Konsernihallinto ja johtaminen

Transkriptio

1 Konsernihallinto ja johtaminen klo Tampereen kaupungin virastotalo, nh. Tammerkoski, 2. krs

2 Kokoukseen osallistuneet Tarja Puskala, Tampere, puheenjohtaja Kari Hakari, Pirkanmaan liitto, muutosjohtaja Jaakko Joensuu, Pirkkala Janne Salonen, Tampere Isto Nordback, PSHP Olli-Pekka Ojanen, Pirkanmaan pelastuslaitos Erkki Hirsimäki, Parkano Juha Sammallahti, Pirkanmaan ELY-keskus Riku Immonen, Pirkanmaan TE-toimisto Vuokko Ylinen, PSHP Päivi Nurminen, Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä Ilkka Salminen, Jämsän kaupunki Mervi Saarinen, PSHP Eeva Torppa-Saarinen, Tampere Tuukka Salkoaho, Tampere (kutsuttu asiantuntija) Petri Räsänen, Pirkanmaan liitto (kutsuttu asiantuntija) Kristiina Lumme, Pirkanmaan liitto (kutsuttu asiantuntija) Mikko Koponen, Pirkanmaan liitto, asiantuntijasihteeri

3 Muistio 1. Kokouksen avaus ja projektiryhmän terveiset Puheenjohtaja avasi kokouksen ja kertoi projektiryhmän (19.1.) terveiset KoJo-ryhmän valmisteluun (ks. tarkemmin liite 1). Kari Hakari taustoitti valtakunnallista valmistelua. Maakuntaan voi perustaa vain yhden SOTE-liikelaitoksen (integraatioperuste), mutta on mahdollista - joskaan Pöystin mukaan ei suositeltavaa - perustaa useampia SOTE-yhtiöitä (esim. TAYS-yhtiö). Todettiin, että lakiluonnos on mahdollistava ja antaa tilaa konserniohjaukselle ja -rakenteelle. Konserniratkaisut on aidosti mahdollista tehdä maakunnassa. Järjestäjä ja tuottaja halutaan eriyttää ja se toteutetaan juuri liikelaitosratkaisulla. Keskusteltiin, voivatko yhtiöt olla liikelaitoksen yhtiöitä. Juridisesti tämä on mahdotonta, koska toiminta on tulee olemaan yhden maakunnan y-tunnuksen alla. Koska maakuntavaltuusto perustaa yhtiöt, ovat ne rinnakkaisia liikelaitoksen kanssa eivätkä liikelaitoksen ohjauksen alaisia. Hallintosäännöllä voidaan kuitenkin määritellä ohjaus- ja johtamisjärjestelmä. Pöystin mukaan liikelaitoksen johtokunta ei ole poliittinen, vaan se asetetaan ammatillisin perustein. Keskustelua herätti myös mikä osa erityispalveluista tullaan valitsemaan valinnanvapauden piiriin (15%:n vaade). 2. Kojo-teemaryhmän alatyöryhmät ja niiden vetäjät (liite 2) Päivitettiin alatyöryhmiä liitteen 2 mukaiseksi. Todettiin, että konsernirakenteen kuvauksen kohtien 2 ja 3 osalta on syytä perustaa omat työryhmät SOTE- ja MAKU-tuotannon järjestämisen kartoittamiseen. Fokus on kuitenkin SOTE-kokonaisuudessa. 