OHJEET SISÄMARKKINOIDEN HARMONISOINTIVIRASTON (TAVARAMERKIT JA MALLIT) SUORITTAMAAN YHTEISÖN TAVARAMERKKIEN TUTKINTAAN OSA D

Transkriptio

1 OHJEET SISÄMARKKINOIDEN HARMONISOINTIVIRASTON (TAVARAMERKIT JA MALLIT) SUORITTAMAAN YHTEISÖN TAVARAMERKKIEN TUTKINTAAN OSA D MENETTÄMINEN JA MITÄTÖINTI JAKSO 1 MENETTÄMISTÄ JA MITÄTÖINTIÄ KOSKEVAT MENETTELYT Ohjeet virastossa suoritettavaan tutkintaan, osa D, Menettäminen ja mitätöinti Sivu 1

2 Sisällysluettelo 1 Johdanto: Menettämis- ja mitätöintimenettelyn yleiset suuntaviivat Menettämis- tai mitätöintivaatimus Menettämis- tai mitätöintivaatimuksen jättämiseen oikeutetut henkilöt Kirjallinen vaatimus Maksun suorittaminen Tutkittavaksi ottamisen edellytysten täyttyminen Tutkittavaksi ottamista koskevat suhteelliset edellytykset (tavaramerkkiasetuksen täytäntöönpanoasetuksen 37 sääntö) Riidanalaisen tavaramerkin rekisteröintinumero sekä haltijan nimi ja osoite (tavaramerkkiasetuksen täytäntöönpanoasetuksen 37 säännön a kohdan i ja ii alakohta) Menettämis- tai mitätöintivaatimuksen laajuus (tavaramerkkiasetuksen täytäntöönpanoasetuksen 37 säännön a kohdan iii alakohta) Menettämis- tai mitätöintivaatimuksen perusteet sekä näitä perusteita tukevat seikat, todisteet ja huomautukset (tavaramerkkiasetuksen täytäntöönpanoasetuksen 37 säännön b kohta) Hakijan tunnistaminen (tavaramerkkiasetuksen täytäntöönpanoasetuksen 37 säännön c kohta) Kehotus korjata puutteet Ilmoittaminen vaatimuksesta yhteisön tavaramerkin haltijalle ja yhteydenpito osapuolten välillä Menettämis- ja mitätöintimenettelyssä käytettävät kielet Menettämis- tai mitätöintivaatimuksen kääntäminen Hakijan toimittamien vaatimusta tukevien todisteiden kääntäminen Osapuolten menettelyn aikana esittämien huomautusten kääntäminen Yhteisön tavaramerkin haltijan menettelyn aikana esittämien todisteiden kääntäminen Käytön osoittavien todisteiden kääntäminen Muut asiat Menettelyn jatkaminen Menettelyn keskeyttäminen Luopumiset ja peruuttamiset Kaikkia riidanalaisia tavaroita ja/tai palveluja koskeva luopuminen Luopuminen, joka koskee vain osaa riidanalaisista tavaroista ja/tai palveluista Ohjeet virastossa suoritettavaan tutkintaan, osa D, Menettäminen ja mitätöinti Sivu 2

3 7.3.3 Peruuttaminen Menettämis- ja mitätöintivaatimus samasta yhteisön tavaramerkistä Euroopan unionin nimeävät riidanalaiset kansainväliset rekisteröinnit Ohjeet virastossa suoritettavaan tutkintaan, osa D, Menettäminen ja mitätöinti Sivu 3

