Kemijoen tulvariskien hallintasuunnitelmaehdotus vuosille

Transkriptio

1 Kemijoen tulvariskien hallintasuunnitelmaehdotus vuosille Kemijoen vesistöalueen yleisötilaisuudet Rovaniemi Kemijärvi Kittilä

2 Esityksen sisältö Kemijoen tulvaryhmän toiminta Tiedottaminen Aiemmat tulvat Tulvakartoitus Tulvariskien hallinnan tavoitteet Tulvariskien hallinnan toimenpiteet Tulvariskien hallintasuunnitelman täytäntöönpano 2

3 Tulvariskien hallinnan suunnittelun aikataulu I vaihe: Tulvariskien alustava arviointi ( ) Uudelleentarkastelu , jatkossa joka 6. vuosi II vaihe: Tulvakartoitus ( ) Uudelleentarkastelu , jatkossa joka 6. vuosi III vaihe: Tulvariskien hallintasuunnitelmat ( ) Uudelleentarkastelu , jatkossa joka 6. vuosi Kuuleminen ehdotuksesta tulvariskien hallintasuunnitelmaksi 10/2014-3/2015 Maa- ja metsätalousministeriö hyväksyy tulvariskien hallintasuunnitelman mennessä 3

4 + Asiantuntijat Kemijoen tulvaryhmän toiminta Toimintakausi , jonka jälkeen Maa- ja metsätalousministeriö asettaa uuden tulvaryhmän Kokouksia on ollut kaikkiaan 11 kpl ennen tulvariskien hallintasuunnitelmaehdotuksen kuulemisen alkua Kuulemisen jälkeen 2 kokousta (keväällä ja syksyllä) Tulvaryhmän tärkeimmät tehtävät: käsittelee tulvariskien hallintasuunnitelmaa varten laaditut selvitykset asettaa tulvariskien hallinnan tavoitteet hyväksyy hallintasuunnitelmaehdotuksen Lisäksi tulvaryhmä järjestää riittävän vuorovaikutuksen suunnittelun aikana 4

5 Kemijoen tulvaryhmä Organisaatio Jäsen Varajäsen Lapin liitto Hannes Manninen (pj.) - Lapin ELY-keskus Timo Alaraudanjoki Juha-Petri Kämäräinen Lapin pelastuslaitos Timo Rantala Ari Soppela Enontekiön kunta Kalevi Keskitalo Mikko Kärnä Kemijärven kaupunki Markku Koivisto Timo Kyyhkynen Keminmaan kunta Susanna Sandberg ( alkaen) Aapo Mäenpää ( ) Pekka Mäkelä Kittilän kunta Jari Kinnunen Lauri Kurula Pelkosenniemen kunta Hannu Oikarinen Panu Leinonen Rovaniemen kaupunki Kari Tiermas ( alkaen) Tarja Outila ( alkaen) Aku Raappana ( Olli Peuraniemi ( ) ) Sallan kunta Marita Leskinen Antero Miettinen Savukosken kunta Kari Kilpimaa Jouni Halonen Sodankylän kunta Veikko Virtanen Arja Mäkitalo Tervolan kunta Heikki Hepoaho ( alkaen) Mika Simoska ( alkaen) Pekka Alaollitervo ( Veikko Kähkölä ( ) ) Pysyvät asiantuntijat (Ei ääni- eikä esitysoikeutta) Kemijoki Oy Kaj Hellsten Jussi Pyyny Kemijoen vesiensuojeluyhdistys Markku Isometsä Riitta Vilmilä Lapin luonnonsuojelupiiri Pekka Nyman Tarja Pasma Sihteerit (Ei ääni- eikä esitysoikeutta) Lapin ELY-keskus Niina Karjalainen Lapin liitto Maiju Hyry 5

