ja iltapäivätoiminnan yhteiskunnallista taustaa Koululaisten iltapäivähoidon ja koulujen kerhotoiminnan vähentyminen 1990-luvulla Lasten valvomaton ajankäyttö ja yksinolon ongelmat Harrastusten ajoittuminen iltaan Vapaa-ajan käytön eriytyminen ja syrjäytymiskehitys Iltapäivätoiminnan viriäminen kunnissa 1990-luvulla OPM:n kerhotyöryhmän muistio 1998 OECD:n maaraportin huomautus Suomelle v OPM:n työryhmän raportti aamu- ja iltapäivätoiminnan erilaisista vaihtoehdoista 2002 Sitran kokonaiskoulupäivä-projekti (JY) Koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa koskevat lakimuutokset 2003 => voimaan

3 Aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestämistä ohjaavat säädökset Perusopetuslaki Laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta (valtionosuus) Laki lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä Valtioneuvoston asetus opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista Laki julkisista hankinnoista Kuntalaki Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan perusteet (Opetushallitus )

4 Aamu- ja iltapäivätoimintaa koskevan lakiuudistuksen tavoitteena selkeyttää toiminnan koordinointia ja työnjakoa luoda kestävä perusta rahoitukselle luoda edellytykset toiminnan suunnitelmalliselle ja laadukkaalle kehittämiselle täsmentää toiminnan tavoitteita ja sisältöä

5 Lain mukaan aamu- ja iltapäivätoiminnan tavoitteena tukea kodin ja koulun kasvatustyötä tukea lapsen tunne-elämän kehitystä ja eettistä kasvua edistää lasten hyvinvointia ja tasa-arvoisuutta yhteiskunnassa ennaltaehkäistä syrjäytymistä lisätä osallisuutta

6 Aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun kannalta ratkaisevaa toiminnan kuntakohtainen organisointi ja toimintasuunnitelma kiinteä yhteys koulun toimintaan => eheytetty koulupäivä, joka sisältää oppitunnit, levon, hoivatyyppisen toiminnan ja harrastukset yhteistyö perheiden kanssa

7 Valtakunnallinen tilanne syksyllä kuntaa mukana (70 ei ole aloittanut) toimintaan osallistuu v noin lasta 1. lk oppilaita 58 % (ikäluokasta 47 %) 2. lk oppilaita 34 % (ikäluokasta 27 %) Erityisopetukseen siirrettyjä oppilaita 8 % (kaikista 33 %) Kuntien perimät maksut euroon / kk Valtionosuus keskimäärin 235 / lapsi Yksikköhinta 20 / ohjaustunti Valtionosuus v yhteensä 20 milj. euroa Valtionosuus vuodelle 2005 (ehdotus) 44,8 milj. euroa

8 Sitran rahoittama kokonaiskoulupäiväprojekti osana valtakunnallista MUKAVAhanketta ( koulupäivän rakenteen uudistaminen aamu- ja iltapäivätoiminta osaksi koulupäivää koulukeskeisyys: koulun kautta tarjottu harrastusja kerhotoiminta rehtorin rooli laadun valvojana ja henkilöstön rekrytoijana

9 Miksi aamu- ja iltapäivätoiminta kannattaa järjestää koulun yhteydessä? tilat ovat valmiina olemassa lasten ei tarvitse liikkua paikasta toiseen, mikä lisää turvallisuutta mahdollisuus järkevään henkilöstön rekrytointiin (mm. koulunkäyntiavustajat) ja pitkäaikaisiin ohjaajasuhteisiin lasten hyvä tunteminen ja tiedonkulku mahdollisuus hyödyntää aamu- ja iltapäivätoimintaa kiinteänä osana oppilaiden kokonaisvaltaisen kasvun tukemista (esim. erityistuen tarpeessa olevat ja maahanmuuttajat)

10 hoivatyyppiseen aamu- ja iltapäivätoimintaan on mahdollista liittää ohjattua kerho- ja harrastustoimintaa => pohjan luominen hyville vapaa-ajanviettotavoille harrastukset osaksi koulupäivää => ilta-aikaa vapautuu perheen yhdessäoloon koulupäivän huokoistamisen ja eheyttämisen tarve lapsen hyvinvoinnin näkökulmasta rehtori vastaa henkilöstön rekrytoinnista ja valvoo toiminnan laatua ei tarvita raskasta hallintoa

11 EHEYTETTY KOULUPÄIVÄ AAMUTOIMINTA OPPITUNNIT 8.30 lounastauko (45 60 min) ILTAPÄIVÄ- TOIMINTA + KERHOT

12 Koulukeskeisen aamu- ja iltapäivätoiminnan mallit: 1. Henkilökuntamalli 2. Verkostomalli 3. Palveluntuottajamalli

13 Koulun järjestämä toiminta koulunkäyntiavustajat nuoriso- ja vapaa-ajan ohjaajat yhteisöpedagogit, kouluohjaajat + opettajat (kerhotoiminta)

14 Verkoston järjestämä toiminta YHDISTYKSET URHEILUSEURAT 4H JÄRJESTÖT KOULU SRK MLL

15 Palveluntuottajan järjestämä toiminta KOULU PALVELUN- TUOTTAJA

16 Prosessi kohti kasvatuskumppanuutta TUTUSTUMINEN VERKOSTOITUMINEN KUMPPANUUS TURVALLISUUS KUULLUKSI TULEMINEN OSALLISUUS KOHTAAMINEN KESKUSTELU TAVOITTEELLISUUS TOIMINTATAVOISTA SOPIMINEN OSALLISUUDEN TUKEMINEN YHTEISET TAVOITTEET TOIMINTA- SUUNNITELMA TYÖN JAKO VASTUU YHTEIS- TYÖSTÄ LUOTTAMUKSEN JA SOSIAALISEN PÄÄOMAN KASVU Aila Koistinen & Leevi Launonen

17 Koulu ja sosiaalinen pääoma Robert D. Putnam: sosiaalinen pääoma 1) yhteisöllisyys 2) luottamus 3) arvot ja normit

18 KOULUN VERKOTTUMINEN LÄHIYHTEISÖÖN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI OPETUSTOIMI KODIT NUORISOTYÖ JÄRJESTÖT POLIISI ASUKAS- YHDISTYS KOULU LÄHIKAUPPA NEUVOLA YRITYKSET PÄIVÄKOTI URHEILUSEURAT SEURAKUNTA

19 HYVINVOINNIN YHTEISKUNNALLISET EHDOT sosiaalinen pääoma / kasvatus aamu- ja iltapäivätoiminta talous politiikka