Ivalon tulvariskien hallinnan toimenpiteiden arviointi
|
|
- Aune Juusonen
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Ivalon tulvariskien hallinnan toimenpiteiden arviointi Anna Kurkela Yleisötilaisuus Lapin ELY-keskus, Vesivarayksikkö Ivalon tulvasuojelutoimenpiteiden arviointi Menetelmänä monitavoitearviointi (Multi-Criteria Assessment MCA) Ongelma/suunnittelutilanne = parhaan tulvasuojeluvaihtoehdon valinta Monimutkainen ja monitavoitteinen Etsitään ratkaisua, joka ottaa huomioon useiden osapuolten erilaiset tarpeet ja tavoitteet Yhteismitattomuus ja ei-mitattavat tekijät Kaikkia vaikutuksia ei voida mitata tai muuntaa rahallisiksi hyödyiksi Epävarmuus Vaikutuksiin ja kehitysennusteisiin sisältyy epävarmuuksia Perusteltavuus Tuotetaan tietoa millä päätös voidaan perustella Monitavoitearviointi on menetelmä, jolla voidaan järjestelmällisesti arvioida tulvariskien hallintatoimenpiteiden vaikutuksia, jotka kohdistuvat moniin eri tekijöihin, ovat eri mitallisia ja vaikuttava eri suuntiin. 2 1
2 Monitavoitearvioinnin vaiheet ja aikataulutus Huhtikuu 2013 Kesä 2013 Elokuu 2013 Syksy 2013 Tammikuu Arviointiryhmä toi työhön paikallista asiantuntemusta ja näkemystä Arviointiryhmän kokoonpano Inarin kunta Lapin pelastuslaitos Lapin ELY-keskus Y ja L Lapin liitto Metsähallitus Alueen paliskunnat Lapin luonnonsuojelupiiri Saamelaiskäräjät Inarin Lapin Vesi Inergia Oy Inarin kalastusalue Arviointiryhmä on kokoontunut: Huhtikuu 2013 Elokuu 2013 Tammikuu 2014 Vesipiiri
3 Toimenpiteiden vaikutuksia arviointiin seuraavilla kriteereillä Tulvariskien hallintatoimenpiteiden arviointi TULVAHAITTOJEN VÄHENEMINEN LUONTO- VAIKUTUKSET MUUT VAIKUTUKSET TOTEUTETTAVUUS KUSTANNUKSET Terveys ja turvallisuus Vedenlaatu ja vesiluonto Aluetalous Tekninen Infrastruktuuri Luonnon monimuotoisuus Sosiaaliset Rahoitus Talous ja omaisuus Muut luontovaikutukset Kulttuuri Juridinen Hyväksyttävyys ja riskit 5 Valittiin arviointiin 6 tulvasuojelun vaihtoehtoa 1. VE1: Nykyisten käytäntöjen tehostaminen 2. VE2: Omatoiminen varautuminen 3. VE3: Suojaaminen tulvapenkereillä 4. VE4: Ohitusuoman/tulvitusalueen rakentaminen 5. VE5: Veden pidättäminen valuma-alueella 6. VE6: Ivalojoen ruoppaaminen Leena Strand
4 VE 1 Nykyisten käytäntöjen tehostaminen Maankäytön ja rakentamisen ohjauksen tehostaminen Kaavamääräykset ja -ohjeet, suositukset alimmista rakentamiskorkeuksista päivitetään uuden tiedon perusteella, rakentamismääräyksiin ajantasaiset tiedot Pelastus- ja evakuointisuunnitelmien laatiminen Kaikille riskikohteille ajantasaiset pelastus- ja evakuointisuunnitelmat, kiinteistön omistajan vastuu, riskikohteiden kartoitus rekisteriksi Tulvatorjunnan harjoitukset erilaisia harjoituksia viranomaisille ja asukkaille, esim. omakotitalon suojauksen mallisuoritus, uusien materiaalien testaus Tulvaennusteiden ja tulvaviestinnän kehittäminen Tulvaviestintäsuunnitelmat alueille, tulvakeskuksen toiminta Jääpatojen muodostumisen ehkäisy Toiminnan tehostaminen ja kehittäminen Kuva: Vesipiiri VE 1 Nykyisten käytäntöjen tehostaminen Toimenpiteillä ei ole konkreettista tulvasuojeluhyötyä vrt. rakenteellisiin tulvasuojelutoimenpiteisiin Ei ole vaikutusta virtaamien ja vedenkorkeuksia alenemiseen (pl. jäänsahaus) tai tulvan leviämiseen Toimenpiteistä hyötyä tulvatilanteessa toimimiseen, esim. Irtaimiston suojaaminen, erityiskohteiden suojaaminen, pelastusviranomaisten työn nopeutuminen Vesienhoidon ympäristötavoitteiden kanssa yhteensopiva Ei merkittäviä luontovaikutuksia Muut hyödyt ja vaikutukset: Asukkaiden ja viranomaisten tulvatietoisuuden ja toimintavalmiuden parantuminen Maisema- ja virkistyskäyttöarvojen säilyminen Toteutettavuus erittäin hyvä Kustannukset noin /vuosi Kuva: Vesipiiri
5 VE 2: Omatoiminen varautuminen Tarkoituksena, että asukkaat ja kiinteistön omistajat suojaisivat itse oman omaisuutensa Talojen ja asuinalueiden suojaaminen Kiinteistön omistaja suojaa oman rakennuksen pysyvillä tai tilapäisillä menetelmillä, haavoittuvan irtaimiston siirtäminen pois tulvavaarasta, asuinalueiden tulvasuojelusuunnitelmat, asuinaluekohtainen penger Kastumista kestävien materiaalien käyttö rakentamisessa Ko. materiaalien käytön edistäminen, saatavuuden lisääminen Tilapäinen tulvasuojelu Asukkaiden resurssien selvittäminen, sopivien kohteiden kartoittaminen, materiaalien tarve Tilapäiset rakenteet toimivat luotettavimmin matalilla syvyysvyöhykkeillä Kuva: Timo Alaraudanjoki Talo suojattu tulvaseinällä Kalajoella Alaraudanjoki
6 VE 2: Omatoiminen varautuminen Kuva: Vesipiiri 1981 Toimenpiteet parantavat hieman nykyistä tulvasuojelun tasoa On mahdollista suojata kaikki alle 0,5 metrin syvyysvyöhykkeellä olevat asuinrakennukset ja erityiskohteet Noin 20 asuinrakennusta 1/100a tulva-alueella 0,5 m syvyysvyöhykkeellä, mikä on noin 45 % 1/100a tulva-alueen asuinrakennuksista Ei päästä 1/250a tulvasuojaustasoon Ei vaikutusta sähkön-, lämmön- ja vedenjakelun tai liikenneyhteyksien toimivuuden turvaamiseen, ellei kiinteistöjen omistajat suojaa rakennuksia (esim. sähköaseman omistaja) Vesienhoidon ympäristötavoitteiden kanssa yhteensopiva Vesirajaan rakennettavista penkereistä aiheutua tilapäistä pienialaista veden samentumista tai vähäisiä muutoksia vesimuodostuman hydro-morfologiaan Muut luontovaikutukset hyvin vähäisiä 11 VE 2: Omatoiminen varautuminen Muut hyödyt ja vaikutukset Asukkaat oppivat tulvasuojausta ja oman omaisuutensa suojaamisen Maisemahaitat, jos penkereet ja muut suojaustavat eivät sovellu ympäristöön Toteutettavuus kohtalainen Toimenpiteet ovat teknisesti helppo toteuttaa, sillä menetelmistä on yleisesti tietoa ja kokemusta Tilapäiset menetelmien toimivuus suurilla tulvilla ja vedenkorkeuksilla erittäin epävarmaa Materiaalien saatavuus voi olla haastavaa Toteuttaminen vaatii asukkaiden perehdyttämisen/kouluttamisen Toteutettavuus riippuu asukkaiden ja kiinteistöjen omistajien resursseista Kustannukset noin
