Keski-Suomen maakuntakonsernirakenteen hahmotusta. Maakuntahallitus

Transkriptio

1 Keski-Suomen maakuntakonsernirakenteen hahmotusta Maakuntahallitus

2 Maakuntakonsernin muodostuminen -> siirtyvät toiminnot/htv Valtio Maakunta Kunta Kuntien ja yhteistoiminta-alueiden sosiaali- ja terveyspalvelut sekä kuntouttava työtoiminta htv Jyväskylän, Keuruun, Laukaan ja Viitasaaren ympäristöterveydenhuolto Keuruun, Laukaan, Pihtiputaan ja Saarijärven maaseutuhallinto Keuruun ja Sysmän lomituspalvelut Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Keski-Suomen pelastuslaitos Keski-Suomen liitto Keski-Suomen ELY-keskus Keski-Suomen TE-toimisto KEHA-keskus 64 htv 19 htv 173 htv htv 335 htv 31 htv 160 htv 144 htv 20 htv Keski-Suomen maakunta 1 mrd htv Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto 5 htv

3 Maakunnan tehtävät Sosiaali- ja terveydenhuolto Ympäristöterveydenhuolto Pelastus Henkilöasiakkaat Elinvoima Hyvinvointi Aluekehittäminen Työ- ja elinkeinopalvelut Maatilapalvelut Varautuminen Alueiden käytön ohjaus ja maakuntakaavoitus Ympäristötehtävät Tienpito ja liikennejärjestelmäsuunnittelu Identiteetin ja kulttuurin edistäminen Yritys- ja yhteisöasiakkaat

4 Konsernin muodostamisen eri näkökulmia Konsernirakenteella tarkoitetaan yleisellä tasolla organisaation eri toimintojen järjestämistapaa ja johtamisjärjestelmää Tyypillisesti konsernirakenteessa pyritään huomioimaan Asiakasnäkökulma (ml. toimijaverkostot, sisäiset asiakkuudet) Tuotannon, henkilöstön ja johtamisen näkökulmat (prosessit ja tuotteistus) Rahoituksen ja talouden läpinäkyvyyden näkökulmat (hinnoittelu ja rahaliikenne) Juridiset näkökulmat (esim. palvelutuotannon eriyttäminen) Muut näkökulmat mm. imago, valtakunnalliset painotukset Tyypillisesti konsernirakenteelle asetetaan seuraavia tavoitteita Yksinkertaisuus ja selkeys Joustavuus ja mukautuvuus, ketteryys ja nopeus Johtamisen, raportoinnin, analysoinnin ja ennakoinnin onnistuminen Kehityshakuisuus (valmiudet tuleviin muutoksiin)

5 Keskeinen säännösperusta Maakuntalain 4 :ssä määritelty maakunnan toiminta käsittää maakunnan ja maakuntakonsernin toiminnan lisäksi osallistumisen maakuntien yhteistoimintaan sekä maakunnan muun omistukseen, sopimukseen tai rahoittamiseen perustuvan toiminnan. Maakunnan toimintaan sisältyy maakunnan järjestämisvastuulle kuuluvien palveluiden tuotanto maakuntakonserniin kuuluvissa ja muissa yhteisöissä, säätiöissä ja liikelaitoksissa Maakunta järjestää toimintaa sopimuksin myös yksityisten toimijoiden kanssa Maakunnan tehtäviä koskevassa lainsäädännössä edellytetään joiltain osin palvelujen järjestäjän ja tuottajan erottamista Maakunnan hallintosäännössä huomioidaan järjestämisen ja tuottamisen erottaminen sekä maakunnan toiminnan erilaiset palvelujen tuottamisen tavat kuten maakunnan liikelaitos, konserni- ja osakkuusyhteisöt, maakuntien yhteistoiminta ja sopimuksiin perustuva palvelutuotanto Valinnanvapauslain 44 :n mukaan maakunnan on kohdeltava palveluntuottajia yhdenvertaisella ja syrjimättömällä tavalla. Maakunnan on noudatettava avoimuuden ja suhteellisuuden periaatteita soveltaessaan valinnanvapausjärjestelmää