4 1 Johdanto: Menettämis- ja mitätöintimenettelyn yleiset suuntaviivat Rekisteröidyn yhteisön tavaramerkin mitätöimiseen tai menettämiseen perustuvat menettämis- ja mitätöintimenettelyt kuuluvat menettämis- ja mitätöintimenettelyjen yleisotsakkeeseen, ja niitä hallinnoi virastossa ensisijaisesti mitätöintiosasto. Kyseiset menettelyt perustuvat pääosin tavaramerkkiasetuksen 56 ja 57 artiklaan ja tavaramerkkiasetuksen täytäntöönpanoasetuksen sääntöön. Menettämis- ja mitätöintimenettely käynnistetään rekisteröidyn yhteisön tavaramerkin menettämis- tai mitätöintivaatimuksen jättämisen seurauksena. Menettämis- tai mitätöintivaatimus, joka koskee sellaista yhteisön tavaramerkkiä, jota ei ole vielä rekisteröity, ei oteta tutkittavaksi. Kun menettämis- tai mitätöintivaatimus on vastaanotettu, virasto tarkistaa, että sitä koskeva maksu on maksettu. (Jos maksua ei ole suoritettu, vaatimusta ei katsota jätetyksi.) Seuraavaksi virasto arvioi alustavasti tutkittavaksi ottamista koskevien edellytysten täyttymisen. Niihin kuuluvat erityisesti tavaramerkkiasetuksen täytäntöönpanoasetuksen 37 säännössä mainitut edellytykset. Virasto myös ilmoittaa yhteisön tavaramerkin haltijalle vaatimuksesta. Mikäli vaatimuksessa ilmenee tutkittavaksi ottamisen suhteellisiin edellytyksiin liittyviä puutteita, virasto pyytää vaatimuksen esittäjää korjaamaan puutteet annetussa määräajassa. Kun tutkittavaksi ottamisen edellytykset on tarkistettu, virasto merkitsee rekisteriin riidanalaisen yhteisön tavaramerkin osalta vireillä olevan menettämis- ja mitätöintimenettelyn (tavaramerkkiasetuksen täytäntöönpanoasetuksen 84 säännön 3 kohdan n alakohta). Näin kolmannet osapuolet saavat tiedon menettelystä. Samanaikaisesti alkaa menettelyn kontradiktorinen osa, ja osapuolia pyydetään esittämään huomautuksensa (sekä tarvittaessa todistamaan tavaramerkin käytön). Huomautuskierroksia on yleensä kaksi. Kierrosten jälkeen menettelyn kontradiktorinen osa päättyy ja vaatimuksesta voidaan tehdä päätös. Kun päätös on lopullinen (ts. jos asetetussa määräajassa ei ole jätetty valitusta tai kun valitusmenettely on päättynyt), virasto tekee merkinnän rekisteriin tavaramerkkiasetuksen 57 artiklan 6 kohdan mukaisesti. Menettämis- ja mitätöintimenettelyissä noudatetaan monilta osin samoja tai vastaavia menettelysääntöjä kuin väitemenettelyssä (esim. sovintoratkaisu, riidanalaista yhteisön tavaramerkkiä ja menettämis- tai mitätöintivaatimuksen peruuttamista koskevat rajoitukset, virheiden korjaaminen ja menettäminen, määräajat, useat menettämis- ja mitätöintivaatimukset, osapuolissa tapahtuvat muutokset, menetetyn määräajan palauttaminen jne.). Katso näiden asioiden osalta soveltuvat ohjeiden osat, erityisesti osa C, Väitemenettely, jakso 1, Menettelyjä koskevat asiat. Ohjeiden tässä osassa keskitytään siis vain menettämis- ja mitätöintimenettelyn niihin seikkoihin, jotka eroavat väitemenettelystä. Ohjeet virastossa suoritettavaan tutkintaan, osa D, Menettäminen ja mitätöinti Sivu 4

