7. Maaperä ja pohjavesi

Transkriptio

1 7. Maaperä ja pohjavesi 199

2 200

3 7. Maaperä ja pohjavesi 7.1 Maa- ja kallioperä Arviointiaineisto ja -menetelmät Maa- ja kallioperävaikutusten arviointiaineistona on käytetty Mari Vengasahon vuonna 2006 Oulun yliopistolle tekemää pro gradu-työtä "Tannila Aittojärven alueen glasifluviaalisten muodostumien esiintyminen, rakenne ja pohjavesiolosuhteet" sekä lopputyössä käytettyjä lähdeteoksia (kuten Lehtinen ym. 1998). Lisäksi geologista aineistoa on arviointia varten kerätty Maanmittaushallituksen Suomen Kartaston vihosta Geologia (1990). Arviointiaineistona on em. lisäksi käytetty hankesuunnitelmia sekä alueen peruskartta-aineistoa Nykytilanne Kallioperä Suunnittelualueen kallioperä koostuu Suomen vanhimmista kivilajeista, arkeeisista gneisseistä, jotka ovat syntyneet yli 2,5 miljardia vuotta sitten. Näitä vanhoja kivilajeja leikkaavat nuoremmat varhaisproterotsooiset graniitit ja diabaasijuonet. Diabaasijuonet ovat usein kovempina kivilajeina jääneet muuta maastoa korkeammalle. Kivilajien kontaktikohdat ovat usein rikkonaisia. Alueella on kallio harvakseltaan näkyvissä. Alue on topografialtaan varsin loivapiirteistä ja myös kallioperän muodot ovat oletettavasti loivapiirteisiä. Kallioperän loivapiirteisyys on nähtävissä muutamissa maatutkaluotauksissa, joita alueella on tehty. Maaperä Suunnitellun tekojärven aluetta rajaa pohjoisella reunalla nk. saumamuodostuma, joka on syntynyt jääkaudella kahden jäätikkölohkon väliseen saumaan. Tämä saumamuodostuma ulottuu Pudasjärveltä Hossaan. Osittain tekojärven alueelle sijoittuu kaakosta luonteeseen suuntautuva jäätikköjoen muodostama pitkittäis- harju. Siihen kuuluu mm. Kollajan niemi, Sainselkä ja siitä edelleen luoteeseen suuntautuvat kapeat harjujaksot. Näiden edellä mainittujen muodostumien maalajit ovat lähinnä soraa ja hiekkaa. Harjujen reunalla tavataan paikoin rantavoimien huuhtomaa hiekkaa. Suunnitellun tekojärven alueen keskellä valtamaalajina on eloperäisiin maalajeihin lukeutuva turve. Turpeen ohella alueella on lajittumatonta maa-ainesta, moreenia, joka on syntynyt jäätikön pohjalla kulkeutuneista maa-aineisista. Alueella on lisäksi jonkin verran nuorempia jokikerrostumia, jotka ovat pääosin hienoa hiekkaa ja silttiä. Muutoin savi- ja silttikerrostumia on alueella niukasti. Maakerrosten paksuudesta ei ole varmaa tietoa, mutta se oletettavasti vaihtelee muutamista metreistä aina harjumuodostumien yli kymmeneen metriin Vaikutukset maa- ja kallioperään Hankkeen ensisijaiset vaikutukset maaperään kohdistuvat jo rakennusvaiheessa, kun maaperää muokataan työmaateitä ja patoja varten. Patoihin tarvitaan alueelta moreenia noin m 3. Tavoitteena on, että valtaosa tästä materiaalista saadaan tulevien patojen läheltä tekojärvialueen sisältä. Rakentamisessa osa jäätikön kerrostamista moreenimäistä siten tasoitetaan, kun moreeniainesta siirretään patorakenteisiin. Hankkeeseen tarvitaan soraa noin m 3. Materiaali pyritään ottamaan ensisijaisesti tekojärven alueelta, esimerkiksi Kärkönselältä, Jyskynkankaasta tai Sainselästä. Soranoton vaikutuksesta harjumaisema tasoittuu niiltä osin mistä soraa kaivetaan patorakenteisiin. Kiviaineksen otto pyritään kohdistamaan alueille, jotka ovat korkeanveden aikaan veden peittämiä. Jos ainesta joudutaan ottamaan tekojärvialueen ulkopuolelta, muotoillaan soranottopaikat maastoon sopiviksi ja maisemoidaan. Toissijaiset vaikutukset maaperään kohdistuvat vesivoimatuotannon vaiheessa (tekojärven käyttövaiheessa), jolloin virtaava vesi uurtaa uusia uomia ja 201

4 Turpeen nousuriskiryhmät turvetuotantoalue Kuva 7 1. Turpeennousuriski tekojärven alueella. Alueet perustuvat v tehtyyn selvitykseen, joka on tulostettu nykyiselle karttapohjalle. kerrostaa ja lajittelee maa-ainesta tekojärven pohjalle muodostaen uusia sedimenttejä. Patorakenteisiin tarvitaan lisäksi louhetta, joka pyritään myös ottamaan tekojärven alueelta. Louhintatöistä saadaan massoja arviolta yhteensä m 3. Nämä massat eivät riitä yksistään patorakenteisin vaan kiviainesta joudutaan tuomaan muualta tai mikäli soveltuvaa kalliota löytyy tekojärven alueelta, louhitaan tarvittava kiviaines sieltä. Muualta tuotavaa tai tekojärven alueelta louhittavaa kiviainesta tarvitaan m 3. Kollaja-hankkeen vaikutukset kallioperään kohdistuvat kanavien osuuksille sekä voimalaitoksen alueen louhinta-alueille. Mikäli tekojärven alueelta löydetään soveltuva alue kiviaineksen louhinnalle, kohdistuvat vaikutukset myös siltä osin tekojärvialueelle. Vesivoiman tuotannon aikana kallioperään kohdistuvat vaikutukset ovat olemattomat. Hyödynnettävä maa-aines Maapatojen rakennusmateriaaliksi tarvitaan tiivistä maa-ainesta. Moreeni soveltuu tähän tarkoitukseen hyvin. Hyödynnettävän moreenin määrää alueella on arvioitu olevan yli 10 miljoonaa m 3. Hyödynnettävät alueet sijaitsevat suunnitellun tekojärven luoteisosissa. Alueet on katsottu sellaisilta alueilta, jotka ovat veden yläpuolella matalimman veden aikaan tai rajoittuvat matalan veden rantaviivaan. Syvimmäksi leikkaustasoksi on määritetty +99.Alustavat esiintymätiedot tekojärven alueen käyttökelpoisista maa-aineksista on esitetty aiemmin (Kuva 3 17). Alueella tarvitaan lisäksi karkeampaa maa-ainesta työmaateitä varten. Tähän soveltuva hiekka-/soraesiintymä sijaitsee Kärkönselän kaakkoisosassa. Tämä osa harjusta tulee jäämään korkeanveden aikaan veden alle. Turpeen nousuriski Turpeen nousuriski johtuu kaasunmuodostuksesta sopivan koostumuksen omaavassa turvekerroksessa. Oy Vesitekniikka Ab on vuonna 1975 tehnyt perusteelli- 202

5 sen Siuruan tekojärven suo- ja turvetutkimuksen (ks. Kuva 7 1). Tutkimuksen nousuennustelaskelmassa suot oli jaettu kolmeen riskiryhmään. Riskiryhmä 1 on nousuominaisuuksiltaan herkin. Osan tähän ryhmään kuuluvista alueista arvioitiin nousevan veden pinnalle välittömästi veden noustessa, ensimmäisen kesän aikana. Riskiryhmiin 2 ja 3 kuuluvista alueista lauttoja arvioitiin nousevan vasta tekojärven alkuvuosina. Vuonna 1975 tehdyssä tutkimuksessa Kollajan tekojärven alueella riskiryhmään 1 kuului soita yhteensä 2,68 km². Riskiryhmän 2 ja 3 suotyyppejä esiintyi yhteensä 6,04 km²:n alalla. Tutkimuksen tekovaiheessa ei alueella ollut vielä aloitettu turvetuotantoa. Turvetuotanto on aloitettu myöhemmin viidellä eri alueella. Lisäksi tuotantolupia on haettu tai ollaan hakemassa neljälle muulle alueelle. Kun nämä alueet otetaan huomioon, jää Kollajan tekojärven alueelle riskiryhmään 1 kuuluvia alueita kahteen erilliseen paikkaan yhteensä 0,22 km². Riskiryhmään 2 ja 3 kuuluvia alueita jää yhteensä 1,35 km². Riskiryhmään 1 kuuluvista alueista toinen on Matalalamminsuolla (Kuva 7 1). Tällä alueella on myös suurin osa riskiryhmiin 2 ja 3 kuuluvista soista, 0,56 km². Alue on erillinen perukka, joka on kokonaisuudessaan tason +107,4 yläpuolella eli suunnilleen samalla tasolla kuin suunniteltu kesävedenpinta. Mikäli turpeen nousua tapahtuisi, on alue helposti eristettävissä ja turpeen kulkeutuminen muualle näin estettävissä. Toinen riskiryhmään 1 kuuluva alue on Vasikkasuolla, jossa kyseistä aluetta on 0,12 km². Nousuherkän kerroksen keskisyvyys on 75 cm. Lisäksi alueella on 0,22 km² riskiryhmiin 2 ja 3 kuuluvia soita, joiden nousuherkän kerroksen syvyys on keskimäärin 40 cm. Loput riskiryhmään 2 ja 3 kuuluvista alueesta, yhteensä 0,57 km² koostuu kymmenestä eri alueesta. Osa alueista sijaitsee aivan tekojärven reunavyöhykkeellä, jossa nousuriski ei ole kovin todennäköinen. Nousuriskialueiden osalta on syytä tehdä tarkempi nousuanalyysi, mikäli hanke toteutetaan. Jatkosuunnittelussa tavoitteeksi asetetaan, että turvelauttojen nousu estetään toimenpitein. Mahdollisia keinoja ovat ainakin turpeen tai sen pintakerroksen poistaminen tai painottaminen kivennäismailla. Turpeen poistomahdollisuudet Ympäristövaikutusten arvioinnin yhteydessä selvitettiin mahdollisuuksia kaiken turpeen poistamiseen tekojärvialueelta nopeutetusti ennen veden nostoa. Tarkastelussa oli myös Vapon kehittämä uusi turpeennostomenetelmä, joka periaatteessa mahdollistaa suon "tyhjentämisen" kerralla pohjaa myöten. Turpeen nopeutettu hyödyntäminen edellyttäisi turpeennoston erillisluvitusta. Ottaen realistisesti huomioon luvansaannin viiveet ei ole todennäköistä, että merkittävä turpeen lisänosto olisi mahdollista ennen Kollaja-hankkeen lupapäätöstä. Näin ollen lisähyödyntämiseen käytettävissä oleva aika jäisi varsin lyhyeksi. Vapon uusi nostomenetelmä on varsin kallis. Menetelmän tuottama tuote soveltuu vain pieneen osaan lähialueella turvetta käyttävistä kattiloista. Kun hyödyntämisaika jäisi edellä sanotun mukaisesti lyhyeksi, uusi menetelmä ei tuo sanottavasti lisämahdollisuuksia turpeen poistoon. Lisäksi selvitettiin raakaturpeen välivarastointimahdollisuuksia. Välivarastointi vaatisi tilaa noin 500 hehtaaria tekojärvialueen ulkopuolelta. Välivarastointi ei olisi ympäristöllisesti ongelmatonta. Kun välivarastoinnin kustannus olisi arviolta 50 milj. euroa, ei välivarastointia voida pitää realistisena vaihtoehtona. Turpeen poistamisella ei olisi saatavissa olennaisia hyötyjä. Säännöstelytilavuus lisääntyisi noin 12,5 milj. kuutiometriä (5 %). Metaanipäästöjen kannalta asialla ei näyttäisi olevan sanottavaa merkitystä (ks. luku 10.2). Veden laatuun turpeen poistamisella olisi todennäköisesti negatiivinen vaikutus, sillä ravinteet liukenevat kivennäismailta nopeammin kuin suopohjalta (vrt. luku Virhe. Viitteen lähdettä ei löytynyt.). Turpeen poistaminen tarkoin kivennäismaata myöten ei olisi myöskään teknisesti mahdollista. 7.2 Pohjavesiolosuhteet ja hankkeen vaikutukset Pohjaveden muodostumisen, maa- ja kallioperän sekä pohjaveden virtausolosuhteiden arvioimisessa on käytetty seuraavaa aineistoa: Sadantatiedot Ilmatieteen laitoksen Pudasjärven sääasemalta Ympäristöhallinnon pohjavesialuetiedostot Oulun vesi- ja ympäristöpiirin (nykyisin Pohjois- Pohjanmaan ympäristökeskus) pohjavesitutkimustulokset hankkeeseen rajoittuvilla pohjavesialueilla Mari Vengasahon pro gradu: Tannila-Aittojärven alueen glasifluviaalisten muodostumien esiintyminen, rakenne ja pohjavesiolosuhteet Kallio-, maaperä- ja peruskartat 203

6 le pintavesi imeytyy maaperään, jolloin muodostuu nk. rantaimeytynyttä tekopohjavettä. Tällä on nykyisessä tilassa merkittävä vaikutus pohjaveden määrään, virtausolosuhteisiin sekä pohjaveden laatuun. Kollaja-hankkeessa tarkasteltavia harjualueita ovat tekojärven pohjoispuolella sijaitseva Vengasvaara Ukonkangas Siliäkangas harjujakso (saumamuodostuma), joka jatkuu edelleen itään Pudasjärven kohdalla Auralankangas Riekinkangas Törrönkangas harjujaksona. Toinen merkittävä harjujakso (pitkittäisharju) Vengasharju Pyöriämaa Kärkönselkä Jyskynkangas Sadinselkä sijaitsee tekojärven eteläosassa osittain tekojärven alueella. Lisäksi Iijoen läheisyydessä sijaitsevat erilliset harjuselänteet Kollajankangas, Mäntyharju ja Kipinänkangas. Kuva 7 2. Vengasvaaran harjumännikköä. Neuvottelut vesiosuuskuntien henkilöstöjen kanssa sekä vedenottamoiden tarkkailutulokset PVO-Vesivoima Oy:n maaperätutkimustulokset, virtaamamittaukset ja vesipintojen korkeushavainnot Maastohavainnot pohjavesialueilla ja vedenottamoilla (Ramboll, Ahti Eerikäinen) Pintavesistöjen vedenkorkeushavainnot Pohjavesiolosuhteiden nykytilanne Kollaja-hankkeen vaikutusalueella tai sen lähistöllä on useita 1., 2. ja 3. luokan pohjavesialueita, joista 1. luokan pohjavesialueilla sijaitsevat vesiosuuskuntien pohjavedenottamot (Kuva 7 3). Toisen luokan pohjavesialueilla on tutkittuja pohjaveden käyttöönottokohteita. Pohjavesialueilla pintamaalaji on hienoa hiekkaa, hiekkaa ja soraa, jossa sadannasta (keskimäärin 589 mm vuodessa, vuosina ) muodostuu pohjavedeksi % ( m³/d/km²). Muilla osin tekojärven alueella kivennäismaaperä on eloperäisen kerroksen alla moreenia, silttiä ja savea, joissa pohjaveden muodostuminen on hyvin vähäistä. Sadannasta muodostuvan pohjaveden lisäksi useiden em. harjualueiden pohjaveden muodostumis- ja virtausolosuhteisiin vaikuttaa pintaveden tulviminen. Tällöin hyvin vettä johtavien maakerrosten kohdalla tulvaveden noustessa pohjavesipinnan tason yläpuolel Vengasvaara Ukonkangas Nykytilanne Ympäristökeskus on luokitellut Vengasvaara Ukonkankaan 2. luokan pohjavesialueeksi. Se on osa Oijärvi Hossa saumamuodostumaa. Venkaan lähteen valuma-alueena toimii pääosin Vengasvaaran harjualue. Vengasvaara Ukonkankaan pohjavesialueella on arvioitu muodostuvan pohjavettä m³/d. Venkaan lähteen valuma-aluetta ei voi käytettävissä olevien tietojen perusteella luotettavasti rajata, koska Vengasvaaran länsiosien pohjavesiolosuhteita ei ole tutkittu. Virtaamatiedon perusteella Venkaan lähteen pohjaveden muodostumisalueen pinta-ala on yhteensä noin 4 km². Mertajokeen ja suoalueille purkautuvan pohjaveden määrää ei ole voitu mitata. Alueella suoritettujen pohjavesitutkimusten aikaan Venkaan lähteen virtaama on saatujen tietojen mukaan ollut 1980-luvulla noin m³/d. Venkaan lähteen laskuojan virtaama mitattiin , jolloin virtaama oli jopa m³/d. Vuoden 2008 runsaista sateista johtuen mitattu virtaama edustanee huomattavasti keskimääräistä suurempaa virtaamaa. Tämä osoittaa, että lähteestä purkautuvan pohjaveden määrä vaihtelee huomattavasti. Ukonkankaan itäosassa sekä Venkaan lähteen läheisyydessä Vengasvaarassa on tehty pohjaveden koepumppauksia veden käyttöönottoa varten. Tutkimustulosten mukaan pohjavesi on hyvälaatuista kummassakin koepumppauskohteessa. Vengasvaaran ja Ukonkankaan korkeat harjuselänteet erottaa toisistaan soinen painanne, jossa sijaitsee Mertajoki. Pohjaveden virtaus Ukonkankaalla 204

7 Kuva 7 3. Kollaja-hankkeen ympäristön pohjavesialueet. suuntautuu pääosin länteen. Siellä pohjavesi purkautuu osin suoraan Mertajokeen harjun kohdalta. Ukonkankaan pohjois- ja eteläreunalta tapahtuu myös pohjaveden purkautumista soistuneilta tihkupinnoilta. Merkittävin tihkusuo sijaitsee Ukonkankaan luoteispuolella harjun ja Mertajoen välisellä alueella. Myös Ukonkankaan koepumppauspaikan kohdalta purkautuu pohjavettä harjun eteläpuolelle. Tämän hetkisen tiedon perusteella voidaan arvioida, että Mertajoen alla harjuaines jatkuu ohuena kerroksena harjuselänteiden välillä. Kalliopinnan korkeusasemasta ja maaperän rakenteesta johtuen on mahdollista, että myös Ukonkankaassa muodostuvaa pohjavettä voi vähäisessä määrin purkautua Venkaan lähteestä. Lähde sijaitsee Vengasvaarassa noin 200 metriä Mertajoen länsipuolella. Maatutkaluotausten ja kairausten perusteella kalliopinnan korkeustaso sijaitsee Ukonkankaan kohdalla pääosin tasolla Ukonkankaan itäpuolella on nähtävissä avokallio tasolla Ukonkankaan harjun maaperä on hiekkaa, hienoa hiekkaa ja hietaa. Harjun ja suon rajassa maalaji muuttuu hiesuksi suolle päin mentäessä. Ukonkangas on metsämaata, jossa aluskasvillisuus on pääosin jäkälää. Näin ollen Ukonkankaalla muodostuu sadannasta tehokkaasti pohjavettä. Pohjavesipinnan taso Ukonkankaalla sen itäosassa on noin +100, josta korkeustaso laskee länsiosan +95 tasolle. Venkaan lähteen yläosassa alin pohjaveden korkeustaso on +94,25 ( ). Samana havaintoaikana Mertaojan vesipinta sillan kohdalla oli +92,32. Mertajoen kohdalla kalliopinta on havaittu noin tasolla, joten harjukerroksen paksuus Mertajoen pohjan alapuolella on varsin ohut. Maalaji harjussa Mertajoen kohdalla on hietaista hiekkaa ja hietaa. Näin ollen pohjaveden tulisi olla paineellista Mertaojan pohjan alapuolella, mikäli Ukonkankaan pohjavettä purkautuu myös Venkaan lähteestä. 205

8 Kuva 7 4. Vengasvaara Ukonkangas pohjavesialuekartalla pituusleikkaus ja poikkileikkaus 206

9 Vaikutukset Kollajan tekojärven Venkaanpato on suunniteltu Ukonkankaasta lounaaseen siten, että tekojärvi ei ulotu Vengasvaaraan eikä Venkaan lähteen alueelle. Ukonkankaan ja tekojärven väliin tehdään rakenne, joka estää tekojärven veden imeytymisen harjuun. Tämä rakenne voidaan suunnitella tarkempien maaperä- ja pohjavesitutkimusten jälkeen. Alajärvestä Mertajokeen laskevan puron uoma kaivetaan Ukonkankaalta lounaaseen suuntautuvan padon ja Vengasvaaran väliin jäävän Rapasuon alueelle. Kaivettava uoma sijoittuu pohjavesialueen ulkopuolelle heikosti vettäjohtavaan maaperään. Näin ollen tekojärvellä ja kaivettavalla Alajärven laskuojalla ei ole vaikutusta Vengasvaaran pohjavesiolosuhteisiin. Ukonkankaalle rakennettavan padon alle peittyy noin 0,4 km² Ukonkankaan pohjaveden muodostumisalueesta. Padon alle jäävällä alueella arvioidaan muodostuvan pohjavettä noin 400 m³/d. Vaikka osa tästä vesimäärästä purkautuisikin nykytilassa Venkaan lähteen kautta, muodostumisalueen pienentymisen vaikutus lähteestä purkautuvaan virtaamaan olisi vähäinen verrattuna kokonaisvirtaamaan, joka on m³/d. Näin toteutettuna hanke ei aiheuta muutoksia Vengasvaaran ja Ukonkankaan pohjaveden laatuun.. Patorakenteen suunnittelussa on kuitenkin erityisesti otettava huomioon alueen pohjavesiolot Siliäkangas Nykytilanne Siliäkankaan 2. luokan pohjavesialue on Ukonkankaalta itään Aittojärvelle asti jatkuva saumamuodostuman osa. Siliäkankaan länsiosasta on käytetty nimeä Siliämaa ja itäosasta nimeä Siljakangas (Oulun vesi- ja ympäristöpiirin pohjavesitutkimuslausunnot). Siliäkankaan alueella on tehty pohjavesitutkimuksia ja pohjaveden koepumppauksia alueen itä- sekä länsiosassa v ja v Koepumppauskohteet ja pohjavesipinnan korkeustiedot on koottu karttaan (Kuva 7-10). Siliäkankaan kohdalla maaperä on huomattavasti korkeammalla tasolla kuin Ukonkankaalla. Kalliopinta on näkyvissä Siliäkankaan länsiosassa noin +120 tasolla. Myös pohjavesipinta on yleisesti tason +110 yläpuolella. Alin pohjavesipinnan korkeustaso +108,7 on Aittojärven rannan lähellä sijaitsevassa pisteessä. Maastossa on havaittu pohjaveden purkautumispaikkoja Siliäkankaan länsiosassa koepumppauspaikan kohdalla ja Viidansuon turvetuotantoalueella. Siliäkankaan itäosasta pohjavesi purkautuu Aittojärveen laajalta alueelta rantavyöhykkeeltä. Tulva-aikoina Aitojärvestä imeytyy pintavettä Siliäkankaan itäosaan Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu kuukausi ka sademäärä mm/kk 2008 Kuva 7 9. Sadanta Pudasjärvellä. 207

10 Kuva Siliäkankaan pohjavesialue. Vaikutukset Tekojärvi ulottuu Viidansuon turvetuotantoalueelle, joka on Siliäkankaan eteläpuolella. Turvetuotantoalueelle purkautuu pohjavettä noin +111 tasolta, joten tekojärven vesi ei imeydy Siliäkankaaseen. Myös Aittojärvestä tekojärveen rakennettava täyttökanava sijoittuu siten, että se ei ole yhteydessä Siliäkankaan pohjavesialueeseen. Aittojärvestä imeytyy luonnonvaraisesti tulva-aikoina vettä Siliäkankaan itäreunaan. Aittojärven tulvakorkeus on ollut keskimäärin noin +110 tasolla ja ylin vedenkorkeus +110,9. Tekojärven rakentamisen jälkeen Aittojärven tulvakorkeus on ylimmillään Aittojärven alimmat vedenkorkeudet ovat olleet +107 tason alapuolella. Tekojärven rakentamisen jälkeen Aittojärven vesipinta lasketaan alimmillaan noin tasolle +107,5. Näin ollen Aittojärven ylimmät ja alimmat vedenkorkeudet jäävät pois ja pintaveden imeytyminen Siliäkankaaseen vähenee sekä pohjaveden korkeudenvaihtelut Siliäkankaan itäreunassa pienenevät, mikä parantaa pohjaveden käyttömahdollisuuksia Siliäkankaalla. Lähes koko Siliäkankaan alueella pohjavesipinta on +110 tason yläpuolella, joten Aittojärven vedenkorkeuden vaihtelut eivät vaikuta suurimpaan osaan Siliäkangasta Auralankangas Riekinkangas Nykytilanne Auralankangas Riekinkangas 1. luokan pohjavesialue on osa saumamuodostumaa, joka rajoittuu itäosastaan Pudasjärveen. Pohjavesialueella ei ole kalliopaljastumia ja kalliopinta lienee kauttaaltaan Pudasjärven pinnan tason alapuolella. Näin ollen pohjaveden korkeustasoa ja virtausta ohjaa maaperän vedenjohtavuus ja ympäröivät suot sekä purkuvesistöt. Pohjaveden päävirtaus suuntautuu Auralankankaalta länteen kohti Livojokea. Muilta osin pohjavesi purkautunee Pudasjärveen. Pohjaveden korkeus Auralankankaalla on noin tasolla. Vain Auralankankaan pohjoisreunassa pohjavesi on +112 tason yläpuolella. Riekinkankaalla pohjavesipinta on lähes Pudasjärven vesipinnan tasolla, joten Riekinkankaalta lienee hyvä pohjaveden virtausyhteys Pudasjärveen. Auralankankaalle on rakennettu v Pudasjärven vesiosuuskunnan vedenottamo, josta on Pohjois- Suomen vesioikeuden lupa ottaa pohjavettä m³/d. Vedenottamosta käyttöön saatava vesimäärä on arvioitu olevan m³/d. Vedenottamolla on kolme läpimitaltaan 400 mm siiviläputkikaivoa, 208

11 Kuva Auralankangas Riekinkangas pohjavesialue. joiden siiviläosat sijaitsevat ,5 tasolla. Maanpinta on noin +115 tasolla. Pohjavesipinnan taso vedenottamolla on noin +110 ja käytön aikana noin Vesi johdetaan Auralankankaan vedenottamolta Törrönkankaan vedenottamolle, jossa vesi alkaloidaan ja johdetaan kulutukseen UVA-sterilaattorin kautta. Vedenottamo toimii varavedenottamona ja sitä käytetään ensisijaisesti keväällä tulva-aikana, jolloin Törrönkankaan vedenottamoa ei voida käyttää. Auralankankaan vedenottamon valuma-alue ei rajoitu Pudasjärveen ja tulvavesi ei aiheuta vaikutuksia Auralankankaan pohjavesipinnan korkeustasoon eikä pohjavedenlaatuun. Riekinkankaan pohjavesipinnan korkeuteen vaikuttaa Pudasjärven vedenpinnan korkeudenvaihtelut. Pohjavesipinnan taso Riekinkankaalla vaihtelee +107, tasolla. Auralankankaan vedenottamolla on tarkkailuohjelma, jonka tuloksista on nähtävissä yksityiskohtaisesti pohjavesipinnan korkeudenvaihtelut sekä veden laatutiedot. Aittojärven vesiosuuskunnan vedenottamo sijaitsee Auralankankaalla aivan Auralankankaan vedenottamon vieressä. Vedenottamolla on siiviläputkikaivo, josta otetaan pohjavettä noin 20 m³/d. Vesi on hyvälaatuista. Vedenottamolla ei ole erillistä tarkkailua, mutta pohjavesiolosuhteita koskevat tiedot ovat nähtävissä Auralankankaan vedenottamon tarkkailutuloksista. Vaikutukset Auralankankaan vedenottamolla ja sen valuma-alueella pohjavesipinta on tasolla. Pudasjärven vedenkorkeuden vaihtelut eivät ole vaikuttaneet Auralankankaan vedenottamon pohjavesiolosuhteisiin. Kollaja-hanke alentaa tulvakorkeuksia ja nostaa alimpia vedenkorkeuksia Auralankankaan ympäristössä, joten hankkeesta ei aiheudu haitallisia vaikutuksia Auralankankaan pohjavesiolosuhteisiin. Riekinkankaan pohjavesiolosuhteisiin vaikuttaa Pudasjärven vesipinnan korkeudenvaihtelut. Vedenkorkeuden vaihtelujen vähetessä paranevat Riekinkankaan pohjavesiolosuhteet siten, että pintaveden imeytyminen tulva-aikana Riekinkankaaseen pienenee ja pohjaveden laatu paranee. 209

12 Kuva Törrönkangas pohjavesialue Törrönkangas Nykytilanne Törrönkankaan 1. luokan pohjavesialue on Pudasjärveen sekä Kivarinjokeen rajoittuva saumamuodostuman osa. Pohjavesialueella ei ole havaittu pohjavesipinnan yläpuolelle ulottuvaa kalliopintaa, joten pohjaveden korkeustasoa ja virtausta ohjaa maaperän vedenjohtavuus ja harjuun rajoittuvat vesistöt. Harjun hyvin vettäjohtava ydinosa sijaitsee koillinenlounas suuntaisena Pudasjärven ja Kivarinjoen välillä. Pudasjärven vesipinta oli +108,11 sekä Kivarinjoen vesipinta Jyrkkäkosken yläpuolella +111,53 ja alapuolella +108,34 ( ). Pohjaveden päävirtaussuunta harjussa on koillisesta luoteeseen. Harju on nk. synkliininen muodostuma, jossa pohjaveden virtaus suuntautuu harjuytimeen kaakkois- ja luoteispuolelta. Pohjavesi purkautuu Pudasjärven Rauhalanlampeen, johon hyvin vettä johtava harjuydin rajoittuu. Harjualueella sadannasta muodostuvan pohjaveden lisäksi tulva-aikoina pintaveden noustessa pohjavesipinnan yläpuolelle harjuun imeytyy Pudasjärvestä sekä Kivarinjoesta nk. rantaimeytynyttä tekopohjavettä. Luonnonvaraisesti tapahtuva rantaimeytyminen vaikuttaa Törrönkankaan pohjaesialueen veden määrään sekä laatuun. Pudasjärven vesiosuuskunta on rakentanut Törrönkankaalle vedenottamon v Vedenottamolla on Pohjois-Suomen vesioikeuden v myöntämä vedenottolupa m³/d (enimmillään m³/d). Vedenottamolla on läpimitaltaan mm kuilukaivo, jonka korkeustiedot ovat: kansi +111,73 maanpinta +111,2 Wmin +106,78 ( ) Wmax +108,56 ( ), keskimäärin +107,7 +108,3 pohjaventtiili n pohja n Vedenottamolle on rakennettu kalkkikivialkalointi (v. 2007) ja UV-sterilaattori. Törrönkankaan vedenottamolta noin 300 metriä koilliseen on rakennettu varakaivo, mutta kaivoa ei ole rakennettu käyttövalmiiksi eikä liitetty vesijohtoverkostoon. Törrönkankaan vedenottamosta johdetaan pohjavettä Pudasjärven vesijohtoverkostoon noin 800 m³/d. Keväisin tulvaveden imeytyessä harjuun vedenottamosta saatavan veden laatu heikkenee niin, että vedenotto joudutaan keskeyttämään 1-2 kuukauden ajaksi. Tällöin vesi otetaan Auralankankaan vedenottamosta. Törrönkankaan vedenottamon kaivo sijaitsee noin 210

13 60 metrin etäisyydellä Pudasjärven vesirajasta lähdealueen kohdalla. Kaivon ja järven välisellä alueella lienee maaperässä erittäin hyvä vedenjohtavuus. Törrönkankaan vedenottamon valuma-alueella on arvioitu muodostuvan pohjavettä n m³/d, joten vedenotto ei ylitä alueen antoisuutta. Näin ollen tulva-aikoja lukuun ottamatta vedenoton aikana pohjaveden pinta on harjussa korkeammalla kuin Pudasjärvessä ja siten pohjavettä purkautuu edelleen jatkuvasti Pudasjärveen. Valuma-alueena toimivassa harjussa on toteutettu maa-ainesten ottoa ja valuma-alueella on useita erilaisia nk. riskikohteita. Vedenottamolla on tarkkailuohjelma, jonka tuloksista on nähtävissä yksityiskohtaisesti pohjavesipinnan korkeudenvaihtelut sekä veden laatutiedot. Vaikutukset Törrönkankaan pohjavesialueen pohjavesiolosuhteisiin vaikuttaa merkittävästi Pudasjärven ja Kivarinjoen vesipintojen korkeudenvaihtelut. Harjusta on hyvä virtausyhteys erityisesti Pudasjärveen lähdealueen kohdalta. Keväällä lumen sulaessa, mutta myös muina aikoina runsaiden sateiden jälkeen Pudasjärven vesipinta nousee pohjavesipinnan tason yläpuolelle ja pintavesi imeytyy harjuun lisäten pohjaveden määrää, mutta samalla heikentäen pohjaveden laatua. Kollaja-hankkeen toteutuessa ylin tulvakorkeus Pudasjärvessä tulee oleman +110 ja alin vedenkorkeus +107,2. Vedenkorkeuksien vaihtelun vähetessä pintaveden imeytyminen harjuun pienenee keskimääräisiin ja suurimpiin tulvakorkeuksiin verraten. Pudasjärven vesipinta tulee olemaan kesäaikana +108,5 +107,2 tasolla, mikä on hiukan ylempänä kuin aikaisempi kesäajan vedenkorkeus. Tämä ei lisää pintaveden imeytymistä Törrönkankaan pohjavesialueelle, sillä aina tulvahuippujen jälkeen pohjaveden virtaus suuntautuu harjusta järveen päin, koska harjusta otettava vesimäärä on pienempi kuin sadannasta (sekä imeytymisestä) muodostuva pohjavesimäärä. Pohjaveden korkeustaso ei laske Törrönkankaalla niin alas kuin aikaisemmin Pudasjärven alhaisten vedenkorkeuksien aikana. Pohjaveden korkeustaso Törrönkankaalla ei laske noin +107,5 tason alapuolelle. Myöskään ylimpiä pohjavedenkorkeuksia ei Törrönkankaalla saavuteta Kollaja-hankkeen toteutuessa. Vesipintojen korkeudet Törrönkankaalla vv , m 108,5 108 Kivarinjoki , , pvm Törrönkankaan vedenottamo, putki 14 Putki 15 Varavedenottamo, putki 22 Pudasjärvi PVP9 PVP20 Kivarinjoki Kuva Vesipintojen korkeudet Törrönkankaalla v

14 Kuva Pyöriämaa Jyskylampi pohjavesialue Pyöriämaa Jyskylampi Nykytilanne Pyöriämaa Jyskylampi 2. luokan pohjavesialue käsittää kaakko-luode suuntaisen pitkittäisharjujakson Vengasharju Pyöriämaa Kärkönselkä Jyskykangas. Harjujakso on kapea-alainen molemmin puolin suoalueisiin rajoittuva muodostuma, josta ei ole yksityiskohtaisia pohjavesitutkimustietoja. Vengasharjun luoteiskärjessä on Puronlatvasuolta alkava puronuoma noin +108 tasolla. Vengasharjussa muodostuvat pohjavedet voivat purkautua tähän puroon. Muilta osin harjualueen pohjavedet purkautunevat harjua ympäröiville soille. Jyskykangas sijaitsee ympäristöstään ylemmäksi kohoavan moreeni-(kallio)selänteen kohdalla. Lajittunut harjukerros lienee Jyskykankaalla melko ohut, vaikka harjanteen korkein kohta ulottuu +120 tasolle. Soihin rajoittuvilla pohjavesialueilla tulvavesi imeytyy harjun maaperään, mistä on seurauksena veden laadun heikkeneminen. Pyöriämaa Jyskylampi pohjavesialueella on arvioitu muodostuvan pohjavettä 370 m³/d. Alueella ei ole pohjaveden käyttöönottokohteita. Vaikutukset Tekojärven vesipinta tulee rajoittumaan Pyöriämaan, Kärkönselän ja Jyskykankaan harjanteisiin +109 tasolle. Tällöin alimmat harjun osat peittyvät veden alle ylimpien vedenkorkeuksien aikana. Myös Jyskylampi on osana tekojärveä vedenkorkeuden ollessa ylimmillään. Pohjaveden korkeustaso harjujaksossa nousee hiukan yläveden aikana, mutta palautuu luonnonvaraiselle tasolle vesipinnan laskiessa tekojärvessä. Pyöriämaa Jyskylampi pohjavesialueella ei ole pohjaveden käyttökohteita, joten hankkeesta ei aiheudu vaikutuksia pohjaveden käyttöön Sadinselkä Nykytilanne Sadinselän (kartalla Sainselkä) 2. luokan pohjavesialue on osa pitkittäisharjujaksoa. Harjuselänteen keskiosa sijaitsee moreeni-(kallio)ylänteen kohdalla, josta maasto laskee kaakkoon ja luoteeseen. Harjun korkein selänne on +125 tason yläpuolella. Pohjaveden virtaus Sadinselässä suuntautuu harjun pituussuunnassa kaakkoon ja luoteeseen. Myös harjun pohjoispuolella sijaitsevalle Parkkosensuolle voi purkautua pohjavettä. Harjanteen luoteiskärjessä sijaitsee lähde, josta purkautui pohjavettä 346 m³/d ( ) ja 259 m³/d ( ). Harjun kaakkoisosasta purkautuu pohjavettä Paskalampiin ja Iso-Ahvenjärveen. Sadinselän pohjavesialueella on arvioitu muodostuvan pohjavettä 950 m³/d. 212

15 Kuva Sadinselkä pohjavesialue. Vaikutukset Myös Sadinselän harjualueen alimmat osat peittyvät tekojärven yläveden aikana. Sadinselän lähde sijaitsee noin +99 tasolla, mikä vastaa tekojärven alinta vedenpinnan tasoa. Pohjaveden pinnan taso nousee Sadinselän luoteisosassa ja pohjavesipinnan korkeustaso vaihtelee tekojärven vesipinnan tasoa kulloinkin seuraten. Pohjaveden virtaussuunta on edelleen luoteeseen Sadinselän luoteisosassa. Sadinselän kaakkoisosassa pohjaveden virtausolosuhteet eivät muutu Kollajankangas Nykytilanne Kollajankankaan 1. luokan pohjavesialue on Iijokeen rajoittuva erillinen harjuselänne. Harjun sisällä on Matosuo, josta pintavedet imeytyvät harjuun. Harjun keskiosasta on otettu maa-aineksia. Pohjaveden virtaus harjussa suuntautuu luoteesta kaakkoon Iijokeen. Kollajankankaan pohjavesialueella on arvioitu muodostuvan pohjavettä 350 m³/d. Kollajankankaan maa-ainesten ottoalueelle on rakennettu Kollajan vesiosuuskunnan vedenottamo, josta otetaan pohjavettä n. 20 m³/d. Pohjavesipinnan taso vedenottamolla on noin +108,7 ja Iijoen taso pohjavesialueen kohdalla on noin +104,6. Iijoen vesipinnan korkeudenvaihtelut eivät vaikuta vedenottamon vesipinnan korkeuteen. Etäisyys vedenottamolta Iijoen Kollajanlampeen on noin 400 metriä. Vaikutukset Kollaja-hankkeen vaikutuksesta ei Iijoen vesipinnan korkeustaso merkittävästi muutu Kollajankankaan pohjavesialueen kohdalla. Kollajankankaan pohjaveden korkeus- ja virtausolosuhteet eivät muutu, joten hankkeella ei ole vaikutusta Kollajan vesiosuuskunnan vedenottamoon. 213

16 Kuva Kollajankangas pohjavesialue Mäntyharju Nykytilanne Mäntyharjun 1. luokan pohjavesialue on erillinen suoperäiseen metsämaahan rajoittuva harjuselänne. Pohjavesialueella on arvioitu muodostuvan pohjavettä noin 100 m³/d. Pohjaveden virtaus harjussa suuntautuu luoteeseen. Pohjavesi purkautuu harjun luoteiskärjen läheisyydestä lähteiköstä metsäojitukseen. Harjun luoteisosaan on rakennettu Koretten vesiosuuskunnan vedenottamo, josta otetaan pohjavettä noin 10 m³/d. Pohjavesipinnan korkeustaso vedenottamolla on noin +109,9 ja lähteen purkutaso noin Mäntyharjun pohjavesialue ei ole yhteydessä tekojärveen eikä Iijokeen. Vaikutukset Mäntyharjun pohjavesialue ei ole yhteydessä Kollajahankkeeseen, joten hankkeesta ei aiheudu vaikutuksia Mäntyharjun pohjavesialueelle eikä Koretten vesiosuuskunnan vedenottamoon Kipinänkangas Nykytilanne Kipinänkankaan 1. luokan pohjavesialue on kaakko- luode suuntainen harjuselänne, jonka luoteiskärki rajoittuu Iijokeen. Pohjaveden virtaus harjussa suuntautuu luoteeseen, jossa pohjavesi purkautuu Iijoen rantavyöhykkeeltä jokeen. Alueella on arvioitu muodostuvan pohjavettä m³/d. Harjun luoteisosaan maa-ainesten ottoalueelle on rakennettu Kipinän vesiosuuskunnan vedenottamo, josta otetaan pohjavettä m³/d. Vedenottamon kaivo on noin 5 metriä syvä kuilukaivo, jonka pohja ulottuu kallioon. Kaivossa on vettä 0,5-1,0 metrin kerros ja Iijoen alivirtaaman aikana vedensaanti on vaikeutunut. Kaivo sijaitsee noin 100 metrin etäisyydellä Iijoesta. Iijoen tulvavirtaaman aikana myös pohjavesipinta kaivossa nousee huomattavasti. Näin ollen pintaveden noustessa pohjavesipinnan yläpuolelle Kipinänkankaaseen imeytyy pintavettä Iijoesta. Vedenottamon vesipinnan korkeuden vaihteluista ei ole kirjattuja tarkkailutuloksia. Kipinän vesiosuuskunnan kaivon vesipinta on noin +99 tasolla. Vaikutukset Kipinänkankaan pohjavesialueen luoteisosa rajoittuu Iijokeen pohjaveden purkualueen kohdalta. Iijoen alivirtaaman pienetessä voi pohjavesipinnan taso pohjavesialueen luoteiskärjessä hiukan laskea. Toisaalta pohjaveden purkautuminen Iijokeen tapahtuu rannan 214

17 Kuva Kipinänkangas pohjavesialue. 215

18 Kuva Mäntyharju pohjavesialue. tihkupinnoilta, joten pohjaveden purkautumistaso voi pysyä entiselläänkin, vaikka vesipinta Iijoessa hiukan laskee alivirtaama-aikana. Mikäli pohjavesipinnan purkutaso laskee, alenee pohjavesipinnan taso myös Kipinän vesiosuuskunnan kaivossa. Tällöin vedensaanti kaivosta voi vaikeutua edelleen. Hankkeen vaikutus Kipinän vesiosuuskunnan kaivoon voidaan todeta pohjavesipinnan korkeushavaintojen avulla. Tarvittaessa veden saanti voidaan turvata samaan pohjavesialueeseen rakennettavalla uudella kaivolla Kaivot Kollaja-hankkeen vaikutusalueella Pudasjärven Aittojärven Iijoen tulva-alueilla on yksityisiä pohjavesikaivoja, joiden vedenkorkeuteen ja veden laatuun pintaveden suuret vedenkorkeuden vaihtelut vaikuttavat. Kollaja-hankkeen vaikutuksesta pintavesien vedenkorkeuden vaihtelut pienenevät, mikä vähentää myös pohjaveden korkeuden vaihteluja yksityisissä kaivoissa. Tällöin pääsääntöisesti hankkeesta aiheutuu veden saantia ja laatua parantava vaikutus yksityisiin kaivoihin. 216

19 8. Maankäyttö ja maisema 217

20 218 Tulva ja lato Iijoen rannalla keväällä 2008

21 8. Maankäyttö ja maisema 8.1 Maankäyttö ja rakennettu ympäristö Arviointiaineisto ja -menetelmät Maankäytön ja rakennetun ympäristön nykytilaa on selvitetty maastokäyntien, viistokuvausten ja numeeristen paikkatietoaineistojen perusteella. Alueiden nykyinen maankäyttö on selvitetty maanmittauslaitoksen toimittaman Slices-maankäyttöaineiston perusteella. Nykyiset rakennukset on selvitetty maastotietokannasta, jonka tietosisältö vastaa peruskartta-aineistoa. Erityisesti tekojärven alueen osalta tietoa rakennuksista on lisäksi täsmennetty maastossa. Vaikutusten arvioimiseksi oleellisena lähtöaineistona on käytetty määritettyjä tulva-alueita, jotka on esitetty kuvassa (Kuva 5 16). Tilastollisena tarkastelualueena on käytetty vuoden 1989 tulvan mukaista tulva-aluetta, jota on verrattu vastaavassa tilanteessa muodostuvaan tulvaan kun Kollaja 2008 suunnitelma toteutetaan. Laajemmalle alueelle kohdistuvia maankäytöllisiä vaikutuksia on tarkasteltu karttatarkastelun perusteella Maankäytön vaikutusten analysoimiseksi on hankkeen vaikutusalue jaettu kuuteen osa-alueeseen (Kuva 5 17). Osa-aluejaon perustana on hankkeen erilainen vaikutus eri osa-alueiden maankäyttöön. Osa-alueet ovat: 1. Tekojärven alue 2. Iijoen luonnonuoma: Siikahaara Kipinä alue 3. Pudasjärven, Tuulijärven ja Ontamojärven alue 4. Naisjärven alue 5. Aittojärven alue 6. Siikahaara Livonmutka alue (Iijoen ja Livojoen ranta-alueet) Tulvan vaikutukset rakentamiseen Tulva-alueiden supistuminen parantaa rakentamisen edellytyksiä alueilla, joilla tulvaa esiintyy. Suomen ra- kentamista ohjaavassa lainsäädännössä ja muissa määräyksissä on tähän kiinnitetty entistä enemmän huomiota. Maankäyttö- ja rakennuslain rakennuspaikkaa koskevissa vaatimuksissa (luku 17, 116 ) määrätään, että rakennuspaikan soveliaisuutta ja kelvollisuutta harkittaessa on muun muassa otettava huomioon, ettei rakennuspaikalla ole tulvan, sortuman tai vyörymän vaaraa. Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 50 :ssä rakennusta koskevia olennaisia teknisiä vaatimuksia ovat mm. rakenteiden lujuus ja vakaus. Rakennukseen rakentamisen tai käytön aikana kohdistuvat kuormitukset eivät saa aiheuttaa sortumista eivätkä lujuutta tai vakautta haittaavia muodonmuutoksia. Kuormitukset eivät myöskään saa vaurioittaa rakennuksen muita osia tai rakennukseen asennettuja laitteita tai kiinteitä varusteita. Rakenteisiin ulkoisesta syystä johtuva vaurio ei saa olla suhteeton sen aiheuttaneeseen tapahtumaan verrattuna. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (Valtioneuvoston päätös ) ovat saaneet lainvoiman Valtioneuvosto päätti valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkistamisesta. Tarkistetut tavoitteet tulivat voimaan Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää. Valtakunnallisissa alueiden käytön tavoitteiden asiakokonaisuudessa eheytyvästä yhdyskuntarakenteesta ja ympäristön laadusta on esitetty erityistavoitteina mm. seuraavaa: Alueidenkäytössä on otettava huomioon viranomaisten selvitysten mukaiset tulvavaaraalueet ja pyrittävä ehkäisemään tulviin liittyvät riskit. Tavoitteissa todetaan edelleen: Alueidenkäytön suunnittelussa uutta rakentamista ei tule sijoittaa tulvavaara-alueille. Tästä voidaan poiketa vain, jos tarve- ja vaikutusselvityksiin perustuen osoitetaan, että tulvariskit pystytään hallitsemaan ja että rakentaminen on kestävän kehityksen mukaista. Alueidenkäytön suunnittelussa on tarvittaessa osoitettava korvaavat alueiden- 219

22 Kuva 8 2. Hankealueen maankäyttö ja tarkastelun osa-alueet. Kuva 8 4. Kollajan tekojärven ranta-alueet, jotka maaperän laadun kannalta soveltuvat rantarakentamiseen. ( Karttakone Oy) 220

23 käyttöratkaisut yhdyskuntien toimivuuden kannalta erityisen tärkeille toiminnoille, joihin liittyy huomattavia ympäristö- tai henkilövahinkoriskejä. Yleisja asemakaavoituksessa on varauduttava lisääntyviin myrskyihin, rankkasateisiin ja taajamatulviin. Pudasjärven kunnan rakennusjärjestys on tullut voimaan Rakentamisen sijoittumisesta ja sopeutumisesta ympäristöön ranta-alueella on huomioitava seuraavaa: Tulvavahingoille alttiiden rakennusosien tulee jokialueilla olla vähintään 1 metriä ja järvialueilla vähintään 0,7 metriä ylintä havaittua tulvaveden rajaa korkeammalla Maankäyttö nykyisin ja Kollaja 2008-suunnitelman toteutumisen jälkeen Vuoden 1989 mukainen tulva-alue on pääasiassa maaja metsätalousaluetta. Tulva on samalla yhdistänyt useita vesialueita toisiinsa. Hankkeen vaikutukset maankäyttöön ja rakennettuun ympäristöön johtuvat vedenpinnan korkeusvaihtelun ja tästä aiheutuvan veden peittämän alueen muutoksista nykytilanteeseen verrattuna sekä alueelle tehtävistä rakenteista. Tekojärven alueen osalta vaikutukset ovat suurimmat, koska veden ja rakenteiden peittämän alueen muutos on nykytilanteeseen nähden suurin. Seuraavassa on kuvattu vaikutuksia hankkeen vaikutusalueen eri osissa. Taulukko 8 3. Tekojärven alueen maankäyttö (Slices-tietoaineisto). Maankäyttö luokka Pinta-ala (ha) Pinta-ala (%) Metsätalouden maat ,4 % Turvetuotantoalueet 544,9 10,8 % Säännöstelemättömät luonnonvedet 56,5 1,1 % Tieliikennealueet (yks.tiet ja kadut) 29,5 0,6 % Loma-asuntoalueet 4,18 0,1 % Soran- ja hiekanottoalueet 0,26 0,0 % Yleiset tiet 0,11 0,0 % Energiahuollon alueet 0,06 0,0 % Muut varastoalueet 0,02 0,0 % Yhteensä ,0 % Tekojärven alue Tekojärven alueen rajaus on edellä kuvatun suunnitelman mukainen ja lisäksi siihen on otettu mukaan kanava-alueet (1 km 2 eli 100 hehtaaria), koska vaikutukset ovat niillä samankaltaiset. Näin ollen maankäytöllisessä tarkastelussa tekojärvialueen pinta-ala on noin 50 km 2 eli hehtaaria. Noin 70 % alueen pinta-alasta on joko ojitettua suota tai metsämaata. Ojittamattomia avosoita alueesta on noin 17 %. Slices -maankäyttöluokituksessa suunniteltu tekojärven alue on pääosin metsätalousaluetta. Luokituksessa metsätalousalueisiin kuuluvat myös suoalueet, jotka eivät ole turvetuotantoalueita. Maastoinventointien yhteydessä on osoittautunut, että tekojärven alueella on yhteensä 6 rakennuspaikkaa. Näistä 5 on metsästysmajan tai lomarakennusten tyyppisiä rakennuksia ja yksi vanha pieni asuinrakennus. Kaksi näistä rakennuksista on vielä rakenteilla. Tekojärven alueella ei asuta vakituisesti. Taulukko 8 5. Maankäyttö Siikahaara Kipinän alueella vuoden 1989 mukaisessa tulvassa ja Kollaja 2008 suunnitelman jälkeen. Maankäyttö luokka Nykyisen tulva-alueen pinta-ala (ha) Uuden tulva-alueen pinta-ala (ha) Metsätalouden maat % Säännöstelemättömät luonnonvedet % Monivuotiset nurmet ja niityt % Pellot % Loma-asuntoalueet % Käytöstä poistuneet maatalousmaat 14 1,2-91 % Yleiset tiet 11 0,2-98 % Tieliikennealueet 9 0,2-98 % Energiahuollon alueet 5 0,5-90 % Erillispientalojen alueet 4,3 0,7-84 % Maatilojen talouskeskukset 0,3 0, % Yhteensä % Tulva-alueen pieneneminen (%) 221

24 Kuva 8 7. Tulvan saartama talo toukokuussa Taulukko 8 6. Maankäyttö Pudasjärven, Tuulijärven ja Ontamojärven alueella vuoden 1989 mukaisessa tulvassa sekä Kollaja 2008-suunnitelman jälkeen (Slices-tietoaineisto). LUOKKA Nykyisen tulva-alueen pinta-ala (ha) Uuden tulva-alueen pinta-ala (ha) Tulva-alueen pieneneminen (%) Metsätalouden maat % Säännöstelemättömät luonnonvedet % Loma-asuntoalueet 10,4 7,7-26 % Energiahuollon alueet 9,74 7,9-19 % Käytöstä poistuneet maatalousmaat 9,40 4,7-50 % Yleiset tiet 6,64 5,8-13 % Tieliikennealueet (yks.tiet ja kadut) 6,10 2,5-59 % Erillispientalojen alueet 5,74 4,2-27 % Monivuotiset nurmet ja niityt 4,60 2,6-43 % Pellot 4,46 2,1-53 % Rivi- ja kytkettyjen pientalojen alueet 1,52 0,2-87 % Muu maa 1,05 0,4-62 % Luokittelematon 0,79 0,79 0 % Muut varastoalueet 0,67 0, % Urheilu- ja virkistyspalvelujen alueet 0, % Kerrostaloalueet 0,36 0,0-100 % Maatilojen talouskeskukset 0,35 0,03-91 % Yleisten rakennusten alueet 0,05 0,03-40 % Teollisuusalueet 0,05 0,1-100 % Yhteensä % 222

25 Vaikutukset tekojärven alueella Tekojärven alueen peittyessä vedellä maankäyttö muuttuu täysin. Aluetta ei ole mahdollista käyttää maa- ja metsätalouskäytössä tai turvetuotantoalueena hankkeen toteuttamisen jälkeen. Tekojärven korkeusvaihtelu on melko pitkän jakson keväästä syksyyn enintään 1,5 metriä. Kevättalven aikana vedenpinta lasketaan kevään maksimitasosta 10 metriä alemmas, kunnes tekojärvi taas täytetään tulvavesillä noin kahdessa viikossa maksimitasoon. Hankkeen toteuttamisen jälkeen aluetta on mahdollista käyttää kevättäytön jälkeen, kesästä talveen normaalina vesistöalueena esimerkiksi virkistyskalastukseen, matkailuun tai rantarakentamiseen. Potentiaalisimmat rantarakentamisalueet ovat tekojärven jyrkimpien rantojen alueilla. Rantojen tulevasta käytöstä päätetään kaavoitusmenettelyn kautta. Kuvassa 8-3 osoitetaan ne ranta-alueet, jotka maaperän, tekojärven rakenteiden tai pinnan muodon mukaan voivat soveltua rantarakentamiseen. Tällaista rantaa on noin 12 km. Kaiken kaikkiaan tekojärvellä on rantaa 60 km silloin, kun vesi on korkeimmalla tasolla. Talviaikana tekojärven virkistyskäyttöä rajoittaa veden pinnan lasku säännöstelyn alarajalle keväällä ennen tulvaa. Tekojärven alueen osalta on huomattava, että noin 825 hehtaaria alueen maapinta-alasta on ollut vuonna 1989 kevättulvan aikaan veden peitossa Iijoen luonnonuoma: Siikahaara Kipinä Valtaosa vuoden 1989 tulva-alueesta Siikahaaran Kipinän alueella on metsätalouskäytössä. Säännöstelemättömiä luonnonvesiä on pinta-alasta noin viidennes. Maastotietokannan tietojen mukaan alueella on 64 lomarakennusta, 17 asuinrakennusta ja 248 muuta rakennusta. Nykyisen tulva-alueen maapinta-ala on ha. Uuden tulva-alueen maapinta-ala on 820 ha. Näin maa-alueen tulva-alue pienenee 75 %. Vaikutukset Iijoen luonnonuoman, Siikahaaran Kipinän alueella Vaikutukset Iijoen maankäyttöön johtuvat veden virtaaman muutoksista. Pienimmillään virtaama on hankkeen toteuttamisen jälkeen talviaikana 15 m 3 /s. Tuolloin suvantojen vedenpinnan haitallinen aleneminen estetään pohjakynnysten avulla. Siikahaaran kohdalla vedenpinnan korkeus laskee talvella Kollaja suunnitelman toteuttamisen myötä hieman yli metrin noin tasolle +105,9, jos Petäjäkankaalle ei rakenneta pohjakynnystä. Ero nykyiseen pienenee Revonniemen pohjakynnykselle tultaessa hieman alle puoleen metriin. Pohjakynnysten vaikutusalueella ero on nollasta vajaaseen metriin. Maankäytön kannalta muutoksella ei ole merkittäviä vaikutuksia. Tulva-aikoina laajat alueet Kipinän yläpuolisella Iijoella ovat veden peittämiä. Hankkeen toteuttamisen jälkeen tulvat ovat merkittävästi pienempiä. Rakennetun maankäytön kannalta voidaan katsoa tilanteen parantuvan tulvien pienentymisen johdosta. Hankkeen toteuttamisen seurauksena tulva-alueesta vapautuisi 48 lomarakennusta, 14 asuinrakennusta ja 195 muuta rakennusta, tosin suuri osa rakennuksista on rakennettu pilareiden päälle tulvien takia. Myös metsä- ja maatalouden harjoittamisen kannalta olosuhteet paranevat. Suppo- eli hyydetulvat vaivaavat Iijoen luonnonuoman varrella sijaitsevia kiinteistöjä lähes joka talvi. Erityisesti ilmiö aiheuttaa vaivaa tilanteessa, jolloin virtaama talvella on esim. voimakkaiden syyssateiden johdosta suuri. Ilmiö saa alkunsa kovien pakkasten, tuulten ja lumisateiden vaikutuksesta. Ongelma pahenee ilman lauhtuessa ja supon irrotessa pohjasta lähtien virtaavan veden mukana. Virran mukana kulkeutuva suppo kertyy yleensä määrättyihin paikkoihin aiheuttaen tulvimista. Haitat pahenevat vielä, mikäli jääkansi rikkoutuu ilman lauhtumisen johdosta. Talvella suppotulvat alkoivat marraskuun lopulla. Tulva alkoi hieman tavallisuudesta poiketen Kollajanniemen seudulla, kun se yleensä alkaa Pudasjärven alaosalla. Veden nousu alkoi, kun suvannoissa jo olleet jääkannet lähtivät liikkeelle ilman lämmettyä ja virtausten kasvaessa. Kollajanniva ja myös sen alapuolinen alue täyttyi ahtojäistä ja pohjasta irronneesta metrejä paksusta pohjasuposta. Iijoen heikko vedenvälityskyky Revonniemen kohdalla aiheutti tulvan myös Naisjärvessä, missä vesi kävi ylempänä kuin kevättulvalla Pelloille noussut vesi kasteli heinäpaaleja ja ladossa poroja varten varastoituja lehtikerppuja. Talvella havaitut ylimmät vedenkorkeudet: Konttila Konttiojansuu + 98,09 m ( ) Vuormanniska Myllysaari + 104,89 m ( ) Kantolanlampi + 105,33 m ( ) Kollajanniva-Kollajanlampi + 105,73 m ( ) Nahkiaisoja + 106,06 m ( ) Naisjärvi + 106,43 m ( ) Outilanranta + 106,40 m ( ) Varpuvirrat + 107,28 m ( ) Tuulisalmi Pudasjärvi + 108,33 m ( ) 223

26 Suppotulvista on monenlaista haittaa. Konttikosken alaosalla se on suoranainen uhka yhdelle kesämökille. Vesi nousee haitalliselle korkeudelle myös Naisjärvessä aiheuttaen vettymävahinkoja ja haitaten metsätöitä. Sama tulva katkaisee usein Kantolanharjulle johtavan tien ns. Uuran kohdalla. Varpuvirtain kohdalla Kumpusaari jää usein suppotulvan alle, jolloin metsätyöt käyvät mahdottomiksi. Läheisen Isojärven- Ypykkäjärven alueen metsiä jää veden alle aiheuttaen suurta haittaa riistalle ja metsästykselle. Kollaja 2008-suunnitelman toteutuessa suppotulvat Iijoen luonnonuomassa poistuvat Pudasjärven, Tuulijärven ja Ontamojärven alue Tutkimusalueeseen on otettu mukaan ne alueet, joilla Pudasjärven vedenpinnan vaihtelut vaikuttavat lähes samoin kuin Pudasjärvessä. Ontamojärvellä tosin veden pinnan korkeudet vaihtelevat hieman viivellä johtuen kapeista vesistöosuuksista vesistöjen välissä. Suuri osa maa-alueesta on metsätalousmaata. Pudasjärven, Tuulijärven ja Ontamojärven tulva-alueella on myös runsaasti rakentamista. Asuinrakennuksia on 31, lomarakennuksia 39, liikerakennuksia 1 ja muita rakennuksia 157. Nykyisen tulva-alueen maapinta-ala on ha. Uuden tulva-alueen maapinta-ala on 600 ha. Tulva pienenee maa-alueen osalta näin ollen 72 %. Vaikutukset Pudasjärven, Tuulijärven ja Ontamojärven alueella Pudasjärven, Tuulijärven ja Ontamojärven alueella tulvahuiput pienenevät ja vedenpinnan korkeusvaihtelut tasaantuvat. Kuivinakaan kesinä veden pinta ei laske alle +107,2. Tämä helpottaa alueen nykyistä maanja rannakäyttöä. Hankkeen myötä tulvahuippu tosin tulee hieman nykyistä myöhemmin ja kestää etenkin runsasvetisinä keväinä muutaman päivän nykyistä pitempään. Kollaja 2008-suunnitelman toteutumisella on huomattavia vaikutuksia tämän osa-alueen rakennetulle maankäyttöalueelle. Valtaosa rivi- ja kytkettyjen pientalojen alueista, maatilojen talouskeskuksista, teollisuus alueista, kerrostaloalueista, urheilu- ja virkistyspalvelujen alueista sekä tieliikennealueista vapautuisi tulva-alueesta; vuoden 1989 kaltaiselta tulvalta säästyisi tällöin 29 asuinrakennusta, 19 lomarakennusta, 1 liikerakennus ja 96 muuta rakennusta. Myös suuri osa metsätalouden maista ja energianhuollon alueista vapautuisi tulva-alueesta. Kuva 8 6. Iijoen vedenpinnan korkeudet eri virtaamilla ilman Kollaja suunnitelmaa ja suunnitelman toteuttamisen jälkeen. 224

27 Kuva Loma-asuntoja Livojoen rannalla Naisjärven alue Naisjärven alueella valtaosa vuoden 1989 tulva-alueesta on nykyisessä tilanteessa metsätalouden käytössä olevia maita sekä säännöstelemättömiä luonnonvesiä. Maastotietokannan mukaan Naisjärven tulva-alueella on 5 lomarakennusta, 1 asuinrakennus, 2 allasta ja 53 muuta rakennusta. Maastotietokantaan merkityt altaat ovat yli 200 m 3 suuruisia rakennettuja, kaivettuja tai padottuja veden täyttämiä rakennelmia. Nykyisen tulva-alueen maapinta-ala on 860 ha. Uuden tulva-alueen maapinta-ala on 180 ha. Tulva pienenee maa-alueen osalta näin ollen jopa 79 %. Vaikutukset Naisjärven alueella Kollaja 2008-suunnitelman toteutumisen seurauksena merkittävä määrä tämän osa-alueen metsätalousalueita, peltoja, tiealueita ja energiahuollon alueita vapautuisi tulva-alueesta. Tilanne parantuisi selvästi myös rakennetun maankäytön osalta, koska vuoden 1989 mukaiselta tulvalta säästyisi yhteensä 4 lomarakennusta, 1 asuinrakennus, 2 allasta ja 44 muuta rakennusta Aittojärven alue Aittojärven alueella valtaosa vuoden 1989 tulvan kattamasta alueesta on nykyisin metsätalouden käytössä olevia maita. Maastotietokannan mukaan tulva-alueella on 9 lomarakennusta, 3 asuinrakennusta ja 37 muuta rakennusta. Nykyisen tulva-alueen maapinta-ala on 195 ha. Uuden tulva-alueen maapinta-ala on 43 ha. Tulva pienenee maa-alueen osalta näin ollen 78 %. Vaikutukset Aittojärven alueella Hankkeen toteutumisen myötä suurin osa osa-alueen erillispientaloalueista ja tiealueista vapautuisi tulva-alueesta. Myös metsätalousalueita, peltoja ja lomaasuntoalueita vapautuisi tulva-alueesta. Rakennuksista yhteensä 6 lomarakennusta, 3 asuinrakennusta ja 30 muuta rakennusta vapautuisi tulva-alueesta Siikahaara Livonmutka Myös Siikahaara-Livonmutkan alueella suurin osa vuoden 1989 tulva-alueesta on metsätalouskäytössä olevia maita. Maastotietokannan tietojen mukaan tulva-alueella on 19 lomarakennusta ja 34 muuta rakennusta (esim. saunoja tai talousrakennuksia). Vaikutukset Siikahaaran-Livonmutkan alueella Tulva-alueen pinta-ala säilyy lähes samana Kollaja hankkeen maksimitulvassa kuin nykyisessä tilanteessa vaikka vedenkorkeus laskee. Alueelle rakennettavat pato- ja pengertierakennelmat muuttavat alueen luonnetta ja tätä kautta myös maankäyttöä. 225

28 Taulukko 8 9. Maankäyttö Naisjärven alueella vuoden 1989 mukaisessa tulvassa ja Kollaja 2008 suunnitelman jälkeen (Slices-tietoaineisto). LUOKKA Nykyisen tulva-alueen pinta-ala (ha) Uuden tulva-alueen pinta-ala (ha) Tulva-alueen pieneneminen (%) Metsätalouden maat % Säännöstelemättömät luonnonvedet % Monivuotiset nurmet ja niityt 23, % Energiahuollon alueet (voimalinja) 9,69 0,6-94 % Pellot 5,92 0,4-93 % Loma-asuntoalueet 4,53 2,3-49 % Tieliikennealueet (yks.tiet ja kadut) 3,85 0,8-79 % Yleiset tiet 2, % Käytöstä poistuneet maatalousmaat 1,96 0,03-98% Erillispientalojen alueet 0,52 0,4-23 % Maatilojen talouskeskukset 0,01 0,0-100 % Yhteensä % Taulukko Maankäyttö Aittojärven alueella vuoden 1989 mukaisessa tulvassa ja Kollaja 2008 suunnitelman jälkeen (Slices-tietoaineisto). LUOKKA Nykyisen tulva-alueen pinta-ala (ha) Uuden tulva-alueen pinta-ala (ha) Tulva-alueen pieneneminen (%) Säännöstelemättömät luonnonvedet % Metsätalouden maat % Käytöstä poistuneet maatalousmaat 4,6 3,6-22 % Loma-asuntoalueet 3,2 1,6-50 % Pellot 2,6 2,3-12 % Erillispientalojen alueet 1,8 0,4-78 % Energiahuollon alueet 1,8 1,5-17 % Tieliikennealueet (yks.tiet ja kadut) 0,9 0,3-67 % Luokittelematon 0,3 0,0-100 % Yleiset tiet 0, % Maatilojen talouskeskukset 0,0 0 0 % Yhteensä % Taulukko Siikahaara Livonmutkan alueen maankäyttö nykytilanteessa ja vuoden 1989 tulva-alueella (Slices-tietoaineisto). LUOKKA Pinta-ala (ha) Pinta-ala (%) Metsätalouden maat ,9 % Säännöstelemättömät luonnonvedet ,7 % Monivuotiset nurmet ja niityt 8,8 1,6 % Loma-asuntoalueet 4,8 0,9 % Energiahuollon alueet 3,7 0,7 % Tieliikennealueet (yks.tiet ja kadut) 2,8 0,5 % Käytöstä poistuneet maatalousmaat 1,7 0,3 % Yleiset tiet 1,5 0,3 % Pellot 0,8 0,1 % Erillispientalojen alueet 0,5 0,1 % Luokittelematon 0,1 0,0 % Yhteensä ,0 % 226