6 Järjestäjän ja tuottajan erottaminen POLITIIKKA Tarpeiden selvittäminen Tavoitteiden asettaminen Rahojen kohdentaminen Palveluiden, etuisuuksien ja viranomaistehtävien määrittely Myöntämiskriteereiden määrittely VAIKUTTAMISTOIMIELIMET Järjestäminen Asiakasmaksujen määrittely Asiakas- ja palveluohjauksesta sekä integroinnista huolehtiminen Tuotannon linjauksista päättäminen Tuottajien kriteereistä päättäminen Valvontasuunnitelman vahvistaminen Markkinarajapinta Toimiala- ja bisnesosaaminen Tuottaa palveluja järjestäjän määrittelemien sisältöjen ja laatuvaatimusten mukaisesti Rahoitus Tuottaminen Taloudelliset riskit Ei-valinnan vapauden piirissä olevat palvelut Julkiset tuottajat Yksityiset tuottajat julkisen tuottajan alihankkijana Suoran valinnan palvelut Yksityiset tuottajat Julkiset tuottajat Päättää omista toimitiloistaan Päättää henkilöstöstään Päättää tukipalveluistaan Kilpailuasetelma Asiakassetelipalvelut Yksityiset tuottajat Julkiset tuottajat

7 Päätöksentekojärjestelmä ja ohjausmalli (vrt. säännösperusta) Maakunnassa ylintä päätösvaltaa käyttää maakuntavaltuusto Maakuntavaltuusto päättää mm. maakuntastrategiasta, hallintosäännöstä ja konserniohjeesta Maakunnan toimintojen järjestämisestä ja johtamisesta vastaavat maakuntahallitus ja maakuntajohtaja Lisäksi maakuntaan kuuluu lakisääteisinä toimieliminä tarkastuslautakunta ja maakuntavaalilautakunta Maakunnan (tuotannon) liikelaitoksilla on omat johtokuntansa ja yhtiöillä hallitukset Laeissa lähdetään liikkeelle siitä, että poliittista ohjausta käytetään maakunnan ylimmissä toimielimissä sekä mahdollisissa lautakunnissa, valiokunnissa tai jaostoissa Tuotannon liikelaitoksissa korostuvat hallitus-, toimiala- ja liiketoiminta-ammattilaisuus Maakuntalain 55 yleisperustelut: Järjestämisen ja tuottamisen eriyttämisen tavoitteena on varmistaa tuotannon läpinäkyvyys ja vertailtavuus yksityisen sektorin toiminnan kanssa sekä varmistaa tuotannon erillinen johtaminen, joka perustuu ammattijohtoon

8 Vaikuttamistoimielimet: Nuorisovaltuusto, vanhusneuvosto, vammaisneuvosto Ei itsenäistä päätösvaltaa Toimielinorganisaatio Maakuntavaltuusto Maakuntahallitus Tarkastuslautakunta Vaalilautakunta Konsernijaos Valiokunta/lautakunta Valiokunta/lautakunta Valiokunta/lautakunta Konsernipalvelut ja järjestäjätoiminnot Järjestäminen Tuottaminen Johtokunta Johtokunta Hallitus Liikelaitos Liikelaitos Yhtiö/-t