3. Hallintosäännön keskeiset osat ja sen valmistelun aloittamisen lähetekeskustelu Vuokko esitteli maakuntalain määrittelemän hallintosäännön sisältöä (ks. Käytiin lähetekeskustelu siitä, mihin suuntaan hallintosäännön valmistelua viedään. Todettiin, että hallintosäännöllä ohjataan järjestäjän ja tuottajan toimintaa sekä jaetaan toimielinten toimivaltaa. Se on siten maakunnan ohjauksen yksi keskeisimmistä asiakirjoista. Keskusteltiin ELY:n toimintamallista, jossa isoja viranhaltijapäätöksiä tehdään tavoiteohjauksen ja harkinnanvaraisuuden pohjalta. Valtion aluehallinnon malli vaatii yhteensovittamista maakunnan edustukselliseen malliin ja valmistelussa on pidettävä mielessä miten valtio kytketään mukaan. Muistutettiin, että visiona on tehdä Suomen parasta ja Euroopan kiinnostavinta. Tämän vuoksi moderneja hallintosäännön malleja on mietittävä ja kehitettävä. Toimivallan siirrot ovat laajasti mahdollisia hallintosäännöllä, joten sillä vaikutetaan tehokkaasti päätöksenteon suoraviivaisuuteen. Vastuut on kuitenkin määriteltävä hyvin tarkasti. Maakuntastrategia koettiin enemmän yhteisen maakuntakollektiivin hengen luojana, kun taas hallintosääntö on enemmän juridinen ja hallinnollinen asiakirja. Sen moderniutta voisi etsiä ketteryyden kautta (esimerkiksi määrittelemällä selvät rajat tehtäville, jotka hoidetaan viranomaispäätöksinä ja mitkä vaativat poliittisen käsittelyn). Todettiin, että järjestäjän sopimusohjaus on haastavaa ja vaatii paljon sitoutumista ja osaamista. Poliittiselle sitoutumiselle ei jää välttämättä aikaa muiden ydintehtävien jälkeen (budjetti, strategia). Suoran demokratian mallit edustuksellisen demokratian sijaan nähtiin yhtenä keinona ketteröittämään toimintaa. Esitettiin, että maakunnanhallintokin voisi etsiä virtuaalisia ratkaisuja ja olla sitä kautta moderni. Todettiin, että valmistelun kannalta kriittistä on lukita mahdollisimman nopeasti johtamisjärjestelmän periaatteet. Todettiin myös, että tulevaa hallintomallia pitää lähestyä avoimin mielin, koska tulemme eri organisaatiotaustoista. Selvitettävä, voiko hallintosäännöllä ohjata ja mandatoida jäseniä liikelaitoksen johtokuntiin esim. kolmannesta sektorista. Tämä olisi vahvaa osallistamista. Tärkeäksi koettiin tarkasti määritellä, miten maakunta ohjaa tilaamista. Tässä on aidosti huomioitava, että tuottajalla on paras näkemys asiakasrajapinnasta. Mainittiin, että tarvitaan myös erillinen johtosääntö ja toimivaltainen toimielin häiriötilanteiden varalle. Pohdittava myös, miten asiakasnäkökulma vaikuttaa toimielinten organisoitumiseen