29 Yhteenveto tekojärven ja tulva-alueen muutoksen vaikutuksesta rakennuksiin Tulva-alueen muutos vaikuttaa olemassa oleviin rakennuksiin seuraavasti: Kollajan tekojärven alue Kuusi lomarakennusta/metsästysmajaa jää tekojärven alle. Vuonna 1989 tulva levisi 65 km 2 laajuiselle maaalueelle. Mikäli Kollaja hanke toteutetaan, on vastaavan tulvan alue noin 27 km 2. Tulvan alle jäävä maaalue pienenee näin ollen 60 %:lla. Vaihtoehto 2 Alakanavan alapuolisilla Iijoen osuuksilla maankäytölliset vaikutukset ovat samanlaisia kuin vaihtoehdossa 1. Kanavan yläpuolella tilanne on lähes samankaltainen kuin nykytilanteessa. Siikahaaran Livonmutka alueen osalta vaihtoehto on nykyisen maankäytön säilymisen kannalta parempi, koska vaihtoehdossa ei rakenneta pengertietä eikä patorakennelmia Maa- ja vesialueiden omistus Iijoen vesialue Pudasjärvestä Yli-Iin puolelle Konttikosken alapuolelle saakka on lähes kokonaan PVO-Vesivoima Oy:n omistuksessa. PVO-Vesivoima on siirtänyt sopimuksella omistamiensa vesialueosuuksien osalta kalastuksen järjestämisen osakaskunnille. Omistajapuhevallan käyttö on sopimuksen mukaan PVO-Vesivoimalla. Iijoen uoman ulkopuoliset vesialueet sekä Pudasjärvi ovat osakas-/kalastuskuntien omistuksessa. Vesistöihin rajoittuvat ranta-alueet ovat pääasiassa yksityisessä omistuksessa. Tekojärven alueesta valtio (Metsähallitus) omistaa noin 60 prosenttia. Loput alueesta omistavat yksityiset ja turvetuotantoyhtiöt Kiinteistöjen arvo Kiinteistöjen arvomuodostuksen selvittämiseksi hankeen vaikutusalueella tehtiin lomarakennuspaikkojen toteutuneiden kiinteistökauppojen hintojen vertailu. Vertailussa lähteenä käytettiin Maanmittauslaitoksen kauppahintarekisteriä. Selvityksessä jaettiin tarkastelualue seuraaviin osiin: Rakennettu Iijoki, Ii ja Yli-Ii Rakentamaton Iijoki välillä Haapakosken yläallas Pudasjärvi Rakentamaton Iijoki välillä Pudasjärvi Taivalkosken raja Vertailussa koottiin kauppahintatilaston kauppojen keskihinnat. Kohteina olivat rakennetut lomarakennuspaikat ja rakentamattomat lomarakennuspaikat. Tutkimus rajattiin seuraavasti: pinta-ala m² ei kaavaa (haja-asutusalue) ei sukulaiskauppoja ei kunnan tekemiä kauppoja myyjä yksityinen, ostaja yksityinen rakentamattomissa ei rakennuksia, rakennetuissa lomarakennuksia Taulukko Tulva-alueen pienenemisen vaikutus rakennuksiin Alue Lomarakennuksia tulva-alueella nyt Vapautuu tulvasta Asuinrakennuksia tulva-alueella nyt vapautuu tulvasta Liikerakennuksia tulva-alueella nyt vapautuu tulvasta Siikahaara Kipinä Pudasjärvi, Tuulijärvi, Ontamojärvi Naisjärven alue Aittojärven alue Siikahaara Livonmutka 19 Yhteensä

30 luovutuslaji kiinteistökauppa, koko kiinteistö tai määräala ajankohta Vertailun tulokset on esitetty oheisissa taulukoissa. Taulukko Rakentamattomien lomarakennuspaikkojen kaupat ja keskihinnat osa-alueittain v Alue Kauppojen lukumäärä kpl Keskihinta /m 2 Ii 12 9,43 Yli-Ii 1 3,61 Haapakoski Pudasjärvi 6 1,26 Pudasjärvi Taivalkosken raja 5 2,20 Taulukko Rakennettujen lomarakennuspaikkojen kaupat ja keskihinnat osa-alueittain v Alue Kauppojen lukumäärä kpl Keskihinta /m 2 Ii Yli-Ii Haapakoski Pudasjärvi Pudasjärvi Taivalkosken raja Kollaja suunnitelman vaikutukset kiinteistöjen arvoon Tässä arvioinnissa alueet on jaoteltu sen mukaan millaisia vaikutuksia hankkeella on eri alueiden vedenkorkeuksiin ja vesimääriin. Tältä pohjalta on pyritty arvioimaan kiinteistöjen arvon muutokseen vaikuttavia, hankkeesta johtuvia tekijöitä Pudasjärvi Tuulijärvi Hankkeen toteuttamisen seurauksena Pudasjärven alueen suurimmat tulvat vakiintuvat tasolle Alimmat vedenkorkeudet nousevat tasolle +107,2. Järven pinnan vaihtelu pienenee nykyisestä 4,5 metristä alle 3 metriin. Tulvan jälkeen vedenkorkeus alenee tason +108,2 alapuolelle keskimäärin viikosta kahteen viikkoon nykyistä myöhemmin. Laskennallinen keskivedenkorkeus nousee arviolta 0,3 metriä, mikä johtuu lähinnä kesäajan matalien vesien poistumisesta. Alueen suurimmat asutuskeskittymät ovat Mursunsaaressa sekä Pudasjärven pohjoisrannalla. Rakennukset näillä alueilla sijaitsevat sellaisella korkeustasolla, ettei hankkeen toteuttamisella ole niille haitallista vaikutusta. Pääosa alueen lomakiinteistöistä sijaitsee Tuulijärven rannalla. Tuulijärvi on matala vesistö, jonka virkistyskäyttömahdollisuudet paranevat, kun haitallisen alhaiset vedenkorkeudet poistuvat. Hankkeen aiheuttamat muutokset vesistössä parantavat rakentamisen, metsätalouden ja virkistyksen edellytyksiä, joten vaikutukset kiinteistöjen arvoon ovat todennäköisesti positiivisia Livojoki Aittojärvi Hankkeen seurauksena suurimmat tulvat alueella laskevat tasolle Livojoen mutkasta Aittojärveen kaivetaan kanava, jonka kautta tulvavedet johdetaan Kollajan tekojärveen. Tämän seurauksena Aittojärven vedenlaatu paranee. Tulva-aikaa lukuun ottamatta vedenkorkeus vakiintuu noin tasolle Livojoen pohjakynnyksen ja Kynkäänkosken välisen Livojoen osan kesäaikainen vedenpinta nousee keskimäärin 0,5 metriä. Suurimpien tulvakorkeuksien alenemisen myötä vaara Livojoen rannan rakennusten kastumisesta tulva-aikana pienenee huomattavasti. Livojoen pohjakynnys ja venesulku tekevät veneilyn Livojoessa nykyistä hankalammaksi. Aittojärvestä avautuvat uudet venereitit Livojokeen ja tekojärveen. Alueen asutuskeskittymä on Aittojärvellä. Suurin osa vapaa-ajan asunnoista sijaitsee Livojoen varressa. Hankkeella on Aittojärven alueen kiinteistöille myönteisiä, Livojoen rantakiinteistöille sekä myönteisiä että kielteisiä vaikutuksia. Kielteiset vaikutukset rajoittuvat lähinnä rakenteita oleviin kiinteistöihin maisemahaittoina. Tekojärvi Tekojärven alueella sijaitsevat neljä vapaa-ajan asuntoa ja kaksi metsästysmajaa jäävät veden alle hankkeen seurauksena. Mertajärven rantavyöhykkeellä noin 200 metrin etäisyydellä rannasta on loma-asunto, joka on vapaa-ajan käytössä. Tekojärven ollessa täynnä rakennuspaikasta tulee rantaanrajoittuva. Lähimpänä rantaa oleva talous rakennus saattaa jäädä tuolloin veden alle, mutta päärakennus säilyy tekojärven ulkopuolella. Tekojärven alueen tiloille korvataan veden tai rakenteiden alle jäävät alueet ja rakennukset vesilain 228

31 Kuva Maa-alueiden omistus. mukaisesti käypään arvoon verrattuna puolitoistakertaisesti. Kiinteistöille pääsy paranee uusien teiden rakentamisen myötä. Ranta-alueille tulee mahdollisuus rantarakentamiseen. Rantarakentamisesta päätetään kaavoitusmenettelyn kautta. Ranta-alueiden maan arvoon vaikuttavat keskeisesti tekojärven vedenlaadun kehittyminen ja rantojen raivaus ja käsittely. Näin olleen hankkeen seurauksena tekojärven sekä ympärillä sijaitsevien kiinteistöjen arvo nousee. Pudasjärvi Haapakosken yläallas Kollaja-hanke merkitsee Iijoen virtaaman pienenemistä etenkin talvella ja tulva-aikaan. Vedenkorkeudet eivät virtausmuutosten vuoksi merkittävästi muutu. Myöhäissyksyllä koskialueet saattavat näyttää vähävetisiltä, elleivät ne ole ehtineet jäätyä ja peittyä lumeen ennen virtaaman pienentymistä minimitasolle. Tulvat pienenevät varsinkin suvantoalueella välillä Vuormankoski Pudasjärvi. Tämä pienentää nyt olemassa olevien vapaa-ajan asuntojen ja niiden piha-alueiden kastumisvaaraa. Lisäksi metsien käyttöä haittaavat suppotulvat poistuvat. Tulvien pienenemisen myötä voidaan Iijoen ranta-aluetta ottaa nykyistä laajemmin rakentamisen piiriin. Revonniemen pohjakynnys parantaa Naisjärven tilaa korottamalla alimpia kesäaikaisia vedenkorkeuksia. Hankkeella on Naisjärven rantakiinteistöjen arvoon lähinnä myönteisiä, Iijoen rantakiinteistöille pääasiassa myönteisiä vaikutuksia. Ennen hankkeen toteuttamista hankkeella voi olla kielteisiä vaikutuksia kiinteistökauppojen syntymiselle, johtuen epävarmoista käsityksistä hankkeen vaikutuksista. Rakennettu Iijoki, Siuruanjoki ja Iin merialue Vaikutukset näille alueille ovat Iijoen veden lievä fosfori- ja typpipitoisuuden nousu ja Siuruanjoen osalta Tekojärven rakentamisen aiheuttama Mertajoen virtaaman pieneneminen. Lisäksi Kollajan tekojärven ja voimalaitoksen säätökäyttö lisää virtauksien vaihtelua lähinnä Haapakosken yläaltaalla. Hankkeen vaikutukset näille alueille ovat kuitenkin niin pieniä, ettei hankkeella ole vaikutusta alueiden kiinteistöjen arvolle. 229

32 Kuva Nykyistä loma-asutusta tulva-alueella. 8.2 Suunniteltu maankäyttö ja kaavoitus Arviointiaineisto ja -menetelmät Tiedot maakuntakaavan aluevarauksista on saatu Pohjois-Pohjanmaan maakuntaliiton internet-sivuilta. Yleiskaavojen ja asemakaavojen osalta kaavatilanteet on selvitetty Pudasjärven kaupungilta. Suunniteltuun maankäyttöön liittyvä vaikutusten arviointi perustuu alueella tapahtuviin maankäytön muutoksiin ja niistä johtuvaan maankäytön suunnittelutarpeeseen Kaavatilanne ja hankkeen suhde kaavoihin Maakuntakaava Ympäristöministeriö on vahvistanut Pohjois- Pohjanmaan maakuntakaavan KHO:n päätöksen mukaisesti kaavasta on poistettu turvetuotantoalueet (eo-t ja eo-1 merkinnät): muilta osin kaava on ympäristöministeriön vahvistuspäätöksen mukainen. Maaseudun kehittämisen kohdealue Iijoki-laakso on merkitty kaavaan maaseudun kehittämisen kohdealue merkinnällä (mk-1). Merkinnän suunnittelumääräys on seuraava: Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on kiinnitettävä huomiota luonnon ja ympäristön kestävään käyttöön, maiseman hoitoon, vesistön vedenlaadun turvaamiseen ja ulkoilureitistöjen kehittämiseen. Yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa tulee määritellä tulvan aiheuttamat rajoitukset rakentamiselle. Hankkeen vaikutus Kollaja suunnitelman toteuttaminen antaa maa- ja metsätaloudelle paremmat edellytykset tulvien vähenemisen seurauksena. Osa pato- ja kanavarakenteista ovat mk-1 merkinnän sisällä, jolloin alueel- 230

33 le kohdistuu maisemallisia vaikutuksia. Suunnitelman toteuttamisesta aiheutuu lisäksi vaikutuksia veden laatuun. Maisema- ja vedenlaatuvaikutuksia on tarkasteltu erikseen luvuissa 5 (vesiympäristö) ja 8.3 (maisema ja kulttuuriympäristö). Hanke ei merkittävällä tavalla estä maakuntakaavan mk-1 merkinnän tavoitteiden toteutumista. Se pienentää merkittävällä tavalla tulva-aluetta Iijoen luonnonuoman ja järvien alueella. Siten sen toteuttaminen antaa uusia mahdollisuuksia tulvan aiheuttamien rajoitusten lieventämiseen. Viheryhteystarve Iijoen yhteyteen on lisäksi osoitettu viheryhteystarve Merkinnän tarkoituksena on osoittaa jokilaaksojen tavoitteellisia ulkoilureitistöjä viheralueineen. Hankkeen vaikutus Hanke ei estä viheryhteyden toteuttamista. Pohjavesialueet Suunnitelman mukaiselle tekojärven alueelle maakuntakaavaan on merkitty Pyöriämaa Jyskylampi ja Sadinselän pohjavesialueet sekä tekojärvialueen pohjoispuolelle Vengasvaaran Ukonkankaan ja Siliäkankaan pohjavesialueet. Pohjavesialueiden suunnittelumääräys on seuraava: Pohjavesien pilaantumis- ja muuttumisriskejä aiheuttavat laitokset ja toiminnot on sijoitettava riittävän etäälle tärkeistä ja vedenhankintaan soveltuvista pohjavesialueista tai riskien syntyminen on estettävä riittävin vesiensuojelutoimenpitein. Alueella tulee huolehtia pohjavesien suojelun ja maa-ainesten ottotarpeiden yhteensovittamisesta. Tekojärvialueen pohjoispuolella on lisäksi merkintä tärkeälle pohjavesivyöhykkeelle: Merkinnällä osoitetaan laajoja, useista pohjavesialueista muodostuvia vyöhykkeitä, jotka soveltuvat pohjaveden ottamiseen maakunnallista tai seudullista tarvetta varten. Hankkeen vaikutus Hankkeen vaikutuksia pohjavesiolosuhteisiin on käsitelty luvussa 7.2. Arvion mukaan hankkeella ei ole merkittäviä vaikutuksia alueen pohjavesiolosuhteisiin. Se ei aiheuta pohjavesien pilaantumisriskejä. Sainselän pohjavesialue jää osittain tekojärven alueelle, mutta sen pohjaveden pinnan nousulla ei ole laajempaa vaikutusta. Luonnonsuojelualueet Tekojärvialueen länsipuolella on Kärppäsuon Räinänsuon Natura alue, joka on merkitty luonnonsuojelualueeksi (SL). Myös Pudasjärven Natura alue on merkitty luonnonsuojelualueeksi (SL). Hankkeen vaikutus Hankkeen suhdetta luonnonsuojeluun ja Naturaalueisiin on käsitelty luvussa 6. Kollaja suunnitelman mukaisella hankkeella tai sen vaihtoehdolla 2 ei arvion mukaan ole merkittäviä haitallisia vaikutuksia luonnonsuojeluun. Vengasvaaran arvokas harjualue Tekojärvialueen pohjoispuolella on lisäksi Ven gas vaaran arvokas harjualue (MY-hs). Suunnittelumääräyksen mukaan: Alueen maankäyttö tulee suunnitella ja toteuttaa niin, ettei maisemakuvaa turmella, luonnon merkittäviä kauneusarvoja tai erikoisia luonnonesiintymiä tuhota eikä luonnonoloissa aiheuteta huomattavia tai laajalle ulottuvia vahingollisia muutoksia. Hankkeen vaikutus Hankkeella ei ole merkittäviä vaikutuksia Vengasvaaran harjujen suojelualueeseen, koska tekojärven rakenteet eivät yllä harjuun saakka. Poronhoitoalue Koko hankealue on osa laajaa poronhoitoaluetta, joka kattaa merkittävän osan koko maakuntakaavan alueesta. Alueen suunnittelumääräys on seuraava: Alueiden käytön suunnittelussa on turvattava porotalouden toiminta- ja kehittämisedellytykset. Turvetuotantoa suunniteltaessa on oltava yhteydessä paliskuntiin, ja metsänuudistamisessa sekä matkailutoimintojen sijoittamisessa on otettava huomioon porotalouden tärkeät kohteet, kuten erotus- ja ruokintapaikat sekä pyyntiaidat. Hankkeen vaikutus Hankkeen vaikutuksia porotalouteen on käsitelty luvussa Tekojärvellä ja sen rakenteilla on merkittävä vaikutus alueella tapahtuvaan poronhoitoon. Kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta valtakunnallisesti tärkeät alueet Pudasjärven vanha kirkonkylä on merkitty maakuntakaavaan laajana kulttuuriympäristön tai maiseman vaa- 231

34 limisen kannalta valtakunnallisesti tärkeänä alueena. Kulttuuriympäristön ja maiseman vaalimisen kannalta suppeampia alueita on merkitty lisäksi Iijokilaaksoon Petäjäkankaalle ja Kollajan kylään. Hankkeen vaikutus Hankkeen vaikutuksia maisemaan on tarkastelutu ja arvioitu luvussa 8.3. maisema ja kulttuuriympäristö. Hankkeen vaikutukset kohdistuvat Iijoen tai Livojoen sille jokialueelle, johon hankkeen rakenteet sijoittuvat. Vaihtoehdon 1 vaikutukset painottuvat Livonhaaraan ja vaihtoehdon 2 vaikutukset Petäjäkankaalle. Pudasjärven vanhaan kirkonkylään hankkeella ei ole vaikutuksia. Luonnon monikäyttöalue Pudasjärveä ympäröi lisäksi luonnon monikäyttöalue -merkintä. Alueen suunnittelumääräys on seuraava: Alueen maankäyttöä suunniteltaessa tulee kiinnittää erityistä huomiota luontoalueiden virkistyskäyttömahdollisuuksien edistämiseen, niiden välisten reitistöjen muodostamiseen sekä maisema- ja ympäristöarvojen säilymiseen. Hankkeen vaikutus Hankkeella ei ole merkittävää vaikutusta Pudasjärven luonnon monikäyttöalueelle Osayleiskaavat Suunnitellun tekojärven, voimalaitoksen, Iijoen luonnonuoman tai hankealueen järvien alueella ei ole yleiskaavaa. Lähin voimassa oleva yleiskaava on Pudasjärven kaupungin keskustassa ja sen ympäristössä oleva oikeusvaikutukseton Kurenalan osayleiskaava. Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt osayleiskaavan Osayleiskaavassa on osoitettu normaalia kaupunki- ja taajamarakennetta. Lisäksi kaavassa on rajattu kesävesikorkeus +109,3 ja huipputulva (+110), jos Siuruan tekojärvi olisi olemassa. Pudasjärven keskustaan on laadittu Kurenalan yleiskaavaluonnos sekä Pudasjärven pohjoispuolelle Törrönkankaan osayleiskaavaluonnos Hankkeen vaikutus Hankkeella ei ole vaikutuksia osayleiskaavoihin. Kuva Ote Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavasta. 232

35 Kuva Loma-asunto Pudasjärvellä toukokuussa 2008 Asemakaava Suunnitellun tekojärven ja voimalaitoksen tai muilla hankkeeseen liittyvillä alueilla ei ole asemakaavaa. Pudasjärven keskustaajama on asemakaavoitettu. Asemakaavoissa on osoitettu normaalia kaupunkirakennetta. Asemakaavoissa on annettu lisäksi määräyksiä tulvakorkeudesta seuraavasti: Rakennusten tulvavahingoille alttiiden rakenneosien tulee tulvapenkereellä suojaamattomalla alueella kortteleissa 1, 16, 18 ja 25 olla vähintään korkeuden N ,9 m (N ,03 m) yläpuolella. Kortteleissa 1, 16, 18 ja 25 tulee oleskelu- ja liikennealueet pengertää korkeustasoon N ,67 m (N ,8 m) yläpuolelle. Tulvapenkereellä suojatulla alueella Rantakujan ja Ritolantien välissä tulee tulvavahingoille alttiiden rakennusosien korkeus määritellä maisemaan sopeutuvasti kuitenkin enintään penkereen harjakorkeudelle n. N ,6 (n. N ,7 m). Hankkeen vaikutus Hankkeen toteuttaminen johtaa siihen, että tulva ei nosta vedenpintaa Pudasjärvessä yli Tämän johdosta tulvarajaa koskevia tulvamääräyksiä voidaan harkita uudelleen. 233

36 8.3 Maisema ja kulttuuriympäristö Arviointiaineisto ja -menetelmät Maisemavaikutusten selvityksen tehtävänä on ollut arvioida ja havainnollistaa Kollaja suunnitelman vaihtoehtojen 0, 1 ja 2 aiheuttamia muutoksia maisemassa ja kulttuuriympäristössä. Selvityksen toisena tehtävänä on ollut selvittää, millä keinoin haitallisia maisemaan ja kulttuuriympäristöön kohdistuvia vaikutuksia voidaan lieventää suunnitelmaa kehittämällä. Maisemavaikutuksia arvioitaessa olennaista on ollut määrittää maiseman luonne, arvot ja arvottamisen taustat sekä maiseman muutosalue, eli alue jolta muutos on havaittavissa. Lisäksi on arvioitu vaihtoehtojen toteutumisen merkittäviä muutoksia maisemaan. Maisema on geomorfologisen, ekologisen ja kulttuurihistoriallisen kehityksen tuloksena syntynyt fyysinen kokonaisuus. Maiseman arvon voidaan olettaa merkittävästi muuttuvan, mikäli jokin näistä osatekijöistä muuttuu siten, että maisemakokonaisuus muuttuu merkittävästi tai tuhoutuu kokonaan. Kulttuuriympäristöön kohdistuvia muutoksia on arvioitu suhteessa olemassa olevaan kulttuuriympäristöön, sen luonteeseen ja arvoihin. Kulttuuriympäristöön kohdistuvia muutoksia arvioitaessa on selvitetty kulttuuriympäristön arvottamisen taustat ja arvioitu, aiheuttavatko suunnitellut toimenpiteet muutoksia arvokkaassa kulttuuriympäristössä tai sen lähialueella. Tärkeää on huomioida kulttuuriympäristön arvottamisen taustalla oleviin tekijöihin, rakennettuun kulttuuriympäristöön sekä ympäröiviin viljelyalueisiin kohdistuvat vaikutukset. Maisemaan ja kulttuuriympäristöön kohdistuvien vaikutusten arvioinnissa on käytetty apuna olemassa olevia selvityksiä, suunnittelumateriaalia, karttoja, kartta-analyysejä, historiallista aineistoa, kuvasovitteita, ilmakuvia sekä maastokäyntien aikana hankittua tietoa. Arvioinnin apuna on käytetty seuraavia lähteitä: Arvokkaat maisema-alueet Ympäristöministeriön Maisema-aluetyöryhmän mietintö 66/1993, osa II. Helsinki: Ympäristöministeriö Iijioki-selvitys, ympäristövaikutukset, maisema Suunnittelukolmio Oy, Pohjois-Pohjanmaan seutukaavaliitto. Julkaisusarja A:62. Oulu Iisakkila, Leena Perustietoa maisemaan vaikuttavista luonnontekijöistä, Espoo: Otapaino Kulttuuriympäristö ja ympäristövaikutusten arviointi. Luonnos Ympäristöministeriö. Kulttuuriympäristö ympäristövaikutusten arvioinnissa opas pohjoismaiseen käytäntöön Nord 2002:5. Kööpenhamina: Pohjoismaiden ministerineuvosto. Maisemanhoito. Maisema-aluetyöryhmän mietintö Ympäristöministeriö, Mietintö66/1992. Helsinki: Ympäristöministeriö. Panu, Jorma Maisemarakenteen ja taajamarakenteen yhteensovittaminen. Suomen ympäristö, 264, Ympäristöministeriö, alueidenkäytön osasto. Helsinki: Ympäristöministeriö. Rautamäki, Maija Maisema rakentamisen perustana. Ympäristöministeriö, Kaavoitus- ja rakennusosasto. Selvitys Helsinki: Valtion painatuskeskus. Valtakunnallisesti arvokkaat kulttuurihistorialliset ympäristöt Museovirasto, rakennushistorianossasto, julkaisu 16, Helsinki: Ympäristöministeriö Nykyinen maisema ja kulttuuriympäristö Maisema Suunniteltu tekojärvi ja sen ympäristö Tekojärven ympäristö on alavaa suomaata, jossa on pieniä järviä sekä pieniä kallio- ja moreenikumpuja. Alavasta pinnanmuodostuksesta erottuvat harjujaksot tekojärven pohjoispuolella (Vengasvaara Ukonkangas Siliäkangas) ja Pudasjärven kohdalla (Auralankangas Riekinkangas Törrönkangas) sekä tekojärven eteläosassa (Vengasharju Pyöriämaa Kärkönselkä Jyskynkangas Sadinselkä). Lisäksi Iijoen läheisyydessä sijaitsevat erilliset harjuselänteet Kollajankangas, Mäntyharju ja Kipinänkangas. Suunnitellun tekojärven ympäristössä sijaitsevien harjujen reunalla tavataan paikoitellen muinaisten rantavoimien huuhtomaa hiekkaa. Harjut ovat paikoin jyrkkärinteisiä ja selännemäisiä, paikoin laakeita ja kangasmaisia. Alueen pohjoisosassa sijaitseva harjujensuojeluohjelmaan liitetty Vengasvaara on geologisesti merkittävä alue. Tekojärven ja sen ympäristön metsät ovat mäntyvaltaisia. Sekapuuna kasvaa pääasiassa kuusta ja hieskoivua. Luonnonsuojelualueiden ulkopuoliset metsät ovat voimakkain hakkuin käsiteltyjä. Valtaosa alueen ojituskelpoisista soista on ojitettu. Tekojärven alueen metsät sekä avosuot ja lampienympärysnevat ovat ka- 234

37 Kuva Näkymä Kollajan suunnitellun tekojärven alueelta. ruja. Yleisin metsätyyppi on puolukka-mustikkatyyppi (VMT). Lehtomaisia kasvupaikkoja tai lehtoja ei juurikaan ole. Suuri osa alueen nevakorvista ja lettorämeistä on hävinnyt turvetuotantoalueiden ja ojitusten seurauksena. Tekojärven alueen maaperä on pääasiassa turvetta. Lisäksi alueella on moreeniesiintymiä ja harjumuodostumia. Alueen harjujen ja korkeampien muodostumien maalajit ovat pääasiassa soraa ja hiekkaa. Tekojärven alueella ei ole kalliopaljastumia, mutta muualla hankealueella niitä on paikoitellen. Vesistöt Hankealueen keskeisimmät vesistöt ovat Iijoen pääuoma sekä tekojärven säännöstelyyn liittyvät yläpuoliset järvet Pudasjärvi, Tuulijärvi, Iso-Kaakkuri sekä Naisjärvi ja Aittojärvi. Myös tekojärvialueen ja Pudasjärven väliin sijoittuvat Ypykkäjärvi ja Isojärvi kuuluvat tarkasteltavaan alueeseen. Tulvan ulottuvilla olevien alavien rantojen kasvipeite on rehevää. Luonnonuoman varressa yleisiä kasvillisuustyyppejä ovat tuoreet niityt, pensaikkoluhdat, luhtanevat ja tulvametsät. Säännöllisesti veden alle jäävät alueet rajoittuvat ympäröiviin kivennäismaametsiin ja ojitettuihin soihin. Jokimaisemassa näkyvät vedenkorkeuden suuren vaihtelun ja pehmeän maaperän vaikutukset mm. rantatörmien sortumina sekä rantapuuston runkovaurioissa. Suunnittelualueella avautuu näkymiä vesistöiltä, hakkuualueilta, soilta sekä paikoitellen harjujen rinteiltä. Pitkiä näkymiä ei turvetuotantoalueita lukuun ottamatta kuitenkaan suuremmin ole alueen metsäisyyden vuoksi. Maisemallisesti tärkeimpiä ja edustavimpia näkymiä syntyy vesistöjen ja ojittamattomien soiden yli. Erityisesti alueen jokimaisema tarjoaa vaihtelevia ja edustavia näkymiä. Joet ovat mutkittelevia ja paikoitellen koskisia. Hankealueelle sijoittuu koskijaksoja, joista maisemallisetsi tärkeimpiä ovat Kipinän koskialue sekä Varpuvirrat. Jokivarsille on kerrostunut hietikoita. Asutus ja kapeat peltokaistaleet ovat keskittyneet alavien rantojen äärelle. Suuri osa ranta-alueista on kuitenkin luonnonmaisemaa tulvaniittyineen, soineen ja metsineen. Jokimaisema on näkymiltään pääosin sulkeutunut rantojen rehevän kasvillisuuden vuoksi.nykyisiä maisemavaurioita ja -häiriöitä ovat turvetuotanto- ja avohakkuualueet sekä muutamat voimajohdot. Turvetuotantoalueet ovat muuttaneet alkuperäistä suoluontoa erityisesti suunnitellun tekojärven alueella. 235

38 Kulttuuriympäristö Iijoen keskijuoksua asutti metsänriistaa ja kalaa pyydystävä kivikauden väestö ennen saamelaisasutusta. Muun muassa Aittojärven länsirannalta on löydetty muinainen asuinpaikka ja runsaasti pyyntikuoppia. Monet paikannimet ovat peräisin saamelaisten ajalta, kuten Lapinniemi, Puhos, Kollaja, Jaurakka ja Iijoki. Hämäläiset tulivat pyyntiretkilleen Iijokilaaksoon noin tuhat vuotta sitten ja saamelaisasutus alkoi hiljalleen vetäytyä kohti pohjoista luvulla Perämeren rannikkoasutuksen vakiinnuttua alue toimi rannikon asukkaiden ns. eräalueena. Pohjalaiset ja vienalaiset käyttivät Iijokea kulkureittinä kauppa- ja vainoretkillään luvulla tuli Ii- ja Livojoen varsille kymmenkunta savolaista alkuperää olevaa perhettä hyvien kaskimaiden houkuttelemana. Ensimmäiset savolaista alkuperää olleet uudisasukkaat sijoittuivat Kollajan kylään. Kalaisan ja hedelmällisen Iijokivarren merkitys myös liikenneväylänä oli merkittävä luvulla Isonvihan jälkeen asutus levisi vesistöjen varsille ja nykyiset pääkylät syntyivät luvulle saakka alueen väestö sai toimeentulonsa pääasiallisesti metsästyksestä, kalastuksesta, poronhoidosta sekä maa- ja metsätaloudesta. Kansakoulu aloitti toimintansa Pudasjärvellä vuonna Kiertokoulu oli kuitenkin kauan tarpeellinen pitäjän laajuuden ja harvan asutuksen vuoksi; viimeinen kiertokoulu lakkasi toimimasta vasta vuonna luvulle saakka kuntalaisia työllistivät teiden ja siltojen rakentaminen sekä maa- ja metsätalous. Kuitenkin vielä saman vuosikymmenen aikana alkoi voimakas poismuutto, sillä maa- ja metsätalousvaltainen pitäjä ei pystynyt tarjoamaan töitä suurille ikäluokille. Aittojärven rakennuskanta on säilynyt perinteisenä etenkin varsinaisessa Aittojärven kylässä ja sen lähellä sijaitsevalla Ypykkäjärvellä. Aittojärvi, Ypykkäjärvi ja Kyngäs muodostavat yhdessä valtakunnallisesti merkittävän kulttuurihistoriallisen kainuulaistyyppisen maisema-alueen. Nykyään asutus on keskittynyt vesistöjen rannoille. Alueella, johon hankkeen aiheuttamat vedenpinnan muutokset vaikuttavat, on asuinrakennuksia 52 kpl ja lomarakennuksia 136 kpl. Ajoittain vesistön käyttäjiä tulee alueen ulkopuolelta mm. Iijoki-soutuun ja melomaan. Palvelujen ala on Pudasjärvellä suurin työllistäjä, mutta maa- ja metsätalous on edelleen toisiksi suurin työllistäjä työpaikkojen lukumäärällä mitattuna. Arkeologiaan kohdistuvia vaikutuksia on käsitelty luvussa 8.4. Kuva Kollajan kylän vanha koulu Arvokkaat alueet Maisemallisesti arvokkaat alueet Pudasjärven ja Aittojärven välisellä alueella on hehtaarin suuruinen valtakunnallisesti arvokas maisema-alue (Aittojärvi Kyngäs, MAO110128). Alue edustaa Pohjois-Pohjanmaan nevalakeudelle tyypillistä järvenrantojen ja jokivarsien asutusta vähäisine viljelyksineen. Kulttuurimaisemaa luonnehtivat rakennuskannaltaan varsin yhtenäisinä säilyneet pienet kylät. Mutkittelevat Ii- ja Livojoki, vanhat rakennukset sekä joenrantapellot muodostavat hienon maisemakokonaisuuden. Alueeseen kuuluvat Aittojärvi ymparistöineen, Aittojärven kylä, Ypykkäjärvi sekä Livo- ja Iijoki. Kollajanniemi ja Kollajan kylän alue muodostavat maakunnallisesti arvokkaan maisema-alueen. Kollajanniemi sijaitsee korkealla niemellä aivan Iijoen rannalla. Joen toisella puolella sijaitsee vanha Kollajan kylä, jonka monet rakennukset ovat asumattomia ja huonokuntoisia. Osa alueen pelloista on kesannolla. Kollajan kylän koulu on lakkautettu asukkaiden poismuuton seurauksena. Hankkeen vaikutusalueella paikallisesti arvokkaita maisema-alueita ovat Livojoen ja Iijoen jokimaisema, Vengasvaara ja Venkaan lähde sekä Ukonkangas. Siliäkankaan harjualue on osittain osoitettu valtakunnallisen harjujensuojeluohjelman mukaiseksi harjualueeksi. Alueen maankäytössä tulee tästä syystä huomioida maisemakuva sekä luonnon merkittävät kauneusarvot. 236

39 Kulttuuriympäristöltään arvokkaat alueet Hankkeen vaikutusalueella sijaitsee kaksi valtakunnallisesti arvokasta kulttuuriympäristöä, Riekinrannan kulttuurimaisema sekä Hilturanta ja pappila. Riekinrannan kulttuurimaiseman ytimen muodostaa vuosina rakennettu Pudasjärven puukirkko ympäristöineen. Kirkkotarhaa kiertää pitkä ja ansiokkaasti rakennettu katettu hirsiaita. Riekin ja Paavolan talot viljelyksineen täydentävät järvenrantanäkymää. Hilturannan viljelymaisemassa Hiltulan ja pappilan rakennusryhmät muodostavat arvokkaan ja hyvin säilyneen kokonaisuuden. Hiltulan päärakennus on rakennettu vuosina 1825 ja Hilturannan kirkkoherranpappilan päärakennus on vanhimmilta osin 1780-luvulta. Pihapiiriin kuuluu muitakin vanhoja rakennuksia, joista yksi paloi kesällä Pappila toimii nykyään seurakunnan leirikeskuksena. Kuva Pudasjärven kirkko. Kuva Livojokea valtakunnallisesti arvokkaalla maisema-alueella. Inventoidut perinnemaisemat Hankealueella on useita inventoituja perinnemaisemia. Iijoen varressa Pudasjärven ja Kipinän välissä on kolme maakunnallisesti ja kolme paikallisesti arvokasta perinnemaisemaa. Lisäksi Aittojärven rannalla on yksi keto/niittyalue. Perinnemaisemia on käsitelty tarkemmin kappaleessa 6. Pudasjärven alueelta löytyy tulvaniittyjä, tulvametsiä, lehtoja, vaihettumissoita ja rantasoita sekä puustoisia soita. Aluekokonaisuus sisältää lisäksi kolme maakunnallisesti arvokasta perinnemaisemaa: Pudasjärven Hietajokisuun tulvaniityn, Pudasjärven tulvaniityt ja Mursunlammen saarten tulvaniityt. Perinteisen niitto- ja laidunkäytön loppumisen jälkeen Pudasjärven tulvaniittyjen umpeenkasvu on ollut voimakasta. Korkeimmilla paikoilla osa tulvaniityistä on muuttunut hieskoivua kasvaviksi tulvametsiksi. Voimakasta umpeenkasvua jouduttaa lisäksi ilmaston lämpeneminen. Pudasjärven tulvaniittyjen luontoa tarkastellaan tarkemmin selostuksen luvussa 6, luonto ja luonnonsuojelu. Laajin paikallisesti arvokas perinnemaisemakokonaisuus on Iijoen ja Naisjärven välisellä kannaksella sijaitseva Luhanniitty, jonka pinta-ala on 18 hehtaaria. Alueella on tulvaniittyjen lisäksi avoimia lampareita sekä heinäpeltoja, jotka on raivattu tulvaniittyjen korkeimmille paikoille. Luhanniityn aluetta on käytetty niittoon ja karjan laidunmaana. Alueen kasvillisuudelle on ominaista vyöhykkeisyys. Toinen paikallisesti arvokas perinnemaisema-alue, Naisjärven Hakulinranta, on kolmen hehtaarin suuruinen järvenrantaniitty. Niitty on kymmenen vuoden tauon jälkeen otettu jälleen karjan laidunmaaksi. Kolmas paikallisesti arvokas perinnemaisema on Kollajan Pajuniemi, joka on 2,6 hehtaarin suuruinen tulvaniitty Kollajanlammen ja Iijoen pääuoman välissä. Pajuniemi on pensoittunut, mutta paikoitellen on jäljellä korkealla sijaitsevia nurmilauhaniittyjä ja suurruohoniittyjä sekä alavilla paikoilla luhtaisia heinä- ja saraniittyjä. 237

40 Kuva Arvokkaat alueet. Aittojärven kaakkoisrannalla sijaitsevat lisäksi Aittojärven niitty ja keto, joiden pinta-ala on yhteensä 0,7 hehtaaria. Alue on osittain kuivaa heinäniittyä, mäki on osittain sammaloitunut. Länsireunalla on pienialaisesti kuivahkoa pienruohoniittyä Vaikutukset maisemaan ja kulttuuriympäristöön Vaihtoehto VE 0 Mikäli hanketta ei toteuteta (VE 0), luonnonuoman ja tekojärven maisemakuvan kehitys jatkuu nykyisenlaisena. Muutoksia alueen luonnontilaan tulee, kun uusia avosuoalueita otetaan turvetuotannon käyttöön. Tulvaniityt metsittyvät nopeasti laiduntamattomina ja hoitamattomina. Arvokkaiden perinnemaisemien säilyminen riippuu siitä, jatkuuko perinteinen karja- ja maatalous sekä siitä, kuinka tehokkaasti niittyjä pystytään hoitamaan ihmistoimin niitoin ja raivauksin. Pidemmällä aikavälillä ilmastonmuutoksen vaikutukset voivat aiheuttaa muutoksia kasvillisuuteen ja suurien tulvien tulvahuippujen toistuvuuteen. Tulvat voivat välillisesti vaikuttaa maisemakuvaan kasvillisuuteen ja rakennuksiin kohdistuvien muutosten myötä. Myös kasvillisuusvyöhykkeiden rajan voidaan olettaa siirtyvän pohjoisemmaksi mahdollisen ilmaston lämpenemisen seurauksena, jolloin hankealueen kasvillisuus muuttuisi hiljalleen samankaltaiseksi kuin etelämpänä Vaihtoehto VE 1 Vaihtoehdossa 1 tekojärvi ja voimalaitos rakennetaan Kollaja 2008 suunnitelman mukaisesti. Vesi johdetaan tekojärveen Aittojärven kautta Pudasjärven alapuoli- 238

41 sesta Iijoesta ja Livojoesta. Tekojärvestä vesi johdetaan takaisin Iijokeen Kärppäojan kohdalla. Alakanavaan rakennetaan voimalaitos. Iijokeen tehtävät rakenteet ovat Siikahaaran pohjakynnys, Iijoen säätöpato sekä Myllysaaren ja Revonniemen pohjakynnykset. Livojokeen rakennetaan Livojoen virtausaukko ja pohjakynnys. Kanavat rakennetaan Livojoesta Aittojärveen ja Aittojärvestä tekojärveen sekä tekojärvestä Iijokeen. Säännösteltyyn vesialueeseen kuuluvat Pudasjärvi, Tuulijärvi ja Aittojärvi sekä Iijoki 32 km:n ja Livojoki 2,5 km:n osalta. Veden virtauksen periaatteet maiseman ja kulttuuriympäristön kannalta Kevät Kollajan tekojärvi alennetaan tasolle +99,0. Ennen tulvaa Pudasjärven ja Tuulijärven pinta alennetaan tasolle +107,5. Aittojärvi alenee vastaavasti hieman tätä alemmaksi. Tulvan alettua järvet ja tekojärvi nousevat noin kahdessa viikossa tasolle +109,0. Kun tekojärvi on säännöstelyn alarajalla, kuivuvan alueen jäät ovat hetken aikaa pohjassa ennen tekojärven täyttämistä. Maisemavaikutukset ovat vähäisemmät lumi- ja jääkerroksen ollessa paksuja. Tulva-aikana kaikkea vettä ei voida ohjata tekojärveen tällöin virtaus Iijoen koskissa on melko voimakasta. Kesä Tulvan laskuvaiheessa Kollajan tekojärvi alenee noin tasolle +108,0 ja pysyy suunnilleen sillä tasolla koko avovesikauden. Järven pinnan taso vaihtelee vain vähän. Tulvan loppuvaiheessa vedenpinta Pudasjärvessä ja Aittojärvessä jatkaa laskuaan siten, että kesäkuussa järvet ovat noin tasolla +108,2. Pudasjärvi laskee siitä edelleen tasolle +107,2, jolloin Pudasjärven rannoilla olevat tulvaniityt paljastuvat kokonaan. Pudasjärven pinta pysyy vähintään tasolla +107,2. Järvien pinnan korkeudet ovat maiseman kannalta nykyistä tilannetta edullisemmat, sillä järvien pinta ei laske kesäisin kuivina kausina niin alas kuin nykyisin ja tulvahuiput pienenevät. Tästä syystä veden pinnan muutosten aiheuttamat vaikutukset alueen kulttuuriympäristöön eivät ole merkittävät. Merkittävimmät vaikutukset alueen kulttuuriympäristöön syntyvät perinnemaisemiin mahdollisesti kohdistuvista muutoksista. Luonnonuoman virtaus on lähellä luonnonmukaista, joten veden virtauksen muutoksen aiheuttamat maisemavaikutukset ovat vähäiset. Tulvien harventuessa ja pienentyessä rannat eivät saa vedestä ravinteita kuten ennen, eikä entisen kaltaista luonnonrantojen rehevyyttä täysin saavuteta. Kasvillisuus toipuu harvinaisista lyhytaikaisista poikkeuksista, mutta ei kestä jatkuvaa suurta vaihteluväliä. Rantakasvillisuudelle on eduksi veden pitäminen alkukesästä ylhäällä ja loppukesästä alhaalla, kuten suunnitelmassa on esitetty. Syksy ja talvi Syksyllä luonnonuoman virtaus pienenee tasaisesti 50:stä 15:een kuutiometriin sekunnissa; talvikaudella virtaus on 15 m 3 /s. Luonnonuoman suvanto-osuuksilla vedenkorkeudet eivät muutu talvella merkittävästi. Lisäksi suvannot ovat talvella jään ja lumen peitossa, joten maisemallisesti ero nykytilanteeseen ei ole suuri. Myös rakennettavat pohjakynnykset ovat lumen peittämiä lukuun ottamatta keskiosalla olevaa venekulkusyvennystä, joka todennäköisesti pysyy sulana. Koskiosuuksilla maisema muuttuu nykyiseen verrattuna. Kipinän koskijaksolle sekä Varpuvirroille on näkymä maantiesilloilta. Nykytilassa talvikauden virtaamat ovat suuria, joten koskialueilla vesi virtaa talvella vuolaana käytännössä koko kosken leveydeltä. Suuren virtauksen vuoksi osa koskialueista pysyy nykyisin sulana. Rakennetussa tilanteessa kosken vesipeitteinen pinta-ala supistuu loppusyksyllä nykytilanteeseen verrattuna, ja ranta-alueilla kivet tulevat näkyville nykyistä enemmän. Talvivirtaama 15 m 3 /s saavutetaan marraskuun puolivälissä. Myöhäissyksy on erittäin pimeä vuodenaika varsinkin lumettomana aikana, mikä vähentää maisemallisen haitan merkitystä. Jäätyminen alkaa Pudasjärvellä keskimäärin marraskuun alkupäivinä joten ranta-alueet peittyvät lumeen hyvin nopeasti sen jälkeen kun talviajan minimivirtaama on saavutettu. Talvikauden aikana kosket näkyvät käytännössä nykyistä kapeampina ja rannoiltaan lumipeitteisinä. Törmien suojaus Rantatörmien eroosiosuojaus on todennäköisesti tarpeen alakanavan ja Iijoen luonnonuoman liittymäkohdassa ja sen alapuolella. Suojausta tarvitaan ennalta arvioiden noin 1,5 kilometrin matkalla. Maisemallisesti paras tulos saavutetaan, jos joen pohjalta voidaan siirtää kiviainesta rannan tueksi. Livojoen suulle siltä osin kuin se toimii Kollajan tekojärven täyttöväylänä, tarvitaan todennäköisesti eroosiosuojaus. Se on rakennettava muualta tuotavalla luonnonsoralla ja kivillä. 239

42 Kuva Valokuva perinnemaisemasta. Kollajan tekojärvi Kollajan tekojärvi muuttaa aluetta ja sen lähiympäristöä merkittävästi. Tekojärven alue on suurelta osin pinnanmuodoiltaan tasaista turvetuotantoaluetta ja havumetsää. Kollajan tekojärven pinta-ala on 49 km 2 veden korkeuden ollessa korkeimmillaan +109,0. Veden ollessa alimmillaan keväällä ennen tulvaa +99,0 tekojärven vesialueen pinta-ala on 8,5 km 2. Tekojärven rakentamisen seurauksena alueen luonnonympäristö häviää alueelta täysin. Näkymiltään sulkeutunut suo- ja havupuuvaltainen alue muuttuu avoimeksi vesistöalueeksi. Muutokset eivät näy tekojärven lähiympäristöä pidemmälle tekojärven ympäristön metsäisyyden vuoksi. Avoimilta harjualueilta Sainselältä, Siliäkankaalta, Ukonkonkaalta ja patojen päältä voi muodostua järvinäkymiä muutamista kohdin hieman kauempaakin. Tekojärvi on muistuttaa maisemallisesti luonnonjärveä loppukeväästä talveen veden ollessa kesäkorkeudessa. Kollajan tekojärven lopulliseen ilmeeseen vaikuttavat tekojärven rantojen laatu, säännöstelytapa sekä maapatojen muoto, koko ja sijainti. Järvimaiseman muodostavat järven rannat, niiden muoto ja kasvillisuus. Suomalaiselle järvimaisemalle tyypillistä on rannoille kehittynyt rehevä ja alhaalta saakka oksainen rantapuusto sekä veden korkeuden vaihteluiden aiheuttama ja pohjan laadun mukainen vyöhykkeinen rantakasvillisuus. Lisäksi aallokko ja jäiden työntövaikutus muokkaavat rantaa. Kulutuksen tuloksena muodostuu selkeä rantaäyräs ja kivisille maille rantakivikko rantaviivan tuntumaan. Tekojärven ollessa kyseessä vesi padotaan kuivalle maalle. Tästä syystä vesi- ja rantakasvillisuuden puuttuessa ranta on aluksi karun ja luonnottoman näköinen. Uuden luonnollisen rantakasvillisuuden kehittyminen vie yhden puusukupolven ajan. Täysikasvuinen puusto on kaikkein hankalin lähtökohta. Rantaviivan käsittelyllä on tärkeä merkitys ja se tulee tehdä vallitseviin olosuhteisiin sopeuttaen. Rantapuuston kehitystä voidaan hieman nopeuttaa, jos tuleville ranta-alueille suoritetaan valmennushakkuu ennen rakentamista. Tämän tarkoituksena on sopeuttaa tulevan rantakaistaleen puusto uusiin valaistus- ja tuuliolosuhteisiin ja saada vettyvälle alueelle 240

43 kosteusolojen muutokseen sopeutuvaa nuorta taimistoa ja lehtipuuvesakkoa. Rannan maiseman luonnollista ilmettä voidaan parantaa huomattavasti, mikäli kannot poistetaan rantavyöhykkeeltä. Luonnon omien prosessien edetessä alkaa rannalle kasvaa uusiin rantaolosuhteisiin sopeutunutta puustoa. Tässä vaiheessa, mikäli rantaan ja matalaan veteen sopimattomat viitteet ympäristön entisestä tilasta ovat poissa, rannan voidaan katsoa olevan maisemallisesti kunnossa. Puuston sopeuduttua voidaan olettaa myös vesikasvillisuuden vakiintuneen ja rantaviivan muotoutuneen. Tekojärven säännöstely ja vedenkorkeuden muutokset haittaavat rannan kehittymistä niin, ettei luonto pääse täysin korjaamaan tilannetta. Luonnon sopeutumista helpottaa se, että suunnitelman mukaan veden pinta ei kesäaikaan kovin paljon vaihtele. Lähtökohtana on estää turvelauttojen nousu ja ajelehtiminen vesistössä. Rantavyöhykkeen suojelu Järvien maisemaa muodostava rantavyöhyke voidaan käsittää suojavyöhykkeeksi. Rantavyöhykkeen leveys on vesirajasta maalle metriä. Jyrkästi nousevilla rannoilla suojavyöhyke jatkuu rannasta niin pitkälle kuin näkyvyys järvelle säilyy. Tältä alueelta ei tule ottaa rakentamiseen tarvittavia maa-aineksia. Maa-ainekset otetaan ensisijaisesti kokonaan veden alle jääviltä alueilta. Toissijaisesti kaivetaan kokonaan pois muutoin saareksi jäävä alue, mikäli se on maisemalle vähemmän merkityksellinen. Maisemallisesti tärkeä säästettävä saari Kollajan tekojärven alueella on Jyskykangas. Muidenkin saarien säilyttäminen parantaa järven luonnollista ilmettä. Maata voidaan ottaa myös rantavyöhykkeen takaa ja muotoilla ottoalue metsänkasvulle sopivaksi. Rantavyöhykkeelle ei tule sijoittaa tulevaa järvimaisemaa pilaavia rakenteita, kuten voimajohtoja. Tekojärven alueelta poistettavaa pintaturvetta voidaan hyödyntää rakenteiden maisemoinnissa. Kollajan tekojärven rakenteet Tekojärven suurimmat rakenteet ovat Venkaan maapato tekojärven luoteisosassa ja Lauttasen maapato tekojärven eteläosassa. Patojen päällä kulkee tiet, joiden lisäksi lähes koko tekojärven ympäri rakennetaan tiet tekojärven rakentamista varten. Tiestö on esitetty suunnitelmakartassa. Venkaan maapato on noin 5,5 km pitkä ja harjaosaltaan kahdeksan metriä leveä. Padon luiskien kaltevuus on 1:2,5. Padon harjakorkeus on +112,0. Padon korkeus maan pinnasta on enimmillään noin 13 metriä. Ukonkankaan kohdalla padon ja maan pinnan korkeusero on padon pohjoispuolella harjanteella noin viisi metriä. Lauttasen maapato on pituudeltaan noin 2,5 km. Padon leveys on 6 metriä ja luiskien kaltevuus on 1:2,5. Padon harjakorkeus on tasolla +111,5, joten padon korkeus maan pinnasta on noin neljä metriä. Pato kulkee korkeampia kumpuja myötäillen Porosaaren ja Käärmesaaren kautta Lauttasenmaan eteläpuolitse Sillansaareen. Maapadot ovat massiivisia rakenteita eivätkä istu kokonsa vuoksi ympäristöön. Ne muuttavat maiseman lähes luonnontilaisesta rakennetuksi koko sillä alueella, jonne ne näkyvät. Veden pinnan noustua loppukeväällä maksimikorkeuteen (noin +109,0), pa- Kuva Ympäristöleikkaus Venkaan maapadosta. 241

44 Kuva Havainnekuva Sainselältä: Kollajan tekojärven aiheuttama maisemamuutos. Kuva Havainnekuva Livojoki-Aittojärvi kanavan vaihtoehdosta

45 tojen järven puoleisesta luiskasta peittyy suuri osa veden alle. Veden laskettua kesäkorkeuteen pinnan yläpuolelle jää Venkaan maapadosta näkyviin neljä metriä ja Lauttasen maapadosta 3,5 metriä. Tilanne pysyy tällaisena talveen asti. Keväällä ennen tulvaa tekojärven pinta lasketaan säännöstelyn alarajalle. Silloin maapatojen luiskat tulevat kokonaan näkyviin tekojärven puolelta. Tällöin Venkaan ja Lauttasen maapatojen harjat ovat noin 12 metriä tekojärven pinnan yläpuolella tekojärveltä päin katsottaessa. Tätä haitallista vaikutusta lieventää lumi- ja jääkerros sekä vaikutuksen lyhyt kesto. Tekojärvi täyttyy muutamien viikkojen kuluessa takaisin maksimipinnankorkeuteen. Haitallisten vaikutusten minimoimiseksi on tärkeää tehdä maapatojen ulkopuoliset luiskat siten, että kasvillisuus pääsee leviämään niihin mahdollisimman luonnonmukaisesti patoturvallisuusvaatimukset huomioon ottaen. Lisäksi patojen linjauksessa tulisi välttää suoraviivaista linjausta ja käyttää kaarevia linjoja. Kanavat Livojoki Aittojärvi Livojoki Aittojärvi täyttökanavasta on laadittu kaksi vaihtoehtoista suunnitelmaa. Eteläisemmässä vaihtoehdossa kanava on sijoitettu likipitäen Aitto-ojan kohdille, pohjoisemmassa vaihtoehdossa se sijoittuu Lautakankaan ja Kalliosuon väliin. Molemmissa vaihtoehdoissa Ypykkäjärventie ylittää kanavan sillalla. Livojoelta Aittojärveen johtavan täyttökanavan pituus on noin kilometri. Kanavan pohjan leveys on 50 metriä. Luiskineen kanavan leveys on maastosta riippuen metriä. Kanavan luiskien kaltevuus on 1:2. Lähin asutuskeskittymä on Aittojärven kylä, jota vastapäätä on lisäksi yksittäisiä asuinrakennusten ryhmiä. Vaihtoehdossa 1 kanavan suun näkyminen Aittojärven kylän ranta-alueille riippuu kanavan toteutuksesta. Vaihtoehdossa 2 kanavan Aittojärven puoleinen pää on lähempänä Aittojärven kylää, mutta näkyvyys järvelle ei ole niin suora kuin vaihtoehdossa 1, mikäli nykyinen niemi häviää. Kanavan Livojoen puoleinen pää sijaitsee lähempänä nykyisiä loma-asuntoja 243

46 vaihtoehdossa 1. Näkyvyys Livojoelta päin on samankaltainen molemmissa vaihtoehdoissa. Mikäli kanavan VE1 pystytään rakentamaan siten, että kanavan Aittojärven puoleisen pään vieressä oleva niemi voidaan säästää nykyisellään, kanava ei tule näkymään kuin Aittojärven kylän itäpuolen rannoille. Tällöin kanava ei näkyisi niin selvästi järvellekään, toisin kuin tilanteessa, jossa niemeä ei voida säilyttää. Aittojärvi Kollajan tekojärvi Aittojärveltä tekojärveen johtavan täyttökanavan pituus on noin 3,5 km. Aittojärvi Kollajan tekojärvi -kanavan puolivälissä nykyisen tien kohdalla sijaitsee Aittojärven säännöstelypato, jonka yhteydessä on venesulku. Padon yli rakennetaan silta. Kanavan visuaaliset vaikutukset ulottuvat sekä Kollajan tekojärven että Aittojärven alueelle. Kanavan ylittävältä tieltä avautuu näkymät ala- ja yläkanavan suuntaan. Näkymien luonne riippuu tielle näkyvien kanavan rantojen käsittelystä. Muutos näkyy järvien välisellä metsäisellä alueella kapeana ja pitkänä puuttomana kaistana. Kanavan Aittojärven puoleinen pää ei juurikaan näy järven yli Aittojärven kylään noin kahden kilometrin päähän. Lähin asutus sijaitsee Aittojärven rannalla noin 400 metrin päässä kanavan päästä. Välissä on tiheää havumetsää. Mikäli kanavan kaivuumassat on maisemoitu ja kuivatus järjestetty, haitalliset vaikutukset jäävät vähäisemmiksi. Myös kanavan päiden ympäristössä tulee toteuttaa vastaavanlaiset toimenpiteet puuston säästämiseksi. Kuvassa 8 27 käy ilmi suositeltavat alueet läjitysmassojen sijoitukselle Kollajan tekojärvi Iijoki Kollajan tekojärvestä Iijokeen johtavan tyhjennyskanavan pituus on noin 9 km. Kanavan pohjan leveys on 50 metriä ja sen koko leveys luiskineen on maastosta riippuen metriä. Kanavan luiskien kaltevuus on 1:2 ja kallioisilla alueilla paikoitellen jyrkempikin. Kanavaan rakennetaan pato, voimalaitos, kanavan ylittävä tie ja juoksutusaukko. Kanavan ja voimalaitoksen rakenteet ja kaivuumassojen läjitys muuttavat merkittävästi nykyistä maisemaa. Alakanava kulkee suo- ja turvetuotantomaisemassa. Kanavan maisemavaikutukset ovat merkittävimmät Iijoen liittymäkohdassa, jossa tulee huomioi- Kuva Aluetarkastelukartta Livojoki Aittojärvi. 244

47 Kuva Aluetarkastelukartta Aittojärvi Tekojärvi. da nykyiset rakennukset rajaamalla kanava asutuksen puolelta Kärppäojaan ja säästämällä nykyinen puusto Kärppäojan ja rakennusten välillä. Maalle kaivettavien kanavien maiseman parantamiseksi on useita mahdollisuuksia. Kanavamaisemien parantaminen edellyttää luiskien loiventamista. Näkyvillä alueilla luiskat olisi muotoiltava niin loiviksi, että ne voidaan verhota metsän kasvualustaksi kelpaavilla hienoilla maalajeilla. Tämä lisää kaivuumassoja. Voimalaitos Voimalaitos rakennetaan Kollajan tekojärven ja Iijoen väliseen kanavaan noin 1,8 km Iijoesta. Se liitetään Haapakoski - Pudasjärvi -voimalinjaan 110 kv voimajohdolla. Voimalaitoksen lähiympäristössä ei ole asutusta. Voimalaitos on kanavan yläosan puolelta melko huomaamaton siltaa muistuttava rakennelma. Kanavan alaosan puolelta katsottuna voimalaitos on huomattavasti näkyvämpi ja massiivisempi rakennelma. Patoluiskat ja kanavan reunat erottuvat jyrkkinä ja rakennettuina ympäristöstään. Luiskien loivennus ja verhoaminen hienommilla maalajeilla sekä istuttaminen voisi mahdollisesti toimia tämän haitallisen vaikutuksen lieventämiskeinona. Alakanavasta ylijääneiden massojen hyödyntäminen on mahdollista, mutta aiheuttaa lisäkustannuksia. Läjitysmassoja ei tule sijoittaa voimalan lähiympäristöön vaan alueille, jonne ei ole suoraa näköyhteyttä teiltä tai vesistöistä. Voimalinjan vaikutukset eivät ole merkittävät. Kanavien aiheuttamien haitallisten vaikutusten lieventämiskeinoja: Rantaluiskien loiventaminen ja muotoilu Läjitysalueiden muotoilu ja maisemointi maastonmuotoihin sovittaen käyttäen metsitykselle soveltuvia loivia rinteiden kaltevuuksia. Kanavien liittäminen luonnonvesistöihin ja ylikulkeviin teihin niin, että kaivettavia massoja ei sijoiteta näkyvästi näille alueille vaan massat sijoitetaan hyvin suunnitelluille läjitysalueille, patorakenteisiin tai muuten maankäyttöä kehittävällä tavalla. Kanavan linjan tulisi olla jatkuvista kaarista muodostuva linja, ei suoraviivainen Humusmaan talteenotto työmaa-alueelta ja sen levitys takaisin Metsänistutukset ja kylvö Valmennushakkuut kanavien näkyvimpiin kohtiin 245

48 Kuva 8 28 Säästettävää puustoa Iijoen ja tyhjennyskanavan liittymäkohdassa. Padot Iijoen säätöpato Livonhaaran alapuolelle Iijoen länsipuolelle rakennettava Iijoen säätöpato on betonirakenteinen ja siihen kuuluu neljä säädettävää juoksutusaukkoa. Padon leveys virtauksen suunnassa on noin 12 metriä ja harjakorkeus on noin +111,0. Padon yli rakennetaan silta. Ypykkäjärven tieltä Siikahaaran länsirantaan Livonsaaren läpi rakennetaan pengertie, joka toimii tulvalla tulvapenkereenä. Pengertie ei näy maisemassa alueen metsäisyyden vuoksi. Iijoen nykyisen uoman kohdalla pengertie muuttuu padoksi. Säätöpato rakennetaan sivu-uomaan. Livojoen pohjakynnys, virtausaukko ja sen kanava Livojoen suulle rakennetaan pohjakynnys, jonka harjankorkeus on +109,0. Tulvavedet virtaavat kynnyksen yli Aittojärveen. Kynnys estää Aittojärveä laskemasta liian alas silloin, kun Pudasjärvi on alempana kuin Aittojärvi. Pohjakynnyksen kohdalle Livojoen eteläpuolelle tehtävään kanavaan rakennetaan virtausaukko ja venesulku. Venesulku on kokonaan auki silloin, kun Pudasjärvi ja Aittojärvi ovat samassa tasossa. Virtausaukon yli rakennetaan silta. Livojoen pohjakynnys ja virtausaukko sekä Iijoen säätöpato ja pengertie muodostavat yhdessä kokonaisuuden, joka muuttaa maisemaa Livojoen ja Iijoen yhtymäkohdassa, Livonhaarassa. Kokonaisuus suurimittakaavaisine rakenteineen muuttaa jokimaiseman selkeästi rakennetummaksi. Iijoen säätöpadon ja siihen liittyvän pengertien rakenteet erottuvat materiaaleiltaan ja muodoltaan luonnonympäristöstä. Maisemoinnin keinoin voidaan maisema-arvoja jossain määrin parantaa. Rannalta katsottuna vaikutukset ovat vähäisemmät. Olennaista on mahdollisten kaivuumassojen läjittäminen siten, että ne näkyvät joelle ja tielle mahdollisimman vähän sekä rakenteiden sijoittaminen maiseman muotoja hyödyntäen mahdollisimman huomaamattomaan paikkaan. Patojen aiheuttamien haitallisten vaikutusten lieventämiskeinoja: Luonnonkivipintojen käyttäminen padon pintamateriaalina, pyöreäreunaiset kivet sopivat ympäristöön paremmin kuin teräväreunainen kivilouhe 246

49 Pengerteiden luiskien rakentaminen loivina ja siten, että kasvillisuus voi niissä kehittyä Pohjakynnysten rakentaminen mahdollisimman luonnonmukaisen näköiseksi erityisesti matalampien pohjakynnysten ollessa kyseessä Patojen sijoittaminen mahdollisimman huomaamattomaan paikkaan maaston muotoja hyödyntäen Luonnonuoman pohjakynnykset Siikahaaran pohjakynnys Siikahaaraan rakennetaan luonnonkivillä verhottu pohjakynnys estämään liian suuri veden virtaus luonnonuomaan tulva-aikana. Pohjakynnyksen harjakorkeus on + 110,0 ja leveys noin 70 metriä. Pohjakynnyksen yhteyteen rakennetaan veneiden kulkureitti. Pohjakynnys erottuu maisemassa erityisesti veden ollessa alimmillaan (+107,2), jolloin pohjakynnyksen korkeus on 2,8 metriä veden pinnasta. Rantojen muodon ja kasvillisuuden sekä pohjakynnyksen sijainnin vuoksi pohjakynnys näkyy kuitenkin vain kohtuullisen pieneen osaan vesistöä, joten sen vaikutus rajoittuu vain lähimaisemaan. Iijoen suvantojen ja Naisjärven alimpia vedenpintoja kohotetaan pohjakynnyksillä. Myllysaaren pohjakynnys vaikuttaa Kollajanniemeen saakka. Revonniemen pohjakynnyksellä nostetaan Naisjärven pintaa. Pohjakynnykset ovat luonnonkivillä verhottuja kohoumia, jotka ovat kesäisin kauttaaltaan veden alla ja näkyvät nopeampana virtauksena. Talvisin virtauksen ollessa pienempi, pohjakynnykset erottuvat selkeämmin. Kynnykset ovat lumen peittämiä lukuun ottamatta venekulkua varten tehtävää syvennystä, joka todennäköisesti pysyy sulana. Livojoen pohjakynnys on käsitelty edellisessä kappaleessa patojen yhteydessä. Kuva Havainnekuva Siikahaaran pohjakynnyksestä. Venereitit Aittojärven säännöstelypadon ja Livojoen virtausaukon yhteydessä on 2,5-3 metriä leveät venesulut. Patojen ja kanavien veneväylät antavat mahdollisuuden kulkea veneellä Iijoen luonnonuoman, Naisjärven, Pudasjärven, Tuulijärven, Livojoen, Aittojärven ja tekojärven välillä. Venesulut rakennetaan patorakenteeseen virtausaukkojen viereen. Alueelle rakennettavat tiet Lähes koko tekojärven ympäri rakennetaan tiet tekojärven rakentamista varten. Tiestö on esitetty suunnitelmakartassa. Tiet muuttavat suljetun suo- ja metsämaiseman linjauksen kohdalta avoimeksi, joten tei- Kuva Havainnekuva Livojoen pohjakynnyksestä. den maisemavaikutukset rajautuvat kapealle ja pitkänomaiselle alueelle. Tiet näkyvät maisemassa erityisesti, jos ne toimivat tulvapenkereenä ja sijaitsevat avoimessa maisemassa. Pääasiassa rakennettavat tiet sijaitsevat kuitenkin tulevan tekojärven alueella tai puuston keskellä, joten maisemavaikutukset jäävät melko vähäisiksi. 247

50 Vaihtoehto VE 2 Vaihtoehdossa 2 tekojärvi ja tyhjennyskanava rakennetaan kuten vaihtoehdossa VE1. Vesi tekojärveen johdetaan Petäjäkankaan yläpuolelta tekojärveen rakennettavaa kanavaa pitkin. Petäjäkankaalle rakennetaan Iijoen säätöpato. Voimalaitosta ja pohjakynnyksiä ei rakenneta. Veden virtauksen periaatteet maiseman ja kulttuuriympäristön kannalta Kevät ja kesä Vaihtoehdossa 2 tekojärvi täytetään kevättulvalla tasoon Pudasjärvi ja Iijoen säätöpadon yläpuolinen vesistöosuus on täytön aikana korkeammalla, enimmillään tasolla Kun Kollajan tekojärvi on täynnä, sen täyttökanava suljetaan. Sen jälkeen vesi virtaa Iijoessa luonnonmukaisella tavalla. Syksy ja talvi Syksyllä Pudasjärvi nostetaan tasolle Siihen mennessä Kollajan tekojärvestä on juoksutettu vettä Iijokeen tehostamaan vuorokautista sähköntuotantoa. Tekojärvi on laskenut noin tasolle +107,5. Kun Pudasjärvi saadaan syksyllä jälleen Kollajan tekojärveä ylemmäksi, ohjataan puolet virtaamasta tekojärveen säätökäyttöä varten. Ennen kevättulvaa lasketaan tekojärvi säännöstelyn alarajalle. Näin tekojärven täyttäminen vähentää tulvahuippua. Pudasjärviryhmän vedenkorkeus noudattaa hyvin lähelle Kollaja suunnitelmaa. Pudasjärven ollessa tekojärveä alempana kaikki Livojoen ja Iijoen vesi ohjautuu Iijoen luonnonuomaan. Tekojärvi ja sen rakenteet Kollajan tekojärven ja rakenteiden vaikutukset ovat laadultaan ja vaikutukseltaan vastaavanlaiset kuin vaihtoehdossa VE 1. Vaihtoehdossa 2 tekojärven yhteyteen rakennetaan yksi kanava vähemmän kuin vaihtoehdossa 1, kun kanava Aittojärvestä tuleva kanava jää rakentamatta. Kanavat Vaihtoehdossa 2 rakennetaan kaksi kanavaa. Täyttökanava rakennetaan Petäjäkankaan pohjoispuolelta Kollajan tekojärveen. Kanavan linjaus kulkee Isosuota lukuun ottamatta metsäisen alueen läpi ja katkaisee Kumpuojan. Lähin asutus sijaitsee kanavan eteläpäässä Petäjäkankaan ympäristössä. Tyhjennyskanava Kollajan tekojärvestä Iijokeen rakennetaan kuten vaihtoehdossa 1. Kanavat ja kaivuumassojen läjitys muuttavat merkittävästi nykyistä maisemaa melko rajoitetulla ja pienellä alueella. Merkittävimmin maisemassa näkyvät kanavien päät ja niihin liittyvät pengertiet ja läjitysmassat. Haitallisten vaikutusten lieventämiskeinot ovat vastaavat kuin kappaleessa mainitut keinot. Näistä olennaisin on kanavan ja sen läjitysmassojen sijoitus siten, etteivät ne näy jokimaisemaan ja Petäjäkankaan kylän alueelle. Pato Iijoen säätöpato sijaitsee Petäjäkankaan pohjoispuolella. Säätöpadon ja siihen liittyvän pengertien pituus on noin kaksi kilometriä. Padon harjakorkeus on noin +111,0. Padon yli rakennetaan silta ja pengertie. Pengertie on noin viisi metriä nykyisen Iijoen normaalitason yläpuolella. Siihen rakennetaan venesulku ja kalatie. Tyhjennyskanava Kollajan tekojärvestä Iijokeen rakennetaan kuten vaihtoehdossa 1. Petäjäkankaan pohjoispuolelle tulevat rakenteet muuttavat jokimaisemaa suuresti erottuessaan materiaaleiltaan ja muodoltaan luonnonympäristöstä. Visuaaliset vaikutukset ulottuvat osittain maakunnallisesti arvokkaalle maisema-alueelle, jossa sijaitsee myös Petäjäkankaan kylä. Maisemavaikutukset ulottuvat kuitenkin melko pienelle vesistöalueelle mutkittelevan jokiuoman vuoksi. Haitallisten vaikutusten lieventämiskeinot ovat vastaavat kuin kappaleessa mainitut keinot. Venereitit Iijoen säätöpadon yhteydessä on 2,5-3 metriä leveä venesulku, jonka kautta pääsee kulkemaan Iijokea pitkin Petäjäkankaan pohjoispuolella. Alueelle rakennettavat tiet Vaihtoehdossa 2 rakennetaan vähemmän teitä kuin vaihtoehdossa 1, joten vaikutukset rajoittuvat pienemmälle alueelle, mutta ovat samankaltaiset.. Tiet muuttavat suljetun suo- ja metsämaiseman linjauksen kohdalta avoimeksi, joten teiden maisemavaikutukset rajautuvat kapealle ja pitkänomaiselle alueelle. Tiet näkyvät maisemassa erityisesti, jos ne toimivat tulvapenkereenä ja sijaitsevat avoimessa maisemassa. Pääasiassa rakennettavat tiet sijaitsevat kuitenkin tulevan tekojärven alueella tai puuston keskellä, joten maisemavaikutukset jäävät melko vähäisiksi. 248

