Mäntsälän maankäytön visio Vaihtoehtoisten rakennemallien vaikutusten arviointi
|
|
- Martta Lahtinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Mäntsälän maankäytön visio 2040 Vaihtoehtoisten rakennemallien vaikutusten arviointi 1
2 Sisällysluettelo 1 Skenaariokuvaukset Kaikilla mausteilla Pikkukaupunki Nykymalliin Vaikutusten arviointi Havaintoja rakennemallivaihtoehdoista Liikenne ja liikkuminen Yleisiä huomioita liikenteestä ja liikkumisesta Suositukset tavoitemallille liikenteen ja liikkumisen näkökulmasta Elinkeinoelämän toimintaedellytykset Yleisiä huomioita elinkeinoelämän toimintaedellytyksistä Suositukset tavoitemallille elinkeinoelämän toimintaedellytysten näkökulmasta Kuntataloudelliset kustannukset Yleisiä huomioita kuntataloudesta Tarkastelukokonaisuus Rakennemallien kuntataloudelliset erot Mallien vahvuuksia ja heikkouksia kuntatalouden näkökulmasta Suositukset tavoitemallin laatimiseksi kuntataloudellisten kustannusten näkökulmasta Ilmastovaikutukset Yleisiä huomioita ilmastovaikutuksista Rakentamisen, rakennusten ja asumisen kasvihuonepäästöt Asuinrakennusten energiatehokkuus ja energiantuotanto Mallien vahvuuksia ja heikkouksia ilmastovaikutusten näkökulmasta Suositukset tavoitemallin laatimiseksi ilmastovaikutusten näkökulmasta Suositukset tavoitemallin laatimiseksi
3 1 Skenaariokuvaukset 3
4 1 Skenaariokuvaukset 1.1 Kaikilla mausteilla Huomio kiinnitetään hajarakentamisesta taajamien vetovoimaisuuden kasvattamiseen. Kirkonkylä on suunnittelun painopisteenä kasvaen radan ja moottoritien kasvukäytävän suuntaisesti, mutta myös Sälinkäälle päin. Hyökännummi kasvaa Linjatien suuntaisesti kohti rataa. Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen ohjataan kyläkeskuksiin ja kyläalueille. Sen lisäksi yksityisten tiekuntien ja vesiosuuskuntien verkostojen varsille ohjataan rakentamista, myös järvien ja jokilaaksojen vetovoimaisuutta hyödynnetään. Kasvukäytäväajatteluun perustuen kasvu sallitaan lähes koko kunnassa. Hennan asemaan ja Levannon moottoritieliittymään tukeutuvaa rakentamista sijoittuu myös Mäntsälän puolelle. Tulevaisuudessa (2035+) varaudutaan uuden "Nummen" aseman rakentamiseen Etelä-Mäntsälään (maa-ainesluvat voimassa 2018 saakka). 4
5 1 Skenaariokuvaukset Aseman lähiympäristössä voitaisiin painottaa työpaikkojen osuutta asutuksen sijaitessa ympärillä maaseutumaisesti. Työpaikat Eritoten työpaikkojen sijoittamisessa hyödynnetään koko radan ja moottoritien muodostaman kasvukäytävän mahdollisuudet. Raideliikenteen liikennetarjonta Mallissa on sijoitettu uusi asema Ohkolan/Nummen kohdalle. Junaliikenteen vuoroväli säilyy nykyisellään. 5
6 1 Skenaariokuvaukset 1.2 Pikkukaupunki Painopiste siirtyy selkeästi keskustan kehittämiseen, keskusta kehittyy kaupunkimaiseksi, mutta vanhan kirkonkylän omaleimaisuudesta ammentavaksi. Kunnan eteläosaa kehitetään kuntien yhteisellä yleiskaavalla Järvenpään rautatieasemiin tukeutuen. Kylien kehittämistoimenpiteet suunnataan Saarelle, Sälinkäälle ja Nummisiin, muutoin kylät kehittyvät pääasiassa luonnollisen kasvun kautta. Uuden aseman sijoittumiseen Hirvihaaraan varaudutaan siinä vaiheessa kun keskustan tiivistämisen ja täydentämisen mahdollisuudet on käytetty (2035 +). Näin ollen alueella jätetään rakentamiselta vapaaksi reservialueita myöhempää kasvua varten. Laadukas, omaleimainen ja ehyt elinympäristö houkuttelee yrittäjiä, kauppaa ja palveluita. Ikäihmisten palveluiden ja eritoten asumisen kehittämiseen panostetaan. 6
7 1 Skenaariokuvaukset Työpaikat: Teollisille toimijoille luodaan mahdollisuuksia sijoittautua erityisesti Kehä V:n ja eteläisen liittymän tuntumaan. Raideliikenteen liikennetarjonta Mallissa on sijoitettu uusi asema Hirvihaaran kohdalle. Junaliikenteen vuoroväli on tihennetty 30 minuuttiin. 7
8 1 Skenaariokuvaukset 1.3 Nykymalliin Keskustan ja kylien melko tasapainoista kehittämistä jatketaan. Keskustaan sijoittuu vähintään asukasta 2040 mennessä. Osayleiskaavalla kehitettävät kylät ovat Sälinkää, Saari, Sääksjärvi, Hirvihaara ja Ohkola. Hyökännummea asemakaavoitetaan osayleiskaavan mukaisesti. Kaava mahdollistaa noin 600 asukkaan sijoittumisen alueelle. Arolan-Jokelanseutu kehittyy hajarakentamisen kautta osayleiskaavan mukaisesti nykyisen kaltaisena maaseutumaisena alueena. Kaava mahdollistaa noin 500 asukkaan sijoittumisen alueelle. Numminen-Onkimaa -alue kehittyy samoin hajarakentamisen kautta, osayleiskaavan mukaisesti nykyisen kaltaisena maaseutumaisena alueena. Kaava mahdollistaa noin 700 asukkaan sijoittumisen alueelle. 8
9 1 Skenaariokuvaukset Työpaikat Työpaikkaomaisuuden nostamiseen panostetaan: Kapulin aluetta kehitetään laajentamalla sitä kehä V:n suuntaisesti ja molempien moottoritieliittymien ympäristöjen kehittämiseen panostetaan. Mattilan alueelle pyritään löytämään uutta yritystoimintaa. Raideliikenteen liikennetarjonta Malliin ei ole sijoitettu uusia asemia. Junaliikenteessä on nykyinen vuoroväli. 9
10 2 Vaikutusten arviointi 10
11 2 Vaikutusten arviointi Vaihtoehtoisten rakennemallien vaikutukset on arvioitu seuraavista teemoista: liikenne ja liikkuminen elinkeinoelämän toimintaedellytykset kuntatalous rakentamisen ja liikenteen ilmastovaikutukset Vaikutusten arvioiminen on tehty asiantuntija-arviona käyttäen hyväksi rakennemalleista tuotettua numeerista paikkatietoa. Arvioinnin perusteella on annettu kunkin osa-alueen näkökulmasta suosituksia tavoitemallin laatimiseen. 11
12 2 Vaikutusten arviointi 2.1 Havaintoja rakennemallivaihtoehdoista Asukastiheydet Pikkukaupunki Nykymalliin Kaikilla mausteilla 12
13 2 Vaikutusten arviointi / havaintoja rakennemallivaihtoehdoista Työpaikkatiheydet Pikkukaupunki Nykymalliin Kaikilla mausteilla 13
14 2 Vaikutusten arviointi / havaintoja rakennemallivaihtoehdoista Maankäytön tiiveys Asukkaiden/työpaikkojen ruutujen asukas/työpaikkamäärillä painotettu keskiarvo. Pikkukaupungissa ja Nykymallissa väestö sijaitsee hieman tiiviimmin kuin Kaikilla mausteilla -mallissa. Km Pikkukaupunki Nykymalliin Kaikilla mausteilla Asukkaita/ruutu Työpaikkoja/ruutu
15 2 Vaikutusten arviointi / havaintoja rakennemallivaihtoehdoista Maankäytön laajuus Asukkaiden/työpaikkojen keskimääräinen etäisyys Mäntsälän keskustasta. Nykymallissa asuminen keskittyy lähemmäksi keskustaa, kun muissa malleissa se laajenee kauemmaksi keskustasta Km Pikkukaupunki Nykymalliin Kaikilla mausteilla Asukkaiden keskietäisyys Työpaikkojen keskietäisyys
16 2 Vaikutusten arviointi 2.2 Liikenne ja liikkuminen 16
17 2 Vaikutusten arviointi / liikenne ja liikkuminen Yleisiä huomioita liikenteestä ja liikkumisesta Rakennemallitasolla ei ole mahdollista suunnitella kevytliikenteen yhteyksiä tai bussilinjoja, vaan tarkastelu painottuu näiden toteuttamisedellytysten arviointiin. Tiivis maankäyttö edistää toimintojen saavutettavuutta jalan ja pyörällä. Tiivis maankäyttö luo myös edellytyksiä joukkoliikenteen käytännön järjestämiselle. Tiiviiseen, käytävämäiseen tai helminauhamaiseen rakenteeseen on toteutettavissa tehokas linja-autoliikenne. Tehokkaasti järjestettävissä oleva joukkoliikenne ja hyvät kevytliikenteen edellytykset vähentävät myös kunnan osalle tulevia henkilöliikenteen kustannuksia. Pääosa palveluista löytyy kuntakeskuksesta, joten yhteydet ja etäisyys asuinalueilta kuntakeskukseen on keskeinen päivittäiseen liikkumiseen ja liikenteeseen vaikuttava tekijä. Jos asuinalue on kohtalaisen tiivis ja lähellä kuntakeskusta, sieltä on todennäköisemmin hyvät kevytliikenteen ja joukkoliikenteen yhteydet palveluihin. 17
18 2 Vaikutusten arviointi / liikenne ja liikkuminen Huomattava osa Mäntsälän työmatkoista suuntautuu pääkaupunkiseudulle, jolloin työmatkayhteyksissä korostuu Helsingin suunnan joukko- ja tieliikenneyhteyksien merkitys. Joukkoliikenteen kannalta parhaat yhteydet tarjoaa Mäntsälän aseman seutu sekä maantien 140 käytävä. Helsingin suunnan henkilöautoliikenteen kannalta paras saavutettavuus löytyy alueilta, joilta pääsee helposti moottoritien liittymiin. Liityntämatka Mäntsälän asemalle ja edelleen junalla Helsingin suuntaan tarjoaa nopeimman yhteyden monille pääkaupunkiseudun työpaikka-alueille. Suuri kevyt- ja joukkoliikenteen kulkutapaosuus sekä lyhyemmät henkilöautomatkat vähentävät liikenteen päästöjä ja muita haittoja sekä liikkumisesta aiheutuvia kustannuksia asukkaille. 18
19 2 Vaikutusten arviointi / liikenne ja liikkuminen Mäntsäläläisten nykyinen liikkuminen ( Vuosien liikkumistottumustutkimus, HSL) Keskustaajamassa lähellä juna-asemaa henkilöauton käyttö on muuta Mäntsälää vähäisempää ja matkat lyhyempiä. Mäntsäläläisten kulkutapaosuuksia (lähde HSL) Asemanseudun (r<2 km) asukkaat Muut mäntsäläläiset 64 % 52 % 38 % 23 % Mäntsäläisten matkojen keskipituudet, km (lähde HSL) Asemanseudun (r<2 km) asukkaat Muut mäntsäläläiset 4 % 5 % 2 % 2 % 3 % 5 % Kevyt liikenne Joukkoliikenne Henkilöauto Henkilöauto + joukkoliikenne Muu Kevyt liikenne Joukkoliikenne Henkilöauto Henkilöauto + joukkoliikenne Muu Kaikki matkat 19
