Vuoden 2016 tavoite Toimenpiteet Vastuuhenkilöt Resurssit Mittari/arviointikriteeri Seuranta

Transkriptio

1 STRATEGINEN PÄÄTÖS (PTP tulostavoite) 1.Yleistä Pelastuslaitosta on johdettu ja palvelutasoa on toteutettu strategisen johtamisen ja ohjauksen prosessin mukaisesti. Vuoden 2016 tavoite Toimenpiteet Vastuuhenkilöt Resurssit Mittari/arviointikriteeri Seuranta Pelastuslaitosta on johdettu ja palvelutasoa on toteutettu strategisen johtamisen ja ohjauksen prosessin mukaisesti. Strateginen johtaminen ja ohjaus kuvataan prosessina ja sitä kehitetään niin, että toiminta on prosessin mukaista. Veli-Pekka Ihamäki Prosessiryhmä Seurantatulokset Strateginen johtaminen ja ohjaus on kuvattu prosessiksi ja toimintaa on kehitetty. Toiminnan jatkuvuuden hallinta on huomioitu strategisen johtamisen tasolla Jatketaan havaittujen uhkien hallintatoimenpiteiden toteuttamista. Johtoryhmä Pelastuslaitos Suoritetut hallintatoimenpiteet Uhkien hallintatoimenpiteitä on tehty esimerkiksi rekrytointi- ja varahenkilöjärjestelyissä. Toimitiloista keskuspaloasema ja Karjaan paloasema otettu käyttöön. 2. Palvelutasopäätöksen perusteet Vaarallisten kemikaalien käsittelyn, varastoinnin ja kuljetusten vaikutus alueen riskitasoon on arvioitu. Vaarallisia kemikaaleja käsittelevät ja varastoivat laitokset on otettu huomioon riskialuejakoa laadittaessa sekä kaluston sijoittelussa ja hankinnassa. Vaarallisia kemikaaleja käsittelevät ja varastoivat laitokset otetaan huomioon uhkien ja riskiarviointiprosessissa. Tuomas Pälviä Stig Granström, Antti Lallukka, Anu Puttonen Mahdolliset muutokset riskialuejakoon sekä kaluston suorituskykyvaatimuksiin ja sijoitteluun. Ei toteutunut tavoitteen mukaisesti, tavoite kirjattu ennen kuin toimintaympäristön analysointiprosessi kuvattiin. 3. Onnettomuuksien ehkäisy 3.1 Pelastustoimelle kuuluva ohjaus Virka-aikana on käytettävissä onnettomuuksien ehkäisyn neuvontapalvelu. Pelastuslaitoksen antamat ohjeet ja lausunnot ovat samansisältöisiä antajasta riippumatta. Maankäytön suunnittelussa ja rakentamisessa on otettu huomioon paloturvallisuus ja pelastustoiminnan toimintaedellytykset. Päivystävä palotarkastaja palvelee kaikkina Päivystävän palotarkastajan työvuorolistan suunnittelu Henna Piisku, Marcus Hindersson Palotarkastajat Toteutuman seuranta Palvelutuotannon ohjausryhmä arkipäivinä pakollisia koulutuspäiviä lukuun ottamatta. ja poikkeamien hallinta. Toteutui suunnitellusti. Henkilöstön osaamisessa on kiinnitetty huomiota työn yhteydessä asiakkaille kohdistuvaan ohjaukseen ja neuvontaan. Toiminta on järjestetty maankäytön ohjaus ja hallinta -prosessin mukaiseksi. Laaditaan koulutussuunnitelma ja toteutetaan koulutus sen mukaan. Tuomas Pälviä Johtavat palotarkastajat, muut asiantuntijat Palaute koulutuspäivistä Palvelutuotannon ohjausryhmä Koulutus edennyt suunnitelmien mukaisest. Organisoidaan toiminta kuvatun prosessin mukaisesti ja Tuomas Pälviä, Olli Pietikäinen Prosessiryhmät ja vastuuhenkilöt Prosessin mukainen toiminta. lähdetään kehittämään osaprosesseja. Prosessien omistajat ja prosessiryhmät on nimetty. Prosessin mukainen toiminta saatiin käynnistettyä. 3.2 Turvallisuusviestintä Turvallisuusviestinnän eri menetelmin tavoitettujen ihmisten määrällistä tavoitetta kasvatetaan vuosittain kahdella prosenttiyksiköllä siten, että vuonna 2018 saavutetaan 20 % alueen väestöstä henkilöä on tavoitettu turvallisuusviestinnän keinoin (16 % alueen asukkaista). Otetaan käyttöön valtakunnalliset sosiaalisen median tilastointikriteerit. Suoritetaan turvallisuusviestintää suunnitelman ja tavoitteiden mukaisesti Pauliina Kopra Susanne Vuorinen, Martti Sneck Käyttöönotetut tilastointikriteerit. Kaksi kertaa vuodessa onnettomuuksien ehkäisyn ohjausryhmä. Palvelutuotannon palopäälliköt ja johtavat palotarkastajat Käytetään Pirkanmaan mallin mukaista tilastointitapaa. Yhteistä valtakunnallista ohjetta ei ole tullut. Palvelutuotannon henkilöstö Suoritettu turvallisuusviestintä Palvelutuotannon ohjausryhmä Turvallisuusviestintää toteutetaan turvallisuusviestintäsuunnitelman mukaisesti samoilla periaatteilla ja sisällöillä koko pelastuslaitoksen alueella. Turvallisuusviestintäsuunnitelmaan perustuen on annettu sisäistä koulutusta, jotta turvallisuusviestinnän tehtävät selkeytyvät, toteutus yhdenmukaistuu ja vaikuttavuus paranee. Kehitetään sopimuspalokuntien turvallisuusviestintätoimintaa. Pauliina Kopra, Pekka Hynynen Toni Teperi, Niko Mättö, sopimuspalokunnat Turvallisuusviestinnän tavoite saavutettiin. Suunniteltujen toimenpiteden toteutuminen Keittämistoimintaa käyty läpi VPK - seminaarissa ja toteuma palokuntasopimuksen mukaisena sopimuksen mukaiset tavoitteet ylityivät usen palokunnan osalta. Haja-asutusalueiden omatoimista varautumista tehostetaan yhdistämällä valvonnan ja turvallisuusviestinnän menetelmiä ja välineitä. Aluevalvonnan ja omavalvonnan aluejakoon laajennettu kattamaan koko pelastuslaitoksen alue. Aluejaon suunnitteluperusteiden määrittely ja alueiden suunnittelu Henna Piisku, Tuomas Pälviä, Janne Rauatasuo Paikkatieto-osaaja LUP tai ostopalveluna Laadittu aineisto Ei toteudu, oma osaaminen ei riittänyt ja ostopalvelua ei ollut enää saatavilla. 1