51 Kuva. Aluetarkastelukartta VE2, Petäjäkankaan alue Rakenteiden vaikutukset arvokkaisiin alueisiin Hanke ei vaikuta maisema-alueen perusteena olevien kylien rakennettuun maisemaan eikä niistä näkyvään maisemaan. Vaihtoehdossa 1 valtakunnallisesti arvokkaalle Aittojärvi Kynkään maisema-alueelle sijoittuvat Livojoki Aittojärvi -kanava, Livojoen pohjakynnys ja virtausaukko, Iijoen säätöpato sekä sen yhteyteen rakennettava pengertie. Rakenteet muuttavat jokimaisemaa noin kahden kilometrin alueella Livonhaarassa. Alueella ei ole asutusta. Rakenteet eivät juurikaan näy maalta käsin ranta-alueen puustoisuuden vuoksi. Maakunnallisesti arvokkaaseen Petäjäkankaan kylään kohdistuu lieviä maisemallisia vaikutuksia vaihtoehdon VE 2 toteutuessa, kun Petäjäkankaan kylän pohjoispuolelle rakennetaan Petäjäkankaan pato ja tyhjennyskanava. Petäjäkankaan kylän pohjoispuoleisella jokialueella muutokset ovat maisemallisesti merkittäviä. Maisemalliset muutokset kohdistuvat tässäkin vaihtoehdossa pääasiassa jokimaisemaan Vaikutukset maisemaekologiaan Hankkeen vaikutukset maisemaekologiaan eli maiseman elintoimintojen tuottokykyyn aiheutuvat pääasiassa tekojärvestä sekä suunnitelluista kanava-, tie- ja patorakenteista. Muutoksia vesitalouteen aiheuttavat tekojärvi, valuma-alueiden muutokset sekä tulvahuippujen ja tulvan alle jäävien alueiden pieneneminen. Kollaja-hankkeen merkittävin muutos maiseman ekologiaan syntyy yhtäältä tekojärvestä ja toisaalta tulvan alle jäävien alueiden pienenemisen seurauksena. Nykyisin osa tulvan vuoksi keväisin vettyvistä metsistä jää tulvan ulkopuolelle ja metsien kasvuedellytykset paranevat. Tekojärvi aiheuttaa suuria muutoksia tekojärven alueen pienilmastossa. Ilman kosteuspitoisuus kasvaa avoimen vesipinnan ollessa suuren osan ajasta nykyistä suurempi. Alueen inventoidut perinnemaisemat ovat osittain päässeet kasvamaan umpeen karjatalouden vähennyttyä. Hanke ei vaikuta tähän jo alkaneeseen muutokseen. Tulvan jälkeinen säännöstely vaikuttaa hieman rantaniittyihin, jotka kuuluvat alueen inventoituihin perinnemaisemiin. Säännöstely on suunniteltu jäljittelemään nykytilannetta, joten muutos on vähäinen. Pudasjärven Natura-alueisiin kuuluviin perinnemaise- 249

52 Maisemassa näkyvä uusi rakenne Alue jolta uusi rakenne näkyy Tekojärven alue, jossa luonnonympäristö korvautuu vesiympäristöllä. Uusi tie Valtakunnallisesti arvokas maisema-alue Maakunnallisesti arvokas maisema-alue Paikallisesti arvokas perinnemaisema Kuva 8-32 Vaikutusaluekartta VE1 miin kohdistuvia vaikutuksia käsitellään kappaleessa 6. Kollaja-hankkeen toteutuminen voi vaikuttaa pienessä määrin maisemaekologiaan, mutta ei vaaranna maiseman tuottokykyä ja sitä ylläpitäviä prosesseja Yhteenveto: hankkeen vaikutukset maisemaan ja kulttuuriympäristöön Hankkeen vaikutukset maisemaan Vaihtoehto VE 0: Ei merkittäviä maisemavaikutuksia. Avoimet joenrantamaisemat pensoittuvat hiljalleen ilman hoitoa ja jokimaisemasta tulee sulkeutuneempi. Vaihtoehto VE 1 ja VE 2: Merkittäviä maisemavaikutuksia aiheuttavat Kollajan tekojärvi sekä jokimaisemassa näkyvät kanava- ja patorakenteet. Vaikutuksia aiheuttaa vähemmässä määrin myös tulvien muuttumisen vaikutukset jokiuoman kasvillisuuteen sekä muutokset luonnonuoman veden pinnan korkeuksissa ja virtaamissa erityisesti talvisin. Suuri osa hankkeen vaikutuksista kohdistuu alueille, joista ei ole näkymiä teille, asuinrakennuksiin, pihapiireihin tai vesistöihin. Tällöin vaikutuksia voidaan pitää vähemmän merkittävinä, vaikka maisemamuutos olisikin suuri. Vaihtoehdossa 1 rakenteiden vaikutukset ovat hieman merkittävämmät, sillä rakenteita on enemmän ja ne sijaitsevat valtakunnallisesti arvokkaalla maisema-alueella. Vaikutukset painottuvat vaihtoehdossa 2 Petäjäkankaan ympäristöön. Rakenteita on vähemmän kuin vaihtoehdossa 1. Jokimaisema ja Petäjäkankaan ympäristö muuttuvat kuitenkin merkittävästi Hankkeen vaikutukset kulttuuriympäristöön Vaihtoehto VE 0: Ei merkittäviä vaikutuksia, perinnemaisemat pensoittuvat hiljalleen ilman hoitoa. Vaihtoehto VE 1: Ei merkittäviä vaikutuksia. Kulttuurihistoriallisesti arvokkailta alueilta ei ole suoraa näköyhteyttä 250

53 Kuva 8-33 Vaikutusaluekartta VE2 hankkeen rakenteisiin eikä Kollajan tekojärveen. Hankkeen rakenteet ja uusi toiminta luovat toteutuessaan uutta kulttuuriympäristöä. Vaihtoehto VE 2: Ei merkittäviä vaikutuksia, sillä hankkeen rakenteiden läheisyydessä ei ole arvokkaita kulttuuriympäristöjä. Hankkeen rakenteet ja uusi toiminta luovat toteutuessaan uutta kulttuuriympäristöä. 8.4 Arkeologia Arviointiaineisto ja -menetelmät Kollajan tekojärven ja siihen liittyvien kanava- ja patojärjestelyjen vaikutusalueella olevalla metsä- ja suoalueella suoritettiin arkeologinen inventointi Maastotyön suoritti Museoviraston arkeologian osasto. Inventoinnin tekivät arkeologit Petro Pesonen ja Piia Nupponen. Varsinaiselta inventointialueelta ei tunnettu ennen inventointia ainoatakaan kiinteää muinaisjäännöstä eikä myöskään esihistoriallisia irtaimia esinelöytöjä. Lähimmät muinaisjäännökset tunnettiin Aittojärven länsipään tuntumasta sekä Kollajan suunnitellun tekojärven itäpuolelta, Saunajärveltä. Nämä muinaisjäännökset ovat kivikautisia asuinpaikkoja sekä ajaltaan ja tarkoitukseltaan tuntemattomia kivirakennelmia. Maastoinventoinnin menetelmänä oli alueen mahdollisimman kattava läpikäyminen ja kiinteiden muinaisjäännösten etsiminen potentiaalisilta alueilta. Inventoinnissa havainnoitiin maan pinnalle näkyviä rakenteita (kuoppia ja kivirakennelmia) sekä etsittiin esihistoriallisia asuinpaikkoja lapiolla tehdyin koepistoin sekä avoimena olevia maita tarkastelemalla (metsä-äestykset, tienleikkaukset, hiekkakuopat). Esihistoriallisen asuinpaikan tavallisena merkkinä ovat asujien toiminnoista jälkeen jäänyt kivi-iskosmateriaali sekä riistaeläinten palaneena säilyneet luujäänteet. Alueen hankala maasto esti joidenkin suosaarekkeiden tutkimista suunnitellun tekojärven itäosissa, mm. Matalanlamminsuon ympäristössä. Erittäin suurella todennäköisyydellä tutkimatta jääneillä alueilla ei kuitenkaan ole muinaisjäännöksiä epäedullisen topografian perusteella. 251

54 Kuva Kivikautinen asuinpaikka Ukonkankaalla, suunnitellun tekojärven pohjoisosassa Arkeologiset esiintymät Inventoinnissa havaittiin 54 ennestään tuntematonta, erilliseksi luokiteltua muinaisjäännöskohdetta, joista 18 suunnitellun tekojärven alueen sisällä tai suunniteltujen pato- ja kanavarakennelmien kohdalla. Lopuista kohteista kymmenen sijaitsee alle puolen kilometrin päässä tekojärven suunnitelluista rannoista tai pato-/ kanavarakennelmista. Lisäksi tarkastettiin kuusi ennestään tunnettua kohdetta Aittojärven tuntumassa sekä Sauna- ja Säynäjäjärvillä. Inventoidut kohteet ovat kivikautisia asuinpaikkoja, esihistoriallisia pyyntikuoppakohteita, ajaltaan ja tarkoitukseltaan määräämättömiä kuoppia ja kivirakennelmia sekä historiallisen ajan tupasijoja, tervahautoja ja hiilimiiluja. Näistä merkittävimmät suunnitellun tekojärven alueen sisälle jäävät kohteet sijaitsevat Ukonkankaalla alueen pohjoisosassa (Kuva 8 31) ja Sainselällä, alueen eteläosassa (Kuva 8 32). Ukonkankaan etelä- ja länsireunalla on neljä kivikautista asuinpaikkaa sekä muita muinaisjäännöksiä eikä kaikkea todennäköisesti alueelta vielä edes löydetty, sillä paikoin maaperä on niin ehjää, että asuinpaikkojen löytämiseksikin vaaditaan systemaattisia koekaivauksia. Sama koskee myös osia Sainselän harjua, josta löydettiin kaksi tekojärven alueelle jäävää kivikautista asuinpaikkaa. Ehkä merkittävin hankkeen uhkaama kohde on kuitenkin Aittojärven länsipäässä, jonne alunperin on suunniteltu täyttökanavan paikka. Täällä havaittiin kuusi kivikautista talopainannetta Lautakankaalla. Myös Petäjäkankaalta, tulevan maapadon kohdalta, Iijoen itärannalta, löytyi kivikautinen asuinpaikka (Haapasenlampi). Inventoinnin aikana tarkastetut kohteet on luetteloitu (Taulukko 8 33). Muutama tekojärvialueen sisäpuolelle jäävä kohde tulisi jäämään saarelle, mutta näitä ei ole eritelty, sillä oletettavasti rakennushanke tulee koskemaan näitäkin kohteita joillakin tavoin mm. maa-aineksen oton myötä. Yleiskartalla (Kuva 8 34) on esitetty inventointialueen ja lähiseudun kiinteät muinaisjäännökset. Kohdekartoilla (Kuva 8 35) on esitetty ne muinaisjäännökset, joihin hanke tulee ainakin vaikuttamaan. Laajemmille kohteille on tehty myös alustava, inventointihavaintojen perustuva rajaus. Huomattakoon, että jako kiinteisiin ja mahdollisiin muinaisjäännöksiin ei tässä yhteydessä vaikuta kohteiden tutkimustarpeeseen, vaan myös mahdolliset muinaisjäännökset on tutkittava ennen rakentamista Vaikutukset arkeologisiin esiintymiin Mikäli hanke toteutuu, on seuraavana vaiheena tarkentuneiden suunnitelmien mukainen inventointi etenkin tulevilla tiejärjestely- ja maa-aineksenottoalueilla. Kun kohteet ja niihin kohdistuva tuhoutumisuhka ovat tiedossa, voidaan suunnitella koekaivaukset ja kaivaukset, jotka tulevat nykyisen hankesuunnitelman perusteella olemaan varsin mittavia erityisesti Ukonkankaalla, Sainselällä ja Aittojärvellä. 252

55 Taulukko Arkeologiset esiintymät vuoden 2008 inventoinnin perusteella. Mjtunnus Kohdenimi ajoitus mj-tyyppi sijainti Kangas kivikautinen asuinpaikka Säynäjäkangas 1 kivikautinen asuinpaikka Kangastalo ajoittamaton mj-ryhmä Hetteenlahti kivikautinen asuinpaikka Poropellonsaaret 1 ajoittamaton kivikehä <500 m Välitalonkangas ajoittamattomia kivirakenteita Ukonkangas 1 kivikautinen asuinpaikka tekojärvi, pato Ukonkangas 2 kivikautinen asuinpaikka tekojärvi Ukonkangas 3 kivikautinen asuinpaikka tekojärvi Ukonkangas 4 kivikautinen asuinpaikka tekojärvi Ukonkangas 5 historiallinen tervahauta <500 m Jyskykangas 1 kivikautinen asuinpaikka tekojärvi Jyskykangas 2 kivikautinen asuinpaikka tekojärvi Jyskykangas 3 kivikautinen asuinpaikka tekojärvi Jyskykangas 4 kivikautinen mahdollinen asuinpaikka tekojärvi Pyöriämaa 1 kivikautinen asuinpaikka <500 m Pyöriämaa 2 kivikautinen asuinpaikka <500 m Vengasharju historiallinen talonpohja Alajärvi ajoittamattomia röykkiöitä Sivakkaoja kivikautinen mahdollinen asuinpaikka tekojärvi Lampisuonsaari kivikautinen mahdollinen asuinpaikka Eteläkaisto kivikautinen mahdollinen asuinpaikka tekojärvi Tammikangas kivikautinen mahdollinen asuinpaikka tekojärvi Metsälä ajoittamattomia röykkiöitä ja kuoppia tekojärvi Sillansaari ajoittamaton kuoppa pato Sainselkä 1 historiallinen talonpohja tekojärvi Sainselkä 2 ajoittamaton kuoppa tekojärvi Sainselkä 3 kivikautinen asuinpaikka <500 m Sainselkä 4 kivikautinen asuinpaikka tekojärvi Sainselkä 5 historiallinen tervahauta ja kuoppa Sainselkä 6 kivikautinen asuinpaikka Sainselkä 7 esihistoriallinen pyyntikuoppia Matosuo kivikautinen mahdollinen asuinpaikka Kollajankangas historiallinen kivirakennelmia Vitikkomaa kivikautinen asuinpaikka <500 m Haapasenlampi kivikautinen asuinpaikka pato Ojakangas kivikautinen asuinpaikka <500 m Lautakangas 1 kivikautinen asuinpaikka kanava Lautakangas 2 esihistoriallinen pyyntikuoppia <500 m Poropellonsaaret 2 historiallinen kiviaita Poropellonsaaret 3 ajoittamaton kuoppa Siliäkangas esihistoriallinen pyyntikuoppia Kankainen 1 kivikautinen mahdollinen asuinpaikka Kankainen 2 kivikautinen mahdollinen asuinpaikka Haukilammensaaren-särkkä kivikautinen asuinpaikka Vengasvaaran itäpää 1 kivikautinen asuinpaikka <500 m Vengasvaaran itäpää 2 historiallinen tervahauta <500 m Rapasuo historiallinen miiluja Vengasjärvi 1 kivikautinen asuinpaikka 253

56 Mjtunnus Kohdenimi ajoitus mj-tyyppi sijainti Vengasjärvi 2 historiallinen tervahauta Lamminkangas kivikautinen asuinpaikka Kärppäoja historiallinen tervahauta Saunajärvi kivikautinen asuinpaikka Saunajärven leirikeskus kivikautinen asuinpaikka ja pyyntikuoppia Kolijärvi historiallinen tervahauta Säynäjäkangas 2 kivikautinen asuinpaikka Säynäjäkangas 3 kivikautinen asuinpaikka Säynäjäkangas 4 kivikautinen asuinpaikka Säynäjäkangas 5 historiallinen tervahauta Kärppäsuo kivikautinen asuinpaikka Kuva Yleiskartta arkeologisesta inventointialueesta ja lähiseudun kiinteät muinaisjäännökset. 254

57 9. Virkistyskäyttö 255

58 256

59 9. Virkistyskäyttö Hankealueen tärkeimpiä virkistyskäyttömuotoja ovat kalastus, melonta, veneily ja metsästys. Virkistyskäyttöä on selvitetty asukas- ja kiinteistönomistajien kyselyjen avulla sekä kalastustiedusteluilla. 9.1 Kalastus Arviointimenetelmät- ja aineisto Tekojärven käyttö kalastukseen Tekojärven soveltuvuutta kalastuskäyttöön arvioitiin muilta tekojärviltä saatujen kokemusten avulla. Myös tekojärven tulevaa kalastoa arvioitiin muilta tekojärviltä saatujen seurantatulosten avulla. Virtavesialueiden kalastus Virtavesialueiden kalastukseen kohdistuvia vaikutuksia arvioitiin hankkeesta aiheutuvien virtaamamuutosten, Fortum Service Oy:n laatiman virtavesikalojen elinympäristömallin, kalastustiedustelujen, koekalastusten sekä lupatilastojen avulla. Lisäksi käytettiin kirjallisuuslähteitä ja aikaisempia aiheeseen liittyviä tutkimuksia. Tarkemmin käytettyä aineistoa on esitelty kohdassa kalasto (5.4). Suvantoalueiden ja järvien kalastus Suvantoalueiden ja järvien kalastukseen kohdistuvia vaikutuksia arvioitiin hankkeesta aiheutuvien vedenkorkeus- ja virtaamamuutoksien sekä vedenlaatuarvioiden avulla. Arvioinnissa käytettiin hyödyksi kalastustiedusteluja ja muita tutkimuksia. Iijoen rakennettu alaosa ja merialue Hankkeen vaikutuksia tekojärven alapuolisen Iijoen ja merialueen kalastukseen arvioitiin tekojärven aiheuttamien vedenlaatu- ja virtaamamuutosten avulla. Arvioinnissa käytettiin hyödyksi kalastustiedusteluja ja muita tutkimuksia Nykytila Yleiskuvaus Hankealueella harjoitettava kalastus on virkistys- ja kotitarvekalastusta. Iijoen vesistöalueen ainoat järvialueen ammattikalastajat kalastavat Taivalkoskella Koston- ja Tyräjärvellä. Merialueella sen sijaan harjoitetaan edelleen ammattikalastusta. Vaikka merialueella harjoitetaankin ammattikalastusta, on hankkeen vaikutuksia merialueen kalastukseen käsitelty yhtenäisyyden vuoksi tässä kappaleessa, eikä kohdassa vaikutukset elinkeinoihin. Hankealueella vesistön yleisestä kalastuksen ohjauksesta vastaa Iijoen vesistön kalastusalue. Viimeisin kalavesien käyttö- ja hoitosuunnitelma on laadittu vuonna Suunnitelmassa on esitelty alueen kalaston nykytilaa ja kalastusaktiivisuutta eri alueilla sekä annettu suuntaviivoja ja tavoitteita kalaston hoitoon vuoteen 2015 saakka. Iijoen vesistöalueella tapahtuvaa kalastusta seurataan säännöllisesti mm. Pohjolan Voiman kalataloustarkkailulla. Lisäksi kalatalousseurantoja kuuluu myös vesistökuormittajien yhteistarkkailuihin Iijoen luonnonuoma Kollajan kohdalla Vuonna 2008 toteutetussa kalastustiedustelussa kysyttiin mitkä olivat vastaajille tärkeimmät kalastuskohteet. Kyselyn perusteella kalastus painottuu luonnonuoman alueelle; kolme tärkeintä kalastuskohdetta olivat Iijoen suvantoalueet, Kipinän alueen kosket sekä Varpuvirrat (Kuva 9 1). Kalastus painottuu hyvin selvästi kesäkuukausille, kesä- ja heinäkuu olivat kalastuksen kannalta aktiivisimmat kuukaudet. Vuoden 2008 tiedustelun mukaan Iijoen suvantoalueilla kalastetaan eniten katiskoilla. suvantoalueilta saadaan saaliiksi eniten haukea, ahventa, lahnaa ja särkeä. Lisäksi suvantoalueilta oli saatu saaliiksi mm. madetta. 257

60 Ruokakuntien ilmoittamat tärkeimmät kalastusalueet vuonna 2007 Kollaja YVA:n selvitysalueella % -o su u s 25,0 20,0 15,0 10,0 5,0 0,0 Iijoen suvantoalue Iijoki, Kipin äkos Iijoki, Va rpu virrat Naisjä rvi Pud asjärvi Livojoki Aittojä rvi Isojärvi,Ypykkäjä rvi Tuulijärvi Muut Alue Kuva 9 1. Tärkeimmät kalastusalueet. Iijoen eri alueilta saatu saalis vuonna Kg Kg Kg Kg Kg Kg Kg Kg Kg Kg Taimen Harjus Siika P.nieriä Hauki Ahven Made Lahna Särki Muut Iijoki, suvantoalue Iijoki, Kipinäkoski Iijoki, Varpuvirrat Kuva 9 2. Kalastustiedustelussa ilmoitettu saalis Iijoen eri osissa. Livo- ja Mertajoelta saatu saalis vuonna Kg Kg Kg Kg Kg Kg Kg Kg Kg Kg Taimen Harjus Siika P.nieriä Hauki Ahven Made Lahna Särki Muut Livojoki Mertajoki Kuva 9 4. Saalis Livojen alaosalla ja Mertajoella. 258

61 Iijoen Kipinän koskialueella kalastettiin vapavälinein ja saatiin saaliiksi eniten haukea, harjusta ja taimenta. Lisäksi oli saatu mm. säynettä, kirjolohta sekä pieniä määriä ahventa, lahnaa, särkeä ja madetta. Iijoen Varpuvirroilta saatiin eniten saaliiksi haukea, ahventa ja harjusta. Varpuvirtojen saaliskirjoon kuului myös taimen, kirjolohi, säyne, särki, lahna sekä made. Vuonna 2008 toteutettu kalastustiedustelu oli suunnattu hankealueella asuville vakituisille ja loma-asukkaille. Kipinän alueen kosket on merkittävä kalastuskohde, jossa käy kalastajia myös mm. Oulun seudulta. Kokonaiskuvan Kipinän koskialueen kalastajamääristä saa parhaiten Ala-Kollajan osakaskunnan lupamyyntitilastoista. Ala-Kollajan osakaskunnan alueella, jossa keskeinen kohde on Kipinänkosket, lupamyynti nousi voimakkaasti jo 1980-luvun puolivälissä. Lupamäärät olivat välillä laskusuunnassa mutta ovat kääntyneet viime vuosina jälleen nousuun. Osakaskunnan osakkaissa on aktiivikalastajia noin ; loput kalastajista tulee Kipinän koskialueelle muualta Livojoki, Mertajoki, Siuruanjoki Vuonna 2008 toteutetun kalastustiedustelun perusteella Livojoelta saatiin vuonna 2007 eniten saaliiksi haukea, ahventa, taimenta, harjusta ja kirjolohta. Lisäksi saalislajistossa esiintyi siika, puronieriä, särki, lahna, säyne ja made. Mertajoelta saatiin eniten saaliiksi haukea ja ahventa. Siuruanjoen kalastusta on seurattu kirjanpitokalastuksella turvetuottajien velvoitetarkkailuissa. Vuonna 2007 Siuruanjoen keskiosilla Tannilan ja Ikosenniemen välisellä jokialueella kalasti neljä kirjanpitokalastajaa, pääasiallisten kalastusmuotojen ollessa avovesikauden katiska- ja verkkopyyntiä. Kirjanpitokalastajien kokonaissaalis oli 139 kg hauen muodostaessa valtaosan (73 %) saaliista. Haukisaaliista runsas 80 % saatiin katiskalla ja verkoilla. Arvokkaimmista saaliskaloista kirjanpitokalastajien saalissa oli kirjolohta 7 kg ja harjusta noin kilo. Taulukkossa 9 5 on esitetty Siuruanjoen keskiosan kirjanpitokalastajien saalis vuosina Kuva 9 3. Ala-Kollajan kalastuskunnan (Kipinänkosket) lupamyynti vuosina Kpl aktiivisesti kalastavia kalastuskunnan osakkaita vuosittain n henkilöä Taulukko 9 5. Kirjanpitokalastajien kokonaissaalis Siuruanjoella välillä Tannila-Ikosenniemi vuonna

62 Selvitysalueen järvialueilta saatu saalis vuonna Kg Kg Kg Kg Kg Kg Kg Kg Kg Kg Taimen Harjus Siika P.nieriä Hauki Ahven Made Lahna Särki Muut Pudasjärvi Tuulijärvi Aittojärvi Naisjärvi Isojärvi, ypykkäjärvi Kuva 9 6. Saalis järvialueilla. Kuva 9 7. Kalastuskirjanpidon saaliin prosentuaalinen jakautuminen lajeittain Pudasjärvessä tarkkailujaksoilla vuosina ja vuosina Kuva 9 8. Iijoen patoaltaiden kalastuskirjanpitäjien saaliin prosentuaalinen jakautuminen lajeittain eri tarkkailujaksoilla. 260

63 Hankealueen järvet Vuoden 2008 kalastustiedustelussa harjoitettiin hankealueen järvistä eniten kalastusta Naisjärvellä, Pudasjärvellä ja Aittojärvellä. Myös Tuulijärvellä, Isojärvellä ja Ypykkäjärvellä kalastettiin jonkin verran. Järvialueilla kalastettiin pääasiassa verkoilla ja katiskoilla. Pudasjärvellä saatiin eniten saaliiksi haukea, ahventa sekä lahnaa (Kuva 9 6). Lisäksi tiedusteluun vastanneet ilmoittivat saaneensa Pudasjärveltä myös särkeä, madetta sekä siikaa ja taimenta. Naisjärvellä kalansaaliista muodostivat ahven, hauki ja lahna suurimman osan. Myös särkeä saatiin runsaasti. Lisäksi saaliiksi oli saatu madetta. Tuulijärvellä suurin osa saalista oli ahventa ja haukea. Saaliissa oli myös lahnaa sekä särkeä. Tiedustelun mukaan myös siikaa oli saatu saaliiksi Tuulijärveltä. Aittojärvellä lahna, hauki ja ahven muodostivat suurimman osan saaliista. Mukana oli myös särkeä ja madetta. Isojärvi/Ypykkäjärvi -alueella hauki oli selvästi dominoiva laji kokonaissaaliissa. Lahna, ahven, särki ja made tulevat seuraavana. Vastaajat ilmoittivat saaneensa myös pienen määrän siikaa. Pudasjärvi kuuluu myös Pohjolan Voiman kalataloustarkkailun piiriin. Kirjanpitokalastajien runsaimpana saaliina on ollut hauki, ahven, made, särki ja lahna (Kuva 9 7). Myös siikaa ja muikkua on saatu Pudasjärvestä pieniä määriä Iijoen rakennettu alaosa ja merialue Iijoen rakennetun alaosan kalastusta seurataan säännöllisesti Pohjolan Voiman kalataloustarkkailussa. Rakennetulla alaosalla on ollut vuosittain 4-5 kirjanpitokalastajaa. Eniten kirjanpitoihin sisältyy aineistoa verkko- ja katiskakalastuksesta sekä vetouistelusta. Pilkkionginta sisältyy tulostuksessa ryhmään vapapyydykset. Raasakan yläaltaalla verkkokalastus on ollut avovesikaudella kiellettyä vuodesta 1993 lähtien. Muiden voimalaitosaltaiden alueilla vastaavaa verkkokalastusrajoitusta ei ole ollut. Raasakan yläallas on rakennetun alaosan suosituin kalastuskohde, jonne myydään vuosittain noin 600 kalastuslupaa. Alue soveltuu hyvin kilpaongintaan, ja siellä on järjestetty myös useita valtakunnallisia tapahtumia. Raasakan yläallas on rakennettu maalle ja se on luonteeltaan järvimäinen vesialue, jossa on voimakas läpivirtaus. Rakennetulla alaosalla valtaosa kalansaaliista muodostuu hauesta, ahvenesta sekä kirjolohesta. Lisäksi saadaan särkeä, lahnaa, madetta, taimenta sekä pieniä määriä siikaa (Kuva 9 8). Nahkiaisen ylisiirto Pohjolan Voiman kalavelvoitteisiin kuuluu nahkiaisen ylisiirto Raasakan voimalaitospadon yläpuolisille alueille. Siirtoja toteutettiin aluksi Iijoen Haapakosken yläpuoliselle jokialueelle, Siuruanjokeen, Martimojokeen sekä Kierikin, Maalismaan, Pahkakosken ja Raasakan yläaltaisiin. Vuonna 1986 Perämeren alueella tavatun lohikalojen paisetaudin esiintyminen aiheutti MMM:n eläinlääkintäosaston toimesta rajoituksia Iijoen nahkiaisten ylisiirtoalueisiin. Tämän jälkeen Perämereltä tai Perämeren alu- Kuva 9 9. Nahkiaisen siirrot Raasakan voimalaitoksen yläpuolisille jokialueille vuosina (Voimalohi Oy 2006). 261

64 een ensimmäisten patoaltaiden alapuolelta pyydettyjä nahkiaisia on saanut istuttaa ainoastaan Haapakosken voimalapadon alapuolisille Iijoen alueille sekä Siuruanjoelle. Kuvassa 9 9 on esitetty nahkiaisen ylisiirrot Raasakan voimalaitoksen yläpuolelle. Merialueen kalastus ja sen seuranta Iijoen edustan merialueen kalatalousvelvoitteen tarkkailuun on viime vuosina osallistunut kirjanpitokalastajaa. Kalastajat ovat kirjanneet päivittäin käyttämiensä pyydysten määrän ja saaliin yhteispainon pyydyksittäin ja kalalajeittain. Lohet on kirjattu päivittäin myös yksilömääräisesti. Alueen kalastuskirjanpito aloitettiin v emokalojen pyynnin yhteydessä. Vuoteen 1991 saakka kirjanpitäjinä oli ainoastaan rysäpyytäjiä, mutta vuodesta 1992 alkaen mukana on ollut myös muilla välineillä pyytäviä kalastajia. Iijoen meri- ja jokisuualueen kalastuskirjanpitäjät saivat tarkkailukaudella v yhteensä kg:n kalansaaliin (Taulukko 9 10). Rysä-/loukkukalastus oli edelleen kalastuskirjanpidossa tärkein pyyntimuoto. Rysä-/loukkukalastuksen saalis oli noin 58 % kokonaissaaliista. Kalalajikohtaisesti lohisaalis muodosti noin 50 % kalastuskirjanpitäjien saaliista. Siian osuus saaliista oli noin 24 %. Ammattimaisen kalastuksen lohisaaliit ovat laskeneet merialueilla 1990-luvun alusta lähtien (Voimalohi Oy 2006). Iijokisuun merialueella vuodet ja vuosi 2004 olivat hyviä lohivuosia ja poikkesivat tältä osin yleisestä kehityssuunnasta. Vuosina olivat voimassa tavanomaista tiukemmat lohen pyyntirajoitukset eri merialueilla. Kalatustiedustelujen mukaan lohisaalis Iijokisuun alueella on ollut vuosina 2001 ja 2005 lähes samalla tasolla, yhteensä noin 13 tonnia. Yleistä lohikantojen taantumaa osoittaa selkeästi Itämeren kalastuskomission lohen saaliskiintiön kehitys. Yksilömääräinen saalis oli v vain 45 % vuoden 1993 määrästä. Iijoen edustan merialueella hylkeiden lisääntyminen on rajoittanut loppukesän lohenpyyntiä. Eri selvitys- Taulukko Iijoen merialueen tarkkailuvelvoitteen kalastuskirjanpitäjien lukumäärä, kirjanpito pyydystyypeittäin ja pyydysten käyttö pyyntimuodoittain vuosina

65 Iijoen jokisuu- ja terminaalialueen kpl-määräinen kokonaislohisaalis vuosina Lohirysät ja -loukut Pato- ja palstap. Verkot Muut:esim vetouist. KPL Kuva Iijoen jokisuu- ja terminaalialueen lohisaalis vuosina ten mukaan harmaahylkeiden voimakas lisääntyminen on merkittävästi vaikeuttanut kalastusta rannikolla ja osittain estänyt sen. (Kuvssa 9 11) on esitetty Iijoen jokisuu- ja terminaalialueen lohisaalis vuosina Myös ammattimaisen kalastuksen meritaimensaaliit ovat laskeneet merialueilla. Kalastustiedustelujen perusteella meritaimensaalis Iijokisuulla on laskenut tiedustelujen mukaan vuodesta 2001 vuoteen 2005 noin puoleen. Suhteellisesti taimenen pyynti on painottumassa Iijoen alaosaan, koska hyljekannan runsastumisen vuoksi rysien ja loukkujen käyttö merialueella on vaikeutunut. Ammattimaisen kalastuksen vaellussiikasaaliit olivat Pohjanlahdella suurimmillaan 1990-luvun alussa, jonka jälkeen saaliit ovat heikentyneet Selkämerellä, Perämerellä ja Hailuodon pohjoispuolisella merialueella. Kalastustiedustelujen mukaan Iijokisuun ja sen läheisen merialueen siian kokonaissaalis väheni vuodesta 2001 lähes 40 % vuoteen Iijoen edustalla saalis on laskenut erityisesti loukku- ja rysäpyynnissä, joka on estynyt hylkeiden vuoksi loppukesällä ja syksyllä lähes täysin Rapu Iijoen rapukanta on nykyisin heikko ja saalismäärät alhaisia. Nykyisen rapusaaliin arvioidaan olevan noin kpl vuodessa. Kollajan kalastustiedustelun mukaan Livojoelta oli saatu vuonna rapua ja Iijoen suvantoalueelta noin 100 rapua. Siuruanjoen kalataloustarkkailussa mukana olevista kalastajista kaksi on harjoittanut myös ravustusta. Vuonna 2007 näiden kahden ravustajan yhteenlaskettu rapusaalis oli hieman yli 100 rapua. Myös Livojoella tiedetään harjoitettavan ravustusta Vaikutukset kalastukseen Tekojärven kalaston hyödyntäminen Valtaosa rakennetuista tekojärvistä on merkittäviä kalastuskohteita. Esimerkiksi 1970-luvun alkupuolella Neuvostoliiton kalansaaliista oli yli 30 % peräisin tekojärvistä. Suomessa Lokka ja Porttipahta ovat merkittäviä ammattikalastuskohteita. Ammattikalastajat pyydystävät nykyään % Lokan ja Porttipahdan kalansaaliista. Pohjoisen tekojärvissä paikallinen vaellussiika ja istutettu peledsiika muodostavat tärkeimmän osan saaliista. Suomalaisten tekojärvien kalansaalis on noin 5-20 kg/ha, joskin kalakannat mahdollistaisivat korkeammankin saalistason. Siikasaaliiden huippuvuosina Lokan ja Porttipahdan kaupallinen hehtaarisaalis oli keskimäärin 7,2 kg/ha vuodessa. Saalis koostui pääasiassa peledsiiasta, vaellussiiasta sekä hauesta. Tekojärvien yleisin kalastusmuoto on verkkokalastus. Parhaiten kalastus onnistuu pintaverkoilla, mutta myös pohjaverkkokalastus onnistuu, jos tekojärven pohja on puhdistettu kasvillisuudesta riittävän 263

66 hyvin. Kollajan tekojärvi raivataan tehokkaasti, mikä on eduksi kalatalouskäytölle. Alkuvuosina tekojärven kalastuskäyttöä haittaisi kalojen elohopeapitoisuus. Muista tekojärvistä saatujen kokemusten perusteella voidaan arvioida, että Kollajan tekojärven elohopeapitoisuudet olisivat laskeneet haitattomalle tasolle noin 10 vuoden kuluttua tekojärven täyttämisestä. Muita kuin petokaloja voidaan todennäköisesti hyödyntää jo aikaisemmassa vaiheessa. Tilanteen kehittymistä voidaan seurata tarkkailulla. Tarkemmin vaikutuksia kalojen elohopeapitoisuuksiin on käsitelty kohdassa Kalasto Vaikutukset kalastukseen Pudasjärven yläpuolella Hankkeella ei ole suoria vaikutuksia Pudasjärven yläpuolelle tapahtuvaan kalastukseen. Ainoa mahdollinen kalastoon ja kalastoon kohdistuva vaikutus liittyy vaelluskalojen palautushankkeeseen, jota on käsitelty kohdassa Kalasto (5.4) Vaikutukset luonnonuoman kalastukseen VE 1, tekojärvi ja voimalaitos Koskialueet Luonnonuoman kalastus on keskittynyt hyvin voimakkaasti kesäajalle. Kesäaikana ei suunnitelluilla virtaamilla tapahdu koskialueilla merkittäviä muutoksia kalojen elinolosuhteissa. Kalojen elinympäristömallin perusteella nykyistä pienempi virtaama olisi kalojen kannalta nykyistä parempi, joten lievällä virtaaman vähenemisellä ei ole todennäköisesti haitallisia vaikutuksia virtavesikalojen elinolosuhteisiin. Koska virtavesikalojen elinympäristöissä ei tapahdu haitallisia muutoksia, ei myöskään koskialueiden kesäkauden kalastusolosuhteissa tapahdu muutoksia. Harjukset ja taimenet hakeutuvat virrassa käytännössä samoille alueille kuin nykyisinkin, joten koskialueiden kalastettavuus säilyy ennallaan. Virtavesikalojen olosuhteita on tarkasteltu tarkemmin kohdassa Kalasto (5.4). Koskialueilla kalastus tapahtuu käytännössä kokonaan kesäkaudella, joten talviajan virtaamamuutoksilla ei ole vaikutuksia suoraan koskien kalastuskäyttöön. Talviaikaisen virtaaman pienenemisen vaikutusta pohjaeläimistöön ja sitä kautta virtavesikalojen ravinnonkäyttöön on käsitelty kappaleessa Muu vesieliöstö (5.5). Luonnonuoman virtavesikalastus on keskittynyt koskialueille. Luonnonuomassa kalastetaan kuitenkin jonkin verran myös nivamaisilla alueilla. Nivamaisten alueiden osittainen muuttuminen suvantomaisiksi alueiksi suosii todennäköisesti joessa eläviä järvikaloja virtavesikalojen sijaan. Tämä voi vähentää nykyisten nivamaisten alueiden houkuttelevuutta kalastuskäyttöön. Suvantoalueet Suvantoalueiden kalaston rakenne ei todennäköisesti juurikaan poikkeaisi nykyisen kalaston rakenteesta. Suvantoalueilla esiintyisi rakennetussa tilanteessa samat kalalajit kuin tälläkin hetkellä. Suvantoalueilla ei ole odotettavissa myöskään sellaisia vedenlaatumuutoksia, joilla olisi vaikutuksia kalaston rakenteeseen. Suvannot säilyvät riittävän hapekkaina myös talviolosuhteissa. Myöskään suvantojen kalastusolosuhteissa ei tapahtuisi merkittäviä muutoksia. Suvantojaksojen alapäässä, pohjakynnyksen yläpuolella vesisyvyys kasvaisi hieman nykytilanteeseen verrattuna, muuta sillä ei ole käytännössä vaikutuksia suvantojen kalastettavuuteen. Joen talviaikaisen virtaaman pienentymisen johdosta suvantoalueille muodostuu nykyistä vahvempi jääkansi, mikä edesauttaa suvannoilla liikkumista talviaikana. VE 2, pelkkä tekojärvi Vaihtoehdossa VE 2 luonnonuoman virtaamat säilyvät lähempänä nykyistä kuin vaihtoehdossa VE1. Luonnonuomaan rakennetaan yksi säätöpato, mutta ei pohjakynnyksiä. Kalojen elinolosuhteet ovat ympäri vuoden lähempänä nykytilaa kuin vaihtoehdossa VE1. Kokonaisuutena vaihtoehdossa VE 2 muutosta voidaan pitää lievempänä kuin vaihtoehdossa VE 1. VE 0, hanketta ei toteuteta Mikäli hanketta ei toteuteta, säilyvät luonnonuoman olosuhteet nykyisen kaltaisena, eikä kalojen elinoloissa tai kalastusolosuhteissa ole odotettavissa muutoksia Vaikutukset Livojoen, Mertajoen ja Siuruanjoen kalastukseen VE 1, tekojärvi ja voimalaitos Hanke vaikuttaa Livojoen alaosan vedenkorkeuksiin Kynkäänkosken alapuolella. Muutoksella ei arvioida olevan sanottavaa vaikutusta Livojoen nykyiseen kalastukseen. Hankkeen vaikutuksia vaelluskalojen palauttamiseen Livojoelle on tarkasteltu kohdassa Kalasto 5.4. Mertajoen virtaaman pienenemisen vaikutukset Mertajoen kalastoon arvioidaan erityisesti virkistys- 264

67 käytön kannalta merkittävien kalalajien osalta suhteellisen vähäisiksi. Hankkeesta ei siten arvioida aiheutuvan merkittävää vaikutusta myöskään Mertajoella tapahtuvalle kalastukselle. Mertajoen virtaamamuutoksen vaikutus Siuruanjokeen jää niin vähäiseksi, ettei sillä todennäköisesti ole vaikutuksia Siuruanjoen kalakantaan tai kalastukseen. VE 2, pelkkä tekojärvi Vaihtoehdossa VE 2 Livojoki säilyy kokonaisuudessaan nykytilassa, joten Livojoella ei ilmene kalastukseen kohdistuvia vaikutuksia. Mertajoen ja Siuruanjoen osalta vaihtoehto VE 2 ei poikkea vaihtoehdosta VE 1. VE 0, hanketta ei toteuteta Mikäli hanketta ei toteuteta, säilyvät järvien, Livojoen, Mertajoen ja Siuruanjoen olosuhteet nykyisen kaltaisina, eikä kalojen elinoloissa tai kalastuksessa ole odotettavissa muutoksia Vaikutukset hankealueen järvien kalastukseen VE 1, tekojärvi ja voimalaitos Pudasjärven, Tuulijärven ja Naisjärven alivedenkorkeudet nousevat hankkeen myötä verrattuna nykyiseen tilanteeseen. Vesitilavuuden kasvusta on etua järvien kalastuskäytölle. Nykyisin kuivimpien kesien alhaiset vedenkorkeudet ovat hankaloittaneet mm. verkkokalastusta. Aittojärven osalta kalastuksen harjoittamista voisivat haitata tekojärven täyttämisen jälkeen ensimmäisinä vuosina kalojen kohonneet elohopeapitoisuudet. Haitta on tarvittaessa estettävissä Aittojärven ja tekojärven väliseen kanavaan asennettavalla verkolla, jolla voidaan todennäköisesti estää 1 1,5 kg suurempien haukien siirtyminen Aittojärveen. Näin pystyttäisiin todennäköisesti estämään haitallisen korkeita elohopeapitoisuuksia sisältävien kalojen pääsy Aittojärveen. Aittojärven kalojen elohopeapitoisuutta on syytä seurata säännöllisesti, mikäli hanke toteutetaan. Tarkemmin vaikutuksia kalojen elohopeapitoisuuksiin on käsitelty kohdassa Kalasto 5.4. VE 2, pelkkä tekojärvi Vaihtoehdossa VE 2 järvien olosuhteet säilyisivät nykyisen kaltaisena, lukuun ottamatta Pudasjärviryhmän, Aittojärven ja Naisjärven tulva-aikaisten vedenkorkeuksien alenemista. Kalojen elohopeatilanne olisi tekojärven osalta käytännössä vastaava kuin vaihtoehdossa VE 1. Koska vaihtoehdossa VE 2 ei ole suoraa vesiyhteyttä tekojärvestä Aittojärveen, ei sinne pääse elohopeapitoisia kaloja vastaavalla tavalla kuin vaihtoehdossa VE 1. VE 0, hanketta ei toteuteta Mikäli hanketta ei toteuteta, säilyvät järvien olosuhteet nykyisen kaltaisina, eikä kalojen elinoloissa ole odotettavissa muutoksia. Nollavaihtoehdossa tilanne vastaa siten nykytilan kuvauksessa esitettyä tilannetta Vaikutukset Iijoen rakennetun alaosan ja merialueen kalastukseen VE 1, tekojärvi ja voimalaitos Iijoen alaosalla hankkeen aiheuttamat muutokset merkitsevät tulvavirtaaman pienentymistä ja talviaikaisen virtaaman suurentumista. Tekojärvi aiheuttaa varsinkin alkuvaiheissa vedenlaatumuutoksia Iijoen alaosalla ja muutokset heijastuvat osittain myös merialueelle. Talviaikainen ravinnekuorman lisäys yltää merialueella laajimmillaan hyvin lievänä noin 10 km:n etäisyydelle jokisuulta. Käytännössä tämä tarkoittaa 1 2 µg/l fosforipitoisuuden nousua merialueen päällysvedessä. Vedenlaatumuutokset ajoittuvat selvimmin talviaikaan, jolloin tekojärvestä juoksutettava vesimäärä on suurimmillaan. Talviaikainen juoksutus ei sinänsä todennäköisesti vaikuta Iijoen alaosan kalakantoihin, mutta sillä voi olla vaikutuksia talviaikaiseen kalastukseen. Tekojärvestä juoksutettavan veden mukana kulkeutuu uomaan nykyistä enemmän orgaanista humusainesta, joka voi aiheuttaa talvikaudella pyydysten likaantumista. Toisaalta nykytilanteessakin verkkojen likaantuminen talvella on ongelmana joen alaosalla Talviajan virtaamien kasvu voi jossakin määrin heikentää Iijoen alaosan ja jokisuualueen jääolosuhteita. Jäiden heikentyminen voi puolestaan jossakin määrin vaikeuttaa talvikalastusta. Toisaalta jäätilanne on huomattavan riippuvainen sääoloista, joten virtaaman muutoksen osuutta on vaikea arvioida luvun selvityksessä oli arvioitu, että hankkeella voisi olla vaikutuksia Iijokisuun merialueella elävien kalojen syönnös- ja kutuvaelluksiin. Teoriassa tämä on mahdollista, koska esim. tulva-aikaiset virtaamat ja 265

68 Kuva Koskimelontaa Kipinässä sijaitsevassa Vuormankoskessa tulvan keväällä kuljettama ravinnemäärä merialueelle pienenee nykyiseen verrattuna. Käytännössä vedenlaatumuutos merialueella on kuitenkin hyvin pieni, joten merkittäviä vaikutuksia merialueen kalaston liikkeisiin ja sitä kautta merialueen saaliisiin ei arvioida hankkeesta aiheutuvan Vaikutukset ravustukseen Hankkeen vaikutukset voisivat kohdistua lähinnä Iijoen alaosalla, tekojärven alapuolella harjoitettavaan ravustukseen tai Iijoen suvantoalueiden ravustukseen. Koska ravustus Iijoen alaosalla on rapukannan tuhouduttua nykyisin hyvin vähäistä, ei hankkeella ole merkittäviä vaikutuksia Iijoen alaosan ravustukseen. Iijoen suvantoalueille kohdistuvat vesistövaikutukset ovat suhteellisen pieniä, joten niillä ei ole todennäköisesti merkittäviä vaikutuksia suvantoalueilla tapahtuvaan ravustukseen. Tekojärven yläpuolella tapahtuvaan ravustukseen hankkeella ei ole vaikutusta. 9.2 Muu vesialueiden virkistyskäyttö Koskimelonta Nykytilanne Iijoki soveltuu hyvin melonnan harrastamiseen. Myös sen sivuhaarat Siuruanjoki, Pärjänjoki, Livojoki ja Korpijoki ovat melojille sopivia kohteita. Melonnan harrastajia liikkuu joella kesäisin viikoittain. Koskimelonnan harrastajia tulee harjoittelemaan Kipinään (Kuva 9 13) laajalta alueelta, mm. Oulusta. Kipinässä käy melojia sekä tulva-aikaan että kesällä Vaikutukset koskimelontaan Vaihtoehto VE 1 Kollaja suunnitelman mukaan keväällä Iijoen luonnonuomaan juoksutetaan vettä vähintään 50 m 3 /s. Tulvavirtaukset joessa säilyvät keskimäärin kahtena vuotena kolmesta, mutta korkeat tulvat loppuvat. Kesällä tulva-ajan jälkeen virtaama on vähin- 266

69 tään 50 m 3 /s, tavallisena kesänä noin m 3 /s. Syyskuun puolivälistä virtaus luonnonuomaan alkaa tasaisesti pienentyä niin, että se on marraskuun puolivälissä ja siitä eteenpäin talvella 15 m 3 /s. Koska tulvavedet ohjataan suurelta osin tekojärven kautta, Iijoessa tulva-aikana kulkeva vesimäärä ei ole keskimäärin yhtä suuri kuin ennen. Tällä on vaikutusta melontaolosuhteisiin Vuormankoskessa. Usein jo pieni muutos veden määrässä muuttaa kosken kuvaa ja reittivalintoja. Kipinän koskimelontamahdollisuuksista on todettu, mm. että yläaalto on parhaimmillaan Pudasjärven veden korkeuden ollessa +108,8, kun taas veden noustessa yli +109 se katoaa stoppari esiintyy vedenkorkeuden ollessa +107,7 ala-aallot alkavat esiintyä, kun vesi laskee tasolle +107,3 Pudasjärven taso +108,8 vastaa Kipinässä virtaamaa 320 m 3 /s. Näitä virtaamia esiintyy jatkossakin useina keväinä, mutta esiintymisaika on lyhyt. Vedenkorkeus +107,7 vastaa Kipinässä virtaamaa 160 m 3 /s. Myös näitä tilanteita esiintyy lähes vuosittain lyhytaikaisesti. Vedenkorkeus +107,3 vastaa Kipinässä virtaamaa 100 m 3 /s. Vuormankoski on monipuolinen koski, jossa vettä on melontaan riittävästi myös kesäaikaan. Melonta on suosittua myös tulvavesien laskettua kosken vain muuttaessa muotoaan. Melonta muulla jokiosuudella on edelleen mahdollista kuten aiemmin veden virtaaman pysyessä riittävänä läpi kesän. Tulvavesien juoksuttamisella tekojärveen on vaikutusta koskimelontaolosuhteisiin keväällä. Runsaan veden huippujen vähetessä kosken olosuhteet muuttuvat ja tietyt aallot tms. piirteet jäävät syntymättä. Kaikkina kesinä ei esiinny edellä kuvattuja hyviä melontaolosuhteita, mikäli virtaamaa 50 m 3 /s ei pidetä tältä kannalta riittävänä. Vaihtoehto VE 2 Vaihtoehdon 2 tulvanaikaiset vaikutukset koskimelontaan ovat samankaltaiset kuin vaihtoehdon 1. Tulvan jälkeen Iijoen luonnonuomassa virtaa myös Livojoen vedet. Siten vettä on noin 20 % enemmän kuin VE 1:ssä. Vaihtoehto VE 0 Jos hanketta ei toteuteta, säilyvät koskimelonnan olosuhteet nykyisen kaltaisena Veneily ja vesillä liikkuminen Nykytilanne Alueella ei juurikaan harrasteta varsinaista huviveneilyä, vaan vesillä liikkuminen liittyy yleensä kalastukseen, marjastukseen ym. paikasta toiseen liittyvään kulkemiseen. Iijoella järjestetään vuosittain soutu- ja melontatapahtuma Iijoki-soutu, joka alkaa Taivalkosken Jokijärveltä ja päättyy Kipinään. Tapahtuman järjestäjänä on Pudasjärven luonnonsuojeluyhdistyksen alainen Iijoen soututoimikunta. Iijoki-soudun tarkoitus on tehdä tunnetuksi Iijoen matkailullisia arvoja ja saada Iijoki kunnostettavaksi vaelluskalakelpoiseksi sekä tukea Iijoen vesistönsuojelua. Soutuun on osallistunut vuosittain noin 300 henkilöä. Joella on merkittävä arvo virkistyskäytössä alueen asukkaille ja mökkiläisille. Kiinteistökyselyssä kolme hankkeessa tärkeimmäksi nimettyä asiaa olivat kalakannan säilymis- ja kehittämismahdollisuus, veden laadun säilyminen tai paraneminen ja mahdollisuus veneilyyn. Nämä kaikki liittyvät vesistön virkistyskäyttöön Vaikutukset vesillä liikkumiseen Hankkeen lähtökohtana on, että Iijoen ja siihen liittyvien vesistöjen virkistyskäyttömahdollisuus säilyy tai parantuu niin että vesillä liikkuminen on mahdollista siellä, missä nykyisinkin. Samoin vedenlaatu säilyy virkistyskäyttöön ja kalastukseen soveltuvana. Patoihin ja kanaviin rakennettavat veneväylät tai -sulut mahdollistavat kulkemisen veneellä Iijoen luonnonuoman, Naisjärven, Pudasjärven, Livojoen, Aittojärven ja tekojärven välillä. Aittojärven ja tekojärven välisessä kanavassa on padon yhteydessä venesulku. Livojokeen rakennetaan virtausaukko ja venesulku. Siikahaaran pohjakynnyksen yhteyteen rakennetaan venereitti. Myös Iijoen suvantojen ja Naisjärven alimpia vedenpintoja kohotetaan pohjakynnyksillä muutamia kymmeniä senttejä. Pohjakynnykset ovat luonnonkivillä peitettyjä kohoumia, joihin rakennetaan 0,8 metrin syvyinen veneaukko. Ne eivät siten estä veneellä liikkumista. Pohjakynnysten yli veneily on kuitenkin haasteellisempaa kuin luonnonvedessä. Myös sulkujen kautta kulkeminen vaatii ylimääräistä tarkkaavuutta ja pysähdyksiä. Hankkeen toteutumisen seurauksena syntyy alueelle virkistyskäyttöä palveleva tekojärvi. Livojoelta pääsee Aittojärven kautta suunniteltuja kanavia pitkin te- 267

70 kojärvelle. Näin Aittojärven asukkaiden mahdollisuudet veneilyyn paranevat merkittävästi. Hankkeen toteutuminen vaikeuttaa ajoittain veneellä kulkua nykyisessä Siikahaaran uomassa. Iijoki-soutu voi jatkua nykyiseen tapaan kaikissa vaihtoehdoissa. Pohjakynnysten ylittäminen veneaukon kohdalta tosin vaatii nykyistä enemmän tarkkaavaisuutta. Reitistä noin 80 prosenttia (120 km) on kokonaan hankkeen vaikutusalueen ulkopuolella 9.3 Maa-alueiden virkistyskäyttö Tekojärven alue Nykytila Yleisesti voidaan sanoa, että hirvenmetsästys on tekojärvialueen merkittävimpiä harrastusmuotoja. Hirvenmetsästyksen lisäksi alueella metsästetään mm. kanalintuja ja muuta pienriistaa. Tekojärvialueella on kaksi metsästyskämppää. Tekojärvialueella metsästää useamman metsästysseuran jäseniä. Hirvenmetsästyksen kannalta alue on keskeistä metsästysaluetta Kollajanniemen metsästysseuralle sekä Mertajärven erä ry:lle. Kollajanniemen metsästysseuralla oli vuonna 2008 yhteensä 13 hirvenkaatulupaa, Mertajärven erällä oli vastaavasti kaatolupia 9. Muita lähialueella toimivia hirvenmetsästysseuroja ovat mm. Venkaan Hirvimiehet, Aitto-Ojan metsästyseura sekä Ypykkäjärven erä. Kollajan tekojärvialueen muu virkistyskäyttö on suhteellisen vähäistä, sillä alueen laajat avosuot on avattu turvetuotannolle ja kulkeminen alueella on rajoitettua. Turvetuotantoalueille kulkevat tiet on suljettu puomein, sillä tuotantoalueilla säilytetään koneita ja polttoaineita. Tekojärvialueen läpi Jyskynsuon kautta kulkeva tie on suljettu puomein sekä pohjois- että eteläpäästään ja Mertajärvelle kulkeva tie on suljettu puomilla maanomistajien toimesta. Lännessä kulkemista rajoittaa Kärppäsuon-Räinänsuo laaja avosuoalue. Hirvenmetsästys on tarkoin säädeltyä toimintaa, joten korvaavat metsästysalueet joudutaan sovittamaan yhteen muiden metsästysseurojen kanssa. Myös kanalintujen ja jäniksen metsästys loppuu tekojärtvialueella hankkeen toteutumisen myötä. Pienriistan metsästys keskittyy hankkeen toteuttamisen jälkeen muille lähiseutujen alueille. Tekojärvialueella sijaitsee kaksi metsästyskämppää, jotka joudutaan siirtämään muualle ennen tekojärven käyttöönottoa. Tekojärven myötä uutena metsästysmuotona tulee vesilinnunmetsästys. Tekojärvialueella tapahtuva muu virkistyskäyttö kuten marjastus ja retkeily arvioidaan olevan suhteellisen vähäistä, joten ko. harrastusmuotoihin ei hankkeella arvioida olevan juurikaan vaikutuksia Muut maa-alueet Nykytila Iijoen ja järvien ranta-alueiden virkistyskäyttö on keskittynyt vakituisen ja loma-asutuksen läheisyyteen. Asukaskyselyn perusteella ranta-alueita käytetään mm. marjastukseen. Loma-asutuksen nykytila eri alueilla on kuvattu kohdassa Vaikutukset virkistyskäyttöön Hanke ei vaikuta ranta-alueiden käyttöön, esim. marjastus onnistuu jatkossakin. Hankkeen toteuttaminen merkitsee useiden kymmenien kilometrien tiestön rakentamista. Siksi eri alueiden tavoitettavuus paranee. Aittojärven eteläpuolelle muodostuu yhtenäinen tiestö joka jatkuu Livojoen eteläpuolta Iijoen yli Livonsaareeen. Tulva-alueen pieneminen parantaa liikkumismahdollisuuksia maa-alueilla keväisin. Tulvatilanten muutosta on käsitelty kohdassa Vaikutukset virkistyskäyttöön Hankkeen suurin vaikutus tekojärvialueen virkistyskäyttäöön on hirvenmetsästyksen ja pienriistametsästyksen estyminen. Esim. hirvenmetsästykselle täytyy etsiä korvaavat alueet tekojärvialueen ulkopuolelta. 268

71 10. Ilmasto ja energia 269

72 270

73 10. Ilmasto ja energia 10.1 Energiantuotantomuotojen ilmastovaikutukset Energian tuotannon merkittävimmät vaikutukset ympäristöön aiheutuvat nykyisen käsityksen mukaan ilmaan kohdistuvista päästöistä. Energian tuotannon paikallisen mittakaavan ympäristövaikutukset (terveysvaikutukset, ilman laatu) on pääosin jo saatu rajoitettua alhaiselle tasolle. Myös alueellisen mittakaavan ympäristövaikutuksia, lähinnä happamoitumista, on rajoitettu merkittävästi. Maailman mitassa tapahtuvan kasvihuoneilmiön rajoittaminen on sen sijaan vasta aivan aluillaan. Tärkeimmät kasvihuonekaasut, joiden pitoisuuksiin ihmisen toiminta vaikuttaa, ovat hiilidioksidi (CO 2 ), metaani (CH 4 ), dityppioksidi (N 2 O) sekä eräät keinotekoiset halogeeniyhdisteet. Ihmisen toiminnasta aiheutuvia tärkeimpiä metaanin lähteitä ovat kaatopaikat, karjatalous, polttoaineiden tuotanto ja riisinviljely. Luonnon metaanipäästölähteitä ovat mm. kosteikot (mukaan lukien suot) ja termiitit. Fossiilisten polttoaineiden käyttö lisää hiilen kiertoon geologisissa varastoissa olevaa hiiltä. Tämä lisää kasvihuonekaasujen pitoisuuksia ilmakehässä ja voimistaa maapallon luonnollista kasvihuoneilmiötä. Fossiilisten polttoaineiden käytön lisäksi ihminen lisää ilmakehän hiilidioksidipitoisuutta purkamalla biosfäärin hiilivarastoja ilmakehään, nykyisin lähinnä hävittämällä tropiikin metsiä mutta aiemmin myös lauhkean vyöhykkeen metsiä. Toisaalta pohjoisen pallonpuoliskon lauhkean ja viileän vyöhykkeen metsät lisääntyvät. Esim. Suomessa metsäekosysteemin hiilivarasto on lisääntymässä metsän kasvun ylittäessä hakkuut. Metsäluonnonvaran käyttö teollisuuden raaka-aineena tai bioenergian lähteenä ei lisää ilmakehän hiilidioksidipitoisuutta, jos metsän hakkuut eivät ylitä kasvua. Puubioenergiaa voidaan pitää kasvihuonevaikutuksen suhteen hiilidioksidineutraalina. Turve uusiutuu hitaasti ja sen luokittelusta on erilaisia käsityksiä. Energian tuotanto aiheuttaa maailman mittakaavassa noin neljä viidesosaa hiilidioksidipäästöistä ilmakehään. Energian osuus myös metaani- ja dityppioksidipäästöissä on merkittävä. Sähköntuotannon keskimääräisissä ominaishiilidioksidipäästöissä on suuria maiden välisiä eroja. Mailla, joilla on runsaasti vesivoimaa tai ydinvoimaa, on alhaisimmat keskimääräiset päästöt suhteessa tuotettuun energiaan. Mailla, jotka tuottavat sähkön melkein yksinomaan hiiltä polttoaineenaan käyttävillä lauhdutusvoimalaitoksilla, on suurimmat ominaispäästöt.. Tärkeimmät tekniset keinot fossiilisperäisten hiilidioksidipäästöjen vähentämisessä ovat: energian käytön tehokkuuden parantaminen teollisuudessa, liikenteessä, kaupallisella sektorilla ja asumisessa energian tuotannon hyötysuhteen parantaminen, esim. yhdistetty sähkön ja lämmön tuotanto sekä aiempaa korkeampi hyötysuhde sähkön tuotannossa siirtyminen vähemmän hiiltä sisältävien polttoaineiden kuten maakaasun käyttöön siirtyminen uusiutuvien energialähteiden ja ydinvoiman käyttöön Uusina keinoina tutkitaan myös fossiilisperäisistä polttoaineista tulevien hiilidioksidipäästöjen erottamista ja loppusijoitusta. Suomessa on monien edellä lueteltujen teknisten keinojen kohdalla edetty jo pitkälle. Meillä puubioenergian käyttö on jo hyvin laajaa, samoin yhdistetty sähkön ja lämmön tuotanto. Myös energiatehokkuus kulutussektoreilla on suhteellisen hyvä. 271

74 Alhaisimmat kasvihuonekaasupäästöt koko elinkaaren aikana aiheutuvat uusiutuvista energialähteistä (tuulivoima, puu, aurinkopaneelit, vesivoima) sekä ydinvoimasta Metaani Tekojärven ilmastovaikutusten arvioimiseksi metaanipäästöt esitettiin arviointiohjelmassa selvitettäväksi Arviointiaineisto ja -menetelmät Metaanin (CH 4 ) vapautumista tekojärvialueelta tutkittiin v diplomityössä, jonka Tiina Seppälä teki Teknillisen korkeakoulun yhdyskunta- ja ympäristötekniikan laitokselle professori Pertti Vakkilaisen valvomana. Työn aikana Tiina Seppälä piti tiivistä yhteyttä Suomen johtaviin metaanitutkijoihin. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää metaanin vapautumistavat ilmakehään ja erilaisille ekosysteemeille tyypillisten metaanin vapautumisteiden (metaanivuot) suuruus aiheeseen liittyvän kirjallisuuden avulla. Lisäksi tavoitteena oli selvittää, mitkä tekijät vaikuttavat metaanin tuotantoon ja sen hapettumiseen. Tarkoituksena oli saada tietoa suunnitellun Kollajan tekojärvialueen nykyisestä metaanitaseesta ja tekojärven rakentamisesta seuraavasta muutoksesta. Työtä varten koottiin kaikki boreaaliselta vyöhykkeeltä saatavissa olleet tutkimustulokset. Ne koostuivat 39 tekojärven 53 mittauksesta sekä 68 luonnonjärven tutkimuksista. Lisäksi saatiin runsaasti tietoa eri tyyppisten soiden päästöistä. Diplomityö jakautuu kirjallisuusja sovellusosaan. Kirjallisuusosassa selvitettiin, mitkä luontotyypit vapauttavat ja mitkä sitovat metaania ja miten erilaiset tekijät vaikuttavat metaanin määrään. Sovellusosassa arvioitiin Kollajan tekojärvialueen nykyisen ja tulevan metaanipäästön suuruutta. Metaanin vapautumismäärän arviointia varten kehitettiin laskentamalli. Laskimen päätarkoituksena on laskea metaanin vapautumismäärät eri maaperätyypeillä ja tekojärvissä. Laskimeen syötettiin saatavilla olleet metaanitutkimusten (29 kpl) tulokset havumetsävyöhykkeeltä. Laskimen tietopankkiin tallennettiin mittauskeskiarvoja luonnontilaisista järvistä (68 kpl), tekojärvistä (39), rantakasvillisuudesta (20), erityyppisiltä luonnontilaisilta soilta (110) sekä ojitetuilta soilta (37). Laskimessa on mahdollisuus kokeilla useita vaihtoehtoja, koska vapautumiseen vaikuttavia tekijöitä on lukuisia ja esimerkkikohteena käytetyn Kollajan alueen tietoja voidaan tarvittaessa muuttaa. Laskinta voidaan käyttää sovelletusti myös erilaisten alueiden ja muiden tekojärvien metaanidiffuusion laskemiseen. Tekojärvien ilmastollisen merkityksen arvioimiseksi on selvitettävä kasvihuonekaasupäästöt myös ennen niiden rakentamista. Metaanin muodostuminen on riippuvainen monesta tekijästä, joten luvut ovat estimaatteja. Metaani Metaani on osa luonnossa tapahtuvaa hiilen kiertokulkua. Sitä vapautuu ilmakehään suoja vesiekosysteemeistä erilaisten vapautumismekanismien kautta. Metsämaat ja muut kivennäismaat toimivat metaaninieluina. Ihmisen toiminnan seurauksena metaania vapautuu mm. maataloudesta ja energiantuotannosta. Ilmastoa lämmittävän ominaisuutensa vuoksi se tulee huomioida päästönä myös vesivoiman tarpeisiin tehdyissä tekojärvissä. Metaanin vapautumisessa esiintyvään vaihteluun on löydettävissä monia vaikuttavia tekijöitä. Paikan sijainti ja kasvillisuuden ominaisuudet ovat niistä keskeisimpiä. Veden korkeus ja ominaisuudet määräävät kasvillisuuden ja siten metaanipäästön. Mitä kosteampi suo, sitä enemmän metaania yleensä muodostuu. Järvien kohdalla sedimentin lämpötila pysyy kesäisinkin ilman lämpötilaa matalammalla, jolloin metaanipäästö on pienempi kuin eräillä suotyypeillä. Havumetsävyöhykkeellä tehdyt tutkimukset ovat antaneet tietoa tekojärvien hydrologiasta ja kasvihuonekaasupäästöistä. Ne antavat perustan arvioida, mille tasolle tekojärvien kasvihuonekaasupäästöt voivat Suomessa vakiintua. Vedenlaatu ja metaanipäästöt ovat yhteydessä toisiinsa. Veden ravinteikkuus johtaa kasvaneeseen orgaanisen aineen määrään ja sitä kautta järven pohjaan kertyy hajoavaa aineista, joka vapautuu metaanina ja hiilidioksidina. Happivajaat olosuhteet lisäävät metaanin tuotantonopeutta merkittävästi. 272

75 Tekojärven rakentamisesta seuraavaa muutosta arvioitiin nykyisen metaanipäästön ja tekojärven jälkeisen päästön muutoksena. Tätä muutosta voidaan ajatella tekojärven aiheuttamana vaikutuksena ilmakehän metaanipitoisuuteen Nykytilanne Kollajan tekojärvialueelta vapautuu nykytilanteessa metaania arviolta noin 240 tonnia vuodessa, mikä vastaa noin tonnia vuodessa hiilidioksidiekvivalenttina. Tekojärvialue näyttää siten olevan kokonaisuutena tällä hetkellä metaanin päästölähde. Tietyt alueet, kuten metsät, toimivat metaaninieluna, mutta niiden vaikutus ei ole riittävä kompensoimaan metaanipäästöjä soilta Hankkeen vaikutukset Kollajan tekojärven päästöä arvioitiin tilanteessa, jossa suurimmat muutokset tekojärven käytön ensimmäisten vuosien jälkeen ovat tapahtuneet. Tekojärvestä vapautuu Seppälän (2008) laskennan mukaan metaania noin 80 tonnia vuodessa (vaihtelu tonnia), joka hiilidioksidiekvivalentiksi muunnettuna vastaa tonnia vuodessa (vaihtelu tonnia). Myös suunniteltu tekojärvi tulee siten ilmeisesti olemaan metaanin päästölähde, mutta päästöjen määrä olisi todennäköisesti alueen nykyisiä päästöjä pienempi. Tekojärven metaanipäästön kehitys riippuu metaanin vapautumiseen vaikuttavista tekijöistä. On myös mahdollista, että metaanivuo kääntyy ilmasta veteen. Tekojärvi voi hetkellisesti, päivätasolla, toimia metaanin osalta lähes neutraalisti. Alkuvaiheessa päästöt ovat suuremmat, mutta elinkaarinäkökulmasta sillä ei ole kokonaisuuden kannalta merkitystä Hiilidioksidi Hiilidioksidin vapautuminen ja sitoutuminen on erittäin monimutkainen prosessi, jonka lopputulosta on käytännössä mahdotonta tarkasti määrittää. Esimerkiksi soiden osalta nettotaseen suuntaakaan ei voi arvioida, koska sama suo voi toimia sekä nieluna että päästölähteenä eri vuosina ja suon eri osissa. Taseen suunta on negatiivinen kivennäismailla kasvavilla metsillä (nielu), ja positiivinen turvetuotantoalueilla (päästölähde). Näiden osalta on mahdollista esittää suuruusluokka-arvioita. Tekojärven rakentamiseen jälkeen tilannetta voidaan arvioida Porttipahdan tekojärven mittaustulosten perusteella. Ruotsissa ja Kanadassa metsien nettohiilidioksiditaseeksi on laskettu mg/m 2 vuorokaudessa. Jos Kollajan kivennäismailla kasvavien metsien taseeksi arvioidaan esim mg/m 2 vuorokaudessa, puolen vuoden pituisen kasvukauden aikana hiiltä sitoutuisi metsään noin tonnia (pinta-ala 11 km 2 ). Turvetuotantoalueen hiilidioksidipäästö on varastoaumat mukaan lukien noin g/m 2 vuodessa. Tuotannossa olevien turvesoiden päästö olisi tällä perusteella suuruusluokaltaan noin tonnia (pintaala 5,6 km 2 ). Tässä tarkasteltujen lisäksi tekojärvialueella on noin 30 km 2 puustoisia, puuttomia ja ojitettuja soita, joiden nettohiilidioksiditaseen suuruutta tai edes suuntaa on mahdoton laskea. Jos nämä jätetään ottamatta huomioon, nykyinen hiilidioksiditase olisi alueella hieman positiivinen (laskennallinen nettopäästö tonnia). Jos Kollajan tekojärven hiilidioksidipäästö arvioidaan Porttipahdan tekojärven mittausten mukaan (1 500 mg/m 2 vuorokaudessa), avovesikauden aikainen päästö olisi noin tonnia Yhteenveto kasvihuonekaasupäästöistä Karkean laskennan mukaan Kollajan tekojärvialueen hiilidioksidipäästöt saattaisivat kasvaa noin tonnia vuodessa. Aiemmin on selvitetty, että alueen metaanipäästöt pienenisivät noin 160 tonnia vuodessa, mikä vastaa kasvihuonevaikutuksiltaan noin tonnia hiilidioksidia. Näillä perusteilla voidaan karkeasti arvioida, että kokonaisuutena tekojärvi voisi lisätä kasvihuonekaasujen päästöjä noin tonnia vuodessa hiilidioksidiksi laskettuna. Ympäristövaikutusten arvioinnin tarkoitus on selvittää merkittävät ympäristövaikutukset. Suomen kasvihuonekaasupäästöt ovat lähes 70 miljoonaa tonnia vuodessa. Siihen nähden Kollajan kasvihuonekaasupäästöt eivät ole merkittävät. Jos Kollajasta saatava sähkömäärä tuotettaisiin kivihiililauhdevoimalassa, päästö olisi noin tonnia eli karkeasti kaksikymmenkertainen. Tähänkään nähden päästö ei ole merkittävä. Vaikka tarkasteluun sisältyy huomattavia epätarkkuuksia, voidaan luotettavasti todeta, että kasvihuonekaasuilla ei ole sanottavaa merkitystä hankkeen toteuttamisen kannalta. 273