6 Tiedottaminen Tavoitteena Lisätä toimijoiden ja kansalaisten tietoa tulvaryhmän toiminnasta ja tulvariskien hallinnan suunnittelusta Lisätä tietoa ihmisten mahdollisuuksista osallistua ja vaikuttaa hallintasuunnitelmien valmisteluun Tiedottamisväylät Kemijoen vesistöalueella Kuuleminen Sidosryhmätilaisuudet Avoimet yleisötilaisuudet Tiedotteet Muut lehtikirjoitukset (mm. Rovaniemen kaupunki) Internet Yhteydenotto (puhelimitse, sähköpostitse) 6

7 Tiedottaminen 1. Kuuleminen 1. kuulemisvaihe tulvariskien alustavasta arvioinnista ja ehdotuksista merkittäviksi tulvariskialueiksi 2. kuulemisvaihe tulvariskien hallintasuunnitelman sisällöstä ja ympäristöselostuksen lähtökohdista, tavoitteista ja valmistelusta 3. kuulemisvaihe tulvariskien hallintasuunnitelmaehdotuksista ja niiden ympäristöselostuksista 2. Sidosryhmätilaisuudet Rovaniemi ja Kemijärvi Kutsuttiin asukasyhdistyksiä, elinkeinonharjoittajia, paikallisia yhdistyksiä jne. Kutsuja lähetettiin kaikkiaan 52 kpl Osallistujia Rovaniemellä 19 ja Kemijärvellä 23 7

8 Tiedottaminen 3. Avoimet yleisötilaisuudet Rovaniemi Rovaniemi, Kemijärvi ja Kittilä keväällä 2014 Rovaniemi, Kemijärvi ja Kittilä syksyllä Tiedotteet 4 kpl ennen kuulemisen alkua Huhtikuu 2011 Tammikuu 2012 Huhtikuu 2014 Syyskuu

9 Aiemmat tulvat Kittilä Kittilä vuonna 2005 (Kuva: J. Uusitalo) Ounasjoella tulviminen on luonnollista Suuria tulvavuosia kymmeniä (yleensä jääpatotulvia) Viimeisin tavallista suurempi tulva oli vuonna 2005 (tällöin vesistötulva) vastasi keskimäärin kerran vuodessa toistuvaa tulvaa Virtaama Könkäällä 844 m 3 /s ja vedenkorkeus Kittilän kirkonkylän kohdalla N60+177,56 m. Vahingot noin 6 milj vuoden suurtulvan jälkeen Kittilässä aloitettiin tulvasuojelun suunnittelu 9

10 Aiemmat tulvat Kemijärvi Ennen säännöstelyä suurin vedenkorkeus (N43+150,19 m) Kemijärven Pappilanrannassa on havaittu vuonna 1943 Säännöstelyn aloittamisen jälkeen säännöstelyn yläraja on ylitetty 12 kertaa ( ) 1987: Vedenkorkeus N43+149,82 m jääpadon takia Kemijärvi vuonna 1943 (Kuva: Juhanna Stolt/ Kemijärven Kotikiekerö ry) 10

11 Aiemmat tulvat Rovaniemi Historialliset tulvat Vuoden 1741 tulva Räisäsen jääpatotulva 1807 Saulin tulva 1859 (toistuvuus arvioilta vuotta) Vedenkorkeus arvioitu: N ,75 m (Saaritupien kohta) ja N ,00 m (Ounaskoski) vuoden 1910 tulva (toistuvuus arviolta 150 vuotta) Säännöstelyn jälkeen esiintyneet tulvat: mm.1966, 1973 ja 1993 Saarenkylässä vettä monin paikoin ja tieyhteyksiä oli poikki Asukkaita ei jouduttu evakuoimaan Toistuvuus keskimäärin vuotta 11