2 3.3 Palontutkinta Palontutkinnalla saavutettuja tuloksia on hyödynnetty onnettomuuksien ehkäisytyössä ja pelastustoiminnassa. Palontutkintaohjeen mukaiset tulipalot on tutkittu prosessikuvauksen mukaisesti. Vakiinnutetaan palontutkintaryhmän resurssit ja toiminta. Tuomas Pälviä Palontutkintaryhmän jäsenet Palontutkintaohjeen mukaisesti tutkitut tulipalot Ei toteutunut vuonna Uudet vastuuhenkilöt nimettiin mutta toimenpiteet suoritetaan vuonna Valvontatehtävät Valvontasuunnitemassa on kuvattu Kaikki valvontasuunnitelman mukaiset valvontatoiminnan suorittaminen ja valvontatoimenpiteet on suoritettu. suunnitelma on päivitetty vuosittain tai tarpeen mukaan. Valvontatoimenpiteiden tekeminen, työnjohto ja poikkeamien hallinta Palvelutuotannon palopäälliköt ja johtavat palotarkastajat Palotarkastuksia tekevä henkilöstö Suoritetut valvontatoimenpiteet Kuukausittain palvelutuotannon ohjausryhmä Valvontasuunnitelman mukaiset toimenpiteet suoritettiin. Valvontatoiminta on laadukasta ja sen vaikuttavuutta ja laatua mitataan. Työkaluja laadun ja vaikuttavuuden arvioimiseksi on kehitetty ja otettu käyttöön. Toteutetaan asiakaspalautekysely yhdessä Helsingin ja Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen kanssa. Anu Puttonen, Janne Rautasuo Annukka Saine-Kottonen (Hki), valvontatoiminnan prosessiryhmä tai palotarkastaja, Terhi Virtanen Käsitellyt asiakaspalautekyselyn tulokset Kysely tehty, tulokset käsitellään syksyllä. Käytössä olevat tietojärjestelmät mahdollistavat työn joustavan suunnittelun ja sitä kautta resurssien tehokkaan käytön. Omavalvonnan toteuttamista ja ilmoitusten käsittelyä on tehostettu. Pilotoidaan VARANTO-järjestelmää omavalvonnan ja ilmoitusten käsittelyn osalta. Anu Puttonen, Henna Piisku Anu Puttonen, Henna Piisku, VARANTOhanke, Kuntien TIERA Suoritettu pilotointi. Ei t oteutunut, koska valtakunnallisen VARANTO-hankkeen hankinta-aikataulu on venynyt vuoden 2017 puolelle Kemikaalivalvonta Vaarallisten kemikaalien lupakäsittely Osaamista on lisätty kemikaalivalvontaan sekä tarkastus- ja valvontatoimet on sisäisellä koulutuksella ja osallistumalla tehty vaarallisten kemikaalien ulkopuolisiin koulutuksiin. varastointia ja käsittelyä harjoittavissa kohteissa. Koulutussuunnitelman mukaisen koulutuksen pitäminen. Anu Puttonen Anu Puttonen, palotarkastajat Palaute koulutuspäivistä Koulutus etenee suunnitelman mukaisesti Muu valvonta Erheellisten paloilmoitusten määrää Erheellisten paloilmoitusten määrä vähenee Vakiinnutetaan erheellisten paloilmoitusten suhteutettuna paloilmoitinten määrään on vähennetty 20 % vuosittain. 10 % vuoden 2015 tasosta. vähentämiskäytännöt ja resurssit toiminnalle. Nina Piela-Tallberg Palotarkastajat, tukipalvelut Erheellisten paloilmoitusten vähentyminen Erheellisten paloilmoitusten määrä on nousussa. 3.5 Nuohous Mahdollinen nuohouspalveluiden järjestämistapa pelastuslain 59 mukaisesti on arvioitu. Johtokunta tekee päätöksen nuohouspalveluiden järjestämistavasta. Valmistellaan päätösehdotus johtokuntaa varten Tuomas Pälviä Keskushallinnon juridinen tuki Tehty päätös Kerran vuodessa johtokunta Siuntiossa siirryttin ns. vapaaseen nuohoukseen. Nuohoustaksa vahvistettu vuosittain. 2

3 4. Pelastustoiminta 4.1 Varautuminen päivittäisiin onnettomuuksiin ja suuronnettomuuksiin Pelastusmuodostelmat, niiden johtaminen ja toimintakyky Pelastuslaitoksen päätoimisen pelastushenkilöstön minimivahvuus 24/7 on =56. Pelastusyksiköiden minimivahvuus on 1+3 savusukellusvalmiudella ja raivausyksikön minimivahvuus on 1+2. Pelastuslaitoksella on normaalioloissa kyky johtaa yhtä pelastuskomppanian tasoista tehtävää tai kolmea pelastusjoukkueen tasoista tehtävää. Lisäksi varaudutaan kahden tunnin sisällä johtamaan yhtä pelastuskomppanian tasoista tehtävää tai kolmea pelastusjoukkueen tasoista tehtävää. Pelastuslaitoksen päätoimisen pelastushenkilöstön minimivahvuus 24/7 on =55. Pelastusyksiköiden minimivahvuus on 1+3 savusukellusvalmiudella ja raivausyksikön minimivahvuus on 1+1. Sivutoimisen henkilöstön miehittämien pelastusyksiköiden toimintaedellytyksiä ja valmiutta on parannettu koulutuksella ja rekrytoinnilla. Ns. kevyen pelastusyksikön käyttömahdollisuudet, henkilöstövahvuudella 0+2, on selvitetty. Pidetään avoimet virat täytettynä tai korvataan ne viransijaisilla. Otetaan lomakaudelle riittävä määrä kesälomansijaisia. Vahvuudensuunnittelulla tasataan työvuorot ylitöiden välttämiseksi. Tarkistetaan pelastuslaitoksen ohje sivutoimisen yksikön toiminnasta sekä toimenpideohjelma ja ryhdytään toteuttamaan niitä. Selvitetään kevyen pelastusyksikön käyttömahdollisuudet Paloasema suunnitelman pohjalta, määritellään suorituskykyvaatimukset ja tehdään esitys toteutustavasta. Säädösten vaatimat harjoitukset on pidetty. Pidetään harjoitukset seuraavissa kohteissa: Hangon satama, Suomen Ilotulitus OY, Neste Oil Oyj Toiminta-alueen johtoelimen toiminnasta on laadittu menetelmäohje ja viranomaisyhteistyötä on harjoiteltu. Kaj Artela, Pekka Hynynen Laaditaan menetelmäohje toiminta-alueen johtoelimen Heikki Kervinen toiminnasta. Järjestetään Länsimetroon liittyvät käyttäänottoharjoitukset ja harjoitukset kuntien kanssa. Pekka Hynynen, Olli Ryhänen, Toni Sohkanen, Mika Eilola Stig Granström, Riku Rantala, Kim Lassila ja Marko Mustonen Vahvuustyöryhmä ja palvelutuotannon palopäälliköt, päivystävät palomestarit Pelastuslaitos, sivutoiminen henkilöstö. Pelastuslaitos Vahvuuden alitukset ja ylitöiden määrä Tarkistettu ohje, toimenpideohjelma ja niiden toteutuminen Tehty selvitys, suorituskykyvaatimukset ja toteutusesitys Työvuorosuunnittelu toteutettu suunnitellusti. Palvelutuotannon ohjausryhmä, Ohjetta tarkastellaan jatkuvasti ja toimenpiteiden vaikuttavuuden arviointi on käynnissä.. Selvitys luovutettu pelastuspäällikölle Heikki Kervinen, Olli Ryhänen Pelastuslaitos, sopimuspalokunnat Pidetty harjoitus ja harjoituspalaute Pelastuslaitos, yhteistyöviranomaiset, alueen kunnat Laadittu ohje, pidetyt harjoitukset Neste OIL harjoitus on siiretty vuodelle Muut harjoitukset on pidetty. Harjoituksia on pidetty 6 kpl, ohje laaditaan vuonna 2017 Tarpeelliset menetelmäohjeet ja kohdekorttia yksityiskohtaisemmat pelastustoiminnan kohdesuunnitelmat on tehty merkittävimmistä riskikohteista. Eri onnettomuustyyppien perusteella on Analysoidaan tarpeet menetelmäohjeiden tekemiselle ja Stig Granström Päivystävät päälliköt, vastuuhenkilöt Hyväksytyt menetelmäohjeet Palvelutuotannon ohjausryhmä. arvioitu tarpeet ohjeistukselle ja tarpeelliset tehdään tarpeelliset ohjeet. menetelmäohjeet on tehty. Tarveanalyysi tehty, osa ohjeista tehty ja osa työn alla. Kohdesuunnitelmien tekemisen tarve on analysoitu ja noin 30 suunnitelmaa tehty. Määritellään kohteet ja tehdään noin 30 kohdasuunnitelmaa. Antti Lallukka, Stig Granström Päivystävät palomestarit, vastuuhenkilö Valmiit kohdesuunnitelmat Palvelutuotannon ohjausryhmä Harjoituksia pidetty 6 kpl. 3