4 Muistio 4. Maakunnan järjestäjäorganisaatio ja tarkoituksenmukainen toimielinrakenne Keskusteltiin liitteen 3 taustoituksen pohjalta millaisella hallinto- ja johtamismallilla uuden maakunnan tehtäväkokonaisuudet voitaisiin järjestää. Pohdittiin eri mallien ominaisuuksia sekä perusteluja niiden vahvuuksista ja heikkouksista. Tavoitteena on tuottaa kolme vaihtoehtoista mallia johtoryhmän ja hallituksen linjauskäsittelyyn. Keskustellut vaihtoehdot olivat: 1. Valiokuntamalli, hybridi (edustuksellinen malli) 2. Valtuusto-hallitusmalli (suoraviivaisen päätöksenteon malli) 3. Valtuusto-hallitusmalli + hallituksen jaostot (hallituskeskeinen malli) 4. Valtuusto-hallitus-lautakuntamalli (perinteinen malli) Yhteenveto käydystä keskustelusta kootaan erikseen ja lisätään teemaryhmän MyPirkanmaa-työtilaan. 5. Väliraportti Käytiin läpi väliraportin runko (liite 4). Sovittiin, että kohtaan 2 (Palvelu- ja tehtäväkokonaisuuden nykytilan kuvaus) tuotetaan ytimekkäät konserni- ja ohjausjärjestelmäkuvaukset Tampereen kaupungin (Janne Salonen), Pirkanmaan liiton (Mikko Koponen), ELY-keskuksen (Jani Tulehmo, Kristiina Karppi) ja PSHP:n (Vuokko Ylinen ja Isto Nordback) osalta. Samalla arvioidaan toimintamallien hyötyjä ja haittoja. Hallintosäännön osalta fokus on keskeisten huomioiden esiin nostamisessa, väliaikaishallinto kirjoittaa varsinaisen hallintosäännön. Kunta-maakunta -suhdetta jäsennetään erityisesti maakuntastrategian sisältöjen kautta. 6. MyPirkanmaan ja Celkee-Insightin käyttö Suurimmalle osalle on lähetetty käyttäjätunnukset ja kutsut MyPirkanmaan työtilaan. Muistutettiin, että lähetetyt käyttäjätunnukset täytyy aktivoida esimerkiksi kirjautumalla järjestelmään. Väliraporttirunko ja muuta valmistelumateriaalia on lisätty ryhmän työtilaan. Celkee Insight -kyselyn vastauskattavuus on yleisesti ottaen vielä matala, KoJo-ryhmän osalta 36%. Teemaryhmää kannustetaan kyselyyn vastaamiseen. Raportti kyselyn alkuvaiheen tuloksista käsitellään johtoryhmässä Seuraava kokous ja kokouksen päättäminen Seuraava teemaryhmän kokous pidetään klo alkaen (Tampereen kaupungin virastotalo, nh. Tammerkoski, 2.krs). Teemana väliraportti. Puheenjohtaja päätti kokouksen klo

5 Liite 1. Projektiryhmän asioita Kojo-ryhmään tiedoksi Kari Hakarin tilannekatsauksesta: Vapaan valinnan palvelujen yhtiön perustaa maakuntavaltuusto Pirkanmaalla ao. yhtiön toimintaedellysten selvittäminen ja yhtiömallin selvitystyön käynnistäminen on joryn käsiteltäväksi. Liikelaitosmallista: sotepalveluissa voi olla vain yksi liikelaitos, maakunnassa voi olla muita liikelaitoksia. Maakuntakonserni saisi perustaa sote-yhtiöitä (esim. Tays-yhtiö, coxa, fimlab, sydänkeskus, mutta yhtiöt eivät toivottavia integraation toteuttamisen näkökulmasta/pöysti) Maakuntastrategiatyöhön edustaja tiedolla johtamisen teemaryhmästä; millainen tietopohja strategiatyöhön tarvitaan

6 Liite 2. Konsernirakenteen kuvaus 1. Järjestäjäorganisaatio ja tarkoituksenmukainen toimielinrakenne 2. Palvelutoiminnan organisoitumisen vaihtoehdot (palvelulaitoksen vaihtoehdot: liikelaitos, yhtiö. Fokus SOTE-kokonaisuudessa) 3. Tytäryhtiöt, osakkuusyhtiöt (hahmottelua, Fokus SOTE-kokonaisuudessa) Valmisteluun osallistuvat, kohdat 1-3: - 1. Mikko Koponen, Päivi Nurminen, Olli-Pekka Ojanen, Juha Sammallahti, Esa Sirviö, Ilkka Salminen, Vuokko Ylinen, Kristiina Lumme, (Riikka Joutsensaari, Anniina Tirronen) - 2. Isto Nordback, Olli-Pekka Ojanen, Tarja Puskala, Eeva Torppa-Saarinen - 3. Isto Nordback, Esa Sirviö, Ilkka Salminen, Janne Salonen, Eeva Torppa- Saarinen (kohdat 2 ja 3 käsitellään yhdessä) Alleviivatut henkilöt toimivat koollekutsujina Aikataulu: väliraporttiin mennessä kohta