7 VE 3: Suojaaminen tulvapenkereillä Nykyisten tulvapenkereiden korottaminen ja kunnostaminen Tulvapenkkoja 13 km Nykyiset penkat 1/50a tulvia vastaan ja osa 1/100a tulvia vastaan, korotusta tarvitaan noin 3,8 km, korotukset pääosin 0,1-0,4 metriä, jotta penkereet kestäisivät 1/100a tulvan Erityiskohteiden suojaamiseen hieman enemmän korotusta. Lisäpenkereiden rakentaminen Lisäpenkereitä Tahkotörmään, Koivulaan, Teponmäkeen ja Korteniemeen Uusia tulvapenkereitä yhteensä noin 4000 metriä ja niiden korkeus pääosin alle 1 metri Teiden ja katujen korottamiset Korotettavia teitä Rovaniementie (valtatie 4), Petsamontie, Koppelontie, Lentokentäntie ja Leiritie (yht. noin 7 km) Lisäksi Sairaalantie ja Rantatie (noin 1,5 km)
8 VE 3: Suojaaminen tulvapenkereillä Toimenpiteiden tulvasuojeluhyödyt suuret Asuinrakennuksia saadaan suojattua noin 40 kpl 1/100a tulvalla, mikä on noin 80 % 1/100a tulva-alueen asuinrakennuksista Vaikeasti evakuoitavat kohteet ja muut erityiskohteet saadaan suojaan Liikenneyhteydet saadaan säilytettyä yleisillä teillä Sähkön- ja lämmönjakelu ja vedenjakelu saadaan turvattua Osa jätevesiverkostosta voi edelleen kastua Vesienhoidon ympäristötavoitteiden kanssa yhteensopiva Vähäiset muutokset vesimuodostuman hydro-morfologiaan, jos uusia penkereitä tulee vesirajaan Penkereet voivat estää veden luontaisen kulkeutumisen tulvista hyötyville alueille Penkereet estävät tulvaveden mukana leviävien haitallisten aineiden kulkeutumisen asuinalueelle 15 VE 3: Suojaaminen tulvapenkereillä Toimenpiteiden muut vaikutukset Lyhytaikaiset työllisyysvaikutukset toimenpiteiden toteuttamisen aikana Suojaaminen mahdollistaa lisärakentamisen alueella Penkereiden päälle voi syntyä uusia kävelyreittejä Maiseman muuttuminen uusien penkereiden alueilla Toteutettavuus on kohtalainen Toimenpiteiden tekninen toteuttavuus hyvä Penkereiden rakentamiseen tarvitaan ainakin maisematyölupa ja maanomistajien luvat, tien korotuksiin tiealueen ylläpitäjän lupa Vaatii kunnan tai valtion rahoituksen Kustannukset 3,2-5 milj. Kuva: Vesipiiri
9 VE 4: Ohitusuoman/tulvitusalueen rakentaminen Ohitusuomien/tulvitusalueiden rakentaminen Mukkavuopaja: Uoman vaikutukset vedenkorkeuteen keskustan kohdalla reilu 10 cm Törmänen: Uoman pohja ei ole laskeva, jolloin vesi voi kääntyä virtaamaan takaisin Ivalojokeen, mikä lisää tulvariskiä Törmäsen ja Huuhkajan alueilla Jätetään pois jatkotarkastelusta - Mustajänkkä: vaikutus Ivalon tulvariskeihin heikko, sillä se sijaitsee liian kaukana Ivalon keskustasta ja on pinta-alaltaan liian pieni Jätetään pois jatkotarkastelusta Virtauksen parantaminen Tarkasteltiin toimenpiteitä, joilla voidaan parantaa Ivalojoen virtausta erityisesti alkavassa tulvatilanteessa Vedenjohtaminen suoalueille: Suoalueet joen läheisyydessä ovat keväisin täynnä vettä, joten niihin ei pysty varastoimaan lisävesiä ja vaikutus vedenkorkeuksiin on vähäinen Kapeikkojen leventäminen: kustannus-hyötysuhde on heikko ja muuttavat Ivalojoen luonnontilaa (meanderointi) Jätetään pois jatkotarkastelusta 17 VE 4: Ohitusuoman rakentaminen Mukkavuopajaan Johdetaan noin 200 mᶟ/s tulvavesiä Ivalojoesta vanhaan jokiuomaan Mukkavuopajaan Myös muina aikoina pidetään vettä uomassa Vaatii penkereitä noin 8 km uoman ja keskustan väliin (korkeus 1-3 m) ja rantasuojaukset uoman toiselle laidalle Vaatii kolme siltaa: Rovaniementie (valtatie 4), Nellimintie ja Leiritie Uoman vaikutukset vedenkorkeuteen keskustan kohdalla reilu 10 cm 1/100a tulvalla Ei vaikutusta uoman ylä- ja alapuolisilla alueilla 18 9
10 VE 4: Ohitusuoman/tulvitusalueen rakentaminen Tulvasuojeluhyödyt heikot: Vaikutus vedenkorkeuteen keskustan kohdalla noin 10 cm 1/100a tulvalla (Leiviskä 2013) Ei vaikutusta uoman ylä- ja alapuolella olevilla alueilla Ei vaikutusta kastuvien rakennusten ja erityiskohteiden määrään Ei vaikutusta sähkön-, lämmön- tai vedenjakelun toimivuuteen Ei vaikutusta liikenneyhteyksien säilymiseen Yhteensopivuus vesienhoidon ympäristötavoitteiden kanssa: voi olla ristiriidassa, koska muutetaan veden luontaista kulkeutumista toisaalta positiivista vesienhoidolle, koska oikaisu-uoma palauttaisi vanhan jokiuoman käyttöön Luontovaikutuksia: Vaikutus vesimuodostuman hydro-morfologiaan Vähäistä vaikutusta vedenlaatuun, kun orgaanisia aineksia kulkeutuu Ivalojokeen Uoman kasvillisuuden muuttuminen ja lajien muuttuminen Mukkavuopajassa Vaikutus uhanalaisten kasvien esiintymiin (4 kasvilajia) Vaikutus Ivalojoen luonnontilaan (meanderointiin) 19 VE 4: Ohitusuoman/tulvitusalueen rakentaminen Muut vaikutukset: Tilapäiset työllisyysvaikutukset toimenpiteen rakentamisen aikana Mahdollistaa alueen kehittämisen palvelemaan luontomatkailua Virkistyskäyttöarvot nousevat voimakkaasti Kävelyreitit penkereiden päällä Mahdollinen uusi vesireitti Toimenpiteen toteutettavuus on kohtalainen Vaatii vesilain luvan, koska muutetaan vesistön virtaamaa ja ohjataan vesiä pois jokiuomasta Penkereiden tekeminen vaatii maanomistajan luvat ja maisematyöluvan ja siltojen rakentaminen vaatii tiesuunnitelmat Vaatii kunnan tai valtion rahoituksen Mm. siltojen rakentamisen toteuttaminen on kallista ja hidasta Kustannukset milj. Kuva: Alaraudanjoki
