ERÄ- JA LUONTO-OPPAAN AMMATTITUTKINTOON VALMISTAVA KOULUTUS 42 ov
|
|
- Krista Rantanen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 ERÄ- JA LUONTO-OPPAAN AMMATTITUTKINTOON VALMISTAVA KOULUTUS 42 ov Ismo Joentakanen
2 2 Sisällys 1. JOHDANTO MATKAILUN MERKITYS SAAMELAISALUEELLA Matkailu ja muut elinkeinot Matkailu ja Saamelaisalueen koulutuskeskus ERÄ- JA LUONTO-OPPAAN TYÖ JA KOULUTUKSEN TAVOITTEET Erä- ja luonto-oppaan työ Koulutuksen tavoitteet Erä- ja luonto-oppaan ammattitutkinnon muodostuminen TUTKINTOON VALMISTAVAN KOULUTUKSEN SISÄLTÖ JA TOTEUTUS Erä- ja luonto-opastaminen 24 ov Luonnossa liikkumisen opastaminen 7 ov Motorisoitujen luonto-ohjelmapalveluiden järjestäminen 2 ov Erä- ja luonto-opasyrittäjänä toimiminen 2 ov Kulttuuriin ja eräperinteeseen perustuva luonto-opastaminen 5 ov Opintojen ohjaaminen 2 ov Arviointi Arvioinnin oikaisu Valinnaiset opinnot TODISTUKSET AMMATTITUTKINTOSTIPENDI... 19
3 3 1. JOHDANTO Erä- ja luonto-oppaan ammattitutkinto kuuluu luontoalaan. Tutkinnon perusteissa vaadittava osaaminen osoitetaan tutkintotilaisuuksissa. Koulutuksen järjestäjä päättää tutkintoon valmistavan koulutuksen sisällöstä ja järjestämisestä tutkinnon perusteiden mukaisesti. Koulutuksen järjestäjä laatii sekä vahvistaa opetussuunnitelman, joka pohjautuu erä- ja luonto-oppaan ammattitutkinnon perusteisiin. Tutkinnon perusteet uudistuivat alkaen. Uudistettu tutkinto koostuu kaikille pakollisesta osasta (erä- ja luonto-opastaminen) sekä valinnaisista osista, joita on 12. Tutkinnon suorittaminen edellyttää kaikille pakollisen sekä vähintään neljän valinnaisen tutkinnon osan suorittamista. Oppilaitos voi itse päättää, mitä valinnaisia tutkinnon osia se valmistavaan koulutukseen sisällyttää. Erä- ja luonto-oppaan ammattitutkintoon valmistava koulutus kestää Saamelaisalueen Koulutuskeskuksessa noin 11 kuukautta ja on laajuudeltaan 42 ov. Näyttötutkintoon valmistava koulutus on aikuisten ammatillista lisä- ja täydennyskoulutusta. Oppilaitoksella on luontoalan tutkintotoimikunnan kanssa toistaiseksi voimassa oleva sopimus erä- ja luonto-oppaan ammattitutkinnon järjestämisestä. Oppilaitos voi ottaa vastaan kaikki tutkinnon osat. 2. MATKAILUN MERKITYS SAAMELAISALUEELLA 2.1 Matkailu ja muut elinkeinot Suomessa, Lapissa ja saamelaisten kotiseutualueella matkailun kasvu näkyy ympäri maailmaa saapuvina, erilaisia kulttuureja edustavina matkailijoina. Lisääntynyt matkailu näkyy mm. kulttuurimatkailijoiden, kalastusmatkailijoiden ja lintuharrastajien näkymisenä Ylä-Lapin alueella. Esimerkiksi revontulien houkuttelemana saapuu runsaasti mm. aasialaisia matkailijoita Inariin joulumaaliskuussa. Saamen kulttuurikeskus Sajoksen kongressivieraat haluavat tutustua vierailullaan myös ympäröivään luontoon ja kulttuuriin ja ovat asiakkaita matkailun ohjelmapalveluja tarjoaville yrityksille. Saamelaisen poronhoidon asema kulttuurimatkailun vetovoimatekijänä on merkittävä. Poro Lapin symbolina on tunnettu ympäri maailman. Saamelaiseen poronhoitoon ja kulttuuriin pohjautuvien matkailupalveluiden tarjoaminen huomioidaan matkailualan koulutuksessa. Inarin alueelta on hyvät yhteydet Jäämerelle, joka talvella on kelkkasafareiden, keväällä lintuharrastajien sekä kesällä bussiryhmien matkakohteena. Jäämerelle suuntautuva kalastusmatkailu lisää voimakkaasti suosiotaan
4 4 ja tarjoaa mahdollisuuksia myös suomalaisille ammattitaitoisille oppaille. Venäläisten asiakkaiden määrä on nopeassa kasvussa myös pohjoisessa. Matkailijat haluavat yksilöllistä, laadukasta palvelua, ammattitaitoista ja turvallista opastamista, hyvää paikallista ruokaa sekä korkeatasoista majoitusta. Suosiotaan lisääviä aktiviteetteja ovat esimerkiksi lumikenkäily, talvellakin tapahtuva maastopyöräily, melonta ja koskenlasku. Utsjoen kunnan alueelta on julkaistu uuteen merkintäteknologiaan perustuva Utsjoki reitistö maastopyöräilyn, patikoinnin ja hiihtoretkien tarpeisiin. Myös hiljaisuus matkailutuotteena tuo asiakkaita pohjoiseen. Yksi merkittävä Inarin alueen vetovoimatekijä on erämainen Inarijärvi. Vanhojen perinteisten erätaitojen ja elinkeinojen kuten kalastuksen varaan on mahdollista rakentaa toimivia matkailutuotteita, mikä asettaa myös koulutukselle oman haasteensa paikallisen perinteen ja kulttuurin säilyttäjänä ja siirtäjänä. Inarin alueen vanhimpia elinkeinoja ovat kalastus ja poronhoito, mikä pitää huomioida myös erä- ja luonto-opaskoulutuksen toteuttamisessa. Saamelaisalueen koulutuskeskuksen järjestämä erä- ja luonto-oppaan ammattitutkintoon valmistava koulutus on hyvässä maineessa valtakunnallisesti, ja se näkyy koulutukseen hakeutuvien määrässä. Vuosittain on hakijoita n Koulutuksen suorittaneet työllistyvät hyvin alan yrityksiin ja on yrityksiä, joissa suuri osa työntekijöistä on SAKK:n erä- ja luonto-opaskoulutuksen tai luontoohjaajakoulutuksen suorittaneita. Aloituspaikkoja erä- ja luonto-oppaan ammattitutkintoon valmistavassa koulutuksessa on Matkailu ja Saamelaisalueen koulutuskeskus Koulutuskeskuksen tarkoituksena on lisätä erityisesti saamelaisväestön ammatillista osaamista, järjestää saamelaisten kotiseutualueen elinkeinoelämän tarpeita vastaavaa koulutusta ja edistää alueen työllisyyttä sekä säilyttää ja kehittää saamelaiskulttuuria. Saamelaisalueen koulutuskeskuksen tehtävä saamelaiskulttuurin säilyttäjänä ja kehittäjänä näkyy ja toteutuu Toivoniemessä toteutettavan eräopaskoulutuksen jokapäiväisessä toiminnassa. Saamelaiskulttuuri integroituu koulutukseen perinteisten elinkeinojen sekä kulttuuritapahtumien avulla.
5 5 Eri alojen opiskelijat ovat jatkuvassa vuorovaikutussuhteessa campus -tyyppisessä oppilaitosympäristössä, joka tarjoaa hyvät edellytykset jo opintojen aikana tapahtuvalle monikulttuuriselle verkostoitumiselle. Saamelaisalueen koulutuskeskuksen laaja-alainen toiminta antaa erä- ja luonto-oppaan ammattitutkintoon valmistautuvalle opiskelijalle mahdollisuuden valita opetustarjonnasta saamen kieleen, kulttuuriin ja perinteisiin elinkeinoihin (mm. kalastus, poronhoito, perinteiset käsityöt) liittyviä opintoja. Liiketalouden perustutkinnon ja matkailun perustutkinnon opetussuunnitelmat sekä yrittäjyyskoulu mahdollistavat yrittäjyyteen valmistavat opinnot. Saamelaisalueen koulutuskeskuksen erä ja luonto-oppaan ammattitutkintoon valmistavan koulutuksen opetussuunnitelmaa laadittaessa on otettu huomioon alueemme maantieteelliseen asemaan, saamelaiskulttuuriin sekä elinkeinorakenteeseen liittyvät erityispiirteet. Opetussisältöjä kehitetään vastaamaan elinkeinon tarpeita yhteistyössä alueen yrittäjien kanssa. Myös opiskelijoiden aikaisemmat tiedot ja taidot sekä heidän tavoitteensa ja painotuksensa otetaan huomioon opintokokonaisuuksien lopullisten sisältöjen toteutuksessa. Koulutuksen sisältö perustuu Erä- ja luonto-oppaan ammattitutkinnon perusteisiin paikalliset painotukset, tarpeet ja olosuhteet huomioiden. 3. ERÄ- JA LUONTO-OPPAAN TYÖ JA KOULUTUKSEN TAVOITTEET 3.1 Erä- ja luonto-oppaan työ Erä- ja luonto-oppaan ammattitutkinnon suorittanut henkilö toimii asiakaspalvelutehtävissä matkailu-, virkistys- ja hyvinvointipalveluja tarjoavissa organisaatioissa toteuttaen pääasiassa luonnossa tapahtuvia aktiviteetteja. Hän voi toimia esimerkiksi erilaisten erä- ja luonto-ohjelmien ohjaajana sekä retkien vetäjänä. Tutkinnon suorittaja on pakollisen tutkinnon osan suorittaessaan osoittanut taitonsa vastuullisena oppaana palvella ja ohjata asiakkaita luontoympäristössä kestävällä tavalla toimien ja noudattaen voimassa olevia säädöksiä. Hän on osoittanut osaavansa suunnitella käytännön toimenpiteet ja toteuttaa laadukkaita luontoon ja luonnossa eri tavoilla liikkumiseen perustuvia ohjelmapalveluita tarvittaessa työryhmää ohjaten. Lisäksi hän on osoittanut omaavansa vahvat erä- ja luonnossa liikkumisen taidot sekä osaa käyttää niitä opastaessaan asiakkaitaan.