9 Valiokuntamalli vs. lautakuntamalli Valiokunta valmistelee asioita hallitukselle ja valtuustolle Päätösvalta ei ole delegoitu, valiokunta on valmisteleva toimielin Valiokunta koostuu valtuutetuista ja varavaltuutetuista, esteellisyys väljempi kuin lautakunnassa Valiokuntamalli korostaa poliittisen päätöksenteon roolia maakuntahallinnossa Valiokunta voi täydentää kokoonpanoaan pysyvillä asiantuntijoilta Tällä voidaan varmistaa esim. kaikkien kuntien edustuksellisuus tai yrittäjien tai järjestöjen osallisuus Valiokunnassa asiat kokousten agendalle otetaan valiokuntien jäsenten ehdotuksesta Keskustelun ja selvitysten pohjalta valiokunta linjaa, milloin ja miten asiat ovat valmiita hallituksen tai -valtuuston päätöksentekoon Virkamies tekee esitystekstin valiokunnan ohjeistamalla tavalla Valiokunnan tehtävänä on varata asukkaille ja käyttäjille mahdollisuuden osallistua palveluiden suunnitteluun ja kehittämiseen Virkamiesten rooli tuottaa tietoa yhteisen näkemyksen syntymiseksi Hallintosäännöllä voidaan asettaa valiokuntien alaisuuteen jaostoja, jotka valmistelevat asioita valiokunnille esim. elinkaariajattelun mukaisesti Valiokuntamalli ei ole sama kuin eduskunnan valiokuntamalli Lautakuntamallissa valtuusto delegoi päätösvaltaansa lautakunnille Ongelma tällä hetkellä otto-oikeuden puuttuminen laista Lautakunta tekee itsenäisiä päätöksiä Esteellisyys määritelty laissa (tiukka) Lautakunnassa on usein jäseninä myös ei-valtuutettuja tai varavaltuutettuja Lautakunta voi täydentää kokoonpanoaan esim. vaikuttamistoimielinten jäsenillä Lautakunnassa asiat esityslistalle tulevat virkamiesten toimesta Kokouksista laaditaan pöytäkirjat oikaisuvaatimusohjeineen Hallitus voi käyttää otto-oikeutta päätöksiin, mutten päätösvalta on hallintosäännön mukaisesti lautakunnalla Lautakuntaan tulevissa asioissa vaikuttamisaika on usein lyhyt, sillä asiat tulevat julkisiksi esityslistojen kautta Hallintosäännöllä voidaan asettaa lautakuntien alaisuuteen jaostoja, jotka valmistelevat asioita valiokunnille esim. elinkaariajattelun mukaisesti

10 Maakuntavaltuusto Tarkastuslautakunta Vaalilautakunta Maakuntahallitus Valiokunta/ lautakunta Valiokunta/ lautakunta Valiokunta/ lautakunta Asukaslähtöisyys. Järjestäjä määrittää, miten Keski-Suomen asukkaat palveluita saavat. Jaosto Jaosto Jaosto Jaosto Jaosto Jaosto Asiakaspalaute, mikä palveluissa toimii, mikä ei? Vaikutusten ennakkoarviointi. Vaikuttamistoimielimet: Nuorisovaltuusto, vanhusneuvosto, vammaisneuvosto (ei poliittista päätösvaltaa, yhteistyö valiokuntien/lautakuntien ja jaostojen kanssa?)

11 Konsernirakenne strateginen ohjaus ja johtaminen Osallisuus Demokratia Viestintä Ennakointi Maakuntavaltuusto, -hallitus, muut toimielimet Strategia, omistajaohjaus Sopimushallinta Omistajaohjaus Konserniohjaus Päätökset, TA, HS Konsernijohto Strateginen ohjaus (maakuntastrategia MaakL 35 ja muut strategiset valinnat) Strateginen vuoropuhelu Kansainväliset asiat Strateginen hankinta Edunvalvonta Investoinnit Järjestäjätehtävät Talouden ohjaus Henkilöstöpolitiikka Tieto päätöksenteossa Omistajaohjaus Sisäinen tarkastus Turvallisuus Kehittäminen Viestintä, markkinointi ja osallisuus Taloushallinto Hankinnat Konsernipalvelut Hallinto ja juridiikka, tarkastus ja valvonta Tieto- ja tutkimus Tietohallinto Henkilöstöpalvelut Muut konsernipalvelut

12 Konsernirakenne järjestämisen tehtäviä ja prosesseja Tarpeiden selvittäminen Tavoitteiden asettaminen Rahojen kohdentaminen Palveluiden, etuisuuksien ja viranomaistehtävien määrittely Myöntämiskriteereiden määrittely Järjestäminen Asiakasmaksujen määrittely Asiakas- ja palveluohjauksesta sekä integroinnista huolehtiminen Tuotannon linjauksista päättäminen Tuottajien kriteereistä päättäminen Valvontasuunnitelman vahvistaminen Asiakkuuksien hallinta Palvelu tarpeen arvio Asiakasohjaus Palvelupäätös Tuottajien hyväksyntä Korvaukset tuottajille Tuottajien valvonta