76 10.5 Puun ja turpeen energiakäyttö YVA-menettelyn aikana esitettiin arvioitavaksi minkälainen merkitys ja suuruusluokka Kollajan tekojärven alueella olisi puubioenergian ja turve-energian saannissa Puu Raivausselvityksessä Kollajan tekojärvialueen metsistä on kuvioittain ja puulajeittain laskettu puuston määrä. Koska tekojärven alue on supistunut selvityksen tekemisen jälkeen, on raivausselvitystä päivitetty seuraavasti: Puuston määrän laskemiseen on käytetty lukua 38 m 3 /ha, joka on raivausselvityksessä esitetty keskimääräinen puuston määrä koko tekojärven alueella Hakerangan osuuden kokonaispuustosta on arvioitu olevan 25 % ja 1 m 3 puuta on arvioitu vastaavan 2,5 irto-m 3 haketta Kasvuprosenttina kaikille metsä- ja kitumaille on käytetty 1,2 m 3 /ha/v. Yksi kuutiometri haketta vastaa 850 kwh raakaenergiaa Puuston kokonaismäärä tekojärven alueella on noin m 3. Haketta kokonaismäärästä on noin m 3 ja ainespuuta m 3. Jos alueen koko puusto haketettaisiin, olisi hakkeen kokonaismäärä irto-m 3, mikä vastaa noin ekvivalenttitonnia öljyä. Kokonaisenergiantuonto hakkeen poltosta olisi noin 400 GWh. Sähköä tästä määrästä saataisiin noin 100 GWh eli noin 60 prosenttia Kollajan vuotuisesta sähköntuotannosta (155 GWh). Jos alueen puuston vuotuinen kasvu (5 000 m 3 ) haketettaisiin, olisi hakkeesta saatava energia vuosittain noin 11 GWh, mikä sähköksi jalostettuna vastaisi noin 3 GWh Turve Kollajan tekojärvialueella turvetta nostetaan noin 558 hehtaarin alalta. Vuoteen 2020 mennessä, jolloin Kollajan arvioidaan olevan käytössä, nykyiset tuotantoalat olisi käytännöllisesti katsoen hyödynnetty loppuun. Perinteiseen turpeennostoon soveltuvia soita on tuotantoalueiden lisäksi noin 200 hehtaaria. Näistä on ojitettuja 17 hehtaaria ja ojittamattomia soita on 183 hehtaaria. Nämä alueet tullaan ottamaan tuotannon piiriin lähivuosina. Näiden lisäksi alueella on noin hehtaaria ohutturpeista suota, joka ei sovellu perinteiseen turpeennostoon. Kaikkiaan Kollajan tekojärvialueen tämänhetkiseksi turvemääräksi on arvioitu noin 16 milj. kuutiometriä. Mikäli turpeentuotanto jatkuu nykyisten suunnitelmien mukaan, tekojärven alle jäisi vuonna 2020 hyödyntämiskelpoista turvetta noin 5,5 milj. suokuutiometriä, mikä vastaa vajaan kolmen terawattitunnin energiavarantoa. Mikäli tämä turvemäärä olisi mahdollista hyödyntää sähköntuotannossa, saatava sähkömäärä olisi noin GWh. Ympäristövaikutusten arvioinnin yhteydessä arvioitiin mahdollisuuksia kaiken turpeen poistamiseen tekojärvialueelta nopeutetusti ennen veden nostoa. Tarkastelussa oli myös VAPO:n kehittämä uusi turpeennostomenetelmä, joka periaatteessa mahdollistaa suon tyhjentämisen kerralla pohjaa myöten. Turpeen nopeutettu hyödyntäminen edellyttäisi turpeennoston erillisluvitusta. Ottaen realistisesti huomioon luvansaannin viiveet, ei ole todennäköistä, että merkittävä turpeen lisänosto olisi mahdollista ennen Kollaja-hankkeen lupapäätöstä. Näin ollen lisähyödyntämiseen käytettävissä oleva aika jäisi varsin lyhyeksi. Vapon uusi nostomenetelmä on varsin kallis. Menetelmän tuottama tuote soveltuu vain pieneen osaan lähialueella turvetta käyttävistä kattiloista. Kun hyödyntämisaika jäisi edellä sanotun mukaisesti lyhyeksi, uusi menetelmä ei tuo sanottavasti lisämahdollisuuksia turpeen poistoon. Lisäksi selvitettiin raakaturpeen välivarastointimahdollisuuksia. Välivarastointi vaatisi tilaa noin 500 hehtaaria tekojärvialueen ulkopuolelta. Välivarastointi ei olisi ympäristöllisesti ongelmatonta. Kun välivarastoinnin kustannus olisi arviolta 50 milj., ei välivarastointia voida pitää realistisena vaihtoehtona. Turpeen täydellisellä poistamisella ei olisi saatavissa olennaisia hyötyjä. Säännöstelytilavuus lisääntyisi noin 12,5 milj. kuutiometriä (5 %). Metaanipäästöjen kannalta asialla ei näyttäisi olevan sanottavaa merkitystä. Veden laatuun turpeen poistamisella ei olisi ainakaan positiivista vaikutusta, sillä ravinteet liukenevat kivennäismailta nopeammin kuin suopohjalta. Turpeen poistaminen tarkoin kivennäismaata myöten ei olisi myöskään teknisesti mahdollista. 274

77 11. Rakentaminen 275

78 KOLLAJAN VOIMALAITOS JA ALLAS YLEISAIKATAULU Hierarkia Selite Alkaa Loppuu RAKENTAMISEN VALMISTELU 1.1 Maastomittaukset, pohjatutkimukset 1.2 Rakentamissuunnitelmat 2. RAKENNUTTAMINEN JA VALVONTA 3. KOLLAJAN TEKOJÄRVI 3.1 Raivaukset 3.2 Rakentamisen aikaiset tiet 4. TYHJENNYSKANAVA 4.1 Raivaukset 4.2 Rakentamisaikaiset ja pysyvät tiet 4.3 Rakennustyöt 5. ALAKANAVA 5.1 Raivaukset 5.2 Rakentamisaikaiset ja pysyvät tiet 5.3 Rakennustyöt 6. TÄYTTÖKANAVA 6.1 Raivaukset 6.2 Rakentamisaikaiset ja pysyvät tiet 6.3 Rakennustyöt 7. VENKAAN MAAPATO 8. LAUTTASEN MAAPATO 9. VOIMALAITOS 9.1 Rakennustekniset työt 9.2 Konetekniset työt 9.3 Sähkö ja automaatio 9.4 Voimalinjan rakentaminen 11. PENGERTIE(Siikasaaren maapato) 12. LIVOJOEN VIRTAUSAUKKO+ POHJAKYNNYS 13. AITTOJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYPATO 14. IIJOEN SÄÄTÖPATO 15. YPYKKÄJÄRVENTIEN SILTA 16. ALAKANAVAN SILTA 17. POHJAKYNNYSTEN RAKENTAMINEN 17.1 Revonniemen pohjakynnys 17.2 Siikahaaran pohjakynnys 17.3 Myllysaaren pohjakynnys 17.4 Petäjäkankaan pohjakynnys (varaus) 18 YMPÄRISTÖNHOITO JA RANTAVERHOUKSET 19 MITTAUKSET; KOEAJOT;TESTIT;TARKASTUKSET Kuva Rakentamisen alustava aikataulu 276

79 11. Rakentaminen Hankkeen ja sen vaihtoehtojen rakentamista on kuvattu luvussa Rakentamisen aikataulu Alustavien arvioiden mukaan Kollaja hankkeen rakennustyö kestää noin 5 vuotta. Tätä on edeltänyt useita vuosia kestänyt hankkeen luvitusprosessi ja suunnittelu. Rakennustyöt alkavat raivauksella ja teiden rakentamisella. Kaikki työt tehdään mahdollisimman pitkään kuivatyönä. Kanavien rakentaminen alkaa alakanavasta. Kanavien rakentamisesta siirrytään maapatoihin ja sen jälkeen voimalaitoksen rakentamiseen. Iijoen säätöpato rakennetaan vuodessa. Lopuksi tehdään pohjakynnykset ja viimeistelytyöt Tekojärvialueen raivaus Tekojärven alueella toteutettaisiin ns. täydellinen raivaus. Ennen vedenkorkeuden nostoa veden alle jääviltä alueilta raivataan puusto ja pen saat niin, että puusto kat kais taan juuren nis kas ta. Rakentaminen tarkoittaa rantapato jen ja tien raken tamista, ojien kaivamista ja kaivumaiden läjittä mistä ja rannan vahvistamista tai suojaamista varten tarvitta vilta maaalu eil ta. Veden alle jäävät alueet puhdis tetaan huolel lisesti raken nuksista, raken nelmista, puista, risuis ta, kannoista ja juurakoista, ai doista sekä muista esi neis tä, jotka saat ta vat liikkua veden mukana tai olla haitaksi vesillä ja jäällä lii kkumiselle, kalastuk sel le tai muulle vesialueen käy tölle. Raivauksen vaiheita ovat aines- ja energiapuun korjuu, varsinainen raivaus, uudelleen raivaus, veden noston yhteydessä tapahtuva raivaus sekä tekojärven valmistumisen jälkeen rannoilta tehtävä raivaus. Tämän työvaiheen toteuttamisesta on laadittu ns. raivausselvitys vuonna Siinä lähtökohtana on ollut suunnitellun tekojärvialueen metsä- ja suotyypeistä tehty ilmakuvatulkinta, jossa rajattiin lähes 500 kuvio- ta. Raivausselvityksen metsä- ja suotyyppien rajauksessa painotettiin puustoa, pensaikkoa ja maapohjaa, koska ne ovat merkittävimmät tekijät raivauskustannus- ja työvoimatarvearvion laatimisessa. Raivausselvityksen laadinnan jälkeen on tekojärven alue on supistunut 60 neliökilometristä 49 neliökilometriin. Näin ollen raivausselvitys tulee vielä päivittää, mutta se antaa hyvän kuvan työn toteuttamisesta. Aines- ja energiapuun korjuu Puutavarankorjuun suunnittelussa huomioidaan tekojärven erityispiirteet (mm. kantojen, maapuiden, hakkuutähteiden, juurakoiden ja vesakoiden poistaminen), jotka asettavat omat vaatimuksensa yleisen metsätaloustoiminnan vaatimusten lisäksi. Leimikkokohtaisilla suunnitelmilla selvitetään korjuu- ja kaukokuljetusajankohdat (kesä-, talvileimikot) sekä aines- ja energiapuunkorjuumenetelmät (monitoimikone, metsuri, monitoimikone/metsuri). Suunnittelussa huomioidaan myös hakkuukohteiden kiireellisyysjärjestys, tiet, kanavat ym. Kesäleimikoita ovat kaikki kangasmaat sekä sellaiset kuivat suomaat, joihin ei jää liian syviä ajourapainaumia. Talvikorjuukohteita ovat suosaarekkeet ja sellaiset leimikot, joilla liikkuminen on mahdollista ainoastaan maan ollessa jäätyneenä. Puustonkorjuukohteista hakataan ensin rakennustyömaan tarvitsemat alueet (materiaali-, pato-, läjitys-, koneasema-, tie- ja kanava-alueet) ja sen jälkeen kangasmaat sekä suomaat leimikkosuunnitelmien mukaisesti. Korjuumenetelmistä monitoimikonekorjuu on edullisin korjuumenetelmä, koska samalla korjuuketjulla korjataan sekä aines- että energiapuu. Moto-/ miestyökohteita ovat lähinnä ylispuutaimikot, joissa metsurit katkovat ja kasaavat pienpuuston ajouran varteen. Miestyökohteita ovat lähinnä pienipuustoiset tai pienet metsikkökuviot sekä vaikeakulkuiset soiden takana olevat kohteet, joissa hakkuukertymä on vähäinen ja samalla voidaan suorittaa tarvittava raivaus. 277

80 Varsinainen raivaus Varsinainen raivaus suunnitellaan siten, että pajukot ja rehevät kasvupaikat raivataan rakentamisajan loppuvuosina, jotta uudelleen raivattavia kohteita olisi mahdollisimman vähän. Rehevien kasvupaikkojen raivausaika on aikaisin alkukesästä tai myöhään syksyllä runsaan aluskasvillisuuden vuoksi. Varsinainen raivaus on erittäin miestyövaltaista moottori- ja raivaussahatyötä, koska koneellisia menetelmiä ei toistaiseksi ole hakkuutähteiden, vesakoiden ym. ainespuuksi kelpaamattoman puuaineksen katkomiseksi, keräämiseksi ja kasaamiseksi. Koneellisella raivauksella voidaan tehdä tulevan tekojärven moninaiskäyttöä palvelevia alueita ja rakenteita, mm. apajapaikkoja, uimarantoja sekä raivata samalla maisemanhoitokohteita. Talvikohteiden raivaukseen soveltuvat erittäin märät ja vaikeakulkuiset jouto- ja kitumaiden suot. Kesäkohteina pyritään raivaamaan kaikki hakkuutähteitä sisältävät alueet sekä alueet, jotka jäävät talviraivauskohteiden ulkopuolelle. Raivaus tehdään metsurityönä moottori- ja raivaussahaa käyttäen. Pystypuusto, pajukot ym. runkomainen puuaines katkaistaan juurenniskasta, katkotaan ja kasataan energiapuu- ja/tai polttokasoihin. Vanhat kannot lyhennetään, hakkuutähteet ja muu irtonainen puuaines katkotaan ja kasataan poltto- ja/tai kourakasoihin. Lisäksi alueelta poistetaan kaikki esineet (piikkilangat, rautaromu ym.), mitkä aiheuttavat haittaa tulevalle vesialueen moninaiskäytölle. Raivauspuusto toimitetaan energiapuuksi. Uudelleen raivaus Ennen tekojärven veden nostoa on tehtävä uudelleen raivausta, koska rehevimmillä kasvupaikoilla jo yhden kasvukauden kasvu aiheuttaa raivaustarvetta. Uudelleen raivauskohteita kartoitettaessa huomioidaan tulevan vesialueen syvyys, raivauspuuston pituus ja säännöstelyväli vesiliikenteen turvallisuuden, kalastuksen ja muun tekojärven moninaiskäytön huomioimiseksi. Uudelleen raivattavat kohteet ovat lähinnä reheviä joki- ja puronvarsikosteikoita sekä tuoreita kankaita. Raivattava puusto on varsinaisen raivauksen jälkeen kasvanutta lehtipuuvesakkoa, pajukkoa ja vähäisessä määrin havupuutaimistoa. Vesi- ja kahlaajalintujen elinympäristöt huomioidaan uudelleen raivausta suunniteltaessa, kuten varsinaisessa raivauksessa on kuvattu. Rannoilta ja vesialueelta raivaus Raivauksesta huolimatta tekojärven täytön yhteydessä nousee veden mukana tekojärven alueelle jäänyttä irtainta puuainesta ja turvetta. Tehostettua rannoilta ja vesialueelta tehtävää raivausta tarvitaan heti veden noston yhteydessä sekä muutamana seuraavana avovesikautena riippuen tuulen mukana liikkuvien puuainesten ja turpeiden määrästä. Osa aineksesta ajautuu rannoille, mutta osa joudutaan keräämään vesialueelta. Pienet ja vähäiset ainesmäärät poistetaan miestyönä vesialueelta veneitä ja lauttoja käyttäen. Tarvittaessa miestyön apuna käytetään metsätraktoria ja kaivinkonetta. Jos puuainesta on paljon, voidaan se hakettaa energiapuuksi murskainta käyttäen. Tekojärven alueen raivaus muuttaa maisemaa merkittävästi. Rakentamisen aikaiset tiet sijaitsevat pääasiassa tekojärven alueella. Rakentamisen vaikutukset maisemaan tekojärven alueella ovat voimakkaita, mutta väliaikaisia. Väliaikaiset tiet ja suuri avohakkuualue muuttuvat rakentamisen jälkeen vesialueeksi Patojen, kanavien ja teiden rakentaminen Rakentamisen aikainen työmaa näkyy jokimaisemassa rakennuskohteen välittömässä ympäristössä. Patoja rakennettaessa ja kanavia ruopattaessa tulee läjitysmassojen sijoituksessa huomioida erityisesti kevättulvat. Läjitysmassat tulee sijoittaa joko tulvarajan yläpuolelle tai rajata tulvankestävällä kivimateriaalilla läjitysmassojen leviämisen estämiseksi Voimalaitoksen rakentaminen Kollajan voimalaitos on suunniteltu rakennettavaksi Pikku Tuohiahon kohdalle Iijoen pohjoispuolelle. Koneistoyksiköitä rakennetaan kaksi, rakennusvirtaamaltaan noin 125 m 3 /s. Koneistoratkaisuna kysymykseen voi tulla pysty- tai vaaka-akselinen kaplanturbiini. Voimalaitoksen kokonaisvirtaamaksi on suunniteltu 250 m 3 /s ja tehoksi 32 MW. Putouskorkeus olisi maksimissaan noin 15 metriä. Voimalaitokseen järjestetään ohijuoksutusmahdollisuus. Koneaseman mitat (korkeus, leveys, pituus) veden virtaussuuntaan nähden ovat suunnilleen 40 x 50 x 30 metriä. Rakennusmateriaaleina ovat pääosin betoni ja teräs. Rakennustyö aloitetaan poistamalla irtomaalajit, suorittamalla tarvittavat louhinta- ja tiivistämistyöt koneaseman ja alakanavan kohdalta sekä tasaamal- 278

81 Kuva Kuvassa Maalismaan voimalaitos ja sen yläallas. Uusi Kollajan voimalaitos on suurin piirtein saman kokoinen. la ja puhdistamalla kalliopinnat irtokalliosta rakopintoja myöten. Sen jälkeen pohja tiivistetään injektoimalla halkeamat ja ruhjealueet. Vesitiet rakennetaan teräsbetonista paikallavaluna. Koneasema voidaan rakentaa teräs- tai teräsbetonirunkoisena käyttäen pilari-palkkijärjestelmää kantavina rakenteina. Seinät ja katto voidaan tehdä vaihtoehtoisista materiaaleista, jotka määräytyvät lopullisesti arkkitehdin laatimien julkisivusuunnitelmien perusteella. Koneasema rakennetaan kolmesta liikuntasaumoilla rajatusta monoliitista (kaksi koneisto- ja yksi asennustasomonoliitti). Rakenteissa tarvitaan ratkaisuista riippuen hyvän vesitiiveyden ja säänkestävyyden omaavaa betonia m 3, mikä hankitaan joko paikan päälle rakennettavalta betoniasemalta tai muualla sijaitsevilta valmisbetoniasemilta. Koska voimalaitoksella veden painekorkeus on 15 metriä tai paikoittain enemmänkin, suoritetaan betonin tiivistäminen sekä betonirakenteiden ja maapatojen liittymien tiiveyden varmistus erityisellä huolella. Kanava-aaltoilun tasoittamiseksi tulokanavaan (tyhjennyskanavaan) tehdään laajennus voimalaitoksen eteen. Alakanava louhitaan syväksi virtaushäviöiden minimoimiseksi. Voimalaitoksen muuntajatilat ja kytkinkenttä rakennetaan voimalaitoksen ja sen ajotien viereen. Sähkö siirretään muuntajalle maanalaisten kiskotunneleiden kautta. Sähkö on suunniteltu siirrettäväksi Haapakosken-Pudasjärven väliseen voimajohtoon 110 kv jännitteellä ja sitä kautta edelleen valtakun- nanverkkoon tai Koillismaan suuntaan. Voimalaitoksen rakentaminen asennuksineen kestää 2 2,5 vuotta, ja se tapahtuu koko hankkeen jälkipuoliskolla Voimalinjan rakentaminen Voimalaitos yhdistetään Haapakoski Pudasjärvi voimajohtoon noin 3 km pikällä 110 kv johdolla. Voimajohto rakennetaan perinteistä tekniikkaa käyttäen. Johdot kiinnitetään harustettuihin pylväisiin, jotka sijoitetaan noin 300 metrin välein. Voimajohdon tilantarve 26 metriä + molemmin puolin olevat 10 metrin suojavyöhykkeet, joilla rajoitetaan puuston kasvua. Voimajohto sijoittuu pääasiassa ojitetulle suoalueelle. Yksi maatila sijoittuu noin 100 metrin etäisyydelle johdosta. Voimajohdosta ei aiheudu merkittävää haittaa luonnonarvoille tai asutukselle Arvio ympäristöriskeistä Patoturvallisuus Lähtökohtaisesti pato- tai voimalaitosrakenteen murtumasta tai laiteviasta voi aiheutua vahinkoa myös ympäristölle. Patorakenteisiin liittyvien riskien tunnistamiseksi ja minimoimiseksi on laadittu patoturvallisuuslaki ( /413), -asetus ( /574) sekä -ohjeet (Maa- ja metsätalousministeriö 1997). Esitetyt Kollajan pato- ja voimalaitosrakenteet 279

82 Kuva Kollajan voimalaitos ja voimajohto. Kuva kv voimajohdon poikkileikkaus ja tilantarve. sekä niiden käyttöön liittyvät kanavat ja laitteet tulevat kuulumaan patoturvallisuuslain piiriin. Tämä tarkoittaa, että pato- ja voimalaitosrakenteista tulee laatia erillinen patoturvallisuuskansio. Kansioon liitetään mm. padon suunnitelmia, muita turvallisuuden kannalta keskeisiä tietoja patorakenteista, tietoja padon hydrologisista mitoitusperusteista sekä kuinka rakenteiden toimintakunnon tarkkailu järjestetään. Patoturvallisuuskansioita laaditaan kolme kappaletta, joista yksi on padon käyttäjällä ja kaksi patoturvallisuutta valvovalla viranomaisella. Osa patoturvallisuuskansioon liitettävistä asiakirjoista on hyväksytettävä valvovalla viranomaisella ennen padon käyttöönottoa. Keskeisin rakenteiden toimintakunnon tarkkailua ohjaava ja sitä kautta ympäristöriskeihin liittyvä patoturvallisuuskansion asiakirja on turvallisuustarkkailuohjelma. Se hyväksytetään erikseen patoturvallisuutta valvovalla viranomaisella. Patoturvallisuusohjeiden mukaan padot luokitellaan onnettomuuden sattuessa aiheutuvan vaaran laadun tai padon väliaikaisuuden perusteella luokkiin. Onnettomuustilanteessa vaarallisimpaan luokkaan kuuluvat padot, jotka onnettomuuden sattuessa saattavat aiheuttaa ilmeisen vaaran ihmishengelle tai terveydelle taikka ilmeisen huomattavan vaaran ympäristölle tai omaisuudelle. Onnettomuustilanteessa vaarallisimpaan luokkaan kuuluvalle padolle on laadittava kohdesuunnitelma, jossa esitetään mm. selvitykset onnettomuuden torjuntaan ennalta varattavan materiaa- lin sijoittelusta, onnettomuuden torjuntaan käytettävistä resursseista sekä padon omistajan toimenpiteistä onnettomuustilanteessa. Kohdesuunnitelman laadinnasta vastaa pelastusviranomainen, jota padon omistaja on velvollinen auttamaan. Turvallisuustarkkailuohjelman mukainen voimalaitos- ja patorakenteiden tarkkailu vähentää merkittävästi näiden rakenteiden sekä niiden käyttämiseksi tarvittavien laitteiden vaurioriskiä ja sitä kautta patorakenteesta ympäristölle aiheutuvaa riskiä. Samoin mahdollisen kohdesuunnitelman laadinta patorakenteen murtumisen tai laitevian seurauksena aiheutuvien vahinkojen torjumiseksi vähentää osaltaan myös ympäristölle pato-onnettomuudessa aiheutuvia vahinkoja. Jääriskit Tekojärvien jää painuu kevättalvella tekojärven vedenpinnan laskiessa. Jään painuminen tapahtuu vastaavalla tavalla kuin voimakkaasti sännöstellyissä luonnonvesissä. Ranta-alueilla jää painuu pohjaa vasten ja jääkansi voi lohkeilla paikoilleen, mikä tulee ottaa huomioon alueella esim. moottorikelkallla liikuttaessa. Kanava-alueilla on läpi talven suhteellisen voimakas virtaus mikä voi estää jääkannen muodostumisen tai jäät voivat olla heikkoja. Kanavien ja niiden suualueilla jäätilanne tulee ottaa huomioon alueella liikuttaessa. 280

83 12. Ihminen ja yhteiskunta 281

84 282

85 12. Ihminen ja yhteiskunta 12.1 Elinkeinorakenne ja aluetalous Arviointiaineisto ja -menetelmät Alueen elinkeinorakenteesta on saatu tietoa Pudasjärven kaupungin elinkeinotoimesta, maatalousasiamieheltä ja matkailutoimistosta. Henkilöiden kanssa on keskusteltu puhelimitse ja heiltä on saatu mm. tilastotietoa elinkeinoista. Materiaalia on saatu myös Pohjois-Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskuksen, Oulunkaaren seutukunnan, työvoimaja elinkeinoministeriön, Matilda-maatilarekisterin, Pudasjärven kaupungin ja Syötteen matkailukeskuksen www-sivuilta. Lisäksi on hyödynnetty 1980-luvulla tehtyjä Iijokiselvityksen raportteja sekä vuonna 2008 hankealueen kiinteistönomistajille tehtyä kyselyä. Aiheeseen on perehdytty myös mielipidekirjoitusten, keskustelupalstojen ja artikkeleiden kautta. Arviointimenetelmänä on käytetty puhelinkeskusteluista, sähköpostivaihdosta ja painetusta materiaalista saatujen tietojen analysointia. Porotalouteen kohdistuvia vaikutuksia arvioitiin keräämällä tietoa poronhoidon kannalta keskeisistä alueista ja vertaamalla alueita hankkeen suunnitelmaan. Keväällä 2008 järjestettiin tapaaminen poromiesten kanssa, jossa keskeisiä alueita merkittiin kartoille ja kuunneltiin heidän näkemyksiä hankkeen vaikutuksista porotalouteen. Arvioinnin aikana toteutettiin porotalouskysely, joka lähetettiin kaikille Kollajan paliskunnan 53 poronomistajalle. Lisäksi tietoa on kerätty seurantaryhmässä olevien porotalouden edustajien kanssa käytyjen keskustelujen avulla. Arviointimenetelmiin sisältyi myös tutustumiskäynti poroaidalla. Tutustumiskäynti ajoittui vasanmerkkausaikaan. Vasanmerkkaus tapahtui Kärppäsuon länsipuolella eli tekojärvialueen ulkopuolella. Aidalla oli yhteensä noin 300 poroa ja merkattavia vasoja noin 150 kpl. Aidalla oli porotalouden harjoittajia yhteensä noin henkilöä. Matkailun lähtötietoina on käytetty matkailun yleistä tilasto- ja tutkimustietoa. Oulunkaaren seutukunnassa on laadittu raportti matkailun taloudellisista vaikutuksista 2006 ja matkailutulon kehityksestä , mistä on saatu Oulunkaaren seutua koskevaa tietoa. Pudasjärven matkailutoimistosta on saatu tarkennettua tietoa Pudasjärven matkailusta Elinkeinorakenne Nykytila Vuonna 2006 Pudasjärven työssäkäyvä työvoima oli henkilöä. Tämä oli 32 % Oulunkaaren ja 2 % Pohjois-Pohjanmaan työvoimasta samana vuonna. Oulunkaaren seutukuntaan kuuluvat Ii, Pudasjärvi, Utajärvi, Vaala, Yli-Ii ja Yli-Kiiminki. Yli-Iissä työvoimaa oli 721 henkilöä, mikä vastasi 8 % Oulunkaaren työvoimasta. (Tilastokeskus). Elinkeinorakenteen muutos on ollut voimakasta Pudasjärvellä. Vuonna 1980 Pudasjärvellä työvoima jakautui seuraavasti: palvelut 42 %, maa- ja metsätalous 39 %, rakennustoiminta 10 % ja teollisuus 9 %. Vuonna 2005 Pudasjärvellä työpaikkoja oli palvelujen alalla 62 % työpaikoista (1 714 työpaikkaa). Maa- ja metsätaloudessa työpaikkoja oli 15 % (408). Teollisuudessa oli n. 14 % osuus työpaikoista (lähes 400 työpaikkaa) ja rakentamisessa n. 5 % (128). Taulukko Työlliset toimialan mukaan Pudasjärvellä v Työlliset yhteensä Maa- ja metsätalous 391 Kaivostoiminta ja louhinta 27 Teollisuus 411 Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto 37 Rakentaminen 262 Kauppa, majoitus- ja ravitsemistoiminta 433 Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne 200 Rahoitus-, vakuutus-, ym. toiminta 240 Yhteiskunnalliset ja henkilökohtaiset palvelut 907 Toimiala tuntematon

86 Suurin muutos 1980-luvun jälkeen Pudasjärvellä on tapahtunut maa- ja metsätalouden työllistävyydessä, jonka osuus työpaikkojen tarjoajana on pudonnut noin työpaikasta hiukan yli 400 työpaikkaan. Rajuin muutos maa- ja metsätaloudessa tapahtui jo 1960-luvulta alkaen, jolloin ala työllisti Pudasjärvellä vielä lähes henkilöä. Maa- ja metsätalous on edelleen kuitenkin toisiksi suurin työllistäjä työpaikkojen lukumäärällä mitattuna. Muutokset väestörakenteessa ja työvoiman saatavuudessa vaikuttavat osaltaan myös elinkeinorakenteen kehitykseen. Pudasjärvellä vuosina aloittaneita yrityksiä on ollut enemmän kuin lopettaneita. Aloittaneiden yritysten lukumäärä on ollut vuosittain noin 30. Vuosina 1999, 2001 ja 2002 lopettaneita yrityksiä oli enemmän kuin aloittaneita. Oulunkaaren kunnista Pudasjärvellä on lukumääräisesti perustettu yrityksiä vuosittain eniten Vaikutukset elinkeinorakenteeseen Vaihtoehdot VE 1ja VE 2 Hankkeen vaikutukset painottuvat elinkeinoista maankäyttöön selkeästi perustuviin elinkeinoihin, kuten porotalouteen, metsätalouteen ja turvetuotantoon. Toisaalta sillä on vaikutuksia vesistöjen käyttöön ja arvoon perustuvaan toimintaan, jota kuitenkin elinkeinonharjoitusmielessä on hankealueella tai sen välittömässä läheisyydessä vähän. Matkailua pidetään yhtenä kasvavista elinkeinoista, mutta jokiuoman tai suunnitellun tekojärven alueella ei ole tällä hetkellä tarjolla julkisesti esim. mökkivuokrausta tai ohjelmapalveluja. Hankealueella Kipinässä toimii yrityksiä mm. seuraavilla aloilla: juustola, pitopalvelu, taksipalvelu, puunjalostus, sähköpalvelu, kasvintuotanto, luomunaudanlihan tuotanto, lumen auraus, puu- ja käsityöt ja polttopuun myynti. Näistä mikään ei ole suoranaisesti sidoksissa tekojärvialueeseen ja hankealueen vesistöihin tai näiden muutoksiin. Juustola ja pitopalvelu palvelevat ainakin osittain matkailijoita. Niiden toiminta saa selkeää etua kauniista luontoympäristöstä, jonka säilyminen mm. joen varrella on elinkeinolle tärkeää. Hankkeella on rakentamisvaiheessa merkittävä työllistävä vaikutus. Osin tämä voi heijastua myös pitemmällä ajanjaksolla elinkeinorakenteeseen. Rakennustoiminta ja siihen liittyvät palvelut voivat luoda uutta pysyväisluonteista yritystoimintaa seutukunann alueelle. Vaihtoehto VE 0 Jos hanketta ei toteuteta, on hankealueella toteutumassa nykyisten ennusteiden mukainen kehitys. Pudasjärven elinkeino-ohjelmassa vuosille on arvioitu, että seuraavan kymmenen vuoden kuluessa työmarkkinoiden käytössä oleva väkimäärä putoaa 2 800:sta alle 2 000:een. Se tarkoittaa, että Pudasjärven vuosittainen työvoiman nettotappio nousee lähivuosien ai Henkilöt Vuosi Työmarkkinoilta poistumassa Työmarkkinoille tulossa Kuva Pudasjärven työmarkkinoille vuosittain tulevat ja poistuvat henkilöt. 284

87 kana yli sataan henkilöön vuodessa. Työvoiman saatavuuden heikentyminen aiheutuu muuttotappiosta ja väestön ikääntymisestä. Etenkin nuoret lähtevät opiskelemaan ja töihin muualle. Väestörakenteen muutoksista aiheutuu epäsuhta työmarkkinoilta poistuvien ja sinne tulevien määrän kesken. Kaupungin päämääränä vuoteen 2012 on varmistaa avaintoimialojen kilpailukykyisen toimintaympäristön säilyminen. Lisäksi tavoitteena on kasvattaa kasvuhakuisista yrityksistä uusia kärkiyrityksiä avaintoimialoille Työllisyys ja palvelut Nykytila Palvelujen osuuden odotettiin 1980-luvulla kasvavan tulevina vuosina. Vuodelle 1990 oli Pudasjärvellä asetettu tavoitteeksi palvelualan työpaikkaa. Lukumääräisesti tavoite ei toteutunut, mutta suhteellisesti, kun huomioon otetaan väestömäärän väheneminen, palvelut ovat kasvattaneet osuuttaan. Pudasjärven toimipaikoista suuri osa on palvelualalla. Kuva 12 3). Logistiikka- ja kuljetusala sekä koneyrittäminen työllistävät merkittävän määrän ihmisiä ja palvelevat olennaisesti puutuoteteollisuutta sekä bio- ja energia-aloja. Pudasjärvellä on lisäksi palvelutarjontaa liittyen tukku- ja vähittäiskauppaan, majoitukseen ja ravitsemistoimintaan, terveydenhuoltoon ja sosiaalialaan, konehuoltoon sekä henkilökohtaiseen avustamiseen. Merkittävä osa palveluyritysten toiminnasta liittyy vapaa-ajan asumisen ja matkailun kautta tuleviin asiakkaisiin. Pudasjärvellä työttömyys on huomattavasti suurempaa kuin Suomessa tai Pohjois-Pohjanmaalla keskimäärin. Vuonna 2008 oli työttömien osuus työvoimasta Pudasjärvellä 15,3 %, kun se oli Pohjois- Pohjanmaalla 10,0 % ja koko maassa 7,6% Vaikutukset työllisyyteen ja palveluihin Vaihtoehto VE 1 ja VE 2 Vesivoimarakentamisen tärkeimpiä rahassa mitattavia hyötyjä paikallistasolla ovat työllisyydestä koituvat palkkatulot, niistä maksettavat verot sekä kuntien saamat kiinteistövero- ja yhteisöverotulot. Vesivoimarakentamisella on merkittävät työllisyysvaikutukset rakentamisen aikana. Iijoen alajuoksun rakentamiseen kului noin henkilötyövuotta ja se kesti 12 vuotta. Paikallisen työvoiman osuus oli 60 %,. Työmaan loppuaikana paikallisen työvoiman osuus nousi 95 prosenttiin luvulla suunnitellussa Iijoen jatkorakentamista koskevassa selvityksessä Pudasjärvelle arvioitiin syntyvän rakentamisen myötä henkilötyövuotta. Koska nykyisessä Kollaja suunnitelmassa on tavoitteena rakentaa vain Pudasjärven alapuolinen vesistöosuus, on muodostuvien työpaikkojen määrä pienempi. Iijoen alajuoksun Toimipaikat päätoimialoittain Pudasjärvellä 2006 Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne Tukku- ja vähittäiskauppa Rakentaminen Kiint.-, vuokr.- ja tutk.palv.;liike-elämän palv. Maa-, riista- ja metsätalous Muut yht.kunn. ja henk.kohtaiset palvelut Teollisuus Majoitus- ja ravitsemistoiminta Kaivostoiminta ja louhinta Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto Rahoitustoiminta Kalatalous Koulutus Lähde: Tilastokeskus/Yritystilastot Toimipaikkojen lukumäärä SeutuNet Kuva Toimipaikat Pudasjärvellä

88 Kuva Työttömät työnhakijat ammattiryhmittäin Pohjois-Pohjanmaalla henkilöä TYÖTTÖMÄT TYÖNHAKIJAT AMMATTIRYHMITTÄIN POHJOIS- POHJANMAALLA / / / Lähde: TEM:n työnvälitystilasto, Pohjois-Pohjanmaan TE -keskus Koko maa 7,6 % % 20 - (1) 15-19,9 (15) 10-14,9 (92) 5-9,9 (216) 0-4,9 (92) Eniten: Salla Enontekiö Lieksa Pelkosenniemi Kuhmo Hyrynsalmi Puolanka Paltamo Vaala Taivalkoski Vähiten: Föglö Kumlinge Lumparland Jomala Lemland Sund Sottunga Hammarland Saltvik Eckerö 21,0 18,9 17,7 17,4 17,2 16,4 16,4 16,2 15,8 15,8 0,4 0,8 1,1 1,3 1,3 1,5 1,6 1,7 1,7 1,9 Lähde: TEM Kuntarajat: Tilastokeskus Kuva 12 5.Työttömien osuus työvoimasta kunnittain keskimäärin vuonna

89 rakentaminen tarjosi työtä noin joka toiselle rakentamisen päätyttyä haastatelluista ruokakunnista. Pohjolan Voima on arvioinut, että Kollaja suunnitelman toteuttaminen tuo alueelle noin suoraa henkilötyövuotta, ja lisäksi välillisiä henkilötyövuosia noin Työmaan arvioitu kesto on noin 5 vuotta. Suurimmat hankkeen rakennustyössä työllistyvät ammattiryhmät ovat: auton- ja työkoneen kuljettajat työnsuunnittelijat ja työnjohto kirvesmiehet sähkö-, kone- ja putkiasentajat koneenkäyttäjät metsäalan ammattilaiset Lisäksi hanke työllistää palvelualalla ravitsemus-, majoitus ym. alan henkilöstöä. Jos hankkeen työllistämistä henkilöistä olisi pudasjärveläisiä 50 %, rakentamisen ajaksi työllistyisi vuosittain noin henkilöä. Mikäli kaikki työllistyvät olisivat työttömiä, työttömyysaste voisi pudota 540 henkilöstä lähes puoleen, noin 8 %:iin. Mikäli hankkeessa työllistyviä olisi Pohjois-Pohjanmaalta 70 %, vastaisi tämä 350 henkilöä vuosittain, mikä pienentäisi vastaavasti työttömien määrää Pohjois- Pohjanmaalla 2 %. Vaikutukset Pudasjärven työllisyyteen näyttäisivät em. laskentatavalla olevan merkittäviä. Työttömyystilastojen avulla ei kuitenkaan voida arvioida, olisiko saatavilla oleva työvoima todellisuudessa sopivaa tarjoutuviin tehtäviin. Vaikutusten työttömyysaseeseen voidaan olettaa vaihtelevan suuresti sekä alueellisesti että ajallisesti. Pysyvien työpaikkojen määrä rakentamisen jälkeen on vähäinen. Suurimmat pysyvät hyödyt alueelle tulevat lisääntyvän kiinteistöveron kautta. Kaupungin taloudessa vaihtoehdon VE1 kiinteistövero vastaisi 250 teollisuustyöpaikan kunnallisverotuloa. Vaihtoehto VE 0 hanketta ei toteuteta Kehittämiskeskus Pohjantähden selvityksen mukaan lähes 40 % palveluyritysten omistajista Pudasjärvellä saavuttaa eläkeiän viiden vuoden kuluessa. Kaupungin elinkeino-ohjelmassa nähdään tärkeänä palveluyrittäjyyden vahvistaminen kuljetus-, logistiikka- ja konekuljetusalalla, jotka liittyvät läheisesti teollisuuteen. Palvelurakennetta kehittämällä ja ylläpitämällä palveluiden tasoa kaupunki uskoo voivansa vaikuttaa myös väestörakenteeseen ja väestön määrään Verotulot Nykytila Vuodesta 2006 Pudasjärven verotulot ovat kasvaneet noin 18 miljoonasta eurosta vuoden 2008 arvioituun 20,4 miljoonaan euroon. Kaupungin tuloveroprosentti oli 19,00 vuonna Verotuloja/asukas kertyi vuonna , josta kunnallisveron osuus oli 83 %, yhteisöveron 12 % ja kiinteistöveron 6 %. Merkittävä osa Pudasjärven yhteisöverotuotoista kertyy maa- ja metsätalouden, porotalouden ja bioenergian raaka-ainetuotannon kautta Vaikutukset verotuloihin Vaihtoehto VE 1 ja VE 2 Vesivoimalaitoksista maksetaan korotettua kiinteistöveroa. Pudasjärven kaupungin suurin mahdollinen kiinteistöveroprosentti voimalaitokselle on 2,5 % vuonna Pohjolan Voima on laskenut, että uuden voimalaitoksen rakentamisen myötä (Kollaja suunnitelma) se maksaisi Pudasjärven kaupungille vuosittain veroa euroa. Vanhasen nykyinen hallitus on esittänyt kiinteistöveron maksimiprosentin korottamista 2,85:een, jolloin kiinteistövero nousisi yli miljoonaan euroon vuodessa. Kiinteistövero vastaa noin 250 teollisuustyöpaikan kunnallisverotuloa. Pelkän tekojärven vaihtoehdossa (VE2) kiinteistöveroa ei muodostu tai kiinteistövero on merkityksetön. Vuoden 2009 kiinteistöverotuloiksi kaupunki on arvioinut kokonaisuudessaan n. 1,4 miljoonaa euroa ja ennakoi sen pysyvän samansuuruisena vuoteen Hankkeen toteuttaminen aiheuttaa tarvetta työvoimalle mm. tekojärven alueen raivauksessa, maankaivussa ja rakentamisessa sekä patojen, siltojen ja teiden sekä muiden rakenteiden toteuttamisessa. Mikäli työntekijät ovat pudasjärveläisiä, hanke vaikuttaa kunnan verotuloihin myönteisesti tuloverojen kasvun myötä. Arvioidusta viiden vuoden rakennusajasta rakennustyöntekijöitä tarvitaan koko ajalle. Vaihtoehto VE 0 Pudasjärven kaupunki on arvioinut verotulojensa kasvavan vuoteen 2011, perustuen kunnallisveron ja yhteisöveron kasvuun. Kuitenkin elinkeino-ohjelmassa on arvioitu, että muuttotappio ja väestön ikääntyminen pienentävät kunnan verokertymää ja kasvattavat sosiaali- ja terveysmenoja. 287

90 Maatalous Nykytila 1970-luvulta lähtien maatilojen määrä Suomessa on vähentynyt luvulla maatiloja oli vielä lähes , kun 1990-luvun puolivälissä niiden lukumäärä oli noin Aktiivitiloja oli 1990-luvun puolivälissä noin Vuonna 2000 aktiivitiloja oli enää noin luvun alussa silloisen, koko Iijoki-aluetta koskeneen hankealueen maataloutta aktiivisesti harjoittavilla tiloilla asui henkilöä, joista työvoimaa oli 720 henkilöä. Pudasjärven osuus aktiivitilojen asukkaista oli 606 henkilöä. Vallitsevana tuotantomuotona oli maidon ja naudanlihan tuotanto. Kasvinviljelyssä oli eniten karjan rehun tuotantoa. Kollajan vähävetisen uoman alueella, joka käsitti alueen Angervaniemestä Sarvelaan asti, oli viljelyssä 305 hehtaaria peltoa. Pudasjärvellä toimi vuonna 2007 noin 170 päätoimista maatilaa (Taulukko 12 6). Näillä on viljelyssä noin hehtaaria peltoa keskipeltoalan ollessa noin 24 hehtaaria. Luonnonniittyjä on 15 tilalla yhteensä 20 hehtaaria. Metsämaata tiloilla on lähes hehtaaria. Maata viljelevien tilojen määrä on laskenut 2000-luvulla. Vuonna 2003 maata viljeli 181 tilaa ja vuonna tilaa. Samoin nautatilat ovat vähentyneet vuoden tilasta vuonna 2007 toimineeseen 91 tilaan. Vaikka tilojen määrä on ollut laskussa, viljellyn maan kokonaispinta-ala on kasvanut. Lampaiden kasvatus on lisääntynyt viime vuosina, ja lammastiloja oli 15 vuonna Taulukko Tilojen määrän kehitys Pudasjärvellä Maata viljeleviä tiloja Viljelty pinta-ala (ha) Tiloja, joilla nautaeläimiä Nautaeläimiä Tiloja, joilla lampaita Lampaita Vaikutukset maatalouteen Vaihtoehto VE 1ja VE 2 Suunnitellun tekojärven alueella ei ole käytössä olevia maatalouden alueita. Myöskään kanavien tai muiden rakenteiden alle ei jää peltoja tai muita maatalousmaita. Vaihtoehto VE 0 On arvioitu, että vuoteen 2025 mennessä maataloustuotanto keskittyy viljavimmille alueille Etelä- ja Länsi-Suomeen, ja tilaluku puolittuu vuoden 2000 tasosta maatilaan. Itä- ja Pohjois-Suomessa viljelypinta-alan uskotaan puolittuvan. Myös Pudasjärven kaupungin arvio on, että maatalouden työpaikat vähenevät edelleen. Kaupunki on silti ilmaissut haluavansa kehittää maa- ja metsätalouteen sekä luonnonvarojen hyödyntämiseen perustuvia elinkeinoja. Tavoitteena on turvata alkutuotannon työpaikkoja sekä sivuelinkeinoja että vaihtoehtoisia yritysmuotoja kehittämällä Turvetuotanto Nykytila Pudasjärven alue on yksi Suomen soisimmista seuduista. Yli puolet kaupungin pinta-alasta on suota. Soita on ojitettu metsänkasvuun ja viljelyyn sekä turvetuotantoon. Erityisesti Pudasjärven etelä- ja länsiosa on alavaa suomaata, jota halkovat metsäiset saarekkeet. Turvetuotantoon on hankittava ympäristölupa, jos turvetuotanto ja siihen liittyvä ojitus ovat pinta-alaltaan yli 10 hehtaaria. Yhtiöt hankkivat suota turvetuotantoon joko vuokraamalla tai ostamalla. Ollakseen käyttökelpoinen turvetuotantoon suossa on oltava riittävästi oikeanlaatuista turvetta, ja sen on sijaittava sopivalla etäisyydellä turpeen käyttökohteesta. Turvetta tuotetaan turvetuotantosuolla vuotta. Turvesuon rakentamiseen tuotantoa varten kuuluu puiden poisto, ojaston kaivuu, varikko- ja varastoalueen sekä tiestön rakentaminen sekä ympäristönsuojelurakenteiden toteutus lupamääräysten mukaisesti. Tuotantosuon kuivatusvedet johdetaan vesiensuojelurakenteiden kautta alapuoliseen vesistöön. Turve varastoidaan turvetuotantoalueelle suuriin aumoihin. Turvetuotantosuot ovat valvottuja alueita, joille kuljetaan lukittujen porttien kautta. Tuotantoon liittyy vesistön tarkkailuvelvoite. Tuotantosuon jälkikäyttömuoto päätetään yleensä jo ennen tuotannon päättymistä. Merkittävimmät turvetuotannon harjoittajat hankealueella ovat Turveruukki Oy ja Vapo Oy. Suunnitellun tekojärven alueesta on turvetuotannossa nykyään lähes 560 hehtaaria eli 11 prosenttia (Kuva 12 7). Pudasjärven turvevaroja on tutkittu yksityiskohtaisesti GTK:n toimesta vuosia

91 Kuva Turvetuotantoalueet suunnitellun tekojärven alueella Hankkeen vaikutukset Vaihtoehto VE 1ja VE 2 Kollajan tekojärvialueella turvetta nostetaan noin 558 hehtaarin alalta (Kuva 12 7). Vuoteen 2020 mennessä, jolloin Kollajan hankkeen arvioidaan olevan käytössä, nykyiset tuotantoalat olisi käytännöllisesti katsoen hyödynnetty loppuun. Perinteiseen turpeennostoon soveltuvia soita on tuotantoalueiden lisäksi noin 200 hehtaaria. Näistä on ojitettuja 17 hehtaaria ja ojittamattomia 183 hehtaaria. Nämä alueet tullaan ottamaan tuotannon piiriin lähivuosina. Näiden lisäksi alueella on noin hehtaaria ohutturpeista suota, joka ei sovellu perinteiseen turpeennostoon. Kaikkiaan Kollajan tekojärvialueen tämän hetkiseksi turvemääräksi on arvioitu noin 16 milj. kuutiometriä. Mikäli turvetuotanto jatkuu nykyisten suunnitelmien mukaan, tekojärven alle jäisi vuonna 2020 hyödyntämiskelpoista turvetta noin 5,5 milj. suokuutiometriä. Vaihtoehto VE 0 Bioenergia-alan kehittyminen nähdään yhtenä mahdollisuutena elinkeinojen kehittämisessä. Niin turpeen kuin metsävarojenkin osalta kunnan vahvuutena ovat hyvät raaka-ainevarat. Turpeen käytön tulevaisuus riippuu olennaisesti siitä, miten tupeen uusiutuvuutta käsitellään ilmastopoliittisissa ratkaisuissa, joita tehdään EU- ja YK-tasolla Metsätalous Nykytila Tekojärven alueen ja kanavien pinta-alasta 54 % on metsätalouskäytössä. Puuntuotannollisesti vähäarvoisia ojitettuja ja ojittamattomia soita, teitä, peltoja, vesistöjä ja turvetuotantoalueita on 46 % pinta-alasta. Alueen metsät ovat karuja ja vähäpuustoisia. Valtaosa (57 % kivennäismaametsien pinta-alasta) metsistä on variksenmarja-puolukkatyypin (EVT) kankaita. Puolukka-mustikkatyypin (VMT) kankaita on 289

92 Kuva Jakosuon turvetuotantoaluetta. 43 % ja tätä rehevämpiä kurjenpolvi-mustikkatyypin (GMT) lehtomaisia kankaita vain 0,2 %. Soista 60 % on rämeitä, 8 % korpia, joutomaan puuttomia soita 14 % ja turvetuotannossa 18 %. Suunnitellun tekojärvialueen metsät ovat nuoria ja valtaosa alueen puustosta on nuorta kasvatusmetsämännikköä. Metsämaaksi luokitelluista kivennäismaista ja soista 69 % on nuoria kasvatusmetsiä ja 14 % varttuneita kasvatusmetsiä. Hakkuukypsiä metsien osuus on noin 1 %. Nuoria ja varttuneita sekä ylispuustoisia taimikoita on metsämaan pinta-alasta 17 %. Pääpuulaji talousmetsissä on mänty, lisäksi sekapuuna kasvaa kuusta ja koivua. Metsähallitus omistaa n. 60 % tekojärven alueesta. Yksityisten sekä yritysten omistamaa maa-aluetta on noin 18 km Vaikutukset metsätalouteen Vaihtoehto VE 1ja VE 2 Metsätalouskäytöstä poistuu tekojärven alueelta kaikkiaan noin hehtaaria, mikä vastaa noin 0,9 prosenttia koko Pudasjärven metsäpinta-alasta. Hankkeen toteutuessa metsien kaupallinen arvo määritellään ja omistajat saavat siitä korvauksen. Maapohja korvataan käypään arvoon nähden puolitoistakertaisena. Vaikka metsänomistajille ei aiheudu taloudellisia menetyksiä, pidemmän ajan kuluessa ja tasaisesti kerääntyvät työllisyysvaikutukset tekojärvialueen metsän harvennuksessa ja korjuussa jäävät toteutumatta. Tulvien vähetessä ja tulva-alueen pienentyessä laajat metsäalueet hyötyvät. Metsäalueita, joihin tulva ei enää nouse, on yli 37 km 2. Hakkuukypsien metsien osuus on tekojärven tai kanavien alle jäävillä mailla ainoastaan 1 %. Määrä on niin vähäinen, että sillä ei ole merkitystä tämän hetkiselle teollisuuden puun saannille. Koska suurin osa puustosta on nuoria tai varttuneita kasvatusmetsiä, vaikutukset tukkipuun tarjontaan olisivat nähtävissä vuoden päästä, kun puusto olisi hakkuukypsää. Kasvatusmetsillä on merkitystä kuitupuun ja energiapuun saannille. Vaihtoehto VE 0 Metsätalouden kehittymismahdollisuudet säilyvät nykyisellään. Se säilyttänee edelleen merkityksensä maa- 290

93 seutumaisessa, pinta-alaltaan laajassa ja metsäisessä kaupungissa. Kaupunki pitää vahvuutenaan luonnon raaka-ainevaroja, kuten metsävaroja. Niillä on merkitystä puutuoteteollisuuden ja bioenergian raaka-aineena. Puunjalostusteollisuus on yksi avaintoimialoista, ja bioenergian hyödyntämistä halutaan edelleen kehittää, mikä antaa metsätaloudelle merkittävän roolin Porotalous Kuva Kollajan ja Pudasjärven paliskuntien rajat Nykytila Yleistä porotaloudesta Tarkasteltaessa koko Suomen eloporojen määrää vuosina on porojen lukumäärä kasvanut luvun alussa se oli hieman yli , kun nykyisin poromäärä on käytännössä suurimmalla sallitulla noin poron tasolla. Kollajan paliskunnassa suurin sallittu poromäärä on poroa. Alueen pinta-alaa kohden laskettuna tämä on noin 1 poro/ maa-km 2. Laitumet ovat poronhoidon perusta. Talvilaidunten kantokyky on keskeisin peruste paliskunnittain sallitulle poromäärälle. Poron tärkeimmät talviravintokasvit ovat jäkälä, luppo ja metsälauha. Jäkälää esiintyy eniten pohjoisella poronhoitoalueella. Luppo kasvaa vanhoissa kuusimetsissä, joita on parhaiten tunturialueen eteläpuolella. Metsälauhaa tavataan hakkuualueilla ja lehtipuustoisilla alueilla, joita on runsaimmin eteläosassa poronhoitoaluetta. Porojen lisäruokinta on yleistynyt 1960-luvulta niin, että pelkän luonnonravinnon varassa talvehtii nykyisin vain pieni osa poroista. Eteläisellä ja keskisellä poronhoitoalueella lisäruokinnasta on tullut usein tärkeydessään laitumiin rinnastettava tuotannontekijä. Ilman lisäruokintaa porojen määrä olisi olennaisesti nykyistä vähäisempi. Talvella yli 40 prosenttia eloporoista pidettiin kotitarhassa. Keskimääräinen tarhausaika oli 90 vuorokautta, ja tarhassa oli yleisimmin noin 40 poroa. Tarhaus painottuu selvästi eteläiselle poronhoitoalueelle. Tarhattujen porojen osuus poromäärästä Kollajan ja Pudasjärven paliskunnissa oli % luvulla tehdyssä Iijoki-selvityksessä tehokasta maastoruokintaa ja tarhausta harjoittavassa poronhoitotavassa työmenekiksi on arvioitu 2-2,5 työpäivää lukuporoa kohti. Talvilaidunten tila suhteessa sallittuun poromäärään on arvioitu huonoksi Kollajan ja Pudasjärven paliskuntien alueella. Näistä itään päin mentäessä talvilaidunten laatu kohenee hiukan, ollen välttävä tai tyydyttävä. Kaiken kaikkiaan talvilaitumien tila ei ole kovinkaan hyvä, sillä kohtalaiseksi tai hyväksi on luokiteltu ainoastaan neljä paliskuntaa koko poronhoitoalueella. Kesälaidunten tila on lounaisosassa poronhoitoaluetta parempi kuin muualla, huonoimpien laidunten sijaitessa pohjoisimmassa Lapissa. Kollajan ja Pudasjärven kesälaidunten tilaksi on arvioitu kohtalainen/hyvä. Porotalous hankealueella Pudasjärven seutu sijoittuu lähelle poronhoitoalueen etelä-lounaisrajaa. Suomen poronhoitoalue on jaettu 57 paliskuntaan; tekojärven alue sekä Naisjärven ja Aittojärven alue kuuluvat Kollajan paliskuntaan. Pudasjärvi ja Tuulijärvi kuuluvat puolestaan Pudasjärven paliskuntaan. Kollajan tekojärven alue sijaitsee kokonaisuudessaan Kollajan paliskunnan alueella. Kollajan paliskunnassa on poronomistajia yhteensä noin Vaikutukset porotalouteen Porotalouskyselyn tulokset Ympäristövaikutusten arviointiin liittyvä porotalouskysely lähetettiin joulukuussa 2007 kaikkiaan 53 talouteen, joista 30 palautti kyselyn. Vastausprosentiksi muodostui siten 57 %. Vastanneista 90 prosenttia oli miehiä. Vastaajien ikähaarukka painottui vuoteen. Yli puolet ilmoitti vakituisen asuntonsa sijaitse- 291

94 van Tannilan alueella. 70 prosentille vastaajista porotalous oli sivunelinkeino, 20 prosentille pääasiallinen toimeentulon lähde ja 10 prosentille harrastus. Valtaosalla (53 %) vastaajista oli porolukumäärä välillä 5-19 poroa. Yli 80 poron omistajaksi itsensä ilmoitti noin kolmetoista prosenttia vastanneista. Vastaajia pyydettiin arvioimaan Kollaja suunnitelman rakenteiden vaikutusta oman porotaloutensa harjoittamiseen (Kuva 12 11). Yli puolet vastaajista suhtautui erittäin kielteisesti tekojärveen samoin kuin kanavien rakentamiseen. Alakanava koettiin tekojärven jälkeen toiseksi kielteisemmäksi. Vaikka osa vastaajista näkikin alueelle rakennettavilla uusilla teillä positiivisia vaikutuksia, oli teiden rakentaminen valtaosan mielestä negatiivinen asia. Osaltaan se kertoo yleisestä suhtautumisesta hankkeeseen, koska uusista teistä olisi todennäköisesti myös hyötyä poron omistajille. Kyselyssä pyydettiin arvioimaan, miten Kollajahanke vaikuttaisi seuraaviin asioihin omassa porotaloudessa: kesälaitumiin, porojen kulkureitteihin, siirtoaitojen käyttöön, kiinteiden aitojen käyttöön, talviruokinta-alueisiin tai johonkin muuhun (Kuva 12 12). Noin 70 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että Kollaja-hanke vaikuttaisi erittäin kielteisesti sekä porojen kesälaitumiin että porojen kulkureitteihin. Suurin osa arvioi hankeen vaikuttavan erittäin kielteisesti tai kielteisesti siirtoaitojen käyttöön, kiinteiden aitojen käyttöön sekä porojen talviruokinta-alueisiin. Kolme vastaajaa mainitsi muiksi erittäin kielteisiksi vaikutuksiksi liikenteen kasvamisen sekä poroluvun vähenemisen laidunmaiden vähentyessä. Vastaajia pyydettiin vertailemaan uutta Kollaja Kollaja-hankkeen vaikutus seuraaviin asioihin omassa porotaloudessa 100,0 90,0 80,0 70,0 60,0 50,0 40,0 30,0 20,0 10,0 0,0 Kesälaitumet Porojen kulkureitit Siirtoaitojen käyttö Kiinteiden aitojen käyttö Talviruokintaalueet Erittäin kielteinen Kielteinen Ei Vaikutusta Myönteinen Kuva Porotalouden harjoittajien arvio rakenteiden aiheuttamista vaikutuksista. Arvio Kollaja 2008 suunnitelman rakenteiden vaikutuksista porotalouden harjoittamiseen Tekojärvialue muuttuu vesialueeksi Kanava Livojoen ja Aittojärven välille Kanava Aittojärven ja tekojärven välille Kanava tekojärven ja iijoen välille Uusi tie Aittojärven itäpäässä Livonsaaren kautta Siikahaaraan saakka Erittäin kielteinen Kielteinen Ei Vaikutusta Myönteinen Erittäin myönteinen Kuva Porotalouden harjoittajien arvio hankkeen aiheuttamista vaikutuksista. 292

95 Uusi Kollaja 2008 suunnitelma on porotalouden harjoittamisen kannalta 20,0 13,3 Huonompi kuin vanha 33,3 33,3 Ei huonompi eikä parempi kuin vanha Parempi kuin vanha EOS Kuva Porotalouden harjoittajien arvio Kollaja 2008 suunnitelmasta verrattuna 1980-luvun suunnitelmaan suunnitelmaa vanhaan 1980-luvun Kollajasuunnitelmaan porotalouden kannalta (Kuva 12 13). Vastaajista kolmannes oli sitä mieltä, että uusi Kollaja suunnitelma on porotalouden kannalta parempi kuin vanha suunnitelma. 13 % oli sitä mieltä, että uusi suunnitelma on vanhaa huonompi. Kaksikymmentä prosenttia vastaajista jätti vastaamatta tähän kysymykseen. Suurimmalla osalla porotalouskyselyyn vastanneista oli huolena laidunmaiden häviäminen ja sitä kautta poromäärän laskeminen sekä mahdollinen porojen siirtyminen lähemmäs asutusta viljelyksille. Useat vastaajat mainitsivat myös porojen lisääntyvän hukkumisvaaran. Myös hankkeen myötä kasvava liikenne koettiin porotaloutta haittaavaksi tekijäksi. Muutama vastaaja ei kokenut hankkeesta olevan juurikaan haittaa. Uusien teiden rakentaminen saattaisi helpottaa porojen kokoamista. Ainakin yksi vastaaja koki hankkeesta olevan enemmän hyötyä kuin haittaa. Muutamat vastaajat ehdottivat siltojen ja luiskien rakentamista kanaviin. Suurimman osan mielestä paras vaihtoehto porotalouden kannalta olisi luopua hankkeesta kokonaan. Porotalouden kannalta tärkeät alueet Kollajan paliskunnan mukaan suunnitellulla tekojärvialueella sijaitsee porotalouden kannalta useita keskeisiä alueita. Valtaosa tekojärven länsiosasta sijoittuu Kollajan paliskunnan kesälaidunalueelle. Kesälaidunalue sijoittuu osittain myös tekojärven länsipuolelle, mutta merkittävä osa tekojärvestä kuuluu tähän alueeseen (Kuva 12 14). Paliskunnan mukaan alueen reunamilla ja osittain myös sisällä sijaitsee jäkälämaita. Tällä on merkitystä syksyllä, kun porot siirtyvät käyttämään jäkälää ravintonaan. Luonnonravinnolla on poronhoidossa edelleen suuri merkitys, vaikka talvikaudella porot ovatkin tarharuokinnassa. Tekojärven länsi- ja eteläosassa sijaitsee useita kesäkauden siirtoaita-alueita, joita käytetään vasan merkkauksessa. Siirtoaidat pystytetään kulloisenkin tilanteen mukaan johonkin näistä alueista. Tekojärvialueen pohjoispuolella on Vengasvaaran ja Siliäkankaan kiinteät erotusaidat. Talviruokintapaikkoja on Vengasvaaran ja Siliäkankaan aidoilla sekä Sadinselällä ja muutamassa paikassa tekojärven pohjoispuolella. Kaikki mainitut kiinteät erotusaidat ja talviruokintapaikat sijaitsevat tekojärvialueen ulkopuolella luvun selvitys Iijoki-selvityksen osana 1980-luvulla tehtiin selvitys porotaloudesta luvulla tehdyn Iijoki-selvityksen mukaan tärkein kesälaidunalue on Iijoen eteläpuolella. Iijoki-selvityksen mukaan myös vasoma- ja luppoalueet sekä valtaosa jäkäläalueista on tekojärvialueen ulkopuolella (Kuva 12 4). 293

96 Kuva Porotalouden kannalta tärkeiden alueiden sijainti Kollajan paliskunnan mukaan vuonna Kuva Porotalouden kannalta tärkeiden alueiden sijainti 1980-luvun selvityksen mukaan. 294

97 1980-luvun Selvityksessä todettiin, että Kollajan paliskunta menettäisi hankkeen myötä noin 4,7 % paliskunnan laidunalueista sekä 3,3 % porojen ravinnonhankintaan soveltuvista jäkäläalueista. Laidunmenetysten perusteella laskennallinen poroluvun aleneminen oli Kollajan paliskunnan osalta 62,5 poroa. Selvityksessä kuitenkin todetaan, että käytetty laskutapa ei soveltunut Kollajan paliskunnalle aiheutuvien haittojen arviointiin, vaan todellisuudessa porotalouteen kohdistuvat vaikutukset olisivat Kollajan paliskunnan alueella huomattavasti suuremmat. Kollajan paliskunta on tuolloin itse arvioinut uhattuna olleen 500 poron hoitomahdollisuudet. Iijoki-selvityksessä Kollajan paliskunnan osalta todettiin kaksi vaihtoehtoista toimintatapaa tekojärvihankkeen toteutumisen jälkeen. Jos poromäärää pienennettäisiin vain laidunmenetyksiä vastaava määrä, jäljelle jäävän poromäärän hoitotyö vaikeutuisi merkittävästi lähinnä vieraisiin paliskuntiin siirtyvien porojen lunastus- ja kuljetuskustannusten vuoksi. Nämä kustannukset ovat suurimmillaan noin kymmenen vuoden aikana hankkeen toteuttamisen jälkeen. Toinen vaihtoehto olisi pienentää poromäärää merkittävästi enemmän, jolloin hoitokulut eivät lisäänny. Kollaja 2008 hankkeen vaikutukset porotalouteen, VE 1 ja VE 2 Sekä porotalouskyselyn että 1980-luvun selvityksen perusteella on selvää, että hankkeesta aiheutuisi merkittäviä haittoja Kollajan paliskunnan porotaloudelle. Hanke supistaisi Kollajan paliskunnan maapinta-alaa noin 4,2 %. Iijoki-selvityksessä laidunmenetyksiin perustuva laskennallinen poroluvun alenema oli 63 poroa. Kollaja suunnitelman mukainen tekojärvialue on nyt pienempi kuin 1980-luvun suunnitelma, ja mm. Vengasvaara on rajattu kokonaan vaikutusalueen ulkopuolelle. Tästä huolimatta on todennäköistä, että porolukua jouduttaisiin alentamaan enemmän kuin Iijoki-selvityksen laskennallinen vähennystarve osoittaa. Poroluvun alenemisen lisäksi porotalouden harjoittamiselle voi aiheutua lisäkuluja mm. porojen lisääntyneiden kuljetuskustannusten muodossa. Täyttökanavan, tekojärven, tyhjennyskanavan ja Iijoen rajaamalla alueella on laidunalueita, joille porojen pääsy vaikeutuu perinteisten kulkureittien katketessa tekojärven ja kanavien vuoksi. Perinteisten kulkureittien kohdalla kanavaluiskia tulisi loiventaa ylikulun helpottamiseksi. Kanavien ylittäminen on mahdollista myös siltoja pitkin. Uusien kulkureittien oppiminen kestänee yhden porosukupolven ajan eli noin kymmenen vuotta. Porojen siirtyminen myös Iijoen eteläpuolisille kesälaitumille saattaa samasta syystä vaikeutua. Tekojärven sijoittuminen keskelle paliskunnan aluetta vaikeuttaisi porojen kokoamista. Tekojärvialueen länsiosassa vasojen merkitsemisaikaan käytettyjen siirtoaitojen käyttö estyisi kokonaan tekojärven alueella. Tekojärven ja kanavien ympäristöön rakennettava uusi tiestö voi helpottaa porojen keräämistä ja kuljettamista. Talviruokintaa hanke ei vaikeuta. Hankkeen toteuttamisella ei olisi vastaavia vaikutuksia muille kuin Kollajan paliskunnalle. Porotaloudelle hankkeesta aiheutuvat haitat kuuluvat vesilain mukaisten korvausten piiriin. Esimerkiksi Lokan ja Porttipahdan tekojärvien lupakäsittelyssä korvauksia on maksettu laidunmenetyksestä johtuvasta poroluvun pienenemisestä, poronhoitotyön vaikeutumisesta ja rakennevahingoista. Ensisijaisesti asiasta tulisi pyrkiä sopimukseen vapaaehtoiselta pohjalta. Hankkeesta porotaloudelle aiheutuvien vahinkojen ja haittojen merkitystä on vaikea arvioida etukäteen tarkasti. Jo Iijoki-selvityksessä todetaan: Lopullisesti asia tulee tarkistaa jälkikäteen työryhmässä, johon kuuluvat Paliskuntain Yhdistyksen, ao. paliskunnat ja rakentajayhtiön edustajat. Sen tehtävänä on seurata rakentamisen vaikutuksia sekä sopia jo ennakkoon maksettujen korvausten tarkistuksista. Se, miten Kollaja-hanke vaikuttaisi mm. porojen liikkumiseen laidunalueelta toiselle, nähdään vasta hankkeen toteuttamisen jälkeen. Hankkeen keskeisimmät vaikutukset johtuvat tekojärvestä, joten hankkeen vaikutukset olisivat molemmissa päävaihtoehdoissa samanlaiset. Mikäli rakennettaisiin pelkästään tekojärvi, sijaitsisi tekojärven täyttökanava Petäjäkankaan alueella. Se ei ole porojen liikkumisen kannalta yhtä keskeistä aluetta kuin Aittojärven alue, joten porojen liikkumiseen kohdistuvat vaikutukset jäisivät todennäköisesti hieman vähäisemmiksi. Suurin vaikutus aiheutuu kuitenkin tekojärvestä, joten vaihtoehtojen VE1 ja VE2 välillä ei ole kovinkaan merkittävää eroa. Vaihtoehto VE 0 Nollavaihtoehdossa hanketta ei toteutettaisi missään muodossa ja Kollajan paliskunnan poronhoito säilyisi nykytilassa. Poronhoito on sidottu kiinteästi maksimiporomäärään, joten poromäärässä ei olisi odotetta- 295