20 2 Vaikutusten arviointi / liikenne ja liikkuminen Kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen käytön edellytykset Joukko- ja kevyen liikenteen käytön edellytykset ovat parhaat keskustaajaman alueella. Juna-aseman läheisyys lisää joukkoliikenteen edellytyksiä. Väljillä, asemista etäällä olevilla alueilla sekä joukkoliikenteen käytön että kävelyn ja pyöräilyn edellytykset ovat heikot. Pikkukaupunki Nykymalliin Kaikilla mausteilla 20
21 2 Vaikutusten arviointi / liikenne ja liikkuminen Eri kulkutapojen käyttö Uudet asukkaat käyttävät Pikkukaupunki -vaihtoehdossa muita malleja enemmän joukkoliikennettä ja vähemmän henkilöautoa. Km 80.0 % 70.0 % 60.0 % 50.0 % 40.0 % 30.0 % 20.0 % 10.0 % 0.0 % 2008 Pikkukaupunki Nykymalliin Kaikilla mausteilla JL osuus lisämatkoista, vrk 8.8 % 9.9 % 8.5 % 8.6 % KL osuus lisämatkoista, vrk 23.7 % 23.9 % 23.3 % 22.5 % HA osuus lisämatkoista, vrk 67.5 % 66.2 % 68.2 % 68.9 % 21
22 2 Vaikutusten arviointi / liikenne ja liikkuminen Henkilöauton käyttö (km/asukas/vrk) Henkilöauton kilometrisuorite on pienin keskustaajamassa, missä joukko- ja kevytliikenteen edellytykset ovat hyvät ja toisaalta henkilöautomatkat lyhyempiä. Kunnan pohjoisosissa kevyt- ja joukkoliikenteen edellytykset ovat heikot ja etäisyydet henkilöautolla pitkiä sekä keskustaan että pääkaupunkiseudulle. Pikkukaupunki Nykymalliin Kaikilla mausteilla 22
23 2 Vaikutusten arviointi / liikenne ja liikkuminen Henkilöauton käyttö (km/asukas/vrk) Pikkukaupunki -vaihtoehdossa uusien asukkaiden henkilöauton käyttö on mm. hyvän junatarjonnan ansiosta selvästi muita malleja vähäisempää Km Pikkukaupunki Nykymalliin Kaikilla mausteilla HA suorite asukasta kohti HA suoritelisäys/uusi asukas
24 2 Vaikutusten arviointi / liikenne ja liikkuminen Mäntsäläläisten henkilöliikenteen operointikustannukset Pikkukaupunki -vaihtoehdossa henkilöautoliikenteen aiheuttamat operointikustannukset ovat jonkin verran muita malleja vähäisemmät, toisaalta joukkoliikenteen kustannukset asukasta kohden vastaavasti suuremmat eur/asukas/v Pikkukaupunki Nykymalliin Kaikilla mausteilla JL operointi/asukas HA operointi/asukas
25 2 Vaikutusten arviointi / liikenne ja liikkuminen Kaikilla mausteilla Uusi maankäyttö hajautuu muita malleja enemmän kunnan eri osiin ja on pääsääntöisesti hyvin väljää. Tämä johtaa pitkiin etäisyyksiin lähes kaikessa liikkumisessa, eikä tarjoa edellytyksiä tyydyttävien joukko- ja kevytliikenneyhteyksien toteuttamiselle. Nykyistä keskustaajamaa täydentävän asumisen osalta palveluiden ja aseman saavutettavuus jalan ja pyörällä on hyvä ja henkilöauton käyttö kohtuullista. Työpaikkarakenne hajautunut pirstaleiksi, jotka ovat vaikeasti saavutettavissa kevyt- tai joukkoliikenteellä. Maankäytössä ei hyödynnetä juuri lainkaan uutta juna-asemaa, jonka toteuttamiselle ei esitetyllä maankäytöllä ole edellytyksiä. 25
26 2 Vaikutusten arviointi / liikenne ja liikkuminen Kaikilla mausteilla + Keskustaajaman maankäyttöä täydennetään. - Liikenteen kasvihuonepäästöt eivät alene ilman ajoneuvotekniikan muutoksia - Suuri henkilöauton käyttötarve Hajanaisten ja väljien asuin- ja työpaikka-alueiden joukko- ja kevytliikenneyhteydet uhkaavat jäädä hyvin heikoiksi Ehdotuksia Uudet kylämäiset asuinalueet kootaan suuremmiksi ja kompakteimmiksi taajamiksi keskustaajamaan johtavien teiden varsille, jolloin joukko- ja kevytliikenteen yhteydet ovat toteutettavissa. Nummen juna-aseman ympärille toteutetaan muutaman tuhannen asukkaan uustaajama tai asemasta luovutaan. 26
27 2 Vaikutusten arviointi / liikenne ja liikkuminen Pikkukaupunki Nykyistä keskustaajamaa täydentävä asuminen mahdollistaa erityisesti raidejoukkoliikenteen käytön työmatkaliikenteessä sekä tuo keskustaajaman palvelut lähelle uutta asumista. Keskustan palvelut ja juna-asema ovat hyvin saavutettavissa myös pyörällä. Etelä-pohjois-suuntainen työpaikka-akseli mahdollistaa joukkoliikenneyhteyksien toteuttamisen myös työpaikka-alueille, mutta edellyttää käytännössä uuden läntisen rinnakkaistien rakentamista Mäntsälän eteläisen ja pohjoisen eritasoliittymän välille. Hyökännummen maankäytön voimakas kehittäminen ilman uutta asemaa synnyttää haasteita liikennejärjestelmän kehittämiselle. Alue toteutuminen edellyttää uutta eritasoliittymää tai rinnakkaisyhteyttä moottoritielle sekä liityntäliikenteen järjestämistä Haarajoelle. Kuntakeskuksen palvelut ovat hyvin kaukana ja työssäkäynnin suuntautumisen kannalta väärässä suunnassa. 27
28 2 Vaikutusten arviointi / liikenne ja liikkuminen Pikkukaupunki + Asumisen tiiveys muihin malleihin verrattuna + Suurin kulkutapaosuus sekä kevytliikenteellä että joukkoliikenteellä + Rakenne tukeutuu (osin) keskustaajamaan ja juna-asemaan + Työpaikkojen keskittynyt rakenne + Uusi juna-asema ja parantunut vuorotarjonta + Vähenevät liikennepäästöt asukasta kohti + Lisää ainoana malleista kevyt- ja joukkoliikenteen käyttöä ja vähentää henkilöauton käyttöä nykytilanteeseen nähden - - Hyökännummen maankäytön liikenneyhteydet monelta kannalta haasteelliset ilman asemaa Hirvihaaran asema jää maankäytön osalta lähes täysin hyödyntämättä 28
29 2 Vaikutusten arviointi / liikenne ja liikkuminen Pikkukaupunki Ehdotuksia Uusi asema Hirvihaaran sijaan Hyökännummen kohdalle ja siihen selkeämmin tukeutuva useamman tuhannen asukkaan uustaajama. Hyökännummen palveluhankinnat voitaisiin järjestää osin Kellokosken ja Järvenpään suunnilta. 29
30 2 Vaikutusten arviointi / liikenne ja liikkuminen Nykymalliin Nykyistä keskustaajamaa täydentävä asuminen mahdollistaa erityisesti raidejoukkoliikenteen käytön työmatkaliikenteessä sekä tuo keskustaajaman palvelut lähelle uutta asumista. Keskustan palvelut ja juna-asema ovat hyvin saavutettavissa myös pyörällä. Työpaikkarakenne on hajautunut saarekkeiksi, jotka ovat vaikeasti saavutettavissa kevyt- tai joukkoliikenteellä. Hyökännummen, Nummisen ja Sälinkään laajoilla ja väljillä asuinalueilla ei ole edellytyksiä tyydyttävän joukkoliikenteen tai kevytliikenneyhteyksien toteuttamiseen. Myös etäisyydet näiltä alueilta kuntakeskukseen muodostuvat pitkiksi. 30
31 2 Vaikutusten arviointi / liikenne ja liikkuminen Nykymalliin + + Keskittynein asumisen yleisrakenne + + Keskustaajamaan ja juna-asemaan tukeutuva rakenne (osin) - - Uusien väljien asuinalueiden joukko- ja kevytliikenneyhteydet uhkaavat jäädä hyvin heikoiksi - Suuri henkilöauton käyttötarve - Liikenteen kasvihuonepäästöt eivät alene ilman ajoneuvotekniikan muutoksia Ehdotuksia Uusien laajojen ja väljien asuinalueiden sijaan uutta maankäyttöä kohdistetaan vielä selkeämmin nykyiseen keskustaajamaan ja juna-aseman lähelle Junaliikenteen vuorotarjonnan tihentäminen (edellisen perusteella) 31
32 2 Vaikutusten arviointi / liikenne ja liikkuminen Liikenne ja liikkuminen Kaikilla mausteilla Pikkukaupunki Nykymalliin Yhdyskuntarakenteen tiiveys Tukeutuminen raideliikenteeseen Kevyen ja joukkoliikenteen kulkutapaosuus Suositukset tavoitemallille liikenteen ja liikkumisen näkökulmasta Parhaat lähtökohdat liikenteen ja liikkumisen kannalta muodostavat rakennemallit Pikkukaupunki ja Nykymalli. Pikkukaupunkia tulisi kehittää selkeämmin kahden raideliikennetaajaman malliksi, jolloin uusi asema tulee sijoittaa Hirvihaaran sijaan Nummen kohdalle. Maankäyttö tulee kytkeä tehokkaammin uuteen asemaan, joka muodostaa uudelle taajamalle luontevan keskustan. Nykymallissa maankäytön kehittäminen tulisi perustua vielä selkeämmin nykyisen keskustaajaman ja juna-aseman varaan. Tämä tukee myös junatarjonnan lisäämisedellytyksiä. Kaikilla mausteilla ei tarjoa liikenteen ja liikkumisen osalta sellaisia vahvuuksia, joita ei muissa malleissa olisi. Sen sijaan malli synnyttää arkiliikkumisen kannalta merkittäviä vaikeuksia, jotka todennäköisesti nostavat selvästi myös kunnan henkilökuljetusvastuista syntyviä kustannuksia. 32
33 2 Vaikutusten arviointi 2.3 Elinkeinoelämän toimintaedellytykset 33
34 2 Vaikutusten arviointi / elinkeinoelämän toimintaedellytykset Yleisiä huomioita elinkeinoelämän toimintaedellytyksistä Lähtökohtia Mäntsälässä Työpaikkojen määrä on kasvanut hitaammin kuin työllisten määrä: työpaikkaomavaraisuus on laskenut n. 60 %:iin. Alkutuotannon työpaikat ovat vähentyneet samalla kun palvelut ovat kasvaneet. Vahvat elinkeinot ovat alkutuotanto, teollisuuden erikoistumisalat, logistiikka ja palvelut omille asukkaille. Yritysten ja työpaikkojen sijoittumislogiikka Kunnat voivat vain rajallisesti ohjata yritysten sijoittumista kaavat ja suunnitelmat eivät vielä tuo työpaikkoja. Eri luonteisten työpaikkojen sijoittumiseen vaikuttavat eri tekijät: Teollisuus, varastointi, logistiikka logistiset yhteydet, tilatarpeet, työvoiman saatavuus Liike-elämän ja hallinnon palvelut (toimistotyöpaikat) kommunikaatioyhteydet, työvoiman saatavuus - nopeimmin kasvava sektori - suurin osa suuriin keskittymiin, mikroyrityksiä monenlaisiin paikkoihin 34
35 2 Vaikutusten arviointi / elinkeinoelämän toimintaedellytykset Kotitalouksien kaupalliset ja julkiset palvelut: - paikalliset palvelut sijoittuvat asuinalueille ja paikalliskeskuksiin; - erikoistuneet palvelut sijoittuvat kauppakeskuksiin; - tilaa vievät palvelut sijoittuvat logististen yhteyksien tuntumaan. 35