6 6 Lisäksi tutkinnon suorittaja on osoittanut hallitsevansa valinnaisten tutkinnon osien edellyttämän paikallisia olosuhteita, toimintaympäristöä, luontoa sekä kulttuuria hyödyntävän erikoistuneemman osaamisen. 3.2 Koulutuksen tavoitteet Saamelaisalueen koulutuskeskuksen Erä- ja luonto-oppaan ammattitutkintoon valmistavan koulutuksen tavoitteena on kouluttaa ammattitutkinnon suorittaneita, laaja-alaisen paikallistuntemuksen omaavia, saamelaiskulttuuria tuntevia, asiakkaitaan ja toiminta-aluettaan arvostavia oppaita Ylä-Lapin matkailuelinkeinon tarpeisiin. Erä- ja luonto-oppaan tulee hallita erätaidot sekä ensiaputaidot, hänen tulee tuntea ammatin kannalta riittävästi koko Suomen ja erityisesti Ylä-Lapin luontoa, eliölajistoa, maantietoa, historiaa, elinkeinoelämää ja matkailun rakenteita ja toimijoita. Alan yritykset tarvitsevat luotettavia, osaavia ammattitaitoisia oppaita. Erä- ja luonto-opas osaa ja pystyy huolehtimaan asiakkaistaan myös poikkeustilanteissa, jolloin ei ole mahdollista turvautua ulkopuoliseen apuun. Koulutuksen tulee antaa valmiudet toimia yllättävissäkin tilanteissa. Se edellyttää aidossa ympäristössä ja todellisissa olosuhteissa tapahtuvan koulutuksen toteuttamista. Laadukkaaseen erä- ja luonto-opaskoulutukseen kuuluvat maastossa toteutettavat, useiden vuorokausien mittaiset koulutusjaksot. Koulutuksen turvallisen toteuttamisen edellytyksiä ovat ammattitaitoinen henkilökunta ja asianmukainen kalusto. Saamelaisalueen koulutuskeskuksella on toistaiseksi voimassa oleva sopimus erä- ja luonto-oppaan ammattitutkinnon järjestämisestä ja tutkintotilaisuudet sisältyvät koulutukseen. Tavoitteena on, että kaikki valmistavaan koulutukseen osallistuvat suorittavat erä- ja luonto-oppaan ammattitutkinnon.
7 7 3.3 Erä- ja luonto-oppaan ammattitutkinnon muodostuminen Tutkinnon suorittaminen edellyttää yhden pakollisen ja vähintään neljän valinnaisen tutkinnon osan suorittamista. Saamelaisalueen koulutuskeskuksen valmistavaan koulutukseen sisältyvät seuraavat tutkinnon osat: Kaikille pakollinen osa Erä- ja luonto-opastaminen Valinnaiset tutkinnon osat Luonnossa liikkumisen opastaminen Motorisoitujen luonto-ohjelmapalveluiden järjestäminen Erä- ja luonto-opasyrittäjänä toimiminen Kulttuuriin ja eräperinteeseen perustuva luonto-opastaminen Tutkinnon suorittaja voi sisällyttää tutkintoonsa myös muita tutkinnon osia, jos hänellä on aikaisempaa osaamista koulutuksen tai harrastuneisuuden myötä. Hän voi lisätä osaamistaan myös työssäoppimalla. Näitä tutkinnon osia ovat esim. eläinohjelmapalveluiden järjestäminen, kansainvälisten asiakkaiden opastaminen luonnossa sekä erä- ja maastoruokapalveluiden järjestäminen. 4. TUTKINTOON VALMISTAVAN KOULUTUKSEN SISÄLTÖ JA TOTEUTUS 4.1 Erä- ja luonto-opastaminen 24 ov Opiskelija osaa toimia asiakasryhmän vastuullisena oppaana erä- ja luonto-olosuhteissa Valmistava koulutus tapahtuu lähiopetuksena sekä työssäoppimalla. Työssäoppiminen suunnitellaan yhdessä opettajan sekä TOP-ohjaajan kanssa. Osa työssäoppimisesta sisältyy valinnaisiin tutkinnon osiin.
8 8 Erätaitojen hallinta ryhmän turvallinen opastaminen luonnossa kesä- ja talviolosuhteissa tulen tekeminen vaikeissakin olosuhteissa kaikkina vuodenaikoina suunnistaminen eri vuorokauden ja vuodenaikoina (luonnonmerkit, kartat, kompassi, paikantamisvälineet) ryhmän maastoyöpymisen organisoiminen ja ohjaaminen eri vuodenaikoina ruuan valmistaminen asiakkaille avotulella kaikkina vuodenaikoina vapa- ja kotitarvekalastusvälineiden käytön opastaminen luonnontuotteiden hygieeninen käsittely maastossa erä- ja luonto-opastukseen liittyvät välineet, varusteet, vaatteet ja niiden käyttö välineiden ja varusteiden huolto Opetuksen yhteydessä toteutettavien retkien suunnittelusta vastaavat ko. retken vastuuopiskelijat, jotka laativat retkestä kirjallisen toteuttamissuunnitelman. Suunnitelmasta ilmenevät retken teema, kohde ja sen erityispiirteet, esim. poronhoidon asettamat rajoitteet tms. Suunnitelmassa tuodaan esille myös mahdollisesti tarvittavat luvat, kuljetusjärjestelyt, aikataulutus, ruokailuiden toteuttaminen, varusteluettelot, turvallisuussuunnitelma, riskikartoitus sekä retken kustannukset, joita hyödynnetään tuotteistamisen ja hinnoittelun yhteydessä. Opastamista harjoitellaan koulutuksen yhteydessä jatkuvasti. Retkien aikataulutuksen yhteydessä jaetaan opastusvastuut ja teemat, joihin opiskelijat perehtyvät ennakkoon ja hyödyntävät hankkimaansa tietoa omalla opastamisosuudellaan. Ruokailut toteutetaan asiakaslähtöisesti ja kestävän kehityksen mukaisesti. Jätehuolto toteutetaan roskattoman retkeilyn periaatteiden mukaisesti. Opastamisvastuussa oleva opiskelija saa palautetta toiminnastaan vertaisarvioinnilla ryhmän muilta jäseniltä sekä opettajaltaan. Oppimisen arviointi ja palaute on jatkuvaa. Matkailun turvallisuus ja turvallisuussuunnitelmat tapahtumakohtaisen turvallisuussuunnitelman laatiminen riskien ennakointi, vaaratilanteiden tunnistaminen asiakkaiden ohjeistaminen palvelun turvallisuusasioihin (mm. varusteet, ohjeistus)
9 9 EA 1 ja 2-koulutus toiminta onnettomuustilanteessa, alkusammutus Koulutuksen yhteydessä toteutettaville retkille laaditaan turvallisuussuunnitelmat sekä tehdään riskikartoitus. Jakson yhteydessä järjestetään matkailun turvallisuuspassikoulutus ja tentti. Asiakasryhmän oppaana ja johtajana toimiminen sekä asiakaspalvelu oppaan rooli ja tehtävät opastustilanteen vaiheet opastaminen vieraalla kielellä (englanti) ryhmädynamiikka ja ryhmän roolit eri kulttuureista tulevat asiakasryhmät Opastamista harjoitellaan jatkuvasti koulutuksen aikana. Opastamisen teemat ja toteuttaminen integroidaan kaikkiin opintosisältöihin. Palvelun tuotteistaminen opastuspalvelun suunnittelu, tuotteistaminen ja hinnoittelu palvelun asiakirjahallinta alan palveluihin liittyvät keskeiset lupa-, ilmoitusvelvollisuus- ja vakuutusasiat alan ja alueen matkailurakenteet Tuotteistaminen ja hinnoittelu integroidaan kaikkiin opintosisältöihin esim. toteutettavien retkien kustannuslaskennan avulla. Luonto-osaamisen soveltaminen Inarin ja Utsjoen alueen luonnonhistoria, pohjoinen ekologia, päiväretket luontokohteisiin, useamman vuorokauden tunturikasviretki esim. Norjan Rastigaissalle tai muuhun soveltuvaan kohteeseen
10 10 alueen eläinlajit eri maastotyypeissä, lintukohteet ja lintutornit, lintujen lajintunnistus, päiväretket, useamman vuorokauden linturetki Norjaan Varanginvuonon lintukohteisiin kasvit ja luontotyypit sienet tutkinnon perusteiden mukainen lajisto, paikallisen luonnon erityispiirteet ja ekologia, hyötykäyttö jokamiehenoikeudet, metsätalous, metsästys ja kalastus luonnon- ja ympäristönsuojelu, suojelualueet, uhanalaisuuden käsite ja lajit Opastamista harjoitellaan toteutettavilla retkillä. Opastamisen sisältö ja teema annetaan opiskelijalle etukäteen. Kestävä kehitys osana opastamista Opastustoimintaan liittyvät säännökset o kuluttajaviraston ohjeistus ohjelmapalveluiden turvallisuudesta o toimintaan liittyvät säännökset, vastuut, pätevyysvaatimukset ja lupakäytännöt ekologinen, taloudellinen, sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys maanomistajien ja paikallisten oikeudet kustannusvastuullisuus yhteistyö matkailun verkostojen, myyntikanavien ja toimijoiden kanssa Kestävä kehitys huomioidaan kaikissa opintosisällöissä, esim. retkien suunnittelussa ja toteuttamisessa. 4.2 Luonnossa liikkumisen opastaminen 7 ov Opiskelija osaa opastaa vähintään kahdessa luonnossa liikkumisen muodossa (luontoliikuntalaji) sekä niiden välineiden ja varusteiden käytössä turvallisuusvaatimusten mukaisesti. Valmistava koulutus tapahtuu lähiopetuksena sekä työssäoppimalla. Työssäoppiminen suunnitellaan yhdessä opettajan sekä TOP-ohjaajan kanssa.