98 vissa muutoksia tulevaisuudessa. Ainoat porotalouden kehitysnäkymät voisivat liittyä poronhoitoon liittyvän matkailun kehittämiseen tai poronjalostuksen lisäämiseen Teollisuus Nykytila Teollisuudessa tavoitteeksi asetettiin 1980-luvulla Pudasjärvellä mm. huonekalu- ja rakennuspuusepänteollisuuden sekä metalli- ym. konepajateollisuuden työpaikkojen saaminen. Tällä hetkellä kaupunki nimeää merkittävimmiksi toimialoikseen puunjalostus- ja energiateollisuuden. Pudasjärvellä toimii hirsitalotehdas, joka työllisti vuonna 2008 noin 250 henkilöä, sekä merkittävää vientikauppaa harjoittava ovi- ja ikkunatehdas. Pieniä ja keskisuuria yrityksiä toimii useilla eri aloilla, kuten metalli-, elintarvike-, kivi- ja koruteollisuudessa. Puunjalostusteollisuus on yksi kaupungin avaintoimialoista, jota pidetään myös tulevaisuuden työllistäjänä. Myös bioenergian raaka-ainetuotanto, joka nojautuu Pudasjärvellä lähinnä turpeeseen, nähdään tärkeänä. Metalliteollisuus on nostettu uudelleen yhdeksi mahdollisia uusia työpaikkoja tuovista aloista Vaikutukset teollisuuteen Vaihtoehto VE 1 ja VE 2 Teollisuuden toimintaan hanke vaikuttaa epäsuorasti puuraaka-aineen saannin kautta. Tekojärven raivausvaiheessa raaka-ainetta on saatavilla, mutta se ei ole laadukasta puutuoteteollisuudelle. Bioenergiaksi se on hyödynnettävissä. Pidemmällä aikavälillä tekojärven alueelta ei voida enää saada puuraaka-ainetta. Vaihtoehto VE 0 Jos hanke ei toteudu, säilyvät teollisuuden kehitysmahdollisuudet nykyisen kaltaisena Rakennustoiminta Nykytila Pohjois-Pohjanmaalla myönnettiin vuonna 2000 rakennuslupia yhteensä noin m 2 :lle. Määrä on ollut kasvussa 2000-luvun ajan, ja vuonna 2007 se oli noin m 2. Pohjois-Pohjanmaan rakennustoiminnan jalostusarvo oli vuonna ,3 % koko maan rakennustoiminnan jalostusarvosta. Tämä on neljänneksi suurin luku Suomen maakunnista. Tuottavuudessa (jalostusarvo/henkilöstö) Pohjois-Pohjanmaa ei ollut yhtä korkealla verrattuna muihin maakuntiin, jalostusarvon ollessa euroa. Vuosien 2002 ja 2006 välisenä aikana Pohjois-Pohjanmaan osuus koko maan rakentamisen henkilöstöstä oli noin 7,5 % eli henkilöä. Kasvua on ollut noin 0,3 %. Pudasjärvellä toimii 2-3 rakennusliikettä, joiden markkina-alueena on koko Pohjois-Pohjanmaan alue. Loppuvuonna 2008 rakennus- ja kaivosalalla oli Pohjois-Pohjanmaalla työnhakijoina noin henkilöä, joista työttöminä oli noin henkilöä. Suomen rakennussuhdanteiden on ennustettu heikkenevän vuonna 2009 ja työttömyyden kasvavan Vaikutukset rakennustoimintaan Vaihtoehto VE1 ja VE2 Hankkeen toteuttaminen aiheuttaa tarvetta työvoimalle maankaivussa ja rakentamisessa, patojen, siltojen ja teiden sekä muiden rakenteiden toteuttamisessa. Arvioidusta viiden vuoden rakennusajasta rakennustyöntekijöitä tarvitaan koko ajalle. Vaihtoehto VE 0 Jos hanke ei toteudu, ei sen työllistävää vaikutusta muodostu Matkailu Nykytila Matkailu seutukunnassa Vuonna 2006 Oulunkaaren seutukunta sai välitöntä matkailutuloa lähes 34 miljoonaa euroa, josta laskettuna asukasta kohden kertyi matkailutuloa euroa. Suurimmat matkailusta hyötyvät toimialat olivat vähittäiskauppa, majoitus- ja ravitsemistoiminta ja huoltamopalvelut, joihin luetaan myös auton korjaus. Vuodesta 2005 vuoteen 2006 matkailutulo kasvoi lähes 6 %. Suurin kasvu tapahtui muissa palveluissa (+12 %) ja majoitus- ja ravitsemistoiminnassa (+8 %). Matkailutulo on kasvanut koko 2000-luvun. Vuonna 2006 Oulunkaaren seutukunnassa oli 512 kokoaikaista työpaikkaa matkailussa. Työvoimakysynnän kasvuna tämä on 15 % eli 66 uutta kokoaikaista työpaikkaa. Vuonna 2004 Pohjois-Pohjanmaalla toimi 291 maa- 296

99 seudun pienyritysrekisterissä olevaa yritystä. Tämä oli 7 % Suomessa toimivasta yrityksestä. Pohjois- Pohjanmaan yrityksistä 224 oli majoitus- tai ravitsemistoiminnan yrityksiä ja 67 toimi virkistys-, kulttuuri- ja urheilutoiminnassa. Matkailu Pudasjärvellä Matkailun arvioitiin 1980-luvulla kasvavan Pudasjärvellä yhtenä voimakkaimpana elinkeinoalana. Majoitus- ja ravitsemuspalvelujen laajenemisen odotettiin olevan tärkeimpiä palvelualojen kasvua vauhdittavista tekijöistä. Pudasjärven merkittävin matkailukohde on Syötteen tunturialue. Sen ansiosta Pudasjärvellä on Oulunkaaren seutukunnan kunnista merkittävin asema matkailussa. Kaupungin osuus Oulunkaaren matkailutuloista on 60 %. Vuonna 2006 välitön matkailutulo kunnassa oli 21,5 miljoonaa euroa, mikä on 3,5 miljoonaa euroa enemmän kuin kunnan verotulot samana vuonna. Pudasjärven erikoispiirteitä verrattuna muuhun seutukuntaan oli ohjelmapalvelujen suuri osuus matkailutulosta (10 %) sekä ulkomaisten matkailijoiden suuri osuus (19 %). Vastaavana vuonna Yli- Iin välitön matkailutulo oli 1,5 miljoonaa euroa. Syöte Pudasjärvi on v valmistuneen matkailutuloselvityksen valossa profiloitunut maakunnallisena matkailukeskittymänä erityisesti Syötteen matkailualueen ansiosta. Syötteen matkailupalvelut sijaitsevat Pudasjärven keskuksesta 55 km koilliseen. Syöte on tunnettu matkailukeskus, jossa on palveluja ja harrastusmahdollisuuksia sekä talvi- että kesäkaudella. Syötteellä sijaitsee myös vuonna 2000 perustettu kansallispuisto, joka täydentää alueen matkailutarjontaa. Syötteen alueella vieraili 2000-luvun alussa vuosittain matkailijaa. Alueen yritysten asiakasmäärä vaihteli yrityksen koon mukaan ja matkailijan välillä. Syötteen kansallispuistossa kävi vuonna 2003 kaikkiaan vierailijaa. Matkailualalla toimivat pienet yritykset Syötteen läheisyydessä muodostavat valtakunnallisesti merkittävän matkailualan yritysten klusterin. Kaupungin tavoitteena on, että Syötteen alueella kävisi jopa 1 milj. vierailijaa vuosittain luvulla. Pudasjärven matkailu painottuu talveen Syötteen alueelle sen tarjoamien talviurheilumahdollisuuksien vuoksi. Kesäisin matkailijoita kiinnostaa kalastus ja patikointi, joihin on sopivia kohteita myös muualla Pudasjärvellä. Kokonaisuudessaan talvisesonki on merkittävästi suositumpi matkailukausi kuin kesä. Syötteellä on Pudasjärven matkailutyöpaikoista suurin osa. Pudasjärven keskustassa toimii camping-alue, samoin Livojen varressa hankealueen vesistöjen pohjoispuolella sijaitsee camping-alue. Iijoen varressa Ahosenrannan kylässä toimii taidegalleria. Yli-Iin puolella sijaitsee Kierikkikeskus, joka tarjoaa ohjelma- ja majoituspalveluja. Pudasjärvi-Oulu tien varressa on Hirvisuon soidensuojelualue, jossa on tarjolla myös mökkimajoitusta. Matkailupalveluja hankkeen vaikutusalueella Syöte Kurenalus -vesiretkeilyreitistö on suunniteltu jatkettavaksi aina Kipinään asti, jolloin joki saataisiin matkailun käyttöön nykyistä laajemmin myös tällä alueella. Kipinänkosken Toho on suosittu koskimelojien käytössä. Kipinän alueella toimii matkailuun liittyvä palveluyritys, juustola-kahvila. Kipinän etelänpuoleisessa Panuman kylässä sijaitsee maatilamatkailuyritys, joka tarjoaa majoitus- ja virkistyspalveluja. Matkailuun liittyvien työpaikkojen määrä hankkeen vaikutusalueella on vähäinen. Kalastusmatkailu Yleistä kalastusmatkailusta Työvoima- ja Elinkeinokeskuksen arvion mukaan Suomessa toimii määrittelykriteereistä riippuen kalastusmatkailuyrittäjää. Kalastusmatkailu on painottunut Pohjois-Suomeen. Valtaosa Suomen kalastusmatkailusta on tällä hetkellä kotimaan matkailua, mutta jonkin verran suomalaisissa kohteissa käy myös ulkomaisia asiakkaita. Kalastusmatkailun kehittämistä on tarkasteltu laajasti maa- ja metsätalousministeriön Kalastusmatkailun kehittämisen valtakunnallisessa toimenpideohjelmassa ( ). Kalastusmatkailun kehittämisen päätavoitteeksi vuosille on asetettu Suomen aseman vakiinnuttaminen ja vahvistaminen Euroopan keskeisten kalastusmatkailun kohdemaiden joukossa. Ohjelmassa on todettu, että Suomen suojaisia ja kalaisia järvialueita voidaan pitää kalastusmatkailullisena vetovoimatekijänä kaikkiin eurooppalaisiin kilpailijamaihin verrattuna. Sen sijaan koski- ja jokikohteissa jo nykyisin olevan suhteellisen kovan kalastuspaineen vuoksi koskialueiden kalastajamäärien merkittävä li- 297

100 Kuva Pudasjärven matkailukohdekartta. sääminen ei välttämättä onnistu yhtä helposti kuin järvillä. Ohjelmassa on todettu, että kotimaisten kalastusmatkailijoiden kannalta tärkeimpiä saalislajeja ovat punalihaiset lohikalat; lohi, taimen ja kirjolohi. Sen sijaan kansainvälisten kalastusmatkailijoiden kannalta Suomen vesistöjen merkittävimmät saalislajit ovat luontaisesti lisääntyvät ja runsaslukuisina esiintyvät hauki, kuha ja ahven sekä Lapin osalta myös harjus. Kalastusmatkailu Iijoella Iijoen vesistöalueen tärkeimmät matkailupalvelukeskittymät ovat Syötteen alue, Kylmäluoman retkeilyja virkistyskalastusalue ja Kierikkikeskus. Syötteen ja Kierikkikeskuksen palveluissa kalastusmatkailu on sivutuotteena, Kylmäluomalla kalastus kuuluu retkeilyn ohella keskeisiin palveluihin. Iijoen vesistön kalastusalueen kalavesien käyttö- ja hoitosuunnitelman mukaan alueen majoitus- ja ohjelmapalveluyritykset hyödyntävät palvelujen kehittämisessä ja markkinoinnissa aiempaa enemmän kalastusta, mutta järjestettyjen kalastusmatkojen osuus on vielä hyvin pieni. Hoitosuunnitelman mukaan Iijoen vesis- töalueella vierailee kotimaisia ja satunnaisesti myös ulkomaalaisia kalastusmatkailijoita, joiden kalastuskohteena ovat mm. alueen harjusjoet. Järjestettyjen kalastusmatkojen osuus on hoitosuunnitelman mukaan vielä hyvin pieni. Hoitosuunnitelman mukaan Iijoen vesistöalueella on käynnistynyt kalastusoppaiden toiminta 2000-luvun alkuvuosina. Kalatalouden Keskusliiton internet sivuilta (www. ahven.net) löytyy tietoa kalastusmatkailusta ja osittain myös palveluja tarjoavista yrityksistä. Kalatalouden Keskusliitossa on luotu KalaMökki -verkosto, johon on listattu kalastukseen panostaneita ja tietyt kalastusmatkailun kannalta oleelliset kriteerit täyttäneitä yrityksiä. KalaMökki -verkostossa on tällä hetkellä n. 60 yrittäjää. Verkostossa ei ole yhtään yrittäjää hankealueelta, lähin KalaMökki-kohde on Kuusamossa. Iijoen kalastusalueen internet sivuilta ( löytyy tietoa Iijoen vesistöalueen kalastusmahdollisuuksista, luvista ym. Majoituspalveluita sivuilla tarjoaa ainoastaan yksi; Livojoen leirintäalue. Kuvassa on esitetty Iijoen vesistöalueen tärkeimmät kohteet ja niiden lupamyynti vuosina 298

101 1996 ja Kalastuslupia myydään selvästi eniten Kylmäluoman alueelle, jossa lupamäärät ovat kuitenkin laskeneet huomattavasti 10 viimeisen vuoden aikana. Kipinän koskialueen lupamyyntiä kuvaa Ala- Kollajan osakaskunnan lupamäärä. Myös Kipinän lupamyynti on ollut hieman laskussa. Ala-Kollajan osuuskunnalta vuosittain ostetuista noin kalastusluvasta (vuonna kalastuslupaa) valtaosa käytetään Kipinän koskialueilla kalastamiseen. Arviolta noin 2/3 kalastajista tule Kipinän alueelle muualta kuin Pudasjärveltä. Suurin osa alueella kalastavista tulee Kipinän koskialueelle Oulun seudulta. Oulusta on noin tunnin automatka Kipinään, joten Kipinässä kalastavat eivät välttämättä tarvitse majoituspalveluita kalastuskäynnillään. Kipinän kohdalla ei voida puhua nykyisin niinkään kalastusmatkailusta, kyseessä on paremminkin kalastuslupien myyminen vieraspaikkakuntaisille. Kipinässä kalastavat hyödyntävät jossakin määrin lähiseudun palveluita, joten siinä mielessä alueelle kalastusluvan lunastaneista on myös välillistä hyötyä alueen muille yrityksille. Kipinän kalastusmatkailukeskus Kipinän kalastusmatkailukeskus on rakennettu Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen koordinoiman Kipinän kalastusmatkailukeskuksen palveluvarusteet -hankkeen tuella. Hanke toteutettiin vuosina Kalastusmatkailukeskus, joka on Pudasjärven kaupungin omistuksessa, oli käytössä ensimmäistä kertaa kesäkuussa Hankkeen rahoittajina olivat Euroopan Unionin aluekehitysrahasto, Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ja Pudasjärven kaupunki. Toteutuneet kokonaiskustannukset olivat euroa. Kalastusmatkailukeskus on rakennettu Kipinänkoskien ylimmän kosken kohdalla sijaitsevaan Myllysaareen, joka kuuluu PVO-Vesivoima Oy:n omistamaan kiinteistöön Myllysaari RN:o 18:10. Alueen käyttö on siirretty vuokrasopimuksella PVO-Vesivoima Oy:ltä Pudasjärven kaupungille alkaen. Sopimus on voimassa 30 vuotta. Kalastusmatkailukeskus, joka on rakennettu noin 200 metrin päähän joesta, koostuu kalapirtistä sekä polttopuu- ja jätevarastosta. Lisäksi kalastusmatkailukeskukseen kuuluvat siitä erillään olevat, Myllysaaren pohjoisrannalla sijaitsevat kota, kotakeittiö, ruokailukatos, nuotiopaikka ja kompostoiva käymälä. Hankkeen loppuraportissa todetaan hankkeen tavoitteesta: Rakentamalla Iijoen rannalle virkistys- ja urheilukalastajien suosiossa olevien Kipinänkoskien luo kalastusmatkailukeskuksen vaatima infrastruktuu- Kuva Viehelupamyynti Iijoen vesistöalueen keskeisimmillä kalastuskohteilla. 299

102 ri pidennetään kalastus- ja muiden luontomatkailijoiden oleskeluaikaa Pudasjärvellä ja luodaan toimintaedellytykset seudun maatila- ja muille matkailuyrityksille. Muista vaikutuksista samassa raportissa todetaan: Kalastusmatkailukeskuksen vaikutukset ovat nähtävissä seudulla erittäin todennäköisesti lähivuosina vilkastuvana maatilamatkailu- ja ohjelmapalvelujen kysyntänä. Keskuksella on suuri kasvusysäysvaikutus tulonhankintamahdollisuuksiin alueella. Pudasjärven kaupungilla oli tarkoitus vuokrata kalastusmatkailukeskus sen valmistuttua pidempiaikaisella vuokrasopimuksella yhdelle yrittäjälle. Tätä silmälläpitäen kaupunki oli jo vuonna 2001 tehnyt Ala- Kollajan osakaskunnan ja Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen kanssa esisopimuksen kalastusoikeuden vuokraamisesta osakaskunnalta kalastuskeskukselle. Kipinänkosket, kuten koko Livonsaaren alapuolinen Iijoki aina Haapakosken voimalaitokselle saakka kuuluu koskitilaan Kollajan Voima RN:o 82, jonka omistaa PVO-Vesivoima Oy (noin 96,2 %), Metsähallitus (noin 2,4 %) ja yksityiset (noin 1,4 %). Yhtiö on omalta osaltaan siirtänyt kalastuksen järjestämisen koskitilan alueella osakaskunnalle sopimuksella Kipinän kalastusmatkailukeskusta koskevan rahoituspäätöksen ehtojen perusteella Pudasjärven kaupunki ei voi kuitenkaan vuokrata tiloja yhdelle toimijalle 10 seuraavan vuoden aikana viimeisen rahoitusmaksuerän maksamisesta, vaan tilojen käyttö tulee mahdollistaa useille eri käyttäjille ja käyttäjäryhmille. Tämä todettiin myös kokouksessa , jossa esisopimukset tehneet osapuolet sopivat esisopimuksen rauenneeksi. Näin ollen Pudasjärven kaupunki ei voi vuokrata Kipinän kalastusmatkailukeskusta pidempiaikaisella vuokrasopimuksella yhdelle yrittäjälle. Vuoden 2008 aikana kalastusmatkailukeskusta on vuokrannut pääasiassa PVO-Vesivoima Oy Kollajan YVA-tilaisuuksia varten. Kahvituksen tilaisuuksiin on järjestänyt paikallinen kyläseura. Toiminta tullee olemaan seuraavan kymmenen vuoden aikana hyvin satunnaista. Kalastusmatkailukeskuksessa järjestettävistä tilaisuuksista tulee saamaan jonkin verran tuloja paikallinen kyläseura ja pitopalveluyritykset. Myös osakaskunta voi saada jonkin verran nykyistä enemmän kalastuslupatuloja. Lisäksi kaupunki saa jonkin verran vuokratuloja tilojen vuokraamisesta Vaikutukset matkailuun Vaikutukset alueen matkailuun, vaihtoehto VE 1 ja VE2 Hankealueen matkailupalvelutarjonta on tällä hetkellä vähäistä. Aluetta käyttävät omatoimiset kalastus- ja luontomatkailijat. Hankealueen vesistön ulkopuolella on yksittäisiä majoitusta ja matkailupalveluja tarjoavia yrityksiä, joiden toiminta ei ole sidoksissa Iijokeen tai tekojärven alueeseen. Mahdollisia tulevaisuuden kehityskohteita ovat Kipinän kalastusmatkailukeskus ja vesiretkeilyreitti. Kollaja-hanke tuo matkailun kannalta sekä myönteisiä että kielteisiä tekijöitä. Myönteisinä vaikutuksina arvioidaan, että majoitus- ja palvelutarjonnan kysyntä ja tarjonta vilkastuu rakentamisen aikana. Kollajan rakenteet tulevat todennäköisesti olemaan tutustumisen kohteita. Järvialueita, myös tekojärviä voidaan hyödyntää virkistyskäytössä ja myös matkailussa. Näin on tapahtunut Lokan ja Porttipahtan tekojärvillä. Kielteisinä vaikutuksina voidaan nähdä mahdollinen vaikutus matkailuimagoon. Toisaalta Iijokea ei nykyisinkään koettane luonnontilaisena nykyisten voimalaitosten ja säännöstelyjen vuoksi. Koskimelontaan hankkeesta aiheutuu jossain määrin vaikutuksia. Iijokisoutu voidaan toteuttaa yhtä laajana kuin nykyisin. Hankkeella ei voida katsoa olevan vaikutuksia Pudasjärven tärkeimmän matkailukohteen, Syötteen, asemaan matkailukeskuksena ja sen kehittämiseen. Tekojärven ja Iso-Syötteen välinen etäisyys on 52 km. Ottaen huomioon Pudasjärven matkailukohteet ja -tarjonnan, voidaan arvioida, että hankkeen toteuttamisella ei ole merkittäviä vaikutuksia matkailuun eikä sen kehittämiseen. Matkailun kehitys, vaihtoehto VE 0 Jos hanketta ei toteuteta, jatkuvat Pudasjärven matkailun kehittämismahdollisuudet nykyisen kaltaisina. Oulunkaaren seutukunnan matkailuyrityksille toteutetussa selvityksessä 56 % yrityksistä uskoo liikevaihtonsa kasvavan, 35 % pysyvän paikoillaan ja 9 % laskevan. Myönteisimmät kasvuodotukset olivat huoltamoilla, ohjelmapalveluyrityksillä ja vähittäiskaupoilla. Pudasjärveläiset yritykset olivat keskimääräistä myönteisempiä kasvuodotusten, työvoiman kysynnän kasvun ja investointiaikeidensa suhteen. Tosin Pudasjärvellä hajonta oli suuri, sillä 14 % uskoo in- 300

103 vestointien vähenevän arvioituina vuosina Tämä oli keskimääräistä suurempi osuus vastanneista luvulta lähtien matkailun on odotettu olevan voimakkaimmin kasvavia elinkeinoja Pudasjärven alueella. Viime vuosina matkailun veturina on ollut Syötteen matkailukeskus, mikä on heijastunut kunnassa myönteisenä kehityksenä palvelusektorille laajemminkin. Syötteen kehittäminen on ollut viime vuosina vilkasta ja jatkuu edelleen. Pudasjärven majoituspalvelut keskittyvät Syötteen alueelle. Hankkeen vaikutukset kalastusmatkailuun VE 1, tekojärvi ja voimalaitos 1980-luvun Iijoki-selvityksessä arvioitiin, että panostamalla kalataloudellisiin hoitotoimiin saataisiin Iijoen keskijuoksulla vuosittain myytävien kalastuslupien määrä nousemaan 1980-luvun alun hieman alle 400 luvasta 2000-luvulle tultaessa noin lupaan. Kipinän alueella myytävien kalastuslupien määrä nousi 1980-luvun alun noin 200 luvasta noin lupaan 1990-luvun alkuun mennessä. Lupamäärä laski tasaisesti vuoteen 2004 saakka, jonka jälkeen myytyjen lupien määrä on jälleen ollut kasvussa. Vuonna 2006 saavutettiin lupamyynnissä ennätys, jolloin myytiin yhteensä noin 1400 lupaa. Lupamäärä oli jo lähellä 1980-luvun Iijoki-selvityksessä arvioitua tasoa. Kuten aiemmin todettiin, valtaosa Kipinän alueella kalastavista saapuu koskialueelle Oulun seudulta eikä hyödynnä alueella muita palveluja. Alueen laajempi kalastusmatkailu edellyttäisi majoituspalveluiden kehittämistä, jolloin alueella voisivat yöpyä myös kauempaa tulleet matkailijat. Toisaalta Kipinän alue on suhteellisen suppea verrattuna esim. Kuusamon koskialueisiin, joten kovin paljoa kävijämäärät eivät voi kasvaa ilman, että alueen käyttö alkaa kärsiä. Kollaja-hanke ei suoraan vaikuta alueen kalastusmatkailuun, koska varsinaista kalastusmatkailua ei tällä hetkellä alueella harjoiteta. Mikäli vaelluskalahankkeella onnistuttaisiin palauttamaan lohi Iijoelle, voisi periaatteessa Iijoen merkitys kalastusmatkailussa kasvaa. Käytännössä lohen palauttaminen ja varsinkin pyyntiä kestävän luonnon lohikannan luominen on kuitenkin vielä epävarmaa, sillä vaelluskalojen palauttamishankkeen tärkein tavoite on luoda edellytykset lohen luontaiselle lisääntymiselle. Mikäli Iijoelle kehittyisi jossakin vaiheessa kalastusmatkailua, ei hankkeen toteuttaminen estäisi sen harjoittamista. Käytännössä vaikutuksia voisi ilmetä lähinnä mielikuvatasolla; rakentamaton joki voidaan kokea arvokkaampana kalastuskohteena, vaikkei rakentaminen näkysi itse kalastuskohteessa millään tavalla. Toisaalta Iijokea ei nykyisinkään koettane rakentamattomana alajuoksun voimalaitosten ja yläjuoksun säännöstelyjen vuoksi.. Tulevaisuudessa Kollajan tekojärvestä muodostuu virkistyskalastuskohde, jota voidaan hyödyntää myös kalastusmatkailussa. Alkuvuosina tätä rajoitttaa petokalojen kohonnut elohopeapitoisuus, mutta tasaantumisvaiheen jälkeen tilanne muuttuu. Istutuksilla tekojärven kalastoa voidaan muokata siten, että saalis vastaa paremmin kalastajan toiveita. VE 2, pelkkä tekojärvi Vaihtoehdossa VE 2 luonnonuomaan Petäjäkankaan kohdalle rakennetaan säätöpato, mutta joen hydrologian ja kalojen elinolosuhteiden kannalta vaihtoehto VE 2 on lähempänä nykytilaa kuin vaihtoehto VE 1. Tekojärven kalastuskäytön osalta YVA:n vaihtoehtojen välillä ei ole suurta eroa. Vaihtoehdossa VE 1 säilyy suurempi läpivirtaus ympäri vuoden ja ravinnepitoisuudet ovat hieman alhaisemmat kuin vaihtoehdossa VE 2, joten VE 1 on periaatteessa kalaston kannalta parempi vaihtoehto. Käytännössä kalastossa ei kuitenkaan ole todennäköisesti suurta eroa vaihtoehtojen välillä. VE 0, hanketta ei toteuteta Jos Kollaja-hanketta ei toteuteta, jatkuu alueen kalastus nykyisellään. Alueella harjoitetaan virkistyskalastusta, mutta varsinaista kalastusmatkailua ei alueella harjoiteta. Vaelluskalahanke voi vaikuttaa positiivisesti alueen matkailukalastuksen kehittymiseen, vaikkakin pyyntiä kestävän lohikannan luominen Iijoelle on hyvin epävarmaa. Perusedellytys matkailukalastuksen kehittymiselle on, että alueelta löytyy kalastuspaikkojen lisäksi myös majoituspalveluita. 301

104 Kuva Pudasjärven jätevesipuhdistamo ja puhdistettujen jätevesien purkulinjat Yhdyskuntatekniikka Arviointiaineisto ja -menetelmät Pudasjärven taajaman yhdyskuntatekniikan tilanne selvitettiin vesiosuuskunnalta saatujen johtolinjakarttojen perusteella. Viettoviemäreistä käytettävissä oli useimmilla linjaosuuksilla sekä maanpinnan että putken korkeusasema. Vesijohtolinjoilla ja paineviemäriosuuksilla maanpinta ja putkien korkeusasema arvioitiin käytettävissä olevan maastokartta-aineiston perusteella. (tarkkuus noin ±1 m). Tarkempi putkistojen ja maanpintojen korkeusasemien selvittäminen vesijohto/paineviemäriosuuksilla edellyttäisi putkistojen rakentamissuunnitelma-aineistojen läpikäyntiä tai tarkemittauksia, jota tässä vaiheessa ei ole katsottu tarkoituksenmukaiseksi. Puhdistamon vuotovesitilanteen arvioinnissa käytettiin puhdistamon virtaamatietoja (viikkovirtaamat ja vuorokausivirtaamat 2008), sadanta- ja lämpötilatietoja sekä Pudasjärven vedenkorkeustietoja Nykytilanne Pudasjärven Vesiosuuskunta huolehtii Pudasjärven kaupungin keskustaajaman vesihuollosta. Laitos tuottaa vesihuoltopalvelut toiminta-alueensa noin asukkaalle. Vesihuoltopalveluilla tarkoitetaan tässä talousveden hankintaa ja jakelua sekä jäteveden viemäröintiä ja jäteveden puhdistusta. Pudasjärven Vesiosuuskunta on yksityisoikeudellinen vesihuoltolaitos, joka ei kuulu kuntakonserniin. Kollaja-hankkeen vaikutukset, jotka aiheutuvat Pudasjärven ja siihen liittyvien Tuulijärven ja Iso- Kaakkurin vedenkorkeuden sääntelystä, voivat olla kunnallistekniikan osalta suurimmat vesihuoltolaitokselle Vaikutukset yhdyskuntatekniikkaan Vedenotto Pudasjärven vesiosuuskunta ottaa käyttöveden Auralankankaan ja Törrönkankaan vedenottamoista. Näiden pohjavesiolosuhteita ja hankkeen vaikutuksia 302

105 vedenottoon käsitellään tarkemmin selostuksen luvussa 7. Arvion mukaan Kollaja-hanke ei tule merkittävästi vaikuttamaan näiden vedenottamoiden veden laatuun tai määrään. Vedenjakeluverkostot Vedenjakeluverkosto kattaa taajama-alueen ja ulottuu eri suuntiin haja-asutusalueille mm. koillisessa Rissasenperään, lännessä Rauhalankankaalle, Aurelaan ja Vaassanperään sekä idässä Pirinrantaan. Vedenjakelun runkoverkosto on rakennettu pääosin PEH muoviputkista. Viemäriverkosto Pudasjärven kaupungin viemäriverkosto rakentuu pääosin mm viettoviemäreistä, joista suurin osa on muoviputkea. Pumppaamoita on noin 10 kpl. Verkostossa on melko paljon vuotovesiä runsaiden sateiden ja lumen sulamisen yhteydessä. Pohjavesivuodoilla voi myös olla jonkin verran merkitystä. Jos Pudasjärven keskivesi nousee, nostaa se myös pohjavedenpintaa yleisesti ja pohjavesivuotojen määrä voi lisääntyä. Viemäriverkoston korkeusasema on alimmillaan noin +107,1. Jonkin verran (noin 10 %) viemäreistä on tason +108,5 alapuolella. Suurin osa verkostoa on kuitenkin tason +108,5 yläpuolella. Puhdistamon ympäristöluvassa on velvoite vähentää vuotovesiä 30 %, mikä on haasteellinen tavoite. Jätevedenpuhdistamo Pudasjärven vesiosuuskunnan omistama Kurenalan jätevedenpuhdistamo sijaitsee noin kilometrin päässä Tuulisalmesta etelälounaaseen. Jätevedet johdetaan puhdistamolle keskustasta pumppaamalla kahta rinnakkaista paineviemäriä pitkin. Paineviemärilinjan pituus on noin 3 km ja rinnakkaiset putket ovat 250 PEH-4 ja 250 PEH-6. Puhdistamo on korkeusasemaltaan sellainen, että suunnitellut vedenkorkeuden muutokset eivät vaikuta sen toimintaan. Puhdistamon jätevedet puretaan avokanavassa Siikaojaan, joka laskee Livonsaaren eteläpuolella sijaitsevaan Yli-Siikalampeen. Yli-Siikalampi on osa Iijoen Livonsaaren eteläpuolista väylää. Kuva Pudasjärven kaupungin alueella olevat vesihuoltolinjat, jotka ovat alle +108,2. 303

106 Kuva Tason +108,5 alapuolella olevia viemäriosuuksia Tulovirtaama (m 3 /d) Sadanta (mm), Lämpötila, Pudasjärven pinta (+100m) Tulovirtaama puhdistamolle Sadanta (mm) Kasvukauden lämpötila Pudasjärvi (+100m) Kuva Puhdistamon tulovirtaama, kasvukauden lämpötila, sadanta ja Pudasjärven vedenkorkeus v alkupuolella. 304

107 Puhdistamon vesistövaikutusten vähentämiseksi puhdistamon purkuvedet on esitetty johdettavaksi Iijoen päävirtaukseen nykyisen Siikaojan ja Yli- Siikalammin kautta tapahtuvan johtamisen sijasta. Pääuomassa laimenemisolosuhteet olisivat paremmat. Hankkeen hyötyjen ja haittojen selvittäminen edellyttää lisätarkasteluja. Vedenpinnan muutosten vaikutus vedenjakelu- ja viemäriverkostoihin Kollaja-hankkeen aiheuttamat muutokset Pudasjärven vedenpintaan vaikuttavat seuraavasti: Korkein tulva ei ylitä tasoa Tästä syystä estyy poikkeuksellisten tulvasta johtuvien vuotovesien pääsy viemäriverkostoon ja pohjavesialueelle. Pudasjärvi on tasossa +110 noin viikosta kahteen viikkoa kauemmin. Tämä vaikeuttaa joitakin johtoosuuksien huoltotöitä touko - kesäkuussa. Pudasjärvi on syksystä kevääseen ennen tulvakauden alkua tasolla +108,2. Tämä aiheuttaa paikoin vaikeuksia vesihuoltolaitoksen johtolinjojen huoltoon ja korjaukseen. Tämä koskee niitä alueita, joilla vesi- ja/ tai viemärijohdot sijaitsevat sellaisilla vesijättömailla, jotka näiden vaihtoehtojen toteutuessa ovat suurimman osan vuotta veden alla. Tämä koskee erityisesti johtoja, joiden linjalla maanpinta on alle tason +108,2. Kuvassa (Kuva 12 19) on esitetty johtolinjaosuudet, joiden maanpinnan taso on alle tason Näistä osa sijaitsee alle tason +108,2. Noin heinäkuusta syyskuuhun Pudasjärvi on yleensä tasolla +107,2. Tämän tason alapuolella ei vesihuoltoverkostoa ole muualla kuin nykyisillä vesistönalituslinjoilla vesistöjen pohjaan asennettuna. Näiden osata tilanne ei muutu. Vesihuoltolinjojen huollon kannalta on hyvä, että Pudasjärven pinta pysyy enemmän vakiokorkeudessa. Vesijohto- ja viemärijohtoverkostoon voidaan tarvita vesihuollon toimintavarmuuden ja turvallisuuden takaamiseksi joitain muutoksia. Lähinnä tulee kyseeseen Vaassanperän vedenhankinnan turvaaminen uuden syöttöjohdon avulla, koska alue on yhden syöttöjohdon varassa, joka suurelta osin sijaitsee veden vaivaamalla alueella. Varalinja saattaisi olla hyvä toteuttaa vesistönalitusjohtona pohjoisen suuntaan Pudasjärven ali. Puhdistamolle menee nyt kaksi runkopaineviemäriä. Toinen on paineluokaltaan PN4 ja se lienee luotettavuudeltaan jo kyseenalainen. Nykyisin vesistönalitukset suunnitellaan pääsääntöisesti PN10 putkilla, joten pääsyöttöviemärien uusiminen voi olla perusteltua. Samoin Mertasaaren paineviemärin kahdentaminen lisäisi järjestelmän luotettavuutta. Vaikutukset viemäriverkoston vuotovesimääriin Osa viemäriverkostoista olisi muuttuvan vedenkorkeuden vaikutuksesta paineellisen pohjaveden pinnan alapuolella vuosittain pitempään kuin nykytilanteessa. Asialla voi olla merkitystä mm. viemärijohtojen vuotovesimääriin. Kuvassa on esitetty alueita, joilla viemärin korkeus on alle +108,5. Vedenpinnan korkeusmuutosten vaikutuksen vuotovesiin voidaan olettaa kohdistuvan näihin osuuksiin. Osuuksien määrä verkoston kokonaispituuteen nähden on kuitenkin verraten pieni. Puhdistamon tulovirtaaman lisääntyminen riippuu ensisijaisesti lumen sulamisesta tai sadannasta (Kuva 12 21). Pudasjärven pinnankorkeuden vaikutus ei juuri näy, ja toukokuun alussa sulamisen aiheuttama huippuvirtaama on jo laskusuunnassa, vaikka Pudasjärvi käy tulvakorkeudessa ennen toukokuun puoltaväliä. Vuotovesien ei voi tämän perusteella olettaa paljon lisääntyvän uusien vedenkorkeuksien johdosta. Verkostosta suurin osa on korkeustasolla, johon vedenkorkeuden muutoksilla ei ole vaikutusta. Hulevesiviemäröinti ja tulvasuojelurakenteet Keskustaajaman hulevesiviemäröinnistä ja tulvasuojelurakenteista ei tässä vaiheessa ole ollut käytettävissä yksityiskohtaisempia lähtötietoja, joten niitä ei voi arvioida kuin yleispiirteisesti. Hulevesiviemäröinti on kuitenkin yleisesti jonkin verran korkeammalle rakennettu kuin jätevesiviemäröinti. Suunnitellussa tilanteessa huipputulvien pieneneminen parantaa tulvasuojelurakenteiden ja hulevesiviemäröinnin toimintaedellytyksiä. Keskiveden noususta ei arvioida olevan negatiivisia vaikutuksia hulevesiviemäröinnille ja tulvasuojelurakenteille. 305

108 12.3 Ihmisiin kohdistuvat terveysvaikutukset Hankkeesta ei aiheudu haittaa ihmisten terveydelle. Hankkeen toteuttaminen merkitsee sähkön tuotantoa tavalla, jossa ei muodostu ihmisen terveydelle haitallisia päästöjä ilmaan. Korvatessaan polttoaineisiin perustuvaa sähköntuotantoa hanke vähentää ihmisiin ja ilmastoon kohdistuvia haitallisia päästöjä. Hankkeeseen ei liity ihmisten terveyteen liittyviä onnettomuusriskejä. Hankkeen käyttöön ei liity haitallisten aineiden, esimerkiksi polttoaineiden, kuljetuksia tai kaivostoimintaa, jotka voisivat aiheuttaa terveyshaittoja. Terveyteen liittyviä vaikutuksia ovat lähinnä kalojen elohopeapitoisuuden kohoaminen, jota on käsitelty kohdassa Kalasto 5.4. Mikäli kalojen käytössä noudatetaan terveysviranomaisten ohjeita, ei niistä aiheudu terveydellistä haittaa Ihmisiin kohdistuvat sosiaaliset vaikutukset Arviointiaineisto ja menetelmät Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi kattaa sosiaalisten (SVA) ja terveysvaikutusten arvioinnin (TVA). Tässä osiossa tarkastellaan sosiaalisia vaikutuksia. Sosiaalisella vaikutuksella tarkoitetaan hankkeen ihmiseen, yhteisöön tai yhteiskuntaan kohdistuvaa vaikutusta, joka aiheuttaa muutoksia ihmisten hyvinvoinnissa tai hyvinvoinnin jakautumisessa Sosiaalisten vaikutusten arvioinnin erityispiirteitä Ihmisiin kohdistuvat vaikutukset voidaan jakaa suoriin ja epäsuoriin tai välittömiin ja välillisiin vaikutuksiin (primääriset ja sekundääriset vaikutukset). Hankkeen vaikutukset voivat kohdistua suoraan elinoloihin, väestöön, palveluihin tai viihtyvyyteen. Vaikutukset voidaan ymmärtää myös luonnon tai rakennetun ympäristön vaikutuksina ihmisiin. Ihmisiin kohdistuviksi vaikutuksiksi voidaan silloin lukea myös yhdyskunta- Taulukko Kollaja-hankkeessa arvioitavia sosiaalisia vaikutuksia ja käytettyjä menetelmiä. Tarkasteltu vaikutus Asumisviihtyvyys Kiinteistöjen arvo Alueiden virkistyskäyttö ja harrastusmahdollisuudet Arvioinnin tietolähteet (asukasryhmien kokemus, asiantuntija-arvio) Asiantuntija Kokemus Yhteenveto ryhmien näkemyksistä, arviot veden laadusta, virkistysmahdollisuudesta, melusta, maiseman muutoksen vaikutusalueesta jne. Tilastot aikasarjana, toteutuneet kiinteistökaupat, kauppahintarekisteri, kokemukset valtakunnasta ja alueelta Asukaskyselyt, kartat, maastokäynnit Asukaskyselyt, mielipiteet, palaute, lehtien mielipidekirjoitukset Asukaskyselyt, mielipiteet, palaute, lehtien mielipidekirjoitukset Asukaskyselyt, mielipiteet, palaute, lehtien mielipidekirjoitukset Huolet ja pelot Asukaskyselyt Asukaskyselyt, mielipiteet, palaute, lehtien mielipidekirjoitukset Koetut luontovaikutukset Asukaskyselyt Asukaskyselyt, mielipiteet, palaute, lehtien mielipidekirjoitukset (vrt. muut vaikutusarvioinnit) Yhteisöllisyys Asukaskyselyt Asukaskyselyt, mielipiteet, palaute, lehtien mielipidekirjoitukset Alueen palvelut ja elinkeinoelämä Tilastot ja suunnitelmat, asukaskyselyt Asukaskyselyt, mielipiteet, palaute, lehtien mielipidekirjoitukset Alue- ja kuntatalous Työllisyys Tilastot ja suunnitelmat, asukaskyselyt, arvio hankkeen vaikutuksesta Tilastot ja suunnitelmat, asukaskyselyt arvio hankkeen vaikutuksesta Mielipiteet, palaute, lehtien mielipidekirjoitukset Mielipiteet, palaute, lehtien mielipidekirjoitukset 306

109 rakenteeseen, maisemaan, kaupunkikuvaan ja kulttuuriperintöön kohdistuvat vaikutukset. Kollaja-hankkeessa ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen kohdistuvia vaikutuksia voivat olla mm. hankkeen aiheuttamat muutokset asumisviihtyvyydessä kiinteistöjen arvossa (vakituiset, loma-asunnot ja maa-alat) alueiden virkistyskäytössä (esim. veneily, kalastus, uinti, ulkoilu, hiihto, suunnistus, sienestys, marjastus, metsästys) ja harrastusmahdollisuuksissa ihmisten huolissa ja peloissa, tulevaisuuden näkymissä yhteisöllisyydessä alueen palveluissa ja elinkeinoelämässä (mm. matkailu) alue- ja kuntataloudessa sekä työllisyydessä Suoria ja epäsuoria vaikutuksia on vaikea yksiselitteisesti erotella, sillä vaikutus voi olla joillekin suora (esim. työpaikan saanti tai menetys), mutta pääosalle välillinen (esim. työllisyystilanne). Oleellista on tunnistaa sekä suoria että epäsuoria vaikutuksia. Sosiaaliset vaikutukset ovat sidoksissa arviointiajankohtaan. Eri osapuolet harjoittavat jatkuvaa tilanteen ja tietojen uudelleenarviointia. Ihmiset ja yhteisöt osallistuvat ja reagoivat jo arviointi- ja suunnittelutyöhön, joten sosiaalisia vaikutuksia syntyy jo suunnitelmavaiheessa. Ihmiset voivat muuttaa käsityksiään suunnittelun, sosiaalisten vaikutusten arvioinnin tulosten tai hankkeesta riippumattomien uutisten tai tapahtumien perusteella. Tässä suhteessa sosiaalisten vaikutusten arviointi eroaa olennaisesti muusta vaikutusten arvioinnista. Kasvit tai eläimet eivät muuta käyttäytymistään sen mukaan, mitä suunnitelmassa sanotaan tai mitä arvioija esittää tuloksenaan. Ihmisten kokemat vaikutukset ovat monelta osin reagointia muihin, esim. luontoon kohdistuviin vaikutuksiin. Tätä kutsutaan vaikutusten läpäisevyydeksi. Sosiaalisten vaikutusten arviointi läpäisee muut vaikutustarkastelut, siis myös ekologisilla tai maisemallisilla vaikutuksilla on välillisiä sosiaalisia vaikutuksia. Kun maisema tai virkistyskäyttömahdollisuudet muuttuvat joko positiiviseen tai negatiiviseen suuntaan, vaikutetaan ihmisen elinoloihin. Sosiaalisten vaikutusten arvioinnissa ollaan kiinnostuneita ekologisten, maisemallisten tms. vaikutusten sosiaalisista merkityksistä. Kollaja-hankkeessa paikallisten ihmisten kokemukset ja näkemykset perustuvat pitkälti aiempiin suunni- telmiin ja kokemuksiin vesivoiman rakentamisesta alueella ja sen vaikutuksista. Lisäksi kokemuksia on tullut muista voimalaitos- ja tekojärvihankkeista Suomessa. Uudet suunnitelmat tehdään siten, että niissä yhä paremmin pystytään ottamaan huomioon luonnonympäristö ja vaikutukset ihmisen toimintoihin. Uuden suunnitelman vaikutusarviot valmistuivat samanaikaisesti kyselyn kanssa, joten ihmisten mielikuvat ja kokemukset perustuvat suurelta osin esittelytilaisuuksiin ja kyselyn liitteenä olevaan tiedotteeseen sekä hankkeen ja vesirakentamisen aiempaan historiaan. Kollaja-hankkeella on pitkä historia. Sosiaalisessa ja yhteiskunnallisessa mielessä sitä tarkastellaan monelta eri tasolla: lähialueella konkreettisena elinympäristön muutoksena kunnan ja maakunnan tasolla merkittävänä yhteiskuntataloudellisena investointina alueellisena ja valtakunnallisena luontoon tai luonnonsuojeluun vaikuttavana hankkeena valtakunnallisena virtavesistöjen rakentamiseen tai suojeluun liittyvänä periaatteellisena kohteena valtakunnallisena energiapoliittisena toimena Näin hankkeeseen liittyy erityisesti paikallisesti lähialueella, mutta myös alueellisesti ja jopa valtakunnan tasolla voimakkaita kokemuksia ja käsityksiä sekä tunteita Arviointimenetelmiä Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten tunnistamisessa ja arvioinnissa selvitetään ne väestöryhmät tai alueet, joihin vaikutukset erityisesti kohdistuvat. Samalla arvioidaan, miten haittavaikutuksia voitaisiin suunnittelulla minimoida ja ehkäistä. Ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen kohdistuvien vaikutusten arviointimenetelminä käytetään seuraavien lähteiden analyysia: kartta- ja tilastoaineistot arvioinnin aikana lehdissä julkaistut mielipidekirjoitukset YVA-ohjelmasta jätetyt mielipiteet arvioinnin aikana saatu palaute (yleisötilaisuudet, työpajat, internet, kirjeet, sähköpostit, puhelut, keskustelut) asukas- ja intressiryhmäkyselyt Asiantuntijat tutkivat hankkeen vaikutuksia ympäristöön tutkimustietoon, mallilaskelmiin ja kansainväliseen kokemukseen perustuen. 307

110 Arviointimenetelmät riippuvat luonnollisesti siitä, mitä vaikutuskohdetta tarkastellaan. Taulukossa on tarkasteltu Kollaja-hankkeen ihmisiin kohdistuvia vaikutuksia ja niiden arviointimenetelmiä. Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arvioinnin perustaksi arvioinnissa on aiemmissa kappaleissa kuvattu hanketta ja hankeympäristön nykytilaa, suunnittelualueen nykyisiä elinoloja ja asukkaiden viihtyvyyttä. Kollaja-hankkeen aiemmat vaiheet auttavat myös ymmärtämään suunnittelun vaikutuksia Kyselytutkimukset Kyselytutkimukset ovat tärkeä tietolähde ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arvioinnissa ja myös suunnittelun apuna. Niiden tavoitteena on eri intressiryhmien näkemyksien selvittäminen vaikutusalueella. Tässä arvioinnissa kyselyjä tehtiin neljä. 1. Ranta-alueiden kiinteistönomistajille 2. Porotalouden harjoittajille 3. Kalataloustiedustelu 4. Pudasjärven, Yli-Iin ja Iin asukkaille erityisesti hankkeen lähialuetta painottaen. Kaikista kyselyistä on valmistunut erillisraportit, jotka on julkaistu mm. Kollaja hankkeen internetsivuilla Arviointiohjelman nähtävillä olon jälkeen keväällä 2008 toteutettiin kysely kaikille lähialueen vesistöjen ranta-alueiden kiinteistönomistajille. Kiinteistöjen omistajakyselyssä kysyttiin läheisen vesistön ja tekojärven alueen käyttötavat ja kuinka usein käytetään suhde vesistöihin ja tekojärven alueeseen hankkeen suunnittelussa ja vaikutusten arvioinnissa tärkeät asiat huolet ja pelot näkemykset vuorovaikutuksesta taustatiedot Asukaskysely, toteutettiin loppuvuodesta Se toteutettiin pian sen jälkeen kun PVO-Vesivoima Oy oli tiedottanut uudesta Kollaja-hankkeen suunnitelmasta. Kysely suunnattiin Pudasjärven, Yli-Iin ja Iin asukkaille. Pudasjärvellä huomioitiin erityisesti hankkeeseen liittyvien vesistöjen ranta-alueiden asukkaat ja loma-asukkaat. Kyselyn tavoitteena oli selvittää Iijoen nykytilan laatua ja sen tärkeyttä Kollaja suunnitelman vaikutuksia ja vertailua aiempaan suunnitelmaan Kuva Hankkeen lähialueen rajaus kyselyn otannassa. 308

111 Kuva Asukaskyselyn otanta-alue paikallisten kokemuksia hankkeen vaihtoehtojen vaikutuksista ihmisten elämään ja elinoloihin (asuminen, viihtyisyys, maisema, virkistys, liikkuminen, luonto, elinkeinot, työllisyys, talous) haitallisten vaikutusten lievittämistavat tai kompensointimahdollisuudet suhtautumista Kollaja-hankkeeseen taustatiedot Kysely kohdennettiin Kollaja-hankkeen lähialueen ja välittömän vaikutusalueen talouksiin siten, että sen tuloksena voidaan eritellä seuraavat kolme ryhmää: hankkeen lähiasukkaat, muut Pudasjärven asukkaat sekä Yli-Iin ja Iin asukkaat. Näissä on sekä vakituisia asukkaita että loma-asukkaita. Pudasjärven asukkaiden sekä Yli-Iin ja Iin asukkaiden näkemyksiä tutkittiin otantatutkimuksella. Kysely lähetettiin yhteensä talouteen seuraavasti: Pudasjärven kunnan alueella 751 satunnaisesti valittuun talouteen Iin kunnassa 726 satunnaisesti valittuun kotitalouteen Yli-Iin kunnassa 174 satunnaisesti valittuun kotitalouteen Hankkeen välittömällä vaikutusalueella (Kuva 12 23) kysely postitettiin kaikkiin talouksiin, joilla ei ollut markkinointikieltoa, satunnaisesti valitulle yli 18-vuotiaalle, yhteensä 288 taloutta Kyselylomakkeita palautui 389, joten vastausprosentti oli 20 %. Aktiivisimmat vastaajat olivat lähialueen talouksia, joista lähes puolet vastasi kyselyyn. Muilla alueilla vastausprosentti jäi alle 20:n. Tuloksien erot olivat kuitenkin sellaisia, että ne kuvaavat hyvin miten asukkaat eri alueilla ja koko vaikutusalueella suhtautuvat hankkeeseen ja sen vaikutuksiin. Saadut vastaukset tallennettiin havaintomatriisiksi, jota analysoitiin sekä tilastollisin että laadullisin menetelmin. Kysymykset, joissa sai valita monta vastausvaihtoehtoa, analysoitiin tilasto-ohjelman monivastausmenetelmällä. Niiden tuloskuvissa vastausten määrä on suurempi kuin vastaajien määrä. Avoimet kysymykset luokiteltiin sisältönsä mukaisiin ryhmiin Sosiaalisten vaikutusten arviointi Ihmisten kokemat asiat Ihmisten kokemista asioista saatiin arvioinnin aikana runsaasti tietoa. Tätä saatiin seuraavista lähteistä: Yleisötilaisuudet Esittelytilaisuudet Vierailut 142 kiinteistöllä, joista keskustelua 58 kiinteistön omistajan kanssa 309

112 589 lähialueen kiinteistön omistajan näkemykset ja mielipiteet kyselyn avulla 389 asukkaan mielipiteet ja näkemykset hankkeesta asukaskyselyn avulla YVA-ohjelmasta annetut mielipiteet Kysely porotalouden harjoittajille Tutustuminen paliskunnan toimintaan Lehtikirjoittelu Yleisö- ja esittelytilaisuudet Yleisö- ja esittelytilaisuuksissa nousi esille lukuisia asioita, joilla ilmaistiin paitsi suhtautumista hankkeeseen myös niitä vaikutuksia, joita arvioinnin aikana tulisi tarkastella. Yleisötilaisuuksissa nousivat esille pääsääntöisesti hanketta vastustavat näkemykset. Jopa arvioinnin lainmukaisuus nousi usein esille. Maastokatselmukset ja tilaisuudet Arvioinnin aikana pidettiin maastokatselmuksiin liittyviä tilaisuuksia Aittojärven koululla, Kurenalan koululla ja Kipinän koululla. Niihin osallistui yhteensä 230 henkilöä. Lisäksi arvioinnin aikana tehtiin vierailut 142 kiinteistöllä, joista 58 kiinteistön osalta omistaja oli paikalla ja omistajan näkemyksiä saatiin kirjattua. Näissä tilaisuuksissa näkyi miten eri tavoin hankkeeseen voidaan suhtautua. Tilaisuuksissa nousivat esille pääasiassa hankkeen vastustajat. Kannattajat ja hankkeeseen neutraalisti suhtautuvat eivät juuri käyttäneet puheenvuoroja. Maastokatselmuksissa esille nousseita asioita on esitetty taulukossa (Taulukko 12 26). Taulukko Kollaja-hankkeen yleisö- ja esittelytilaisuuksissa esille nousseita asioita ja niiden kokeminen. Vaikutus YVA-selvitys Tekojärvi Tulva Joen virtaama Metaanipäästöt Natura Venkaanlähde Vedenpinta Naisjärvi Kipinänkoski Luontoarvot Kuiva joenuoma Myymätön vesiosuus Kipinän kalastusmatkailukeskus Aineistot Kutsu Maanomistus Jongunjärvi Vaikutuksen kokeminen Selvitys on tehty jo, turha yrittää enää. Kuka maksaa konsulttityön? Voidaanko tehdä lainvastainen selvitys? Onko YVA puolueeton? Tehdään pelkkä tekojärvi. Tekojärvellä ei ole virkistyskäyttöarvoa. Yläosan järvien säännöstelyä ei ole haluttu lähteä viemään eteenpäin. Tulvat vähäisiä tänä ja viime vuonna. Tulvista ei ole haittaa. Tulvat ovat välttämättömiä. Joki kuivuu. Miten lisätä virtausta? Tekojärvestä aiheutuu metaanipäästöjä. Natura-alueet turvattava. Venkaanlähde tuhoutuisi. Nostaisi veden pintaa, vaikuttaisi pohjaveteen. Lähes 5 metrin vaihtelu ei hyvä. Pohjapatojen vaikutus veden virtaamaan? Kuivaako Naisjärvi? Mikä riittävä juoksutus? Luontoarvot tuhoutuvat. Kollajan harjun länsipuolella arvokas jokijakso tulee säilyttää. Koskipaikat tulee säilyttää virtaympäristönä. Vesi menee uimakelvottomaksi. Onko esimerkkiä siitä, että kuivataan näin pitkä jokiuoma? Uoma ei kuivu hankkeen takia. Pitäisi olla oikeus saada rahallista korvausta. Onko oikeus saada takautuvasti korvauksia? Miten tekojärvi vaikuttaa? Kaikilla ei mahdollista käyttää internetiä. Valokuvat on otettu korkean veden aikaan, pitäisi ottaa kaikkina vuodenaikoina. Kutsu viime tipassa. Pitäisikö järjestää toinen yleisötilaisuus? Mökkien arvonlasku. Miten rakentaminen vaikuttaisi Jongunjärveen? 310

113 Taulukko Kollaja-hankkeen maastokatselmusten tilaisuuksissa esille nousseita vaikutuksia ja niiden kokeminen. Sähkön tuotanto Veden pinta Kalatiet, kalaportaat Riistasilta Metsästys Veden vähyys Pohjavesi Natura Inhimilliset kärsimykset Luonnonarvot Aineelliset vahingot Hankkeen muut vaikutukset Ruoppaus Pohjapadot Veden laatu Jäätyminen Laki Kalastus, kalakanta Marjastus Tulvasuojelu Tulvan säätely Vedenkorkeus Kalat Veden vaihtuvuus Veden laatu Koskikara Tulvat Tekojärven rajausta, patojen paikkoja Paliskunta Veneyhteys Sähköntuotanto Jääpeite Sähköntuotanto Lähteitä rannan tuntumassa Linnut Matkailu Vaikutus Vedenpinta Lohi Haitat suuremmat kuin hyödyt. Pieni merkitys energiataloudelle. Nykyinen vedenpinta on hyvä, muutoksia ei tarvita. PVO:n tulisi rakentaa kalatiet. Jos hanke toteutuu, tulisi tehdä riistasiltoja alakanavan yli. Metsästys kärsisi Kollaja hankkeen takia. Joki pilalla. Vesillä liikkuminen loppuu. Ei sovellu enää uimiseen. Pohjavesi pilalla. Pilaisi Natura-alueen. Paikalliset kärsii. Henkinen painostus aiheuttaa sairauksia. Hankkeella ei vaikutusta työllisyyteen. Hanke tuhoaa luontoarvot. Ei korvauksia rannanomistajille. Maan ja rakennusten arvo laskee. Jos PVO saa Kollajan, ottaa koko joen. Kollajasta tehdään ennakkotapaus, uhkaa myös muita rakentamattomia koskia. Eikö PVO voisi ruopata ja kivetä rantoja? Pohjapadot ei auta, juoksutus jokatapauksessa liian pieni. Veden laatu heikkenee. Talvella jäätymisongelmat. Jo YVA:n tekeminen on rikollista ja vastuutonta. Kalastus häviää. Kalat häviää. Kalastuskeskuksen kehittäminen ristiriidassa hankkeen kanssa. Marjastusta tekojärven alueella. Rakentamista yritetään perustella kierosti tulvasuojelulla. Tulvan säätely olisi hyvä. Vedenkorkeus saisi nousta. Vedenpinta nyt sopiva. Vedenpinta ei saisi nousta. Mitkä olisi veden vaihteluvälit? Metsää vettyy. Metri lisää: umpeenkasvu estyy, uiminen ja veneily mahdollista, maisema. Väitetään että järven pinta nousisi 9 metriä ja että joki Kuren yläpuolella kuivuisi. Miten muuttuu jos Kollaja toteutuu? Nyt hyvä, miten jos Kollaja toteutuu? Suo-ojista tullut lietettä, lisääntyvä virtaus parantaisi järveä. Veden laatu turvattava. Vedenlaatu paranisi tekojärven myötä. Miten käy linnuston, jos Kollaja toteutuu? Tulvista ei ole haittaa. Haittaa matalilla rannoilla. Tulvasuojelun kannalta säännöstely olisi hyvä. Kevättulvien poistuminen olisi hyvä. Isot tulvat vaikeuttaa maataloutta. Tulva on hyvä, tuo ravinteita maalle. Tulvaa edes vähän, että kutuhauelle vettä tarpeeksi. Kevättulva hyvä vanhoilla niityille. Rajaus ja patojen sijainti kiinnostavat asukkaita. Paliskunta kärsii, tekojärvi on porojen kesälaidunaluetta. Tekojärvi rikkoo metsästysmaat. Veneyhteydet paranisivat, jos Kollaja toteutuu. Pieni hyöty vanhanaikaisilla ratkaisuilla. Heikkeneekö jäät, jos tekojärvi tulee? Vesi on järkevä energiaratkaisu. Verotulot, työllisyys. Miten käy lähteiden, jos Kollaja toteutuu? Natura-alueet rajattava Kollaja-alueen ulkopuolelle. Matkailukohteet menetetään. Retkeilyarvot ja matkailuyrittäminen vaarassa. Vaikutuksen kokeminen. Saisi olla jatkuvasti alempana, törmät ei vyöryisi. Vesi ei alemmas kalavesien takia. Vastustaa Kollajaa, näkee kuitenkin myös etuja vedenkorkeuden sääntelyssä. Kuivuuko joki kokonan? Kunhan ei haisevaksi lätäköksi; että jää vettä kuivanakin kesänä. Liika veden vaihtelu syö rantoja. Kalat kuolee pienellä virtaamalla. Jos tekojärvi toteutuu, vettymishaittaa metsiin. Kesävesi saisi olla vähän ylempi > pääsee veneellä. Tämä vesi +½m olisi hyvä. Pelko on, että vesi karkaa järvestä. Virkistyskalastus ja mökkeily tarvitsisi enemmän vettä. Uiton aikana vettä oli järvessä paljon, kuljetukset järven yli oli helppoja, nyt vaikka vedenpinta olisi samalla tasolla, vettä on kuitenkin paljon vähemmän, järvi ½ m matalampi pohjamudan takia. Tekojärvessä jäisi ajoittain kuiville ja saastuisi isoja alueita tekojärven reunoilla. Lohia pitäisi saada nousemaan. Nousulohi kun saatais, sitten vois paikallinenkin hyväksyä. 311

114 Petäjäkangas, vanha kartano 12:54 Petäjäkankaan=Ylikollajan koulu Iso vanha, merkittävä paikka > kulttuurihistoria? suojelukohde? Koulu perustettu 1896 > kultt.hist. arvokas rakennus, entistettävänä vanhempi+nuorempi sukupolvi omistaa ja entisöi. Veden virtaus Virkistyskäyttö Marjastus Kaivot Tulva Taloudelliset menetykset, arvon lasku, maiden menetys tekojärven takia Kalat Porotalous Kalastus Veden laatu Tekojärven rajaus Pohjavedet Patoaminen Sähköntuotanto Yleisötilaisuus, kutsut Työllisyys, talous Virtausta oltava, että joki on joki. Vedenlaatu huolettaa, jos virtaus vähenee. Vesi pitää virrata! Vähintään tämä vesi, että pystyy kalastamaan ja kulkemaan veneellä. Puhdistamovesien vaikutus vähällä juoksutuksella? Kipinän tärkeys kalapaikkana + Oulun seudun virkistyskohde. Miten onnistuu veneellä kulku, jos tekojärvi tehdään? Mökki (ja lasten juuret) menettää merkityksensä jos järvi häviää. Hillasoita jää tekojärven alle. Jos joki kuivuu, kuivuu kaivotkin Tulva ei haittaa. Naisjärvellä tulva rasittaa, vesi nousee törmälle, koivikko veden uuvuttama -> vesi ei saa olla jatkuvasti ylhäällä. Joulukuun supotus (syystulva) on hankala, olisi hyvä, jos jäisi pois. Tulva saa olla, kunhan vesi pysyy uomassa. Viime syystulva jäätyi metsiin> haittaa metsätöille ja metsänmyynnille (mm. Savisaaressa). Koivikko kasvaa hyvin, kun tulva tuo ravinteita. Tulvat johtuu siitä, ettei PVO juoksuta tarpeeksi. Huipputulvien pieneneminen olisi iso etu. Taloudelliset menetykset tulee korvata. Mökkitonttien arvo romahtaa, korvaukseksi pitää saada vesipaikkoja muualta. Maita tekojärven alle. Elohopeaa tulee kaloihin. Jos joki menee talvella olemattomaksi, jäätyy pohjaan asti, tekee huonoa kalalle. Vettä ei riitä kaloille. Porotalous kärsii tekojärvestä. Kenelle kalastusoikeus tekojärvellä siirtyy? Vaikuttaako hanke vesiosuuskunnan ottamoon Kollajanniemellä? Veden laatu heikkenee. Vedenottamon tulevaisuus? Parasta, kun luonto järjestelee, patoaminen estää veden vaihtumisen. Virtaama niin pieni että vesi ei vaihdu. Tekojärven paikka? Vesiosuuskunnalle tulee haittaa Kollajasta. PVO:n pitäisi edistää järven patoamista, sillä saisi ihmiset kannattamaan Kollaja-hanketta. Veden nostaminen joenpintaa nostamalla olisi parempi kuin järven patoaminen, kulku veneellä joelle olisi oltava. Patoa on ajettu järven suuhun, mutta jos kerran joen patoamisella saataisiin järvenpintaa ylös, niin joen patoaminenhan olisi sitten parempi. Iijoki ei ole luonnontilainen, kannattaa hyöty ottaa irti vesivoimasta. Yleisötilaisuus oli suunniteltu päin p:tä, suunniteltu salaa ja pimennossa, ilmoitettu liian myöhään eikä kaikki saanut kutsua. Hankkeen työllistävä vaikutus hyvä. Lehtikirjoittelu Kollaja-hankkeesta kirjoitettiin eri lehtien palstoilla varsin paljon. Tässä työssä analysoitiin 11 kirjoitusta Helsingin Sanomista, 75 kirjoitusta Kalevasta sekä Iijokiseudusta 142 kirjoitusta ja 154 mielipidekirjoitusta. Oheiseen taulukkoon on koottu ne vaikutukset, jotka kirjoituksissa nostettiin esille sekä näiden vaikutuksen kokeminen. Esille nostetuilla vaikutuksilla joko kannatettiin tai vastustettiin hanketta. Osassa kirjoituksista ei sinällään otettu kantaa hankkeen toteuttamiseen, mutta esitettiin huolia ja toiveita erilaisten vaikutusten suhteen (Taulukko 12 27). Kirjoituksissa nousi esille myös muita arviointiin liittyviä asioita ja suhtautumista hankkeeseen. Kirjoituksissa, joissa otettiin kantaa pelkästään hankkeen toteuttamiseen, pääasiallisesti vastustettiin hanketta. Näissä ei asiaa perusteltu yksittäisillä vaikutuksilla. Esille nostettiin mm. seuraavia ajatuksia: Päätökset tehdään etelässä ja haitalliset vaikutukset kärsii joku muu, Energiantuotannossa hankkeella vähäinen merkitys, Johtaa uusiin tekoaltaisiin ja voimalaitoksiin muualla Suomessa, Kollajasta tulee esimerkki koskiensuojelulain purkamisesta. Kirjoituksissa myös kannatettiin hankkeen toteuttamista. Esille nostettiin mm. seuraavia perusteluja: Ympäristövaikutukset uudella suunnitelmalla pieniä, EU:n energiatavoitteiden toteutuminen edellyttää hankeen toteuttamista, Tarvitaan uutta vesivoimaa, Uusiutuvan energian käyttöä lisättävä. Osassa kirjoituksia suhtauduttiin hankkeeseen hyvin neutraalisti. Niissä välteltiin ottamasta kantaa hankkeeseen ja haluttiin odottaa ympäristövaikutusten arvioinnin tuloksia. Kirjoituksissa otettiin myös kantaa mm. tehtävien selvitysten puolueettomuuteen, erilaisten järjestettyjen tilaisuuksien luonteeseen sekä alueellisen ympäristö- 312