4 4.1.2 Toimintavalmiusaika Eri riskiluokan alueet tavoitetaan Toimenpiteet toimintavalmiuden ja pelastusyksiköillä ja pelastustoiminta turvallisuustason parantamiseksi niillä aloitetaan seuraavasti: alueilla, missä puutteita on olemassa, on selvitetty ja ryhdytty tarpeellisiin toimiin. I riskiluokan alueella 80 prosentissa kiireellisistä pelastustehtävistä ensimmäinen yksikön on onnettomuuspaikalla kuuden (6) minuutin kuluessa siitä, kun se on vastaanottanut hälytyksen. Tavoitteena on myös, että 80 prosentissa kiireellisistä pelastustehtävistä pelastustoiminnan toimintavalmiusaika olisi korkeintaan 11 minuuttia ja avunsaantiaika olisi korkeintaan 13 minuuttia. Joukkuelähdössä pelastusjoukkueen tulisi olla pelastustoiminnan johtajaa lukuun ottamatta paikalla 20 minuutin kuluessa siitä, kun ensimmäinen yksikkö on vastaanottanut hälytyksen. II riskiluokan alueella 90 prosentissa kiireellisistä pelastustehtävistä ensimmäinen yksikkö on onnettomuuspaikalla 10 minuutin kuluessa siitä, kun se on vastaanottanut hälytyksen. Tavoitteena on myös, että 90 prosentissa kiireellisistä pelastustehtävistä pelastustoiminnan toimintavalmiusaika olisi korkeintaan 14 minuuttia ja avunsaantiaika olisi korkeintaan 16 minuuttia. Joukkuelähdössä pelastusjoukkueen tulisi olla pelastustoiminnan johtajaa lukuun ottamatta paikalla 30 minuutin kuluessa siitä, kun ensimmäinen yksikkö on vastaanottanut hälytyksen. III riskiluokan alueella 90 prosentissa kiireellisistä pelastustehtävistä ensimmäinen yksikkö on onnettomuuspaikalla 20 minuutin kuluessa siitä, kun se on vastaanottanut hälytyksen. Tavoitteena on myös, että 90 prosentissa kiireellisistä pelastustehtävistä pelastustoiminnan toimintavalmiusaika olisi korkeintaan 22 minuuttia ja avunsaantiaika olisi korkeintaan 24 minuuttia. Joukkuelähdössä pelastusjoukkueen tulisi olla pelastustoiminnan johtajaa lukuun ottamatta paikalla 30 minuutin kuluessa siitä, kun ensimmäinen yksikkö on vastaanottanut hälytyksen. IV riskiluokan alueella toiminta voi käynnistyä edellä esitettyä hitaammin kuin I ja III riskiluokissa. Jos pelastustoimintaa ei kyetä aloittamaan alle 40 on kyseisillä alueilla kiinnitettävä erityistä huomiota ihmisten omatoimiseen varautumiseen. Laaditaan kullekin alueelle toimenpideohjelma toimintavalmiuden puutteiden korjaamiseksi ja korvaamiseksi sekä ryhdytään tarpeellisiin toimenpiteisiin. Analysoidaan selvitetyt puutteet ja ryhdytään tarpeellisiin toimenpiteisiin toimintavalmiuden ja turvallisuustason parantamiseksi osana strategisen johtamisen ja ohjauksen prosessia. Jatketaan vuoden 2015 aloitettua työtä. Stig Granström, Heikki Kervinen, Pekka Hynynen, Tuomas Pälviä Stig Granström, Heikki Kervinen, Pekka Hynynen, Tuomas Pälviä Pelastuslaitos Tehdyt toimenpideohjelmat ja toteutetut toimenpiteet. Toimenpidekartoitus on tehty ja toimenpiteitä on suoritettu suunnitelman mukaisesti. Paloesimiehet Tehty analyysi ja toteutetut toimenpiteet Palvelutuotannon ohjausryhmä Työ aloitettu jo 2014, jatketaan syksyllä 2016 osana Maankäytön ohjaus ja hallinta prosessia. Toimenpidekartoitus on tehty ja toimenpiteitä on suoritettu suunnitelman mukaisesti. 4

5 Kiireellisissä pelastustehtävissä ensimmäinen yksikkö on kohteessa kullekin riskiruudulle asetetun tavoitteen mukaisesti vähintään 50 %:ssa tehtävistä. Toimenpiteet toimintavalmiuden ja turvallisuustason parantamiseksi niillä alueilla, missä puutteita on olemassa, on selvitetty ja ryhdytty tarpeellisiin toimiin. Laaditaan toimenpideohjelma toimintavalmiuden puutteiden korjaamiseksi ja ryhdytään tarpeellisiin toimenpiteisiin. Stig Granström, Heikki Kervinen, Pekka Hynynen, Tuomas Pälviä Paloesimiehet Tehty analyysi ja toteutetut toimenpiteet Palvelutuotannon ohjausryhmä Työ aloitettu jo 2014, jatktuu siten että se siirtyy Maankäytön ohjaus ja hallinta prosessin hallintaa. Analysoitu toimintavalmouspuutteiden syitä.tiedotettu ja käsitelty palotarkastajien koulutuksessa ja käyty läpi vastuupalotarkastajien kanssa toimenpiteistä Vesipelastus Pintapelastus- ja vesisukellusvalmius on Sopimuspalokuntien pintapelastustoiminnan Menetelmäohje vesipelastuksesta otetaan käyttöön ja sijoitettu onnettomuusuhkien ja sattuneiden onnettomuuksien perusteella tarkoituksenmukaisimmille paloasemille. henkilöstön sekä kaluston valmiutta on parannettu. aloitetaan ohjeen mukainen koulutus ja kalustosuunnitelman toteutus. Antti Lallukka, Pekka Hynynen, Peik Joutsen Yhdyshenkilöt, sopimuspalokunnat Suunnitelman toteutus. Etenee suunnitellusti. Pintapelastusvalmiuksia ja kalustoa on parannettu sopimuspalokunniss Vaarallisten aineiden torjunta Pelastusyksikkö pystyy tiedusteluun, hengenpelastukseen, nopeaan rajoittamiseen ja varoittamiseen 10 minuutin sisällä, evakuointiin sekä eristämiseen 20 minuutin sisällä hälytyksestä I ja II riskiluokan alueilla TOKEVA 2012 ohjeen kalustotason 1 mukaisesti. Menetelmäohje kemikaalivahinkojen torjunnasta päivitetään huoioiden alueella esintyvät riskit. Pelastusyksiköiden suorituskyky on vaarallisten aineiden torjuntaan on menetelmäohje kemikaalivahinkojen torjunnasta mukainen. Laaditaan menetelmäohje ja ryhdytään tarvattiviin toimenpitesiin pelastusyksiköiden valmiuden saamiseksi vaarallisten aineiden torjunnassa menetelmäohje kemikaalivahinkojen torjunnan mukaiseksi. Antti Lallukka, Pekka Hynynen, Stig Granström Paloasemien palomestarit ja paloesimiehet Torjuntavalmius on menetelmäohjeen mukainen. Toiminnan kehittäminen Pelastusmuodostelmat