12 Tulvavaara- ja tulvariskikartoitus Erilaisia riskikohteita kaikkiaan 177 kpl (kaikki skenaariot, ei sis. asuinrakennuksia) Rovaniemi 103, Kemijärvi 41 ja Kittilä 33 Asuinrakennuksia tulvavaarassa: Rovaniemi 1/50a tulvalla 125 kpl 1/100a tulvalla 305 kpl 1/250a tulvalla 710 kpl Kemijärvi 1/250a tulvalla 50 kpl 1/1000a tulvalla 100 kpl Kittilä 1/50a tulvalla 35 1/100a tulvalla 65 kpl 1/250a tulvalla 120 kpl Tulvavaara- ja tulvariskikartat ovat saatavilla ympäristöhallinnon karttapalvelussa: Lisäksi ympäristöhallinnon paikkatietopalvelusta OIVA:sta tulvavaarakartat paikkatietoaineistona ( Palvelussa kaikilta merkittäviltä tulvariskialueilta yksityiskohtaiset tulvavaarakartat toistuvuus (vuotuinen todennäköisyys) sanallinen kuvaus 1/20a (5 %) kohtalaisen yleinen tulva 1/50a (2 %) melko harvinainen tulva 1/100a (1 % harvinainen tulva 1/250a (0,4 %) 1/1000a (0,1 %) erittäin harvinainen tulva 12

13 Tulvariskien hallinnan tavoitteet Kemijoen tulvaryhmä on käsitellyt tavoitteita 5. eri kokouksessa Tavoitteet Riskialueille koko vesistöalueelle Lisäksi lain määräämät yleiset tavoitteet Yleiset lain vaatimat tavoitteet tulvariskien vähentäminen tulvista aiheutuvien vahingollisten seurausten ehkäisy ja lieventäminen tulviin varautumisen edistäminen Rovaniemi Kittilä Kemijärvi Ihmisen terveys ja turvallisuus Ihmisen terveys ja turvallisuus eivät vaarannu 1/250a 1/250a Asuinrakennukset eivät vahingoitu 1/250a 1/100a 1/250a Vaikeasti evakuoitavat kohteet suojattu ja kulkuyhteydet varmistettu 1/250a 1/250a 1/250a Välttämättömyyspalvelut Välttämättömyyspalvelut eivät keskeydy pitkäaikaisesti 1/250a Vesihuolto, sähkön ja lämmön jakelu toimivat 1/250a 1/250a Jätevesihuolto toimii 1/100a 1/100a Merkittävät liikenneyhteydet eivät katkea 1/250a 1/250a Ympäristö Tulva-alueella ei toimintaa, josta voi aiheutua pitkäkestoista tai laajaalaista vahinkoa ympäristölle 1/250a 1/250a Kulttuuriperintö Kulttuuriperinnölle ei aiheudu korjaamatonta vahinkoa 1/250a 1/250a Ihmisen terveys ja turvallisuus Vaikeasti evakuoitavat kohteet, vedenottamot ja asuinrakennukset yhtenäisellä asuinalueella eivät vahingoitu Asukkaat ovat tietoisia tulvasta ja osaavat varautua tulvaan omatoimisesti Ajantasaisen tulvatilanteen ylläpito Välttämättömyyspalvelut Vesi- ja jätevesihuolto toimivat Lämmön ja sähkön tuotanto ja jakelu toimivat Tietoliikenneyhteydet toimivat Tie- ja muu liikenneinfra toimii Ympäristö Tulva-alueella ei toimintaa, josta voi aiheutua pitkäkestoista tai laajaalaista vahinkoa ympäristölle Tulvariskien hallinnan toimenpiteet ja vesienhoidon ympäristötavoitteet pyritään sovittamaan yhteen Kulttuuriperintö Kulttuuriperinnölle ei aiheudu korjaamatonta vahinkoa Kemijoen vesistöalue 1/50a aina aina 1/50a 1/50a 1/50a 1/50a 1/50a 1/50a 13 aina

14 Hallintasuunnitelmassa ehdotetut toimenpiteet Ehdotettavia toimenpiteitä kaikkiaan 20 kpl 4 Ensisijaista 1 Toissijainen 15 muuta toimenpiteitä Toimenpiteiden jaottelu Tulvariskiä vähentävät toimenpiteet Tulvasuojelun toimenpiteet Valmiustoimenpiteet Tulvan aikana tehtävät operatiiviset toimenpiteet Jälkitoimenpiteet Tarkastelusta jätettiin pois alustavan tarkastelun jälkeen 10 toimenpidettä 4 Rovaniemi 1 Kemijärvi 5 Kittilä 14