115 Taulukko Kollaja-hankkeen lehtikirjoittelussa eniten esille nousseita asioita ja niiden kokeminen. Vaikutus Virtaama Ympäristö Kalat Vedet Veden laatu Veneily Kalastus Muinaisjäännökset Metsätalous Luontovaikutukset Työllisyys Metaanipäästöt Maisema Maan arvo Kompensaatio Säätövoima Asuinkiinteistö Virkistyskäyttö Sähkön tuotanto Linnut Matkailu Vaikutuksen kokeminen Virtaama on liian suurta. Virtaama on liian pientä. Iijoki tarvitsee vesivaraston. Tekojärvi tarvitaan. Veden korkeus pidettävä nykytasolla. Iijoki ollut jo pitkään rakennettu. Iijoki on rakentamaton. Kalajoen nousutiet turvattava. Lohien kutualueet häviävät Pudasjärven alapuolelta. Vaelluskalan paluu vaarantuu. Elohopeapitoisuudet kaloissa nousevat. Turvesoiden vedet suodatettava. Veden laatu turvattava. Tuhoaa joen pohjaa. Veneilyreitit turvattava. Kalastusmahdollisuudet säilytettävä. Kalojen istutukset turvattava. Kalojen nousu turvattava tulvaaikana. Lohen kalastuksella suuri sosiaalinen ja virkistyskäytöllinen merkitys. Muinaisjäännöskohteet turvattava. Metsätalous väistyy alueelta, luonnon moninaiskäyttö tuhoutuu. Kalat. Veden pinnan nousu tuhoaa luontoa. Veden pinnan lasku tuhoaa luontoa. Ympäristöarvot tuhoutuvat. Luontoarvot tuhoutuvat. Saukon, telkän ja koskikaran elinalueet häviävät. Hanke ei juuri työllistä. Metaanipäästöt eivät ongelma. Metaanipäästöt merkittävä ongelma. Kasvihuonekaasupäästöt alueella nousevat. Maisema muuttuu, tuhoutuu, jokea ei enää tunneta. Maan arvo laskee. Taloudelliset menetykset tulee korvata. Sähköntuotannon säätövoiman lisätarve kasvaa minkä vuoksi hanke tulee toteuttaa. Jää veden alle. Satoja rakennuksia jää veden alle. Kolme rakennusta jää veden alle. Kiinteistöjen arvo romahtaa. Virkistykäyttö estyy, rantojen virkistyskäyttö paranee. Tarvitaan uutta vesivoimaa. Natura-alueet rajattava Kollaja-alueen ulkopuolelle. Matkailukohteet menetetään. Retkeilyarvot ja matkailuyrittäminen vaarassa. keskuksen rooliin. Kirjoituksissa tuli esille myös kantelut eduskunnan oikeusasiamiehelle, pohdinnat maan hallituksen kokoonpanosta ja suhtautumisesta Kollajahankkeeseen, hankkeen suhde hallitusohjelmaan ja eri puolueiden kannanotot hankkeeseen. Nämä kuvaavat selvästi niitä voimakkaita arvolatauksia, joita hankkeeseen liittyy niin puolesta kuin vastaan. YVA-ohjelmasta annetut mielipiteet YVA-ohjelmasta annetuissa mielipiteissä painottui selvästi hankkeen vastustaminen. Tämä on luonnollista, koska muistutuksia jättävät yleensä selvästi enemmän hankkeiden vastustajat. Mielipiteistä nousi esille seuraavia vaikutuksia: Vesimäärä; tekojärvessä, Aittojärvessä, Naisjärvessä, Pudasjärvessä, Tuulijärvessä, luonnonuomassa Veden laatu yleisesti Kalat, kalastus Pohjavedet Vesihuolto Jätevedet Luonto, Natura-alueet Maisema Kulttuuriympäristö Turpeen ja maa-ainesten otto Metsätalous, metsien moninaiskäyttö Porotalous Matkailu Maatalous Sosiaaliset vaikutukset; elinolot, terveys, liikkuminen, virkistäytyminen, maan arvo, alueen vetovoimaisuus, osallistumismahdollisuudet Ilmasto Ympäristöriskit 313

116 Kysely kiinteistöjen omistajille Kysely lähialueen kiinteistöjen omistajille toteutettiin huhti toukokuussa Kyselyn tuloksista on julkaistu erillinen raportti, joka on saatavissa mm. osoitteesta Kyselyyn saatiin vastaus 56 %:lta kiinteistöistä, yhteensä 515 kpl. Ympäristövaikutusten arvioinnin kannalta oli tärkeä saada suunnitteluun tietoa kiinteistöjen omistajille tärkeistä vaikutuksista. Tärkeistä asioista eniten painotettiin vesistöön liittyviä vaikutuksia. Vesistöön liittyviin asioihin kuuluvat ennen muuta kalastus, veden laatu, veneily, kosket, Kipinän kalustusmatkailukeskus ja jokiuoma sekä kalatiet. Noin 2/3 piti tärkeänä vesistöjen säännöstelyä eli matalien veden korkeuksien nostamista ja tulvien pienentämistä. Yli puolet vastaajista piti tärkeinä myös talouteen ja elinkeinotoimintaan liittyviä asioita kuten sähkön tuotantoa, investointeja Pudasjärvelle ja kaupungin kiinteistöverojen kasvua. 3/4 vastaajista piti tärkeänä Natura-arvojen säilymistä ja 80 % metaanipäästöjen minimointia. Vastaajat käyttävät suunnitellun tekojärven aluetta selvästi harvemmin kuin läheisiä vesialueitaan. Eniten tekojärven aluetta käytetään ulkoiluun kesällä ja luonnon tarkkailuun. Ulkoilu tekojärven alueella sisältää alueella tapahtuvan kävelyn, marjastuksen sienestyksen, retkeilyn, hiihdon, moottorikelkkailun, metsänhoidon ja metsästyksen. Tekojärven alueen muuna käyttönä on mainittu esimerkiksi läpikulku metsäpalstoille. Suuri osa vastaajista käyttää kiinteistönsä läheistä vesialuetta kalastukseen ja muihin aktiviteetteihin päivittäin tai viikoittain. Läheisen vesialueen muu käyttö pitää sisällään esimerkiksi veden kotitalouskäytön ja muita vastaajien tärkeiksi kokemia arkisia toimintoja. Vesialueen maisemalliset arvot koetaan tärkeiksi. Vastauksissa kuvastuu selvästi, että vesialue maisemineen on tärkeä osa vastaajien päivittäistä asumis- ja elinympäristöä. Ulkoilu ranta-alueella kesäisin kattaa mm. marjastuksen, sienestyksen, retkeilyn, uinnin, metsänhoidon ja polttopuidenteon kaltaisia asioita. Myös nämä saattavat olla toimintoina tärkeitä, mutta luonteeltaan kausittain tehtäviä asioita. Kysymyksessä, jossa tiedusteltiin huolia ja pelkoja noin 70 % vastaajista tunnisti näitä. Reilussa neljänneksessä vastaajia hanke ei herätä yhtään huolia ja pelkoja. Eniten huolia ja pelkoja herättävät hankkeen aiheuttamat muutokset vesistöissä ja niitä ympäröivässä luonnossa. Maan ja metsien jääminen veden alle, virtaaman ja maiseman muutokset herättävät huolta, sillä nämä muutokset vaikuttavat myös siihen, mitä alueella voi tulevaisuudessa tehdä Asukaskysely Asukaskyselystä on julkaistu erillinen raportti, joka on saatavissa mm. Kollaja hankkeen internetsivuilta osoitteesta Asukaskyselyyn vastanneista yli puolet on asunut enemmän kuin 10 vuotta vaikutusalueella. 32 % on asunut yli 30 vuotta. Vastaajat kattavat hyvin koko vaikutusalueen. Nykytilanteessa vastaajista yli puolet pitää tärkeinä kotikunnan taloutta, asumisviihtyvyyttä, työllisyyttä, vesistöjen virkistysarvoa, kalakantoja ja kalastusta (Kuva 12 28). Veden pinnan korkeus, veden laatu ja rantakiinteistöjen arvo ovat myös tärkeitä asioita. Vaikka vertailua ensimmäiseen kyselyyn ei aivan suoraan voida tehdä, niin tässä kyselyssä vastaajien mielestä kuntatalous ja työllisyys nousivat selkeästi tärkeämmiksi asioiksi kuin ensimmäisen kyselyn tuloksissa. Hankkeen lähialueella kaikkein tärkeimpänä pidetään asumisviihtyvyyttä ja vesistöjen virkistyskäyttöä. Tämän jälkeen tulevat kunnan talous, työllisyys ja kalastus sekä vedenpinnan korkeudet. Erot muun Pudasjärven ja Yli-Iin ja Iin alueiden osalta ovat pieniä. Kiinteistöjen omistajille suunnatussa ensimmäisessä kyselyssä tärkeimpiä vaikutuksia olivat vesistöön liittyvät vaikutukset. Näihin kuuluivat kalastus, veden laatu, veneily, kosket, jokiuoma, kalatiet ja Kipinän kalustusmatkailukeskus. Lähes puolet piti tärkeänä tai erittäin tärkeänä vesistöjen säännöstelyä eli matalien veden korkeuksien nostamista ja tulvien pienentämistä. Talouteen ja elinkeinotoimintaan liittyvät asiat, kuten sähkön tuotanto, investoinnit Pudasjärvelle ja kaupungin kiinteistöverojen kasvu, koettiin ensimmäisessä kyselyssä vähemmän tärkeiksi. Tässä kyselyssä, joka suunnattiin asukkaille, kunnan talous ja työllisyys nousivat tärkeiksi samoin kuin asumisviihtyvyys. Vesistöön liittyvät asiat olivat molemmissa kyselyissä tärkeitä. Asukkaat ovat tyytyväisiä asuinpaikkansa viihtyvyyteen. Sen sijaan veden korkeuden vaihteluun, alimpiin 314

117 As ioiden tärkeys nykytilassa Kotikunnan talous, N=333 71,8 17,7 8,4 2,1 Asumisviihtyvyys, N=340 70,0 22,1 6,8 1,2 Työllisyystilanne, N=335 67,8 18,2 11,6 2,4 Vesistöjen virkistyskäyttö, N=321 57,9 33,0 7,2 1,9 Kalakanta ja kalastus, N=338 55,0 32,5 8,0 4,4 Alimmat vedenkorkeudet, N=330 47,6 25,5 17,6 9,4 Hanke-alueen rantakiinteistöjen arvo, N=334 44,3 30,2 19,5 6,0 Veden laatu Iijoessa Haapakosken voimalaitoksen ja meren välillä=331 41,7 23,9 30,8 3,6 Veden laatu Pudasjärvessä, N=321 40,5 26,2 30,2 3,1 Veden laatu Iijoessa Pudasjärven ja Haapakosken yläaltaan välillä, N=330 40,0 28,8 29,1 2,1 Kalastusmatkailu, N=341 36,7 34,3 17,0 12,0 Tulva-ajan korkeimmat vedenkorkeudet, N=338 36,1 33,4 19,8 10,7 Hankealueen asukkaiden yhteistoiminta, N=321 34,3 42,4 17,8 5,6 Vedenkorkeuden vaihtelu, N=327 33,3 37,9 18,7 10,1 Veden laatu Naisjärvessä, N=309 31,7 22,3 40,5 5,5 Tekojärvialueen kiinteistöjen arvo, N=329 30,7 24,3 36,2 8,8 Veden laatu Aittojärvessä, N=315 30,2 25,1 40,6 4,1 Iijoen venereitti Pudasjärvestä Haapakosken yläaltaalle, N=318 Virtaama Iijoessa kesällä Pudasjärven ja Haapakosken yläaltaan välillä, N=323 24,5 24,1 30,8 31,6 34,3 35,9 10,4 8,4 Pudasjärven suiston Natura-alue, N=318 18,2 26,7 28,6 26,4 Poronhoito, N=331 17,5 22,1 35,0 25,4 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % tärkeä melko tärkeä vaikea sanoa tai ei koske minua ei lainkaan tärkeä Kuva Asioiden tärkeys nykytilassa eli myös VE O-vaihtoehdossa. veden korkeuksiin sekä tulva-ajan korkeimpiin veden korkeuksiin ollaan tyytymättömiä. Tässä on selkeä ero ensimmäiseen kyselyyn, minkä tulosten perusteella enemmistö kiinteistön omistajista ei koe kiinteistöllään tulvahaittoja. Tämä osoittanee, että tulvia pidetään luonnollisena osana alueen vuotuista kiertoa. Asukkaille sen sijaan tulvat ovat asia, joihin kyselyn perusteella tulisi voida vaikuttaa. Työllisyydestä ja kotikunnan taloudesta ollaan erityisen huolissaan (Kuva 12 29). Lähialueella korostuu myös tyytyväisyys asumisviihtyvyyteen ja vesistöjen virkistyskäyttöön. Kunnan talouden ja työllisyyden lisäksi tyytymättömyyttä kohdistuu veden korkeuteen liittyviin vaikutuksiin. Myös Iissä ja Yli-Iissä ollaan tyytyväisiä asumisviihtyvyyteen. Iissä ja Yli-iissä korostui myös tyytymättömyys veden laatuun Haapakosken voimalaitoksen ja meren välillä. 315

118 Kollaja suunnitelman myönteisimpinä vaikutuksina koko vaikutusalueella pidetään työllistävää vaikutusta, vaikutuksia kaupungin talouteen, kalojen elinympäristön muutoksia, tulvien hallintaa ja Aittojärven läpivirtausta (Kuva 12 30). Yli puolet vastaajista piti tekojärven muodostumista positiivisena. Lähialueella työllisyys ja kuntatalous koetaan myös positiivisina muutoksina, mutta lähes yhtä positiivisina ovat korkeimpien tulvien aleneminen, alimpien vedenkorkeuksien nousu ja uusi vesireitti. Negatiivisimmat vaikutukset ovat maiseman muutos ja veneilyn vaikeutuminen sekä poronhoitoon kohdistuvat vaikutukset. Uutta tekojärveä pitää lähialueen vastaajista 44 prosenttia kielteisenä ja 45 prosenttia myönteisenä muutoksena. (Kuva 12 31) Muualla Pudasjärvellä 70 prosenttia piti uutta tekojärveä myönteisenä ja 17 prosenttia kielteisenä asiana. Aittojärveen kohdistuvia muutoksia pidetään positiivisena. Korkeimpien tulvien alenemista ja alimpien vedenkorkeuksien nostamista pitää myönteisenä yli 80 % vastaajista. Pudasjärvellä ja Iissä sekä Yli-Iissä korostuvat erityisesti hankeen taloudelliset ja työllistävät vaikutukset. Tyytyväisyys asioiden nykyiseen tilanteeseen Asumisviihtyvyys, N=301 11,3 44,9 28,9 12,3 2,7 Poronhoito, N=261 6,9 27,6 51,0 10,7 3,8 Virtaama Iijoessa kesällä Pudasjärven ja Haapakosken yläaltaan välillä, N=276 Iijoen venereitti Pudasjärvestä Haapakosken yläaltaalle, N=250 6,9 6,4 27,5 25,6 43,1 48,4 18,8 15,6 3,6 4,0 Pudasjärven suiston Natura-alue, N=255 5,9 23,1 58,0 9,4 3,5 Hanke-alueen rantakiinteistöjen arvo, N=273 5,9 27,8 45,8 15,0 5,5 Vesistöjen virkistyskäyttö, N=303 5,3 33,0 34,0 20,8 6,9 Tekojärvialueen kiinteistöjen arvo, N=253 5,1 19,4 48,6 16,2 10,7 Tulva-ajan korkeimmat vedenkorkeudet, N=310 4,8 25,8 30,0 26,1 13,2 Hankealueen asukkaiden yhteistoiminta, N=277 4,7 21,3 42,2 24,5 7,2 Kalastusmatkailu, N=296 4,4 24,0 39,9 25,7 6,1 Alimmat vedenkorkeudet, N=305 3,6 23,6 23,0 32,8 17,0 Vedenkorkeuden vaihtelu, N=302 3,3 17,5 28,1 36,1 14,9 Kalakanta ja kalastus, N=338 3,2 26,2 34,6 27,2 8,7 Veden laatu Iijoessa Pudasjärven ja Haapakosken yläaltaan välillä, N=277 Veden laatu Naisjärvessä, N=244 2,5 24,9 2,5 12,3 51,2 46,9 19,9 25,0 5,8 9,0 Veden laatu Pudasjärvessä, N=253 2,4 17,8 48,6 24,9 6,3 Veden laatu Aittojärvessä, N=238 2,1 13,0 53,4 23,9 7,6 Työllisyystilanne, N=305 2,0 5,9 24,6 47,5 20,0 Veden laatu Iijoessa Haapakosken voimalaitoksen ja meren välillä, 274 Kotikunnan talous, N=303 1,8 17,9 1,7 5,6 25,1 48,2 38,9 22,3 28,7 9,9 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % erittäin hyvä hyvä ei hyvä eikä huono huono erittäin huono Kuva Tyytyväisyys asioiden nykyiseen tilanteeseen (myös VE O-vaihtoehtoon). 316

119 Vastaajat pitävät voimalaitosta tärkeänä osana koko hanketta (Kuva 12 31). Tekojärvi ja voimalaitos muodostavat yhtenäisen hankekokonaisuuden. Kollaja suunnitelman hyödyllisimmistä vaikutuksista korostuvat työllisyys, kuntien taloudet, tulvien hallinta ja vesistöjen virkistyskäyttö. Osa vastaajista katsoo, ettei yhtään hyödyllistä vaikutusta synny. Suunnitelman haitallisimpina vaikutuksina (Kuva 12 33) koetaan muutoksia hankealueen kiinteistöjen arvossa, muutoksia kanavarakennealueilla, muutoksia asumisviihtyvyydessä ja veden laadussa. Neljäsosa vastaajista näkee, että hankkeella ei ole yhtään haitallista vaikutusta. Kun vastaajia pyydettiin vertailemaan uutta ja vanhaa 1980-luvun Kollajasuunnitelmaa, niin suun- nitelman muutokset koettiin yleensä myönteisinä. Myönteisimpiä olivat muutokset koskissa sekä virtaamiin liittyvät muutokset (Kuva 12 34). Vapaamuotoiset kommentit Lopun avoimeen kysymykseen kommentoi lähes puolet vastaajista. Vapaamuotoisen kommentin kirjoitti 228 vastaajaa. Tämä vastaajien aktiivisuus osoittaa, että hankkeesta ollaan kiinnostuneita. Kyselyjen tulosten vertailu Koko Kollaja-hankkeen historian aikana on tehty erilasia kyselyjä. Yksi merkittävä kysely tehtiin vuonna 1984, jolloin selvitettiin väestön käsityksiä kuntien yleisistä kehittämismahdollisuuksista niin joen raken- Kollaja 2008 suunnitelman aiheuttamat muutokset Hankkeen rakentaminen työllistää, N=304 53,6 26,0 16,4 0,7 3,3 Pudasjärven kaupunki saa verotuloja, N=306 52,9 27,1 15,0 1,3 3,6 Virtakalojen elinympäristöt koskissa paranevat, N=278 35,3 40,3 11,5 4,7 8,3 Korkeimmat tulvat alenevat hankealueella, N=261 34,9 39,1 12,6 8,8 4,6 Alemmat vedenkorkeudet nousevat hankealueeella, N=264 33,3 40,2 12,5 6,1 8,0 Aittojärveen tulee läpivirtaus, N=223 26,0 41,7 16,6 6,7 9,0 Naisjärven vedenpintaa voidaan nostaa, N=221 23,5 44,8 19,5 5,4 6,8 Pudasjärven, Livojoen suun, Aittojärven ja tekojärven välille syntyy vesireitti, N=273 23,1 45,4 12,5 5,1 13,9 45km2 maa-alue jää veden alle ja syntyy uusi tekojärvi, N=284 22,9 28,5 14,4 10,2 23,9 Tulvajuoksutukset Iijoen alaosalla pienenevät, N=264 22,3 38,6 21,6 10,2 7,2 Aittojärven ja Livojoen välille rakennetaan kanava, N=257 16,7 40,9 15,6 8,6 18,3 Poronhoito vaikeutuu, N=264 12,1 4,5 44,3 18,6 20,5 Pudasjärven, Iijoen luonnonuoman ja Livojoen välillä kulljetaan jatkossa virtausaukkojen ja venesulkujen 11,2 28,4 25,2 13,6 21,6 Pudasjärven luusuaan rakennetaan padot vesien ohjaamista varten, N=239 9,6 35,1 25,5 10,9 18,8 Hankkeen toteutuminen muuttaa maisemaa, N=291 8,2 21,6 29,9 13,1 27,1 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % erittäin myönteinen myönteinen ei vaikutusta kielteinen erittäin kielteinen Kollaja suunnitelman aiheuttamat muutokset (koko vaikutusalueen asukkaat). 317

120 tamis- kuin rakentamattomassa vaihtoehdossa, käsityksiä rakentamishankkeen vaikutuksista sekä mielipiteitä itse rakentamiseen. Vuonna 1984 hankkeeseen suhtauduttiin huomattavasti kielteisemmin kuin YVAn yhteydessä tehdyissä kyselyissä. Kielteisen kannan ilmaisseet nostivat esille mm. seuraavia asioita: Rakentamisen hyötyvaikutukset eivät ole riittäviä menetyksiin ja haittoihin verrattuna Periaatteelliset syyt; rakentaminen loukkaa arvoja Haitat eivät tule oikeudenmukaisesti korvatuksi Rakentamisen hyödyt eivät kohdistu riittävästi omaan talouteen Myönteisen kannan tuossa kyselyssä ilmaisseet nostivat esille mm. seuraavia asioita: Tuo työpaikkoja Parantaa kunnan taloudellista tilaa Antaa mahdollisuuden alentaa sähkön hintaa Hyödyttää alueen elinkeinoelämää ja yritystoimintaa Alentaa tulvahuippuja Korvaukset Tämänkin työn aikana tehdyissä kyselyissä kunnan talous, työpaikat ja veden pinnan vaihtelut ovat nousseet voimakkaasti esille erityisesti viimeisimmässä kyselyssä. Nykyisin myös alueen viihtyisyys ja virkistys- Kollaja 2008 suunnitelman aiheuttamat muutokset, lähialue, N Hankkeen rakentaminen työllistää 44,1 20,6 29,4 0,0 5,9 Pudasjärven kaupunki saa verotuloja 44,7 26,2 23,3 0,0 5,8 Virtakalojen elinympäristöt koskissa paranevat 28,9 34,0 14,4 7,2 15,5 Korkeimmat tulvat alenevat hankealueella 39,2 21,6 15,5 12,4 11,3 Alemmat vedenkorkeudet nousevat hankealueeella 38,1 27,8 12,4 5,2 16,5 Aittojärveen tulee läpivirtaus 29,4 29,4 17,6 8,2 15,3 Naisjärven vedenpintaa voidaan nostaa 26,4 40,2 17,2 6,9 9,2 Pudasjärven, Livojoen suun, Aittojärven ja tekojärven välille syntyy vesireitti 24,2 34,7 12,6 5,3 23,2 45km2 maa-alue jää veden alle ja syntyy uusi tekojärvi 22,0 23,0 11,0 12,0 32,0 Tulvajuoksutukset Iijoen alaosalla pienenevät 14,8 30,7 30,7 12,5 11,4 Aittojärven ja Livojoen välille rakennetaan kanava 16,7 32,2 17,8 6,7 26,7 Poronhoito vaikeutuu 5,9 5,9 48,2 7,1 32,9 Pudasjärven, Iijoen luonnonmaiseman ja Livojoen välillä kulljetaan jatkossa virtausaukkojen ja venesulkujen 10,8 20,4 24,7 15,1 29,0 Pudasjärven luusuaan rakennetaan padot vesien ohjaamista varten 5,7 33,3 21,8 10,3 28,7 Hankkeen toteutuminen muuttaa maisemaa 6,9 17,6 28,4 9,8 37,3 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % erittäin myönteinen myönteinen ei vaikutusta kielteinen erittäin kielteinen Kuva Kollaja suunnitelman aiheuttamat muutokset (lähialueen asukkaat). 318

121 käyttöarvot ovat enemmän nousseet esille. Asumisviihtyvyys Ihmiset kokevat hankealueen ympäristön nykytilan ja näin myös nollavaihtoehdon mukaisen tilan viihtyisänä. Tämä koetaan myös jo rakennetuilla jokiosuuksilla Iiissä ja Yli-Iissä. Iissä ja Yli-Iissä on joen rakentamiseen liittyviin muutoksiin totuttu ja ympäristöä pidetään hyvänä. Hankkeen lähialueella koetaan kuitenkin hanke ja jo siihen liittyvät suunnitelmat niin suurena muutoksena, että sillä voi olla vaikutuksia asumisviihtyvyyteen. Hankkeesta asumisviihtyvyyteen vaikuttavat mm. muutokset maisemassa, kiinteistön arvossa, veden korkeudessa, tulvissa, koskissa, vesistön virkistyskäytössä, veden laadussa, liikkumisessa, kalakannoissa ja kalastuksessa sekä luontoarvoissa. Seuraavassa tarkastellaan näiden keskeisten vaikutusten sosiaalista ulottuvuutta. Maisema Arvioinnin perusteella merkittävin asumiseen kohdistuva maiseman muutos on jokimaisemassa näkyvät rakenteet. Loma-asuntoja, joista rakenteet näkyvät on vain muutama. Ne sijaitsevat Livojoen rannalla lähellä Aittojärveen rakennettavaa kanavaa. Aittojärven kylästä nämä rakenteet voivat myös näkyä, mutta ne eivät vaikuta lähimaisemaan. Ii- ja Livojoen patorakenteet muuttavat jokimaisemaa, mutta niiden lähistöllä ei ole yhtään käytössä olevaa loma-asunoa. Vaihtoehdossa 1 Livojoen virtausaukon ja pohjapadon rakenteet saattavat näkyä muutamien Livojoen varren loma-asuntotonttien rantavyöhykkeelle. Vaihtoehdossa 2 Petäjäkankaan kylän ympäristö muuttuu Petäjäkankaan padon vuoksi. Suoria näkymiä rakennuksilta tai piha-alueilta patorakenteeseen ei kuitenkaan todennäköisesti synny puuston estevaikutuksen vuoksi. Maisemallinen muutos ei ole jokiuomassa rakenteita lukuun ottamatta niin voimakas, että asumisviihtyvyyden voitaisiin olettaa merkittävästi heikentyvän. Pudasjärven alueella asumisviihtyvyyden voidaan olettaa paranevan veden säännöstelyn johdosta, sillä kuivina kausina Pudasjärven pintaa voidaan pitää nykyistä korkeammalla ja tulva-aikana huipputulvaa voidaan pienentää. Järvimaisemassa luontaisesti tapahtuvat muutokset jatkuvat ja maisema muuttuu vuodenaikojen mukaan kuten nykyisinkin. Maisemamuutokset eivät todennäköisesti vaikuta Aittojärven asumisviihtyvyyteen merkittävästi. Sen sijaan tulvat alenevat ja veden laatu parenee. Livojoki-Aittojärvi -kanavan molemmat vaihtoehdot sekä Aittojärvi-Kollajan tekojärvi -kanava näkyvät kaukomaisemassa Aittojärven kylän ranta-alueilta katsottaessa. Puusto peittää näkymät kanaville rakennuksilta ja piha-alueilta. Tekojärven alueen maisema muuttuu täysin nykyisestä. Muutos vaikuttaa kuuteen alueella olevaan metsästysmajaan / loma-asuntoon, jotka lunastetaan ennen rakentamista. Tekojärven ympäristön asuinviihtyvyyteen voi vaikuttaa merkittävästi maiseman muutos tekojärven rakentamisen aikana, mutta ajan mittaan luonnonprosessit muokkaavat maisemaa ja järvimaisemasta voi tulla asumisviihtyvyyttä parantava tekijä. Maisemallinen vaikutus kohdistuu näin tiettyihin tunnistettaviin alueisiin. Tästä huolimatta hankkeen maisemalliset vaikutukset koetaan erityisesti hanketta vastustavien näkökulmasta nykytilanteessa suurena. Virkistyskäyttö ja harrastusmahdollisuudet Jo ensimmäisen kyselyn perusteella nähtiin, että erityisesti osa lähialueen asukkaista ja kiinteistön omistajista käyttää kiinteistönsä läheistä vesialuetta kalastukseen ja muihin aktiviteetteihin. Läheisen vesialueen muu käyttö pitää sisällään esimerkiksi veden kotitalouskäytön ja muita vastaajien tärkeiksi kokemia arkisia toimintoja. Vesialueen maisemalliset arvot koetaan tärkeiksi. Vastauksissa kuvastuu selvästi, että läheinen vesialue maisemineen on tärkeä osa vastaajien päivittäistä asumis- ja elinympäristöä. Virkistykseen kuuluu ulkoilu ranta-alueella, marjastus, sienestys, retkeily, uinti sekä metsänhoidon ja polttopuidenteon kaltaisia asioita. Myös nämä saattavat olla toimintoina tärkeitä, mutta luonteeltaan kausittain tehtäviä asioita. Ensimmäisen kyselyn perusteella asukkaat käyttävät suunnitellun tekojärven aluetta selvästi harvemmin kuin läheisiä vesialueitaan. Eniten tekojärven aluetta käytetään hirven ja pienriistan metsästykseen sekä ulkoiluun kesällä ja luonnon tarkkailuun. Tekojärven alue ei vastausten perusteella näytä olevan kovin kiinteä osa vastaajien enemmistön päivittäistä arkiympäristöä vaan paremminkin osa ympäröivää luonnonympäristöä, jossa toimiminen ei ole päivittäistä. Nämä virkistyskäytön eri muodot ja muut harrastusmahdollisuudet ovat tärkeä osa asumisviihtyvyyttä ja lähiympäristön kokemista. Virkistyskäytön osalta suurimmat muutokset tapahtuvat tekojärvialueel- 319

122 Suunnitelman hyödyllisimpinä koetut vaikutukset eri alueilla Työllisyyteen rakentamisen aikana Pudasjärven kaupungin talouteen Vesistöihin (vedenkorkeus, virtaama, vedenlaatu) Hankealueen elinkeinoelämään Hankealueen vesistöjen virkistyskäyttöön Ei yhtään hyödyllistä vaikutusta Hankealueen asumisviihtyvyyteen Hankealueen kiinteistöjen arvoon Tekojärven kanavien maisemaan Hankealueen asukkaiden yhteistoimintaan Pudasjärven Natura-alueeseen Muu vaikutus Tekojärven kanavien maa-alueisiin Pudasjärvi, N=97 Lähialue, N=96 Ii ja Yli-Ii, N= % Kuva Kollaja suunnitelman hyödyllisimpinä pidetyt vaikutukset eri alueilla. Suunnitelman haitallisimpina koetut vaikutukset eri alueilla Hankealueen kiinteistöjen arvoon Tekojärven kanavien maa-alueisiin Hankealueen asumisviihtyvyyteen Vesistöihin (vedenkorkeus, virtaama, vedenlaatu) Ei yhtään haitallista vaikutusta Tekojärven kanavien maisemaan Pudasjärven Natura-alueeseen Hankealueen vesistöjen virkistyskäyttöön Hankealueen asukkaiden yhteistoimintaan Hankealueen elinkeinoelämään Pudasjärvi, N=89 Pudasjärven kaupungin talouteen Lähialue, N=87 Työllisyyteen rakentamisen aikana Muu vaikutus Ii ja Yli-Ii, N= % Kuva Kollaja suunnitelman haitallisimpana pidetyt vaikutukset eri alueilla. 320

123 Kollaja 2008 suunnitelmaan tehdyt muutokset verrattuna ja 80-luvun Kollaja suunnitelmiin Kosket Virtaama kesällä Iijoessa Pudasjärvi - Haapakosken yläallas Virtaama talvella Iijoessa Pudasjärvi - Haapakosken yläallas Naturassa suojellut tulvaniityt Tekojärven alueen rajaus Veden peruskorkeus Pudasjärvessä Veden korkeus Pudasjärvessä kesällä % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Erittäin myönteinen Myönteinen Ei vaikutusta Kielteinen Erittäin kielteinen Kuva Kollaja 2008 ja Kollajan 1980-luvun suunnitelman vertailu. la. Tekojärven alueen virkistyskäyttö muuttuu metsästyksestä ja marjastuksesta vesialueen virkistyskäytöksi. Luonnonuomassa toteutuu muutoksia, jotka vaikuttavat vesillä liikkumiseen. Luonnonuoman pohjakynnykset rakennetaan siten, että niistä pääsee kulkemaan veneellä. Kanava ja venesulut mahdollistavat veneellä liikkumisen Iijoelta Livojoelle, Aittojärvelle ja tekojärvelle. Rakennetussa tilanteessa Iijoelta Livojoelle liikkuminen edellyttää Livonsaaren kiertämistä. Hanke ei estä veneellä liikkumista, mutta hankaloittaa sitä jossakin määrin. Toisaalta venereitit laajenevat. Veden virtaus koettiin asukaskyselyissä tärkeäksi asiaksi. Iijoen virtaamamuutokset koskevat lähinnä luonnonuomaa. Hankkeen toteuttaminen merkitsee selvää virtaaman pienenemistä talvitilanteessa sen sijaan kesällä luonnonuoman virtaamat eivät muutu merkittävästi. Veden laatu on koettu tärkeäksi tekijäksi kaikissa kyselyissä ja asukastilaisuuksissa. Hankkeen aiheuttamat vedenlaatumuutokset koskevat käytännössä tekojärven alapuolista Iijoen uomaa, jossa ravinnepitoisuudet nousisivat jossakin määrin nykytilanteeseen verrattuna. Luonnonuoman alueella ei vedenlaatumuutoksia hankkeesta aiheutuisi ja järvialueella vedenlaatuun kohdistuvat vaikutukset olisivat positiivisia. Myös kalastoon ja kalastukseen kohdistuvia vaikutuksia on pidetty keskeisenä asiana kyselyissä. Järvialueilla hankkeen vaikutukset kalastoon ja kalastukseen ovat positiivisia. Myöskään luonnonuoman suvantoalueilla ei arvioida tapahtuvan kalaston ja kalastuksen kannalta merkittäviä muutoksia. Virtavesikaloille laaditun elinympäristömallin perusteella hankkeen toteuttaminen voisi jopa lisätä virtavesikaloille sopivan elinympäristön määrä koskialueilla. Toisaalta koskien talviaikainen virtaaman pieneneminen voi heijastua kalojen ravinnonhankintaan. Lisäksi rakentaminen aiheuttaa jossakin määrin nivamaisten osuuksien muuttumista selkeämmin suvannoiksi, millä voi olla vaikutuksia myös kalojen elinympäristöihin. Iijoen rakennetulla alaosalla kalastoon ja kalastukseen kohdistuvien vaikutusten arvioidaan jäävän vähäisiksi. Kiinteistöjen arvo Asiantuntija-arvion mukaan Kollaja-hankkeen seurauksena kiinteistöjen taloudellinen arvo pääasiassa nousee. Tämä johtuu: Tekojärvialueella vesilain mukaisista korvauksista ja tekojärven ranta-alueiden tulevasta maankäytön muutoksesta 321

124 Hankkeen aiheuttamien huolien ja pelkojen jakautuminen Vaikutukset luontoon ja vesistöön 58 Luottamus, toimintatavat ja laillisuus 19 Korvaukset haitoista ja vaikutukset kiinteistöön 16 Paikallistalous, työllisyys ja elinkeinot % Kuva Hankkeen aiheuttamien huolien ja pelkojen jakautuminen aihepiireittäin (kiinteistökyselyraportista). Pudasjärven, Tuulijärven ja Naisjärven alueella alaveden noususta ja tulvien mataloitumisesta Aittojärven alueella tulvien mataloitumisesta ja veden laadun paranemisesta Ns. luonnonuoman alueella tulvien supistumisesta ja lyhenemisestä, mikä heijastuu tonttien ja rakennusten kehittämisedellytyksiin Alueelle tehtävän noin 115 milj. euron investoinnin tuomasta taloudellisesta aktiivisuudesta Huolet ja pelot Kollaja-hanke herätti huolia ja pelkoja kiinteistöjen omistajille suunnatun kyselyn perusteella varsin paljon. Asukaskyselyn perusteella itse hankeen suorat vaikutukset eivät olleet niin negatiivisia ja rinnalle nousi taloudellinen tilanne ja työllisyys. Eniten huolia ja pelkoja herättävät hankkeen aiheuttamat muutokset vesistöissä ja niitä ympäröivässä luonnossa (Kuva 12 36). Maan ja metsien jääminen veden alle, virtaaman ja maiseman muutokset herättävät huolta, sillä nämä muutokset vaikuttavat myös siihen, mitä alueella voi tulevaisuudessa tehdä. Kiinteistöjen omistajien kyselyssä korostui myös luonnon arvostus ja huolet kohdistuvat siihen, miten hanke ja sen aiheuttamat muutokset vaikuttavat tuleviin sukupolviin. Tuleviin sukupolviin kohdistuvia vaikutuksia korostavissa kommenteissa luontoa, alueen nykytilaa ja perinteitä pidetään arvokkaana itseisarvona ja sen säilyttäminen tuleville sukupolville koetaan hanketta tärkeämmäksi. Molemmissa kyselyissä kiistetään hankkeen laillisuus ja kritisoidaan hankkeessa käytettyjä toimintatapoja. Kommenteissa vedotaan koskiensuojelulakiin ja todetaan, ettei hanketta pitäisi voida nykyisten lakien vuoksi toteuttaa. Toimintatapoja koskevissa kommenteissa kritisoidaan tapoja, joilla hanketta viedään eteenpäin. Niissä epäillään ja pelätään annetun tiedon ja tehtyjen sopimusten olevan epäluotettavia ja paikkansapitämättömiä. Tämä heijastui myös muusta analysoiduista aineistoista, kuten esittelytilaisuuksista, kiinteistövierailuista jne. Kiinteistöihin ja asumiseen kohdistuvissa kommenteissa kritisoidaan hankkeen kielteisiä vaikutuksia kiinteistöjen arvoon ja asumiseen ja pelätään, ettei hankkeesta aiheutuvia haittoja korvata kiinteistöjen omistajille. Kiinteistöomistajien kyselyssä pienin osa hankkeeseen liittyvistä huolista ja peloista liittyy hankkeen taloudellisiin vaikutuksiin, työllisyyteen ja elinkeinoihin. Asukaskyselyssä näiden merkitys oli lähes päinvastainen. Koetut luontovaikutukset Varsinaisia luontovaikutuksia mm. Natura-kohteisiin ei kyselyjen mukaan pidetty erityisen tärkeinä asioina. Sen sijaan jokiuomaa ja sen kalastoa pidettiin tärkeänä. Yhteisöllisyys Iijoen rakentamisella ja Kollaja-hankkeella on pitkä historia. Iijoen alaosalle on rakennettu 1960-luvulla viisi voimalaitosta ja 2000-luvulla alajuoksulla ontehty maisemointitöitä luvulla säädettiin koskiensuojelulaki. Kollaja-hankkeella on ollut 322

125 Vapaamuotoiset kommentit, N=228 kielteinen kanta (ei pidä rakentaa, menetetään tärkeitä luontoarvoja) 26 myönteinen kanta (parantaa taloutta, työllisyyttä, kiinteistöjen arvoa, alueen virkistyskäyttöä) 40 kommentoi kyselyä ja hankkeen tiedotusta 12 muu kommentti (energiapolitiikka, korvaukset, pikaisesti mikä tahansa päätös, jne) 18 vaikutukset vesistöön ja maisemiin % Kuva Vapaamuotoiset kommentit hankkeesta. sen alkumetreiltä asti niin vastustajia kun kannattajia. Hankkeen yhteyteen on syntynyt paikallisesti, alueellisesti ja valtakunnallisesti erilaisia konflikteja. Konfliktityypeistä selkeästi tunnistettavimmat ovat 1) tiedollinen konflikti, 2) arvokonflikti ja 3) intressikonflikti. Arvioinnin aikana on tehty uutta Kollaja suunnitelmaa, tiedotettu sen lähtökohdista ja vaikutuksista. Tämä on selvästi vaikuttanut mm. suhtautumiseen hankkeeseen ja sen vaikutuksiin. Selvimmin tämä näkyy, kun vertaillaan ensimmäisen ja arvioinnin loppuvaiheessa toteutetun toisen kyselyn välisiä tuloksia. Tiedollista konfliktia tietoa tuottavien ja tietoa käyttävien välillä on kyetty ratkaisemaan ja arviointi on tuonut uutta tietoa kaikille osapuolille. Tiedollisen konfliktin muutosta kuvastaa myös kiinteistö- ja asukaskyselyn suhtautumiserot. Hankkeella nähdään nykytilanteessa selkeästi enemmän positiivisia vaikutuksia työllisyyteen ja kunnan talouteen. Ensimmäisessä kyselyssä tärkeiksi koetuissa asioissa heijastui lähinnä vastaajien kanta Kollaja-hankkeeseen: hanketta vastustavat painottivat niiden tekijöiden tärkeyttä, joihin ajattelevat hankkeen vaikuttavan kielteisesti, kun taas hankkeen kannattajat korostivat myös hankkeen hyötyjen merkitystä. Tällaista vastakkainasettelua ei asukaskyselyssä syntynyt. Niin hanketta puoltavat kuin vastustajatkin pitivät työllisyyttä ja taloutta tärkeinä. Myös tulvien merkitys koettiin asukaskyselyssä tärkeämpänä kuin ensimmäisessä kyselyssä. Tämä osoittaa myös sitä, että hankkeeseen liittyvä viestintä ja vaikutusten arvioinnista tiedottaminen on otettu vastaan alueella. Arvokonflikti liittyy siihen, miten erilaisia vaikutuksia haluaa arvottaa, mikä on niiden merkitys eli painoarvo päätöksenteon yhteydessä. Erilaiset painotukset ja arvostukset muuttuvat suunnittelu- ja päätösprosessin eri vaiheissa. Tässä hankkeessa ns. neutraalien (eli tahojen, joilla ei ole kantaa hankkeen toteutukseen) määrä on kasvanut. Arvokonflikti on muuttunut, mutta kokonaisuudessaan sitä ei kyetä ratkaisemaan. Kyselyjen ja vaikutusten arvioinnin tulostenkin perusteella hanke vaikuttaa sellaisiin asioihin, joita ei tiettyjen arvojen mukaan saisi kajota. Kollaja-hankkeessa, kuten muissakin ympäristöä merkittävästi muuttavissa hankkeissa, on koko arvioinnin ajan näkynyt voimakas intressikonflikti niin paikallisesti, alueellisesti kuin valtakunnallisestikin. Riippumatta jaettavasta vaikutustiedosta ja suunnitelmien yksityiskohdista suhtautuminen hankkeen vaikutuksiin ja näkemyksiin itse hankkeen toteutuksesta ei muutu. Joko kannatetaan tai vastustetaan hanketta. Erityisesti intressikonflikti vaikuttaa yhteisöllisyyteen. Valtakunnallisesti tällä on merkitystä mm. poliittisten puolueiden kannanottojen kautta. Alueellisesti syntyy tahoja, joilla on jokin näkökulma hankkeeseen. Paikallisesti on kannattaja- ja vastustajatahoja. Nämä vaikuttavat myös paikallisten yhteisöjen toimintaan. Yleisötilaisuuksissakin on selkeästi tunnistettavissa vastustajat. Sen sijaan hankkeen kannattajat ja siihen neutraalisti suhtautuvat eivät yleensä tilaisuuksissa avoimesti kantojaan esitä. Lisäksi vaikutusalueella on myös tahoja, jotka katsovat, ettei hanke kosketa heidän elämäänsä positiiviseen tai negatiiviseen suuntaan. 323

126 Alueen palvelut ja elinkeinoelämä Hanke ei vaikuta suoraan maatalouteen. Metsätalouskäytöstä poistuu noin 0,9 prosenttia koko Pudasjärven metsäpinta-alasta. Hankkeen toteutuessa metsien kaupallinen arvo määritellään ja omistajat saavat siitä korvauksen. Tulvien vähetessä laajat metsäalueet hyötyvät. Hankkeesta aiheutuisi merkittäviä haittoja Kollajan paliskunnan porotaloudelle. Se ei lopettaisi porotalouden harjoittamisessa Kollajan paliskunnassa, mutta hankaloittaisi sitä merkittävästi. Lisäksi porotalouden harjoittamiselle aiheutuisi lisäkuluja mm. porojen lisääntyneiden kuljetuskustannusten muodossa. Teollisuuden toimintaan hanke ei vaikuta. Raivausvaiheessa raaka-ainetta on saatavilla, mutta se ei ole laadukasta puutuoteteollisuudelle. Bioenergiaksi se on hyödynnettävissä. Hankkeen toteuttaminen aiheuttaa tarvetta työvoimalle maankaivussa ja rakentamisessa, patojen, siltojen ja teiden sekä muiden rakenteiden toteuttamisessa. Hankealueen matkailupalvelutarjonta on vähäistä. Iijokea käyttävät omatoimiset kalastus- ja luontomatkailijat. Hankealueen vesistön ulkopuolella on yksittäisiä majoitusta ja matkailupalveluja tarjoavia yrityksiä, joiden toiminta ei ole sidoksissa Iijokeen tai tekojärven alueeseen. Mahdollisia tulevaisuuden kehityskohteita ovat Kipinän kalastusmatkailukeskus ja vesiretkeilyreitti. Niiden kehittämistä hanke ei estä. Kollaja-hanke tuo matkailun kannalta sekä myönteisiä että kielteisiä tekijöitä. Myönteisinä vaikutuksina arvioidaan, että majoitus- ja palvelutarjonnan kysyntä ja tarjonta vilkastuu rakentamisen aikana. Kollajan rakenteet tulevat todennäköisesti olemaan tutustumisen kohteita. Järvialueita, myös tekojärviä voidaan hyödyntää virkistyskäytössä ja myös matkailussa, vrt. Lokka ja Porttipahta. Kielteisinä vaikutuksina voidaan nähdä mahdollinen vaikutus matkailuimagoon; toisaalta Iijokea ei nykyisinkään koeta rakentamattomana jokena siellä olevien voimalaitosten ja säännöstelyjen vuoksi Koskimelontaan hankkeesta aiheutuu jossain määrin vaikutuksia. Hankkeella ei ole vaikutuksia Pudasjärven tärkeimmän matkailukohteen, Syötteen, asemaan matkailukeskuksena ja sen kehittämiseen. Ottaen huomioon Pudasjärven matkailukohteet ja -tarjonnan voidaan arvioida, että hankkeen toteuttamisella ei ole merkittäviä matkailuvaikutuksia. Alue- ja kuntatalous Vesivoimarakentamisen yleisesti rahassa mitattavia hyötyjä paikallistasolla ovat työllisyydestä koituvat palkkatulot sekä kuntien saamat kiinteistövero- ja yhteisöverotulot. Kollaja 2008-suunnitelman toteuttamisen on arvioitu tuovan työtä noin suoraa henkilötyövuotta ja lisäksi välillisiä henkilötyövuosia noin Työmaan arvioitu kesto on noin 5 vuotta. Rakentamisen jälkeinen työllisyysvaikutus ei olisi merkittävä. Suurin pysyvä talousvaikutus on Pudasjärven kaupungille tuleva kiinteistövero. Sen suuruus olisi noin miljoona euroa vuodessa, joka vastaa noin 250 teollisuustyöpaikan kunnallisverotuloa Yhteenveto sosiaalisista vaikutuksista Kollaja-hankkeessa ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen kohdistuvista muutoksista merkittävin sosiaalinen vaikutus on lähivaikutusalueella ihmisen kokemat mahdolliset muutokset asumisviihtyvyydessä, kiinteistöjen arvossa, alueiden virkistyskäytössä ja harrastusmahdollisuuksissa. Lähivaikutusalueella näillä ihmisten kokemilla huolilla ja peloilla on ollut myös vaikutusta yhteisöllisyyteen. Arvioinnin tulosten perusteella nämä vaikutukset jäävät suhteellisen pieniksi. Monien vaikutusten suhteen asiantuntija-arvio on päinvastainen tai eroaa merkittävästi asukkaiden huolista. Kuitenkin intressi- ja arvokonflikti jää omalta osaltaan elämään ja hanketta tullaan kannattamaan ja vastustamaan myös sosiaalisin perustein. 324

127 13. Hankkeen suhde suunnitelmiin ja ohjelmiin 325

128 326

129 13. Hankkeen suhde suunnitelmiin ja ohjelmiin Hankkeen toteuttaminen liittyy mm. seuraaviin suunnitelmiin ja ohjelmiin: Hallitusohjelma 2007 Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia Pohjois-Pohjanmaan energiastrategia 2015 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Luonnonsuojeluohjelmat Vesipuitedirektiivi, vesienhoitosuunnitelma ja toimenpideohjelma Iijoen ympäristönhoito-ohjelma 13.1 Hallitusohjelma Pääministeri Matti Vanhasen II hallituksen ohjelmassa todetaan mm. että Ilmasto- ja ympäristösitoumusten toteuttamisen ohella hallituksen energiapolitiikan tavoitteena on varmistaa energian toimitusvarmuus ja kohtuuhintaisuus sekä kasvattaa energian omavaraisuutta Hallituksen tavoitteena on löytää toimivat keinot, joilla samaan aikaan turvataan energian säästö, energiatehokkuuden parantaminen, energian saatavuus, energiaomavaraisuuden kohentaminen ja päästöjen vähentäminen Hallitusohjelmassa esitetään kohdassa Tärkeimmät keinot uusiutuvien energialähteiden käytön edistämiseksi ensimmäisenä: Hallitus on valmis lisäämään tuntuvasti vesivoiman käyttöä Kollaja-hankkeen suhteesta hallitusohjelmaan voidaan todeta, että hanke kasvattaa osaltaan energian omavaraisuutta ja toimitusvarmuutta. Vesivoiman lisärakentaminen on merkittävä keino edistettäessä uu- siutuvien energialähteiden käyttöä. Vesivoima ei tuota ilmaan kohdistuvia päästöjä kuten polttovoimalaitokset Ilmasto- ja energiastrategia Valtioneuvosto hyväksyi maallemme uuden ilmasto- ja energiastrategian. Strategia osoittaa, että Euroopan komission Suomelle ehdottamia päästöjen vähentämistavoitteita, uusiutuvan energian edistämistavoitteita tai energiankäytön tehostamistavoitteita ei saavuteta ilman merkittäviä uusia ilmasto- ja energiapoliittisia toimenpiteitä. Strategiassa esitellään kaksi skenaariota: nykytoimien ja -kehityksen mukainen perusura ja EU- sekä kansalliset tavoitteet toteuttava tavoiteura. Skenaarioiden mukaan sähkönkulutus vuonna 2020 on perusurassa 103 terawattituntia (TWh), primäärienergiakulutus 479 TWh, energian loppukulutus 347 TWh ja kasvihuonekaasupäästöt 89 miljoonaa ekvivalenttista hiilidioksiditonnia (Mt CO 2 -ekv.) ja vastaavat päästöt päästökauppasektorin ulkopuolella 36 Mt CO 2 -ekv. Tavoiteurassa vuonna 2020 sähkönkulutus on 98 TWh, primäärienergiakulutus 430 TWh, energian loppukulutus 310 TWh ja päästökauppasektorin ulkopuoliset päästöt 30 Mt CO 2 -ekv. Perusurassa on oletettu, että vesivoiman tuotanto lisääntyisi vuoteen 2020 mennessä noin 14,2 terawattituntiin nykyisestä keskivesivuoden mukaisesta 13,2 terawattitunnista. Lisäys perustuu oletukseen sateisuuden lisääntymisestä ja olemassa olevien voimalaitosten tehojen korotuksista. Tämän lisäksi vesistöissä olisi jonkin verran vesivoiman lisäyspotentiaalia. 327

130 Suunnitellun altaan aluetta Vesivoiman lisärakentamismahdollisuudet on selvitetty strategian 2008 taustaselvityksessä. Valtioneuvosto ei tällä hallituskaudella vie vesilain muuttamista eteenpäin siten, että se mahdollistaisi Vuotoksen rakentamisen. Tavoiteurassa pidetään lähtökohtana, että vesivoiman tuotantoa lisätään perusuraa suuremmaksi vauhdittamalla jo rakennetuissa vesistöissä olevien laitosten tehonkorotuksia ja rakentamalla uutta vesivoimaa ottaen huomioon edellä mainittu linjaus. Tällöin vesivoiman vuosituotanto kasvaisi yli 14 terawattituntiin. Vesivoiman osalta perusurassa oletetaan koskiensuojelulain pysyvän voimassa. Tällöin vesivoiman lisärakentaminen on käytännössä mahdollista vain pienvesivoiman osalta ja tehonkorotuksina nykyisissä voimalaitoksissa. Valtioneuvosto kiinnittää erityistä huomiota siihen, että lisääntyvän metsäenergian käytöstä sekä vesivoiman ja turpeen käytön lisäämisestä aiheutuvat ympäristövaikutukset, mukaan lukien luonnon monimuotoisuuteen kohdistuvat, voidaan arvioida ja rajoittaa vähäisiksi. Ilmasto- ja energiastrategiassa on arvioitu, että tavoitteiden saavuttaminen edellyttää tuulivoiman lisäämistä noin megawatilla. Tästä on arvioitu johtuvan säätövoiman lisäystarvetta megawattia. Kollaja-hankkeen suhteesta ilmasto- ja energiastrategiaan voidaan todeta, että hanke ei kuulu strategian perusuran mukaisiin toimiin. Sen sijaan Kollaja-hanke on tavoiteuran mukainen, mikäli siitä aiheutuvat ympäristövaikutukset voidaan arvioida ja rajoittaa vähäisiksi. Kollajasta saatava säätöteho vastaisi noin kolmannesta strategiassa arvioidusta tuulivoiman käytön tarvisemasta lisätarpeesta Pohjois-Pohjanmaan energiastrategia 2015 Pohjois-Pohjanmaan energiastrategian 2015 laadinnan tavoitteina olivat: Linjata maakunnan energiatalouden kehittäminen vuoden tähtäimellä Määrittää avaintoimenpiteet 2015 Tukea hanketoimijoiden ja -rahoittajien päätöksentekoa Tuoda maakunnan näkökulma koko maan energiapolitiikkaan Maakuntahallituksen hyväksymän Pohjois- 328

131 Pohjanmaan energiastrategian 2015 mukaan maakunnan omaa energiantuotantoa monipuolistetaan 1) kehittämällä tuotantoteknologiaa 2) pilotti- ja demonstraatiohankkeilla 3) suurilla energialaitosinvestoinneilla 4) lisäämällä uusiutuvan energiaraaka-aineen osuutta nykylaitoksissa 5) pienkiinteistöjen energiainvestoinneilla Näistä keinoista kohtaan 3 kuuluvat: a) Selvitetään vesivoiman lisäämisedellytykset (vesivoimayhtiöt, myllyjen ja patojen omistajat, maakunnan liitto) b) Rakennetaan hyväksyttyä vesivoimaa megawattia (vesivoimayhtiöt, valtio) Strategian edistämiseen on määritelty 46 vastuutettua avaintoimenpidettä. Yksi niistä on Kollaja-YVA, joka on vastuutettu Pohjolan Voimalle. Kollaja-hankkeen suhteesta Pohjois-Pohjanmaan energiastrategiaan voidaan todeta, että hankkeen suunnittelu ja ympäristövaikutusten arviointi vastaavat kohdan a) tiedon tarpeeseen ja tuottamiseen. Hankkeen mahdollinen rakentaminen toteuttaa strategian kohtaa b) Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (Valtioneuvoston päätös ) ovat saaneet lainvoiman Valtioneuvosto päätti valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkistamisesta. Tarkistus koski tavoitteiden sisällössä lukuja Muilta osin vuoden 2000 päätös jää voimaan. Tarkistetut tavoitteet tulivat voimaan Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää Tulvariski Tavoitteiden asiakokonaisuudessa eheytyvä yhdyskuntarakenne ja ympäristön laatu on esitetty erityistavoitteina mm. seuraavaa: Alueidenkäytössä on otettava huomioon viranomaisten selvitysten mukaiset tulvavaara-alueet ja pyrittävä ehkäisemään tulviin liittyvät riskit. Alueidenkäytön suunnittelussa uutta rakentamista ei tule sijoittaa tulvavaara-alueille. Tästä voidaan poiketa vain, jos tarve ja vaikutusselvityksiin perustuen osoitetaan, että tulvariskit pystytään hallitsemaan ja että rakentaminen on kestävän kehityksen mukaista. Alueidenkäytön suunnittelussa on tarvittaessa osoitettava korvaavat alueidenkäyttöratkaisut yhdyskuntien toimivuuden kannalta erityisen tärkeille toiminnoille, joihin liittyy huomattavia ympäristö-tai henkilövahinkoriskejä. Kollaja-hankkeen toteuttaminen tukee valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden linjausta tulvien ehkäisystä ja niiden aiheuttamien riskien hallinnasta Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Valtakunnallisten alueiden käyttötavoitteiden osassa kulttuuri- ja luonnonperintö, virkisyskäyttö ja luonnonvarat todetaan mm. Alueidenkäytöllä edistetään kansallisen kulttuuriympäristön ja rakennusperinnön sekä niiden alueellisesti vaihtelevan luonteen säilymistä. Alueidenkäytöllä edistetään elollisen ja elottoman luonnon kannalta arvokkaiden ja herkkien alueiden monimuotoisuuden säilymistä. Ekologisten yhteyksien säilymistä suojelualueiden välillä edistetään mahdollisuuksien mukaan. Alueidenkäytöllä edistetään luonnon virkistyskäyttöä sekä luonto- ja kulttuurimatkailua parantamalla moninaiskäytön edellytyksiä. Suojelualueverkoston ja arvokkaiden maisema-alueiden ekologisesti kestävää hyödyntämistä edistetään virkistyskäytössä, matkailun tukialueina sekä niiden lähialueiden matkailun kehittämisessä suojelutavoitteita vaarantamatta. Alueidenkäytöllä edistetään luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä siten, että turvataan luonnonvarojen saatavuus myös tuleville sukupolville. Alueidenkäytössä ja sen suunnittelussa otetaan huomioon luonnonvarojen sijainti ja hyödyntämismahdollisuudet. Erityistavoitteet Alueidenkäytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuri- ja luonnonperinnön arvot säilyvät. Alueidenkäytössä on otettava huomioon kulttuuri- ja luonnonperintöä koskevat kansainvälisten sopimusten velvoitteet sekä valtioneuvoston päätökset. Lisäksi viranomaisten laatimat valtakunnalliset inventoinnit 1) otetaan huomioon alueidenkäytön suunnittelun lähtökohtina. Maakuntakaavoituksessa on osoitettava valtakunnallisesti merkittävät maisemaja kulttuuriperintöalueet ja -kohteet. Valtakunnallisesti arvokkailla kohteilla ja alueilla on alueidenkäytön sovelluttava niiden historialliseen kehitykseen. Arvion mukaan Kollaja-hanke on suunniteltu niin, että sillä ei ole merkittäviä haittavaikutuksia valtakun- 329

132 nallisiin ohjelmiin ja inventointeihin. Se ei myöskään merkittävästi haittaa alueen virkistyskäyttöä eikä alueen luonnonvarojen kestävää käyttöä Luonnonsuojeluohjelmat Pudasjärven alue on sisällytetty lintuvesiensuojeluohjelmaan 1980-luvun alussa. Lisäksi alue on sisällytetty Natura-verkostoon samalla aluerajauksella ja osa Pudasjärven alueen tulvaniityistä on 1990-luvun alussa sisällytetty Pohjois-Pohjanmaan arvokkaisiin perinnebiotooppeihin. Pudasjärven Natura-suojelu on toteutettu perustamalla maa- ja vesialueelle yksityisiä luonnonsuojelualueita. Lisäksi tekojärven lähialueella ovat Venkaan lähteen, Kärppäsuon-Räinänsuon ja Kaakkurinrimpien Natura-alueet. Arvion mukaan hankkeen vaihtoehdoilla 1 ja 2 ei ole merkittäviä haitallisia vaikutuksia luonnonsuojeluohjelmiin ja Naturaan Vesipuitedirektiivi Vuonna 2000 voimaan tullut EU:n vesipuitedirektiivi ja 2004 vahvistettu laki vesienhoidon järjestämisestä ovat uusia vesistöjen tilan seurantaa ohjaavia tekijöitä. Vesipuitedirektiivin yleisenä tavoitteena on suojella, parantaa ja ennallistaa vesiä niin, ettei niiden tila heikkene ja että vesistöjen tila on vähintään hyvä vuoteen 2015 mennessä. Luokittelussa ja vesien suojelutavoitteissa otetaan huomioon ihmisen toiminta. Osa vesistöosuuksista luokitellaan ihmistoiminnan vaikutuksesta keinotekoiseksi tai voimakkaasti muutetuksi vesistöksi. Tällöin määritellään vesiensuojelutavoitteet tapauskohtaisesti. Iijoen rakennettu alaosa on alustavasti luokiteltu keinotekoiseksi tai voimakkaasti muutetuksi vesistöksi. Lakiin vesienhoidon järjestämisestä liittyy asetus vesienhoitoalueista. Hankealue kuuluu Oulujoen Iijoen vesienhoitoalueeseen, joka koostuu 14 vesistöalueesta ja ulottuu yli 50 kunnan alueelle pääasiallisesti Pohjois- Pohjanmaan, Kainuun ja Lapin maakunnissa. Vesienhoitoalueille laaditaan hoitosuunnitelma ja osaksi hoitosuunnitelmaa liitetään toimenpideohjelma tai -ohjelmia. Vesienhoitosuunnitelma tarkistetaan kuuden vuoden välein. Ensimmäisen vesienhoitosuunnitelman on oltava voimassa viimeistään Vesienhoitosuunnitelma sisältää tiedot alueen vesistöistä, niihin kohdistuvasta kuormituksesta sekä muusta ihmisten aiheuttamista vaikutuksista, vesistön ekologisesta tilasta, vesienhoidon tavoitteista sekä tarvittavista vesiensuojelu- ja hoitotoimista. Toimenpideohjelmassa esitetään keinot ympäristötavoitteiden saavuttamiseksi. Lainsäädännöllisten keinojen lisäksi ohjelmat voivat sisältää teknisiä, taloudellisia ja esimerkiksi koulutukseen tai viestintään liittyviä keinoja. Iijokea koskevissa ehdotuksissa hoitosuunnitelmaksi ja toimenpideohjelmaksi rakennettu alajuoksu on nimetty voimakkaasti muutetuksi. Sen tilan on katsottu olevan tavoitetilaa heikompi sillä perusteella, että voimalaitosten yläpuolella on merelliselle vaelluskalalle sopivia lisääntymisalueita, joille kalat eivät voi voimalaitosten vuoksi nousta. Voimalaitosten yläpuoliset Iijoen vesistön osat vastaavat tavoitetilaa. Hankealueen järvistä on luokiteltu ainoastaan Pudasjärvi, joka on erinomaisessa tilassa. Luokiteltujen kohteiden ulkopuolelta Naisjärven tila on arvioitu tyydyttäväksi, joten se edellyttää parantamista. Keinoina on mainittu ravinnekuormituksen vähentäminen ja aliveden nosto. Vesipuitedirektiiviä ja siihen perustuvaa kansallista lainsäädäntöä ei suoraan sovelleta hankkeiden sallittavuutta ratkaistaessa. Mikäli hanke vaikuttaa vesien tilaa heikentävästi, vaikutuksia vähennetään ensisijaisesti lupamääräyksillä niin, ettei vesistön tila heikkene sallittua enempää. Lisäksi uusien hankkeiden toteuttamismahdollisuus on otettu huomioon direktiivin ja vesienhoitolain säännöksissä Iijoen ympäristönhoito-ohjelma Iijoen ympäristönhoito-ohjelman yleisenä tavoitteena on ollut luontomatkailuun perustuvan elinkeinotoiminnan kehittyminen ja jatkaa ympäristön parantamistöitä mm. vähentämällä voimalaitosrakentamisesta aiheutuneita haittoja. Ohjelman I-vaiheessa ( ) aloitettiin jokilaakson luontokohteiden matkailukäytön systemaattinen kehittäminen sekä matkailijoiden että paikallisten asukkaiden tarpeista nouseva ympäristön kunnostaminen. Iijoen ympäristönhoito-ohjelman II-vaiheessa ( ) jatkettiin edelleen tavoitteiden toteuttamista. II-vaihe koostui kymmenestä hankekokonaisuudesta, joista kukin käsittää kohteen toimintaa palvelevia kunnostus-, palveluvarustus-, maisemointi -tms. hankkeita. Iijoen ympäristönhoito-ohjelma jatkuu kolmannella vaiheella, Iijoen Uusi Tulevaisuus hankekokonaisuudella, johon kuuluu myös Vaelluskalat palaavat Iijokeen hanke. Vaelluskalojen palauttamishanketta on käsitelty tarkemmin kohdassa Kalasto

133 14. Vaihtoehtojen vertailu, vaikutusten merkittävyys, hankkeen toteuttamiskelpoisuus 331

134 332

135 14. Vaihtoehtojen vertailu, vaikutusten merkittävyys, hankkeen toteuttamiskelpoisuus 14.1 Vaikutusten merkittävyys Ympäristövaikutusten merkittävyyttä on tässä arviointiselostuksessa arvioitu muutoksen suuruuden perusteella sekä vertaamalla tulevan toiminnan vaikutuksia ympäristökuormitusta koskeviin ohje- ja raja-arvoihin, ympäristö- ja laatunormeihin ja alueella nykyisin vallitsevaan ympäristökuormitukseen. Vaikutusten merkittävyyden kannalta olennaisia tekijöitä ovat: vaikutuksen alueellinen laajuus vaikutuksen kohde ja herkkyys muutoksille vaikutuksen kohteen merkittävyys vaikutuksen palautuvuus ja pysyvyys vaikutuksen intensiteetti ja aiheutuvan muutoksen suuruus vaikutukseen liittyvät pelot ja epävarmuudet erilaiset näkemykset vaikutusten merkittävyydestä Vaikutusten merkittävyyden arviointia on tehty arviointiselostuksen kussakin osassa, jossa vaikutuksia on arvioitu. Seuraavassa kuvataan vaikutusten alueellista merkittävyyttä. Kollaja hanke vaikuttaa monella tavoin Pudasjärven kaupunkiin, varsinkin sen länsiosiin sekä Iijoen alajuoksuun Iin ja Yli-Iin kunnissa. Suurin osa vaikutuksista on paikallisia, osalla vaikutuksista on maakunnallista, osalla valtakunnallista merkitystä Valtakunnalliset vaikutukset Kollaja hankkeen toteuttaminen merkitsee huomattavaa lisäystä nopeasti reagoivan säätöenergian tuotannossa. Kotimaisen säätöenergian tarve kasvaa Suomessa merkittävästi tuulivoimalla tapahtuvan sähkön tuotannon lisääntyessä. Näin hanke tukee EU:n ja Suomen tavoitteita tuottaa sähköä niin, että vähennetään kasvihuonekaasujen päästöjä. Vesivoima on ainoa tapa lisätä uusiutuvan energian tuotantoa ilman yhteiskunnan taloudellista tukea. Hankkeen toteuttaminen edellyttää muutosta koskiensuojelulakiin. Siten eduskunnan tulee arvioida hankkeen merkitys ja hyväksyttävyys ennen kuin sille voidaan ryhtyä hakemaan lupia. Hanke on myös saanut runsaasti valtakunnallista huomiota, kun on keskusteltu esimerkiksi virtavesien suojelusta tai vesivoiman käytön lisäämisestä sähkön tuotannossa. Ympäristövaikutusten arvioinnin aikana kehittyi Kollaja suunnitelma eli hankkeen vaihtoehto 1. Ympäristövaikutusten arvioinnin mukaan se voidaan toteuttaa ilman merkittäviä haitallisia vaikutuksia hankealueella oleviin valtakunnallisiin suojeluohjelmiin. 333

136 Maakunnalliset vaikutukset Kollaja -hankkeen toteuttaminen tukee Pohjois- Pohjanmaan Liiton energiastrategian toteuttamista. Hankkeen rakentamisen aikaiset työllistävät vaikutukset heijastuvat maakunnassa useiden kuntien alueelle. Kollajan tekojärvi vaikuttaa voimatalouskäyttöön otetun Iijoen alaosan veden laatuun ja virtaamiin Yli- Iin ja Iin kunnissa. Nämä vaikutukset ulottuvat myös Iijoen edustan merialueella. Vaikutukset näkyvät selvimmin välittömästi hankkeen valmistumisen jälkeen Paikalliset vaikutukset Kollaja -hankkeen vaikutukset ovat luonteeltaan pääasiassa paikallisia. Hanke muuttaa maa- ja vesialueen nykytilaa useiden kymmenien neliökilometrien alueella. Vaikutukset ovat hyvin monitahoisia ja ne koetaan hyvin monella tavoin. Keskeisimmät vaikutukset ovat: Tekojärven ja siihen liittyvien kanavien ja patojen rakentaminen muuttaa maankäytön täydellisesti yli 50 km 2 alueella. Hankealueen merkittävimmät luonnon arvot liittyvät pienvesistöihin. Alueella on 6 loma-asuntoa / metsästysmajaa. Poronhoito ja metsästys alueella estyvät. Uusi vesialue tarjoaa mahdollisuuksia monipuoliseen virkistykseen. Hankkeen rakentaminen työllistää 5 vuoden ajan satoja henkilöitä. Se lisää kaupungin kiinteistöverotuloja. Vuosittain toistuvan tulvan alue pienenee olennaisesti. Yli 120 asuntoa tai loma-asuntoa ja 37 neliökilometriä maa- ja metsätalousmaata vapautuu tulvasta. Matalan veden haitat poistuvat Pudasjärvestä, Tuulijärvestä ja Naisjärvestä. Kesällä Iijoen ns luonnonuoman virtaama vähenee noin 20 %. Talvella joen virtaus vähenee eniten: sinne ohjataan vettä 15 m 3 sekunnissa. Petokalojen syöntin tulee rajoituksia hankkeen valmistumisen jälkeisinä vuosina elohopeapitoisuuden vuoksi. Luonnonarvoiltaan arvokkaat Pudasjärven tulvaniityt kyetään säilyttämään vaihtoehdoissa 1 ja 2. Pohjavesiolosuhteet muuttuvat Sainselässä. Kipinässä saattaa esiintyä kaivon kuivumista, joka voidaan korjata uudella kaivolla. Vesistöön tehtävät rakenteet hankaloittavat veneilyä joissakin kohdissa, mutta eivät estä sitä. Tekojärvi ja sinne johtavat kanavat ja venesulut laajentavat veneilyaluetta merkittävästi. Kanavat ja padot muuttavat jokimaisemaa Livonhaarassa, Livonjoen mutkassa, Aittojärven itä ja luoteisosassa sekä pohjakynnysten kohdalla. Hanke jakaa vaikutusalueen asukkaiden mielipiteitä. Hankkeen toteuttaminen päättää vuosia kestäneen erimielisyyden. Osa kansalaisista ei kuitenkaan voi hanketta hyväksyä Vaihtoehtojen vertailu Ympäristövaikutusten arviointia varten tehtiin hankkeen sijoituspaikalla ja paikkakunnalla selvitys ympäristön nykytilasta ja siihen vaikuttavista tekijöistä olemassa olevan tiedon ja YVA-työtä varten tehtyjen selvitysten perusteella. Arvioitavana olevan hankkeen ominaisuudet ja ympäristövaikutusten kannalta olennaiset tekijät on selvitetty suunnittelutietojen perusteella. Suunnittelua on myös tehty koko YVAprosessin ajan. Hankkeen sijaintipaikan ympäristössä on tehty ympäristövaikutuksia koskevia selvityksiä, haastatteluja ja kyselytutkimuksia. Lisäksi arvioinnin tueksi on tehty mallilaskelmia, valokuvasovitteita sekä asiantuntija-arvioita muista vastaavista hankkeista ja toiminnoista saatuihin kokemuksiin ja tutkimustuloksiin perustuen. Hankkeen ympäristövaikutuksia on arvioitu vertaamalla hankkeen toteutusvaihtoehtojen aiheuttamia muutoksia nykytilanteeseen. Nollavaihtoehto merkitsee yleensä olemassa olevan tilanteen jatkumista tai kehittymistä yleisesti tunnistettujen kehitystrendien mukaisesti. Arviointia on pyritty suuntaamaan eri sidosryhmiltä saadun palautteen perusteella tärkeäksi koettujen vaikutusten selvittämiseen ja kuvaamiseen. Taulukossa 14-1 on keskitytty siihen miten vaihtoehto 2 eroaa vaihtoehdon 1, Kollaja -2008suunnitelman, vaikutuksista. On huomattava, että vaihtoehdon 2, pelkkä tekojärvi, toteuttamiskelpoisuus on ennustettavissa olevalla kustannusrakenteella kyseenalainen. 334