36 2 Vaikutusten arviointi / elinkeinoelämän toimintaedellytykset Elinkeinojen kehitykseen vaikuttavia tekijöitä Mäntsälässä Väestönkasvu tuo palvelutyöpaikkoja. Logistisen aseman muuttuminen uusien liikenneyhteyksien myötä (Oikorata,Lahdenväylä) vetää logistiikan ja teollisuuden yrityksiä. Kylien ja maaseudun perinteiset alkutuotannon työpaikat vähenevät todennäköisesti edelleen. Toisaalta lähiruoka, bioenergia, lähimatkailu ja kakkosasuminen voivat tarjota uusia työpaikkoja. 36
37 2 Vaikutusten arviointi / elinkeinoelämän toimintaedellytykset Kaikilla mausteilla + + Mallissa haetaan aidosti uusia näkökulmia kylien kehittämiseen asumis-, palvelu- ja työpaikkayhdyskuntina; edellyttää maaseutuun liittyvien elinkeinojen, kuten lähiruuan tuotannon ja myynnin, lähimatkailun ja bioenergian tuotannon vahvaa kehitystä sekä etätyön yleistymistä. + Voimakkaasti hajakeskittävä malli; toteutuakseen ekologisesti ja sosiaalisesti kestävällä pohjalla edellyttää ihmisten liikkumis-, asumis- ja työskentelyvalintojen muutosta - Radanvarren työpaikkakeskittymien nauhat Etelä-Mäntsälässä sekä Pohjoisosassa Hennan alueella ovat ylimitoitettuja ja yhdyskuntarakennetta hajauttava; liittymät naapurikuntien yhdyskuntarakenteisiin jäävät epäselviksi. - - Kylien työpaikkamitoitus on epärealistinen; edellyttäisi tuntuvaa toimitilarakentamista kylissä sekä voimakasta pendelöintiä kyliin naapurikunnista, mikä on jokseenkin epärealistista Keskustaan (kirkonkylä ja asemanseutu) sijoitetaan työpaikkoja epärealistisen vähän, ottaen huomioon väestön ja työpaikkojen kokonaiskasvu; ei tue keskustan kehittämistä; myös kylien kehittäminen edellyttää vahvaa palvelu- ja työpaikkakeskusta. + / - Kylien työpaikkamäärän tulisi olla tasapainossa väestömäärän suhteen; realistista on, että kylissä sijaitsevat työpaikat ovat lähinnä kylän omien asukkaiden.? Mitä erityisvahvuuksia muiden kehyskuntien vastaaviin sijainteihin verrattuna kukin kylä tai radanvarren työpaikkakeskittymä tarjoaa, jotta se vetäisi työpaikkoja? 37
38 2 Vaikutusten arviointi / elinkeinoelämän toimintaedellytykset Pikkukaupunki Työpaikkojen sijoittuminen tukee pikkukaupunki-vision yhdyskuntarakennetta; työpaikkoja keskitetään aseman ympärille sekä eteläisen liittymän ympäristöön ja Kehä V:n vyöhykkeelle. + + Asemanseudulla on edellytykset kehittyä saavutettavuuden suhteen vahva kaupan ja toimistotyöpaikkojen keskittymä; eteläisen liittymän ympäristöön tilaa vievän kaupan sekä Kehä V:n varteen logistiikan ja teollisuuden vyöhyke. + Kylien kehittäminen työpaikka-alueina on realistisella pohjalla, rajataan kolmeen kylään. - - Keskustan alueella työpaikkoja tulee vain vähän kirkonkylään, joka nykyrakenteessa on luonteva kaupan ja palveluiden pääkeskus; kirkonkylän kustannuksella painotetaan asemanseutua ja radanvartta, jotka soveltuvat toimistotyöpaikoille, marketeille ja tilaa vievälle kaupalle, mutta eivät saisi estää kirkonkylän edelleen kehittämistä. + / - Eteläosan työpaikkakeskittymän liittymä etelään naapurikuntien yhdyskuntarakenteeseen jää epäselväksi.? Onko Saaren kylän työpaikkojen mitoitus realistinen? 38
39 2 Vaikutusten arviointi / elinkeinoelämän toimintaedellytykset Nykymalliin + Malli tarjoaa vahvat edellytykset teollisuuden, logistiikan ja tilaa vievän kaupan työpaikka-alueiden kehittämiselle Kapulin alueella ja eteläisen liittymän eteläpuolella; mihin vahvuuksiin tämä perustuu? Realismi ja perustelut jäävät jossain määrin epäselviksi. - Eteläisen liittymän eteläpuolella sijaitseva työpaikka-alue on laaja ja sijaitsee etäällä pääväylistä; mihin vahvuuksiin perustuu? Kapulin alueen laajentaminen pohjoiseen etäälle Valtatie 25:stä (Kehä V) on kyseenalaista. - - Keskustaan (kirkonkylä ja asemanseutu) sijoitetaan työpaikkoja melko vähän, ottaen huomioon väestön ja työpaikkojen kokonaiskasvu; ei tue keskustan kehittämistä; myös kylien kehittäminen edellyttää vahvaa palvelu- ja työpaikkakeskusta. + / - Eteläosan palvelu- ja työpaikkakeskittymien (Hyökännummi, Arola) liittymä etelään naapurikuntien yhdyskuntarakenteeseen jää epäselväksi.? Onko pohjoisen liittymän työpaikkakeskittymän mitoitus realistinen? mihin vahvuuksiin perustuu? 39
40 2 Vaikutusten arviointi / elinkeinoelämän toimintaedellytykset Yhteenveto / elinkeinoelämän toimintaedellytykset Elinkeinoelämän toimintaedellytykset Kaikilla mausteilla Pikkukaupunki Nykymalliin Palvelujen kehittämismahdollisuudet +/- ++ +/ - Teollisuuden ja logistiikan kehittämismahdollisuudet Toimistotyöpaikkojen kehittämismahdollisuudet Keskustan (kirkonkylä ja asemanseutu) kehittämismahdollisuudet
41 2 Vaikutusten arviointi / elinkeinoelämän toimintaedellytykset Suositukset tavoitemallille elinkeinoelämän toimintaedellytysten näkökulmasta Mäntsälän eteläosan (samoin kuin pohjoisessa Hennan eteläpuolen) Mäntsälän puoleiset mahdolliset taajamat tulisi suunnitella osana usean kunnan alueen yhdyskuntarakennetta ilman kuntien välistä kilpailuasetelmaa; tavoitteena mahdollisimman toimiva yhdyskunta kokonaisuutena riippumatta kuntarajoista; esim. kuntien yhteinen osayleiskaava, yhteiset palvelut, aseman sijoittuminen liikenteellisesti ja yhdyskuntarakenteellisesti parhaaseen paikkaan Työpaikkaomavaraisuus: tulisi keskustella, miksi tärkeää nostaa 75 %:iin? Kunta voi olla hyvä kunta myös alhaisella työpaikkaomavaraisuudella, jolloin se erikoistuisi tarjoamaan hyvin saavutettavia laadukkaita asuin- ja elinympäristöjä ja palveluita. Miksi tavoitella sellaisia työpaikkoja (esimerkiksi suuria toimistokeskittymiä), joita varten kunnalle ei ole erityisiä vahvuuksia verrattuna muihin kuntiin? Työpaikkojen mitoituksen kullakin alueella tulisi olla realistinen. Kullakin työpaikka-alueella tulisi analysoida todelliset vahvuudet ja vetovoimatekijät suhteessa koko seudun vastaaviin sijainteihin. 41
42 2 Vaikutusten arviointi 2.4 Kuntataloudelliset kustannukset 42
43 2 Vaikutusten arviointi / kuntataloudelliset kustannukset Yleisiä huomioita kuntataloudesta Asumisen, työpaikkojen ja palveluiden sijoittuminen vaikuttaa ratkaisevasti yhdyskuntarakenteen toimivuuteen ja siitä kunnalle aiheutuviin taloudellisiin vaikutuksiin. Tänään tehtävien yhdyskuntarakennetta koskevien ratkaisujen vaikutukset ovat pitkäkestoisia ja niitä saattaa olla vaikeaa tai kallista muuttaa myöhemmin. Eri toimintojen sijoittumisen vaikutus kuntatalouteen tulee selkeimmin esiin infrastruktuurin rakentamis- ja kunnossapitokustannuksissa sekä kunnallisten palvelujen toimintamenoissa: mitä hajautuneemmin asutus sijoittuu, sitä suurempia ovat kustannukset. 43
44 2 Vaikutusten arviointi / kuntataloudelliset kustannukset Uudisrakentamisalueen yhdyskuntataloudellisten kustannusten jakautuminen Yhdyskuntarakenteellisten ratkaisujen taloudelliset vaikutukset kohdistuvat kunnan ohella asukkaiden, yritysten ja osin myös valtion talouteen. Valtaosa uudisrakentamisen pitkän aikavälin kustannuksista kohdentuu asukkaiden maksettavaksi. Asukkaiden kustannukset kertyvät pääasiassa asuntojen rakentamisesta sekä asiointi- ja työmatkoista. Välittömien yhdyskuntataloudellisten kustannusten kohdentuminen eri osapuolille (yleistys) Kunnat Asukkaat Yritykset Valtio 44
45 2 Vaikutusten arviointi / kuntataloudelliset kustannukset Tarkastelukokonaisuus Kuntataloudellinen tarkastelu muodostuu kahdenlaisista kustannuksista: rakentamisen aikaisista kustannuksista sekä asuinalueiden toiminnasta 30 vuoden aikana aiheutuvista vuosittaisista kustannuksista. Kuntataloudellisina kustannuksina tässä selvityksessä tarkastellaan katuverkon, vesihuoltoverkon ja virkistysalueiden rakentamis- ja kunnossapitokustannuksia sekä kunnallisten palvelujen toiminnasta aiheutuvia menoja (perusopetus, kotipalvelut, päivähoito ja terveydenhuolto). Arvioinnin tarkoituksena oli tuottaa tietoa rakennemallien välisistä suhteellisista eroista. Hyvin yksityiskohtaiseen tarkasteluun ja euromääräisiin arvioihin pyrkiminen ei olisi ollut tarkoituksenmukaista tässä yleispiirteisessä työssä. 45
46 2 Vaikutusten arviointi / kuntataloudelliset kustannukset Rakennemallien kuntataloudelliset erot Palvelut Pitkällä ajanjaksolla kuntataloudellisten kustannusten muodostumiseen vaikuttavat ratkaisevimmin kunnallisten palvelujen toiminnasta aiheutuvat menot. Niistä kertyy usein vähintään kaksi kolmasosaa jonkin uudisrakentamisalueen kokonaismenoista. Menojen suuruuteen vaikuttavat eniten asuinalueiden yhdyskuntarakenteellinen sijainti ja olemassa oleva palvelurakenne. Palvelurakentaminen (neuvolat, päiväkodit, koulut jne.) ei aiheuta merkittävää kustannuseroa rakennemallien välille, koska rakentamiskustannukset eivät riipu sijainnista ja kaikissa rakennemalleissa tarvitaan suunnilleen sama määrä palvelurakentamista (Mäntsälän nykyinen palvelukapasiteetti on pääosin jo käytössä ja rakennemallien väestölisäys on sama). Kunnallisten palvelujen toimintamenoihin palvelurakennusten sijoittumisella sen sijaan on merkitystä. Rakennemallien väliset erot tulevat esiin merkittävimmin liikkumiskustannuksissa eli koulukuljetuksissa ja kotipalveluhenkilöiden asiakasmatkoissa. Ratkaisevaa on siten koulujen sijainti ja kotipalveluhenkilöstön toimipaikka. 46