11 VE 5: Veden pidättäminen valuma-alueella Tulvan pidätysaltaat (ns. kuivatekoaltaat) Tarkoituksena varastoida tulvavesiä alapuolisen vesistön tulvahuipun (kesto noin 5 pvä) leikkaamiseksi ja juoksuttaa varastoidut vedet takaisin vesistöön Tarkastelussa 4 eri vaihtoehtoa 1.Useita pieniä tulva-altaita (Ecoriver Oy VE1): vaikutus max. noin 95 mᶟ/ kustannus-hyötysuhde heikko jätetään pois jatkotarkastelusta 2. Yksi iso allas valuma-alueella Kuivatekoallas Lismaan (Ecoriver Oy VE 2): Tarkastellaan tarkemmin Allijänkä-Alakarinvuoma varastointikapasiteetti ei ole riittävä, sijainti suojelualueella ja maaton jyrkkyys vaatii korkeat padot jätetään pois jatkotarkastelusta Alakarinvuoma-Fattijänkä varastointikapasiteetti ei ole riittävä ja maaton jyrkkyys vaatii korkeat padot jätetään pois jatkotarkastelusta 21 VE 5: Veden pidättäminen valuma-alueella Suoalueiden ja kosteikkojen hyödyntäminen tulvasuojelussa Ivalojoen vesistöalueella maaston kaltevuus aiheuttaa hankaluuksia perustaa laaja-alaisia kosteikkoja vaatii korkeita patoja Soiden lisäveden pidätyskyky on heikko keväällä lumen sulamisvesistä ja roudasta johtuen vähäinen vaikutus tulvaveden korkeuksiin Ivalossa suot sijaitsevat Natura-alueella toteuttaminen vaatii natura-vaikutusten arvioinnin toimenpiteen toteuttaminen on hankalaa ja kustannus-hyötysuhde heikko toimenpide jätetään pois jatkotarkastelusta Useiden pienten lampien hyödyntäminen tulvasuojelussa Valuma-alueella yhteensä 3233 järveä Pasasjärvi suurin järvi ja sen vaikutus tulvavirtaamiin max mᶟ/s järvien varastointikapasiteetti on liian pieni jätetään pois jatkotarkastelusta 22 11
12 VE 5: Veden pidättäminen valuma-alueella Kuivatekoaltaan rakentaminen Lismaan Tulvasuojeluhyödyt 1/100a tulvan virtaama voidaan pienentää 1/50 tulvan virtaamaan kokonaisvahingot vähenee noin 30 % 1/250a tulvan virtaama voidaan pienentää lähes 1/100a tulvaan Erityiskohteet saadaan suojattua Vahingot infrastruktuurille vähenee: Sähkön-, lämmön ja vedenjakelu toimii keskustan alueella, suurin osa yleisistä teistä säilyy liikennöitävässä kunnossa Osa jätevesiverkostosta joudutaan mahdollisesti sulkemaan tulvan uhatessa Suuret luontovaikutukset ja toimenpide on vesienhoidon ympäristötavoitteiden kanssa ristiriidassa Vaikutukset mm. vedenlaatuun, vesimuodostuman hydro-morfologiaan, veden luontaiseen kiertokulkuun Sijainti Lemmenjoen kansallispuiston vaikutusalueella vaikutukset mm. VPD- Natura-alueeseen ja Natura-alueen suojeluperusteisiin Muutokset kasvillisuuteen ja elinympäristöihin Luonnontilaisuuden häiriintyminen 23 VE 5: Veden pidättäminen valuma-alueella Muut vaikutukset: Vaikutukset porotalouteen pysyviä vaikka allas olisi käytössä vain tilapäisesti: Porojen laidunalueiden pirstoutuminen patojen ja uusien teiden myötä Porojen siirtymäreittien muuttuminen, jolloin poroja kulkeutuu muille alueille porojen aiheuttamat häiriöt muilla alueilla voi lisääntyä Poronhoidon rakenteiden siirtäminen tai uudelleen rakentaminen jos sijaitsevat allasalueella Maiseman muuttuminen allasalueella (pysyvä muutos patorakenteiden osalta) Vaikutus kulttuuriperintöön: Lisman saamelaiskylä on valtakunnallisesti arvokas kulttuuriperintökohde Toteutettavuus huono Maaston jyrkkyyden vuoksi tarvitaan yli 10 metriä korkeita patoja Vaatii kunnan tai valtion rahoituksen (kallis rakentaa ja ylläpitää suhteessa käyttötarkoitukseen) Vaatii Natura-vaikutusten arvioinnin ja vesilain luvan. Lisäksi luonnonsuojelulaki kieltää alueelle rakentamisen Sijainti Ivalojoen latvoilla aiheuttaa epävarmuutta altaan täyttämisen ajoittamisessa ja vaikutukset tulvavedenkorkeuksiin Ivalossa on vaikea arvioida Kustannukset noin 30 milj
13 VE 6: Ivalojoen ruoppaaminen Ivalojoen ruoppaaminen Tarkasteltiin Ivalojoen ruoppaamisen vaikutusta veden virtauspinta-alan kasvattamiseen ja uoman syvyyden kasvattamiseen Näveriniemen ja Nirvamellan alueet (WSP 2013) Tilavuutta saadaan lisää yhteensä noin mᶟ Vaikutukset lyhytaikaiset tarvitsee ruopata säännöllisesti pohjassa kulkeutuvan hiekan vuoksi Rantasuojauksien tekeminen Rantasuojauksilla estetään hiekan valuminen rantatörmiltä veteen, jolloin vedenjohtokyky säilyisi parempana ja jokiuoman madaltuminen hidastuisi Rantasuojauksia on tehty noin 30 km Ivalojoen alajuoksulla Inarijärven säännöstelyvelvoitteeseen liittyen Kuva: Vesipiiri VE 6: Ivalojoen ruoppaaminen Toimenpiteen tulvasuojeluhyödyt ovat heikot Toimenpiteet eivät alenna vedenkorkeutta tarpeeksi: massat noin mᶟ, kun ne pitäisi Ivalojoella olla vähintään 1,5 milj. mᶟ vedenkorkeuden alenemiseen Ei vaikutusta Ivalon tulvavahinkoihin Toimenpide on ristiriidassa vesienhoidon ympäristötavoitteiden kanssa Vaikutukset vedenlaatuun ja biologisiin laatutekijöihin, hydro-morfologiaan Vaikutukset vesielinympäristöihin ja kalastoon Rantasuojauksien vaikutus Ivalojoen luonnontilaan ja vesistöalueen natura-alueille Vähäisiä muita vaikutuksia mm. veden pinnan laskemisen vaikutus maisemaan ja kulkemiseen joella Toimenpiteiden toteuttaminen on kohtalainen Toteuttaminen teknisesti helppoa, sillä joen pohja on hiekkaa Hiekan kertyminen jokeen on jatkuvaa, vaatii ruoppauksen uusimisen säännöllisin väliajoin Vaatii vesilain poikkeusluvan Kustannukset: milj
14 Vaihtoehto Sidosryhmän suhtautuminen vaihtoehtoihin VE1 VE2 VE3 VE4 VE5 kannattaa toimenpiteitä vastustaa toimenpiteitä neutraali suhtautuminen ei ota kantaa VE6 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Vastaukset prosentteina VE 1= Nykyisten käytäntöjen tehostaminen VE 2= Omatoiminen varautuminen VE 3= Suojaaminen tulvapenkereillä VE 4= Ohitusuoman rakentaminen VE 5= Kuivatekoaltaan rakentaminen VE 6= Ivalojoen ruoppaus 27 Arvioinnin tulokset saatiin Web-Hipre sovelluksen avulla Kokonaishyvyysarvon ollessa lähellä 1, vaihtoehto on parhaiten menestynyt kaikkien osatekijöiden suhteen
15 Arvioinnin tulokset, kun mukaan lisätään toteutettavuus Kokonaishyvyysarvon ollessa lähellä 1, vaihtoehto on parhaiten menestynyt kaikkien osatekijöiden suhteen. 29 Arvioinnin lopputulokset Vaihtoehtojen paremmuusjärjestys: 1. VE 3: Suojaaminen tulvapenkereillä 2. VE 1: Nykyisten käytäntöjen tehostaminen 3. VE 2: Omatoiminen varautuminen Leena Strand 2005 VE5: Kuivatekoaltaan rakentaminen Ei kannata toteuttaa, suuret tulvasuojeluhyödyt, mutta heikko toteuttavuus ja huono menestys luontoarvojen ja muiden vaikutusten osalta VE4 ja VE6 Ei kannata toteuttaa tulvasuojelun tarkoitukseen, ei ole riittävästi tulvasuojeluhyötyjä 30 15