137 Taulukko Vaihtoehtojen 1 ja 2 vaikutusten erot Vaikutus Vaihtoehdon VE 2, Pelkkä tekojärvi, ero VE 1:een Vesiympäristö Vedenlaatu ja virtaamat - Tekojärven vedenlaatu hieman heikompi, vastaavasti Iijoen alaosalla hieman parempi - Aittojärven vedenlaatu huonompi - Putaiden vedenvaihtuvuus parempi - Iijoen luonnonuoman virtaamat lähempänä nykytilaa - Livojoki säilyy kokonaisuudessaan nykytilassa Kalasto ja muu vesieliöstö - Iijoen luonnonuoman ja Livojoen alaosan osalta lähempänä nykytilaa - Järvien kalaston kannalta huonompi - Elohopeapitoisten kalojen leviämisen kannalta parempi - Vaelluskalojen palauttamisen kannalta parempi - Pohjaeläinvaikutukset pienemmät - Putaden reheväitymiskehityksen kannalta parempi Kalastus - Järvien kalastuskäytön kannalta huonompi - Koskien kalastettavuuden kannalta huonompi Luonto- ja luonnonsuojelu Tulvat Luonto Natura-alueet Suojelualueet Petäjäkankaalla sijaitsevan Iijoen säätöpadon yläpuolinen tulva-alue suurempi Ei merkittävää eroa Ei merkittävää eroa Ei merkittävää eroa Maaperä ja pohjavesi Maaperä Ei merkittävää eroa Pohjavesi Ei merkittävää eroa Maankäyttö ja maisema Maankäyttö Ei merkittävää eroa Maisema Virkistys Arkeologia Patorakenteet Petäjäkankaalla. Aittojärvellä ja Livojoella ei maisemallisia muutoksia Aittojärvestä ei rakenneta kulkureittiä Livojokeen tai tekojärveen. Tekojärven vedenkorkeus alenee kesällä, virkistyskäytön kannalta huonompi. Ei merkittävää eroa Ilmasto ja energia Metaani, hiilidioksidi Ei merkittävää eroa Rakentaminen Energiapuu/ turve Rakentamisen aikaiset vaikutukset Ei merkittävää eroa Ei rakenneta voimalaitosta eikä voimalinjaa. Täyttökanava Pettäjäkankaalta tekojärveen pidempi kuin VE1:n täyttökanavat Ihminen ja yhteiskunta Elinkeinot, talous Hankkeen työllistävä vaikutus on pienempi. Kiinteistöveroa ei muodostu. Sähkön tuotanto olennaisesti pienempi. Säätövoiman lisäys pienempi Yhdyskuntatekniikka Ihmiset Ei merkittävää eroa Asukaskyselyssä noin puolet ei nähnyt eroja VE1 ja VE2 vaikutuksissa, 38% piti VE2 vaikutuksia haitallisempana 335

138 14.3 Hankkeen toteuttamiskelpoisuus Hankkeen toteuttamiskelpoisuutta voidaan arvioida seuraavilla perusteilla: 1. Tekninen toteutettavuus Tekojärven, kanavien, voimalaitoksen ja patojen rakentaminen on Suomessa käytössä olevaa perinteistä tekniikkaa. 2. Taloudelliset edellytykset Ympäristöarvojen huomioiminen uutta Kollaja 2008-suunnitelmaa laadittaessa on pienentänyt hankkeen sähköntuotantoa noin 20 prosenttia. Hanke on kuitenkin pysynyt taloudellisesti kannattavana. Osin tämä johtuu siitä, että nopeasti käyttöön otettavan säätöenergian merkitys tulee lisääntymään tuulivoiman käyttöönoton myötä. Hankkeesta vastaavalla on taloudelliset edellytykset hankkeen edellyttämän investoinnin toteuttamiseen ilman yhteiskunnan taloudellista tukea. Vaihtoehto 2, pelkkä tekojärvi on taloudellinen kannattavuus on selvästi heikompi kuin vaihtoehdon 1. Nykyisin ennustettavissa olevilla kustannusrakenteilla sen toteuttamiskelpoisuus on kyseenalainen.. 3. Laillisuusharkinta Kollaja 2008-suunnitelman vesilain mukaisen lupakäsittelyn käynnistäminen edellyttää koskiensuojelulain tarkistamista. Lakimuutoksesta päättää eduskunta joko hallituksen esityksestä tai kansanedustajien aloitteen pohjalta. 4. Lupaharkinta Hankkeen toteuttaminen edellyttää useita lupia, joita on kuvattu luvussa 18. Koskiensuojelulain muutoksen jälkeen on lailliset edellytykset lupamenettelyjen toteuttamiseen. 5. Suojeluarvot Natura-arvion mukaan hanke voidaan toteuttaa ilman merkittäviä haitallisia vaikutuksia Natura-alueiden luontoarvoihin. Mikäli hanke edellyttää myös luonnonsuojelulain mukaisia poikkeuslupia tai muutoksia suojelumääräyksiin, on niiden myöntäminen edellytyksenä oleva yleinen etu todettu koskiensuojelulain muutoksen yhteydessä. 6. Hyväksyttävyys Hankkeeseen on vuosien kuluessa liittynyt vastustusta, kannatusta ja hyväksyntää.. Ympäristövaikutusten arvioinnin yhteydessä toteutetut kuulemiset ja kyselyt osoittavat, että Pudasjärven asukkaiden keskuudessa uutta Kollaja 2008-suunnitelmaa pidetään merkittävästi parempana kuin vanhaa 1980-luvun suunnitelmaa Arvioinnin epävarmuuksien vaikutus arvioinnin luotettavuuteen Käytössä oleviin ympäristötietoihin ja vaikutusten arviointiin liittyy aina oletuksia ja yleistyksiä. Samoin käytettävissä olleet suunnittelutiedot ovat vielä alustavia. Tämä aiheuttaa epätarkkuutta selvitystyössä. Vesistövaikutusten arvioinnin epävarmuus Vesistövaikutusten arvioinnin kannalta on ollut eduksi, että alueen vesistöistä on ollut käytettävissä runsaasti vedenlaatutietoa. Myös keskeisimmät virtaamaja vedenkorkeustiedot ovat kattavia ja usean kymmenen vuoden ajanjaksolta. Kattava vedenlaatu- sekä virtaama- ja vedenkorkeusaineisto ovat mahdollistaneet mallinnusten käytön arviointimenetelminä. Käytetyt mallit ovat yleisesti käytettyjä ja toimiviksi havaittuja. Hankealueelta on olemassa myös mm. kalastoon ja pohjaeläimistöön liittyvää tietoa, jota on täsmennetty myös työn aikana. Olemassa olevan ja kertyn tiedon avulla on pystytty arvioimaan hankkeen vaikutuksia vesiluotoon. Vesistövaikutusten arvioinnin epävarmuustekijät liittyvät yleiseen, tulevan toiminnan vaikutusten arvioinnin problematiikkaan. Käytettävissä olevat suunnitelmat ovat olleet yleistasoisia. Hanke sisältää lukuisia yksityiskohtia, jotka ovat sidoksissa toisiinsa. Vuodenajat, vuosien väliset erot, sääolosuhteet jne. vaikuttavat useisiin biologisiin tekijöihin. Kaikkia näitä ympäristötekijöitä ei ole mahdollista huomioida arviointityössä. Kaikesta epävarmuudesta huolimatta arviointi on riittävän luotettava osoittamaan vaikutusten suunnan ja suuruusluokan. Luontovaikutusten arvioinnin epävarmuustekijät Hankealueelta on moneen muuhun hankkeeseen verrattuna runsaasti käytettävissä erilaisia selvityksiä pitkältä ajanjaksolta. Osa selvityksistä on tehty jo 1950-luvulla. Tekojärvialueen suuri koko aiheuttaa kuitenkin sen, ettei alueen kaikkia eliölajeja tunneta. Tehtävää ovat kuitenkin helpottaneet alueella aikaisemmin tehdyt selvitykset sekä Metsähallituksen kuvio- ja bio- 336

139 tooppitiedot. Tiedot uhanalaisten lajien esiintymisestä hankealueella sen sijaan ovat vähäiset, puutteelliset ja osittain vanhentuneet. Linnustoselvityksen osalta epävarmuutta aiheuttaa se, että inventointi on tehty ainoastaan yhtenä vuotena, eikä tekojärven alueelta ole olemassa vertailuaineistoa aikaisemmilta vuosilta. Myöskään alueen sieni-, hyönteis-, matelija- tai sammakkolajistoa ei tunneta ja alueen eliölajistoa koskevat päätelmät onkin tehty lähinnä alueen puustorakenteeseen ja soiden luonnontilaisuuteen perustuen. Pudasjärven Natura-arviointia voidaan pitää luotettavana, sillä käytettävissä on ollut laaja aineisto viimeisten 50 vuoden ajalta. Myös Venkaan lähteet luontotyypit, lajisto ja pohjavesiolosuhteet tunnetaan hyvin. Ilmastonmuutos tuo epävarmuutta alueen kasvuolosuhteiden kehitykseen. Maisema-arvioinnin epävarmuustekijät Suunnitelmien arviointia ja havainnollistamista on vaikeuttanut selvityksen pohjaksi laadittujen suunnitelmien osittainen yleispiirteisyys. Tämä on normaalia YVA prosessien yhteydessä. Suunnitelman eri rakenteita koskevat tekniset piirrokset ovat olleet arvioinnin aikana käytössä. Rakenteiden tarkempi sijainti ei ole kuitenkaan ollut tiedossa, sillä tarkempia maaperätutkimuksia ei ole vielä ollut syytä tehdä. Myös eroosioriski joen mutkissa on selvillä vasta, kun tarkempi säännöstely on selvä ja maaperätutkimukset tehty. Mikäli massatasapaino on alueella hyvä, tekojärven ulkopuoliselle soranotolle ei ole tarvetta. Kalliolouheen riittävyyttä ei ole vielä ollut mahdollista tarkemmin määritellä. On mahdollista, että hankealueen läheisyydessä tulee tulevaisuudessa olemaan maa-ainestenottoalue tai -alueita. Mikäli näin käy, maanoton vaikutukset käsitellään erikseen luvituksen yhteydessä. Mikäli maanotolle on tarvetta, yhteisvaikutukset kasvavat ja vaikutusalue laajenee. Kollaja-hankeen suunnitelmien yleispiirteisyydestä johtuen on myös tätäkin arviointia syytä pitää yleispiirteisenä arviona vaikutuksista. Ympäristöleikkauksilla ja havainnekuvilla on pyritty havainnollistamaan pääasiassa maansiirtotöiden mittasuhteita suhteessa maisemaan. Kun tekniset suunnitelmat myöhemmin täsmenty- 337

140 vät, maisemalliset näkökohdat on tarpeen ottaa huomioon niin, että tässä selvityksessä esiin tuotuja periaatteita voidaan noudattaa.. Tämän selvityksen yhteydessä arvioiduissa maisemaan ja kulttuuriympäristöön kohdistuvissa vaikutuksissa on pyritty tuomaan esille kaikki merkittävät muutokset. Hyvällä yksityiskohtaisella suunnittelulla on usein ihmisen rakentamista vesistörakenteista saatu joko luonnonmaisemaan soveltuvia tai kauniita maisemakuvaa rikastuttavia rakenteita. Maankäyttö Maankäyttöarvioiden keskeisenä aineistona on käytetty maastotietokannan tietoja. Niissä voi olla puutteita. Esimerkiksi kaikkein uusimmat rakennukset eivät ole vielä kartalla. Toisaalta osa rakennuksista on voitu purkaatai niiden käyttö muuten loppunut. Tällä ei kuitenkaan ole arvioinnin johtopäätösten kannalta merkitystä. Yhteenveto Kollaja hankkeen ympäristövaikutusten arviointia varten on tehty laajoja tutkimuksia, selvityksiä ja mallinnuksia. Arviointi on tehty yleissuunnitelmien perusteella. Hankkeen mahdollinen jatkosuunnittelu tulee täsmentämään vaikutuksien suurruutta. Arvioinnin tekijöillä on kuitenkin luottamus siihen, että vaikutusten suunta ja suuruusluokka on luotettavalla tavalla arvioitu. 338

141 15. Haittojen ehkäiseminen ja lieventäminen 339

142 340

143 15. Haittojen ehkäiseminen ja lieventäminen Arvioitaessa hankkeen vaikutuksia ympäristöön etsittiin mahdollisuuksia vähentää merkittäviä haitallisia vaikutuksia. Näitä vaikutusten torjunta- ja lieventämiskeinoja on esitetty jo edellä Suunnittelu Lähtökohtana suunnitelmalle haettiin sopivaa vedenkorkeutta Pudasjärvessä eri vuodenaikoina Natura -suojeluarvojen (luontotyypit ja eliölajisto), rannan asukkaiden (tulvat, virkistyskäyttö) sekä vesivoimatuotannon näkökulmasta. Myös luonnonuoman suvanto- ja koskialueiden suunnittelua tehtiin rinnan ympäristövaikutusten arviointityön kanssa. Säännöstelyn suunnittelulla ja toteutustavalla voidaan merkittävästi vaikuttaa muodostuviin vaikutuksiin. vien reunametsien tuulenkestävyyttä. Vesi- ja kahlaajalintujen elinympäristöt huomioidaan varsinaista raivausta suunniteltaessa. Kohteilla, joilla veden syvyys on alle metrin tekojärven ollessa ylärajalla, voi pajukot ja vesakot jättää raivaamatta. Ne antavat hyvän suojan linnuille pesimä- ja poikasvaiheessa ja toimivat myös muuttolevähdysalueina. Tekojärven säännöstelyn yhteydessä osa tämän korkeusvyöhykkeen raivatuista pajukoista kasvaa uudestaan ja raivauksia voi tehdä myös veden noston jälkeen. Näillä kohteilla voi olla merkitystä myös kalataloudelle, koska pajukot toimivat kutupaikkoina ja suojina petokaloja vastaan. Tekojärvialueen raivaus ja maansiirtotoimenpiteet suoritetaan lintujen ja muiden eläinten soidin-, pesintä- ja muuttoaikojen ulkopuolella Rakentamisen aikaiset toimet Raivaus Tekojärven alueen perusteellisella raivauksella voidaan vähentää vedennoususta aiheutuvia vaikutuksia. Puusto kaadetaan ja hyödynnetään ainespuuna ja energiakäytössä. Turpeen nousu nousuherkillä alueilla estetään poistamalla pintaturve tai painottamalla kivennäismailla. Tekojärven rakentamisessa materiaalien otolla voidaan myös edistää virtausta tekojärven luoteisosan kautta matalilla vedenkorkeuksilla. Oikovirtausreitit voidaan tukkia. Tekojärvialueen tiheiden reunametsien harventaminen ennen tekojärvialueen hakkuuta parantaa tule Vedenlaatu Rakentaminen toteutetaan kuivatyönä, joten rakennusvaiheessa ei käsitellä suuria vesimassoja. Rakentamisen aikaisia vesistövaikutuksia voidaan ehkäistä johtamalla valumavedet kulloinkin rakennennettavien alueiden ulkopuollle. Sade- ja mahdolliset pumppausvedet voidaan johdaa laskeutusaltaiden / imeytyskenttien kautta, jolloin valumavesien kiintoaine- ja humuskuormitusta saadaan vähennettyä. Vesistövaikutukset ovat suurimmillaan heti altaan täytön jälkeen, kun juoksutus tekojärvestä aloitetaan. Alkuvaiheen kuormitusvaikutusta vähentää se, että veden annetaan laskeutua tekojärvessä täytön jälkeen jonkin aikaa ennen juoksutuksen aloittamista. Ympäristön kannalta on vähiten haitallista, että juoksutus aloitetaan talvikaudella. 341

144 Kalojen elohopeapitoisuudet ovat koholla tekojärven rakentamisen jälkeen. Tekojärvestä on mahdollista poistaa elohopeapitoista kalaa hoitokalastamalla. Samalla voidaan vähentää myös alkuvaiheessa suurta kalabiomassaa Maisema Haitallisten maisemavaikutusten lieventämiskeinoja on esitetty erikseen patojen, kanavien ja tekojärven osalta luvussa Tärkein näistä on rakenteiden sijoitus maisemarakenteeseen sopivalla tavalla eli mahdollisimman huomaamattomaan paikkaan maaston muotoja hyödyntäen. Lisäksi erityisesti suurimpien rakenteiden (kanavat ja maapadot) kaareva linjaus sekä rakenteissa käytettävät erikokoiset pyöreät luonnonkivet ja kasvillisuuden käyttö mahdollisuuksien mukaan lieventävät eri rakenteiden aiheuttamia haitallisia vaikutuksia. Kollajan tekojärven osalta tärkeimmät haitallisten vaikutusten lieventämiskeinot ovat saarien, niemien ja lahdelmien säilyttäminen sekä tulevan rantapuuston valmennushakkuut. Lisäksi turvelauttojen ja kantojen poisto erityisesti kesäaikaiselta rantavyöhykkeeltä lisää järvimaiseman luonnonmukaisuutta ja parantaa maisemakuvaa. Veden virtauksen suhteen on tärkeää, että nykyiset kosket näyttävät ja kuulostavat koskilta. Veden virtauksen suhteen on tärkeää, että nykyiset kosket näyttävät ja kuulostavat koskilta. Tekojärven metaanipäästön minimoinnissa on tärkeää taata hyvä vedenlaatu. Metaanin kannalta tärkeimmät ominaisuudet ovat veden mahdollisimman niukka ravinnepitoisuus ja pohjasedimentin riittävän korkea happitaso ympäri vuoden. Puuston poistaminen tekojärven alueelta vähentää metaanipäästöä ja myös parantaa virkistyskäyttöä. Aikaisemmin saatujen tutkimustulosten perusteella kelluvat turvelautat ovat aiheuttaneet korkeita metaanin vapautumismääriä ja näin kasvattaneet veden ravinnepitoisuutta. Turvelauttoja muodostuu helposti rimpiletoilla ja rimpinevoilla. Näitä Kollajan alueella ei ole. Alueen turpeennousun riskialueista suurin osa on nykyään turvetuotannon käytössä. Turvelauttojen nousun estämiseksi ja kuplinnan vähentämiseksi olisi suositeltavaa, ettei veden alle jää ylimääräistä orgaanista ainesta, mikäli se voidaan käyttää hyödyksi muulla tavalla niiiden alueiden osalta, joilla turpeennousun riski on mahdollinen. Tekojärven säännöstelyllä voidaan vähentää vedessä olevaa biomassaa pitämällä vedenpinta korkeammalla keväällä ja laskemalla se sitten alemmalle tasolle. Tällöin rantavesissä ollut orgaaninen aines voi hajota hapekkaammissa oloissa rannoilla. Ravinteista fosforin jääminen rannan läheisyyteen lisää ravinnehuuhtouman mahdollisuutta, jonka seurauksena tekojärven rehevyystaso voi nousta. Metaanipäästön vähentämisen kannalta olennaisimmaksi säätelytavaksi jää biomassan ja rantakasvillisuuden määrä litoraalialueilla. Tekojärven happitilannetta tulee seurata. Jos tekojärvessä todetaan happivajetta tai korkeita metaanin vapautumismääriä, voidaan hapetuksella helposti ja tehokkaasti vähentää metaanin määrä halutulle tasolle. Hyvään happitilanteeseen voidaan vaikuttaa myös estämällä oikovirtaukset Eroosiosuojaus Kollajan voimalaitoksen käytön johdosta on eroosion estämiseksi suojattava rantoja välittömästi alakanavan alapuoliselta Iijoen etelärannalta noin 1,5 kilometrin matkalta Metaanipäästöt 342

145 16. Yva-menettely, viestintä ja osallistuminen 343

146 Arvioitavat ympäristövaikutukset Ihmisten terveys, elinolot ja viihtyvyys Maaperä, vesi, ilma, ilmasto, kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus Yhdyskuntarakenne, rakennukset, maisema, kaupunkikuva ja kulttuuriperintö Luonnonvarojen hyödyntäminen 344

147 16. Yva-menettely, viestintä ja osallistuminen 16.1 YVA-menettely Tarve ja tavoitteet YVA-lain tavoitteena on edistää ympäristövaikutusten arviointia ja yhtenäistä huomioon ottamista suunnittelussa ja päätöksenteossa sekä samalla lisätä kansalaisten tiedonsaantia ja osallistumismahdollisuuksia. Kollaja hankkeesta tulee tehdä YVA-lain mukainen arviointi YVA-asetuksen hankeluettelon määräämänä. Hankkeessa on kyse sekä laajasta metsä-, suo- tai kosteikkoluonnon pysyväisluonteisesta muuttamisesta, tekojärven ja patojen rakentamisesta sekä vesistön säännöstelystä. Ympäristövaikutusten arviointi on lakiin perustuva menettely, jota on toteutettu vuodesta Sen tarkoituksena on arvioida merkittävien hankkeiden ympäristövaikutukset, tutkia mahdollisuudet haitallisten vaikutusten vähentämiseen sekä turvata kansalaisten osallistumismahdollisuudet. Jos toiminnanharjoittaja päättää arvioinnin jälkeen edistää hanketta, siihen on haettava ja saatava asianomaiset luvat ennen toteutukseen ryhtymistä. Viranomainen ei saa myöntää hankkeelle lupaa ennen kuin YVA on tehty. Lupapäätöksessä on viranomaisen todettava, miten hän on ottanut arvioinnin huomioon. Kollaja hankkeen kannalta on tärkeimpiä seuraavat YVA-asetuksen hankeluettelon kohdat, joiden mukaan arviointi on tehtävä mm. seuraavista hankkeista: 2) Luonnonvarojen otto ja käsittely... b) kivien, soran tai hiekan otto, kun louhinta- tai kaivualueen pinta-ala on yli 25 hehtaaria tai otettava ainesmäärä on vähintään kiintokuutiometriä vuodessa.... f ) yli 200 hehtaarin laajuisen, yhtenäiseksi katsottavan alueen metsä-, suo- tai kosteikkoluonnon pysyväisluonteinen muuttaminen toteuttamalla uudisojituksia tai kuivattamalla ojittamattomia suo- ja kosteikkoalueita tai poistamalla puusto pysyvästi;... 3) Vesistön rakentaminen ja säännöstely a) patoturvallisuuslain 9 :n 2 momentissa tarkoitetut padot; b) tekoaltaat kun padottu tai varastoitu uusi vesimäärä tai vesimäärän lisäys on yli 10 miljoonaa kuutiometriä; c) vesistön säännöstelyhankkeet, jos vesistön keskivirtaama on yli 20 kuutiometriä sekunnissa ja virtaamatai vedenkorkeusolosuhteet muuttuvat olennaisesti lähtötilanteeseen nähden; d) veden siirto vesistöalueelta toiselle siirrettävän vesimäärän ylittäessä 3 kuutiometriä sekunnissa; e) tulvasuojeluhankkeet, joiden hyötyala on vähintään hehtaaria; Vesivoimalaitoksen rakentaminen ei edellytä ympäristövaikutusten arviointimenettelyä. 345

148 Ympäristövaikutusten arviointimenettelyyn voivat osallistua kaikki ne kansalaiset, joiden oloihin ja etuihin kuten asumiseen, työntekoon, liikkumiseen, vapaa-ajanviettoon tai muihin elinoloihin toteutettava hanke saattaa vaikuttaa. Kansalaiset voivat lainsäädännön mukaan: Esittää kannanottonsa hankkeen vaikutusten selvitystarpeista silloin, kun hankkeen arviointiohjelman vireilläolosta ilmoitetaan Esittää kannanottonsa arviointiselostuksen sisällöstä, kuten tehtyjen selvitysten riittävyydestä arviointiselostuksen tiedottamisen yhteydessä Ihmisten tavoitteet ja mielipiteet ovat tärkeitä, ja arviointimenettelyssä tavoitteena on näiden mielipiteiden huomioon ottaminen. Keskenään ristiriitaiset tavoitteet voidaan siten suunnittelussa nostaa esille niin, että kaikki näkemykset voidaan päätöksenteossa ottaa huomioon. YVA-menettelyn päävaiheet Hankkeen ympäristövaikutusten arviointiohjelma jätettiin yhteysviranomaiselle tammikuussa 2008 ja ympäristövaikutusten arviointiselostus toukokuussa Taulukossa 15-1 on esitetty arviointimenettelylle laadittu alustava aikataulu. Aikatauluun vaikuttavat mm. selvitysten laatimis-, nähtävilläolo- ja lausuntoajat.tehtävänä oli arvioida Kollaja-hankkeen rakentamisesta ja käytöstä aiheutuvat ympäristövaikutukset hankkeen ympäristössä YVA-lain ja -asetuksen edellyttämällä tavalla ja tarkkuudella. Ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä mm. Rajataan tarkasteltavan hankkeen toteutusvaihtoehdot Kuvataan hankkeen keskeiset ominaisuudet, tekniset ratkaisut ja vaiheistus Kuvataan vaikutusalueen ympäristön nykytila ja ominaispiirteet Arvioidaan odotettavissa olevat ympäristövaikutukset Selvitetään haitallisten vaikutusten lieventämismahdollisuudet Arvioidaan hankkeen toteuttamiskelpoisuus Selvitetään mitä lupia hankkeen toteuttamiseksi on haettava Esitetään ehdotus hankkeen vaikutusten seurantaohjelmaksi Järjestetään osallistuminen sekä kuullaan asukkaita ja muita hankkeen vaikutuspiirissä olevia tahoja Ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä arvioi- 346

149 Taulukko YVA-menettelyn aikataulu. Ajankohta Tapahtuma touko-heinäkuu 2007 Arvioinnin valmistelu, lähtöaineiston kokoaminen elo-joulukuu 2007 Arviointiohjelman laatiminen tammikuu 2008 Arviointiohjelma nähtävillä ja lausunnoilla maaliskuu 2008 Yhteysviranomaisen lausunto arviointiohjelmasta kesä Selvitysten laatiminen syksy huhtikuu 2009 Arviointiselostuksen laatiminen touko - elokuu Arviointiselostus nähtävillä ja lausunnoilla lokakuu Yhteysviranomaisen lausunto arviointiselostuksesta Päätökset jatkosta daan hankkeen vaikutukset YVA-lain ja -asetuksen edellyttämässä laajuudessa. Arvioitavaksi tulevat siten seuraavat kuvassa esitetyt vaikutukset sekä näiden keskinäiset vaikutussuhteet. Arvioinnin alkuvaiheessa (YVA-ohjelma) arvioitiin etukäteen, että keskeiset tässä hankkeessa arvioitavat vaikutukset ovat: Vesistömuutokset ja vaikutukset vesistöön Rakennetun joen virtaamavaihtelut Uoman osat, joissa veden virtaama vähenee Työnaikaiset vaikutukset Vaikutukset tulviin Tekojärven vaikutus alapuoliseen vesistöön Vaikutukset luontoon Tekojärvialueen pysyvä muutos Vaikutukset Pudasjärven rantojen tulva-alueilla Vaikutukset uoman rantakasvillisuuteen Vaikutukset uhanalaisiin eliölajeihin Natura-vaikutukset Ympäristövaikutusten arvioinnin aikana selvitetään hankkeen vaikutukset lähistöllä oleviin Natura-alueisiin Pudasjärven Natura-alueen osalta laaditaan luonnonsuojelulain mukainen Natura-arviointi Sosiaaliset vaikutukset Vaikutukset pysyvään asutukseen ja lomaasutukseen Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen Vaikutukset maisemaan ja kulttuuriperintöön Koskimaisemat Vedenpinnan taso Rakenteet, pohjapadot, voimalaitos Vaikutukset elinkeinoihin Metsätalous, porotalous, matkailu, kalatalous, rakennustoiminta Vaikutukset pohjavesiin ja harjujensuojeluun Yhdyskunnan vedenhankinta Geologiset harjumuodostumat Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja aluetalouteen Kaupungin verokertymä Maankäyttö Työllisyys Vaikutukset luonnonvarojen hyödyntämiseen Turpeen ja maa-aineksen otto Metsävarat 16.2 Viestintä ja osallistuminen Osallistumisen onnistuminen vaatii tehokasta tiedottamista. Onnistunut viestintä varmistaa, että tieto kulkee hankkeesta vastaavan, osallisten, päätöksentekijöiden jne. kesken. Tiedonvälitykseen on monia menetelmiä. Paikalliset lehdet ja radiokanavat välittävät tehokkaasti tietoa suurelle joukolle. Pohjolan Voima julkisti päätöksensä arviointimenettelyn käynnistämisestä kesäkuussa 2007 ja järjesti välittömästi sitä koskevan yleisötilaisuuden Pudasjärvellä. Yhteysviranomainen päättää virallisiin kuulemisiin liittyvistä järjestelyistä YVA-laissa säädetyllä tavalla. Lain mukaan hankkeesta vastaava ja yhteysviranomainen voivat tämän lisäksi sopia tiedottamisesta myös muulla tavalla. Virallinen tiedottaminen ja kuuleminen on tarpeen ainakin arviointiohjelman nähtäville asettamisen yhteydessä sekä arviointiselostuksen käsittelyvaiheessa vuonna Kansalaisilla on mahdollisuus tuoda esille näkemyksiään vaikutuksista ja vaihtoehdoista. 347

150 16.3 Seurantaryhmätyöskentely Arviointia varten on perustettu seuraavat työryhmät: Suunnitteluryhmä Suunnitteluryhmä vastaa arvioinnin käytännön toteutuksesta, kuten lähtötietojen kokoamisesta, dokumenteista ja tiedottamisesta. Suunnitteluryhmään osallistuvat: Pohjolan Voima Ramboll Seurantaryhmä YVA-seurantaryhmän tarkoituksena on varmistaa selvitettävät asiat, tarvittavien selvitysten asianmukaisuus ja riittävyys sekä kansalaisten osallistumismahdollisuus. Seurantaryhmän asema on ympäristövaikutusten arvioinnin laadun kannalta keskeinen. Kollaja on merkittävä maakunnallinen hanke, jonka YVA-menettelyä on esitetty Pohjois-Pohjanmaan energiastrategiassa. YVA-seurantaryhmän puheenjohtajana on toiminut maakuntavaltuuston puheenjohtaja ja varapuheenjohtajana Pudasjärven kaupunginhallituksen puheenjohtaja. Ryhmässä on ollut edustus myös Pohjois-Pohjanmaan energiastrategian seurantaryhmästä. Seurantaryhmään kutsuttiin edustajat seuraavilta tahoilta. Kursiivilla on merkitty tahot, jotka eivät osallistuneet kokouksiin: Pohjois-Pohjanmaan liitto Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus Pudasjärven kaupunki Metsähallitus Kainuun TE-keskuksen kalatalousyksikkö Iin kunta Yli-Iin kunta Turveruukki Oy Vapo Oy Iijoen kalastusalue Ala-Kollajan osakaskunta Pudasjärven kylän osakaskunta Aittojärven kalastuskunta Pudasjärven virkistyskalastajat Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiiri Pudasjärven luonnonsuojeluyhdistys Kollajan paliskunta Kipinän kyläseura Yli-Kollajan kyläseura Aittojärven kyläseura Pudasjärven metsänhoitoyhdistys Tekojärvialueen maanomistajien edustajat Seurantaryhmän toimintaan on ollut mahdollista liittyä myös arviointimenettelyn kuluessa, kuten Pudasjärven Vesiosuuskunta tekikin. Seurantaryhmä kokoontui YVA-menettelyn aikana seitsemän kertaa. YVA-seurantaryhmän 1. kokous Ensimmäisen kerran seurantaryhmä kokoontui YVAohjelmavaiheessa, Kokouksessa esiteltiin hanke ja hankkeesta vastaava sekä ympäristövaikutusten arviointimenettely ja käsiteltiin alustavaa ympäristövaikutusten arviointiohjelmaa. Arviointiohjelmasta käytiin seurantaryhmän 1. kokouksessa vilkasta keskustelua mm. seuraavista aiheista: Naisjärven säännöstely Vanhan uittokanavan avaamisen tutkiminen Ratkaisu, jossa tekojärveen johdetaan vain tulvahuiput "Tulvan leikkaaminen on hyvä. Tulvaa ei rakasteta, jos luonnonuoma säilyy muuten entisellään niin kaikki hyvin. Tulvasta ei ole muuta hyötyä kuin energia" Luonnonuoman kunto kiinnostaa mökkiläisiä Kalakantojen hoitosuunnitelmat tulee myös esitellä ja ottaa huomioon "Alajuoksulla vanhaan uomaan ei juoksuteta tarpeeksi vettä. Nyt tulva loppuu väärään aikaan. Lohi ei pääse vanhaan uomaan, koska pari viikkoa liian myöhään. Hanke tuo lohen nousun kannalta mahdollisuuden, jos oikein suunnitellaan. Vettä tulee saada vanhaan uomaan oikeaan aikaan" Voiko tekojärven alle jäävät maat korvata vaihtomailla Tekojärvi sijaitsee paliskunnan kesälaidunalueella. Järvi katkaisee poronhoitoalueen "Sosiaalisiin ja yhteiskunnallisiin vaikutuksiin kiinnitettävä enemmän huomiota, ulottuvat myös laajemmalle alueelle. Tulisi ottaa kantaa ristiriitoihin, ja pyrkiä niiden ratkaisuihin. Vaikutukset kymmenien ja jopa satojen vuosien päähän, minkälaisia arvoja silloin on" "YVA on oikea tapa lähestyä asiaa. Kun kattava arviointi on tehty, päätetään kaupungin kannasta. Hyvä lähtö suunnitteluun avoin suhtautuminen, haitat ja hyödyt puntariin" Vaikutukset matkailun kehittämiseen muistettava Lisäksi keskusteltiin käynnistyvän YVA:n yleisötilaisuuksista ja niiden paikoista. Lopuksi pyydettiin seurantaryhmäläisiltä vielä mahdollisia kirjallisia kommentteja YVA-ohjelmaluonnokseen marraskuun 2007 aikana. 348

151 YVA-seurantaryhmän 2. kokous Toisen kerran YVA-seurantaryhmä kokoontui Kokouksessa kuultiin alustukset: Uusiutuvien energialähteiden edistämisestä Kollajan suunnittelutilanteesta YVA-selvitysten tilanteesta (vedenlaatuselvitys, virtavesikalojen elinympäristömallinnus, kysely kiinteistönomistajille ja asianosaisten kuuleminen) Yhteysviranomainen kertoi YVA-ohjelman yleisötilaisuuksista (3 kpl), joissa paikalla oli yli 300 osallistujaa. Lausuntonsa YVA-ohjelmasta viranomainen lupasi vapuksi. Arvioinnin työohjelma-asiaa ja selvitysten toteuttamista päätettiin käsitellä seuraavassa kokouksessa. Seurantaryhmän 2. kokouksessa keskusteltiin mm. seuraavista aiheista: Naisjärven veden pintaa pitäisi nostaa Revonniemen pohjapadolla Veneillä liikkuminen on turvattava Aittojärven, Livojoen ja Iijoen kohdalla Pudasjärvessä saisi nousta kesäveden pinta Aittojärven tilan paraneminen olisi hyvä asia. Vanhan uoman säilyttäminen ja kehittäminen tulisi tehdä luonnontilan pohjalta Vedenlaatumallin toimiminen kiinnosti. Miten sitä on varmistettu Kuinka kauan vaikutukset näkyvät Iijoen alajuoksulla, milloin ne tasoittuvat Miten tekojärven rakentaminen vaikuttaisi Siuruanjoen virtaamiin, koska Mertajoen valumaalue jää osittain tekojärven alle Tuleeko tekojärvestä kala-allas Vanhan uoman veden määrästä huolehdittava Mikä on määritellyt täyttökanavan paikkaa Aittojärvestä tekojärveen Parantavatko vai heikentävätkö tulvavirtaamat veden laatua "Kalojen elinympäristömallinnus on hyvä alku. Rapua ei mainita. Nyt sen esiintyminen heikkoa, mutta tulevaisuudessa toive tämänkin osalta" Tekojärvialueen maanomistaja ei vastusta hanketta, mutta odottaa oikeutta ja sovinnollista käsittelyä. "Jos allas toteutuu, epävarmuus katoaa" "Ennen allasalueilta loppui julkinen rahoitus, kun suunniteltiin. Nyt on avointa suunnittelua ja tietoa saadaan paljon" "On hyvä, että kysely järjestetään. Tekojärven alue on toisille tärkeämpi kuin toisille. Maastossa alue monelle ei-tuttua. Toisille elinkeinoalue, kuten poromiehille. Jos ei priorisoida, niin tulee helposti lopputulos, että alueella ei ole merkitystä" "1980-luvulla oltaisiin kaivattu tällaisia tietoja, joita nyt selvitetään. Ratkaisut tehtiin tuolloin mutu-tuntumalla ja poliittisessa ilmapiirissä. Kysely on hyvä, mutta sisältää paljon mielipideasioita. Löytyykö esim. suurten säännöstelyjärvien osalta tutkittua tietoa? Alueilta, joissa ihmiset ovat kokeneet tämän kaltaisia asioita, miten vaikuttanut heidän ympäristöönsä ja elinkeinoihin, miltä näyttää tulevaisuus?" "YVA-menettely ja mallinnukset vaikuttavat erittäin hyviltä. Mallinnukset on laajennettava koko luonnonuoman alueelle. 'Luonnontilaisen' vaihtoehdon (0-vaihtoehto) tarkentaminen ja arviointi epäilyttää, onko voimayhtiön intresseissä? Hanke tutkitaan, 'luonnontilaisuus' vaihtoehtoa ei varmastikaan niin tarkoin. Vaikutukset valtakunnanverkkoon kontra vaikutukset aluetalouteen? Kipinänkosken kalastuskeskus on nyt valmis, sen investoinnit?" "Tulisi saada hyvä käsitys siitä mikä on iso asia ja mikä on pieni asia. 200 GWh/v sähköä vuodessa on selkeä asia. Bioenergiapuoli: entä jos tekojärven alue käytetään metsä- ja turvetuotantoon täysimääräisesti (tietenkin pienempi, mutta missä kohtaa pilkku on)?" "Kiinteistönomistajissa on joukossa ihmisiä, jotka eivät kaikki pysty itse hoitamaan asioitaan. Heikon ihmisen asiat on myös menettelyssä huolehdittava, eikä heikkoutta saa käyttää hyväksi" YVA-seurantaryhmän 3. kokous Kolmannen kerran YVA-seurantaryhmä kokoontui Tuolloin oli käytössä yhteysviranomaisen lausunto YVA-ohjelmasta. Yhteysviranomainen esitteli kokouksessa tiivistetysti eri tahoilta saadut mielipiteet ja lausunnot sekä yhteysviranomaisen lausunnon. Yhteensä mielipiteitä ja lausuntoja jätettiin ympäristökeskukseen 78 kpl. Keskeisiä yhteysviranomaisen lausunnosta poimittuja asioita olivat: Vaikutusten tarkastelualueeseen tulee ottaa mukaan Siuruanjoki ja Livojoen alaosa, myös merialueella tarkastelualuetta tulee laajentaa Pudasjärven vedenkorkeusvaihtoehtoihin tulee ottaa mukaan yksi alempi talviajan vedenkorkeus (+107,6) ja yksi alempi kesäajan vedenkorkeus (+106,4) Selostuksessa tulee esittää juoksutuskäytännöt, juoksutusmäärät ja käytettävä voimalaitostekniikka Museoviraston kanssa tulee käydä neuvotteluja tutkimustarpeesta ja arviointimenetelmistä Vesistövaikutuksiin tulee paneutua huolellisesti Vaikutukset Livojoen jokihelmisimpukkaesiintymiin tulee arvioida 349

152 Erityisesti Pudasjärven Natura-vaikutukset tulee arvioida huolella, myös muut lähialueen Naturaalueet otettava mukaan arviointiin Pohjavesivaikutukset, vedenhankinta ja vesihuolto tulee arvioida huolellisesti YVA-konsultti esitteli yhteenvedon ohjelmasta annetuista lausunnoista ja mielipiteistä. Mielipiteissä korostuivat seuraavat asiat: Luonnonuoman virtaama Vedenlaatu Kalasto Virkistyskäyttö Kiinteistöjen arvo Elinkeinoista matkailu Viranomaisten ja yhdistysten lausunnoissa korostuivat seuraavat asiat: Vedenlaatu, kalasto Virtaamat ja vedenkorkeudet Pohjavesi, vedenhankinta ja vesihuolto Elinkeinoista porotalous PVO-Vesivoima esitteli katsauksen hankkeen suunnittelutilanteeseen. Keskeisimmät suunnitteluratkaisut voidaan lyödä lopullisesti lukkoon vasta siinä vaiheessa, kun Pudasjärven Natura-arviointi ja virtavesien elinympäristömalli valmistuvat. Niillä on keskeinen rooli vedenkorkeuksien ja virtaamien määräytymisessä, joten tarkkoja suunnitteluratkaisuja ei voida esittää ennen niiden valmistumista. Ko. selvitykset valmistuvat syksyllä, joten tarkempi suunnittelukin menee syksyyn. Tehdyistä ja käynnissä olevista selvityksistä esiteltiin kokouksessa: Metaaniselvitys Kysely kiinteistönomistajille Linnustoselvitys Käytiin läpi ja keskusteltiin arvioinnin työohjelma, joka koostui seuraavista osioista: Vesistövaikutusten arviointi (vedenlaatu, kalasto ja muu vesieliöstö, pohjaeläintutkimukset, vesikasvillisuus, kalastustiedustelu, sähkökoekalastukset) Natura-arviointi (lähtöaineistot, kesäkaudella 2008 tehtävät selvitykset) Maisema- ja pohjavesiselvitykset Lisäksi kerrottiin lähiajan osallistumismahdollisuuksista, mm. tulossa olevista ryhmätilaisuuksista (kalastuskunnat, perhokalastajat, melojat, hirvenmetsästysseurat, mahdolliset yhdistysten tilaisuudet sekä vastaanotto- ja keskustelutilaisuudet Kipinässä). Lisäksi seurantaryhmän 3. kokouksessa keskusteltiin mm. seuraavista aiheista: Natura-alueet Täyttökanavan mitat Hiilidioksiditase Seurantaryhmäläisten linnustohavainnot Vaelluskalan palauttamishankkeen tutkimustulosten hyödyntäminen YVA:ssa Erilaisia luontotyyppien rajauksia Pudasjärven Natura-alueella Lähteiden esiintyminen Tapaaminen Museoviraston kanssa Lisäselvitysten vaikutus YVA:n aikatauluun Iistä tullut kritiikkiä, kun siellä ei järjestetty erikseen tiedotusta, yleisötilaisuuteen piti mennä Yli-Iihin YVA-seurantaryhmän 4. kokous Neljännen kerran YVA-seurantaryhmä kokoontui Asialistalla olivat: Energiapoliittinen tilanne (EU:n energiapaketti, Suomen ilmasto- ja energiastrategian valmistelu) Ympäristöselvitysten tilanne (kiinteistökyselyn tulokset ja sosiaalisten vaikutusten arviointi, linnustoselvitys, Pudasjärven Natura-arviointi, selvitys muinaisjäännöksistä, vesistövaikutukset ja kalatalous, turpeen poiston mahdollisuudet, selvitys rantakiinteistöjen arvosta, maisemaselvitys, pohjavesiselvitys sekä vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen) Arviointiselostuksen muoto ja aikataulu Tähänastisten selvitysten päätelmät Asukkaiden osallistuminen (mm. Kipinän kalastuskeskuksessa pidetty kesän aikana yhteensä 12 keskustelutilaisuutta. Kävijöitä ollut noin 150) Lisäksi seurantaryhmän 4. kokouksessa keskusteltiin mm. seuraavista aiheista: Syksyllä toteutettava asukaskysely ja sen otanta-alue Pudasjärven Natura-arvioinnin toteuttaminen Vaikutukset vedenhankintaan ja viemäröintiin Vaihtoehtoinen täyttökanava? "Suunnittelua pitäisi viedä eteenpäin enemmän ihmisten kuin Naturan ehdoilla. Natura vie liikaa huomiota pois oleellisista asioista" YVA-seurantaryhmän 5. kokous Viidennen kerran YVA-seurantaryhmä kokoontui Asia- ja alustuslistalla olivat: Kalojen elinympäristömallin tulokset Hankkeen toiminnallinen suunnitelma Asukaskyselyn valmistelu Ympäristöselvitysten tilanne Arviointiselostuksen eteneminen 350

153 Keskustelussa olivat esillä mm. seuraavat aiheet: Kalaston kannalta sopivimmat virtaamat Pudasjärven vedenkorkeus kesällä veneilyn ja rantautumisen kannalta Isojen tulvien vaikutus luonnonuomalle "Naisjärven vedenpinnan nosto olisi tarpeen" Päätettiin tehdä erillinen porotalouskysely 0-vaihtoehto; turvetuotannon ja metsätalouden arvo, vuotuinen kasvu, bioenergia, työllisyys "Maankäytön ja luonnon suhteen arviointi seikkaperäistä ja selvää. Entä taloudelliset ja sosiaaliset vaikutukset? Selvitetäänkö/onko arvioinnissa mukana riittävästi? Asuminen, työllisyys, elinkeinot" Tekojärvialueen metsän korvaaminen Tekojärven rajojen linjaus Infotilaisuuksia (uuden suunnitelman esittely) on tulossa marras-joulukuussa 2008 Aittojärvelle sekä luonnonuoman ja Pudasjärven alueille. YVA-seurantaryhmän 6. kokous Seurantaryhmän 6. kokous pidettiin tammikuun 23. päivänä Kokouksessa käsiteltiin mm: Vaikutukset ihmisiin, sosiaalisten vaikutusten arviointi ja asukaskyselyn tulokset Suunnitelman tarkentuminen Arviointiselostusluonnoksen keskeisten tulosten läpikäynti Keskustelussa nousi esiin mm.: "Mitä 'lähialueella' tarkoitetaan?" Lähialueeksi luokiteltiin Pudasjärven, Tuulijärven ja Iso-kaakkurin rannalla, Pudasjärven taajaman alapuolisella Iijoen rannalla, Naisjärven rannalla, Aittojärven tai Livojoen rannalla ja Ypykkäjärven rannalla asuvat / loma-asuvat vastaajat. Tieto perustuu vastaajien omaan ilmoitukseen. "Oliko vastausprosentti tyypillinen tai alhainen?" Vastausprosentti oli koko kyselyssä 20 %. Vastausaktiivisuus on tyypillistä YVAmenettelyjen yhteydessä tehdyissä kyselyissä. Lähialueella 42 %, se on hyvä "Miten hanke voi vaikuttaa Jongunjärveen? Ehkä kalakanta voi parantua. Haittavaikutuksia ei hankkeesta sinne aiheudu." Osallistujilta tiedusteltiin, kuinka kauan vesi Pudasjärvessä voisi runsaalla kevättulvalla olla tasolla +110? Pari viikkoa voisi puuston osalta olla riskitöntä. 1,5 kk liian pitkä. Pitkään kestävä tulva tukkii/liettää ojia. Mitä tämä merkitsee säätötehona? Ilmasto- ja energiastrategiassa on arvioitu, että Suomeen tarvitaan 2000 megawattia tuulivoimaa v mennessä. Tämän on arvioitu edellyttävän säätökapasiteetin lisäystä megawattia. Kollaja yhdessä alajuoksun voimalaitosten käytön tehostumisen kanssa täyttäisi tästä tarpeesta n. 1/3. Keskusteltiin rakennuslupien myöntämisestä rannoille. Potentiaalisen rakennusmaan lisääntyminen (tekojärven rannalla) on mielenkiintoinen. Yleiskaavoitusta ja asemakaavoitusta tarvittaisiin tällöin. Tällöin saadaan tasapuolisesti rakennuspaikkoja. Metsän käytön kannalta huipputulvan alueet pienenevät oleellisesti. Tämä on myönteinen asia. Puustonkasvu paranee. Ojat pysyvät kunnossa paremmin. Tämä on myönteinen vaikutus. Maksetaanko altaasta kiinteistöveroa? rakenteista maksetaan kiinteistöveroa yleisen kiinteistöveroprosentin mukaan. Silloin, kun puhutaan voimalaitoksesta, maksetaan korotettua kiinteistöveroa Onko huomioitu allasalueen metsän kasvun vuosittainen tuotto? Raivausselvityksestä saadaan selville metsän tuotto karkealla tasolla. Kovin yksityiskohtaisesti ei tarkastella vielä YVA-vaiheessa Toivotaan seurantaryhmältä kommentteja, täydennystarpeita ja huomioita virheistä 2 viikon kuluessa. YVA-seurantaryhmän 7. kokous Maaliskuun 19. päivänä pidettiin seurantaryhmän 7. kokous vakituisessa paikassa, Pudasjärvellä Kehittämiskeskus Pohjantähdessä. Käsittelyssä olivat mm. seuraavat asiat: Vaihtoehto 0 Tuulivoimaa suunniteltu Suomeen 2000 MW (hallituksen ilmasto- ja energiastrategia), tarvitaan säätövoimaa MW. Tuulivoiman säätötarve johtuu pääasiassa tuulen ennustevirheistä. Säätövoiman käyttö tuulivoiman rinnalla lisää käyttövarmuutta ja vähentää tuulivoiman tukitarvetta. Kollajan korvaajaa ei käytännössä ole. Kaasuturbiinilaitos periaatteessa, mutta käytännössä liian kallis; Lisäksi kaasuturbiinista syntyy päästöjä. 351

154 100 MW pumppuvoimala olisi toinen vaihtoehto, mutta vesivarasto täytyisi olla useita milj. kuutioita, lisäksi kuluttaa sähköä 220 GWh/v. Pumppuvoima ei tuota sähköä vaan kuluttaa sitä. Suomessa pumppuvoimalaitokselle ei löydy myöskään paikkaa, koska maan korkeuserot ovat pienet Ilmaston muutoksen vaikutukset Talvien lämpeneminen merkitsee todennäköisesti talvikauden virtaamien kasvua nykyiseen verrattuna, koska lunta sulaa myös talvella Talvikauden virtaamien kasvu ei välttämättä merkitse kevättulvan pienenemistä, koska lisääntyvä sadanta merkitsee todennäköisesti suurempaa kokonaislumimäärää. Pudasjärven Natura-arviointi Johtopäätös arvioinnista: Mikäli Pudasjärven pinta pidetään jatkuvasti tasolla +108,2 (vaihtoehto VE1), hankkeesta aiheutuu merkittäviä haitallisia vaikutuksia Pudasjärven Natura-luontotyypeille (tulvaniityt). Mikäli hanke toteutetaan siten, että Pudasjärven vedenpintaa lasketaan kesällä (vaihtoehdot VE1b-d) ei hankkeesta aiheudu merkittäviä haitallisia vaikutuksia. Vaihtoehdossa VE2 Pudasjärven vedenkorkeus säilyyy tulva-aikaa lukuun ottamatta nykyisellään, eikä Natura-luontotyypeille aiheudu merkittäviä haitallisia vaikutuksia. Natura-arvioinnista esitettyjä kysymyksiä ja kommentteja: Onko pohdittu, onko olemassa korvaavia alueita? Korvaavuusasiaa voisi pohtia periaatteellisella tasolla, ei välttämättä tarvitse etsiä alueita, jotka olisivat soveltuvia. Korvaustarkastelua tarvitaan käytännössä silloin, jos hankkeesta aiheutuu merkittäviä haitallisia vaikutuksia ja hanketta viedään eteenpäin poikkeusluvalla Kysymys: Mikä vaikutus voimataloudella on ollut Pudasjärven Naturaan? Onko säännöstely vaikuttanut tulvaniittyjen muutokseen? Rantaniittyjen niiton ja laiduntamisen loppuminen päätekijä tulvaniittyjen pusikoitumisessa. Yläpuolisten järvien vaikutus Pudasjärven kesäaikaisiin vedenkorkeuksin niin pieni, ettei sillä ole vaikutusta tulvaniittyihin. Lisäkommentti: Maatalous suurin vaikuttaja tulvaniittyjen häviämiseen. Lintujen kannalta tilanne huonontunut: lintujen pesintä vähentynyt, vaikuttanut myös vesilintujen metsästykseen Pudasjärvellä yksityiset suojelualueet perustettu Naturaa varten, Natura-arvion johtopäätökset koskevat myös yksityisiä suojelualueita Arviointiselostus Kollajan vaikutus maankäyttöön olisi hyvä selventää kaavoituksen avulla. Esim. rantakaava selkiyttäisi asiaa maanomistajan näkökulmasta. Kunnat voivat edistää hankkeita varautumalla kaavoitukseen etukäteen. Tässä tapauksessa ei voi kaavoittaa etukäteen, koska hanke on koskiensuojelulain vastainen. 0 -vaihtoehto jäänyt YVA:ssa suppeaksi, tosin ei välttämättä hankkeesta vastaan tehtäväkään arvioida nykytilanteen kehittymistä tulevaisuuteen. YVA:n loppuaikataulu Yleisötilaisuuksia oli ohjelmavaiheessa Pudasjärvellä, Kierikissä ja Oulussa. Varmaankin syytä pitää kolme yleisötilaisuutta myös selostusvaiheessa? Yksi tilaisuus olisi syytä olla Iissä. Hanke kiinnostaa Iiläisiä, mutta sieltä ei välttämättä lähdetä Ouluun saakka yleisötilaisuuteen Muut asiat Pudasjärven kunta järjestää mahdollisesti aiheeseen liittyvän seminaarin, jossa asiasta voidaan keskustella Allasasia on ollut esillä kymmeniä vuosia. Suunnittelussa on huomioitu paljon paikallisten asukkaiden kommentteja, esim. Pudasjärviryhmän, Aittojärven ja Naisjärven vedenkorkeudet on saatu suunniteltua järkevästi. Hanketta seurataan valtakunnallisesti, mutta merkitystä on myös kansainvälisesti. Missään muualla ei ole pyritty samalla tavalla sovittamaan yhteen vesivoimaa ja luonnonarvoja kuin Kollaja-hankkeessa. Päätettiin, että ryhmä kokoontuu syksyllä kun YVA on valmis. 352

155 17. Osallistuminen 353

156 354

157 17. Osallistuminen Ympäristövaikutusten arvioinnin yhteydessä on haluttu tavoittaa vaikutusalueen asukkaita, maanomistajia ja muita intressiryhmiä laajasti. Menettelyn aikana on pidetty yleisötilaisuuksia, ryhmätilaisuuksia, näyttelyitä ja järjestetty kyselyjä, joiden tavoitteena on ollut saada kartoitettua konkreettisia vaikutuksia, joita paikalliset asukkaat ja alueen käyttäjät haluavat arvioinnissa ja tulevassa päätöksenteossa otettavaksi huomioon Arviointiohjelman nähtävillä olo Ympäristövaikutusten arviointimenettely käynnistyi, kun PVO-Vesivoima toimitti YVA-lain mukaisen arviointiohjelman Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle. Kuulutus arviointimenettelyn käynnistymisestä julkaistiin Sanomalehti Kalevassa, Rantapohjassa ja Iijokiseudussa. Arviointiohjelma oli yleisön nähtävillä Yli-Iin ja Iin kunnanvirastoissa sekä Pudasjärven ja Oulun kaupungintaloilla ja vastaavien kuntien pääkirjastoissa sekä Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksessa Oulussa. Ohjelma oli myös saatavilla sähköisenä ympäristöhallinnon nettisivuilla ( alueelliset ympäristökeskukset Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus vireillä olevat YVA-hankkeet). Arviointiohjelma ja muu YVA aineisto on saatavilla myös osoitteesta Kuulemistilaisuuksiin osallistui yhteensä yli 300 henkeä. Tilaisuuksissa puhetta johtivat yhteysviranomaisen edustajat Eero Kaakinen ja Tuukka Pahtamaa. Hanketta esittelivät Birger Ylisaukko-oja, Jorma Autio ja Aaro Horsma. YVA-ohjelmaa esittelivät Matti Kautto ja Veli-Matti Hilla Rambollista Ryhmätilaisuudet ym. Erilaisilla ryhmillä sekä eri alueiden asukkailla ja käyttäjillä on erilaisia tavoitteita ja näkemyksiä, jotka haluttiin arviointimenettelyssä kartoittaa. Syksyllä 2007 toteutettujen maastokäyntien jälkeen pidettiin ns. kylätilaisuudet tammikuussa 2008 seuraavalla tavalla alueellisesti ryhmitellen: Petäjäkangas Naisjärvi Kollajanniemi Aittojärvi Pudasjärvi Tuulijärvi Tilaisuudessa esiteltiin myös viranomaiselle jätettyä ympäristövaikutusten arviointiohjelmaa. Kokoontumisia ja esittelyjä järjestettiin arvioinnin kuluessa useille pienryhmille. Tähän mennessä on erilaisiin YVAan liittyviin yleisö- ja keskustelutilaisuuksiin osallistunut yhteensä yli 1000 henkeä YVA-ohjelman yleisötilaisuudet Arviointiohjelmasta järjestettiin seuraavat kuulemistilaisuudet: Pudasjärven Kurenalan ala-asteella keskiviikkona klo Yli-Iin Kierikkikeskuksessa keskiviikkona klo Oulun kaupunginkirjaston Pakkalan salissa torstaina klo

158 Taulukko Arvioinnin aikana järjestetyt yleisö- ja pienryhmätilaisuudet Pvm Paikka Aihe Läsnäolijat Pudasjärvi Yleisötilaisuus noin 120 osallistujaa Iijoen Kollajan alueen luonnonuoma Maastokatselmus Käyty 150 rantakiinteistöllä, asukkaista tavoitettiin noin puolet Pudasjärvi Esittelytilaisuus tekojärvialueen maanomistajille noin 30 maanomistajaa Aittojärvi Maastokatselmusten esittely Pudasjärvi-Tuulijärvi Maastokatselmusten esittely Jokiuoma-Petäjäkangas Maastokatselmusten esittely Jokiuoma-Kollajanniemi Maastokatselmusten esittely Naisjärvi Maastokatselmusten esittely Yli-Tannilan toimitalo Yleisötilaisuus Juustola Keskustelutilaisuus, Kollajan paliskunta Kipinän kalastusmatkailukeskus Kipinän kalastusmatkailukeskus Keskustelutilaisuus 6 Keskustelutilaisuus Kipinän kalastusmatkailukeskus Keskustelutilaisuus, Ala-Kollajan osakaskunta Kipinän kalastusmatkailukeskus Kipinän kalastusmatkailukeskus Kipinän kalastusmatkailukeskus Kipinän kalastusmatkailukeskus Kipinän kalastusmatkailukeskus Kipinän kalastusmatkailukeskus Kipinän kalastusmatkailukeskus Kipinän kalastusmatkailukeskus Kipinän kalastusmatkailukeskus Keskustelutilaisuus 10 Keskustelutilaisuus 7 Keskustelutilaisuus 15 Keskustelutilaisuus 12 Keskustelutilaisuus 5 Keskustelutilaisuus 4 Keskustelutilaisuus 1 Keskustelutilaisuus 7 Keskustelutilaisuus Aittojärven koulu Yleisötilaisuus Kipinän kalastusmatkailukeskus Keskustelutilaisuus, Ala-Kollajan osakaskunta Kipinän koulu Yleisötilaisuus Kipinän koulu Yleisötilaisuus Pudasjärvi Yleisötilaisuus

159 Kuva Kuva arviointiohjelman kuulemistilaisuudesta Pudasjärvellä 17.4 YVA-selostuksen yleisötilaisuudet Ympäristövaikutusten arviointiselostuksen valmistuttua tulee yhteysviranomainen järjestämään yleisölle tarkoitetut kuulemistilaisuudet. Suunnitelman mukaan ne järjestetään toukokuun lopussa ja kesäkuun alussa Tilaisuudet pidetään Pudasjärvellä, Yli- Iissä ja Oulussa. YVA kuulemistilaisuuksien lisäksi tulevat hankkeesta vastaava ja eri intressiryhmät ja viranomaiset järjestämään omia esittely- ja keskustelutilaisuuksiaan Kollaja-hankkeesta ja sen ympäristövaikutuksista Muu viestintä ja osallistuminen Pohjolan Voiman nettisivuille (ja on laadittu Kollaja-hankkeen internetsivut, joilla esitellään hanketta, tehtäviä selvityksiä, ympäristövaikutusten arviointia ja aikanaan sen tuloksia. Internet-sivustojen aineisto on nähtävänä myös paperiversiona Pudasjärven kaupungintalolla ja myöhemmin myös alueen kouluilla. YVA-menettelyn yhteysviranomaisen lausunnot ovat nähtävillä myös ympäristöhallinnon internetsivuilla Virtaviesti-lehdessä Kollaja-hanketta on esitelty numeroissa 2/2007 ja 1-2/2008 yhteensä yhdeksässä eri artikkelissa. Lisäksi syksyllä 2008 Virtaviesti jaettiin ns. Kollaja-ekstrana, missä esiteltiin pelkästään Kollajan yva-selvitystä seitsemällä artikkelilla. Virtaviesti jaetaan mm. Iijokivarren kaikkiin kuntiin joka talouden ilmaisjakeluna. Lehden kustantamisesta vastaa PVO-Vesivoima Oy 17.6 Yhteysviranomaisen lausunto arviointiohjelmasta Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus antoi YVAohjelmasta lausuntonsa Yhteysviranomaisen lausunnossaan esille tuomat asiat ja niiden huomioon ottaminen YVA-selostuksessa sekä mahdollinen viittaus asianomaiseen kohtaan YVA-selostuksessa on esitetty taulukossa

160 Taulukko Yhteysviranomaisen arviointiohjelmasta antaman lausunnon huomioon ottaminen YVA:ssa. Yhteysviranomaisen lausunnon kohta Käsittely YVA:ssa/YVA-selostuksessa Koskiensuojelulaki 1. Kohdealueen ja arviointimenettelyn luonteen erityismerkityksen tulee heijastua laadittavaan arviointiselostukseen riittävällä painoarvolla. Hankkeen erityispiirteet on otettu huomioon tehtyjen tutkimusten laajuudessa sekä hankkeen tiedottamisessa ja osallistumisen järjestämisessä. Vaikutusalueen rajaus 2. Sisävesien kalojen vaelluksen vuoksi (muikku, hauki) kalataloudellinen tarkastelu on ulotettava esitetyn rajauksen yläpuolelle. 3. Mertajoki ja Siuruanjoki Mertajoen alapuolella Iijokeen asti tulee ottaa tarkasteluun. Vaikutustarkastelu on ulotettava myös Livojokeen ja merialueelle esitettyä laajemmin. 4. Tulee arvioida hankkeen vaikutukset kunnostettuihin järviin (tilan muutos) sekä haitallisten vaikutusten lieventämismahdollisuuksia. Kalojen liikkumista on tarkasteltu kohdassa kalasto (luku 5.4). Livojoki, Mertajoki ja Siuruanjoki on käsitelty arvioinnissa kohdissa hydrologia (luku 5.1), vedenlaatu (luku 5.3), kalasto (luku 5.4) ja muu vesieliöstö (luku 5.5). Järvien vedenlaatumuutoksia on käsitelty kohdassa vedenlaatu (luku 5.3), haitallisten vaikutusten lieventämismahdollisuuksia on tarkasteltu luvussa 15. Vaihtoehdot 5. Yhteysviranomainen edellyttää vaihtoehtojen järjestämistä seuraavalla tavalla. Päävaihtoehdot olisivat: - Vaihtoehto 0: Hanketta ei toteuteta - Vaihtoehto 1: Tekojärvi ja voimalaitos - Vaihtoehto 2: Pelkkä tekojärvi 6. Vaihtoehdon 1 alavaihtoehtoina talvikuukausien keskivedenkorkeudet: 108,2 m ja 107,6 m. Molemmista alavaihtoehdoista vielä kesävedenkorkeuden neljä vaihtoehtoa: 108,2 m, 107,6 m, 107,0 m ja 106,4 m. 7. Iijoen luonnonuomaan johdettavaksi ajateltuja veden juoksutusmääriä ja niiden vaikutuksia tulee eritellä 2-3 vaihtoehdon pohjalta. 8. Toisen (eteläisen/alemman) täyttökanavan tarvetta ja liittymistä eri vaihtoehtoihin tulee tarkastella. Vaihtoehdot on järjestetty yhteysviranomaisen edellyttämällä tavalla. Vaihtoehdot on käsitelty kohdassa hanke (luku 3). Pudasjärven eri vedenkorkeusvaihtoehdot on huomioitu vaihtoehdon VE1 alavaihtoehtoina. Vaihtoehdot on käsitelty kohdassa hanke (luku 3). Iijoen luonnonuoman virtaamavaihtoehtoja on käsitelty kohdassa hanke (luku 3). Virtaamavaihtoehdot on huomioitu myös virtavesikalojen elinympäristömallinnuksessa, kohdassa kalasto (luku 5.4). Eteläisempi, Petäjäkankaalta lähteväkanava sisältyy vaihtoehtoo 2, pelkkä tekojärvi Vesistömuutokset 9. On arvioitava veden säännöstelyn vaikutukset luonnonuoman ekologiaan sekä maisema- ja virkistysarvoihin. Hankkeen lyhyen ja pitkänajan vaikutukset voivat muuttua ja ne on arvioitava. 10. Vesivoimahyötyä on syytä tarkentaa niin, että hankkeen hyöty tuodaan esiin vertailtuna eri vaihtoehtojen välillä. 11. Pohjakynnysten sijoittuminen ja määrä on tuotava esiin, samoin se miten pohjakynnykset rakennetaan. 12. Kerrottava ainakin pääpiirteissään se, minkälaisia koneistoja uudessa voimalaitoksessa käytettäisiin ja millä tavalla vettä juoksutettaisiin uudella voimalaitoksella ja millä tavalla se vaikuttaisi alapuolisten voimalaitosten käyttöön. 13. Hankkeen tekniset ratkaisut ja voimalaitosten käytön vaikutukset alapuoliseen vesistöön on kerrottava riittävällä tavalla. 14. Tuotava esiin, olisiko hankkeella vaikutusta siihen, millä tavalla Irni- ja Kostonjärviä säännöstellään. 15. Tulee tehdä selkoa mahdollisen lyhytaikaissäännöstelyn vaikutuksesta eroosioon ja millä tavalla voimalaitoksen käyttö (frekvenssi ja volyymi) voi vaikuttaa mahdolliseen eroosioon. Hankkeen vaikutuksia luonnonuoman ekologiaan on käsitelty kohdissa hydrologia (luku 5.1), vedenlaatu (luku 5.3), kalasto (luku 5.4) ja muu vesieliöstö (luku 5.5). Maisemavaikutuksia on käsitelty kohdassa maisema ja kulttuuriympäristö (luku 8.3). Hankkeesta saatavaa hyötyä on tarkasteltu kohdissa hanke (luku 3), ilmasto ja energia (luku 10) sekä ihminen ja yhteiskunta (luku 12). Luonnonuoman pohjakynnyksiä ja muita jokeen suunniteltuja rakenteita on käsitelty kohdassa hanke (luku 3) ja maisema (luku 8.3) Voimalaitos ja sen käyttö on kuvattu kohdassa hanke (luku 3). Hankkeen tekniset ratkaisut on käsitelty kohdassa hanke (luku 3) ja vaikutukset vesistöihin luvussa 5. Irnin- ja Kostonjärvellä oma säännöstelykäytäntö ja säännöstelyrajat, hanke ei vaikuta yläpuolisten järvien säännöstelyyn. Asiaa on käsitelty kohdassa hanke (luku 3). Juoksutus- ja säännöstelykäytäntö on käsitelty kohdassa hanke (luku 3). Rantojen eroosiosuojausta on käsitelty mm. kohdassa eroosiosuojaus. Veden laatu 358