15 Hallintasuunnitelmassa ehdotetut ensisijaiset toimenpiteet Tulvavesien pidättäminen vesistöalueella uudella säännöstelyaltaalla Tulvapenkereiden rakentaminen Kittilään Tulvapenkereiden rakentaminen Rovaniemelle Tilapäisten tulvasuojelurakenteiden käyttö ja kehittäminen Ensisijaisten toimenpiteiden toteuttamisella on mahdollista saavuttaa joko merkittäviä tulvasuojeluhyötyjä riskialueilla tai niiden toteuttaminen on mahdollista lyhyelläkin aikavälillä, tai toimenpiteillä saadaan tarpeellista uutta tietoa, jota ei ollut käytettävissä tällä suunnittelukaudella. Kemijoen tulvaryhmän päätös

16 Tulvavesien pidättäminen vesistöalueella uudella säännöstelyaltaalla Tarkoittaa uuden tilavuudeltaan n milj. m 3 tekoaltaan rakentamista Kemijärven yläpuoliselle valuma-alueelle Pohjana Kemijoki Oy:n laatima monitoimiallasselvitys vuodelta 2011 Altaalla voidaan vähentää merkittävästi tulvavahinkoja alapuolisella valuma-alueella (Kemijärvi, Rovaniemi) Lisäksi merkittäviä energiataloudellisia hyötyjä Haitallisia vaikutuksia Vedenlaatuvaikutukset alapuolisessa vesistössä Luonnonsuojelu (Natura-alueet, YSA-alueet) Porotalous Virkistyskäyttö Altaan rakentamiskustannukset milj. Toimijat: Kemijoki Oy, ko. kunnat, Lapin liitto 16

17 Tulvavesien pidättäminen vesistöalueella uudella säännöstelyaltaalla Mahdollinen allas-hanke edellyttää Ympäristövaikutusten arviointia Natura-vaikutusten arviointia YSA-alueiden lakkauttamisen arviointia Vesienhoidon ympäristötavoitteista poikkeamisen arviointia Lupaprosessit (vesilain lupa) Suojelualueiden purkaminen (VN) ja Natura-alueiden korvaaminen Ensisijaisena toimenpiteenä ehdotetaan, että Rovaniemen - Itä-Lapin maakuntakaavassa osoitetaan altaalle sijainti ja selvitetään edellytykset altaan rakentamiselle jos edellytykset täyttyvät, hankkeessa tehdään tarvittavat selvitykset, suunnitelmat ja vaikutusten arvioinnit Jos edellytykset edelleen täyttyvät, allashanke toteutetaan osoitetulle alueelle suunnitelmien ja lupien mukaisesti 17

18 Tulvapenkereiden rakentaminen Rovaniemelle Ensisijaisena toimenpiteenä ehdotetaan rakennettavan tulvapenkereet Rovaniemelle 1/50a tulvia vastaan Tulvapenkereiden tarpeen kartoittaminen (kohteet, määrä ja korkeus) Pengersuunnitelmien laadinta ja toteutus Penkereiden maisemointi Suojataan asuinrakennukset kerran 50 vuodessa toistuvaa tulvaa vastaan (noin 20 cm korkeampi tulva kuin vuoden 1993 tulva) Vakuutuksissa korvattava tulvavahinkoraja 1/50a tulva Yhdessä Kemijärven säännöstelyn kanssa voidaan saavuttaa korkeampi suojaustaso Moreenisia tulvapenkereitä tai tulva-aitoja Penkereiden tarve kaikkiaan 4000 metriä Pääosin yksittäisiä kiinteistökohtaisia penkereitä Kaikkien penkereiden korkeus pääosin alle 1 metrin Vaatii tarkempia selvityksiä mm. maaperän kantavuus, penkereiden tarkempi sijainti, kokonaismäärä, korkeus, materiaalit, maisemointi, hulevesien johtaminen Vaatii maisematyöluvan ja maanomistajien luvat kaavoitetuilla alueilla, kaavoittamattomilla alueilla riittää maanomistajan lupa Toimijat: Rovaniemen kaupunki, kiinteistönomistajat, valtio Rovaniemen kaupunki on ilmoittanut suhtautuvansa kielteisesti penkereiden rakentamiseen 18