pystyvät kolmen (180 min) tunnin ajan TOKEVA 2012 ohjeen kalustotason 2 ja 3 mukaisiin tehtäviin 60 minuutin sisällä hälytyksestä. Torjuntatoimet ja kalusto TOKEVA ohjeen tasolle 4 on kehitetty yhteistyössä pääkaupunkiseudun pelastuslaitosten kanssa. Pelastusmuodostelminen suorituskyky on Ryhdytään tarvattiviin toimenpitesiin menetelmäohje kemikaalivahinkojen turjunnasta mukainen ja kalusto on TOKEVA 2012 ohjeen kalustotason 2 ja 3 mukainen. pelastusmuodostelmien suorituskyvyn saamiseksi vaarallisten aineiden torjunnassa menetelmäohje kemikaalivahinkojen torjunnan mukaiseksi. Toimintaa HIKLU -alueen pelastuslaitosten Toteutetaan aiheeseen liittyvä koulutus ja yhteistyöviranomaisten kanssa on kohdehenkilöille. kehitetty siten, että P30 ja P20 tason pelastustoiminnan johtajat kykenevät hyödyntämään HIKLU alueen kalustoa ja toimintavalmiutta. Antti Lallukka, Pekka Hynynen, Stig Granström Antti Lallukka, Pekka Hynynen, Stig Granström Paloasemien palomestarit ja paloesimiehet Päivystävät päälliköt, päivystävät palomestarit Suorituskyky on menetelmäohjeen mukainen Toteutunut koulutus ja kalustolistaukset Toiminnan kehittäminen Toiminnan kehittäminen Maanalaiset tilat Pelastuslaitoksella on toimiva ja jatkuva prosessi varmistamaan turvallinen toiminta Länsimetrossa. Toiminta on järjestetty kuvatun prosessin mukaisesti metron 1 -vaiheen liikenteen alkaessa ja 2 -vaiheen osalta toimintaa on jatkettu projektisuunnitelman mukaisesti. 1 -vaiheen osalta projekti päätetään ja siirrytään kuvatun prosessin mukaiseen toimintaan ja 2 -vaihetta jatketaan projektisssa. Johtoryhmä, prosessin omistaja sekä projektipäällikkö. Pelastuslaitos Prosessin ja projektisuunnitelman mukainen toiminta. Projektin ohjausryhmä Länsimetron aikataulun viivästymisentakia tavoite ei voinut toteutua Korkeat rakennukset Toimintavalmius on suunniteltu ja rakennettu yhteistyössä pääkaupunkiseudun pelastuslaitosten kanssa. Pelastustoiminnan toimintavalmius ylikorkeissa, suurissa rakennuksissa ja rakennelmissa on toteuttettu menetelmäohje pelastustoiminta suuressa rakenuksissa mukaan ja yhteistyössä naapurialueiden kanssa. Toteutetaan menetelmäohjetta ja toimitaan maankäytön ohjaus ja hallinta prosessin mukaisesti. Pekka Hynynen, Tero Kähkönen Palomestarit ja paloesimiehet Järjestetyt perehdyttämis- ja koulutustilaisuudet Toteutettu pelastustoiminnan seminaari HIKLU yhteistyössä Jälkivahinkojen torjunta Ei erillistä tavoitetta v

6 4.1.8 Kalusto ja varusteet Pelastuskaluston ja varusteiden tarpeet Pelastuskaluston suorituskykyvaatimukset ja toimintakykyvaatimukset on on määritelty. määritelty siten, että ne vastaavat toimintaympäristöä ja ovat toimintakuntoisia. Käytössä on riittävä reservi. Sopimuspalokuntien kalusto ja varusteet ovat palokuntasopimuksien mukaisia. Määritellään pelastuskaluston suorituskykyvaatimukset. Jyrki Lehtonen, Stig Granström, Pekka Hynynen, Clas Tallberg, Kalle Ristola ja Stig Saarinen Pelastuslaitos Määritelyt suorituskykyvaatimukset ja tehty suunnitelma. Paloaseminen ja joidenkin ajoneuvojen suorituskykyvaatimuksia on suunniteltu HIKLU yhteistyönä. Kaluston kilpailutus on suunniteltu suorituskykyvaatimusten mukaisesti. Kuvataan hankintaprosessi Jyrki Lehtonen, Stig Granström Kalle Ristola, Stig Saarinen, Clas Tallberg Määritelty kuvaus Pelastuskaluston ennakoiva huolto ja korjaukset on toteutettu niin, että kalusto on mahdollisimman vähän aikaa pois toimintavalmiudesta. Ajoneuvojen korjaus on voitava aloittaa enintään kahden arkipäivän kuluessa toimintavalmiutta vaarantavan vian havaitsemisesta. Hankintaprosessi on kuvattu. Pelastuskaluston ja varusteiden käyttökuntoa on seurattu suunnitelmallisesti siten, että henkilöstö kykenee suorittamaan tehtävänsä tehokkaasti ja turvallisesti muuttuvassa toimintaympäristössä. Suunnitellaan järjestelmä kayttökunnon ylläpitämiseksi Jyrki Lehtonen, Pekka Hynynen Tom Dahlström Poikkeamaraportit Kunnossapidon tietojärjestelmä on käytössä. 4.2 Öljyvahinkojen torjunta Hyväksytty öljyvahinkojen torjuntasuunnitelma on toteutettu. Torjuntatoimenpiteiden varmistamiseksi tärkeille pohjavesialueilla on laadittu alueelliset kohdesuunnitelmat. Öljyntorjuntavarastojen käytettävyyttä on parannettu logistiikan toimivuuden varmistamiseksi. Laaditaan kohdesuunnitelma niille vedenhankintaa varten tärkeille pohjavesialueille, joiden riskiluku on kolme tai korkeampi. Stig Saarinen, Pekka Hynynen, Stig Granström, Pelastuslaitoksen käytössä oleva öljyntorjuntakalusto ja Stig Saarinen, Erjo Koponen, Pekka varusteet sijoitetaan öljyntorjuntakaluston varastointiin Hynynen tarkoitettuihin tiloihin. Alueen kuntia on tuettu öljyvahinkojen Aloitetaan kuntien perehdyttäminen öljyvahinkojen jälkitorjunnan hoitamisessa ja erityisesti jälkitorjuntaan. öljyvahinkojätteen välivarastointipaikkojen suunnittelussa. Öljyntorjunnan yhteistoimintatahot on Kartoitetaan koko alueelta öljyntorjunnan kartoittettu ja yhteistyön tavoista on sovittu. yhteistoimintatahot ja sovitaan yhteistyön tavoista. Naapuripelastusaluetta pystytään Naapurialuiden avustamistoimenpiteet on Suunnitellaan naapurialueiden avustamistoimenpiteet avustamaan siten, että 24 tunnin suunniteltu yhteistyössä Varsinais-Suomen yhteistyössä Varsinais-Suomen ja Helsingin kuluessa vahingosta kohdealueella on ja Helsingin pelastuslaitosten kanssa. pelastuslaitosten kanssa. ankkuroituna meri- ja rannikkopuomia noin 10 kilometriä. Paloaseman palomestarit ja paloesimiehet Laadittu toimenpidekortti ja suunnitelmat. Paloaseman palomestarit, paloesimiehet ja palomiehet Käytettävyys öljyntorjuntaan. Työ aloitamatta henkilöstöpulan takia. Ohjeet ÖT-kaluston sijoittamista tehty ja ohjeiden toteutus aloitettu. Stig Saarinen Pelastuslaitos, alueen kunnat Tehdyt toimenpiteet Raimo Rasijeff, Stig Saarinen, Stig Granström, Toni Teperi Raimo Rasijeff, Stig Saarinen, Stig