13 Konsernirakenne tuottamisen organisointia MAAKUNNAN PALVELUTUOTANTO (Bruttoyksikkö, liikelaitos tai yhtiö) VALINNANVAPAUDEN PALVELUTUOTANTO (Liikelaitos tai yhtiö) Luontopalvelut Vesihuollon palvelut Alueidenkäytön ja rakentamisen ohjauspalvelut Työ- ja elinkeinopalvelut Liikenne- ja tienpitopalvelut Ympäristöterveydenhuolllon palvelut Suoran valinnan palvelut (Asiakassetelipalvelut) Vesienhoidon ja kalatalouden palvelut Kotoutumispalvelut Maaseudun kehittämispalvelut Maakuntien yhteiset palvelukeskukset Yleisten alueiden kehittäminen Sosiaali- ja terveyspalvelut Pelastustoimen palvelut Maakuntien Tilakeskus Oy, Sote-Digi Oy, Vimana Oy, Hyvinvoinnin ja terveyden sekä turvallisuuden edistäminen Maakunnan tytäryhtiöt ja osakkuusyhtiöt Tuotannollisia ja hallinnollisia tukipalveluja

14 Muita keskeisiä huomioitavia tekijöitä Eri lakien säännökset toimintojen organisoinnista Lakeihin kirjattu useita säännöksiä koskien maakuntien yhteistoimintaa, ohjausjärjestelmiä, alliansseja Voivat ohjata järjestämään toiminnot esimerkiksi yhtiömuodossa Yhtiöittämisen poikkeukset Vähäinen toiminta, erityistoimialat, tietyt yksittäiset toiminnot Valtakunnalliset yhtiöt Maakuntien Tilakeskus Oy, Vimana Oy, Sote-Digi Oy maakunnan omistusosuuden mukainen yhdistely maakuntakonserniin Inhouse-aseman säännökset Omistus, vaikutusvalta, markkinoille myynnin osuus, inhouse-sisters Vero- ja (yhtiö)oikeudelliset kysymykset

15 Iso kuva alustavaa konsernirakennetta Tarkastuslautakunta Vaalilautakunta Vaikuttamistoimielimet Järjestäminen Tuottaminen Maakuntavaltuusto Maakuntahallitus Valiokunnat/lautakunnat /jaostot Järjestämistehtävät Maakuntajohtaja Konsernipalvelut Varmistaa asiakaslähtöisyyden kaikissa palveluissa Keski-Suomen asukkaat Kaikki maakunnan toiminta on asukkaitamme varten. Valinnanvapauden laajentuessa asiakkaat päättävät, kenen palveluita he käyttävät. Maakunta järjestäjänä varmistaa, että palvelua on jokaisen saatavilla yhteisesti sovituilla kriteereillä. Maakuntavaltuusto käyttää järjestäjän ylintä päätösvaltaa ja varmistaa asukaslähtöisyyden! Oma tuotanto Konserni Johtokunta Johtokunta Liikelaitos tai bruttoyksikkö Liikelaitos Tukipalvelut Hallitus Tytäryhtiöt Osakkuusyhtiöt Palveluyhtiöt Tuottaa palveluita järjestäjän edellyttämällä tavalla

16 Poliittinen ohjaus Konsernivalmistelun alustavaa aikataulua keväällä 2018 Maakuntahallitus Puolueiden Evästyskeskustelu piirijärjestöt Maakuntahallitus Alustava ehdotus Maakuntahallitus Maakuntavaltuusto Konsernirakenteen luonnos Maakuntahallitus Tavoitteet ja vaihtoehdot maalis-huhtikuu Alustava konsernirakenne touko-kesäkuu Valmistelu Uudistuksen johtoryhmä Henkilöstön kuuleminen ja ennakoiva yhteistoiminta siirtyvissä organisaatioissa Johtoryhmä Ennakoiva YT-elin Johtoryhmä Kuntajohtajat Oma maakunta, aluekierros Johtoryhmä Ennakoiva YT-elin