11 11 Melonta melontaretkien suunnittelu (järvet/virtaava vesi) jokikoulutus kanooteilla Ivalojoella, melontaretki 5 vrk kajakkikoulutus järvellä, melontaretki 2 vrk Melontaretkestä laaditaan kirjallinen suunnitelma ko. retken vastuuopiskelijoiden toimesta. Opastamista harjoitellaan toteuttavilla retkillä kouluttajan ohjaamana olosuhteet ja turvallisuusnäkökohdat huomioiden. Koulutuksen yhteydessä on mahdollista antaa myös näyte melontataidosta ja pelastusuinnista. Kajakkikoulutuksen aikana harjoitellaan turvallisesti myös ns. rescutusta eli toimintaa kajakin kaatuessa. Hiihto ja lumikenkäily hiihtoretken varusteet, suksimallit, ahkiot, talvivarusteet hiihtokoulu hiihtovaellukset, päiväretket hiihtovaelluksien suunnittelu ja toteutus, vähintään 4 vrk:n maastoretki lumikengät ja niiden käyttö ohjelmapalvelutuotteissa Hiihtoretkestä laaditaan kirjallinen suunnitelma ko. retken vastuuopiskelijoiden toimesta. Retkien aikana harjoitellaan opastamista ennakkoon laaditun ohjelman mukaisesti. Opastustilanteista annetaan palautetta vertaisarvioinnin ja opettajan avulla. Maastopyöräily maastopyöräilyn kalusto, varusteet ja reitit huolletun maastopyöräretken suunnittelu ja toteutus kaluston huolto ja säätö asiakkaille Retkestä laaditaan kirjallinen suunnitelma ko. retken vastuuopiskelijoiden toimesta. Retken aikana harjoitellaan opastamista ennakkoon laaditun ohjelman mukaisesti. Opastustilanteista annetaan palautetta vertaisarvioinnin ja opettajan avulla.
12 Motorisoitujen luonto-ohjelmapalveluiden järjestäminen 2 ov Opiskelija osaa suunnitella, valmistella ja toteuttaa aktiviteetteja, joissa käytetään erilaisia motorisoituja liikkumisvälineitä. Valmistava koulutus tapahtuu lähiopetuksena sekä työssäoppimalla. Työssäoppiminen suunnitellaan yhdessä opettajan sekä TOP-ohjaajan kanssa. Moottorikelkkailu maastoliikennelaki moottorikelkka oppaan työvälineenä ja ohjelmapalvelutuotteissa kelkkasafarin suunnittelu ja toteutus, opastaminen safarilla, kelkkailun turvallisuuteen vaikuttavat tekijät. Kolmen vuorokauden maastoretki. kaluston huolto ja kunnossapito ajoharjoitukset Toteutettavasta retkestä laaditaan opettajan ohjauksella kirjallinen suunnitelma, jossa mm.turvallisuussuunnitelma, riskikartoitus, varusteluettelo ja aikataulutus sekä kustannuslaskelma. Kustannuslaskelmaa hyödynnetään hinnoittelun yhteydessä. Moottorikelkkailun käyttöä harjoitellaan myös muiden koulutuksen aikana toteutettavien retkien aikana. Opastamista harjoitellaan retkien yhteydessä sekä työssäoppimalla moottorikelkkasafareita tarjoavissa yrityksissä. Opintoihin sisällytetään opastettu moottorikelkkasafari alan yrityksessä. 4.4 Erä- ja luonto-opasyrittäjänä toimiminen 2 ov Opiskelija osaa toimia erä- ja luonto-osaamistaan hyödyntävänä yrittäjänä Yritystoiminnan perusteet ja liiketoimintasuunnitelma yrittäjyys ja liikeidea yritystoiminnan merkitys yrityksen toimintaprosessit
13 13 toiminta-ajatus ja yrityskuva toimintaympäristöt ja yhteistyöverkot aloittavan yrityksen suunnitteluprosessi toimintaympäristön analysointi ja strategiset valinnat liiketoiminnan kokonaisuus rahan tarpeet ja rahan lähteet riskit ja niiden hallinta markkinat ja markkinointisuunnitelma nykytilanteen ja tulevaisuuden arviointi (swot-analyysi) Tuotteistaminen ja hinnoittelu, matkailun lainsäädäntö tuote/palvelu ohjelmapalveluiden tuotteistamisen periaatteet hinnoittelun periaatteet, kustannustekijät matkailun lainsäädäntö, valmismatkalaki matkailun arvonlisäverotus, arvonlisäkannat Opiskelija voi lisäksi osallistua oppilaitoksen järjestämään yrittäjyyskouluun, jonka aikana hän voi perustaa NY-yrityksen opintojensa ajaksi. 4.5 Kulttuuriin ja eräperinteeseen perustuva luonto-opastaminen 5 ov Opiskelija osaa suunnitella toiminta-alueensa historiaan, kulttuuriin tai eräperinteeseen liittuvän erä- ja luonto-opaspalvelun. Valmistava koulutus tapahtuu lähiopetuksena sekä työssäoppimalla. Työssäoppiminen suunnitellaan yhdessä opettajan sekä TOP-ohjaajan kanssa. Pyyntikulttuuri ja eräperinne 2 ov perinteiset majoitteet ja yöpyminen riekon ansapyynti, juomustus, koukkupyynti, pilkintä, verkkopyynti lihan savustaminen ja kuivalihan tekeminen
14 14 Opintoihin sisällytettävistä retkistä laaditaan vastuuopiskelijoiden toimesta kirjallinen suunnitelma. Opastamista harjoitellaan retkien toteuttamisen yhteydessä ennalta jaettujen teemojen mukaisesti. Opiskelija saa palautetta toiminnastaan vertausarvioinnin sekä opettaja antaman palautteen avulla. Saamen kieli ja/tai saamelaiskulttuuri 1 ov oppimistavoite sisältö toteutustavat oppimateriaali suoritustavat arviointi Opiskelija syventää saamen kielen ja/tai saamelaisen kulttuurin tuntemustaan. Sisällöt opiskelijoiden omien toiveiden mukaisesti. Kokonaisuus voi olla kielen ja kulttuurin opiskelua tai pelkästään kielen tai kulttuurin opiskelua. Lähiopetusta (kurssi voidaan toteuttaa myös viikonloppuisin). Jaetaan erikseen. Aktiivinen osallistuminen oppitunneille. Kieliopinnoissa harjoitukset ja tentti. 1 3 tai suoritusmerkintä Poronhoidon perusteet / Poronhoito ja saamelaiskulttuuri 1 ov oppimistavoite opiskelija osaa - kertoa porosta eläimenä ja raaka-aineena, poronhoidosta ja saamelaisten historiasta ja kulttuurista, - ottaa omassa toiminnassaan huomioon poronhoidon työt, rakenteet ja oikeudet - tietää miten nykyporonhoidon eri muotoja ja työvaiheita voi hyödyntää matkailussa poronhoidon ja saamelaisten kulttuuria kunnioittaen - tietää miten toimia porovahinkotilanteessa (liikenteen tai petoeläimen aiheuttama) - perustutkinto-opiskelijat osaavat lisäksi joitakin loppukesän rehunhankinta- tai porojenkäsittelytöitä. sisältö - poro: elimistö, luonne ja poromateriaalit - poronhoidon ja saamelaisten historiaa
15 15 - Suomen nykyporonhoito: muodot, organisaatio ja hallinto, talous, laitumet, maankäyttö ja maaoikeudet - porovahingot - poronhoito kulttuurin perustana: käsityöt, perinneruuat, joiut, kirjallisuus, muu taide, sosiaalinen järjestelmä ja yhteisöt toteutus - luennot ja oppimistehtävät (ml. Siidassa käynti) - poronteurastukseen ja poromateriaalien tuotantoon tutustuminen - lihanleikkuuseen ja perinneruokiin tutustuminen - poroerotukseen osallistuminen ja aitasysteemeihin tutustuminen - elokuva Kirjallisuus ja muut lähteet Johan Turi: Muitalus sámiid birra, Sámi teavsttat, Duoddaris T. I. Itkonen: Suomen lappalaiset vuoteen 1948 Samuli Aikio: Olbmot ovdal min Veli-Pekka Lehtola: Saamelaiset- historia, yhteiskunta, taide Jukka Pennanen ja Klemetti Näkkäläjärvi (toim.): Siiddastallan The 2nd World Reindeer Herders Congress 2001 Jorma Kemppainen et al.: Poronhoidon kuva Mauri Nieminen: Poro- ruumiinrakenne ja elintoiminnat Mauri Nieminen et al.: Poron ruokinta Poromies-lehti 2/n: Tilastot Lars H:son Simma (toim.): Čuotnamat, Sámi antologia Elina Helander: Silde Jukka Pentikäinen: Saamelaiset pohjoisen kansan mytologia Hannu Rahikainen: Lapin lukukirja Oktavuohta