Granström Pelastuslaitos ja yhteistoimintatahot Kartoitus koko alueen öljyntorjunnan yhteistoimintatahoista ja sovittu yhteistyö Syksyllä järjestettiin kunnille tarkoitettu työpajatyyppinen harjoitus aiheena öljyvahinkojen järlkitorjunta.. Työ aloittamatta henkilöstöpulan takia. Pelastuslaitos ja naapuripelastuslaitokset Tehty suunnitelma Yhteistoiminta käynnistetty Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen kanssa, Helsingin pelastuslaitoksen kanssa avustamistoimenpiteet suunitellaan HIKLU yhteistoimintasopimuksen puitteessa. Pelastuslaitos on järjestänyt maalla tapahtuvan öljyntorjunnan siten, että öljynvuoto pystytään tukkimaan, öljyn leviäminen pystytään estämään ja öljy kyetään keräämään talteen. Hyväksytty öljyvahinkojen torjuntasuunnitelma ja maaöljyvahinkojen suorituskykyvaatimukset on toteutettu. Totettamaan öljyvahinkojen torjuntasuunnitelmaa ja maaöljyvahinkojen suorituskykyvaatimuksia. Raimo Rasijeff, Stig Saarinen, Stig Granström, Toni Teperi Palomestarit ja paloesimiehet Laadittu toimenpidekortti Työ on aloitettu mm inventoimalla, hankimalla ja sijoitamalla torjuntakalusto riskikartoituksen mukaan. 4.3 Varautuminen häiriötilanteisiin Luonnononnettomuudet Ei erillistä tavoitetta v

7 4.4 Poikkeusolot ja väestönsuojelu Poikkeusolot Pelastuslaitoksen valmiussuunnitelmassa on huomioitu poikkeusolot ja suunnitelma on ajan tasalla. Poikkeusolojen järjestelyt on suunniteltu eri viranomaisten ja tahojen kanssa yhteistyössä. Valmiussuunnitelman uudistaminen on aloitettu. Aloitetaan valmiussuunnitelman uudistaminen laajalla Kehittämisyksikön päällikkö, yhteistyöllä. Kootaan yhteen olemassa olevat palveluyksiköiden päälliköt valmiussuunnittelun osat eri palveluyksiköiltä. Valmiussuunnittelun (jatkuvuudenhallinta) jalkauttaminen osaksi palveluyksiköiden suorituskyvyn määrittelyä ja jatkuvuuden turvaamista. Pelastuslaitos Uudistamisen aikataulu on laadittu, uudistamisen toimenpiteet sekä käsitteet on määritelty Valmiussuunnitelman uudistamisen raameja koottu HIKLU yhteistyöryhmässä. LUP:n oman osuuden aikataulutus ja toteutus vuodelle Poikkeusolojen uhat on otettu huomioon eri suunnitelmissa. Huomioidaan poikkeusolojen uhkien ja riskienarviointi toimintaympäristön analyysiprosessin riskinarviotyössä Toimintaympäristö-prosessin omistaja Toimintaympäristö-prosessiryhmä Toimintaympäristön tilan arviointi On otettu huomioon mahdollisuuksien mukaan. Kiinteä väestöhälytinjärjestelmä väestön varoittamiseksi vaara- ja onnettomuustilanteessa on mitoitettu uhkien suhteen riittäväksi sekä tarkoituksenmukaiseksi. Väestönhälytinjärjestelmää on ryhdytty Toteutetaan tehtyä suunnitelmaa. Laaditaan kehittämään voimassa olevan suunnitelman hälytttimien kunnossapitosuunnitelma. mukaisesti. Stig Granström, Aija Röynä, Pasi Mälkiä Tilanneyksikkö Kattavuuden arviointi Väestönhälytinjärjestelmä on kehitetty suunnitelman mukaisesti. Kunnossapitosuunnitelmaa ei ole tehty työajan puutteen vuoksi Väestönsuojelutilanteet Ei erillistä tavoitetta v Ensihoito Pelastuslaitoksen tuottamat ensihoitopalvelut on järjestetty yhteistoimintasopimuksen ja sairaanhoitopiirin laatiman ensihoidon palvelutasopäätöksen sekä ensihoidon vastuulääkärin ohjeiden mukaisesti. Toimintatapoja on yhdenmukaistettu sairaanhoitoalueiden välillä. Pelastuslaitos on huolehtinut sopimusten mukaisesti ensivastetoiminnasta alueella ja ensivastetoimintaa on kehitetty yhteistyössä sairaanhoitoalueiden kanssa. Sairaanhoitopiiri sekä pelastuslaitos arvioivat ja seuraavat yhteistyössä SOTEuudistuksen tuomia muutostarpeita ensihoitopalvelun osalta. Ensihoidon kenttäjohtajatoimintaa sekä perus- ja hoitotason ensihoitoa kehitetään yhteistyössä sairaanhoitopiirin kanssa. Alueellisten toimintatapojen yhtenäistäminen suuronnettomuustilanteessa. EVY- sopimustilanteen päivittäminen tarpeen mukaan. Säännölliset yhteistoimintapalaverit, vuosineuvottelut sekä Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueen ensihoidon ohjausryhmän kokoukset sairaanhoitopiirin ja vastuulääkäreiden kanssa. Yhteistyö sairaanhoitopiirin ja vastuulääkäreiden kanssa. Kehittämistavoitteiden määrittely. Päivitettyjen ensihoidon suuronnettomuusohjeiden jalkauttaminen. Juha Karhu Ensihoidon palveluyksikkö Yhteistoimintapalavereita on järjestetty. Kerran kalenterivuodessa johtoryhmä Toteutuneet suunnitellusti. Ensihoidon ohjausryhmät Lohjan ja L-U sairaanhoitoalueiden välillä yhdistettiin. Juha Karhu Ensihoidon palveluyksikkö Kehittämistavoitteet on määritelty. Taavila Anssi Ensihoidon palveluyksikkö Suuronnettomuusohjeet on jalkautettu, ja toimintaa on harjoiteltu. Toimintaa kehitetään sekä arvioidaan eri mittareilla jatkuvasti. Vastuulääkärikokoukset ja tapaamiset ovat säännöllisiä kalenterivuosittain. HUS / Suro-ohjeet yhdenmukaiset koko alueella. Koulutusta on annettu ja välineistöä on kehitetty. Toiminakortit käytössä. Päivityksen suunnittelu ja toteuttaminen. Juha Karhu Ensihoidon palveluyksikkö Päivitys on laadittu. Ensivastetoiminta sisällytettiin myös Lohjan shalueen kanssa tehtyyn yhteistoiminintasopimukseen joka samalla korvasi vanhan ensivastesopimuksen.jatketaan edelleen toimitojen yhdenmukaistamista. Ensihoidon lakisääteisen laadunhallinta-suunnitelmaaja kirjatut tavoitteet on Tavoitteiden priorisointi ja mittareiden edellyttämien potilasturvallisuussuunnitelma on jalkautettu. priorisoitu ja STM:n suositusten mukaisten tietojen kokoaminen. mittareiden seuranta on aloitettu. Janne Tammisto Ensihoidon palveluyksikkö Mittarien tiedot on koottu ja tavoitteet on priorisoitu. Mittarit on koottu ja tietoa analysoidaan. 7