19 Tulvapenkereiden rakentaminen Rovaniemelle 19

20 Tulvapenkereiden rakentaminen Kittilään Kolmivaiheinen suunnittelu Keskusta - terveyskeskus alue Keskusta vanhainkoti alue Ala-Kittilä, Kaukonen ja Pakatti Moreenisia maapenkereitä Penkereiden tarve kaikkiaan noin 5 km Vaatii maisematyöluvan ja maanomistajien luvat Rakentamiskustannukset noin 3 milj. Suunnittelun ohjauksesta ja toteutuksesta vastaa Kittilän kunta Ensisijaisena toimenpiteenä ehdotetaan rakennettavan tulvapenkereet Kittilään 1/100a tulvia vastaan Tulvapengersuunnitelmien laadinta ja toteutus 20

21 Tilapäisten tulvasuojelurakenteiden käyttö ja kehittäminen Yleisiä Suomessa käytettyjä tilapäisiä tulvasuojelurakenteita ovat: perinteiset maavallit hiekkasäkeistä rakennetut tulvavallit erilaiset muovit siirrettävät tulvaseinät Tilapäisille menetelmillä voidaan suojata yksittäisiä yksityisiä tai julkisia rakennuksia Paras toimivuus matalilla syvyysvyöhykkeillä Helpottaa pelastusviranomaisen työtä Riskinä materiaalien saatavuus ja kestävyys Vaatii asukkaiden aktiivisuutta ja resursseja Toimijat: Lapin ELY-keskus, kunnat, Lapin pelastuslaitos ja kiinteistöjen omistajat Ensisijaisen toimenpiteenä ehdotetaan kehitettävän tilapäisten tulvasuojelurakenteiden käyttöä Ohjeistuksen lisääminen ja selkeyttäminen Materiaalien saatavuuden varmistaminen Menetelmien kehittäminen ja testaaminen Tilapäisen tulvantorjuntakaluston varaston perustaminen 21

22 Toissijainen toimenpide ehdotetaan toteutettavan mikäli ensisijaisia toimenpiteitä ei voida toteuttaa Toissijaiset toimenpiteet Kemijärven varastotilavuuden kasvattaminen Kuva: Anna Kurkela

23 Kemijärven varastointitilavuuden kasvattaminen Toissijaisena toimenpiteenä ehdotetaan lisättävän Kemijärven varastointitilavuutta Kemijärven hätä-hw tason nostamisen vaikutusten selvittäminen Kemijärven säännöstelylupien muuttaminen Kemijärven patojen korottaminen (ja siihen liittyvät selvitykset ja luvat) Tarkoittaa Kemijärven säännöstelypatojen korottamista yhdellä metrillä, jotta vesi voidaan hätätilanteessa nostaa tilapäisesti nykyisen säännöstelyn ylärajan yli (nykyinen hätä-hw 149,8 m) Nykyinen säännöstely säilyy ennallaan, muutetaan vain hätä-hw tasoa Vaatii myös lisäpenkereiden rakentamista Vähentää tulvariskejä sekä Kemijärvellä että Rovaniemellä Kemijärvellä vesi nousee juoksutuksesta huolimatta tasolle N ,2 metriä, koska Luusuan kanava ei johda vettä riittävästi suurtulvatilanteessa Yhdessä Rovaniemen tulvapenkereiden kanssa voidaan saavuttaa asetettujen tavoitteiden mukainen tulvasuojaustaso Haittavaikutuksia: maisemavaikutukset Vaatii säännöstelyn lupaehtojen muutoksen (aluehallintoviranomaisen luvan) Vedennostoon tilapäisesti tarvitaan joka kerta poikkeuslupa aluehallintovirastolta Patojen korottaminen vaatii patojen omistajan luvan ja uudet padot maanomistajien luvan ja kaavoitetuilla alueilla maisematyöluvat Toimenpiteen rakentamiskustannukset noin 5 milj. Toimijat: Kemijoki Oy, Kemijärven ja Rovaniemen kaupungit, valtio 23