16 VE 3: Suojaaminen tulvapenkereillä Kokonaisarviossa paras vaihtoehto Tulvasuojeluhyödyt täyttyvät parhaiten Saataisiin suojaan kaikki erityiskohteet ja suurin osa asuinrakennuksista + turvataan sähkön-, lämmön ja vedenjakelu ja säilytetään liikenneyhteydet Vain vähäisiä negatiivisia luontovaikutuksia ja VHS yhteensopiva Tulvaveden leviämisen estäminen tulvista hyötyville alueille Muutokset rantavyöhykkeeseen Maisemamuutoksia uusien penkereiden alueilla Toimenpiteet vaativat maisematyöluvat ja maanomistajien luvat Kustannuksiltaan keskitasoa muihin vaihtoehtoihin nähden Sidosryhmät suhtautuivat vaihtoehtoon positiivisesti, mutta huolta aiheutti maisemavaikutukset ja pelättiin, että penkereet ohjaavat tulvavesiä alueille, joissa tulvia ei pitäisi olla 31 Miten jatkuu? Tulvariskien hallintasuunnitelma kuulutukselle lokakuussa 2014 Monitavoitearviointityön tuloksia voidaan hyödyntää hallintasuunnitelmassa esimerkiksi seuraavasti: Toimenpiteiden osalta: Saadaan suunnitelmaan tietoja toimenpiteistä, työn lopputuloksia voidaan hyödyntää toimenpiteitä vertailtaessa Kustannus-hyötysuhde: Saadaan suunnitelmaan toimenpiteiden hyötyjä, haittoja, toteutettavuustietoja ja kustannustietoja Osallistaminen, mielipiteiden kuuleminen, eri näkökulmien selvittäminen: Saadaan esitettyä sidosryhmien näkemyksiä Mahdollisten lisäselvitysten teettäminen Mitä tietoja puuttuu, mistä tarvitaan lisätietoa 32 16
17 Keskustelua Millaisia ajatuksia työn tulokset herättivät? 33 Kiitos! 34 17
Tulvariskien hallinnan ja vesienhoidon tavoitteiden yhteensopivuus Lapin vesienhoidon yhteistyöryhmän kokous
Tulvariskien hallinnan ja vesienhoidon tavoitteiden yhteensopivuus Lapin vesienhoidon yhteistyöryhmän kokous 8.5.2014 Lapin ELY-keskus/ Ympäristö ja luonnonvarat/ Vesivarayksikkö/ Niina Karjalainen 23.5.2014
LisätiedotKYRÖNJOEN VESISTÖALUEEN MONITAVOITEARVIOINNIN TYÖPAJA II
KYRÖNJOEN VESISTÖALUEEN MONITAVOITEARVIOINNIN TYÖPAJA II 8.11.213 ASIANTUNTIJA-ARVIOINNISSA JA TYÖPAJASSA II KÄYTETYT ARVIOINTIASTEIKOT 1. TULVAHAITTOJEN VÄHENEMINEN MERKITTÄVÄLLÄ TULVARISKIALUEELLA (-1)
Lisätiedot1) Tulvavahinkojen väheneminen
LAPUANJOEN TULVATYÖPAJA III 14.4.214, TAUSTA-AINEISTO JA KYSELYLOMAKE 1) Tulvavahinkojen väheneminen ja erityiskohteiden suojaus penkereillä VE 3 Lapuan taajama 1/5 1/1 1/25 Muut alueet hyvä hyvä koht
LisätiedotLAPUANJOEN VESISTÖALUEEN MONITAVOITEARVIOINNIN TYÖPAJA II
LAPUANJOEN VESISTÖALUEEN MONITAVOITEARVIOINNIN TYÖPAJA II 5.11.2013 ASIANTUNTIJA-ARVIOINNISSA JA TYÖPAJASSA II KÄYTETYT ARVIOINTIASTEIKOT 1. TULVAHAITTOJEN VÄHENEMINEN MERKITTÄVÄLLÄ TULVARISKIALUEELLA
LisätiedotIvalojoen tulvariskien hallintasuunnitelmaehdotus vuosille
Ivalojoen tulvariskien hallintasuunnitelmaehdotus vuosille 2016-2021 Yleisötilaisuus10.2.2015 Esityksen sisältö Tulvariskien hallinnan suunnittelun aikataulu Ivalojoen tulvaryhmän toiminta Tiedottaminen
Lisätiedot1) Tulvavahinkojen väheneminen Vaikutus merkittävillä tulvariskialueilla
KYRÖNJOEN TULVATYÖPAJA III 31.1.2014, KYSELYLOMAKE 1) Tulvavahinkojen väheneminen Vaikutus merkittävillä tulvariskialueilla VE1 Pengerrysalueiden muutos 1/50 1/100 1/250 hyvä hyvä/ koht huono Muut alueet
LisätiedotIvalojoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelman ja ympäristöselostuksen
IVALOJOEN TULVARYHMÄ Ivalojoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelman ja ympäristöselostuksen lähtökohdat, tavoitteet ja valmistelu Tausta Tulvariskien hallinnalla tarkoitetaan sellaisia toimenpiteitä,
LisätiedotTorniojoen tulvariskien hallinnan toimenpiteet ja niiden arviointi Tornionjoen tulvariskien hallinnan avoin yleisötilaisuus 5.5.
Torniojoen tulvariskien hallinnan toimenpiteet ja niiden arviointi Tornionjoen tulvariskien hallinnan avoin yleisötilaisuus 5.5.2014 Lapin ELY-keskus/Ympäristö ja luonnonvarat/vesivarayksikkö 23.6.2015
LisätiedotAjankohtaista Ivalojoen tulvariskien hallinnan suunnittelusta Yleisötilaisuus Ivalo
Ajankohtaista Ivalojoen riskien hallinnan suunnittelusta Yleisötilaisuus Ivalo 22.1. Lapin ELY-keskus/ Ympäristö ja luonnonvarat/ Vesivarayksikkö 18.3. Esityksen sisältö Tulvien toistuvuuden termistö Tulvariskien
LisätiedotPaikka: Elinkeinoyhtiö Inlike, Sairaalantie 3B Aika: klo 12:05-14:30
Ivalojoen tulvaryhmän 6. kokouksen pöytäkirja 14.08.2014 LAPELY/5/07.02/2012 Paikka: Elinkeinoyhtiö Inlike, Sairaalantie 3B Aika: 13.8.2014 klo 12:05-14:30 Ivalojoen tulvaryhmän 6. kokouksen pöytäkirja
LisätiedotTulvariskien hallintasuunnitelmat
Tulvariskien hallintasuunnitelmat Helsingin ja Espoon rannikkoalue Vesien- ja merenhoidon sekä tulvariskien hallinnan kuulemistilaisuus Helsinki 26.2.2015 Tulvariskien hallinnan suunnittelu - taustaa Tulvadirektiivi
LisätiedotTulvariskien hallintasuunnitelmat
Tulvariskien hallintasuunnitelmat Loviisan rannikkoalue Vesien- ja merenhoidon sekä tulvariskien hallinnan kuulemistilaisuus Porvoo 24.2.2015 Tulvariskien hallinnan suunnittelu - taustaa Tulvadirektiivi
LisätiedotIvalon tulvariskien hallintatoimenpiteiden monitavoitearviointi. Vaihtoehtojen arviointi
Ivalon tulvariskien hallintatoimenpiteiden monitavoitearviointi Vaihtoehtojen arviointi Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Ympäristö ja luonnonvarat Vesivarayksikkö 4.2.2014 Ivalon tulvasuojeluvaihtoehtojen
LisätiedotTulvariskien hallinnan tavoitteet
Tulvariskien hallinnan tavoitteet Vesienhoidon yhteistyöryhmän kokous 13.12.2012, Rovaniemi Tulvariskien hallinnan työn kulku Tulvariskien alustava arviointi 22.12.2011 1. Tarkistus 22.12.2018 Seuraavat
LisätiedotTulvariskien hallintasuunnitelmat. Vesien- ja merenhoidon sekä tulvariskien hallinnan kuulemistilaisuus Lohja
Tulvariskien hallintasuunnitelmat 25.2.2015 Tulvariskien hallinnan suunnittelu - taustaa Tulvadirektiivi (2007/60/EY) astui voimaan 6.11.2007 tarkoituksena on vähentää ja hallita tulvista ihmisen terveydelle,
LisätiedotMitä tavoitteita tulvariskien hallinnalle pitäisi asettaa?