8 6. Toimintakyvyn mahdollistaminen 6.1. Jatkuvuuden turvaaminen Pelastuslaitoksen perustehtävät ja välttämättömät tukitoiminnot on turvattu siten, että perustehtävät pystytään hoitamaan mahdollisimman hyvin kaikissa tilanteissa. Toiminnan jatkuvuutta on parannettu toteuttamalla kriittisiä riskienhallintatoimenpiteitä. Jatketaan työpajoissa havaittujen jatkuvuutta uhkaavien Veli-Pekka Ihamäki, Terhi Virtanen, riskien hallintatoimenpiteiden toteuttamista ja seurantaa palveluyksiköiden päälliköt palveluyksiköissä ja strategisen johtamisen tasolla. Pelastuslaitos Toteutetut riskienhallintatoimenpiteet Työpajoja ei ole pidetty vaan hallintatoimenpiteistä ovat vastanneet kukin ohjausryhmä ja johtoryhmä Henkilöstö, osaaminen ja työhyvinvointi Pelastuslaitoksella on käytössään osaamisen johtamista varten toimiva järjestelmä. Työpaikan ilmapiiri on avoin, luottavainen ja arvostava. Osaamisen johtamisen prosessi on kuvattu Työhyvinvointikysely (Kunta 10) on toteutettu. Kuvataan osaamisen johtamisen prosessi. Arvioidaan aiemman työhyvinvointikyselyn tuloksia vastausprosentin nostamiseksi ja toteutetaan tarvittavia toimenpiteitä. Lauri Jaakkola Samuli Juntunen, Tuomas Pälviä, Pekka Hynynen, Terhi Virtanen Kuvattu prosessi Osaamisen johtamista on kehitetty, varsinaista prosessia ei ole kuvattu. Veli-Pekka Ihamäki Palveluyksiköt Työhyvinvointimatriisin matriisiluku.. Kunta10-työhyyvinvointikyselyn vastausprosentti laski. Tulokset paranivat pääosin. Pelastuslaitoksen ja sopimuspalokuntien henkilöstö on motivoitunutta, voi hyvin ja heillä on tehtävien edellyttämä osaaminen ja työkyky. Työkyvyyn ylläpitämiseen liittyvät palvelut on sovittu työterveyshuollon kanssa. Tarkistetaan työterveyshuollon sopimukset ja arvioidaan työfysioterapeutin palveluiden saatavuus. Otetaan Vatupassi-työkalu kehityskeskusteluihin ja muihin työntekijän kanssa käytäviin keskusteluihin. Työhyvinvointimatriisin luku parantunut vuodesta 2014 vuoteen 2016 arvosta 51,0 -> arvoon 57,0. Paula Kantis, Mika Eilola Espoon kaupungin työterveyshuolto Työhyvinvointimatriisin matriisiluku Työterveyshuollon sopimukset tarkastettu ja todettu, että työfysioterapeutin palveluja olisi saatavilla tarpeen mukaisesti Raaseporin ja Lohjan alueilla työskenteleville. Espoon osalta tarpeen mukaista palvelua ei ole Espoon työterveyshuollon kautta saatavilla (terapeutti, fysikaalinen hoito, personal-trainer tms.)saatavuuden turvaamiseksi tasapuolisesti koko Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen henkilökunnan käyttöön. Vatupassi -työkalu otetaan sairauspoissaololistauksen mukana esimiehille lähettetävällä ohjeella systemaattisesta Vatupassin-lomakkeen käyttämisestä pitkissä sairauspoissaolotilanteissa 8

9 Sairauslomat ovat vähentyneet. Työhyvinvointimatriisi osoittaa kehittymistä positiiviseen suuntaan. Käytetään varhaisen välittämisen mallia sairauslomien osalta. Lähiesimiehet, Mika Eilola Työturvallisuusryhmä, työsuojeluvaltuutettu, työsuojeluasiamies Työhyvinvointimatriisin matriisiluku Työhyvinvointimatriisin luku parantunut vuodesta 2014 vuoteen 2016 arvosta 51,0 -> arvoon 57,0. Työtapaturmia on vuonna 2018 nolla kappaletta. Työmatkatapaturmat ovat vähintään puolittuneet vuoden 2012 tasosta. Pelastuslaitoksen urakierto on joustavaa ja tukee työssä jaksamista. Työtapaturmia ja läheltä piti -tilanteita on arvioitu ja turvallisuushavainnot ovat käytössä. Urakiertoa ja vaihtoehtoisia työtehtäviä pelastuslaitoksen sisällä on kehitetty. Työtapaturmien riskien arviointia ja läheltä piti - tilanteiden raportointia ja dokumentoitia kehitetään ja hyödynnetään. Vaihtoehtoisia työtehtäviä määritellään tarpeen ja tilanteen mukaan Lähiesimiehet, Mika Eilola Työturvallisuusryhmä, työsuojeluvaltuutettu, työsuojeluasiamies Työtapaturmista johtuneet poissaolot ja kustannukset Työtapaturmista johtuneet sairauspäivät 538 (vuonna 2015 oli 538) ja korvaussumma oli (vuonna 2015 oli ). Lauri Jaakkola Palveluyksiköt Tehdyt ratkaisut Uravaihtoon perustuvia rekrytointeja on tehty. Henkilöstöasioiden käsittelyn prosessit ovat toimivia ja työnjako selkeä. Henkilöstöasioiden käsittely on kuvattujen prosessien mukaista ja prosessit on yhteen sovitettu sekä vastuutettu. Henkilöstöasioiden prosessien selkiyttämstä ja rajapintojen yhteensovittamista jatketaan. Paula Kantis, Lauri Jaakkola Yhteistyökumppanit (Espoon kaupunki), nimetyt vastuuhenkilöt, Matias Luostarinen (Miia Laitinen) Kuvatut prosessit Henkilöstöasioiden prosessien selkiyttämista ja rajapintojen yhteensovittamista toteutetaan jatkuvana osana arkityötä Toiminnan arviointi ja laadun parantaminen Pelastuslaitoksella on käytössä yhtenäinen järjestelmä toiminnan arvioimiseksi ja laadun parantamiseksi. Yhtenäinen seurantatyökalu on olemassa ja otettu käyttöön. Arviointinäkökulmien määrittelytyö on aloitettu. Luodaan seurantatyökalu (pohja), jonne toiminnan tuloksista kertyvä tieto on mahdollista koota. Terhi Virtanen Strategisen johtamisen prosessiryhmä Valmis seurantatyökalu ja esitys arviointinäkökulmista Arviointinäkökulmat määritelty Espoon kaupungin mallin mukaisesti. Työstäminen oltava linjassa PTP:n arvioinnin kanssa. Arvioinnin prosessiryhmästä olemassa ajatus mutta ei vielä viety käytäntöön Kuntien toimintojen tukeminen Pelastuslaitos on tukenut kuntia niin, Kuntien jatkuvuuden hallinta -hankkeen että kunnat kykenevät tunnistamaan (KUJA) läpivientiin on osallistuttu. varautumistarpeensa, havaitsemaan toiminnan riskit ja uhkamallit, reagoimaan tarkoituksenmukaisesti toimenpiteitä vaativissa tilanteissa sekä kehittämään oma-aloitteisesti varautumistaan. Osallistutaan työkokouksiin ja tuetaan kuntia tarpeen mukaan. Matias Luostarinen (Tommi Karlsson) Kehittämisyksikkö, kuntien yhdyshenkilöt Työkokoukset ja palaute KUJA hankkeen työskentelyssä on oltu mukana. Valmiusharjoitusprosessin kautta kerätty tietoa kuntien tuen tarpeesta sekä kehittämistarpeista nimettyjen yhteyshenkilöiden toimintamallin osalta. LUP:n omia tarpeita ja toimintatapoja arvioitiin UUSIMAA harjoituksesta saatujen kokemusten pohjalta ja kehittämistoimenpiteet linjattu johtoryhmässä 12/2016 9