47 2 Vaikutusten arviointi / kuntataloudelliset kustannukset Mikäli uusia/laajennettavia kouluja ja kotipalveluhenkilöstön toimipaikkoja ei sijoiteta kyliin eikä haja-asutusalueille, liikkumiskustannukset muodostuvat pienimmiksi mallissa Pikkukaupunki ja suurimmiksi mallissa Kaikilla mausteilla. Terveydenhuoltopalveluissa palvelurakentamisen tilanne on verrattavissa opetukseen ja kotipalveluihin. Rakennemallien väliset erot aiheutuvat siten lähinnä kotisairaanhoidon matkoista. Päivähoidossa rakennemallien väliset erot ovat vähäisiä ja aiheutuvat lähinnä palvelujen järjestämistavassa (päiväkoti, perhepäivähoito jne.) olevista kustannuseroista. Asuinalueiden yhdyskuntarakenteellisella sijoittumisella ei ole samaa merkitystä kuin opetuspalveluissa, koska kunnalla ei ole lasten kuljettamisvelvollisuutta. Vuositasolla ajatellen rakennemallien väliset erot kunnallisten palvelujen toiminnasta aiheutuvissa menoissa voivat vaikuttaa suhteellisen vähäisiltä. Kolmenkymmenen vuoden ajalle laskettuna ja väestön ikääntyessä kotipalvelujen menoihin muodostuu kuitenkin selkeitä eroja. 47
48 2 Vaikutusten arviointi / kuntataloudelliset kustannukset Kunnallistekniikka Kunnallistekniikan rakentamis- ja kunnossapitokustannuksissa rakennemallien väliseen eroon vaikuttavat sekä asuinalueiden sisäiset verkot että alueiden ulkorajalle tulevat ulkoiset verkot, joita tarvitaan alueiden kytkemiseksi olemassa oleviin verkostoihin. Investointikustannusten hallinta on tärkeää suunniteltaessa kunnan talouden lähitulevaisuutta. Talouden pitkän ajan näkymiä hahmotettaessa korostuvat puolestaan kunnallisten palvelujen toimintamenot - valtaosa kokonaismenoista aiheutuu näistä menoista. Pikkukaupunki- ja Nykymalliin -rakennemalleissa kunnallistekniikan rakentamis- ja kunnossapitokustannusten muodostumiseen tulee vaikuttamaan olemassa olevan kapasiteetin riittävyys. Uusia rakenteita todennäköisesti tarvitaan, mutta ero Kaikilla Mausteilla - rakennemalliin säilyy siitä huolimatta. Investointikustannusten hallinta on tärkeää suunniteltaessa kunnan talouden lähitulevaisuutta. Talouden pitkän ajan näkymiä hahmotettaessa korostuvat puolestaan kunnallisten palvelujen toimintamenot - valtaosa kokonaismenoista aiheutuu näistä menoista. 48
49 2 Vaikutusten arviointi / kuntataloudelliset kustannukset Kunnallistekniikan rakennus- ja käyttökustannusten alueellinen jakautuminen Kaikilla mausteilla -mallin laajoilla väljästi rakennetuilla alueilla kunnallistekniikan rakentamiskustannukset ovat korkeat suhteutettuna rakentamisen määrään. Pikkukaupunki Nykymalliin Kaikilla mausteilla 49
50 2 Vaikutusten arviointi / kuntataloudelliset kustannukset Mallien vahvuuksia ja heikkouksia kuntatalouden näkökulmasta Kaikilla mausteilla + Kylien nykyistä kouluverkkoa ja muita palveluja voidaan hyödyntää, mikäli niitä pidetään yllä - Väestönkasvu edellyttää uusien koulujen ja päiväkotien rakentamista - - Eniten kunnallistekniikan ulkoisten verkkojen rakentamistarvetta - - Kotipalvelun ja kotisairaanhoidon matkat ja koulukuljetukset pitenevät, mikäli palveluja ei sijoiteta kyliin? Palvelujen kuljetuksiin vaikuttaa kylien palveluverkon ylläpitäminen tai keskittäminen 50
51 2 Vaikutusten arviointi / kuntataloudelliset kustannukset Pikkukaupunki Kunnallistekniikan rakentaminen edullisinta suhteessa rakentamisen määrään ++ Kotipalvelun ja kotisairaanhoidon matkojen sekä koulukuljetusten tarve vähäisintä + Kunnallistekniikan rakenteissa voidaan hyödyntää olemassa olevaa verkkoa - - Kunnallistekniikan nykykapasiteetin hyödyntämismahdollisuus epävarmaa - Väestönkasvu edellyttää uusien koulujen ja päiväkotien rakentamista? Kunnallistekniikan rakentamis- ja kunnossapitokustannusten muodostumiseen vaikuttaa olemassa olevan kapasiteetin riittävyys. 51
52 2 Vaikutusten arviointi / kuntataloudelliset kustannukset Nykymalliin ++ Kunnallistekniikan rakenteissa voidaan hyödyntää olemassa olevaa verkkoa. Keskustan kapasiteetin riittävyys vähemmän epävarmaa kuin Pikkukaupungissa + Infran rakentaminen toiseksi halvinta - Väestönkasvu edellyttää uusien koulujen ja päiväkotien rakentamista - Kunnallistekniikan nykykapasiteetin hyödyntämismahdollisuus epävarmaa? Kunnallistekniikan rakentamis- ja kunnossapitokustannusten muodostumiseen vaikuttaa olemassa olevan kapasiteetin riittävyys. 52
53 2 Vaikutusten arviointi / kuntataloudelliset kustannukset Yhteenveto / kuntataloudelliset kustannukset Kuntataloudelliset kustannukset Kaikilla mausteilla Pikkukaupunki Nykymalliin Kunnallisten palvelujen toimintamenot Kunnallistekniikan kustannukset* Nykyisen verkoston hyödyntäminen** *Sekä sisäisten että ulkoisten verkkojen aiheuttamien kustannusten osalta edullisin on rakennemalli Pikkukaupunki ja kallein on rakennemalli Kaikilla mausteilla. Ero perustuu siihen, että rakennemallissa Kaikilla mausteilla voidaan hyödyntää vähiten olemassa olevia sisäisiä kunnallisteknisiä verkkoja ja kytkentäverkkojen tarve on suurin. **Pikkukaupunki- ja Nykymalliin -rakennemalleissa kunnallistekniikan rakentamis- ja kunnossapitokustannusten muodostumiseen tulee vaikuttamaan olemassa olevan kapasiteetin riittävyys. Uusia rakenteita todennäköisesti tarvitaan, mutta ero Kaikilla Mausteilla - rakennemalliin säilyy siitä huolimatta. 53
54 2 Vaikutusten arviointi / kuntataloudelliset kustannukset Suositukset tavoitemallin laatimiseksi kuntataloudellisten kustannusten näkökulmasta Asuinalueiden sijoittuminen vaikuttaa kuntatalouteen - taajamia täydentävä rakentaminen on kunnalle edullisempaa kuin taajamien ulkopuolinen rakentaminen. Kalleinta on antaa hajarakentamisen kasvaa suunnittelemattomasti kunnallistekniikkaa ja kunnallisia palveluja edellyttäväksi asutukseksi. Hajarakentamisen kuntataloudelliset vaikutukset tulevat näkyviin ajan kuluessa - yksittäisen pientalon sijainnilla ei ole suurta merkitystä. Vaikutukset kuitenkin kasvavat, kun rakentamisen määrä lisääntyy. Väestömäärän kasvaessa tämä aiheuttaa ennalta suunnittelemattomia investointi- ja palvelutarpeita asemakaavoitettujen alueiden ulkopuolelle. Parhaan lähtökohdat kuntatalouden kannalta muodostaa rakennemalli Pikkukaupunki, jossa kunnan kehittämisen painopiste on keskustassa ja jossa suunnitelmallisesti varaudutaan Hirvihaaran kehittämiseen keskustan lisärakentamismahdollisuuksien täytyttyä. 54
55 2 Vaikutusten arviointi 2.5 Ilmastovaikutukset 55
56 2 Vaikutusten arviointi / ilmastovaikutukset Yleisiä huomioita ilmastovaikutuksista Taajamien laajeneminen vaikuttaa alueen kokonaispäästöihin rakentamisen syrjäyttäessä muita alueidenkäyttömuotoja. Metsien ottaminen rakennusmaaksi vähentää niiden hiiltä sitovaa vaikutusta, kun taas peltoalueen muuttuminen taajamaksi voi tästä kapeasta näkökulmasta jopa vähentää maaperän ominaispäästöjä. Maatalouden / peltoviljelyn piirissä olevat alueet ovat hiilidioksidin nettotuottajia (päästöt tyypillisesti 0,5 t CO2-ekv/ha,a). Metsämaa toimii yleensä hiilinieluna (nieluvaikutus tyypillisesti 6-7 tco2-ekv/ha,a) Suot, hiilidioksiditaseet vaihtelevat voimakkaasti. Suo voi olla joko hiilen lähde tai nielu kasvupaikkatyypistä ja ilmastollisista oloista riippuen. Soiden raivaus suopelloiksi ja turvetuotantoalueiksi lisää kasvihuonekaasupäästöjä. Suopeltojen ja turvetuotantoalueiden päästöt ovat pääsääntöisesti 4-8 tco2-ekv/ha,a. 56
57 2 Vaikutusten arviointi / ilmastovaikutukset Eri maankäyttömuotojen tyypillisiä ilmastovaikutuksia 57
58 2 Vaikutusten arviointi / ilmastovaikutukset Rakentamisen, rakennusten ja asumisen kasvihuonepäästöt Uusilla rakentamisalueilla kiinteistöjen koko, energiatehokkuus ja lämmitysmuoto ovat ratkaisevassa roolissa. Rakentamisen hiilijalanjälkeä voidaan pienentää, mikäli rakennusten lämmityksessä on mahdollisuus käyttää uusiutuvaa energiaa. Sähköenergian päästövaikutukset ovat myös avainasemassa. Taajamissa tämä voi toteutua käyttämällä kaukolämmön tuottamiseen uusiutuvia polttoaineita, esimerkiksi haketta. Haja-asutusalueella kysymykseen tulevat esimerkiksi maalämpö, pellettilämmitys, maataloudesta saatava biokaasu ja osaksi myös aurinko- ja tuulienergian hyödyntäminen. 58
59 2 Vaikutusten arviointi / ilmastovaikutukset Rakennemallien vertailussa käytettyjä lukuja (PIK, NYK ja KM 2040) Kaikissa malleissa omakotitalojen koko on 150 k-m² ja rivitalojen koko 500 k-m² sekä kerrostalojen koko 2000 k-m². Asumisväljyys on omakotitaloissa 65 k-m2/asukas ja rivitaloissa 40 k-m²/asukas ja kerrostaloissa 35 k-m²/asukas. Lämmitysenergian kulutukseksi on arvioitu asuinrakennuksissa 125 kwh kerrosneliömetriä kohden vuodessa ja taloussähkön kulutukseksi omakotitaloissa asuinrakennuksissa 55 kwh/a ja rivi-/kerrostaloissa 40 kwh. 59
60 2 Vaikutusten arviointi / ilmastovaikutukset Mallien PIK, NYK ja KM erot talotyyppijakauman ja kerrosalan suhteen Mallien asuinrakennusten talotyyppijakaumien (erillispientalot, rivitalot ja kerrostalot) välillä on hyvin pieniä eroja, kun lasketaan suoraan aluetehokkuuden perusteella. Näin ollen rakennusten lämmitettävät pinta-alat ja sähköenergiankulutus on samalla tasolla eri malleissa k-m² Pientalot Rivitalot Kerrostalot PIK NYK KM 60