Mitä tavoitteita tulvariskien hallinnalle pitäisi asettaa? Keskustelutilaisuus Kemijoen vesistöalueen tulvariskien hallinnan suunnittelusta 31.1.2013, Rovaniemi 4.2.2013 Tulvadirektiivi (2007/60/EY) 4
LisätiedotEHDOTUS IVALOJOEN VESISTÖALUEEN TULVARISKIEN HALLINTASUUNNITELMAKSI VUOSILLE YMPÄRISTÖSELOSTUS
LIITE 1 Vastaanottaja Lapin ELY-keskus Asiakirjatyyppi Ympäristöselostus Päivämäärä 9.10.2014 Viite 1510013600 EHDOTUS IVALOJOEN VESISTÖALUEEN TULVARISKIEN HALLINTASUUNNITELMAKSI VUOSILLE 2016 2021 YMPÄRISTÖSELOSTUS
LisätiedotKemijoen tulvariskien hallinnan suunnittelu. Sidosryhmätyöpajat Rovaniemi, Kemijärvi
Kemijoen tulvariskien hallinnan suunnittelu Sidosryhmätyöpajat Rovaniemi, Kemijärvi 3-4.12.2013 Tulvatyöpajan ohjelma 11:45 Kahvit 12:00 Osallistujat ja tilaisuuden tavoitteet 12:10 Kemijärven kaupungin
LisätiedotHulevesien suunnittelu ja rakentaminen Kakessa, kohteena Gräsanoja
Hulevesien suunnittelu ja rakentaminen Kakessa, kohteena Gräsanoja Kake -> Kaupunkitekniikan keskus Kake Infrapalvelut Investoinnit Kaupunkimittaus ja Geotekniikka Hallinto 20.11.2017 2 Kake & Hulevedet
LisätiedotTulvariskien hallintaa Satakunnassa oikuttelevassa ilmastossa
Tulvariskien hallintaa Satakunnassa oikuttelevassa ilmastossa Olli-Matti Verta 9.2.2013 11.2.2013 1 Satakunnan tulvariskialueet MMM nimennyt 22.12.2011 Perustuu tulvariskien alustavaan arviointiin (laki
LisätiedotPaikka: Inarin kunnantalon videoneuvottelutila, Piiskuntie 2
Ivalojoen tulvaryhmän 8. kokouksen pöytäkirja 11.06.2015 LAPELY/5/07.02/2012 Paikka: Inarin kunnantalon videoneuvottelutila, Piiskuntie 2 Aika: 11.6.2015 klo 12:00 Ivalojoen tulvaryhmän 8. kokouksen pöytäkirja
LisätiedotYlivieska-Alavieskan asukaskysely tulvariskeistä ja tulviin varautumisesta
Ylivieska-Alavieskan asukaskysely tulvariskeistä ja tulviin varautumisesta Anne-Mari Rytkönen, SYKE/Vesikeskus Yleisötilaisuus Kalajoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelmasta Ylivieska Kyselyn
LisätiedotTavoitteiden ja toimenpiteiden kytkentä & monitavoitearviointi. Tulvaryhmien koulutuspäivä , SYKE Anne-Mari Rytkönen
Tavoitteiden ja toimenpiteiden kytkentä & monitavoitearviointi Tulvaryhmien koulutuspäivä 28.5.2019, SYKE Anne-Mari Rytkönen Tavoitteet kehitettävää 2. kierrokselle Miten tavoitteet palvelisivat paremmin
LisätiedotLAPELY/5/07.02/2012
Ivalojoen tulvaryhmän 3. kokouksen pöytäkirja Lappi 14.02.2013 LAPELY/5/07.02/2012 Paikka: Elinkeinoyhtiö Inlike, Sairaalantie 3B Aika: 6.2.2013, klo 14:00 Ivalojoen tulvaryhmän 3. kokouksen pöytäkirja
LisätiedotTulvariskien hallintasuunnitelman ja ympäristöselostuksen valmistelu: osallistuminen, tiedottaminen ja kuuleminen
Tulvariskien hallintasuunnitelman ja ympäristöselostuksen valmistelu: osallistuminen, tiedottaminen ja kuuleminen Tausta Tulvariskien hallintasuunnitelmat laaditaan niille vesistö- tai rannikkoalueille
LisätiedotKemijoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelman ja ympäristöselostuksen
KEMIJOEN TULVARYHMÄ Kemijoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelman ja ympäristöselostuksen lähtökohdat, tavoitteet ja valmistelu Tausta Tulvariskien hallinnalla tarkoitetaan sellaisia toimenpiteitä,
LisätiedotTulvariskien hallinnan suunnittelu
Tulvariskien hallinnan suunnittelu Kemijoen tulvariskien hallinnan monitavoitearvioinnin sidosryhmätyöpaja Rovaniemi 3.12.2013 & Kemijärvi 4.12.2013 Lapin ELY-keskus/Ympäristö ja luonnonvarat/ Vesivarayksikkö
LisätiedotPaikka: Tornion kaupungintalo, kaupunginhallituksen kokoushuone krs 9. Aika: , klo 12:00-12:54
Tornionjoen tulvaryhmän 3. kokouksen pöytäkirja Lappi 2.1.2013 LAPELY/5/07.02/2012 Paikka: Tornion kaupungintalo, kaupunginhallituksen kokoushuone krs 9. Aika: 12.12.2012, klo 12:00-12:54 Tornionjoen tulvaryhmän
LisätiedotTulvariskien hallinnan toimenpiteet Kyrönjoen vesistöalueella
Tulvariskien hallinnan toimenpiteet Kyrönjoen vesistöalueella Työpaja 1 11.9.2013 Sari Yli-Mannila 21.2.2014 Suurtulvien hallinnan suunnittelua Suunnittelua sekä tulvasuojeluja järjestelytöitä tehty vuosikymmeniä
Lisätiedot6 Tulvariskien hallinnan toimenpiteet Tornionjoen vesistöalueella
Tornionjoen tulvaryhmän 6. kokouksen pöytäkirja 11.9.2014 LAPELY/5/07.02/2012 Paikka: Ylitornion kunnantalo, kunnanhallituksen kokoushuone Aika: 3.4.2014 klo 10:00-11:26 Tornionjoen tulvaryhmän 6. kokouksen
LisätiedotTulvariskien hallinnan suunnittelun ajankohtaiset asiat YTR Liisa Maria Rautio, Erika Raitalampi
Tulvariskien hallinnan suunnittelun ajankohtaiset asiat 7.4.2014 YTR Liisa Maria Rautio, Erika Raitalampi Tulvadirektiivin toimeenpanon työvaiheet ja aikataulu: I Vaihe: Tulvariskien alustava arviointi
LisätiedotToimenpiteiden ilmastokestävyyden arviointi & yhteensovittaminen vesienhoitoon. Anne-Mari Rytkönen, SYKE Tulvaryhmien koulutuspäivä 28.5.
Toimenpiteiden ilmastokestävyyden arviointi & yhteensovittaminen vesienhoitoon Anne-Mari Rytkönen, SYKE Tulvaryhmien koulutuspäivä 28.5.2019 Mitä uutta? ClimVeTuRi-hanke (2019-20): kehitetään ja yhtenäistetään
LisätiedotTulvariskien hallinnan toimenpiteet Lapuanjoen vesistöalueella
Tulvariskien hallinnan toimenpiteet Lapuanjoen vesistöalueella Työpaja 1 11.9.2013 Katja Haukilehto 11.3.2014 Tulvariskien hallinnan toimenpiteet Suunnittelua sekä tulvasuojelu- ja järjestelytöitä tehty
LisätiedotHelsingin kaupunki Esityslista 1/ (6) Ympäristölautakunta Ysp/
Helsingin kaupunki Esityslista 1/2016 1 (6) Päätöshistoria Kaupunginhallitus 23.03.2015 305 HAMELY/1743/2014 Päätös Kaupunginhallitus päätti antaa Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle seuraavan
LisätiedotYhteenveto ja vastineet kuulemispalautteista Ivalojoen vesistöalueella
LAPELY/1356/2014 Yhteenveto ja vastineet kuulemispalautteista Ivalojoen vesistöalueella Kuuleminen ehdotuksista tulvariskien hallintasuunnitelmaksi vuosille 2016 2021 ja ehdotuksen liitteenä esitetystä
LisätiedotMaa- ja metsätalousministeriön avaus. Kai Kaatra, MMM Hulevesitulvariskien hallinnan suunnittelu