16 16 Paikallistuntemus 1 ov oppimistavoite opiskelija tietää ja osaa opastaa Inarin ja Utsjoen alueen merkittävimmät luonto- ja kulttuurikohteet sekä osaa hyödyntää sähköisiä ym. lähteitä paikallistuntemuksen tiedon syventämisessä. toteutus ohjattuja tutustumiskäyntejä Inarin ja Utsjoen alueen luonto- ja kulttuurimatkakohteisiin sekä Karasjoelle arviointi oppimistehtävät Kirjallisuussuositukset Giellagas: Peurakuopista kirkkokenttiin - saamelaisalueen vuotta arkeologin näkökulmasta Jefremoff Irja: Varristâllâm inarinsaamelaisten vuotuismuutto Lehtola Jorma: Lailasta Lailaan tarinoita elokuvien sitkeistä lappalaisista Lehtola Jorma: Laulujen Lappi tarinoita haavemaasta Lehtola Matti: Aikamatka Inarin kirkkotuvilta nykypäivään Lehtola Teuvo: Kolmen kuninkaan maa Historian Inari Lehtola Teuvo: Saamelainen perintö Lehtola Teuvo: Lapinmaan vuosituhannet Lehtola Veli-Pekka: Saamelaisten parlamentti Lehtola Veli-Pekka: Saamelainen evakko Lehtola Veli-Pekka: Saamelaiset Historia, Yhteiskunta, Taide Lehtola Veli-Pekka (toim.): Inari Aanaar Inarin historia jääkaudesta nykypäivään Lehtola Veli-Pekka: Saamelaiset suomalaiset kohtaamisia Luhta Vesa: Inarin Lapin luonto- ja lintukohdeopas Mattus Ilmari: Syysjärveltä Kaamaseen Pennanen Näkkäläjärvi: Siiddastallan Siidoista kyliin Sámi Duodji: Suomen Saamelaispuvut Stigzelius Herman: Kultakuume Lapin kullan historia Sverloff Matti: Suenjelin saamelaisten perintö
17 Opintojen ohjaaminen 2 ov Opiskelijaksi hakeutuvan osaamista kartoitetaan hakeutumisvaiheessa sivustolla. Opiskelija arvioi osaamistaan koulutuksen sisältöön kuuluvien tutkinnon osien osalta ja toimittaa arvioinnin oppilaitokselle. Opiskelijalle laaditaan opintojen alkuvaiheessa henkilökohtainen opiskeluja näyttösuunnitelma, joissa huomioidaan aikaisemmin hankittu osaaminen, opinnot sekä työkokemus. Näyttösuunnitelmaan sisällytetään opiskelijan valinnaiset tutkinnon osat, jotka huomioidaan työssäoppimisen suunnittelussa. Tässä avustaa ja ohjaa ryhmänohjaaja. HOPS:n ja HENSU:n tavoitteena on opiskelijan opintojen henkilökohtaistaminen. Opintojen aloittamiseen ja ryhmä- ja henkilökohtaiseen ohjaamiseen on varattu opinnoissa 1 ov. Työssäoppimispaikkoja tarjoavat matkailun ohjelmapalveluja tuottavat yritykset. Myös saamelaiskulttuuria ja poromatkailua toiminnassaan hyödyntävät yritykset tarjoavat työssäoppimispaikkoja. Tietoteknisten valmiuksien ja näyttösuunnitelmien osuus opintojen ohjaamisessa 1 ov. 4.7 Arviointi Valmistavan koulutuksen oppiminen arvioidaan asteikolla 1-3. Osaaminen arvioidaan tutkintotilaisuuksissa asteikolla hyväksytty/hylätty. Kolmikantainen arvioijaryhmä tekee saamansa arviointiedon perusteella arviointiesityksen luontoalan tutkintotoimikunnalle, joka tekee lopullisen päätöksen arvioinnista. 4.8 Arvioinnin oikaisu Opiskelijalla on oikeus saada tieto arviointiperusteiden soveltamisesta opinto-, näyttö- ja tutkintosuoritukseensa. Menettelytavasta säädetään valtioneuvoston asetuksella. Oikaisupyyntö, vaihe 1 Opinto-, näyttö- ja tutkintosuorituksensa arviointiin tyytymätön opiskelija voi pyytää siihen suullisesti tai kirjallisesti oikaisua rehtorilta tai arvioinnin suorittaneelta opettajalta taikka muulta arvioinnista päätöksen tehneeltä henkilöltä (L605/ c ). Suositellaan kirjallista oikaisupyyntöä, joka tehdään lomakkeelle. Oikaisupyyntö on tehtävä 14 päivän kuluessa siitä ajankohdasta, jolloin opiskelijalla on ollut tilaisuus saada arvioinnin tulokset sekä arviointiperusteiden soveltaminen omalta kohdaltaan tietoonsa.
18 18 Oppisopimuskoulutuksessa pyyntö tehdään työpaikalla tapahtuvan koulutuksen arvioinnista työnantajalle. Tietopuolisten opintojen arvioinnin sekä tässä momentissa tarkoitettujen arviointien yhdistelmän osalta oikaisupyyntö tehdään 14 päivän kuluessa (vrt. edellä). Oikaisupyyntö, vaihe 2 Opiskelija, joka on tyytymätön oikaisupyynnön 1. vaiheen päätökseen, voi hakea siihen kirjallisesti oikaisua SAKK:n toimielimeltä 14 päivän kuluessa siitä, kun hän on saanut päätöksestä tiedon. Toimielin voi, jos päätös on ilmeisesti virheellinen, velvoittaa toimittamaan uuden arvioinnin. Oikaisupyyntö tulee tehdä siten, että opiskelija ilmoittaa selkeästi: minkä tutkinnon osan arvioinnista on kysymys missä ja milloin arviointi suoritettiin ketkä olivat arvioijat mikä on annettu arvosana perustelu oikaisulle Tutkinnon suorittaja voi vaatia arvioinnin oikaisua tutkintotoimikunnan tekemästä arviointipäätöksestä. Tutkinnon suorittaja voi 14 päivän kuluessa siitä ajankohdasta, jolloin hän on saanut tutkintotoimikunnalta tutkinnon järjestäjän kautta tiedon näyttötutkinnon tai sen osan arviointipäätöksestä, pyytää arvioinnin oikaisua asianomaiselta tutkintotoimikunnalta. Näyttötutkinnon järjestäjän tulee selvittää tutkinnon suorittajalle oikaisumenettely ennen tutkintotilaisuutta. Tutkinnon suorittajalla on oikeus saada kopiot omista tutkintoon liittyvistä kirjallisista dokumenteista sekä arviointia suoritettaessa käytetyistä tai asiaa ratkaistaessa käytettävistä muista asiakirjoista (esimerkiksi näyttötutkintojen järjestäjän tutkintotoimikunnalle laatima erillinen selvitys). Tutkinnon suorittaja osoittaa kirjallisen oikaisupyynnön tutkintotoimikunnalle. Tutkintotoimikunta voi arvioijia kuultuaan, jos sen tekemä arviointipäätös on ilmeisen virheellinen, velvoittaa toimittamaan uuden arvioinnin. Arviointia koskevasta oikaisuvaatimuksesta annettuun tutkintotoimikunnan päätökseen
19 19 ei voi hakea muutosta valittamalla. Mikäli arvioinnissa on tapahtunut selvä virhe, arvioijat voivat suorittaa uuden arvioinnin ilman oikaisupyyntöä (itseoikaisu). 4.9 Valinnaiset opinnot Opiskelija voi sisällyttää opintoihinsa myös vuokraveneenkuljettajakoulutuksen, matkailuenglannin kurssin, käsityökursseja sekä Ny-yrityksen perustamisen (yrittäjyyskoulu). 5. TODISTUKSET Opiskelija saa todistuksen osallistumisestaan tutkintoon valmistavaan koulutukseen sekä opintorekisteriotteen, josta ilmenevät suoritetut opintokokonaisuudet ja arvioidut kurssit. Osasta kursseja opiskelija saa erillisen todistuksen, mm. matkailun turvallisuuskoulutus (matupa), ensiapu 2 ja hygieniaosaamistodistus. Tutkintotodistuksen ja todistuksen tutkinnon osan tai tutkinnon osien suorittamisesta antaa tutkintotoimikunta. 6. AMMATTITUTKINTOSTIPENDI Koulutusrahasto myöntää ammattitutkintostipendin kertakorvauksena henkilölle, joka on suorittanut näyttötutkintona ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain (631/98) mukaisen ammatillisen perustutkinnon, ammattitutkinnon tai erikoisammattitutkinnon.