161 Yhteysviranomaisen lausunnon kohta 16. Tulee arvioida tekoaltaaseen jäävän turpeen tai mikäli se poistetaan, turpeen alta paljastuneen maaperän veden laatuun vaikuttavia tekijöitä sekä pitkäaikaisvaikutuksia. 17. Vedenlaatumallia on käytettävä myös jokiuomassa ja siinä aina merelle asti. 18. Tekojärven ja alapuolisen Iijoen ravinne- ja rehevyystason arvioinnissa on tarkasteltava kokonaisravinnepitoisuuksien lisäksi leville käyttökelpoisten ravinteiden pitoisuuksia sekä tekoaltaan mahdollisia vaikutuksia niihin ja edelleen rehevyystasoon. 19. Tulee analysoida tekoaltaan happea kuluttava vaikutus sekä arvioida tarvittaessa vedenlaatumallin avulla, kuinka kauas jokiuomaan vaikutus voi ulottua. Käsittely YVA:ssa/YVA-selostuksessa Hankkeen vedenlaatuvaikutuksia on käsitelty kohdassa vedenlaatu (luku 5.3) Vedenlaatutarkastelu on tehty tekojärven alapuolelta merelle saakka. Hankkeen vedenlaatuvaikutuksia on käsitelty kohdassa vedenlaatu (luku 5.3) Hankkeen vedenlaatuvaikutuksia on käsitelty kohdassa vedenlaatu (luku 5.3). Hankkeen vedenlaatuvaikutuksia on käsitelty kohdassa vedenlaatu (luku 5.3). Ihmisiin kohdistuvat vaikutukset elinolot viihtyvyys, terveys ja korvaukset 20. Analysoitava, mitä sosiaalisia vaikutuksia koskiensuojelulain vastaisen hankkeen uudelleen esiin nostaminen tuo tullessaan. 21. Tekojärvessä kaloihin kertyvän elohopean määrää ja kestoa tulee analysoida riittävästi sekä arvioida terveysvaikutuksia ja mahdollisia kalojen syömisrajoituksia. 22. On syytä tuoda esille missä yhteydessä korvauksia käsitellään ja minkälaisista haitoista korvausta voi saada. Selostuksen olisi siten sisällettävä yleispiirteinen kuvaus mahdollisen lupaprosessin mukaisista korvauksista. Hankkeen sosiaalisia vaikutuksia on käsitelty kohdassa ihminen ja yhteiskunta (luku 12) Kalojen elohopeapitoisuuksia on käsitelty kohdassa kalasto (luku 5.4) Hankkeen lupavaiheita on käsitelty kohdassa hankkeen edellyttämät luvat ja suunnitelmat (luku 18) Vaikutukset elinkeinoihin 23. Poroelinkeino. On selvitettävä hankkeen vaikutukset porojen elinmahdollisuuksiin ja poroelinkeinoon. Tarvitaan suoria neuvotteluja hankevastaavan ja poroelinkeinon edustajien välillä, mikäli hanke etenee. YVA-menettelyn aikana on perusteltua kutsua Kollajan paliskunnan edustaja seurantaryhmään. 24. Matkailu. On pohdittava Pudasjärven matkailun kehittymistä hankkeen eri vaihtoehtojen näkökulmasta. Luonnonuoman säilymisen (0-vaihtoehto) merkitys kalastus- ja muulle luontomatkailulle sekä Kipinänkosken kalastusmatkailukeskukselle on arvioitava. Samoin se, mikä vaikutus matkailulle olisi luonnonuoman ja Kipinänkosken muuttumisella hankkeen vaikutuksen myötä. Hankkeen vaikutuksia poroelinkeinoon on käsitelty kohdassa ihminen ja yhteiskunta (luku 12). Hankken vaikutusta kalastusmatkailuun ja kalastusmatkailun kehittymismahdollisuuksia vaihtoehdossa VE0 on käsitelty kohdassa kalastusmatkailu (luku matkailu) Maankäyttö 25. Kurenalan hyväksytty yleiskaava on oikeusvaikutukseton ja monilta osin vanhentunut. 26. Kollajan, Pudasjärven ja Aittojärven alueella on useita inventoituja perinnemaisemia. Perinnemaisemia ei myöskään mainita arvioitavien ympäristövaikutusten joukossa. Vaikutukset näihin on arvioitava. 27. Mainittava mahdollinen maakuntakaavan muutostarve, esim. Maakuntakaavan tarkistamistarpeesta neuvotellaan Pohjois- Pohjanmaan liiton kanssa. Kohdan 6.6 viimeinen lause tulisi kuulua: Osayleiskaavan laatimisen ajaksi voidaan alueelle määrätä rakennuskielto ja toimenpiderajoitus. 28. Kollaja-hanke ei sisälly voimassa olevaan maakuntakaavaan. Kuvateksteissä sekä maakuntakaavaa koskevassa tekstissä tulee mainita, että arviointiohjelman mukainen Kollaja-hankkeen tekojärvi ja kanavarakenteet on lisätty hyväksyttyyn maakuntakaavaan sen havainnollistamiseksi, miten hanke sijoittuu muihin maakuntakaavamerkintöihin nähden. 29. Sosiaalisissa vaikutuksissa vaikutuksilla pysyvään ja loma-asutukseen on myös maankäytöllinen ja taloudellinen luonteensa, joka tulee arvioida ja tuoda esiin. Kaavoitustilannetta on käsitelty kohdassa suunniteltu maankäyttö ja kaavoitus (luku 8.2) Vaikutukset inventoituihin perinnemaisemiin on arvioitu kohdassa maisema ja kulttuuriympäristö (luku 8.3) Kaavoitustilannetta on käsitelty kohdassa suunniteltu maankäyttö ja kaavoitus (luku 8.2) Kaavoitustilannetta on käsitelty kohdassa suunniteltu maankäyttö ja kaavoitus (luku 8.2). Maakuntakaava näytetään sellaisenaan. Hankkeen vaikutuksia maankäyttöön ja kiinteistöjen arvoon on käsitelty kohdassa maankäyttö ja maisema (luku 8) 359

162 Yhteysviranomaisen lausunnon kohta 30. On tarpeen arvioida vaikutukset nykyiseen ranta-asutukseen ja myös tulevaan rantojen rakentamiseen. 31. Liitteessä 1 tuodaan esiin osa- alueittaiset maankäyttömuodot. Arviointiselostukseen on syytä lisätä Mertajoki ja Siuruanjoki. Käsittely YVA:ssa/YVA-selostuksessa Hankkeen vaikutuksia loma-asutukseen arvioidaan luvussa 8, maankäyttö ja maisema Mertajoki ja Siuruan joki on lisätty vaikutusten tarkastelualueeseen. (luku 4) Kiinteät muinaisjäännökset 32. Hankevastaavan on syytä neuvotella Museoviraston kanssa, miten hankkeen arkeologisten arvojen selvittämisessä on parasta edetä. Alueella on tehty arkeologisia inventointeja, inventoinnin tuloksia on esitetty kohdassa arkeologia (luku 8.4) Virkistyskäyttö 33. Arviointiohjelmassa mainittujen virkistyskäyttömuotojen (kalastus, koskimelonta, liikkuminen luonnonuomassa ja marjastus ja metsästys) lisäksi keskeisesti arvioitavia ovat vaikutukset lomaasumiseen. Arvioitaviin virkistyskäyttövaikutuksiin kuuluu vaikutusten arviointi koskimelontaan ja jokiretkeilyyn. Vaikutuksia loma-asutukseen on arvioitu mm luvussa 8.1 maankäyttö ja rakennettu ympäristö ja vaikutuksia virkistyskäyttöön luvussa 9 virkistyskäyttö. Selvitykset 34. Hankkeen laajuuden vuoksi laadittavien selvitysten on oltava riittäviä ja oikeilta alueilta tehtyjä niin, että ne kuvaavat kattavasti aiheutuvia ympäristövaikutuksia. 35. Ennakkoselvityksiä tarvittaisiin ainakin seuraavista aihealueista: - vaikutusalueen kasvihuonekaasutaseen määrittäminen. Keskeisistä alueista tulisi määrittää kasvihuonekaasupäästöt. - vaikutusalueen vesistöjen sedimentaatio- ja sedimenttikartoitus. - vaikutusalueella kunnostettujen järvien ja muiden kunnostettujen vesistöjen nykytilan arviointi. Hankkeen yhteydessä on tehty useita erillisselvityksiä mm. vedenlaatuun, kalastoon, pohjaeläimistöön, vesikasvillisuuteen, suojelualueisiin ja linnustoon liittyen. Hankkeen ilmastovaikutuksia on tarkasteltu kohdassa 10 ilmasto ja energia Iijoen luonnonuoman, Siikalammen ja putaiden sedimentaatiota on tarkasteltu kohdassa muu vesieliöstö (luku 5.5) Iijoen vesistöalueella tehtyjä virtavesikunnostuksia on käsitelty kohdassa kalasto (luku 5.4). Varsinaisella hankealueella ei ole tehty joki- tai järvikunnostuksia. Kalasto ja kalastus 36. Arvioitava hankkeen vaikutukset vaelluskalan palauttamismahdollisuuksiin Iijoen vesistöalueelle. 37. Arvioitava virtavesihabitaattien (koskialueet, pienet nivat ja virrat) sekä putaiden merkitystä kalojen elinalueina ja hankkeen vaikutusta. Menetelminä sähkökalastus ja koeverkkokalastus. 38. Elinympäristömallinnus ja arviointi on syytä tehdä kaikille tärkeimmille kalalajeille ja niiden eri elinvaiheille. Eri habitaattityypeistä valittava jokaisesta riittävä määrä edustavia koealueita. Mallinnustulosten oikeellisuus on varmistettava paikantamalla Huomioitava mallinnuksessa sekä kesä- että talvitilanne. 39. Elinympäristömallia tulee soveltaa myös keskeisille pohjaeläinlajeille ja virtavesikasveille. 40. Mallinnusten tulosten perusteella on laadittava yleisarvio eri vaihtoehtojen vaikutuksista virtavesiekosysteemiin sillä alueella, johon hankkeella ja sen eri vaihtoehdoilla voi olla vaikutuksia. 41. Tulee arvioida hankkeen eri vaihtoehtojen vaikutuksia kalastukseen esim. laajan kalastuskyselyn perusteella. 42. On selvitettävä hankkeen vaikutukset mereisen vaelluskalan palauttamismahdollisuuksiin. Tähän sisältyy taimenen, lohen, siian ja nahkiaisen kulkumahdollisuus hankealueen ohi. Arviointi on tehtävä sekä nousevan kalan että alas laskeutuvien aikuisten poikasten osalta. On selvitettävä kalojen kulkumahdollisuus Iijoen ja Livojoen välillä. Hankeen vaikutuksia vaelluskalojen palauttamismahdollisuuksiin on käsitelty kohdassa kalasto (luku 5.4). Hankeen vaikutuksia kalastoon on käsitelty kohdassa kalasto (luku 5.4). Koskialueilla on tehty sähkökoekalastuksia. Putaiden alueilla ei ole teknisesti mahdollista tehdä verkkokoekalastuksia, joten niiden kalataloudellista merkitystä on selvitetty kalastustiedustelulla. Virtavesikalojen elinympäristömallinnus on tehty tärkeimmille virtavesikaloille (harjus, taimen, lohi). Mallissa on huomioitu sekä kesä- että talvitilanne. Mallinnustuloksia on käsitelty kohdassa kalasto (luku 5.4). Elinympäristömallia on sovellettu pohjaeläimistöön niiltä osin, kun tutkimustietoa on ollut käytettävissä. Pohjaeläimiä on käsitelty kohdassa muu vesieliöstö (luku 5.4). Virtavesikasveille ei ole olemassa mallinnuksessa tarvittavia preferenssikäyriä. Elinympäristömallissa on käytetty virtaamia välillä m 3 /s. Mallin tuloksia on käsitelty kohdassa kalasto (luku 5.4). Kalastovaikutuksia on selvitetty kalastustiedustelun avulla. Kalastustiedustelun tuloksia on käsitelty kohdassa kalasto (luku 5.4). Rakenteet on suunniteltu siten, että ne mahdollistavat kalojen liikkumisen. Hankkeen vaikutuksia vaelluskalojen liikkumiseen on käsitelty kohdassa kalasto (luku 5.4). 360

163 Yhteysviranomaisen lausunnon kohta 43. Mertajoen kalasto selvitettävä. On arvioitava Mertajoen pienenevän valuma-alueen vaikutukset joen alaosalla. 44. Tulee analysoida mahdollisuutta ja tarvetta rakentaa patoihin kalatiet, niin, että kalojen kulku mahdollistuu. 45. Tekojärvessä kaloihin kertyvän elohopean määrää ja kestoa tulee analysoida riittävästi sekä arvioida terveysvaikutuksia. Käsittely YVA:ssa/YVA-selostuksessa Mertajoen kalastoa on selvitetty kalastustiedustelulla. Tuloksia on käsitelty kohdassa kalasto (luku 5.4). Rakenteet on suunniteltu siten, että ne mahdollistavat kalojen liikkumisen. Asiaa on käsitelty kohdassa kalasto (luku 5.4). Tekojärven, Iijoen alaosan ja koko hankealueen kalojen elohopeaproblematiikkaa on käsitelty kohdassa kalasto (luku 5.4). Pohjaeläimet 46. Pohjaeläinvaikutusten arvioimiseksi tulee ottaa ennakkoon lisänäytteitä ja käyttää hyväksi olemassa olevaa kirjallisuustietoa. 47. Pohjaeläintutkimukset tulee tehdä vaikutusalueen nykyisiltä koskipaikolta, myös alakanavan alapuolisesta Iijoen Haapakosken yläpuolisesta pääuomasta sekä vaikutusalueen järvien litoraalivyöhykkeeltä. 48. Pohjaeläinten näytteenotto ja määritystaso sekä lajistosta laskettavat indeksit tulee toteuttaa ympäristöhallinnon käytössä olevien ohjeiden mukaan. 49. Pohjaeläinlajisto tulee sisällyttää edellä jo mainittuun elinympäristömalliin. Kipinän koskialueilla ja Varpuvirtain alueella on toteutettu pohjaeläintutkimus. Lisäksi arvioinnissa on käytetty aikaisempaa tutkimusaineistoa. Pohjaeläimiä on käsitelty kohdassa muu vesieliöstö (luku 5.5). Pohjaeläintutkimuksett on keskitetty Kollajan luonnonuoman tärkeimmille koskialueille. Järvialueiden litoraalialueita ei ole tutkittu, koska järvien vedenkorkeuksiin ei aiheudu haitallisia muutoksia. Pohjaeläintutkimus on toteutettu standardien mukaisesti. Pohjaeläimiä on käsitelty kohdassa muu vesieliöstö (luku 5.5). Pohjaeläimistö on sisällytetty elinympäristömalliin niiltä osin, kuin on ollut mahdollista. Linnusto 50. Pudasjärven Natura-alueen linnuston inventoinnin lisäksi linnustotiedot on oltava erityisesti suunnitellun tekoaltaan alueelta ja riittävällä tavalla myös luonnonuomalta niin, että tuloksista voidaan päätellä eri hankevaihtoehtojen vaikutus alueen linnustolle. Tekojärvialueen sekä luonnonuoman ja siihen liittyvien pienten vesistöjen linnustoinventointien tulokset on esitetty kappaleessa ja Pudasjärven Natura-alueen linnustoinventoinnin tulokset on esitetty kappaleessa Muu eliöstö 51. Jokihelmisimpukkaa esiintyy Livojoessa. Raakkujen esiintyminen hankkeen vaikutusalueella on tunnettava ja mikäli olemassa olevaa tietoa ei ole riittävästi, on tehtävä maastoselvityksiä. Arvioidut vaikutukset on tuotava esiin. 52. Tekojärven alueella on luonnontilaisia metsä- ja suotyyppejä, vanhoja metsiä ja aapasoita, joiden lajisto tunnetaan puutteellisesti. Näiden kohteiden monimuotoisuus on inventoitava ja hankkeen vaikutukset arvioitava. 53. Vaikutukset ylisiirrettävien nahkiaisten luontaiseen lisääntymiseen on selvitettävä. Jokihelmisimpukkaa esiintyy Livojoessa ja sen sivu-uomissa. Jokihelmisimpukan esiintymisalueet ovat hankkeen vaikutusalueen ulkopuolella. Tekojärven alueen luonnonolosuhteet on kuvattu kappaleessa 6.1 Nahkiasen ylisiirtoa on käsitelty kohdassa kalasto (luku 5.4). Natura-vaikutukset 54. Mikäli vaikutuksia Kärppäsuo-Räinänsuon ja Venkaan lähteen Natura-suojelukohteille ei tule, olisi tämä perusteltava. 55. On tuotava esiin, millä tavalla suunniteltu pato toteutettaisiin, esim. kaivettaisiinko moreeni patorakenteen alta pois. 56. On analysoitava, millä tavalla tekoaltaan vedenkorkeus ja sen vaihtelut sekä tekoaltaan etäisyys harjuun voivat vaikuttaa pohjaveden laatuun ja määrään. 57. On arvioitava, voiko hanke heikentää Venkaan lähteen ja Kärppäsuo-Räinänsuon Natura-alueiden luonnonarvoja esim. maa- ja kallioperän hydraulisen yhteyden kautta ja millä tavalla se voi heijastua alueen luontotyyppeihin ja lajeihin. Edelleen on analysoitava suunnitellun padon sijoituksen ja rakenteen sekä altaan vedenkorkeuksien vaikutusta em. kysymyksiin. Kärppäsuon-Räinänsuon Natura-aluetta on käsitelty kappaleessa 6.8. Venkaan lähteen Natura suojeluarvoja ja niihin kohdistuvia vaikutuksia on käsitelty kappaleessa 6.7. Venkaan lähteen pohjavesiolosuhteita ja hankkeen vaikutusta niihin on tarkemmin käsitelty kappaleessa Hankkeen ja patojen rakentamista on kuvattu luvuss 3 hanke, luvussa 7.1 maa- ja kallioperä ja 11 rakentaminen. Hankkeen vaikutuksia pohjaveteen on käsitelty luvussa 7.2 pohjavesiolosuhteet ja hankkeen vaikutukset Vengasvaaran ja Venkaan lähteen pohjavesiolosuhteita on käsitelty kappaleessa Kärppäsuon-Räinänsuon Natura-alueen luonnontila on kuvattu kappaleessa Pudasjärven Natura-alueen linnustotiedot on päivitettävä. Linnustotietojen päivitys tehtiin kesäkaudella

164 Yhteysviranomaisen lausunnon kohta 59. Tulee analysoida luvanmyöntämismahdollisuuksia hankkeelle, joka olisi vastoin Pudasjärvelle perustettujen yksityismaiden luonnonsuojelualueiden rauhoitusmääräyksiä. 60. Pudasjärven Natura-statuksen perustana oleville luonnonarvoille koituvien vaikutusten arviointi vaatii arviointiohjelmassa esitettyä tarkempaa vedenkorkeusvaihtoehtotarkastelua. 61. Hankkeen Natura-vaikutukset on arvioitava huolellisesti. Keskeistä on tuoda esiin hankkeen Natura-alueiden luonnonarvoja heikentävien vaikutusten luonne ja suuruus sekä merkitys eri vaihtoehdoissa. Tämä on oleellista arvioitaessa aikanaan heikennyksen merkittävyyttä ja hankkeen mahdollisia luvanmyöntämisedellytyksiä. Keskeistä on myös paneutua haitallisten vaikutusten lieventämismahdollisuuksiin ja minkälainen vaikutus niillä on heikennyksen merkittävyydelle. Käsittely YVA:ssa/YVA-selostuksessa Hankkeen suhdetta lainsäädäntöön on käsitelty kappaleessa 18. Tarkasteltaviin vaihtoehtoihin on sisällytetty kaksi talvivedenkorkeutta ja yhteensä 4 kesävedenkorkeutta. Natura-arviointiin sisällytetyt vaihtoehdot on esitetty kappaleessa Hankkeen vaikutuksia Natura luontotyyppeihin on käsitelty kappaleissa ja siitä on tehty erillinen raportti. Hankkeen luvanmyöntämisedellytyksiä on tarkasteltu kappaleessa 18. Haitallisten vaikutusten lieventämismahdollisuuksia on tarkasteltu kappaleessa Pohjavesivaikutukset ja vesihuolto 62. On arvioitava hankkeen vaikutukset Pudasjärven vesiosuuskunnan Törrönkankaan vedenottamoon, jäteveden puhdistamon purkupaikkaan ja vesihuoltorakenteisiin osalla toiminta-aluetta sekä Kipinän vesiosuuskunnan vedenottamon vedenottoon. 63. On tarpeen kirjata jätevesiviemäröinnin rakenteet ja arvioida hankkeen mahdolliset vaikutukset jätevesien johtamiselle. 64. Pudasjärven vesiosuuskunnan toivomus päästä mukaan YVAmenettelyn seurantaryhmään on aiheellinen. Vaikutukset vedenottamoihin on arvioitu luvussa 7.2. Jätevesiviemäröintiä on käsitelty luvussa 12.2 yhdyskuntatekniikka Pudasjärven Vesiosuuskunta kutsuttiin YVA-seurantaryhmään ja se osallistui ryhmän työhön. Maisemakuva ja kulttuuriperintö 65. Arviointiohjelmassa ei mainita hankkeen vaikutusalueella olevia inventoituja perinnemaisemia. Näitä on useita. Arviointiselostuksessa tulee tuoda esiin hankkeen vaikutukset perinnemaisemakohteilla. 66. Maisemaekologista näkökulmaa tulee arviointiselostuksessa valottaa. Vaikutukset inventoituihin perinnemaisemakohteisiin on arvioitu kohdassa 8.3 maisema ja kulttuuriperintö. Maisemaekologinen näkökulma on huomioitu arviointiselostuksessa. (kohta ) Ilmastovaikutukset 67. Vaikutukset ilmastoon tulisi arvioida suunniteltua tarkemmin. Kasvihuonekaasujen päästöt tulisi arvioida mieluummin nk. taselaskelmana tekojärven elinkaaren aikana. Tekojärvialueen metaanipäästöistä tehtiin laskelmat nykytilanteessa ja tekojärven rakentamisen jälkeen (luku 10.2). Hiilidioksidipäästöjä tarkasteltiin kohdassa 10.3 Yhdyskuntarakenne ja aluetalous taloudellisten vaikutusten arviointi 68. Kaupungin verokertymän, maankäytön ja työllisyyden lisäksi näkökulmaa on tarvetta laventaa arvioimalla myös luontomatkailulle ja loma-asutukselle tulevia taloudellisia vaikutuksia. Vaikutuksia matkailuun on arvioitu luvussa matkailu, kiinteistöjen arvoon ja loma-asutukseen kohdasa 8.1 maankäyttö ja rakennettu ympäristö Vaikutusten merkittävyys ja arvioinnin epävarmuustekijät 69. Tulee pyrkiä siihen, että ympäristövaikutukset arvioidaan kattavasti YVA-menettelyn aikana. Tulokset on tuotava arviointiselostuksessa esiin ja arvioitava vaikutusten merkittävyyttä. Mikäli tuloksia ei ole tai todetaan, että ne voidaan tarkemmin esittää vasta luvanhakuvaiheessa, on kyse suuresta epävarmuustekijästä, joka on analysoitava ja tuotava esiin. Sillä voi olla myös vaikutuksensa hankkeen etenemiselle ja luvanmyöntämisedellytyksiin. Vaikutusten merkittävyyttä ja epävarmuutta on käsitelty luvussa 14. Ympäristöonnettomuudet ja -riskit 70. On syytä tarkastella ympäristöriskejä omana lukunaan. Patoturvallisuusmääräykset ja rakennettavien patojen tekniset ratkaisut tulee kertoa selostuksessa. Patoturvallisuusnäkökohtia tulee analysoida. Ympäristöriskejä on tarkasteltu luvussa Patojen teknisiä ratkaisuja on esitelty luvussa 3 hanke. 362

165 Yhteysviranomaisen lausunnon kohta Käsittely YVA:ssa/YVA-selostuksessa Ehdotus toimiksi, joilla ehkäistään ja rajoitetaan haitallisia ympäristövaikutuksia 71. Kohdasta on perusteltua kirjoittaa arviointiselostukseen oma lukunsa. Lieventäviä vaikutuksia on tarvetta tarkastella ainakin fyysiseen luonnonympäristöön, eliöyhteisöihin ja ihmiseen sekä yhteiskuntaan. Tarkastavia asioita ovat vaihtoehdot ja tekniset ratkaisut, kuten luonnonuomaan johdettavat vesimäärät, tekojärven vesimäärä kevättalvella, kalateiden sijainti ja edellytykset sekä Pudasjärven optimaalinen vedenkorkeus myös järven vedenlaadun näkökulmasta. Suunnitelmaa on YVA-menettelyn aikana kehitetty niin, että haitalliset vaikutukset jäisivät mahdollisimman vähäisiksi. Lukuun 15 on koottu keinoja haitallisten vaikutusten vähentämiseen. Hankkeen vaihtoehtojen vertailu ja selvitys hankkeen ja sen vaihtoehtojen toteuttamiskelpoisuudesta 72. Tämän osuuden arviointiselostuksesta tulee olla YVA-menettelyn keskeisintä aineistoa, Nykyisten säännösten mukaan hanke ei ole toteuttamiskelpoinen. Vaihtoehtojen vaikutusten eroja on käsitelty arvioinnin yhteydessä. VE2 ja VE1 erot on koottu lukuun 14. Hankkeen toteuttamiskelpoisuutta on käsitelty kohdassa14.3 Hankkeen edellyttämät suunnitelmat, luvat ja niihin rinnastettavat päätökset 73. Puuttuu pohdinta siitä, millä tavalla on mahdollista purkaa Pudasjärven Natura-alueelle luonnonsuojelulain nojalla perustetut yli 30 yksityismaiden suojelualuetta. Rauhoitusmääräysten mukaan suojelualueilla on pääsääntöisesti kielletty mm. vesien perkaaminen ja patoaminen sekä vesirakennushankkeet, kuten myös kaikenlainen muu toiminta, joka saattaa vaikuttaa epäedullisesti alueen maisemakuvaan tai eläimistön tai kasviston säilymiseen. Hankkeen suhdetta luonnonsuojelulakiin on käsitelty kappaleessa 18. Ehdotus seurantaohjelmaksi 74. Tulee luetteloida kattavasti seurattavia asioita sekä missä ja kuinka usein seurantaa tehtäisiin. Seurattavat asiat täsmentyvät, mikäli hanke aikanaan etenee lupavaiheeseen. Hankkeen alustava seurantaohjelma on esitetty luvussa 19. Arviointimenettelyn ja osallistumisen järjestäminen 75. Yleisötilaisuudet on järjestettävä yhteysviranomaisvetoisesti. Arviointiselostuksessa tulee olla selvitys arviointimenettelyn vaiheista osallistumismenettelyineen. Hankkeesta ja YVA:sta järjestettiin poikkeuksellisen paljon tiedottamista ja osallistumismahdollisuuksia. Menettely on kuvattu luvussa 16. Yleistajuinen ja havainnollinen yhteenveto 76. Arviointiselostuksesta tulee olla yhteenveto YVA-asetuksen 10 :n edellyttämällä tavalla. Yhteenveto on YVA-selostuksen alussa. Se julkaistaan myös erillisenä kuvitettuna painotuotteena. 363

166 17.7 Arviointiselostuksen nähtävillä olo Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus ilmoittaa arviointiselostuksen nähtävillä olosta sen jälkeen, kun arviointiselostus on sille luovutettu. YVA-asetuksen mukaan arviointiselostusta koskevat mielipiteet ja lausunnot on toimitettava yhteysviranomaiselle yhteysviranomaisen määräämänä aikana, joka on vähintään 30 ja enintään 60 päivää Arviointimenettelyn päättyminen YVA-menettely päättyy, kun Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus antaa lausuntonsa YVA-selostuksesta. YVA-menettelyn jälkeen lupaviranomaiset ja PVO- Vesivoima käyttävät arviointiselostusta ja Pohjois- Pohjanmaan ympäristökeskuksen antamaa lausuntoa päätöksentekonsa perusaineistona. Arviointiselostus ja siitä annettu yhteysviranomaisen lausunto tulee liittää hankkeen lupahakemuksiin. Kollaja-hankkeen suunnitelmaa on kehitetty YVA-menettelyn aikana poikkeuksellisella tavalla. Keskeisimmin suunnitteluun ovat vaikuttaneet Natura-arvojen turvaaminen sekä koskien ja virtakalojen elinolosuhteiden säilyttämistavoitteet. Myös vedenlaatukysymykset, vesillä liikkuminen, rakenteiden sijoittaminen sekä maisemalliset seikat ovat olleet YVA-prosessin aikana suunnittelun lähtökohtina. Eri osapuolten välisellä vuorovaikutuksella on ollut tärkeä osa suunnitelman kehittämisessä. Suunnittelun lopputulos on täsmentynyt Kollaja 2008-suunnitelmaksi (päävaihtoehto VE1). Ympäristövaikutusten arviointi on täsmentynyt tämän suunnitelman mukaiseksi. Kollaja-hankkeen suunnittelu ja vaikutusten arviointiprosessi limittyivät yhteen maiseman suhteen erityisesti rakenteiden tarkempaa sijaintia pohdittaessa. Kanavien linjauksen ja patorakenteiden sijainnin tärkeä lähtökohta oli maisemallisesti parhaan kohdan löytäminen. Rakenteiden sijoittamiseen vaikuttavat myös muut tekijät, kuten veden virtaus ja rakentamisen tekniset reunaehdot. Paikoitellen rakenteiden sijoitus- ja linjausratkaisut ovatkin usean eri tekijän määrittelemiä kompromissejä. Suunnittelun ja YVA:n vuorovaikutus näkyi konkreettisesti erilaisten pienempien vaihtoehtoisten suunnitteluratkaisujen vertailussa ja kehittämisessä Suunnittelun ja YVA:n vuorovaikutus 364

167 18. Hankkeen edellyttämät suunnitelmat, luvat ja lainsäädäntö 365

168 366

169 18. Hankkeen edellyttämät suunnitelmat, luvat ja lainsäädäntö 18.1 Hankkeen yleissuunnittelu Hankkeen yleissuunnittelua on tehty arvioinnin yhteydessä. Arvioinnin aikana valmistuneen Kollaja 2008-suunnitelman lähtökohdat ja sisältö on esitetty aiemmin luvussa Vesilain mukaiset luvat Ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä ei vielä käsitellä maa- ja vesialueiden omistukseen ja korvausmenettelyyn liittyviä asioita.. Korvauksista on sdettyuvussa 11. Luvan myöntämisen edellytyksistä on säädetty 2 luvun 5 ja 6 :ssä. Luvan myöntämisen perusedellytys on, että rakentamisesta saatava hyöty on siitä johtuvaan vahinkoon, haittaan ja muuhun edunmenetykseen verrattuna huomattava. Lisäksi luvan hakijalla tulee olla oikeus suurimpaan osaan hankkeen vaatimista alueista sekä vähintään 20 prosenttia hankkeessa käyttöön otettavasta vesivoimasta. Pohjolan Voima omistaa käyttöön otettavan vesivoiman lähes kokonaan. Tarvittaviin alueisiin Pohjolan Voimalla sen sijaan ei ole oikeutta. Ratkaisevassa asemassa tässä ovat tekojärvialueen valtion maat. Mikäli Pohjolan Voima saa näihin oikeuden, muihin tarvittaviin alueisiin syntyy vesilain mukainen lunastusoikeus. Lunastus- ja vahingonkorvaukset käsitellään samassa menettelyssä, jos niistä ei ole sovittu. Vesilain 2 luvun 5 :ssä on säädetty ns. luvan ehdottomasta esteestä. Rakentamiseen ei saa myöntää lupaa, jos rakentaminen vaarantaa yleistä terveydentilaa tai aiheuttaa huomattavia vahingollisia muutoksia ympäristön luonnonsuhteissa tai vesiluonnossa ja sen toiminnassa taikka jos se suuresti huonontaa paikkakunnan asutus- tai elinkeino-oloja. Säännökselle on etsitty tulkintaa Vuotos-hankkeen lupakäsittelyssä, missä korkein hallinto-oikeus katsoi ehdottoman esteen olevan olemassa (KHO 2002:86). Korkein hallinto-oikeus pohti seikkaperäisesti kaikki mainittuun lainkohtaan sisältyvät osa-alueet. Ratkaisevana korkein hallinto-oikeus piti luontoarvojen menettämistä. Terveysvaikutukset tai paikkakunnan asutus- ja elinkeino-olot eivät korkeimman hallinto-oikeuden mielestä aiheuttaneet sen laatuisia seurauksia, että lupa olisi pitänyt evätä. Verrattaessa Vuotos- ja Kollajahankkeen luontovaikutuksia ero on Kollajan hyväksi olennainen etenkin, kun hankkeen suunnitelma on ympäristövaikutusten arvioinnin yhteydessä muotoiltu niin, että ympäristövaikutukset jäisivät mahdollisimman pieneksi. Vaihtoehto VE 2 (pelkkä tekojärvi) ei vesilain mukaisen luvan edellytysten kannalta poikkea vaihtoehdosta VE1 muutoin kuin 3 luvun soveltamisen osalta. Vesilain mukaisia poikkeuslupia tarvitaan tekojärven alueella sijaitsevien luonnontilaisten pienvesistöjen ja Sainselän pohjoispäässä olevan luonnontilaisen lähteen luonnontilan muuttamiseksi. Vesilain 15 a :n perusteella toimenpide, joka vaarantaa enintään kymmenen hehtaarin suuruisen fladan tai kluuvijärven taikka muualla kuin Lapin läänissä enintään yhden hehtaarin suuruisen lammen tai järven säilymisen luonnontilaisena, on kielletty riippumatta siitä, aiheutuisiko siitä edellä 15 :ssä tarkoitettu seuraus. Ympäristölupavirasto voi yksittäistapauksessa hakemuksesta myöntää poikkeuksen 1 momentin kiellosta, jos momentissa tarkoitettujen vesistöjen suojelutavoitteet eivät huomattavasti vaarannu. Jos 1 367

170 momentissa tarkoitettu seuraus aiheutuisi hankkeesta, johon on haettu tämän lain mukaista lupaa, lupaasian yhteydessä on viran puolesta tutkittava kysymys poikkeuksen myöntämisestä. Poikkeuksesta on muutoin soveltuvin osin voimassa, mitä ympäristölupaviraston luvasta säädetään. Vesilain 17 a :ssä on säädetty luonnontilaisten lähteiden hävittämisestä seuraavaa: Jos edellä 17 :ssä tarkoitettu, muualla kuin Lapin läänissä sijaitseva uoma on luonnontilainen, ei sitä saa muuttaa niin, että uoman säilyminen luonnontilaisena vaarantuu. Sama on koko maassa voimassa luonnontilaisesta lähteestä. Ympäristölupavirasto voi yksittäistapauksessa hakemuksesta myöntää poikkeuksen 1 momentin kiellosta, jos momentissa tarkoitettujen uomien tai lähteiden suojelutavoitteet eivät huomattavasti vaarannu. Jos 1 momentissa tarkoitettu seuraus aiheutuisi hankkeesta, johon on haettu tämän lain mukaista lupaa, lupaasian yhteydessä on viran puolesta tutkittava kysymys poikkeuksen myöntämisestä. Poikkeuksesta on muutoin soveltuvin osin voimassa, mitä ympäristölupaviraston luvasta säädetään Koskiensuojelulain tarkistaminen Koskiensuojelulain (35/1987) 1 :ssä säädetään, että: Uuden voimalaitoksen rakentamiseen ei saa myöntää vesilaissa (264/61) tarkoitettua lupaa seuraavissa vesistöissä ja vesistön osissa: [ ] 40) Iijoen vesistön keski- ja yläosassa Kuusamon, Posion, Pudasjärven, Puolangan, Ranuan, Suomussalmen, Taivalkosken, Yli-Iin ja Ylikiimingin kunnissa; Siten koskiensuojelulaki kieltää luvan myöntämisen uuden voimalaitoksen rakentamiseen nyt esillä olevassa kohteessa riippumatta siitä, millainen vaikutus hankkeella on koskiluontoon. Koskiensuojelulain muutos voi tulla eduskunnan käsittelyyn hallituksen esityksenä tai kansanedustajien aloitteena. Lain valmistelun käynnistämistä voi eduskunta käsitellä myös esim. energiapoliittisen ohjelman ja siihen liittyvien valiokuntien mietintöjen tai toivomusponsien kautta. Lain muutos voi koskea vain yhtä kohdetta tai siihen voidaan tehdä laajempi muutos, jossa laista poistetaan kohteita ja siihen liitetään uusia kohteita. Vesilaissa voimalaitoksella tarkoitetaan vesivoiman hyväksi käyttämiseksi rakennettua laitosta siihen kuuluvine rakennelmineen. Tekojärvi on vesilain mukainen säännöstelyhanke. Käytettävissä ei ole ennakkoratkaisua siitä, voidaanko koskiensuojelulaista riippumatta tekojärven rakentamiseen myöntää vesilain mukainen lupa, jos siihen ei liity voimalaitosta eikä siinä oteta käyttöön uutta vesivoimaa. Siten ei ole ennakkoratkaisua siitä, voidaanko VE 2 pelkkä tekojärvi toteuttaa ilman koskiensuojelulain muutosta Luonnonsuojelulain mukaiset luvat Tekojärven alueen luonto muuttuu metsä- ja suoympäristöstä vesiympäristöksi. Raivaus hävittää alueen kasvillisuuden sekä lintujen pesimiseen ja soitimiseen käyttämät alueet. Tekojärven alueen lintulajistossa on 14 sellaista lajia, jotka on määritelty Suomen kansainvälisiksi vastuulajeiksi. Vastuulajien kantojen osuus Euroopan koko kannasta vaihtelee 15 %:n ja yli 45 %:n välillä. Vastuulajeilla ei kuitenkaan ole mitään erityistä lainsäädännöllista suojaa, minkä vuoksi niiden elinympäristöjen hävittäminen ei edellytä poikkeamista luonnonsuojelulaista. Mikään tekojärven alueella tavattavista lintulajeista ei myöskään ole luonnonsuojelulain 47 :n nojalla erityisesti suojeltava laji. Myöskään hankealueella tavattavilla lintudirektiivin liitteen I lajeilla ei Natura-alueiden ulkopuolella ole erityistä luonnonsuojelulaissa määriteltyä suojaa. Tekojärven alueella on tehty useita havaintoja valtakunnallisesti vaarantuneesta kaitakämmekästä sekä silmälläpidettävästä velttosarasta. Näistä velttosara on Suomen erityisvastuulaji, jonka Euroopan kannasta Suomessa arvioidaan olevan %. Kumpikaan lajeista ei ole luonnonsuojelulain 47 :n nojalla erityisesti suojeltava laji, eikä niiden kasvupaikkojen hävittäminen siten edellytä poikkeamista luonnonsuojelulain säädöksistä. Hankealueen lähiympäristössä sijaitsevista Naturaalueista hankkeella ei tehtyjen selvitysten perusteella ole vaikutusta Venkaan lähteen, Kärppäsuon- Räinänsuon, Tyräsuon tai Kaakkurinrimpien niihin luonnonarvoihin, joiden perusteella alueet on sisällytetty osaksi Natura 2000 verkostoa. Tekojärven alueella on tehty yksi näköhavainto luontodirektiivin liitteen IV (a) lajista, saukosta. Luontodirektiivin liitteen IV (a) lajeista on säädetty luonnonsuojelulain 49 :ssä seuraavasti: Luontodirektiivin liitteessä IV (a) tarkoitettuihin eläinlajeihin kuuluvien yksilöiden lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on 368

171 kielletty. Alueellinen ympäristökeskus voi yksittäistapauksessa myöntää luvan poiketa kiellosta luontodirektiivin artiklassa 16 (1) mainituilla perusteilla. Koska saukosta on tehty ainoastaan yksi havainto kesän 2008 aikana, ei varmuudella voida sanoa, onko kyseessä alueella vakituisesti elävä vai satunnaisesti kalastamassa ollut yksilö. Tämän vuoksi on myös ennenaikaista arvoida sitä, edellyttääkö lajin elinympäristön hävittäminen tekojärven alueella poikkeamista luonnonsuojelulain ja luontodirektiivin määräyksistä. Pudasjärven Natura-alueella hankkeen vaikutukset kohdistuvat vedenpinnankorkeuden vaihteluihin. Jos Kollajan tekojärven täyttöratkaisu tehdään siten, että Pudasjärven Natura-alueen suojeluarvojen suojelutaso säilyy, ei Natura-suojelu muodosta estettä hankkeen toteuttamiselle, vaikka kohteeseen yltäisi merkittävää vähäisempiä haittavaikutuksia. Hanke ei myöskään heikennä Pudasjärven alueen lintuvesimerkitystä. Pudasjärven Natura-suojelu on toteutettu osaksi yksityisten suojelualueiden avulla. Suojelualueita koskevassa ympäristökeskuksen päätöksessä on annettu määräyksiä suojelualueilla sallituista ja kielletyistä toimenpiteistä. Kollaja-hankkeen toteuttamisen kannalta on merkityksellistä, onko hanke ristiriidassa kyseisten suojelumääräysten kanssa, vaikka hanke sinänsä olisi toteutettavissa heikentämättä merkittävästi Naturasuojelun perusteena olevia luontoarvoja. Luonnonsuojelulain 24 :ssä tarkoitettu yksityisen luonnonsuojelualueen suojelu on perinteistä kohdesuojelua, joka ei lähtökohtaisesti vaikuta hankkeiden toteuttamiseen suojelualueen ulkopuolella (prof. Hollo ). Alueen yksityisomistus ja suojelusta sopiminen korostavat suojelun rajoittavan ennen kaikkea omistajan maankäyttöä suojelualueella. Rauhoitusmääräykset on tämän mukaisesti kohdistettu alueen sisällä toteutettavien toimenpiteiden ja niistä aiheutuvien vaikutusten rajoittamiseen. Kiinteistöön sidottujen, perimmältään sopimuspohjaisten rauhoitusmääräysten ei voida oikeusturvasyistä ajatella heijastavan käyttörajoituksia muille alueille (Hollo ). Viime kädessä ratkaisun Kollajahankkeen mahdollisesta yksityisten suojelualueiden suojelun vastaisuudesta tekee hanketta käsittelevä lupaviranomainen. Jos lupaviranomainen katsoisi näin olevan, kysymykseen tulisi lupamääräysten lieventäminen luonnonsuojelulain 27 :ssä säädetyllä tavalla. Hakemuksen rauhoitusmääräyksen lieventämistä voi alueelliselle ympäristökeskukselle tehdä taho, jolla on asiassa intressi. Prof. Hollon mukaan laissa säädetyt edellytykset lieventämiselle ovat olemassa. Naturasuojelusta ei ole tarpeen poiketa, jolloin poikkeamiseen ei edellytetä pakottavaa syytä Maa-aineslain mukaiset luvat Hankkeen toteuttaminen edellyttää suurten maa-ainesmäärien siirtämistä ja käyttämistä teiden ja patojen rakentamiseen. Ennakko arvion mukaan suurin osa maa-aineksista voidaan ottaa tekojärven alueelta. Lupa patojen rakentamiseen ja tekojärven sisäpuolella tapahtuvaan maa-ainesten ottoon käsitellään vesilain mukaisessa käsittelyssä. Siltä osin kun maa-aineksia otetaan varsinaisen vesirakennuskohteen ulkopuolelta, tulee toiminnalle hakea maa-aineslain ja -asetuksen mukainen maaainesten ottolupa. Maa-ainestenottolupaa haetaan Pudasjärven kaupungilta. Ennen luvan myöntämistä on kunnan pyydettävä lupahakemuksesta Pohjois- Pohjanmaan ympäristökeskuksen lausunto Kaavoitus Vesilain mukaisen luvan myöntäminen hankkeelle ei edellytä alueen kaavoittamista. Sen jälkeen kun hanke on saanut vesilain mukaisen luvan, on sen lähialue perusteltua kaavoittaa. Maankäytön kannalta tekojärven ja siihen liittyvien rakenteiden rakentaminen on merkittävä muutos, joka on hyvä suunnitella esimerkiksi osayleiskaavalla. Osayleiskaavalla voidaan varmistaa rakentamisen oikeus tekojärven, luonnonuoman ja järvien ranta-alueilla. Osayleiskaavan laatiminen selkiinnyttää myös maankäyttö- ja rakennuslain nojalla myönnettävien lupien eli rakennus-, toimenpide- ja maisematyölupien käsittelyä. Osayleiskaavan laatimiseksi voidaan alueelle määrittää rakennus- ja toimenpidekielto Rakennus-, toimenpide- ja maisemaluvat Hankkeeseen mahdollisesti liittyvät uudisrakennukset, esim. voimalaitosrakennus tarvitsevat rakennusluvan, joka haetaan Pudasjärven kaupungin rakennusvalvontaviranomaisilta. Ennen rakennusluvan myöntämistä voidaan edellyttää myös suunnittelutarveratkaisua ja poikkeamispäätöstä. Maisematyölupa voidaan myöntää hanketta valmisteleviin, maisemaa muuttaviin toimenpiteisiin. 369

172 18.8 Tiejärjestelyjen luvat Mikäli hankkeeseen liittyvät tieyhteydet edellyttävät uutta liittymää tai nykyisen parantamista maantiehen, tulee Tiehallinnon Oulun tiepiiriltä hakea lupa liittymän suunnittelemiseksi. Suunnitelma laaditaan maantielain mukaisesti. Tiepiiri hyväksyy suunnitelman ja antaa luvan liittymän rakentamiseen. Tekojärvi- ja voimalaitosalueelle johtavien yksityisteiden parantaminen tai uusien tieyhteyksien rakentaminen tapahtuu yksityistielain mukaisesti Ympäristöluvat Maa-ainesten ottoon mahdollisesti liittyvällä ainesten käsittelytoiminnalla tulee olla ympäristönsuojelulain ja -asetuksen mukainen ympäristölupa. Ympäristölupa voidaan myöntää, kun ympäristövaikutusten arviointimenettely on käyty läpi. Edellytyksenä ympäristöluvan antamiselle on, ettei hankkeesta aiheudu terveyshaittaa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista eikä muuta merkittävää ympäristön pilaantumista. Ympäristölupa haetaan Pudasjärven kaupungilta tai Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselta. 370

173 19. Ympäristövaikutusten seuranta 371

174 372

175 19. Ympäristövaikutusten seuranta 19.1 Seurannan periaatteet Toiminnan tarkkailu ja vaikutusten seuranta voidaan jakaa seuraaviin: Vaikutusten tarkkailu Suomessa vaikutustarkkailua suoritetaan pääsääntöisesti toiminnanharjoittajien ja muiden yhteisöjen tekemänä velvoitetarkkailuna ja viranomaistarkkailuna. Usein vaikutusten tarkkailu toteutetaan yhteistarkkailuna. Arviointiselostuksessa tehtyä ehdotusta hankkeen vaikutusten seurantaohjelmaksi tarkennetaan lupahakemusvaiheessa ja se täsmentyy lupien ehtojen mukaisesti. Käyttötarkkailu Käyttötarkkailu on normaalia kohteessa tehtävää voimalaitos- ja patorakenteiden toimintakunnon tarkkailua. Sillä pyritään osaltaan myös välttämään ympäristölle aiheutuvia haittoja ja minimoimaan ympäristöriskejä Vesistövaikutusten tarkkailu Vesistövaikutusten seuranta aloitetaan jo ennen hankkeen toteuttamista. Iijoen vedenlaatua seurataan nykyisin säännöllisesti velvoitetarkkailuilla. Vedenlaatuseurantaa täydennetään siten, että perustarkkailua tehdään säännöllisesti eri vuodenaikoina kaikissa hankealueen vesitöissä, myös järvialueilla, joista vesinäytteittä otetaan nykytilanteessa harvem- min kuin Iijoen pääuomasta. Iijoen alaosalla lisätään analyysivalikoimaan perustarkkailuun kuulumattomia parametreja kuten veden elohopeapitoisuus. Ijoen kalastoa seurataan PVO-vesivoima Oy:n velvoitetarkkailulla. Ennen hankkeen toteuttamista tehdään koekalastuksia hankealueen järvissä sekä sähkökoekalastuksia virtavesialueilla. Sähkökoekalastuksia tehdään myös koskissa. Kalojen elohopeapitoisuutta seurataan ennen hankkeen toteuttamista sekä hankealueen järvistä että Iijoen pääuomasta merelle saakka. Myös pohjaeläimistöä seurataan ennen hankkeen toteuttamista. Kipinän koskialueen ja Varpuvirran näyteasemia lisätään ja uusia pohjaeläinpisteitä perustetaan myös Kollajan luonnonuoman nivamaisille osuuksille. Vesikasvikartoituksia tehdään sekä hankealueen järvillä että Iijoen uomassa Pudasjärveltä Iijoen alaosalle saakka. Iijoen sivu-uomien eli putaiden osalta järjestetään oma seuranta, jossa seurataan putaiden vedenlaatua ja umpeenkasvukehitystä. Rakentamisaikana seurantaa jatketaan samalla tavalla kuin ennakkoseurannassa, eli seurataan vedenlaatua, kalastoa ja muuta vesieliöstöä kuten ennakkoseurannassa. Rakentamisaikana seurantataajuutta lisätään ennakkoseurantaan verrattuna. Rakentamisen jälkeen seuranta jatkuu jälkitarkkailuna. Vesistövaikutusten seurannasta tehdään erillisiä seurantaohjelmia. Alustavia seurantaohjelmaehdotuksia esitetään lupavaiheessa, joita täsmennetään lupapäätösten mukaisesti. Lopullinen vedenlaatu- ja vesieliöstöseuranta tehdään Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen ja kalatalousseuranta Kainuun TEkeskuksen hyväksymällä tavalla. 373

176 19.3 Pohjavesivaikutusten tarkkailu Pohjavesivaikutusten tarkkailu aloitetaan sen jälkeen, kun hankkeen toteuttamispäätös on tehty. Näin saadaan lisää tietoa pohjavesiolosuhteista ennen hankkeen toteuttamista vallitsevista olosuhteista. Tarkkailua varten laaditaan yksityiskohtainen tarkkailuohjelma kuhunkin kohteeseen. Vengasvaara-Ukonkangas Vengasvaaran-Ukonkankaan alueella on pohjaveden havaintoputkia, joista tehdään pohjaveden korkeushavainnot. Venkaanlähteen virtaamaa tarkkaillaan ja veden laatua seurataan vesinäytteiden avulla. Siliäkangas Siliäkankaalla hankkeen pohjavesivaikutukset kohdistuvat pohjavesialueen itäosaan Aittojärven rantaan. Alueella on pohjaveden havaintoputkia ja yksityisiä kaivoja, joista pohjavesihavainnot voidaan tehdä. Auralankangas-Riekinkangas Pudasjärven vesiosuuskunta suorittaa pohjavesitarkkailua Auralankankaan-Riekinkankaan alueella hyväksytyn tarkkailuohjelman mukaisesti. Tarkkailua jatketaan. Törrönkangas Myös Törrönkankaan pohjavesialueella on hyväksytty pohjaveden tarkkailuohjelma, jonka mukaisesti Pudasjärven Vesiosuuskunta tarkkailee pohjavesiolosuhteita. Tarkkailutuloksista voidaan nähdä Kollaja-hankkeen vaikutukset pohjavesiolosuhteisiin. Tarkkailuohjelmaa täydennetään tarvittaessa. Pyöriämaa-Jyskylampi ja Sadinselkä Pyöriämaa-Jyskylammin ja Sadinselän alueelle asennetaan pohjaveden havaintoputkia, joista pohjaveden tarkkailu voidaan toteuttaa. Kollajankangas ja Mäntyharju Kollajankankaan ja Mäntyharjun pohjavesialueilla sijaitsevat paikallisten vesiosuuskuntien vedenottamot. 374

177 Vedenottamoiden läheisyyteen asennetaan pohjaveden havaintoputket, joista pohjavesihavainnot voidaan tehdä. Kipinänkangas Kipinänkankaalla sijaitsevan vesiosuuskunnan vedenottamon toiminnan varmistamiseksi tutkitaan mahdollisuudet pohjaveden käyttöönottoon nykyistä alemmalta tasolta. Samalla asennetaan vedenottamon läheisyyteen pohjaveden havaintoputki, josta pohjaveden korkeushavainnot tehdään. Kaivot Kollaja-hankkeen vaikutusalueella Kollaja-hankkeen vaikutusalueella sijaitsevat kaivot kartoitetaan ja niistä laaditaan yksityiskohtaiset kaivokortit. Tarkkailua varten valitaan alueellisesti edustavat kaivot, joista pohjaveden tarkkailu toteutetaan Voimalaitos- ja patorakenteiden tarkkailu Voimalaitos- ja patorakenteiden kunnon tarkkailua tehdään normaalin laitteiden ja rakenteiden käytön yhteydessä tehtävän tarkkailun lisäksi erillisen patoturvallisuusohjeiden (Maa- ja metsätalousministeriö 1997) mukaisen turvallisuustarkkailuohjelman mukaisesti. Turvallisuustarkkailuohjelma on patoturvallisuudesta vastaavan viranomaisen hyväksymä ohjelma, jonka mukaisia tarkistustoimenpiteitä padon omistaja suorittaa säännöllisin väliajoin sekä tarvittaessa tiheämmin esimerkiksi poikkeuksellisten olosuhteiden vallitessa. Patoturvallisuuteen liittyvää tarkkailua tekevät henkilöt, jotka on perehdytetty kyseisen padon ja siihen liittyvien laitteiden vaurio- ja vahinkomahdollisuuksiin. Turvallisuustarkkailuohjelman mukaisen tarkkailun tuloksista laaditaan asiakirjat, jotka toimitetaan myös patoturvallisuutta valvovalle viranomaiselle. Patoturvallisuusohjeiden mukaisesti turvallisuustarkkailuohjelman sisältö tarkastetaan vähintään viiden vuoden välein pidettävien padon määräaikaistarkastusten yhteydessä. Mikäli patorakenteeseen tehdään muutoksia tai olosuhteet muuttuvat, voidaan turvallisuustarkkailuohjelmaan esittää muutoksia myös muulloin. Padon turvallisuustarkkailuohjelma voi sisältää visuaalisen kunnon tarkkailun lisäksi esimerkiksi seuraavia tarkastustoimenpiteitä: Maapatojen suotovesimäärien tarkkailua esim. huokospainemittareiden, pohjavesikaivojen, salaojitusrakenteiden ja kuivatusojien avulla. Maapatojen rakenteiden tarkkailua vaaituksin, painumahavainnoin, roudan syvyyden mittauksin. Betonipatojen vuotovesien määrän ja laadun sekä niissä tapahtuvien muutosten tarkkailua. Vesiteiden ja vedenalaisten rakenteiden sukellustutkimuksia. Turvallisuustarkkailuohjelma laaditaan ja hyväksytetään patoturvallisuudesta vastaavalla viranomaisella hyvissä ajoin ennen padon käyttöönottoa Luontotarkkailu Tarkkailu aloitetaan kun hankkeen toteuttamispäätös on tehty. Koska hanke hävittää luonnonympäristön tekojärven alueelta kokonaan, ei tekojärvialueen kasvillisuutta ole tarpeellista seurata. Muista eliölajeista seurannan kohteeksi soveltuvat linnut, joiden tarkkailu aloitetaan ennen tekojärvialueen raivaamista. Tarkkailua jatketaan tekojärven täyttämisen jälkeen keväisin, kesäisin ja syksyisin. Tekojärven täytön jälkeen tarkkailu tehdään aluksi joka vuosi, myöhemmin joka kolmas vuosi. Myös Pudasjärven alueen lintulajistoa seurataan edellä esitetyllä tavalla. Kasvillissuutta seurataan perustamalla pysyviä koealoja Venkaan lähteen ja Pudasjärven suistosaariston alueille. Koealaksi soveltuu parhaiten 1 m 2 :n suuruinen ympyräkoeala, jolta arvioidaan kasvilajeittain projektiopeittävyydet. Ympyräkoealan ansiosta koejärjestely pysyy aina samana, eikä reunavaikutusta pääse syntymään, vaikka inventoija olisikin eri henkilö eri vuosina. Tarkkailu aloitetaan koealojen perustamisella ja ensimmäisellä inventoinnilla kun hankkeen toteuttamispäätös on tehty. Tämän jälkeen seurantaa jatketaan joka toinen vuosi. Venkaan lähteen inventointituloksiin sisällytetään vuosittain lisäksi tulokset pohjavesiseurannan yhteydessä saaduista tiedoista pohjaveden korkeudesta ja veden laadusta. 375

178 376

179 20. Lähteet Aaltonen, S. 1955: Iijoen keskijuoksun (Pudasjärven) tulvaniittyjen kasvillisuudesta. Oulun yliopisto, kasvitieteen laitos. 70 s. Aarnio, J Syötteen alueen luontomatkailusuunnitelma. Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B, No 61. Airaksinen, O. & Karttunen, K. 2001: Natura luontotyyppiopas. Suomen ympäristökeskus. Ympäristöopas. Luonto ja luonnonvarat. Helsinki. Arola, K, Leiviskä, P Iijoen vesistön tulvantorjunna toimintasuunnitelma. Alueelliset ympäristöjulkaisut nro: 360. Pohjois-Pohjnamaan ympäristökeskus. Aronsuu, Kimmo, Isid Diar Pintavesien tilaa muuttavat tekijät Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalueella. Suomen ympäristö nro:801. Pohjois-Pohjanmana ympäristökeskuks ja Kainuun ympäristökeskus. Barton, D.R Observations of the life histories and biology of Ephemeroptera and Plecoptera in northeastern Alberta, Canada. Aquatic insects, 2: Brittain, J. E. & T. J. Eikeland, Invertebrate drift. A review. Hydrobiologia 166: Bunn S.E, & Arthington A.H Basic principles and ecological consequences of altered flow regimes for aquatic biodiversity. Environmental Management 30: Carter, T. R (toim.). Assessing the adaptive capacity of the Finnish environment and society under a changing climate: FINADAPT. Finnish Environment, 1/2007, 76 pp (in Finnish and English). Danks, H.V Overwintering of some north temperate and arctic Chironomidae I. The winter environment. Can. Entomol. 103: Dudgeon, D., Arthington, A. H., Gessner, M. O., Kawabata Z. I., Knowler D. J., Leveque C., Naiman R. J., Prieur-Richard A. H., Soto D., Stiassny M. L. J. & Sullivan C. A., Freshwater biodiversity: importance, threats, status and conservation challenges. Biological Reviews 81: Erkinaro, J., Mäki-Petäys, A., Juntunen, K., Romakkaniemi, A., Jokikokko, E., Ikonen, E., Huhmarniemi, A Itämeren lohikantojen elvytysohjelma SAP vuosina Kalantutkimuksia 186. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. Finfood ffom.nsf/0/7174e98d fc b 17CB?opendocument&lng=Suomi&sh=Kaikille &cat1=ylli&cat2=maatila&cat3=maatalous%20 Suomessa&cat4=Maatalouden%20historiaa. Fortum Service Oy Kollajan alueen elinympäristömallinnus. Hanhela, P. 1994: Oulangan kansallispuiston tulvaniityt. Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja A: s. Hassinen, A., Vaaramaa-Hiltunen, M., Savolainen, M., Paksuniemi, S., Salo, J Vapo Oy:n, Turveruukki Oy:n ja Kuivaturve Oy:n Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta Heikkinen, P. 1978: Ounasjokitutkimuksia VI. Ounasjoen tulvaniittyjen kasvillisuudesta. 66 s. Helsinki. Huusko, A., Kreivi, P Virtavesikalojen talvi - elämää muuttuvissa jääoloissa. Kala- ja riistaraportteja nro:316. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. Hynes, H. B. N The ecology of running waters. University of Toronto Press, Toronto, Canada. Hyvönen, S., Suanto, M., Luhta, P-L., Yrjänä, T., Moilanen, E Puroinventoinnit Iijoen valuma-alueella vuosina Alueelliset ympäristöjulkaisut nro:403. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus. Iijoen vesistön kalastusalue Kalavesien käyttöja hoitosuunnitelma. Ilmatieteen laitoksen www-sivut

180 Irons, J.G. III, Oswood, M.W., Stout, R.J. & Pringle, C.M Latitudinal patterns in leaf litter breakdown: is temperature really important? Freshwater Biology, 32: Itkonen, M. 1998: Iijoen uittoyhdistys s. Kalliola, R. 1973: Suomen kasvimaantiede. 308 s. WSOY. Porvoo. Kenttämies, K. & Mattsson, T. (toim) Metsätalouden vesistökuormitus. MESUVE-projektin loppuraportti. Suomen ympäristö, 816. Kippola, P., Virta, P., Lehtinen, L. 2008: Iijoen alaosan yhteistarkkailu v Jätevedenpuhdistamot ja kalankasvatuslaitokset. Osa 1: Käyttö- ja kuormitustarkkailu Osa 2: Vesistötarkkailu. Pöyry Environment Oy. Koivisto, A-M., Bonde, A., Aroviita, J Kyrönjoen tekojärvien tila ja kehitys. Alueelliset ympäristöjulkaisut nro:406. Länsi-Suomen ympäristökeskus. Korhonen, J Hydrologinen vuosikirja Suomen ympäristö 44/2007. Krueger, C.C. & Waters, F Annual production of macroinvertebrates in three streams of different water quality. Ecology, 64(4), 1983, pp Kuntaliitto. asp?path=1;29;374; Kunnallisalan kehittämissäätiö kaks.fi/tiedotteet/oulun-yliopisto-tutki2.aspx Lehtinen M., Nurmi P. & Rämö T. (toim) Suomen kallioperä: vuosimiljoonaa. Suomen Geologinen Seura. Laine, A. Palaako lohi Oulujokeen? Loppuraportti Oulu- ja Lososinkajoilla tehdyistä selvityksistä Suomen ympäristö 5/2008. Pohjois- Pohjanmaan ympäristökeskus. Laine A., Ylitalo, J. (toimittaneet) Lohi ja rakennetut joet. Kansainvälinen klatiekonferenssi Rovaniemellä Yhteenveto ja materiaali. Leppä, M Iijoen Kipinän koskialueen (Vuormankosken) ja Varpuvirran pohjaeläimistö syksyllä Louhi, P., Mäki-Petäys, A Elämää soraikon ulkopuolella ja sisällä lohen ja taimenen kutupaikan valinta sekä mädin elinympäristövaatimukset. Kalantutkimuksia 191. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. Luhta, P-L., Moilanen, E Iijoen kunnostettujen jokien kalataloudellinen seuranta vuosina Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 77. Lähdeoja, M. 1965: Pohjois-Suomen tulvaniittyjen kasvillisuudesta. Lisensiaattitutkielma. 135 s. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus JULKAISUT/VUOSIKERTOMUKSET/2005_ SUOMENKIELINEN/03_04.html Maa- ja metsätalousministeriö Valtakunnallisen lintuvesiensuojeluohjelma. Komiteamietintö 1981: s. Maa- ja metsätalousministeriö Valtakunnallinen lintuvesiensuojeluohjelma. Helsinki s. Maa- ja metsätalousministeriö Patoturvallisuusohjeet. MMM:n julkaisuja 7/ s. Maa- ja metsätalousministeriö Kalastusmatkailun kehittämisen valtakunnallinen toimenpideohjelma Matilda-tietopalvelu. Matkailun taloudelliset vaikutukset Oulunkaaren seudulla 2006 ja matkailutulon kehitys Haaga-Perho. Savonlinna Murtoniemi, S Simojoen vesistöalueen yleisen tason hoitosuunnitelma. Lapin ympäristökeskus. Mutenia, A., Niva, T., Keränen, P Lokan ja Porttipahdan siikakantojen tila ja hoidon kehittäminen. Riista- ja kalatalous selvityksiä 12/2008. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. Metsäntutkimuslaitos fi/julkaisut/workingpapers/2007/mwp052.htm Natura tietolomakkeet: Pudasjärvi, Venkaan lähde ja Kärppäsuo-Räinänsuo.. Olsson, T.I Overwintering of benthic macroinvertebrates in ice and frozen sediment in a North Swedish river. Holarct Ecol. 4: Olsson, T.I Overwintering sites and freezing tolerance of benthic invertebrates in a north Swedish river. Cryo-Letters, 3: Oulunkaaren seutukunta, oulunkaari.com/tiedostot/seutukunta_tilastokalvot. pdf. Paloheimo, A Hauen (Esox lucius L.) elohopeapitoisuuteen ja pitoisuuden muutokseen vaikuttavat ympäristötekijät. Pro gradu-tutkielma. Helsingin yliopisto, Biotieteellinen tiedekunta. 378

181 Pekkala, M. & Hilli T Pohjois-Pohjanmaan turvetuotantosoiden päästötarkkailu vuonna Pöyry Environment Oy. Peltola, T., Heikkinen, M-L., Rahkila, R Yhteistyöllä voimaa vesiensuojeluun! - Siuruanjoki kuntoon yhteishankkeen ( ) loppuraportti. Suomen ympäristö 54/2006. Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava, maakuntaliiton www -sivut. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus Ympäristön seuranta Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksessa. Tilannekatsaus elokuussa Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus 2008: Lausunto Kollaja -hankkeen ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta (PPO-2007-R-5-531) Porvari, P. Verta, M Elohopea ympäristössä ja tekoaltaissa Kirjallisuuskatsaus ja arvio Vuotoksen tekoaltaan Hauen elohopeapitoisuuden kehittymisestä. Vesija ympäristöhallinnon julkaisuja. Sarja A s. Pudasjärven kaupunki Pudasjärven kaupungin elinkeino-ohjelma Pöyry Environment Oy Kollajan altaan vedenlaatuennuste. Pöyry Environment Oy Arvio Kollajan altaan vaikutuksesta merialueella. Pöyry Environment Oy Arvio Kollajan altaan vaikutuksesta Raasakan luonnonuoman vedenlaatuun. Pöyry, J. and Toivonen, H. 2005: Climate change adaptation and biological diversity. FINADAPT Working Paper 3, Finnish Environment Institute Mimeographs 333, Helsinki, 46 pp. Rakennusteollisuus ry RT/Ajankohtaista/Rakentamisen+aloitusm %C3%A4%C3%A4r%C3%A4t+alam%C3%A4ess% C3%A4/ Ramboll 2008, Kysely Kollaja hankkeen kiinteistön omistajille Ramboll Kollajan alueen Porotalouskysely. Ramboll Kollajan alueen kalastustiedustelu. Ramboll 2009 Arviointi Kollaja hankkeen vaikutuksista Pudasjärven Natura alueen luontoarvoihin. Ramboll 2009, Kollaja hankkeen YVA, kysely Pudasjärven, Yli-Iin ja Iin asukkaille Raunio, A., Schulman, A. & Kontula, T. (toim.) 2008: Suomen luontotyyppien uhanalaisuus. Suomen ympäristökeskus, Helsinki. Suomen ympäristö 8/2008. Osat 1 ja s. Repo, J. 2008: Kollaja -hankkeen linnustoselvitys. Luonto-osuuskunta Aapa. 64 s. Rinne, J. & J. Koistinen, E. Saltikoff (2008): Suomalainen sääopas. Otava, Keuruu Ruuttula-Vasari, A. 2004: Herroja on epäiltävä aina metsäherroja yli kaiken. Metsähallituksen ja pohjoissuomalaisten kanssakäyminen kruununmetsissä vuosina Väitöskirja, Oulun yliopiston humanistinen tiedekunta. 327 s. Seppälä, T Metaanin (CH4) vapautuminen tekojärvialueelta. Diplomityö Teknillinen korkeakoulu, insinööritieteiden ja arkkitehtuurin tiedekunta, yhdyskunta- ja ympäristötekniikan laitos. Espoo. Sierla, L, Lammi, E., Mannila, J. & Nironen, M Direktiivilajien huomioon ottaminen suunnittelussa. Suomen ympäristö 742. Ympäristöministeriö, alueidenkäytön osasto. Silander, J., Vehviläinen, B., Niemi, J., Arosilta, A., Dubrovin, T., Jormola, J., Keskisarja, V., Keto, A., Lepistö, A., Mäkinen, R., Ollila, M., Pajula, H., Pitkänen, H., Sammalkorpi, I., Suomalainen, M. & Veijalainen, N Climate change adaptation for hydrology and water resources. FINADAPT Working Paper 6, Finnish Environment Institute Mimeographs 336, Helsinki, 54 pp. Sotarauta, M. & Mustikkamäki N. (toim.). Alueiden kilpailukyvyn kahdeksan elementtiä. Suomen kuntaliitto Sutela, T., Mutenia, A Kirjallisuuskatsaus pohjoisten tekojärvien kalataloudesta. Kala- ja riistaraportteja, Nro: 214. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. Oulun seudun melojat melontapaikat.html Tilastokeskus. Vaaramaa-Hiltunen, M., Savolainen, M., Paksuniemi, S., Salo, J. 2007: Iijoen ja Siuruanjoen turvetutuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta Vainio, M. & Kekäläinen, H (toim.): Pohjois- Pohjanmaan perinnemaisemat. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus. Alueelliset ympäristöjulkaisut s. 379

182 Vakkilainen, P., Numminen, J. & Kotola, J. (toim) Rakennetun ympäristön valumavedet ja niiden hallinta. Suomen ympäristö, 776. Valkama, S Luontomatkailun ja ympäristönsuojelun kohtaaminen: vaikeuksien takana piilee myös todellisia mahdollisuuksia. Teoksessa Borg B. & Condit S. (toim.): Kestävä matkailu. Kestävän matkailun julkaisuja 1. Valovirta, I., Tuulenvire, P., Englund., V Jokihelmisimpukan ja sen elinympäristön suojelun taso LIFE-luonto-projektissa. Helsingin yliopisto, luonnontieteellinen keskusmuseo. Vengasaho, M Tannila - Aittojärven alueen glasifluviaalisten muodostumien esiintyminen, rakenne ja pohjavesiolosuhteet. Pro gradu -työ. Oulun yliopisto, Geotieteiden laitos, Maaperägeologia. 76 s. Verta, M Mercury in Finnish forest lakes and reservoirs: Anthropgenic Contribution to the load and accumulation in fish. Publications of the Water and Environment Research Institute, National Board of Waters and the environment, Finland. No. 6: 534. Verta, M Changes in fish mercury concentrations in an intensively fished lake. Can. J. Fish. Aquat. Sci. 47: Vesivälskäri- vesistöjen omaehtoisen omaehtoisen kunnostamisen hankeasiakirjat. Virtanen, Markku; Hellsten, Seppo; Koponen, Jorma; Riihimäki, Juha; Nenonen, Olli Pohjoisten tekojärvien veden laadun laskenta mittauksilla varmistettuna VTT, Espoo. 205 s. + liitt. 15 s. VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes : 1525 Ylisaukko-oja, B Tutkimuksia veden laatuun ja käyttökelpoisuuteen vaikuttavista tekijöistä Iijoella Raasakan tulvauomassa. Diplomityö, Oulun yliopisto. Yrjänä, T., Hellsten, S., Riihimäki, J., Autio, J Iijoen vesistön latvajärvien säännöstelyn Kehittäminen. Alueelliset ympäristöjulkaisut nro: 192. Pohjois- Pohjanmaan ympäristökeskus. 380

183 Hankkeesta vastaava: PVO-Vesivoima Oy (Pohjolan Voima) YVA-konsultti: Ramboll Finland Oy