Maa- ja metsätalousministeriön avaus Kai Kaatra, MMM Hulevesitulvariskien hallinnan suunnittelu 29.3.2011 1 Ilmaston muutokseen varautuminen: säädöshankkeita Patoturvallisuuslainsäädännön uudistus (2009)
Lisätiedot1. Puheenjohtaja Janne Seurujärvi avasi kokouksen klo 10:00
Ivalojoen tulvaryhmän aloituskokouksen muistio LAPELY/5/07.02/2012 8.6.2012 Ivalojoen tulvaryhmän aloituskokouksen muistio Paikka: Ivalo, kunnantalo Aika: 1.6.2012 klo 10:00-11:45 Läsnä: Janne Seurujärvi
LisätiedotLAN TULVIIN JA SIIKAJOEN BIFURKAATIO MUSTAJOEN KAUTTA TEMMESJOKEEN
Vastaanottaja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Asiakirjatyyppi Alustava selvitys Päivämäärä 10.10.2014 Viite 1510007427 RUUKINKOSKEN POHJAPADON VAIKUTUS MANKI- LAN TULVIIN JA SIIKAJOEN BIFURKAATIO MUSTAJOEN
LisätiedotIvalojoen tulvariskien hallintasuunnitelman tiivistelmä
LIITE 4 Ivalojoen tulvariskien hallintasuunnitelman tiivistelmä Tausta Paatsjoen vesistöalueella sijaitseva Ivalon taajama on nimetty maa- ja metsätalousministeriön päätöksellä 20.12.2011 yhdeksi Suomen
LisätiedotLoviisan rannikkoalueen tulvariskien hallintasuunnitelman ja ympäristöselostuksen valmistelu
Dnro UUDELY/32/07.02/2013 Uusimaa Loviisan rannikkoalueen tulvariskien hallintasuunnitelman ja ympäristöselostuksen valmistelu Tausta Tulvariskien hallinnalla tarkoitetaan sellaisia toimenpiteitä, joilla
Lisätiedottulvariskin hallintasuunnitelman keskustelutilaisuus Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Rovaniemi
Kemijoen vesistöalueen tulvariskin hallintasuunnitelman keskustelutilaisuus Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Rovaniemi 31.1.2013 Rovaniemellä merkittävä riski Rovaniemi yksi Suomen vaikeimmista tulvariskialueista
LisätiedotJärvikunnostushankkeen läpivienti
Järvikunnostushankkeen läpivienti Vesistökunnostushankkeen vaiheet Lähtökohtana tarve kunnostukseen ja eri osapuolten intressit Hankkeen vetäjätahon löytäminen Suunnittelun lähtötietojen kokoaminen ja
Lisätiedot44 Lapuanjoen vesistöalue
Oy Vesirakentaja Voimaa vedestä 2007 109(196) 44 Lapuanjoen vesistöalue Vesistöalueen pinta-ala 4 122 km 2 Järvisyys 2,9 % Yleistä Lapuanjoki alkaa Alavudenjärvestä ja virtaa Alavuden, Kuortaneen, Lapuan,
LisätiedotKevättömän ja Pöljänjärven säännöstely tavoitteena alivedenkorkeuden nostaminen
Kevättömän ja Pöljänjärven säännöstely tavoitteena alivedenkorkeuden nostaminen Yleisötilaisuus 21.3.2013 Siilinjärven kunnantalo Taustaa Järvet on laskettu vuonna1909 Perustuu kuvernöörin päätökseen 30.11.1909
Lisätiedotasiantuntija Lapin ELY-keskus Anna Kurkela asiantuntija Suomen ympäristökeskus Mika Marttunen asiantuntija Suomen ympäristökeskus Anne-Mari Rytkönen
Kemijoen tulvaryhmän 3. kokouksen pöytäkirja Lappi 17.12.2012 LAPELY/5/07.02/2012 Paikka: Lapin liitto, Hallituskatu 20, 4 krs. Aika: 26.11.2012 klo 15:00 Kemijoen tulvaryhmän 3. kokouksen pöytäkirja 1
LisätiedotMeri- ja jokitulvat Helsingin seudulla, miten niistä selviydytään?
Meri- ja jokitulvat Helsingin seudulla, miten niistä selviydytään? Helsingin seudun ilmastoseminaari 2013, yksikön päällikkö Kari Rantakokko Uudenmaan ELY-keskus Vantaanjoen virtaamien muutokset ilmastonmuutoksen
LisätiedotPaikka: Lapin liitto, Hallituskatu 20, 4 krs. Aika: klo 12:00-14:18. 1 Kokouksen avaus. 2 Läsnäolijoiden toteaminen
Kemijoen tulvaryhmän 5. kokouksen pöytäkirja 1.7.2013 LAPELY/5/07.02/2012 Paikka: Lapin liitto, Hallituskatu 20, 4 krs. Aika: 12.6.2013 klo 12:00-14:18 Kemijoen tulvaryhmän 5. kokouksen pöytäkirja 1 Kokouksen
LisätiedotEriävät mielipiteet ehdotuksesta Kemijoen tulvariskien hallintasuunnitelmaksi vuosille
1 LIITE 11 Eriävät mielipiteet ehdotuksesta Kemijoen tulvariskien hallintasuunnitelmaksi vuosille 2016 2021 Lain tulvariskien hallinnasta 16 :n mukaan tulvaryhmä hyväksyy ehdotuksen suunnitelmaksi ja siihen
LisätiedotSalon seudun ryhmän kokous: Tulvariskien hallinnan toimenpiteet Uskelanjoen vesistössä
Salon seudun ryhmän kokous: Tulvariskien hallinnan toimenpiteet Uskelanjoen vesistössä 27.3.2014 Esityksen sisältö 1. Tietoisku tulvariskien hallinnan suunnittelusta 2. Tulvariskien hallintasuunnitelman
LisätiedotPyhäjoen alaosan tulvasuojelutoimenpiteiden suunnittelu
Pyhäjoen alaosan tulvasuojelutoimenpiteiden suunnittelu Yleisötilaisuus 25.2.2016, Pyhäjoki 2016-02-26 Page 1 Lähtökohdat FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy on suunnitellut tulvasuojelutoimenpiteitä Pyhäjoen
LisätiedotTulvalain toimeenpano Lapissa ja Tulvariskien alustava arviointi Tornionjoen-Muonionjoen vesistöalueella
Tulvalain toimeenpano Lapissa ja Tulvariskien alustava arviointi Tornionjoen-Muonionjoen vesistöalueella Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Vesivara ja ympäristöpalvelut ryhmän esimies Timo
LisätiedotPohjanmaan joet Ajankohtaisia kuulumisia Lapväärtin-Isojoelta
Yhteistyötä vesiperintömme säilyttämiseksi Pohjanmaan joet Ajankohtaisia kuulumisia Lapväärtin-Isojoelta Erika Raitalampi Taimenpäivä, Isojoki 15.3.2018 www.ymparisto.fi/freshabit-pohjamaa www.metsa.fi/freshabit
LisätiedotPaikka: Lapin liitto Aika: klo 9:37-12:26
Kemijoen tulvaryhmän 10. kokouksen pöytäkirja 1.9.2014 LAPELY/5/07.02/2012 Paikka: Lapin liitto Aika: 11.8.2014 klo 9:37-12:26 Kemijoen tulvaryhmän 10. kokouksen pöytäkirja 1 Kokouksen avaus 2 Läsnäolijoiden
LisätiedotEURAJOEN YLÄOSAN TULVASUOJELU. Varsinais-Suomen ELY-keskus.
EURAJOEN YLÄOSAN TULVASUOJELU Varsinais-Suomen ELY-keskus. 14.2.2019 Perustiedot Eurajoen yläosasta Eurajoen yläosaksi kutsutaan jokiosuutta Eurakoskelta Kauttualle, osuuden pituus 14 km. Pituuskaltevuus
LisätiedotLoppuuko Loimijoesta vesi. HAMK Tammelan Pyhäjärven Kuivajärven Suojeluyhdistys ry Matti Salo
Loppuuko Loimijoesta vesi HAMK 4.5.2019 Tammelan Pyhäjärven Kuivajärven Suojeluyhdistys ry Matti Salo Loppuuko Loimijoesta vesi Ei lopu, mutta Pyhäjärvestä ja Kuivajärvestä loppuu, ellei jotain tehdä!