20 20
ERÄ- JA LUONTO-OPPAAN AMMATTITUTKINTOON VALMISTAVA KOULUTUS 42 ov. Saamelaisalueen koulutuskeskus
ERÄ- JA LUONTO-OPPAAN AMMATTITUTKINTOON VALMISTAVA KOULUTUS 42 ov Saamelaisalueen koulutuskeskus Ismo Joentakanen 21.2.2013 2 Sisällys 1. JOHDANTO... 3 2. MATKAILUN MERKITYS SAAMELAISALUEELLA... 3 2.1
LisätiedotOppimisen aikainen arviointi Osallistumistodistukset
Oppimisen aikainen arviointi Osallistumistodistukset Markku Kokkonen Opetushallitus 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi L ammatillisesta aikuiskoulutuksesta (631/1998,
LisätiedotOppimisen aikainen arviointi Näyttötutkinnon suorittajan arviointi. Markku Kokkonen Opetushallitus
Oppimisen aikainen arviointi Näyttötutkinnon suorittajan arviointi Markku Kokkonen Opetushallitus L ammatillisesta aikuiskoulutuksesta (631/1998, 8 ) Koulutuksen järjestäjä päättää näyttötutkintoon valmistavan
LisätiedotAxxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena
Axxell Utbildning Ab Opiskelu aikuisena 1. YLEISTÄ VALMISTAVASTA KOULUTUKSESTA JA NÄYTTÖTUTKINNOISTA Näyttötutkintojärjestelmä perustuu läheiseen yhteistyöhön työelämän kanssa ja tarjoaa etenkin aikuisille
LisätiedotAmmattiosaamisen näyttöjen toteuttaminen ja arviointi. Työpaikkaohjaajakoulutus 3 ov
Ammattiosaamisen näyttöjen toteuttaminen ja arviointi Työpaikkaohjaajakoulutus 3 ov Ammattiosaamisen näyttö Ammatillisiin perustutkintoihin on liitetty ammattiosaamisen näytöt osaksi opiskelijan arviointia
LisätiedotNäyttötutkinto ja tutkintotilaisuuksien arviointi Peruskoulutus
Näyttötutkinto ja tutkintotilaisuuksien arviointi Peruskoulutus Sisältö 1. Suomen koulutusjärjestelmä 2. Ammattitaidon hankkiminen (näyttötutkinto ja ammatillinen peruskoulutus) 3. Arviointi KORKEAKOULUTUTKINTO
LisätiedotArvioinnin uusiminen, arvosanojen korottaminen ja arvioinnin oikaisu
Arvioinnin uusiminen, arvosanojen korottaminen ja arvioinnin oikaisu 2011 Opintosuoritusten uusiminen ja arvosanojen korottaminen (A 603/2005, 12 ) Opiskelijalle. joka ei ole suorittanut tutkintoon kuuluvia
LisätiedotArviointisuunnitelma 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa L 630/1998, 13 (muutettu L 787/2014) Arvioinnin opasta.
Arviointisuunnitelma Arviointisuunnitelma on osa Raahen Porvari- ja Kauppakoulun 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa Opetushallituksen määräyksiin perustuvien liiketalouden perustutkinnon (Dno
LisätiedotOsaamisen arviointi, arvosanan antaminen ja arvioinnin dokumentointi Markku Kokkonen Opetushallitus. Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi
Osaamisen arviointi, arvosanan antaminen ja arvioinnin dokumentointi Markku Kokkonen Opetushallitus Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Kuka arvioi ammattitaidon? Kolmikanta (työnantaja, työntekijä, opetusala
LisätiedotYhteistyö tutkinnon järjestäjän ja vankilan välillä. Näyttötutkintojen arviointi
Yhteistyö tutkinnon järjestäjän ja vankilan välillä Näyttötutkintojen arviointi Sirpa Rintala Tekemällä oppii -projekti TEKEMÄLLÄ OPPII 1.8.2010-31.12.2013 Vankeudesta vapauteen ja opiskelusta työpaikalle
LisätiedotNäyttötutkinnon arvioinnin opas
Näyttötutkinnon arvioinnin opas TAI aikuiskoulutus näyttötutkinnon arvioijan opas 2 Sisältö Mitä ovat näyttötutkinnot? 3 Henkilökohtaistaminen 4 Näyttötutkinnon suorittaminen ja osaamisen arviointi 5 Tutkintotodistus
LisätiedotTyössäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.
Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta
LisätiedotOPAS TUTKINTOTILAISUUDEN SUUNNITTELU JA NÄYTTÖTUTKINNON ARVIOINTI LÄHIHOITAJA SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO
OPAS TUTKINTOTILAISUUDEN SUUNNITTELU JA NÄYTTÖTUTKINNON ARVIOINTI SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO LÄHIHOITAJA YLEISTÄ Tämä opas on tarkoitettu - tutkintotilaisuuden suunnitteluun, toteutukseen ja
LisätiedotARVIOINTI ARVIOINNIN OPPAASSA
ARVIOINTI ARVIOINNIN OPPAASSA Ammatillinen peruskoulutus 21.3.2013 Arvioinnin opas, sisältö Luvut A ja B samansisältöisiä: Arvioinnin suunnittelu Arvioinnista tiedottaminen Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen
LisätiedotArvioinnin uusiminen, arvosanojen korottaminen, arvioinnin oikaiseminen, todistukset ja kv-liitteet M.Lahdenkauppi
Arvioinnin uusiminen, arvosanojen korottaminen, arvioinnin oikaiseminen, todistukset ja kv-liitteet 7.2.2013 M.Lahdenkauppi Opintosuoritusten uusiminen ja arvosanojen korottaminen (A 603/2005, 12 ) Opiskelijalle,
LisätiedotOPAS TUTKINTOTILAISUUDEN SUUNNITTELU JA NÄYTTÖTUTKINNON ARVIOINTI LÄHIHOITAJA SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO
OPAS TUTKINTOTILAISUUDEN SUUNNITTELU JA NÄYTTÖTUTKINNON ARVIOINTI SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO LÄHIHOITAJA YLEISTÄ Tämä opas on tarkoitettu - tutkintotilaisuuden suunnitteluun, toteutukseen ja
LisätiedotSEURAKUNTAOPISTO AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI
1 SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO/ Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa Erityistä tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuudet
LisätiedotSEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1
SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkinnon osa: Palvelujen tuottaminen AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden työpaikat ja ajankohdat suunnitellaan ja henkilökohtaistetaan
LisätiedotLainsäädännön muutokset ja vaikutukset näyttötutkintojen järjestämiseen 2016
Lainsäädännön muutokset ja vaikutukset näyttötutkintojen järjestämiseen 2016 15.3.2016 Helsinki 16.3.2016 Tampere 21.3.2016 Oulu Anne Liimatainen Ammatillinen perus- ja aikuiskoulutus Näyttötutkintojärjestelmästä
LisätiedotTIE NÄYTTÖTUTKINTOON
TIE NÄYTTÖTUTKINTOON Käytännönläheinen opiskelijan opas Porvoon Kauppaoppilaitos Yrityspalvelu Företagsservice Opistokuja 1, 06100 Porvoo www.pkol.fi 019-5740700 yp@ pkol.fi 1 Opas on tarkoitettu opiskelemaan
LisätiedotLainsäädännön muutosten vaikutukset näyttötutkintojen järjestämiseen
Lainsäädännön muutosten vaikutukset näyttötutkintojen järjestämiseen Media-alan koulutuksen kehittämispäivä 22.11.2016 Markku Kokkonen Ammatillinen perus- ja aikuiskoulutus Sisältö Yleiset periaatteet
LisätiedotOPISKELIJAN ARVIOINTI
OPISKELIJAN ARVIOINTI 26.3.2013 Jyväskylä Opiskelijan arvioinnin kokonaisuus perustutkinnon perusteissa arvioinnin tehtävät ja tavoitteet arvioinnista tiedottaminen osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen
LisätiedotArvioinnin uusiminen ja arvosanan korottaminen
Arvioinnin uusiminen ja arvosanan korottaminen Arvioinnin uusiminen ja arvosanan korottaminen (1) Opiskelijalle tulee järjestää mahdollisuus näytön tai muun osaamisen osoittamisen uusintaan tai hyväksytyn
LisätiedotAmmattiosaamisen näytöt / tutkintotilaisuudet ammattillisessa koulutuksessa osa 2. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu
Ammattiosaamisen näytöt / tutkintotilaisuudet ammattillisessa koulutuksessa osa 2. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Ammatilliset tutkinnot Yhteensä yli 350 kpl erilaisia tutkintoja
LisätiedotHenkilökohtaistaminen, arvioinnin uudet käytännöt ja todistusmääräys
Henkilökohtaistaminen, arvioinnin uudet käytännöt ja todistusmääräys Opso ry:n syysseminaari 29.10.2015 Tampere Riikka Vacker opetusneuvos Henkilökohtaistaminen 1.8.2015 alkaen Valtioneuvoston asetus 794/2015,
LisätiedotNäyttötutkinnot. Osoita osaamisesi joustavasti ja yksilöllisesti näyttötutkinnossa
Näyttötutkinnot Osoita osaamisesi joustavasti ja yksilöllisesti näyttötutkinnossa Tietoa näyttötutkinnoista tutkintoja järjestävistä oppilaitoksista työvoimatoimistoista oppisopimustoimistoista kirjastoista
LisätiedotARVIOINNIN OPAS. Ammatillinen peruskoulutus Näyttötutkinnot. Pirkko Laurila
ARVIOINNIN OPAS Ammatillinen peruskoulutus Arvioinnin opas, sisältö Luvut A ja B samansisältöisiä: Arvioinnin suunnittelu Arvioinnista tiedottaminen Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Oppimisen arviointi
LisätiedotTutkinnon suorittajan osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen
Tutkinnon suorittajan osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Arviointiriihi AEL 25.3.2014 Markku Kokkonen Opetushallitus 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Säädökset
Lisätiedot1. Yleistä... 2. 2. Näyttötutkinnon järjestämisedellytykset... 2. 3. Tiedotus, neuvonta ja ohjaus... 2. 4. Tutkintosuoritusten arvioijat...