10 6.5. Toimitilat Pelastuslaitoksen käytössä olevien tilojen ja pelastustoimen käytössä olevien sopimuspalokuntien tilojen määrä ja sijainti ovat tarkoituksenmukaiset ja tilat ovat terveellisiä, turvallisia ja ne täyttävät toiminnalliset vaatimukset. Paluumuutto keskuspaloasemalle on toteutettu. Toteutetaan keskuspaloaseman käyttöönottoprojekti. Projektipäällikkö Matias Luostarinen, Clas Tallberg ja Erja Koponen, Projektiryhmä, nimetyt asiantuntijat, paloaseman henkilöstö Tapahtunut paluumuutto, projektin loppuraportti Projektin ohjausryhmä Muutto on toteutunut, loppuraportti valmistuu keväällä 2017 Karjaan paloasema on otettu käyttöön. Kalustaminen ja valmiuden palauttaminen. Jari Sopen-Luoma, Erja Koponen Paloaseman henkilöstö Poikkeamat valmiudessa Palvelutuotannon ohjausryhmä Jatkuvuudenhallinta on huomioitu kriittisten toimitilojen osalta. Yhteensovitetaan havaittujen jatkuvuutta uhkaavien Erja Koponen, palvelutuotannon riskien hallintatoimenpiteet ja aloitetaan toimenpiteiden palvelualueiden edustajat toteutus. Muutto on toteutunut. Pelastuslaitoksen asiantuntijat Pidetyt työpajat, laadittu aikataulu Toimenpiteiden toteutus on aloitettu Kunnossapito ja logistiset toiminnot Laitteiden ja järjestelmien toimintakyky ja turvallisuus on varmistettu. Huollot ja korjaukset on suunnitelmallisesti keskitetty. Tarkoituksenmukaiset huollot ja korjaukset keskitetään uusiin toimitiloihin keskuspaloasemalle. Jyrki Lehtonen Tom Dahlström, Aija Röynä, asentajat Tehdyt käytänteiden muutokset Kunnossapidon tietojärjestelmä on käytössä ja korjaamotoiminnat keskitetty kesksupaloasemalle ja Tammisaaren paloasemalle Tietojärjestelmät ja tietoliikenneverkot Käytössä on toimintakykyinen ja kustannustehokas tietojärjestelmien kokonaisuus. Pelastuslaitos on osallistunut pelastustoimen valtakunnallisten tietojärjestelmien ja tietoliikenteen kehittämiseen. Koordinoidaan LUP:n osallistumispanosta, seurataan kehittämistä ja välitetään tietoa LUP:n sisällä. Saara Karvo, Kimmo Markkanen, Pentti Karhu Tilanneyksikkö, nimetyt asiantuntijat Tehty arviointi Viestintää on toteutettu tietojärjestelmätiedotteilla ja viikkoinfossa Pelastuslaitosten yhteisen tietovaraston (VARANTO) hanke toteutetaan LUP:n vetämän projektina. Tuomas Pälviä, projektipäällikkö Projektiryhmä, nimetyt asiantuntijat Projektin edistyminen Varanto projektipäällikkö valittu Tietojärjestelmien toimintakyky ja tietoturva on varmistettu. Tietoturvassa on otettu huomioon viranomaisvaatimukset ja riittävä tietosuojan taso Espoon kaupungin ja valtion sääntelyn mukaisesti. Selvitetään pelastuslaitosten yhteisiä tietoturvalinjauksia ja laaditaan käyttöönoton runkoaikataulu sekä tarvittavat toimenpidesuunnitelmat. Saara Karvo Tieto ja- viestijärjestelmien koordinoinnin prosessiryhmä Tehty toimenpidesuunnitelma Erica-järjestelmän parissa työskentelevät ovat suorittaneet tietoturvakoulutus-paketin. Ohry foorumissa esitelty tietoturva-asiaa. Projektiehdotusta käsitelty johtoryhmässä, mutta ei projektoitu Jatkuvuudenhallinta on huomioitu kriittisten tietojärjestelmien osalta. Järjestelmät ovat ajanmukaisia, Tarvittava tieto on käytettävissä hyvän helppokäyttöisiä ja toimintaan sopivia. hallintotavan mukiasesti niin, että tieotosuoja ei tarpeettomasti vaarannu salassapidettävien tietojen osalta. Järjestetään työpaja palvelualueiden jatkuvuudenhallinnan työpajoissa havaittujen hallintatoimenpiteiden yhteensovittamiseksi. Aloitetaan toimenpiteiden toteutus. Saara Karvo, palveluyksiköiden edustajat Pelastuslaitoksen asiantuntijat Pidetyt työpajat, laadittu aikataulu Työpajaa ei toteutettu vuonna 2016 Selkeytetään eri sähköisten järjestelmien käyttöä Paula Kantis Pelastuslaitoksen asiantuntijat Arviointi tehdyistä ratkaisusta osana (verkkolevytila, ryhmätyötila, asianhallinta) osana tiedonohjaussuunnitelmaa tiedonohjausta Sähköisten järjestelmien käytön osalta (verkkolevytila, ryhmätyötila, asianhallinta) prosesseja on käyty läpi ja tarvittavilta osin ohjeistettu ja täsmennetty osana tiedonhallintaa Tilannekuvan ja viestijärjestelmien ylläpitäminen Pelastuslaitoksella on ajatasainen Tilannekeskuksen tehtävät tunnistetuissa tilannekuva sekä sen ylläpitämiseeen ja onnettomuustyypeissä ja häiriötilanteissa jakamiseen tarvittavat viesti- ja on määritelty ja otettu käyttöön. tietoliikennejärjestelmät. Tilannekeskus hoitaa pelastuslaitokselle Länsi-Uudenmaan pelastuslaitosta koskevat kuuluvat, aiemmin hätäkeskuksen tiedot on siirretty uuteen hoitamat tehtävät ja osaltaan pitää yllä hätäkeskusjärjestelmään (ERICA) hätäkeskuksen tietojärjestelmää. Onnettomuustyyppikohtaiset ohjeet. Aija Röynä, Heikki Kervinen Pelastuslaitos Tehdyt ohjeet Työ jatkuu 2017 Hankitaan tarvittava liittymä ja syötetään tiedot. Pentti Karhu, Aija Röynä Tilannekeskus, Tilanneykikkö Tehty ratkaisu ERICA järjestelmä myöhästynyt. 10

11 Hälytysjärjestelmän tiedot ovat ajan tasalla. Hälytysjärjestelmän kokonaisuus on tarkastettu Hälytysjärjestelmän kuvauksen päivitys. Pasi Mälkiä, Aija Röynä Tilanneyksikkö Päivitetty kuvaus Ei toteutunut, siirretty kevät 2017 Tilannekeskus kerää tilannekuvaan Tilannekuvan hallintaan ja jakamiseen sekä tarvittavia tietoja ja välittää niitä koko keräämiseen tarvittavia menetelmiä on pelastuslaitosta ja kaikkia sen alueen kehitetty. kuntia hyödyttäen. Tilannekuvan prosessi on kuvattu. Aija Röynä, Heikki Kervinen, Martti Sneck, Janne Tammisto Pelastuslaitos, Kunnat, yhteistyökumppanit Kuvattu prosessi Menetelmiä on kehitetty sisäisesti ja kehitetään HIKLU-yhteistyössä 7. Toimintatapa ja johtaminen 7.1. Pelastuslaitoksen suunnitelmat ja ohjeet Pelastuslaitoksen suunnitelmat ja ohjeet ovat ajan tasalla ja vastaavat muuttunutta toimintaympäristöä. Suunnitelmat ja ohjeet on laadittu ennakoivasti ja hyvässä yhteistyössä eri tahojen kanssa. Tiedonohjaussuunnitelma on tehty. Laaditaan