LisätiedotVesienhoidon, merenhoidon ja tulvasuojelun ajankohtaiset
Vesienhoidon, merenhoidon ja tulvasuojelun ajankohtaiset Satavesi-ohjelman Kokemäenjoki-ryhmän kokous 4.12.2015 Pekka Paavilainen Varsinais-Suomen ELY-keskus Suunnitelmat ja ohjelmat vuosille 2016-2021
LisätiedotKarvianjoen vesistön alaosan säännöstelyjen kehittäminen
Karvianjoen vesistön alaosan säännöstelyjen kehittäminen Liite ELY-keskuksen ja kuntien väliseen puitesopimukseen 1. Johdanto Karvianjoen vesistön säännöstelyjen kehittämistarkastelut toteutettiin pääosin
LisätiedotSelvitys Ivalon tulvariskien pienentämiseksi kerran sadassa vuodessa toistuvassa tulvatilanteessa Laatijat: Jonna Partanen, Kaisa Kettunen
Selvitys Ivalon tulvariskien pienentämiseksi kerran sadassa vuodessa toistuvassa tulvatilanteessa 26.2.2013 Laatijat: Jonna Partanen, Kaisa Kettunen SELVITYS IVALON TULVARISKIEN PIENENTÄMISEKSI KERRAN
LisätiedotKemijoen tulvariskien hallinnan sidosryhmätilaisuus Kemijärvellä
Kemijoen tulvariskien hallinnan sidosryhmätilaisuus MUISTIO 4.12.2013 LAPELY/5/07.02/2012 Kemijoen tulvariskien hallinnan sidosryhmätilaisuus Kemijärvellä 4.12.2013 Paikka: Kemijärven kaupungintalo, valtuustosali,
LisätiedotPyhäjoen tulvariskien hallinta
Sivu 1/7 Pyhäjoen tulvariskien hallinta 1/11 Yleistiedot Tervetuloa Pyhäjoen tulvariskien hallinnan kyselyyn Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus on saanut Maa- ja metsätalousministeriöltä rahoituksen Pyhäjoen
LisätiedotYMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMA
Vt 9 Tampere Orivesi YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMA Arvioinnin työohjelma: ohjaa vaikutusarviointien tekemistä Välittää tietoa: hankkeen suunnittelun vaihtoehdoista tutkittavista vaihtoehdoista
LisätiedotKymijoen vesistöalueen tulvaryhmän 4. kokous
Kymijoen vesistöalueen tulvaryhmän 4. kokous Torstaina 11.4.2013 klo 10.00-14.00, neuvotteluhuone Kahvitupa, Salpausselänkatu 22, Kouvola Keski-Suomen ELY-keskus, neuvotteluhuone 2-3.1, Technopolis Innova
LisätiedotKiiminkijoen trhs. Ohjausryhmän 2. palaveri
5.10.2015 Kiiminkijoen trhs Ohjausryhmän 2. palaveri 5.10.2015 Asialista 1. Kokouksen avaus ja järjestäytyminen 2. Tulvavaarakartat ja riskikohteet 3. Laserkeilausaineiston hyödyntäminen tulvasuojelutoimenpiteiden
LisätiedotKemijoen tulvariskien hallintasuunnitelmaehdotus vuosille
Kemijoen tulvariskien hallintasuunnitelmaehdotus vuosille 2016-2021 Kemijoen vesistöalueen yleisötilaisuudet Rovaniemi 26.11.2014 Kemijärvi 27.11.2014 Kittilä 2.12.2014 Esityksen sisältö Kemijoen tulvaryhmän
LisätiedotTulviin varautuminen
Tulviin varautuminen Ilmastonmuutos ja paikalliset ratkaisut -seminaari 11.10.2012 Mikko Huokuna, SYKE Ilmastonmuutoksen vaikutukset vesistötulviin Kevättulvat pienenevät ja aikaistuvat Poikkeuksen muodostaa
LisätiedotTULVARISKIEN HALLINNAN SUUNNITTELUN MONITAVOITEARVIOINTI. Kokemäenjoen pilottihankkeen loppuraportti
TULVARISKIEN HALLINNAN SUUNNITTELUN MONITAVOITEARVIOINTI Kokemäenjoen pilottihankkeen loppuraportti 17.8.2012 Anne Mari Rytkönen, Mika Marttunen Suomen ympäristökeskus Maria Timonen, Olli Matti Verta Varsinais
LisätiedotKemijoen tulvariskien hallinnan sidosryhmätilaisuus Rovaniemellä
Kemijoen tulvariskien hallinnan sidosryhmätilaisuus MUISTIO 3.12.2013 LAPELY/5/07.02/2012 Kemijoen tulvariskien hallinnan sidosryhmätilaisuus Rovaniemellä 3.12.2013 Paikka: Tirolisali, Rovakatu 2 Aika:
LisätiedotEHDOTUS KEMIJOEN VESISTÖALUEEN TULVARISKIEN HALLINTASUUNNITELMAKSI VUOSILLE
LIITE 1 Vastaanottaja Lapin ELY-keskus Asiakirjatyyppi Ympäristöselostus Päivämäärä 9.10.2014 Viite 1510013600 EHDOTUS KEMIJOEN VESISTÖALUEEN TULVARISKIEN HALLINTASUUNNITELMAKSI VUOSILLE 2016 2021 YMPÄRISTÖSELOSTUS
LisätiedotKosteikot tutuksi tilaisuus Vuokko Mähönen / POSELY
Kosteikot tutuksi tilaisuus 4.10.2018 Kosteikot POSELYn alueella Rahoitus raamit EU kautta Kosteikkojen ja laskeutusaltaiden hoito Ympäristötuki korvaus vuodesta 1995 -> Ympäristökorvaus järjestelmän tuki
LisätiedotOma yksityinen vesialue vai osuus yhteiseen?
Oma yksityinen vesialue vai osuus yhteiseen? Teemu Ulvi Suomen ympäristökeskus 25.3.2015 Kalliolan koulu 26.3.2015 Paimelan koulu Vesialueen omistajan oikeudet Oikeus päättää omaisuutensa käytöstä Voi
Lisätiedot42 Kyrönjoen vesistöalue
Oy Vesirakentaja Voimaa vedestä 2007 104(196) 42 Kyrönjoen vesistöalue Vesistöalueen pinta-ala 4 923 km 2 Järvisyys 1,2 % Vesistönro Vesistö + laitos Rakennetut MW GWh/a 42 Kyrönjoen vesistöalue 17,5 50,8
LisätiedotHulevesitulvariskien alustava arviointi
Hulevesitulvariskien alustava arviointi Antti Parjanne Suomen ympäristökeskus SYKE Vesistö- ja meritulvariskien alustava arviointi 6.10.2017 Porin kaupunki Hulevesitulvariskien arvioita 1. kierrokselta
LisätiedotSuomalais-ruotsalainen tulvariskien hallinnan suunnitteluyhteistyö
Suomalais-ruotsalainen tulvariskien hallinnan suunnitteluyhteistyö Tornionlaakson Vesiparlamentti 3.11.2015, Anna Kurkela Esityksen sisältö TRHS prosessi Yhteistyötahot Tulvakartoitus Rajavesiyhteistyö
LisätiedotAika ja paikka: klo 13:00, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, Veteraanikatu 1, Neuvotteluhuone Päämaja, Oulu
PÖYTÄKIRJA KIIMINKIJOEN TULVARISKIEN HALLINTASUUNNITELMA Ohjausryhmän viimeinen (4.) kokous Aika ja paikka: 6.6.2016 klo 13:00, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, Veteraanikatu 1, Neuvotteluhuone Päämaja,
LisätiedotPaikka: Lapin liitto, Hallituskatu 20, 4 krs. Aika: klo 12:00. 1 Kokouksen avaus. 2 Läsnäolijoiden toteaminen
Kemijoen tulvaryhmän 7. kokouksen pöytäkirja 24.2.2014 LAPELY/5/07.02/2012 Paikka: Lapin liitto, Hallituskatu 20, 4 krs. Aika: 13.2.2014 klo 12:00 Kemijoen tulvaryhmän 7. kokouksen pöytäkirja 1 Kokouksen
LisätiedotVesistöjen säännöstelyn haasteet
Vesistöjen säännöstelyn haasteet Olli-Matti Verta, 30.3.2010 Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 1.4.2010 1 Esityksen sisältö Ilmastonmuutoksen ennustetut vaikutukset vesistöjen vedenkorkeuksiin
LisätiedotPaikka: Lapin liitto. Aika: klo 10:00. 1 Kokouksen avaus. 2 Läsnäolijoiden toteaminen. 3 Pöytäkirjan tarkastajien valinta
Kemijoen tulvaryhmän 12. kokouksen pöytäkirja 6.5.2015 LAPELY/5/07.02/2012 Paikka: Lapin liitto Aika: 6.5.2015 klo 10:00 Kemijoen tulvaryhmän 12. kokouksen pöytäkirja 1 Kokouksen avaus 2 Läsnäolijoiden
LisätiedotTulvariskien hallinnan suunnittelu Pyhäjoen seudulla
Tulvariskien hallinnan suunnittelu Pyhäjoen seudulla Kuntien 7. ilmastokonferenssi 8.5.2014 Tampere Olli Utriainen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 1 Pohjois-Pohjanmaan tulvariskialueet 2 1 Lähtölaukaus
LisätiedotKokemäenjokiryhmän kokous: 4. Tulvariskien hallinnan toimenpiteet Kokemäenjoen alueella
Kokemäenjokiryhmän kokous: 4. Tulvariskien hallinnan toimenpiteet Kokemäenjoen alueella 20.3.2014 Esityksen sisältö 1. Tietoisku hallinnan suunnittelusta 2. Tulvariskien hallintasuunnitelman laatiminen
LisätiedotMistä tulvariskien hallinnan suunnittelussa on kysymys?