24 Muut toimenpiteet Muut toimenpiteet ovat nykyisin käytössä olevia toimenpiteitä, joita kehittämällä tuetaan tulviin varautumista ja vähennetään tulvariskejä Tulvariskiä vähentävät toimenpiteet (1/2) Tulvakarttojen laadinta ja päivittäminen Kemijoen ja Ounasjoen virtausmallien päivittäminen (tarkkuus) Tulvavaarakartoitettavan alueen laajentamistarpeen selvittäminen Tulvakarttojen ajan tasalla pitäminen Tulvatietojärjestelmän kehittäminen Tietojärjestelmään syötettyjen tulvariskikohteiden ajan tasalla pitäminen Tulvariskikohteiden tietojen tarkentaminen Tulvatietojärjestelmän kehittämiseen ja ylläpitämiseen osallistuminen Maankäytön suunnittelu Tulvien huomioiminen uusissa kaavoissa ja alueiden käytön suunnittelussa Yhteiskunnan tärkeiden toimintojen ohjaaminen erittäin harvinaisten tulvien ulkopuolelle Alimpien rakentamiskorkeuksien ja rakentamismääräyksien ajan tasalla pitäminen Tulvien huomioiminen tie- ja rataverkostojen perusparannushankkeissa 24

25 Muut toimenpiteet Muut toimenpiteet ovat nykyisin käytössä olevia toimenpiteitä, joita kehittämällä tuetaan tulviin varautumista ja vähennetään tulvariskejä Tulvariskiä vähentävät toimenpiteet (2/2) Omatoiminen varautuminen Varautumisen nykytilan selvittäminen (nykyiset varautumiskeinot, ohjeistustarve, paljonko haavoittuvaa omaisuutta) Omatoimisen varautumisen ohjeistuksen parantaminen Asuinaluekohtaisien suojaussuunnitelmien laatiminen Kohteiden suojaaminen omatoimisesti etukäteen Viemäriverkoston kehittäminen tulvakestäväksi Nykyisten ongelmakohtien selvittäminen Kohdekohtaisten tai alueellisten suojaussuunnitelmien laatiminen ja toteuttaminen Kuva: Veikko Näsänen

26 Muut toimenpiteet Muut toimenpiteet ovat nykyisin käytössä olevia toimenpiteitä, joita kehittämällä tuetaan tulviin varautumista ja vähennetään tulvariskejä Tulvasuojelun toimenpiteet Luonnonmukainen vedenpidättäminen valuma-alueella Kemijoen vesistöalueen vedenpidätysmahdollisuuksien selvittäminen (kosteikot, ojitettujen alueiden ennallistaminen) Parannetaan ohjeistusta valuma-alueen vedenpidättämisen edistämisestä alueiden käytössä (metsänhoitosuositukset, maatalouden tukijärjestelmät, muut alueidenkäyttöhankkeet) Jäänsahauksen käyttö ja kehittäminen Jäänsahauksien suorittaminen tarvittaessa Jäänsahauksen kehittäminen (taloudellisuus, ajankäyttö, työmäärän vähentäminen) 26