61 2 Vaikutusten arviointi / ilmastovaikutukset Esimerkkinä Saaren kylä (Pikkukaupunki -rakennemallista) Arvio pientaloja 300 kpl, asuinpinta-ala k-m² ja asukkaita n. 700 Lämpöenergian vuosikulutus yhteensä n MWh/a KPA-kattila (hake/pelletti/turve), kaukolämpötuotanto mahdollista, mikäli: - Korkea liittymisaste - Riittävän korkea lämpötiheys (> 0,5 MWh/m.a) - Lämpöhäviöt verkostosta noin W/m, vaatii tehokkaan jakeluverkoston Kuva. Energiateollisuus ry Kaukolämpötoimiala 61
62 2 Vaikutusten arviointi / ilmastovaikutukset Asuinrakennusten lämmitysmuodot vuonna k-m² Erilliset pientalot Rivitalot Kerrostalot Kauko- tai aluelämpö Öljy, kaasu Sähkö Kivihiili Puu, Turve Maalämpö Muu, tuntematon 20 % 1 % 2 % 6 % 3 % 26 % Kauko- tai aluelämpö Öljy, kaasu Sähkö Kivihiili Puu, Turve Maalämpö Muu, tuntematon 42 % 62
63 2 Vaikutusten arviointi / ilmastovaikutukset Asuinrakennusten lämmitysmuodot vuonna 2040 (Pikkukaupunki) Kaukolämmön piirissä olevien asuintalojen osuus nousee merkittävästi tiiviin yhdyskuntarakenteen ansiosta. Öljylämmityksen väistyy muiden lämmitysmuotojen tieltä k-m² Erilliset pientalot Rivitalot Kerrostalot Kauko- tai aluelämpö Öljy, kaasu Sähkö Maalämpö Puu, bio, aurinko 25 % 35 % Kauko- tai aluelämpö Öljy, kaasu Sähkö Maalämpö Puu, bio, aurinko 21 % 5 % 14 % 63
64 2 Vaikutusten arviointi / ilmastovaikutukset Asuinrakennusten energiatehokkuus ja energiantuotanto Asuinrakennusten hiilidioksidipäästöt riippuvat rakennusten koosta, energiatehokkuudesta ja lämmitysmuotojakaumasta. Vuonna 2009 Mäntsälän asuinrakennusten lämmitysenergiasta tuotettiin uusiutuvilla energialähteillä 20 %. Vuoden 2040 skenaariossa asuinrakennusten lämmitysenergiasta 60 % tuotettaisiin uusiutuvilla ja kaukolämmöllä. Asuinrakennusten aiheuttamien hiilidioksidipäästöjen muutos on hyvin samankaltainen kaikissa malleissa. Laskelmissa kaukolämpö tuotettaisiin 100 % maakaasulla tai 100 % uusiutuvilla polttoaineilla kwh/m² luvun talo 2000-luvun talo Normitalo 2010 Matalaenergiatalo Passiivitalo Sähkönhankinta energialähteittäin Suomessa vuonna 2009 (lähde Energiateollisuus ry) 64
65 2 Vaikutusten arviointi / ilmastovaikutukset Asuinrakennusten kasvihuonekaasupäästöt Asuinrakennusten kasvihuonekaasupäästöjen välillä ei käytetyllä laskentatavalla ole tunnistettavissa merkittävää eroa rakennemallien kokonaisuuksien välillä. Ero nykytilanteeseen on kuitenkin merkittävä rakennustekniikan kehittyessä varsinkin, jos rakennuskantaa voidaan liittää uusiutuvia energiamuotoja käyttävään kaukolämpöverkkoon kgco2/asukas Asuinrakennusten CO2- päästöt/asukas (kaukolämpö 100% maakaasu) Asuinrakennusten CO2- päästöt/asukas (kaukolämpö 100% uusiutuva) Pikkukaupunki Nykymalliin Kaikilla mausteilla
66 2 Vaikutusten arviointi / ilmastovaikutukset Liikenteen kasvihuonepäästöt Liikenteen hiilidioksidipäästöt riippuvat henkilöauton, joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen kulkumuotojakaumasta ja päivittäin kuljettavien matkojen keskimääräisestä pituudesta. Uusien asukkaiden liikenteen aiheuttamien hiilidioksidipäästöjen lisäys on pienin mallissa Pikkukaupunki (laskettuna nykyisillä liikenteen yksikköpäästöillä). kg/as Henkilöliikenteen CO2 päästöt/asukas Henkilöliikenteen CO2 päästölisäys/asukaslisäys Pikkukaupunki Nykymalliin Kaikilla mausteilla
67 2 Vaikutusten arviointi / ilmastovaikutukset Mallien vahvuuksia ja heikkouksia ilmastovaikutusten näkökulmasta Kaikilla mausteilla + Hajarakentamisalueilla voidaan tukeutua hajautettuun kiinteistökohtaiseen energiantuotantoon Hajaantunut yhdyskuntarakenne merkitsee riippuvuutta henkilöautosta Hajaantunut yhdyskuntarakenne ei mahdollista kaukolämmön käyttöä. - - Laajentaa yhdyskuntarakennetta eniten uusille alueille. 67
68 2 Vaikutusten arviointi / ilmastovaikutukset Pikkukaupunki + + Asuinrakennusten sijoittuminen kolmeen kylään luo edellytyksiä tiiviimpään aluekokonaisuuteen, mikä mahdollistaa keskitetyn lämmöntuotannon. Kirkonkylän alueella useampi asuinrakennus voidaan liittää kaukolämpöverkkoon. + Liikenteen päästöt pienimmät sillä asuinpaikat sijaitsevat lähellä pääteitä, palveluita ja työpaikkoja. Painotus radan varteen lisää edellytyksiä käyttää joukkoliikennettä ja sen kehitystä. + Hajarakentamisalueilla voidaan tukeutua hajautettuun kiinteistökohtaiseen energiantuotantoon % maakaasun käyttö kaukolämpöenergian tuotannossa. - Aluetehokkuus ei riittävän hyvällä tasolla keskustassa, rakentamista tulisi edelleen tiivistää. 68
69 2 Vaikutusten arviointi / ilmastovaikutukset Nykymalliin + Täydentää melko pitkälle nykyistä yhdyskuntarakennetta. + Hajarakentamisalueilla voidaan tukeutua hajautettuun kiinteistökohtaiseen energiantuotantoon % maakaasun käyttö kaukolämpöenergian tuotannossa. - Kylien täydennysrakentamisen määrä ei tue riittävästi keskitettyä lämmöntuotantoa. 69
70 2 Vaikutusten arviointi / ilmastovaikutukset Yhteenveto / ilmastovaikutukset Ilmastovaikutukset Kaikilla mausteilla Pikkukaupunki Nykymalliin Edellytykset korttelien energiatehokkuudelle ja tätä ohjaaville rakentamismääräyksille kaavassa Lämmitysenergian valinta +/- + +/- Liikenteen kasvuhuonepäästöt Rakennemallien välillä ei ole merkittäviä eroja hiilijalanjäljessä asumisen osalta. Hiilijalanjälkeen voidaan vaikuttaa lähinnä lämmitysenergian valinnassa ja alueiden kaavoituksella. Hiilijalanjälki suosii Pikkukaupunki -mallia, koska siinä ovat paremmat edellytykset kaukolämmön tuotantoon biopolttoaineilla. 70
71 2 Vaikutusten arviointi / ilmastovaikutukset Ei merkittäviä eroja nykyisen kaukolämpöverkon liittymisessä (100% maakaasu, 198 kgco2/mwh) Rakentamisen hiilijalanjälki vuonna 2040 (lämmitys + sähkö) voi olla noin % alhaisempi per asukas verrattuna vuoteen 2009 riippuen rakennusten energiatehokkuudesta ja lämmitystavasta sekä koko Suomen sähkötuotannon kehityksestä Suositukset tavoitemallin laatimiseksi ilmastovaikutusten näkökulmasta Rakentaminen tulisi sijoittaa riittävän tiiviisiin ja suuriin taajamiin (kymmeniä asuntoja), jotta keskitetty lämmöntuotanto uusiutuvilla energianlähteillä (esimerkiksi hake) on kannattavaa. Hajarakentamisalueilla tulisi aktiivisesti edistää hajautettua kiinteistökohtaista energiatuotantoa (maalämpö, aurinkopaneelit, pientuulivoimalat, maatalouden biokaasu jne). Kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä tulisi edistää henkilöautoriippuvuuden vähentämiseksi. 71
72 2 Vaikutusten arviointi / yhteenveto Liikenne ja liikkuminen Kaikilla mausteilla Pikkukaupunki Nykymalliin Yhdyskuntarakenteen tiiveys Tukeutuminen raideliikenteeseen Kevyen ja joukkoliikenteen kulkutapaosuus Elinkeinoelämän toimintaedellytykset Palvelujen kehittämismahdollisuudet +/- ++ +/ - Teollisuuden ja logistiikan kehittämismahdollisuudet Toimistotyöpaikkojen kehittämismahdollisuudet Keskustan (kirkonkylä ja asemanseutu) kehittämismahdollisuudet Kuntataloudelliset kustannukset Kunnallisten palvelujen toimintamenot Kunnallistekniikan kustannukset* Nykyisen verkoston hyödyntäminen** Ilmastovaikutukset Edellytykset korttelien energiatehokkuudelle ja tätä ohjaaville rakentamismääräyksille kaavassa Lämmitysenergian valinta +/- + +/- Liikenteen kasvuhuonepäästöt
73 3 Suositukset 3 Suositukset tavoitemallin laatimiseksi Liikenne ja liikkuminen Varautuminen kahteen raideliikennetaajamaan, asema Nummen kohdalle. Maankäytön tehokas kytkeminen uuteen asemaan, joka muodostaa uudelle taajamalle luontevan keskustan. Uuden rakentamisen hajautumista välttäminen laajalle alueelle, mikä lisää liikkumisen ja kuljetusten kustannuksia (yhtä hyvin joukkoliikenteen, palvelukuljetusten kuin yksityisen henkilöliikenteenkin). Elinkeinoelämän toimintaedellytykset Etelä- ja pohjoisosien mahdolliset uudet taajama-alueet Mäntsälän puolella suunnitteleminen osana kuntarajan ylittävää yhdyskuntarakennetta: mm. yhteiset palvelut, aseman sijoittuminen liikenteellisesti ja yhdyskuntarakenteellisesti parhaaseen paikkaan Erityisesti sellaisten työpaikkojen tavoitteleminen, joille Mäntsälässä on erityistä kilpailuetua verrattuna muihin vastaaviin sijainteihin. Työpaikkojen määrän mitoittaminen realistisesti kullakin alueella. 73
74 3 Suositukset Kuntataloudelliset kustannukset Hyödynnetään mahdollisimman pitkälle olemassa olevaa kunnallistekniikan infrastruktuuria sen kapasiteetti huomioiden. Pyritään palvelukuljetusten vähentämiseen joko kehittämällä kylien paikallisia palveluja tai keskittämällä uudisrakentaminen säilyvien palvelujen läheisyyteen. Taajamia täydentävä rakentaminen on kunnalle edullisempaa kuin taajamien ulkopuolinen rakentaminen. Kalleinta on antaa hajarakentamisen kasvaa suunnittelemattomasti kunnallistekniikkaa ja kunnallisia palveluja edellyttäväksi asutukseksi. Väestömäärän kasvaessa tämä aiheuttaa ennalta suunnittelemattomia investointi- ja palvelutarpeita asemakaavoitettujen alueiden ulkopuolelle. Ilmastovaikutukset Pyrkimys keskitettyyn kestävään lämmöntuotantoon (esim. paikalliset hakevoimalat), riittävän suuret taajamat. Maakaasun korvaaminen kaukolämmön tuotannossa Kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen toimintaedellytysten edistäminen. 74
Mäntsälän maankäytön visio 2040. Rakennemallien kuvaukset
Mäntsälän maankäytön visio 2040 Rakennemallien kuvaukset 1 Sisällysluettelo 1 Rakennemallien kuvaukset... 3 1.1 Kaikilla mausteilla... 4 1.2 Pikkukaupunki... 6 1.3 Nykymalliin... 8 2 Vaikutusten arviointi...virhe.