Mistä tulvariskien hallinnan suunnittelussa on kysymys? Keskustelutilaisuus Kemijoen vesistöalueen tulvariskien hallinnan suunnittelusta Rovaniemi 31.1.2013 Kai Kaatra, MMM 2000-luvun tulvat Meriveden
LisätiedotHulevesien hallinta, miksi ja millä keinoin? 2.4.2014 Leena Sänkiaho Pöyry Finland Oy
Hulevesien hallinta, miksi ja millä keinoin? 2.4.2014 Pöyry Finland Oy 2.4.2014, Pöyry Finland Oy 1 Perinteinen Kokonaisvaltainen Tavoitteet Menetelmät Tulvasuojelu Kuivatus Esteettisyys Maankäytön tehostaminen
LisätiedotKotimaista säätövoimaa vedestä
Kotimaista säätövoimaa vedestä 2013 Suomen sähkön tuotanto energialähteittäin 2012 (67,7 TWh) Vesivoima on merkittävin uusiutuva energialähde Vesivoima hoitaa myös suurimman osan tuotannon ja kulutuksen
LisätiedotROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULU Porutaku hanke, Merja Mattila
POROYMPÄRISTÖ ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULU Porutaku hanke, Merja Mattila POROYMPÄRISTÖ Poroympäristö Poron kannalta tila, ravintoa, rehua, rauhaa Poronhoidon kannalta tila harjoittaa elinkeinoa, erään
LisätiedotKemi-Ounasjoen monikäyttö
23.2.2011 Maiju Hyry Taustalla Eu:n direktiivt Vesipolitiikan puitedirektiivi (2000/EY) velvoittaa jäsenmaat valmistelemaan vesistökohtaiset vesienhoito-ohjelmat ohjelman tavoitteena on vesistöjen hyvä
LisätiedotKysely Kollajan kiinteistönomistajille. Liite 2 Alueittaiset tarkastelut. Joonas Hokkanen Anne Vehmas Seela Sinisalo
Kysely Kollajan kiinteistönomistajille Liite Alueittaiset tarkastelut Joonas Hokkanen Anne Vehmas Seela Sinisalo % Tulvahaitat kiinteistöllä, N= Ei 1 Kyllä, katkonut kulkuyhteyksiä 1 Kyllä, vahingoittanut
LisätiedotPielisen säännöstelyselvitykset. Yhteenveto keskeisimmistä tuloksista Neuvottelu
Pielisen säännöstelyselvitykset Yhteenveto keskeisimmistä tuloksista Neuvottelu 16.6.2014 Pielinen ympäristöineen SYKE ja Maanmittauslaitos 7/MML/10 Pielisen säännöstelyselvitykset Aloitteentekijöinä selvitystyölle
LisätiedotVesienhoidon keskeiset kysymykset työohjelma ja aikataulu Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalue
Vesienhoidon keskeiset kysymykset työohjelma ja aikataulu Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalue KOOSTE KUULEMISPALAUTTEEN VERKKAVASTAUKSISTA LOKAKUU 2018 KOOSTE VERKKOKYSELYN VASTAUKSISTA
LisätiedotVesien tila ja vesiluvat
Vesien tila ja vesiluvat 23.1.2012 Pohjois-Karjalan Karjalan ELY-keskus Paula Mononen Aarne Wahlgren Pohjois-Karjalan ELY-keskus 22.1.2013 1 Vesienhoidon suunnittelu Suomessa Vesienhoidon tavoitteena on
LisätiedotPaikka: Rovaniemen kaupungintalo, kokoushuone Olztyn 2. krs. Puheenjohtaja Hannes Manninen avasi kokouksen klo 9:35.
Kemijoen tulvaryhmän 8. kokouksen pöytäkirja 11.3.2014 LAPELY/5/07.02/2012 Paikka: Rovaniemen kaupungintalo, kokoushuone Olztyn 2. krs Aika: 10.3.2014 klo 9:35 12:48 1 Kokouksen avaaminen Puheenjohtaja
LisätiedotKunnostuksen suunnittelu Alavus Ympäristötekniikan insinööritoimisto Jami Aho DI Jami Aho
Kunnostuksen suunnittelu Alavus 13.10.2016 Aho DI Jami Aho Yrittäjä ja suunnittelija Jami Aho DI ympäristötekniikka, Tampereen TKK 2001 Yritystoimintaa vuodesta 2002 Päätoimiala vesistösuunnittelu Järvien
LisätiedotHAKEMUS. Ympäristölupa 716
07.08.2017 07.08.2017 2(11) Sisällysluettelo 1. Hakija...3 1.1. Yrityksen perustiedot...3 1.2. Yrityksen yhteystiedot...3 1.3. Yhteyshenkilöt...4 2. Tiivistelmä...4 2.1. Hakijan laatima kuvaus...4 3. Taustatiedot...4
LisätiedotSäkylän Pyhäjärven kosteikkotyön tuloksia - esimerkkejä
Säkylän Pyhäjärven kosteikkotyön tuloksia - esimerkkejä Teija Kirkkala Henri Vaarala Elisa Mikkilä Vesistökunnostusverkosto Lappeenranta 7.-9.6.216 1 Pyhäjärven valuma-alue Järvi Pinta-ala 154 km 2 Keskisyvyys
LisätiedotKevätön ja Pöljänjäreven alivedenkorkeuden nostaminen
Kevätön ja Pöljänjäreven alivedenkorkeuden nostaminen Suunnittelun lähtökohdat ja tavoitteet Pohjois-Savon ELY-keksus, Tuulikki Miettinen 10.7.2012 1 Aiemmat hankkeet Järvet laskettu vuonna1909 laskun
LisätiedotPekka Vuola Porin kaupunki / TPK. Porin tulvasuojelusta
Pekka Vuola Porin kaupunki / TPK Porin tulvasuojelusta 1 Tulvista ja tulvavaarasta 2 Mahdollinen tulva-alue 50 km 2 3 Pahimmat tulvat ja tulvavaaratilanteita *) 1899 kevät, ns. valapaton tulva 1924 kevät
LisätiedotTIIROSTA TERVOON, VAIHE II
TIIROSTA TERVOON, VAIHE II Pyhäjoen suiston tulvasuojelu ja virkistyskäytön rakenteet Tulvasuojelu Pyhäjoki 1.12.2011 Lähtökohdat Suunnitteluvaiheessa valittiin merkittävimmät ja vaikuttavimmat toimenpiteet
LisätiedotPÖYTÄKIRJA. Asialistaan lisättiin kohta 5. Tulvariskien hallintasuunnitelmien ja ympäristöselostuksen kuulemisen tulokset.
PÖYTÄKIRJA Iijoen vesistöalueen tulvaryhmän 5. kokous Aika: 3.4.2014 klo 9:30 Paikka: Pudasjärven kaupungintalo, Varsitie 7 Läsnäolijat: Rämet Jussi (pj), Kettunen Kaisa (siht.), Horsma Aaro, Kuosmanen
LisätiedotUusi vesilaki vesistökunnostusten tukena
Uusi vesilaki vesistökunnostusten tukena Pekka Kemppainen, MMM Valtakunnallisen vesistökunnostusverkoston avajaisseminaari SYKE 26.1.2012 Uusi vesilaki vesistökunnostusten tukena 1. Järvien nostohankkeet
LisätiedotPekka Vuola Porin kaupunki / TPK. Porin tulvasuojelusta
Pekka Vuola Porin kaupunki / TPK Porin tulvasuojelusta 1 Erilaisia tulvatilanteita 50 km 2 2 Millainen tulva olisi? -10 C +1 C 3 Millainen tulva olisi? 4 Vahingonvaara 5.000 asuntoa, joihin vesi tulisi
LisätiedotSäännöstelyluvan muuttaminen
Säännöstelyluvan muuttaminen Näkökulmana Pirkanmaan keskeiset järvet Oikeudelliset edellytykset Tarvitaanko säännöstelyluvan muuttamiseen lupa? VL2:2 4 mom Lupa tarvitaan myös luvan saaneen vesitaloushankkeen
Lisätiedot5 Ivalojoen tulvaryhmän toimintatavat ja kokouskäytännöistä sopiminen
Ivalojoen tulvaryhmän kokouksen pöytäkirja 6.6.2019 LAPELY/141/2019 Paikka: Inarin kunnantalo, kokoustila 111, Piiskuntie 2. Aika: 5.6.2019 klo 12:00 Käsitellyt asiat 1 Kokouksen avaus 2 Läsnäolijoiden
Lisätiedot