27 Muut toimenpiteet Valmiustoimet Muut toimenpiteet ovat nykyisin käytössä olevia toimenpiteitä, joita kehittämällä tuetaan tulviin varautumista ja vähennetään tulvariskejä Tulvaennusteiden ja varoitusjärjestelmien kehittäminen Osallistuminen tulvaennuste- ja varoitusjärjestelmien kehittämiseen Tulvaviestinnän kehittäminen Tehokkaimpien viestintäkanavien selvittäminen riskialueilla (mitä kautta asukkaat parhaiten tavoittaa) Yhteistyön lisääminen asukkaiden viranomaisten välillä Osallistuminen tulvaviestinnän kehittämiseen Erilaisten tulvatiedotuskanavien hyödyntäminen (lehtijutut, tilaisuudet, internet, tiedostuslehtiset ym.) Tulvaviestintäsuunnitelmien laatiminen ja ajan tasalla pitäminen Pelastus- ja evakuointisuunnitelmien laatiminen Tulvat huomioivien pelastussuunnitelmien laatiminen riskikohteille (myös yksityiset kiinteistöt) ja pelastussuunnitelmien päivittäminen (lisätään tulvatilanteisiin varautuminen) Alueellisen pelastussuunnitelman laatiminen vahinkoalueille (esim. Rovaniemellä Saarenkylä, Kittilässä keskusta, Pakatti yms.) Tulvantorjunnan harjoituksien järjestäminen Tulvantorjunnan harjoituksien järjestäminen riskialueilla säännöllisin väliajoin (tulvaviestintä, evakuointi, tilapäinen tulvasuojaus) 27

28 Muut toimenpiteet ovat nykyisin käytössä olevia toimenpiteitä, joita kehittämällä tuetaan tulviin varautumista ja vähennetään tulvariskejä Muut toimenpiteet Toiminta tulvatilanteessa Vesistön säännöstely ja poikkeusluvat Nykyisten säännöstelylupien tarkistaminen ja päivittäminen (tulvasuojelun näkökulmasta) Viranomaisten toiminta - Pelastusviranomainen - Kunta - ELY-keskus 28

29 Muut toimenpiteet Muut toimenpiteet ovat nykyisin käytössä olevia toimenpiteitä, joita kehittämällä tuetaan tulviin varautumista ja vähennetään tulvariskejä Jälkitoimenpiteet Toimintojen uudelleen sijoittaminen Vahinkokohteiden uudelleensijoitustarpeen selvittäminen Vahinkokohteiden väliaikainen tai pysyvä uudelleen sijoittaminen Kriisiapu ja vapaaehtoistoiminnan edistäminen Järjestetään kriisiapua tulvatilanteiden jälkeen apua tarvitseville Kehitetään tulvan jälkeistä toipumista edistäviä apuja (vapaaehtoistoiminta, henkinen apu) Puhdistamis- ja ennallistamistoimenpiteiden suunnittelu Laaditaan suunnitelma miten riskialueilla hoidetaan tulva-alueen ennallistaminen Opastetaan ja koulutetaan tulva-alueen asukkaita, toimijoita ja vapaaehtoisjärjestöjä tulvan jälkeisissä puhdistus- ja siivoustoimenpiteissä 29

30 Tulvariskien hallintasuunnitelman täytäntöönpano Tulvariskilain 620/2010 mukaisesti tulvariskien hallintasuunnitelma hyväksytään ja julkaistaan ennen Suunnitelman hyväksyy maa- ja metsätalousministeriö EU-raportointi Suomen ympäristökeskus Tulvariskien alustava arviointi ja merkittävien tulvariskialueiden tarkistus tehdään seuraavan kerran mennessä Tulvariskien hallintasuunnitelmien uudelleenarviointi tulee olla valmis

31 Tulvariskien hallintasuunnitelman täytäntöönpano Varsinainen toimenpiteen tarkempi suunnittelu alkaa vasta hallintasuunnitelman hyväksymisen jälkeen Esitetyt toimenpide-ehdotukset eivät ole sitovia, eivät velvoita ketään tahoa toimenpiteisiin, mutta valtion ja kuntien viranomaisten sekä aluekehitysviranomaisen on kuitenkin otettava suunnitelma ja toimenpide-ehdotukset toiminnassaan huomioon Toimenpiteiden rahoitus ratkaistaan muussa menettelyssä esimerkiksi lupaviranomaisten ja hankkeiden rahoituksesta päättävien yksityisten ja julkisten tahojen päätöksillä Kemijoen tulvariskien hallintasuunnitelman toimeenpanon edistämisestä ja seurannasta on päävastuussa Lapin ELY-keskus 31

32 Kiitos! 32