LisätiedotMaankäytön suunnittelu ja kuntatalous
F C G S uunnittelukeskus O y Maankäytön suunnittelu ja kuntatalous Maankäytön suunnittelu todellista kuntavaikuttamista 3.11.2009 Kimmo Koski Työn tarkoitus ja toteutus Millaisia ovat yhdyskuntarakenteeseen
LisätiedotIlmastoindikaattorit Kymenlaakson tuloksia
Ilmastoindikaattorit Kymenlaakson tuloksia Ilmasto- ja energiastrategia työpaja Kotka 20.5.2011 Marja Jallinoja Ilmastoindikaattorit Liikenne Julkisen ja kevyen liikenteen kulkutapaosuus (% matkakilometreistä)
LisätiedotHämeenkyrön strateginen yleiskaava
Hämeenkyrön strateginen yleiskaava Skenaariopeli: Yhdyskuntataloudellisten vaikutusten arviointi 10.1.2014 Page 1 Tausta: Valtuustoseminaari 26.9.2013 Menetelmänä seminaarissa oli skenaariopeli, jossa
LisätiedotHOLLOLAN STRATEGINEN YLEISKAAVA RAKENNEMALLIT YLEISÖTILAISUUS TEEMARYHMIEN TYÖPAJA MARKUS HYTÖNEN
HOLLOLAN STRATEGINEN YLEISKAAVA RAKENNEMALLIT YLEISÖTILAISUUS TEEMARYHMIEN TYÖPAJA OHJELMA 16:00 Avaus ja esittely Prosessi, Strateginen yleiskaava? Lähtökohtia ja tavoitteita Rakennemallit ja vertailu
LisätiedotAsemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto
Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma Maija Stenvall, Uudenmaan liitto MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava 2 Suunnittelualueena
LisätiedotMäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos
Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta
LisätiedotJärvenpään yleiskaava Valitut kasvusuunnat Rakennemallin liikenteellinen arviointi
Järvenpään yleiskaava 2040 Valitut kasvusuunnat Rakennemallin liikenteellinen arviointi 26.4.2018 Arvioinnin lähtökohdat Järvenpään yleiskaavan rakennemallivaihtoehtojen (4 kpl) liikenteellinen vaikutusarviointi
LisätiedotSaavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa
Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa 29.3.2012 Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Saavutettavuus joukkoliikenteellä, kävellen tai pyörällä 2008 Vyöhyke: I II III
LisätiedotRakennesuunnitelma 2040
Rakennesuunnitelma 2040 Seutuhallituksen työpaja 28.5.2014 TYÖ- SUUNNITELMA TAVOIT- TEET VAIHTO- EHDOT LINJA- RATKAISU LUONNOS EHDOTUS Linjaratkaisu, sh. 23.4.2014 Linjaratkaisuehdotus perustuu tarkasteluun,
LisätiedotJyväskylän seudun rakennemalli 20X0 Ekotehokkuuden arviointi
Jyväskylän seudun rakennemalli 2X Ekotehokkuuden arviointi 27.1.21 Erikoistutkija Irmeli Wahlgren, VTT Irmeli Wahlgren 27.1.21 2 Ekotehokkuuden arviointi Ekotehokkuuden tarkastelussa on arvioitu ns. ekologinen
LisätiedotKokemuksia vyöhykemenetelmästä Uudenmaan maakuntakaavatyössä Maija Stenvall. MAL verkosto Oulu 13.11.2012
Kokemuksia vyöhykemenetelmästä Uudenmaan maakuntakaavatyössä Maija Stenvall MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Valtakunnallisen alueluokittelun (VALHEA-malli) 2 tarkentaminen raideliikenteen osalta menetelmän
LisätiedotMUUTTUVA UUSIMAA. Uudenmaan ympäristökeskuksen materiaaliin perustuva esitys. Henrik Sandsrtröm
MUUTTUVA UUSIMAA Uudenmaan ympäristökeskuksen materiaaliin perustuva esitys Henrik Sandsrtröm 1 UUSIMAA JA ITÄ-UUSIMAA OVAT KOKONAISUUS TIIVIS METROPOLIN YDIN AKTIIVISTEN KAUPUNKIEN VERKOSTO SÄTEETTÄISET
LisätiedotVyöhykesuunnittelu hajarakentamisen hallinnassa
Vyöhykesuunnittelu hajarakentamisen hallinnassa 13.11.2012 Vyöhykkeisyys ja kyläsuunnittelu yhdistyneen kaupungin suunnittelussa Aluearkkitehti Julia Virtanen Jyväskylän kaupunki Jyväskylä 2009 JYVÄSKYLÄ
LisätiedotLähtökohdat. Raportti II a 10.8.2011
2011 Lähtökohdat Raportti II a 10.8.2011 Sisältö Väestö... 4 Asuminen Tuusulassa... 7 Liikenne... 12 Liikkumistottumukset... 12 Joukkoliikenne... 12 Henkilöautoliikenne... 14 Elinkeinot... 15 2 Tuusulan
LisätiedotYhdyskuntarakenne, liikkuminen ja ympäristö
Yhdyskuntarakenne, liikkuminen ja ympäristö Vilja Tähtinen/ HSY vilja.tahtinen[at]hsy.fi Päivitetty 10.6.2019 Yhdyskuntarakenne, liikkuminen ja ympäristö Yhdyskuntarakenne ja työpaikat Liikkuminen Ympäristö
LisätiedotPääkaupunkiseudun ilmastoindikaattorit 2010. 16.1.2012 Alatunniste 1
Pääkaupunkiseudun ilmastoindikaattorit 21 16.1.212 Alatunniste 1 Liikenne 16.1.212 Alatunniste 2 Liikenteen päästöt ajoneuvoluokittain khk-päästöt (1 t CO 2- ekv.) 18 16 14 12 1 8 6 4 2 9 1 2 3 4 5 6 7
LisätiedotSkaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa. 12.1.2012 Jarek Kurnitski
Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa SIJAINTI 50 km SUUNNITTELUALUE ENERGIAMALLIT: KONSEPTIT Yhdyskunnan energiatehokkuuteen vaikuttaa usea eri tekijä. Mikään yksittäinen tekijä ei
LisätiedotPääkaupunkiseudun ilmastoraportti
Pääkaupunkiseudun ilmastoraportti Avainindikaattorit 2013 Irma Karjalainen Tulosaluejohtaja, HSY HSY:n ilmastoaamiainen 19.11.2014, Helsinki Avainindikaattorit 1. Pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasupäästöt
LisätiedotTAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA
TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA Pirkanmaan ilmastoseminaari 6.3.2014 Kaisu Anttonen Ympäristöjohtaja Tampereen kaupunki Strategian taustaa EUROOPAN TASOLLA osa EU: ilmasto- ja energiatavoitteita
LisätiedotÖljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010
Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Tausta Tämän selvityksen laskelmilla oli tavoitteena arvioida viimeisimpiä energian kulutustietoja
LisätiedotMänttä-Vilppulan kehityskuva. Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011
Mänttä-Vilppulan kehityskuva Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011 RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT Rakennemallivaihtoehtojen kautta etsitään Mänttä-Vilppulalle paras mahdollinen tulevaisuuden aluerakenne
LisätiedotIISALMEN YLEISKAAVA strateginen
IISALMEN YLEISKAAVA strateginen 3 MALLIA KAUPUNGIN KEHITTÄMISEKSI IISALMEN KAUPUNKI PL 10, 74101 Iisalmi Puh. (017) 272 31 WWW.IISALMI.FI Iisalmen yleiskaava tavoitteet Kaupunkistrategiasta väestötavoite
LisätiedotKauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää
Kauppa Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää Satakunnan aluerakenne ja keskusverkko 2009, tarkistetun palvelurakennetilaston mukaan Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 tavoitteet - maakunnan tarkoituksenmukainen
LisätiedotKaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå LUONNON JA YMPÄRISTÖN HYVINVOINTI: LUONNOS STRATEGISIKSI PÄÄMÄÄRIKSI
Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå LUONNON JA YMPÄRISTÖN HYVINVOINTI: LUONNOS STRATEGISIKSI PÄÄMÄÄRIKSI Ehdotukset strategisiksi päämääriksi Kaupungin hyvinvoinnin osa-alue Ehdotukset strategisiksi
LisätiedotKEKO-TYÖKALUN ENSIMMÄISEN VERSION TUOTTAMINEN
KEKO-TYÖKALUN ENSIMMÄISEN VERSION TUOTTAMINEN KEKO B, 1. Työpaja 10.4.2013 Antti Rehunen, Jari Rantsi ja Ari Nissinen, SYKE HEKO-TYÖKALUSTA KEKO-TYÖKALUUN Ekotehokkuusvaikutusten elinkaariperusteinen arviointi
LisätiedotLiikennejärjestelmän ja seudullisen suunnittelun keinot ilmastotavoitteita vauhdittamassa
Liikennejärjestelmän ja seudullisen suunnittelun keinot ilmastotavoitteita vauhdittamassa KAUPUNKISUUNNITTELULLA PAREMPAA ILMANLAATUA JA ILMASTOA, HSY 18.1.2018 Osaston johtaja Sini Puntanen, HSL Helsingin
LisätiedotIlmastoviisas asuminen. Miliza Ryöti, HSY:n Seutu- ja ympäristötieto
Ilmastoviisas asuminen Miliza Ryöti, HSY:n Seutu- ja ympäristötieto 30.11.2017 Tavoite: Hiilineutraalius vuoteen 2050 mennessä Uuden rakentaminen ja vanhan korjaaminen Asuminen ja asukkaan valinnat Yhdyskuntarakenne
LisätiedotOTSIKKO: LAUSUNTO RAASEPORIN KAUPUNGILLE KARJAAN LÄNTISEN TAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN LUONNOKSESTA
OTSIKKO: LAUSUNTO RAASEPORIN KAUPUNGILLE KARJAAN LÄNTISEN TAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN LUONNOKSESTA 1. Valmistelun tulokset Uudenmaan liiton mukaan Karjaan kaavaluonnoksen ei tule ylittää seudullisesti merkittävän
LisätiedotSKAFTKÄRR. Kokemuksia Porvoon energiakaavoituksesta. 18.3.2013 Maija-Riitta Kontio
SKAFTKÄRR Kokemuksia Porvoon energiakaavoituksesta 18.3.2013 Maija-Riitta Kontio Porvoon Skaftkärr Pinta-ala 400 ha Asukasmäärä (tavoite): yli 6000 Pääasiassa pientaloja ENERGIAKAAVA = TYÖTAPA Voidaanko
LisätiedotLaukaan energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Laukaan energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Laukaan energiatase 2010 Öljy 354 GWh Puu 81 GWh Teollisuus 76 GWh Sähkö 55 % Prosessilämpö 45 % Rakennusten lämmitys 245 GWh Kaukolämpö
LisätiedotRAKENNEMALLIEN VERTAILU
HOLLOLAN STRATEGINEN YLEISKAAVA RAKENNEMALLIEN VERTAILU YLEISÖTILAISUUS TEEMARYHMIEN TYÖPAJA ILLAN OHJELMA 17.00 Tervetuloa! 17.10 Rakennemallivaihtoehtojen esittely kaavoitusinsinööri Markus Hytönen,
LisätiedotLahti. Perustietoa Lahdesta. Suunnittelualue: Karisto. Karisto
Lahti Karisto Perustietoa Lahdesta Asukasmäärä 1.1.2009 yhteensä 100 080 henkilöä asukastiheys on 741,0 asukasta per km 2 henkilöautotiheys on 471 ajoneuvoa/1000 asukasta kohden Suunnittelualue: Karisto
LisätiedotKuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 3644/ /2016
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/2016 1 (1) 40 Asianro 3644/11.03.00/2016 Kuopion ja Suonenjoen kasvihuonekaasupäästöt: Vuoden 2014 vahvistetut päästöt ja ennakkotieto vuodelta 2015 Ympäristöjohtaja Lea Pöyhönen
LisätiedotUudenmaan maankäytön kehityskuvavaihtoehtojen kasvihuonekaasupäästöt asumisväljyyden herkkyystarkastelu
TUTKIMUSRAPORTTI Nro VTT R 986 8 27.1.28 ASUMISVÄLJYYDEN VAIKUTUS KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖIHIN PERUSVAIHTOEHDOT JA MUUTOKSET 26 24 22 2 18 1 CO2 ekvivalenttitonnia/a 16 14 12 1 8 6 4 2 Perus Muutos Yhteensä
LisätiedotHSY Paikkatietoseminaari 10.3.2012
HSY Paikkatietoseminaari 10.3.2012 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Paikkatiedot yritystoiminnan sijoittumisen analyysissä Helsingin seutu on Suomen suurin yritystoiminnan keskittymä 25 % väestöstä
LisätiedotNÄKÖKULMIA OULUN KAUPUNKISEUDULTA. yleiskaavapäällikkö Paula Paajanen
NÄKÖKULMIA OULUN KAUPUNKISEUDULTA yleiskaavapäällikkö Paula Paajanen 13.12.2017 tilaa, valoa ja pohjoista voimaa H A U K I P U D A S, K I I M I N K I, O U L U, O U L U N S A L O, Y L I - II Pohjois- Pohjanmaan
LisätiedotYleiskaavan liikenne-ennusteet on laadittu vuoden 2025 tilanteelle ja tilanteelle, jossa myös yleiskaavan reservialueet ovat toteutuneet Orimattilan
Lahden yleiskaavan 2025 liikenne-ennusteetennusteet Yleiskaavan liikenne-ennusteet on laadittu vuoden 2025 tilanteelle ja tilanteelle, jossa myös yleiskaavan reservialueet ovat toteutuneet Orimattilan
LisätiedotM A L - V E R K O S T O N P I L O T T I K A U D E N P Ä Ä T Ö S T I L A I S U U S
M A L - V E R K O S T O N P I L O T T I K A U D E N P Ä Ä T Ö S T I L A I S U U S A j a t u k s i a s t r a t e g i s e s t a s u u n n i t t e l u s t a - L i i k e n t e e n, p a l v e l u j e n j a
LisätiedotLUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS
LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS Naantalissa Luolalan kaupunginosassa on korttelissa 7 tontit 4, 5 ja 6 osoitettu liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi kaavamerkinnällä (K-1). Korttelialueelle
LisätiedotKeran kaavaehdotusvaiheen liikenneselvitys. Tiivistelmä 15.9.2015
Keran kaavaehdotusvaiheen liikenneselvitys Tiivistelmä 15.9.2015 Liikenneselvityksen tavoitteet ja lähtökohdat Kaavaehdotusvaiheen liikenneselvityksen tavoitteena on tarkentaa alueen liikkumista ja liikennettä
LisätiedotESIMERKKEJÄ HAJARAKENTAMISEN HALLINNASTA MUUALTA SUOMESTA
ESIMERKKEJÄ HAJARAKENTAMISEN HALLINNASTA MUUALTA SUOMESTA HELJÄ AARNIKKO / JUHANA RAUTIAINEN 12.4.2012 2 HAJARAKENTAMISEN TYÖPAJA Yhdyskuntarakenteen seuranta (YKR) Taajama YKR-Taajama on vähintään 200
LisätiedotJYVÄSKYLÄN JOUKKOLIIKENTEEN YLEISKAAVALLISET TARKASTELUT YLEISKAAVAN UUDEN MAANKÄYTÖN ARVIOINTI
JYVÄSKYLÄN JOUKKOLIIKENTEEN YLEISKAAVALLISET TARKASTELUT YLEISKAAVAN UUDEN MAANKÄYTÖN ARVIOINTI YLEISKAAVAN UUDEN MAANKÄYTÖN ARVIOINTI 2 1. KAAVOITETTAVIEN ALUEIDEN ARVOTTAMINEN JOUK- KOLIIKENTEEN NÄKÖKULMASTA
LisätiedotLempäälän kunta Strateginen yleiskaava 2040 Kehityskuvavaihtoehdot: asumisen sijoittuminen
Lempäälän kunta Strateginen yleiskaava 2040 Kehityskuvavaihtoehdot: asumisen sijoittuminen 12.6.2018 Asutus nykyisin ja eri alueiden tehokkuus asutuksen jakautuminen (%) asutus nykyisin* rivi- ja kerrostalot
LisätiedotKauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää
Kauppa Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää Satakunnan aluerakenne ja keskusverkko 2009, tarkistetun palvelurakennetilaston mukaan Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 kaupan ratkaisut perustuvat
LisätiedotSaavutettavuustarkastelut
HLJ 2011 Saavutettavuustarkastelut SAVU Saavutettavuustarkastelut SAVU Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman HLJ 2011 jatkotyönä tehdyissä saavutettavuustarkasteluissa (SAVU) on kehitetty analyysityökalu,
LisätiedotUrban Zonen soveltaminen Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan vaikutusten arvioinnissa
Urban Zonen soveltaminen Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan vaikutusten arvioinnissa Henri Jutila, Uudenmaan liitto HSY:n paikkatietoseminaari 29.3.2012 iikkumistottumukset Toimintojen sijoittuminen Alakeskukset
LisätiedotHannu Penttilä MAL-neuvottelukunnan puheenjohtaja Helsingin seudun MAL-visio 2050
Hannu Penttilä MAL-neuvottelukunnan puheenjohtaja Helsingin seudun MAL-visio 2050 Visiosta strategisiin linjauksiin ja edelleen eteenpäin 1 Miten yhteinen visio syntyi Ideakilpailu 2007 Kansainvälinen
LisätiedotKestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP)
Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Kestävän energiankäytön toimintasuunnitelma... 4 3. Johtopäätökset... 5 LIITE: Kestävän
LisätiedotYhdyskuntarakenne, liikkuminen ja ympäristö
Yhdyskuntarakenne, liikkuminen ja ympäristö Vilja Tähtinen/ HSY vilja.tahtinen[at]hsy.fi Päivitetty 1.3.2017 Yhdyskuntarakenne, liikkuminen ja ympäristö Yhdyskuntarakenne ja työpaikat Liikkuminen Ympäristö
LisätiedotUUDENMAAN MAAKUNTAKAAVAN VALMISTELUTILANNE. Helsingin seudun yhteistyökokous Pekka Normo, kaavoituspäällikkö
UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVAN VALMISTELUTILANNE Helsingin seudun yhteistyökokous 5.11.2009 Pekka Normo, kaavoituspäällikkö Maakuntakaava Yleispiirteinen suunnitelma maakunnan yhdyskuntarakenteesta ja alueiden
LisätiedotKuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 6336/ /2017
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/2017 1 (1) 15 Asianro 6336/11.03.00/2017 Kuopion ja Suonenjoen kasvihuonekaasupäästöt ajanjaksolla 1990-2016 Ympäristöjohtaja Tanja Leppänen Ympäristö- ja rakennusvalvontapalvelujen
LisätiedotYhdyskuntarakenne, liikkuminen ja ympäristö
Yhdyskuntarakenne, liikkuminen ja ympäristö Vilja Tähtinen/ HSY vilja.tahtinen[at]hsy.fi Päivitetty 14.5.2018 Yhdyskuntarakenne, liikkuminen ja ympäristö Yhdyskuntarakenne ja työpaikat Liikkuminen Ympäristö
LisätiedotLiikenteen päästövähennystavoitteet ja keinot vuoteen Saara Jääskeläinen Liikenne- ja viestintäministeriö
Liikenteen päästövähennystavoitteet ja keinot vuoteen 2030 Saara Jääskeläinen Liikenne- ja viestintäministeriö 1 Kotimaan liikenteen ennakoitu päästökehitys ja tavoite vuoteen 2030 2 Liikenteen tavoitteet/keinot
LisätiedotPirkanmaan maakuntakaava 2040. Maakuntakaavaluonnos Alue- ja yhdyskuntarakenne
Pirkanmaan maakuntakaava 2040 Maakuntakaavaluonnos Alue- ja yhdyskuntarakenne Maakuntakaavafoorumi Vanha kirjastotalo, Tampere, 19.3.2015 Maankäytön suunnittelujärjestelmä ja maakuntakaavan rooli Pirkanmaan
LisätiedotÄänekosken energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Äänekosken energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Äänekosken energiatase 2010 Öljy 530 GWh Turve 145 GWh Teollisuus 4040 GWh Sähkö 20 % Prosessilämpö 80 % 2 Mustalipeä 2500 GWh Kiinteät
LisätiedotHelsingin liikkumisen kehittämisohjelma
Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma RIL Liikennesuunnittelun kehittyminen Helsingissä 25.9.2014 00.0.2008 Esitelmän pitäjän nimi Liikennejärjestelmällä on ensisijassa palvelutehtävä Kyse on ennen kaikkea
LisätiedotIlmasto- tai energiakaava, Energiansäästötavoitteet ja kaavoitus
Ilmasto- tai energiakaava, Energiansäästötavoitteet ja kaavoitus Energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa: Case Skaftkärr 06.05.2010 Eero Löytönen Porvoon Skaftkärr Pinta-ala 400 ha Asukasmäärä
LisätiedotKylien maankäytön suunnittelu ja kylähelmien kehittäminen. Case Jyväskylä
Kylien maankäytön suunnittelu ja kylähelmien kehittäminen 3.9.2015 Iisalmi Case Jyväskylä Julia Virtanen Muuramen kunta Jyväskylä 2009 JYVÄSKYLÄ - Kaupunkikeskusta - 86 500 JKYLÄN MLK - Taajamia - 36 400
LisätiedotAlustavia havaintoja seudun liikkumisvyöhykkeistä
Seutufoorumi 9.6.2011, Pauli Korkiakoski Alustavia havaintoja seudun liikkumisvyöhykkeistä ja yhdyskuntarakenteesta Kaakon suunta -hanke Mistä vyöhyketarkastelussa on kyse? Suomen ympäristökeskuksen (SYKE)
LisätiedotLiikenteen päästövähennystavoitteet ja keinot vuoteen Saara Jääskeläinen Liikenne- ja viestintäministeriö
Liikenteen päästövähennystavoitteet ja keinot vuoteen 2030 Saara Jääskeläinen Liikenne- ja viestintäministeriö 1 Kotimaan liikenteen ennakoitu päästökehitys ja tavoite vuoteen 2030 2 Liikenteen tavoitteet/keinot
LisätiedotJämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima
LisätiedotTuusulan yleiskaavaehdotuksen ennusteet
Tuusulan yleiskaavaehdotuksen ennusteet 22.12.2016 1 Ennusteiden taustat ja analyysit 2 Yleistä Tuusulan liikennemallilla on tuotettu yleiskaavaehdotuksen mukainen ennuste vuodelle 2040 Yleiskaavaehdotuksen
LisätiedotHiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet
Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen
LisätiedotKasvukäytävän pohjoinen keskus. Suomen kasvukäytävän elinvoimakartasto 2014.