tiedonohjaussuunnitelma ja ohjeistetaan toiminta. Paula Kantis, prosessien omistajat Anne Tapiovaara Ohjeisto ja suunitelmat yhteistyössä sidosryhmätahojen kanssa laadittuna valmiina Tiedonohjaussuunnitelman laadinta on toistaiseksi keskeytetty ja sen tarvetta ja tarkoituksenmukaisuutta selvitetää 7.2. Viestintä Viestintä on avointa, oikea-aikaista, todenmukaista ja ymmärrettävää. Se vastaa asiakkaan tarpeita ja monikulttuurisuus on otettu huomioon. Jatkuvasti muuttuvaa mediakenttää ja uusien tekniikoiden tuomia mahdollisuuksia tavoittaa tehokkaammin asiakkaat ja oma henkilökunta on seurattu. Viestinnän painopistealueet, resurssit ja Sekä ulkoista että sisäistä viestintää on vastuut ovat määritelty. kehitetty avoimemmaksi ja yhteistyöhakuisemmaksi. Laaditaan ulkoisen viestinnän prosessikuvaus. Tuotetaan materiaalia usealla kielellä. Viestintäsuunnitelma sisällytetään olemassa olevaan ohjeistukseen ja laaditaan tarvittavat ohjeet. Martti Sneck, Susanne Vuorinen Martti Sneck, Susanne Vuorinen Tike, tilanneyksikkö, pelastustoiminnan johtajat, muut henkilöt, joille on määritelty vastuita ko asioissa Susanne Vuorinen ja Espoon kaupunki viestintähenkilöt Tilastot ja mittarit yhteisistä tilaisuuksista ja toimitetuista viesteistä Yhteistyökumppaneiden tyytyväisyys Palautteet Toiminta suunnitelman mukaista Palautekyselyä yhteistyötahoille ei ole toteutettu. Tilaisuuksia ollut mm. 112-päivä, päiväkotipäivät, mediatilaisuus kesän turvallisuudesta Mellstenin ranta, Espoopäivä, henkilöstön kesäjuhlat, LUP perinnepäivä. Viestintää toteutettu suomi, ruotsi, englanti, selkokieli. Sisäisen viestinnän tarve kasvanut muutosviestinnän myötä. Sisäistä ja ulkoista viestintää on kehitetty. Viesintäsuunnitelma lähes valmis. Resurssit eivät vastaa työtehtävien määrää. Internet, sosiaalinen media ja muut sähköiset palvelut ovat tukeneet asiakkaiden omatoimisuutta myös turvallisuusasioissa ja näitä on hyödynnetty sisäisessä viestinnässä. Jatkuvasti muuttuvaa mediakenttää ja Kehitetään sosiaalisen median käyttöä viestinnässä, uusien tekniikoiden tuomia mahdollisuuksia etenkin turvallisuusviestinnässä. tavoittaa tehokkaammin asiakkaat ja oma henkilökunta on seurattu. Laaditaan sisäisen viestinnän prosessikuvaus. Martti Sneck, Susanne Vuorinen, Pauliina Kopra SOME- ryhmä, tilannekeskus, turvallisuusviestijät Tilastot, tykkääjät, seuraajat, palaute Toiminta prosessikuvausten mukaista Sosiaalisen median käyttö, seuraajat ja tavoittavuus lisääntynyt. Prosessikuvausta ei ole tehty. 11

12 7.3. Kumppanuudet ja yhteistyö Pelastuslaitos on tehostanut toimintaansa lisäämällä ja parantamalla kumppanuuksia sekä yhteistyötä. Pelastustoimen kehittämishanke ja HIKLU yhteistyö on otettu huomioon kaikessa toiminnassa. Tehdään HIKLU-yhteistoimintaa sopimuksen mukaisesti. Osallistutaan pelastuslaitosten verkostoyhteistyöhön sekä pelastustoimen kehittämishankkeeseen. Pelastusjohtaja Johtoryhmä, vastuuhenkilöt, nimetyt asiantuntijat Yhteistoimintamuistiot ja niiden kattavuus sekä vaikutusten arviointi HUS sairaanhoitopiirin kanssa tehty sopimus ensihoitopalveluista Lohjan sh-.alueella. Toimintakyvyn kannalta kriittiset palvelut ja niiden järjestämistavat on selvitetty. Kuvataan nykyiset järjestämistavat ja määritetään ydintoiminnot, välttämättömät tukitoiminnot ja ne toiminnat, joita ei ole tarpeen hoitaa pelastuslaitoksen toimesta. Paula Kantis Palveluyksiköt Tehty määrittely Tukipalvelujen osalta on palvelujen muutostarvetilanteissa selvitetty ensin mahdollisuudet ao.palvelun ostamiseen sisäisenä palveluna Espoon konsernipalveluilta aina, kun palvelun tuottamiseen ei tarvita pelastuslaitoksen asiantuntemusta. Prosessien mukaisella toiminnalla on parannettu palvelua suhteessa asiakkaisiin sekä prosesseilla tuetaan käytettävää organisaatiomallia. Pelastuslaitoksen toiminta on kuvattujen prosessien mukaista ja prosessit on yhteen sovitettu sekä vastuutettu. Tuetaan prosessiryhmiä prosessien kuvaamisessa. Viestitään prosessien johtamisen ohjeesta. Ylläpidetään prosessitilannekuvaa ja yhteensovitetaan prosesseja prosessikoordinaattoreiden avulla. Ylläpidetään laitostasoista prosessiverkkoa. Järjestetään tarvittaessa koulutusta prosessiasioista. Miia Laitinen Palveluyksiköt, Prosessikoordinaattorit ja johtoryhmä Kuvatut prosessit Ohjeiden ajantasaisuus Ylläpidetty tilannekuva Järjestetyt koulutukset Prosessikoordinaattorikokoukset Prosesseja on kuvattu ja painopiste on ollut strategisen johtamisen ja ohjauksen prosessin kehittämisessä sekä resurssien hallinnassa. 8. Kustannukset ja palvelutason riskienhallinta 8.1. Kustannukset Palvelutasopäätöskaudella Palvelutasopäätöksen mukainen kustannukset on pidetty vuoden 2013 pelastustoimen kehittäminen on toteutettu mukaisella tasolla (noin 65 / asukas), kustannustehokkaasti huomioiden edellyttäen että toimintaympäristössä toimintaympäristössä mahdollisesti tapahtuvat ennakoimattomat muutokset, ei tapahdu sellaisia ennakoimattomia joita ei ole voitu ottaa huomioon muutoksia joita ei ole kohtuudella voitu palvelutasopäätöstä laadittaessa. ottaa huomioon palvelutasopäätöstä laadittaessa. Palvelutasopäätöksen toteutuman arviointi. Terhi Virtanen, Johanna Elf Prosessien omistajat Kustannukset /asukas, vertailu palvelutasopäätökseen Toimintaympäristön arviointi ja tarvittavat toimenpideesitykset. Kolme kertaa vuodessa johtoryhmä Kaksi kertaa vuodessa johtokunta Tilinpäätös Pelastustoimi 66,3 /asukas. Ensihoito (Jorvi) 17,5 /asukas. Ensihoito (Lusa) 90,6 /asukas. Ensihoito (Lohja) 8,3 /asukas. Palvelutasopäätöksen toteutuneita tavoitteita 72% (53 kpl) Keskeneräisiä tavoitteita 28% Tuomas Pälviä Prosessien omistajat Tehty arviointi Kolme kertaa vuodessa johtoryhmä Kaksi kertaa vuodessa johtokunta Toimintaympäsristön tila on arvioitu ja siitä johdettu toimintasuunnitelma ja toimeenpanosuunnitelmaan tarvittavat muutokset. 12