Pysyväisohjeet tutkintojen järjestäjille Hyväksytty suntion tutkintotoimikunnan kokouksessa 19.3.2012 SISÄLLYS 1. Yleistä... 2 2. Näyttötutkinnon järjestämisedellytykset... 2 3. Tiedotus, neuvonta ja ohjaus...
LisätiedotAmmatillinen peruskoulutus vs. näyttötutkinto. Tutke-uudistuksen myötä tulevia muutoksia
Ammatillinen peruskoulutus vs. näyttötutkinto Tutke-uudistuksen myötä tulevia muutoksia Erja Kotimäki 14.3.2014 Osaava työelämäpedagogi -koulutus Ammatillisessa peruskoulutuksessa opiskelijan arviointia
LisätiedotMikä on näyttötutkinto? Tässä oppaassa on kerrottu lyhyesti ja selkeästi, mitä näyttötutkinto tarkoittaa.
Mikä on näyttötutkinto? Tässä oppaassa on kerrottu lyhyesti ja selkeästi, mitä näyttötutkinto tarkoittaa. Aikuisten maahanmuuttajien ammatillisten näyttötutkintojen kehittäminen hyvinvointialalla -hanke
LisätiedotTyössäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.
Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Suunnittelun lähtökohdat Suunnittelun pohjana aina voimassa oleva
LisätiedotOPPISOPIMUS. www.esedu.fi/oppisopimus oppisopimuspalvelut Tapani Rytkönen
OPPISOPIMUS www.esedu.fi/oppisopimus oppisopimuspalvelut Tapani Rytkönen OPPISOPIMUSKOULUTUS TYÖSSÄ OPPIMINEN TEORIAOPINNOT TUTKINTOTILAISUUDET työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettäviä
LisätiedotTERV ETULOA
2 TERV ETULOA VALINTAINFOON 3 Video näyttötutkinnosta SUOMEN KOULUTUSJÄRJESTELMÄ 4 Y L I O P I S T O T J A T I E D E K O R K E A K O U L U T A M M AT T I K O R K E A K O U L U TYÖELÄMÄ Erikoisammattitutkinnot
LisätiedotAIKUISTEN AMMATILLINEN NÄYTTÖTUTKINTO PÄHKINÄNKUORESSA
AIKUISTEN AMMATILLINEN NÄYTTÖTUTKINTO PÄHKINÄNKUORESSA 1.11.2010 SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO LÄHIHOITAJA AIKUISTEN AMMATILLINEN NÄYTTÖTUTKINTO PÄHKINÄNKUORESSA SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO
LisätiedotTehdään yhdessä! Mitä, miten ja miksi?
Tehdään yhdessä! Mitä, miten ja miksi? Sosiaali- ja terveysalan tutkintotoimikunnan ja tutkinnon järjestäjien yhteistyöpäivä 23.10.2015 Sosiaali- ja terveysalan tutkintotoimikunta 8509 Soila Osaamisen
LisätiedotOsaamisen arviointi näytöissä OPISKELIJA
Osaamisen arviointi näytöissä OPISKELIJA Näytöt ja osaamisen arviointi Laki ammatillisesta koulutuksesta Asetus ammatillisesta koulutuksesta Osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen mitoituksen periaatteet
LisätiedotAmmattiosaamisen näytöt
Työpaikkaohjaaja kouluttajakoulutus Veijo Kykkänen Ammattiosaamisen näytöt Ammattiosaamisen näytöt ovat ammatillisten perustutkintojen opetussuunnitelmaperusteisessa koulutuksessa osa opiskelijan arviointia.
LisätiedotKirjastoalan koulutus Tieto- ja kirjastopalvelujen ammattitutkinto Reija Piilola Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Keuda
Kirjastoalan koulutus Tieto- ja kirjastopalvelujen ammattitutkinto 12.12.2018 Reija Piilola Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Keuda Ammatillinen koulutus Liiketoiminnan perustutkinto 180, merkonomi:
LisätiedotNäyttötutkinnon suorittajan opas sosiaali- ja terveysalan perustutkinto
Näyttötutkinnon suorittajan opas sosiaali- ja terveysalan perustutkinto TAI aikuiskoulutus näyttötutkinnon suorittajan opas 2 Sisältö Mitä ovat näyttötutkinnot 3 Henkilökohtaistaminen 4 Näyttötutkinnon
LisätiedotERÄ- JA LUONTO-OPPAAN AMMATTITUTKINTO
ERÄ- JA LUONTO-OPPAAN AMMATTITUTKINTO Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma Voimassa 1.8.2015 alkaen 2 SISÄLLYS 1 ERÄ- JA LUONTO-OPPAAN AMMATTITUTKINTO... 3 1.1. JOHDANTO... 3 1.2. VALMISTAVAN KOULUTUKSEN
LisätiedotTutkintosuoritusten arviointi
Tutkintosuoritusten arviointi Näyttötutkinnon suorittajan arviointi Markku Kokkonen Opetushallitus Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Tutkinnon perusteet (1) Ammattitaitovaatimukset kertovat sen, mitä
LisätiedotLisäksi ammattitaitoa täydennetään erilaisilla tehtävillä ja portfoliolla siltä osin kuin sitä ei voida tutkintotilaisuudessa osoittaa
1 SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO/ Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ ARVIOINTI Tutkintotilaisuudet suunnitellaan yksilöllisesti yhteistyössä
LisätiedotYhteiset tutkinnon osat
Yhteiset tutkinnon osat 24.5.2018 Tuija Laukkanen Ammatillinen osaaminen Säädökset Laki ammatillisesta koulutuksesta L531/2017 Valtioneuvoston asetus ammatillisesta koulutuksesta A673/2017 Uudet yhteiset
LisätiedotTutkintosuoritusten arviointi
Tutkintosuoritusten arviointi Näyttötutkinnon suorittajan arviointi Markku Kokkonen Opetushallitus Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Tutkinnon perusteet (1) Ammattitaitovaatimukset kertovat sen, mitä
LisätiedotNäyttötutkintojen henkilökohtaistaminen ja arviointi
Näyttötutkintojen henkilökohtaistaminen ja arviointi Logistiikan koulutuksen kehittämispäivät 24.-25.3.2010 Henkilökohtaistamista ohjaavat säädökset ja ohjeet 1/2 Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta
LisätiedotTyöpaikkaohjaajakoulutus
Työpaikkaohjaajakoulutus Aikuisten näyttötutkinnot 1 Luksia, Leena Rantanen- Väntsi Ammatillisen koulutuksen kehityshaasteet Arvomuutos ja kulutuskansalaisuus psykologisen sopimuksen murros Työelämän muuttuvat
LisätiedotTutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus
SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden
LisätiedotMITEN AMMATIN OSAAMISTA VOIDAAN
MITEN AMMATIN OSAAMISTA VOIDAAN ARVIOIDA, Tero Hotanen, Turun Aikuiskoulutuskeskus 1. Hakeutumisvaihe verkossa 2. Valmistavan koulutuksen arviointi ja ohjaaminen tutkintotilaisuuteen 3. Tutkintotilaisuuden
LisätiedotTurvallisuusalan perustutkinto. Tutkinto- ja koulutusohjelmakohtainen ammattiosaamisen näyttöjen. toteuttamis- ja arviointisuunnitelma
ammattiosaamisen näytöt 1 (8) Turvallisuusalan perustutkinto Tutkinto- ja koulutusohjelmakohtainen ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamis- ja arviointisuunnitelma Suunnitelma on hyväksytty Pohjois-Karjalan
LisätiedotArvioinnin mukauttaminen ja arvioinnista poikkeaminen
Arvioinnin mukauttaminen ja arvioinnista poikkeaminen Mukauttaminen ja erityinen tuki (1) Opiskelijalla on oikeus erityiseen tukeen, jos hän oppimisvaikeuksien, vamman, sairauden tai muun syyn vuoksi tarvitsee
LisätiedotAikuisten ammatilliset näyttötutkinnot
Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot Hämeen ammattikorkeakoulu 2015 Lähde: www.minedu.fi, Suomen koulutus- ja tutkintojärjestelmä 1 Tutkintorakenne Tutkintorakenteessa yli 370 ammatillista tutkintoa
LisätiedotNäyttötutkinnon arvioijan opas
Näyttötutkinnon arvioijan opas TAI aikuiskoulutus näyttötutkinnon arvioijan opas 2 Sisältö Mitä ovat näyttötutkinnot? 3 Henkilökohtaistaminen 4 Näyttötutkinnon suorittaminen ja osaamisen arviointi 5 Tutkintotodistus
LisätiedotAUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN AMMATTITUTKINTO. Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma, peligrafiikan osaamisala
AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN AMMATTITUTKINTO Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma, peligrafiikan osaamisala Voimassa 1.8.2015 alkaen 2 Sisällys 1 AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN AMMATTITUTKINTO, PELIGRAFIIKAN
LisätiedotAIKUISTEN AMMATILLINEN NÄYTTÖTUTKINTO
AIKUISTEN AMMATILLINEN NÄYTTÖTUTKINTO SISÄLTÖ 1 TUTKINNON SUORITTAMINEN... 1 2 HENKILÖKOHTAINEN TUTKINTOTILAISUUDEN SUUNNITELMA (HENSU/TOTEUTTAMISSUUNNITELMA)... 1 3 TUTKINTOTILAISUUTTA TÄYDENTÄVÄ AINEISTO...
LisätiedotOsaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa
Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa Opiskelijan ja näyttötutkinnon suorittajan arviointi 6-7.2.2013 Markku Kokkonen Opetushallitus 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Osaamisen ja
LisätiedotTurvallisuusalan perustutkinnon tutkintotilaisuuksien järjestäminen
TURVALLISUUSALAN TUTKINTOTOIMIKUNNAN (8332) OHJE Turvallisuusalan perustutkinnon tutkintotilaisuuksien järjestäminen Hyväksytty turvallisuusalan tutkintotoimikunnan kokouksessa 20.11.2012 Tämä ohje on
LisätiedotSosiaali- ja terveysalan perustutkinnon. Muutokset näyttötutkinnon järjestämisessä ym.
Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon uudistuminen i Muutokset näyttötutkinnon järjestämisessä ym. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon uudistuminen 30.11.2009 Helsinki Aira Rajamäki LUKU 3 PERUSTUTKINNON
LisätiedotARVIOIJAKOULUTUS. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja
ARVIOIJAKOULUTUS Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja SISÄLTÖ 1. YLEISTÄ NÄYTTÖTUTKINNOISTA 2. TUTKINTORAKENNE 3. AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN 1. Tutkintotilaisuuden suorittamissuunnitelma
LisätiedotHenkilökohtaistamista koskevan asetuksen soveltaminen
Henkilökohtaistamista koskevan asetuksen soveltaminen Ammatillisen aikuiskoulutuksen ja näyttötutkintotoiminnan kehittämisseminaari Maaliskuu 2016 Markku Kokkonen Ammatillinen perus- ja aikuiskoulutus
LisätiedotUudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet
Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Tiedotustilaisuus 12.12.2008 Elisabet Kinnunen ja Anne Huhtala Osaamisen ja sivistyksen asialla LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN SISÄLTÖ Johdanto
LisätiedotLAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO/ Tutkintotilaisuus/Tutkinnon osa: Ilmaisutaitojen ohjaus
LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO/ Tutkintotilaisuus/Tutkinnon osa: Ilmaisutaitojen ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuudet suunnitellaan yksilöllisesti yhteistyössä tutkinnon suorittajan
LisätiedotHenkilökohtaistaminen sosiaali- ja terveysalan perustutkinto
Henkilökohtaistaminen sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Markku Kokkonen Opetushallitus 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Henkilökohtaistaminen Laki ammatillisesta
LisätiedotOsaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen
Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Näyttötutkinnon suorittajan arviointi Markku Kokkonen Opetushallitus 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Henkilökohtaistaminen
LisätiedotOsaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen
Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Näyttötutkinnon suorittajan arviointi Markku Kokkonen Opetushallitus 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi ASIAKASLÄHTÖINEN NÄYTTÖTUTKINTOTOIMINTA
LisätiedotNäyttötutkintojen ja tutkintotoimikuntien tilannekatsaus
Näyttötutkintojen ja tutkintotoimikuntien tilannekatsaus Luonnonvara- ja ympäristöalan ammatillisen koulutuksen kehittämispäivä 3.-4.11.2015 Anne Liimatainen Esityksen aiheet Ajankohtaiset säädösmuutokset
LisätiedotTyöpaikkaohjaajakoulutus
Työpaikkaohjaajakoulutus 3 ov Ilmoittautuminen: www.osao.fi/koulutuskalenteri Lisätietoja: Anu Hultqvist Koulutuspäällikkö, OSAO anu.hultqvist@osao.fi Koulutuksen toteutus Kontaktiopetuksena: Oppilaitoksella
LisätiedotHENKILÖKOHTAISTAMINEN JA ARVIOINTI OPPISOPIMUSKOULUTUKSESSA
HENKILÖKOHTAISTAMINEN JA ARVIOINTI OPPISOPIMUSKOULUTUKSESSA 19 20.11.2009 Koulutuspäivien avauspuheenvuoro, Henkilökohtaistaminen säädöksissä Opetusneuvos Lea Lakio Lea Lakio 19.11.2009 www.oph.fi HENKILÖKOHTAISTAMINEN
LisätiedotERÄ- JA LUONTO-OPPAAN AMMATTITUTKINTO. Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma Haapaveden ammattiopisto
ERÄ- JA LUONTO-OPPAAN AMMATTITUTKINTO Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma Haapaveden ammattiopisto 2 3 Sisällys 1. ERÄ- JA LUONTO-OPPAAN AMMATTITUTKINTO... 4 1.1 NÄYTTÖTUTKINTOON VALMISTAVA KOULUTUS...
LisätiedotAiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen
Aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Henkilökohtaistaminen, osaamisen osoittaminen ja osaamisen arviointi ammatillisen koulutuksen reformin mukaisesti Tampere 14-15.11.2017 Esityksen
Lisätiedot(Luonnos ) MÄÄRÄYS SISÄLTÖ
(Luonnos 19.11.2008) MÄÄRÄYS SISÄLTÖ Johdanto 1 SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINNON, LÄHIHOITAJA, TAVOITTEET JA TUTKINNON MUODOSTUMINEN 1.1 Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon tavoitteet 1.2 Sosiaali-
LisätiedotOPISKELIJAN ARVIOINTI TYÖSSÄOPPIMINEN NÄYTTÖ
OPISKELIJAN ARVIOINTI TYÖSSÄOPPIMINEN NÄYTTÖ ARVIOINNIN PERUSLÄHTÖKOHTIA Arviointikriteerit ovat kirjalliset, jotka toimitetaan työpaikalle Arvioinnin perustana on aina etukäteen sovitut tavoitteet Arvioinnin
LisätiedotSEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1. Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI
SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden työpaikat ja ajankohdat suunnitellaan
LisätiedotKoulunkäynnin tukitehtävien tutkintotoimikunta
Koulunkäynnin tukitehtävien tutkintotoimikunta Näyttötutkinnon järjestämissopimuksen hakeminen Päivi Kuivalainen Koulunkäynnin ja aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjauksen erikoisammattitutkinto Tutkinnon
LisätiedotOPISKELIJAN ARVIOINNIN KOKONAISUUS Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen
OPISKELIJAN ARVIOINNIN KOKONAISUUS Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen 11.11.2009 Osaamisen tunnistaminen selvitetään ennen kyseisten opintojen alkamista, mitä ja millaista osaamista opiskelijalla
LisätiedotAmmatilliseen. koulutukseen. liittyvää sanastoa
Ammatilliseen koulutukseen liittyvää sanastoa Ammatillinen aikuiskoulutus Ammatillisella aikuiskoulutuksella tarkoitetaan ammattitaidon hankkimistavasta riippumattomia, näyttötutkintoina suoritettavia
LisätiedotOpiskelija hankkii tutkinnon osan ammattitaitovaatimusten mukaista osaamista osallistumalla aktiivisesti seuraaviin työtehtäväkokonaisuuksiiin:
Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Ammattitaidon osoittamistavat Opiskelija osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä toimimalla alan yrityksen ohjelmapalveluissa lyhytkestoisen
LisätiedotNäyttötutkintojärjestelmän kehittäminen. 27.1.2015 Minna Bálint Opetushallitus
Näyttötutkintojärjestelmän kehittäminen 27.1.2015 Minna Bálint Opetushallitus Laadun itsearviointi eperusteet tutkinnon perusteisiin Ammatillisen koulutuksen kehittäminen Opetushallituksessa Perustutkintojen
LisätiedotNäyttötutkinnon suorittaminen, sosiaali- ja terveysalan perustutkinto. Näyttötutkinnon suorittaminen 2008
, sosiaali- ja terveysalan perustutkinto 1 1 Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot Sinä voit osoittaa eli näyttää ammattitaitosi, kun teet näyttötutkinnon. Näyttötutkinnon jälkeen voit saada tutkintotodistuksen,
LisätiedotKestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset
Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä
LisätiedotERÄ- JA LUONTO-OPPAAN AMMATTITUTKINTO 2012
Näyttötutkinnon perusteet ERÄ- JA LUONTO-OPPAAN AMMATTITUTKINTO 2012 Määräys 25/011/2012 Määräykset ja ohjeet 2012:30 Opetushallitus ja tekijät Määräykset ja ohjeet 2012:30 ISBN 978-952-13-5202-7 (nid.)