MAL-sidosryhmäfoorumi 2.10.2015 Kasvukäytävän pohjoinen keskus Suomen kasvukäytävän elinvoimakartasto 2014. 1. Varaudumme väestön kasvuun 2. Tiivistämme yhdyskuntarakennetta 3. Kehitämme keskustoja ja
LisätiedotValtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski
Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen 30.3.2010 Ulla Koski Lähtökohta Kunnat ja maakunnat päättävät alueidenkäytön ratkaisuista. Valtio asettaa tavoitteita ja ohjaa.
LisätiedotSUUNNITTELUPERIAATTEET
Uudenmaan liitto 10/2017 SUUNNITTELUPERIAATTEET Uusimaa-kaava 2050 Kaavan tärkeä raami: Tavoitteiden, suunnitteluperiaatteiden ja seutujen erityiskysymysten paketti Taustaselvitysten pohjalta Uusimaa-kaavalle
LisätiedotPirkanmaan maakuntakaava 2040 MAAKUNTAKAAVA
Pirkanmaan maakuntakaava Suunnitteluvaiheet ja aikataulu 2011-2012 ALOITUSVAIHE Käynnistäminen (MKV), Ohjelmointi, OAS (MKH) GIS-pohjainen palautesovellus (INSPIRE) Selvitykset, Maankäyttövaihtoehdot Viranomaisneuvottelu
LisätiedotMAL sopimukset ja yhdyskuntarakenteen seuranta
MAL sopimukset ja yhdyskuntarakenteen seuranta Mitä seurataan? Tiivistyykö ja eheytyykö yhdyskuntarakenne? Vastaako asuntotuotanto kysyntään? Kehittyykö liikkuminen kestävämpään suuntaan? YKR kaupunkiseutu
LisätiedotNurmijärven Maankäytön Kehityskuva 2040. Nettikyselyn tuloksia
Nurmijärven Maankäytön Kehityskuva 2040 Nettikyselyn tuloksia Kysymykset 1. Miten ajattelet oman / lastesi elämän / Nurmijärven muuttuvan vuoteen 2040 mennessä? 2. Mitkä ovat mielestäsi Nurmijärven mahdollisuudet
LisätiedotHELSINGIN YLEISKAAVA
HELSINGIN YLEISKAAVA Miksi ja miten yleiskaava tehdään Marja Piimies 26.11.2012 HELSINGIN YLEISKAAVA Miksi yleiskaava on tarpeen tehdä Toimintaympäristön muuttuminen Väestö kasvaa - kaavavaranto on loppumassa
LisätiedotInkoon maankäytön strategia 2035. Luonnos 16.2.2010
Inkoon maankäytön strategia 2035 Luonnos 16.2.2010 Sisällysluettelo 1 Maankäytön strategian rooli kunnan strategiatyössä... 3 2 Maankäytön strategia suhteessa maakuntakaavaan... 4 3 Yhdyskuntarakenne...
LisätiedotRaahen pohjoisen vyöhykkeen liikennesuunnitelma
Raahen pohjoisen vyöhykkeen liikennesuunnitelma Raahen kaupunki/ Kaavoitus 2013 1 KAUPUNGINLAHDENRANTA LIIKENNE ALUEEN LIIKENTEELLINEN SIJOITTUMINEN Yhdyskuntarakenne vaikuttaa sekä liikkumistarpeisiin
LisätiedotKuntien mahdollisuudet vähentää kustannustehokkaasti ilmastopäästöjä
Kuntien mahdollisuudet vähentää kustannustehokkaasti ilmastopäästöjä Kuntien ilmastokonferenssi 3.5.2012 Pauli Välimäki Pormestarin erityisavustaja ECO2-ohjelman johtaja Tampereen kaupunki YHDYSKUNTARAKENTEEN
LisätiedotKeski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa
LisätiedotESPOON POHJOIS- JA KESKIOSIEN YLEISKAAVA
ESPOON POHJOIS- JA KESKIOSIEN YLEISKAAVA ESPOON POHJOIS- JA KESKIOSIEN YLEISKAAVA Tapahtunut tähän mennessä 2013 lautakunta päätti käynnistää osayleiskaavatyön valmistelun 2014 Lautakunta päätti vision
LisätiedotMuuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Muuramen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Muuramen energiatase 2010 Öljy 135 GWh Teollisuus 15 GWh Prosessilämpö 6 % Sähkö 94 % Turve 27 GWh Rakennusten lämmitys 123 GWh Kaukolämpö
LisätiedotRakennemallit valtuustoseminaarissa
2011 Rakennemallit valtuustoseminaarissa 29.4.2011 Raportti III b 10.8.2011 Sisältö Yleiset kysymykset ja yleiskaavan tavoitteet... 3 Rakennemallien vertailu... 6 2 Yleiskaavan rakennemallit esiteltiin
LisätiedotUrban Zone. Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet
Urban Zone Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet TUTKIMUSRYHMÄ Suomen ympäristökeskus SYKE, Rakennetun ympäristön yksikkö: Mika Ristimäki, Maija Tiitu, Ville Helminen, Antti Rehunen, Panu Söderström Tampereen
LisätiedotMAANKÄYTÖN KEHITYSKUVA 2040 RAKENNEMALLIVAIHTOEHTOJEN KUVAUS
RAKENNEMALLIVAIHTOEHTOJEN KUVAUS Rakennemallivaihtoehtojen yhteiset elementit: kolme päätaajamaa Kirkonkylä, Klaukkala ja Rajamäki sekä Röykkä ja Herunen on esitetty pieninä taajamina. Maakuntakaavaan
LisätiedotUuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö
Lisätiedotviherrakenne ja maatalousalueet Uudellamaalla maakuntakaavan näkökulmasta Kehittämispäällikkö Sirkku Huisko Uudenmaan liitto 13.6.
viherrakenne ja maatalousalueet Uudellamaalla maakuntakaavan näkökulmasta Kehittämispäällikkö Sirkku Huisko Uudenmaan liitto 13.6.2013 Esityksen sisältö Maakunta Maakuntakaava osana kaavajärjestelmää j
LisätiedotEKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE
EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE Sisältö Väestökehitys ja -ennuste Väestön ikärakenteen muutoksia Asutuksen sijoittuminen Asukasmäärän
LisätiedotHannu Pesonen Strafica Oy
Helsinki-Porvoo kehyssuunnitelma Liikennejärjestelmäselvitys Liikenteellinen arviointi 5.11.2009 Strafica Oy Liikennejärjestelmävaihtoehdot 1. Taajamaliikennerata Porvooseen HELI-käytävässä (960 Meur)
LisätiedotJyväskylän energiatase 2014
Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus
LisätiedotEkologisesti kestävä kehitys
Toimintaympäristön tila Espoossa 219 Ekologisesti kestävä kehitys TYT, Ympäristökeskus, Leena Sjöblom Lähteet: Caruna, Energiateollisuus, Espoon kaupunki, HSL, HSY, Trafi 1.4.219 Ekologisesti kestävä kehitys
LisätiedotKaupunkiseudun maankäytön tavoitteet Rakennesuunnitelma 2040
Kaupunkiseudun maankäytön tavoitteet Rakennesuunnitelma 2040 Seutufoorumi 27.11.2013 Kimmo Kurunmäki seutusuunnittelupäällikkö Lähtökohtia Rakennesuunnitelmalle 2040 Seutustrategia 2020 Vetovoimainen Tampereen
LisätiedotJärvenpään yleiskaava Rakennemallivaihtoehtojen liikenteellinen arviointi
Järvenpään yleiskaava 2040 Rakennemallivaihtoehtojen liikenteellinen arviointi 5.2.2018 Arvioinnin lähtökohdat Arvionnin tavoitteet ja sisältö Arvioinnin lähtökohtana on Järvenpään yleiskaavatyössä laaditut
LisätiedotMAANKÄYTÖN VYÖHYKKEILLÄ VAIKUTETAAN MATKAKETJUJEN JA LOGISTISTEN RATKAISUJEN TEHOKKUUTEEN JA KILPAILUKYKYYN
MAANKÄYTÖN VYÖHYKKEILLÄ VAIKUTETAAN MATKAKETJUJEN JA LOGISTISTEN RATKAISUJEN TEHOKKUUTEEN JA KILPAILUKYKYYN 31.1.2012 Tuomo Pöyskö Ramboll Liikennejärjestelmät (ent. Liidea) LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITTELU
LisätiedotKatsaus Pohjois-Karjalan yhdyskuntarakenteeseen
10.11.201 5 Katsaus Pohjois-Karjalan yhdyskuntarakenteeseen Timo Korkalainen JOHDANTO ELY-keskus on laatinut vuoden 2015 aikana kuntakohtaiset yhdyskuntarakennekatsaukset Pohjois-Karjalan kunnista. Katsaukset
LisätiedotAURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA
AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA KAUKOLÄMPÖPÄIVÄT 28-29.8.2013 KUOPIO PERTTU LAHTINEN AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET SUOMESSA SELVITYS (10/2012-05/2013)
LisätiedotKeski Suomen energiatase Keski Suomen Energiatoimisto
Keski Suomen energiatase 2012 Keski Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 10.2.2014 Sisältö Keski Suomen energiatase 2012 Energiankäytön ja energialähteiden kehitys Uusiutuva
LisätiedotKAUPPA, PALVELUT JA UUSI YLEISKAAVA
KAUPPA, PALVELUT JA UUSI YLEISKAAVA 26.11.2012 Yleiskaavan aloituspamaus 14.1.2013 Väestönkasvu 21.1.2013 Asuminen 4.2.2013 Liikenne 25.2.2013 Virkistys- ja vapaa-aika 4.3.2013 Elinkeinot ja kilpailukyky
LisätiedotHELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus
HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus 22.4.2013, Helsinki, Laituri Pekka Normo, Ympäristöministeriö VÄHITTÄISKAUPAN PALVELUT - KESKUSTA-ALUEET, LÄHIKAUPAT,
LisätiedotSULAN OSAYLEISKAAVAEHDOTUS
SULAN OSAYLEISKAAVAEHDOTUS Kuntakehityslautakunta 22.4.2015 KAAVALUONNOS KAAVAEHDOTUS 15.4.2014 PALAUTE OSAYLEISKAAVAEHDOTUKSESTA Nähtävillä 22.5. 27.6.2014 Lausuntoja 23 Muistutuksia 20 Pääasiat lausunnoissa
LisätiedotTampereen kaupunkiseudun rakenneselvitys
Tampereen kaupunkiseudun rakenneselvitys Samuli Alppi EDGE kaupunkitutkimuslaboratorio Tampereen teknillinen yliopisto 30.4.2009 Kaupunkirakenneselvitys Selvityksen tarkoituksena on tutkia kaupunkirakenteen
LisätiedotLiikenteen päästövähennystavoitteet ja keinot vuoteen Eleonoora Eilittä Liikenne- ja viestintäministeriö
Liikenteen päästövähennystavoitteet ja keinot vuoteen 2030 Eleonoora Eilittä Liikenne- ja viestintäministeriö 1 Eurooppa-neuvosto lokakuu 2014 : EU:n 2030 ilmasto- ja energiapolitiikan puitteet Pariisin
LisätiedotLiityntäpysäköinnin vaikutuksia liikenteen hiilidioksidipäästöihin
Liityntäpysäköinnin vaikutuksia liikenteen hiilidioksidipäästöihin 5.6.2017 1 MAL 2019 suunnitelma Päästövähennystavoite on keskeinen lähtökohta MAL 2019 -työlle. Euroopan komissio on asettanut Suomelle
LisätiedotYhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset
Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset 28.4.2016 Muutostekijöitä on runsaasti Ilmastonmuutos Niukkeneva julkinen talous Väestön ikääntyminen Elinkeinoelämän
LisätiedotJyväskylän energiatase 2014
Jyväskylän energiatase 2014 Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 18.2.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus 9 %
Lisätiedot