7 Liite 2. Johtamisrakenteen kuvaus 1. Maakuntastrategian rooli 2. Hallintosäännön keskeiset kohdat 3. Konserniohjeen keskeiset kohdat sekä konsernin ohjausmalli (esim. tavoiteohjaus, sopimusohjaus) ja omistajaohjaus Valmisteluun osallistuvat, kohdat 1-5: - 1. Marko Mäkinen, Päivi Nurminen, Mikko Koponen, Reija Linnamaa - 2. Vuokko Ylinen + lakiryhmä, Ilkka Salminen, Erkki Hirsimäki, Olli-Pekka Ojanen, Tuukka Salkoaho - 3. Vuokko Ylinen + lakiryhmä, Ilkka Salminen, Janne Salonen, Tarja Puskala, Kristiina Lumme Alleviivatut henkilöt toimivat koollekutsujina Aikataulu: katso teemaryhmän kevään kokousajat

8 Konsernirakenne ja johtaminen teemaryhmän kokoukset ja työsuunnitelman aikataulutus Laajennettu työpaja: maakuntaan siirtyvien tehtävien tarkastelu ja ryhmittely Järjestäjätehtävät ja - organisaation työstäminen alkaa. Maakuntastrategian alustus Hallintosäännön alustus. Järjestäjäorganisaation ja toimialarakenteen työstö Konsernirakenteiden nykytilan esitys. Alustava hahmotelma järjestäjäorg. ja toimielinrakenteesta väliraporttiin : Maakuntastrategian runko. Hallintosäännön työstö : Palvelutuotanto ja konsernirakenne sekä konserniohjaus: työstö Loppuraportin käsittely Lokamarraskuu Joulukuu 2016 Toiminnan näkökulmasta liikkeelle. Maakuntaan siirtyvät tehtävät, työstäminen ns. lakanamallilla. Tammikuu Helmikuu Järjestäjätehtävät ja organisaatio Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu väliraportti loppuraportti Konsernirakenteen vaihtoehtojen valmistelu sekä toimielimet Johtamisrakenteen kuvauksen valmistelu

9 Liite 3. Järjestäjäorganisaatio ja tarkoituksenmukainen toimielinrakenne Taustamateriaali

10 Hallinto- ja johtamismallit (mukaillen kuntajohtamisen malleja) Perinteinen malli: Valtuusto käyttää ylintä päätösvaltaa ja toimii maakunnan strategisen päätösvallan käyttäjänä. Maakuntahallitus valmistelee ja täytäntöön panee valtuuston päätökset sekä johtaa maakunnan hallintoa. Eri hallinnonalojen lautakunnat vastaavat hallinnonalansa päätöksenteosta, asioiden valmistelusta hallitukselle ja valtuustolle sekä niiden päätösten täytäntöönpanosta. Lautakunnat toimivat hallituksen alaisuudessa. Valtuusto-hallitus-malli: Typistetty versio perinteisestä mallista. Hallitus hoitaa myös lautakuntien tehtävät niin pitkälle kuin laki / hallintosääntö antavat mahdollisuuden. Malli on käyttökelpoinen silloin, kun maakunnan omana toimintana hoidettavat tehtävät ovat vähäisiä esimerkiksi laajan maakuntien välisen yhteistyön vuoksi. Valiokuntamalli: Perinteiset lautakunnat korvataan valtuutetuista koostuville valiokunnilla. Toisin sanoen valtuusto työskentelee valiokuntiin jakaantuneena. Valiokuntamalli korostaa vaaleilla valittujen luottamushenkilöiden asemaa päätöksenteossa. Valtuuston asema suhteessa hallitukseen vahvistuu mallissa, jossa valiokuntien toimivat perinteisten lautakuntien tapaan päätöksiä tekevinä toimieliminä. Hallituksen asemaa korostavassa valiokuntamallissa valiokunnilla ei ole virallista päätösvaltaa, eikä niille ole delegoitu viranomaistehtäviä vaan valiokunnat toimivat ns. valmistelevina toimieliminä. Lähde:

11 Hallinto- ja johtamismallit (mukaillen kuntajohtamisen malleja) Puheenjohtajamalli: Maakuntahallitus muodostuu lautakuntien puheenjohtajista (ainakin osittain). Eli lautakuntien puheenjohtajat nimetään hallituksen jäsenistä. Malli voidaan toteuttaa joko perinteisen mallin tai valiokuntamallin pohjalta. Elämänkaarimalli: Elämänkaarimallissa palvelutoiminnan johtaminen ja asiakastyö on organisoitu väestöryhmän tarvitsemien palveluprosessien mukaisesti. Mallilla tavoitellaan asiakaslähtöisempiä palveluja, kun saman väestöryhmän palvelut kootaan yhdeksi kokonaisuudeksi. Hybridimalli: Sekoitus edellä mainituista. Liikelaitokset: Maakunta perustaa liikelaitokset, joiden tehtävänä on tuottaa maakunnan järjestämisvastuulle kuuluvia sote-palveluja, muita sille säädettyjä palveluja (esim. pelastustoimi) sekä maakunnan sille järjestämisvastuunsa perusteella osoittamia tehtäviä. Vastaa tuottamisvastuullaan olevien palvelujen edellyttämästä julkisenvallan käyttämisestä. Toimialan ammattilaisista koostuva johtokunta ja virkasuhteessa oleva johtaja. Maakuntaan perustetaan vain yksi SOTE-liikelaitos, mutta mahdollisuus perustaa useampia SOTE-yhtiöitä. Maakunnan yhtiöt: in-house-yhtiöt (julkiset palvelutehtävät, tukipalvelut), muut yhtiöt (vapailla markkinoilla toimivat yhtiöt Lähde:

12 Mitä tehdään? Johtoryhmän ja hallituksen on linjattava valmistelun perusteet. Käytävä arvovalintakeskustelu, millaiselta pohjalta konsernirakennetta valmistellaan eteenpäin. o Mitä tavoitellaan? Vahvaa poliittista ohjausta, laajaa edustuksellisuutta, suoraviivaisuutta ja tehokkuutta, osallistavaa hallintoa Keskustellaan, millaisella hallintomallilla maakunnan tehtäväkokonaisuudet voitaisiin järjestää ja johtaa. Kirjataan perustelut ja huomiot eri vaihtoehdoista. Mitkä ovat eri mallien vahvuudet ja heikkoudet? Johtoryhmän keskustelun pohjaksi KoJo-ryhmä tuottaa kolme vaihtoehtoista maakunnan johtamismallia. Vaihtoehto 1: Valiokuntamalli, hybridi (edustuksellinen malli) Riippuen tehtäväkokonaisuudesta sekä asioita valmistelevia ja päättäviä valiokuntia (määritellään hallintosäännössä, huom! selvitettävä mahdollistaako maakuntalaki valiokuntamallin) Vaihtoehto 2: Valtuusto-hallitusmalli (suoraviivaisen päätöksenteon malli) Johtavat viranomaiset yksikköineen suuressa valmisteluvastuussa Vaihtoehto 3: Valtuusto-hallitusmalli + hallituksen jaostot (hallituskeskeinen malli) Valmisteluvastuuta siirretty hallituksen alaisille substanssikohtaisille jaostoille (jaostojen toimivalta ja kokoonpano määritellään hallintosäännössä)

13 Mitä tehdään? Vaihtoehto 4: Valtuusto-hallitus-lautakuntamalli (perinteinen malli) Palvelu- ja tehtäväkokonaisuuksittain organisoituneet lautakunnat vastaavat asioiden valmistelusta, päätöksenteosta ja täytäntöönpanosta. Puheenjohtajamallilla edustuksellisuuden periaate vahvistuu (toimivalta ja kokoonpano määritellään hallintosäännössä) Jos jää aikaa Mitkä tehtäväkokonaisuudet tarvitsisivat oman toimielimen valmistelemaan/päättämään, hallituksen tueksi tekemään linjauksia, mitkä toiminnot voidaan hoitaa viranomaistehtävinä tai suoraan maakuntahallituksen kautta?