LisätiedotSAVON OPPISOPIMUSKESKUS Savon koulutuskuntayhtymä. Kauppakatu 28 B 3.krs, Kauppakeskus Aapeli (PL 87) 70110 Kuopio. tori
SAVON OPPISOPIMUSKESKUS Savon koulutuskuntayhtymä Kauppakatu 28 B 3.krs, Kauppakeskus Aapeli (PL 87) 70110 Kuopio tori t Asiakaspalvelu p. 044 785 3067 www.sakky.fi/oppisopimuskoulutus etunimi.sukunimi(at)sakky.fi
LisätiedotARVIOINTILOMAKE / VIHERALAN ERIKOISAMMATTITUTKINTO Määräys 47/011/2015 Toimiminen viheralan kansainvälisessä toimintaympäristössä
TUTKINNON SUORITTAJAN NIMI SYNTYMÄAIKA ARVIOINTIKOKOUKSEN TIEDOT AIKA PAIKKA ARVIOINTIKRITEERIT Kansainvälisen tiedon hankkiminen ja soveltaminen HAVAINTOJA TUTKINTOSUORITUKSESTA Kansainvälisen tiedon
LisätiedotToimikunta päättää aikaisemmin osoitetun osaamisen tunnustamisesta. (Näyttötutkintoopas 2015 s, 27)
OPETUSHALLITUS TUTKINTOTOI MIKUNN AT UTBILD NINGSSTYRELSEN E XAME NSKOMMISSIONERNA Lasten ja nuorten erityisohjauksen tutkintotoimikunta (8452) 1.8.2013 31.7.2016 Ohje näyttötutkinnon järjestäjille 11/2015
LisätiedotOTA TALTEEN! Muoviteollisuuden ammatilliset näyttötutkinnot MUOVISTA AMMATTI. - Ammatista tutkinto
Muoviteollisuuden ammatilliset näyttötutkinnot OTA TALTEEN! MUOVISTA AMMATTI - Ammatista tutkinto Suorita perus-, ammattitai erikoisammattitutkinto Muovien kiehtovaan maailmaan pääsee montaa reittiä. Ilman
LisätiedotMikä on ammatillinen tutkinto?
Mikä on ammatillinen tutkinto? Tässä oppaassa on kerrottu lyhyesti ja selkeästi, mitä ammatillinen tutkinto tarkoittaa. Kainuun ammattiopisto Opintie 3, 87100 Kajaani p. (08) 61 651 www.kao.fi Mikä on
LisätiedotJulkaistu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta /2014 Laki. ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 2014 788/2014 Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 2014 Eduskunnan
LisätiedotTervetuloa Omnian aikuisopistoon
Tervetuloa Omnian aikuisopistoon Hyvinvointi Liike-elämä Palvelut Tekniikka ja taito Video Näyttötutkinnosta https://www.youtube.com/watch?v=4rg3c 3Krpko&feature=youtu.be Omnian aikuisopiston toimipisteet
LisätiedotNäyttötutkinnon arvioijan opas
Näyttötutkinnon arvioijan opas TAI aikuiskoulutus näyttötutkinnon arvioijan opas 2 Sisältö Mitä ovat näyttötutkinnot? 3 Henkilökohtaistaminen 4 Näyttötutkinnon suorittaminen ja osaamisen arviointi 5 Tutkintotodistus
LisätiedotTUTKINNON PERUSTEET MUUTTUVAT KAIKILLA OPISKELIJOILLA
TIEDOTE 1(5) TUTKINNON PERUSTEET MUUTTUVAT KAIKILLA OPISKELIJOILLA 1.8.2015 Tutkinnon perusteet muuttuvat valtakunnallisesti syksyllä 2015, ja kaikki oppilaitoksen opiskelijat siirtyvät suorittamaan tutkintonsa
Lisätiedot4.4.10 Retki-, erä- ja luontoruokailupalvelut
4.4.10 Retki-, erä- ja luontoruokailupalvelut Ammattitaitovaatimukset valmistautuu ruokailupalvelutilanteisiin ja tekee esivalmisteluja valmistaa toimintaympäristöön ja vuodenaikoihin sopivia aterioita
LisätiedotOSAAMISEN TUNNISTAMISEN JA TUNNUSTAMISEN MITOITUKSEN PERIAATTEET JA ARVOSANOJEN MUUNTAMINEN AMMATILLISESSA KOULUTUKSESSA
OSAAMISEN TUNNISTAMISEN JA TUNNUSTAMISEN MITOITUKSEN PERIAATTEET JA ARVOSANOJEN MUUNTAMINEN AMMATILLISESSA KOULUTUKSESSA OPH 501 2018 OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN 2018 S I S Ä L T Ö OSAAMISEN TUNNISTAMISEN
LisätiedotTutkinnon muodostuminen
Tutkinnon muodostuminen Osaamisperusteisuuden vahvistaminen ammatillisessa peruskoulutuksessa 19.3.2015 yli-insinööri Kati Lounema, Opetushallitus Valtioneuvoston asetus ammatillisen perustutkinnon muodostumisesta
LisätiedotTutkintotoimikunnan ohjeita tutkintosuoritusten toteuttamiseen
Tutkintotoimikunnan ohjeita tutkintosuoritusten toteuttamiseen Maaseutumatkailun ammattitutkinto on jaettu kahteen suuntautumisvaihtoehtoon; maaseutumatkailuyrittäjän ja maaseutumatkailuyrityksen työntekijän.
LisätiedotValo-valmennus oppilaitosyhteistyön aloittaminen:
1 Valo-valmennus oppilaitosyhteistyön aloittaminen: 1. Kartoitetaan valmennusyksikössä suoritettavat koulutusalat a. Etsitään valmennusyksikön aloja vastaavia koulutusaloja tarjoavat oppilaitokset. i.
LisätiedotAMMATILLISESTA KOULUTUKSESTA ANNETUN LAIN (531/2017) JA ASETUKSEN SIIRTYMÄSÄÄNNÖKSET
AMMATILLISESTA KOULUTUKSESTA ANNETUN LAIN (531/2017) JA ASETUKSEN SIIRTYMÄSÄÄNNÖKSET Ammatillisen tutkinnon suorittamista ja ammatillista koulutusta koskevat yleiset siirtymäsäännökset Vuoden 2018 alusta
LisätiedotAmmatillisen koulutuksen reformitiedotus jatkaville opiskelijoille siirtymävaiheessa. Jyväskylän koulutuskuntayhtymä syksy 2017
Ammatillisen koulutuksen reformitiedotus jatkaville opiskelijoille siirtymävaiheessa Jyväskylän koulutuskuntayhtymä syksy 2017 Mikä on ammatillisen koulutuksen reformi? Nuoria koskeva ammatillisen koulutuksen
LisätiedotNÄYTTÖTUTKINTOJEN JÄRJESTÄMISSOPIMUKSET JA -SOPIMUSTEN TEKEMINEN
NÄYTTÖTUTKINTOJEN JÄRJESTÄMISSOPIMUKSET JA -SOPIMUSTEN TEKEMINEN Opetushallitus 2001 ISBN 952 13 1064 2 1 OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN DNO 70/011/2000 MÄÄRÄYS Velvoittavana noudatettava PÄIVÄMÄÄRÄ
LisätiedotARVIOINTILOMAKE / VIHERALAN AMMATTITUTKINTO Määräys 46/011/2015 Viheralan yrittäjänä toimiminen
TUTKINNON SUORITTAJAN NIMI SYNTYMÄAIKA ARVIOINTIKOKOUKSEN TIEDOT AIKA PAIKKA ARVIOINTIKRITEERIT HAVAINTOJA TUTKINTOSUORITUKSESTA Viheralan yrittäjänä toimimisen edellytyksien arvioiminen Yrittäjävalmiuksien
LisätiedotLIITE 1 - KOULUTUSPALVELUN LAADULLISET EHDOT OMN/140/ / TIETOPUOLINEN KOULUTUS JA NÄYTTÖTUTKINNON JÄRJESTÄMINEN
TIETOPUOLINEN KOULUTUS JA NÄYTTÖTUTKINNON JÄRJESTÄMINEN Tässä palvelukuvauksessa määritellään tutkinnon tavoitteet, toimintatavan kuvaukset sekä palvelutasovaatimukset. Hankintasopimuksessa edellytetään
Lisätiedot