14 PALVELUTUOTANTO MAAKUNTAKONSERNI JÄRJESTÄMISTEHTÄVÄ VALTUUSTO Maakuntastrategia, hallintosääntö, konserniohje HALLITUS Toiminnan, hallinnon ja talouden käytännön johtaminen - Mahdollisesti asioita valmistelevat jaostot Tarkastuslautakunta Maakuntajohtaja + muut hallintosäännössä määrätyt johtavat esittelyviranomaiset - Mahdolliset yksiköt, ryhmät yms. Lautakunta X - jaostot Lautakunta X - Jaostot Sopimus- ja tavoiteohjaus, kriteerit palvelutuotannolle, asiakkuuksien hallinta, palvelutarvearviot, palvelutasopäätös Lautakunta X Lautakunta X HUOM! Omistajaohjaus luonnos keskustelun pohjaksi Maakunnan liikelaitokset (SOTEpalvelut, pelastustoimi, muut säädetyt palvelut, maakunnan sille osoittamat tehtävät) Ammattijohtokunta, johtaja Konserniyhtiöt (julkiset palvelutehtävät, mm. tukipalvelut) Maakunnan yhtiöt Markkinat, valinnanvapaus Toimitila- ja kiinteistöhallinnon palvelukeskus Talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus Tieto- ja viestintäteknisten palvelujen palvelukeskus

15 Liite 4. Pirkanmaa2019 väliraportointirunko

16 Tekniset ohjeet Väliraportti powerpoint-pohjalle Väliraportin otsikkorunkoa hyödynnetään soveltuvin osin (huom. väliraporttirunko yhteinen yhteiset-, sote- ja maku-teemaryhmille) Tavoitteena tiivis ja ytimekäs ilmaisu (tuki)palvelu- ja tehtäväkokonaisuudesta Havainnot, johtopäätökset ja faktat esiin Johtopäätösten laajempi taustoitus esiin vasta loppuraportissa Väliraportit käsitellään Yhteiset projektiryhmä: SOTE-projektiryhmä: MAKU-projektiryhmä:

17 Teemaryhmien väliraporttirunko 1. Teemaryhmän työskentely Teemaryhmän työskentelyyn osallistuneet Työryhmän kokoontumiset Aikataulutus kevät 2017 Eteneminen suhteessa asetettuihin tavoitteisiin (oma arvio) Resurssitarpeet 1-7/2017, 8/2017-3/2018 (arvio) 2. Palvelu- ja tehtäväkokonaisuuden nykytilan kuvaus ja analyysi Palvelu- ja tehtäväkokonaisuuden sisältö (KoJon näkökulmasta konsernirakenteen ja johtamisjärjestelmän kuvaukset: PSHP, Tampereen kaupunki, Pirkanmaan liitto, ELY) Tuotantotapa ja palveluverkko Nykytilassa toimivaa, mitä halutaan vahvistaa Nykytilan ongelmakohdat ja kehittämistarpeet Yhdyspinnat: muut teemaryhmät 3. Muutokset palvelu- ja tehtäväkokonaisuuteen Arvio palvelutarpeesta ja sen vaikutuksista palvelu- ja tehtäväkokonaisuuteen (järjestäminen ja tuottaminen) Lakiluonnosten vaikutukset palvelu- ja tehtäväkokonaisuuteen (järjestäminen ja tuottaminen) Tukipalveluiden muutostarpeet, mahdolliset organisointiehdotukset Yhdyspintojen ja työnjaon arviointi: kunta/maakunta (mm. maakuntastrategia)