5 2 Menettämis- tai mitätöintivaatimus 2.1 Menettämis- tai mitätöintivaatimuksen jättämiseen oikeutetut henkilöt Tavaramerkkiasetuksen 41 artiklan 1 kohta ja 56 artiklan 1 kohta Virasto ei voi milloinkaan käynnistää menettämis- ja mitätöintimenettelyä ex officio, vaan menettely voidaan käynnistää vain kolmannen jättämän vaatimuksen vastaanottamisesta. Ehdottomiin menettämis- ja mitättömyysperusteisin (tavaramerkkiasetuksen 51 ja 52 artikla) perustuvan menettämis- tai mitätöintivaatimuksen voi jättää 1. luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö 2. valmistajien, tuottajien, palvelujentarjoajien, kauppiaiden tai kuluttajien edustajien ryhmittymä, joka tähän sovellettavan lainsäädännön mukaan voi esiintyä kantajana tai vastaajana oikeudenkäynneissä. Ehdottomiin perusteisiin perustuvien menettämis- ja mitätöintivaatimusten yhteydessä hakijalta ei vaadita oikeussuojaintressin olemassaoloa (ks. tuomio , T-160/07, COLOR EDITION, kohta, vahvistettu tuomiossa , C-408/08 P, COLOR EDITION, kohta). Tämä johtuu siitä, että suhteelliset hylkäysperusteet suojaavat tiettyjen aikaisempien oikeuksien haltijoiden etua, kun taas ehdottomilla hylkäys- ja menettämisperusteilla pyritään suojaamaan yleistä etua (mukaan lukien yleinen etu menettämisvaatimustapauksissa, jotka perustuvat käyttämättä jättämiseen, koska tavaramerkin käyttöä koskeva edellytys ei täyty). Suhteellisiin perusteisiin perustuvan mitätöintivaatimuksen (tavaramerkkiasetuksen 53 artikla) voivat jättää vain yhteisön tavaramerkkiasetuksen 41 artiklan 1 kohdassa mainitut henkilöt (tavaramerkkiasetuksen 53 artiklan 1 kohtaan perustuvissa vaatimuksissa) tai kyseisen jäsenvaltion kansallisen lainsäädännön mukaan näitä oikeuksia käyttämään oikeutetut henkilöt (tavaramerkkiasetuksen 53 artiklan 2 kohtaan perustuvissa vaatimuksissa). Tavaramerkkiasetuksen 73 tai 74 artiklan (erityisistä menettämistä ja mitätöintiä koskevista perusteista ja ehdottomista mitättömyysperusteista yhteismerkeille) nojalla jätettyjen menettämis- ja mitätöintivaatimusten kohdalla noudatetaan oikeuksien osalta samoja sääntöjä kuin ehdottomiin perusteisiin perustuvien menettämis- ja mitätöintivaatimusten kohdalla (tavaramerkkiasetuksen 66 artiklan 3 kohta). 2.2 Kirjallinen vaatimus Tavaramerkkiasetuksen 56 artiklan 2 kohta Menettämis- tai mitätöintivaatimus on tehtävä kirjallisena. Viraston virallista lomaketta ei ole pakko käyttää, mutta tutkittavaksi ottamisen edellytysten tulee täyttyä. Virallisten lomakkeiden käyttöä kuitenkin suositellaan. Ohjeet virastossa suoritettavaan tutkintaan, osa D, Menettäminen ja mitätöinti Sivu 5

6 3 Maksun suorittaminen Maksuasetuksen 8 artiklan 3 kohta ja 56 artiklan 2 kohta Tavaramerkkiasetuksen täytäntöönpanoasetuksen 39 säännön 1 kohta Maksuja koskevia yleisiä ohjeita on ohjeiden osan A, Yleiset säännöt, jaksossa 3, Maksujen ja kulujen suorittaminen. Menettämis- tai mitätöintivaatimusta ei katsota jätetyksi, ennen kuin maksu on suoritettu. Tästä syystä virasto varmistaa ennen tutkittavaksi ottamisen edellytysten tarkistamista, että maksu on vastaanotettu. Jos virasto toteaa, että maksua ei ole maksettu, hakijaa kehotetaan maksamaan maksu asetetussa määräajassa (käytännössä määräaika on tavallisesti yksi kuukausi). Jos vaadittua maksua ei ole maksettu määräajassa, virasto ilmoittaa hakijalle, että vaatimusta ei pidetä jätettynä, ja jos maksu on maksettu asetetun määräajan jälkeen, summa palautetaan hakijalle. Mikäli maksu on vastaanotettu viraston antaman määräajan jälkeen mutta hakijan toimittamat tiedot osoittavat tämän antaneen jäsenvaltiossa sijaitsevalle pankille toimeksiannon siirtää maksu, sovelletaan tavaramerkkiä koskevan maksuasetuksen 8 artiklan 3 kohtaa, myös mahdollisen lisämaksun maksamisen osalta (ks. ohjeiden osa A, Yleiset säännöt, jakso 3, Maksujen ja kulujen suorittaminen). Maksun suorittamispäivä ei vaikuta menettämis- tai mitätöintivaatimuksen tekopäivään, sillä tavaramerkkiasetuksen 56 artiklan 2 kohta on menettämis- ja mitätöintimenettelyä koskeva säännös, eikä siinä säädetä tältä osin vaikutuksista vaatimuksen jättämispäivään. Jos maksu suoritetaan näin ollen ennen tavaramerkkiasetuksen täytäntöönpanoasetuksen 39 säännön 1 kohdassa määritetyn määräajan päättymistä, vaatimus katsotaan jätetyksi ja hakemispäiväksi katsotaan päivämäärä, jolloin virasto on vastaanottanut menettämis- tai mitätöintivaatimuksen. Yleisperiaatteen mukaisesti maksu menettämis- tai mitättömyysvaatimusta koskevasta hakemuksesta on vaatimuksen jättämisestä seuraava maksu menettelyn lopputuloksesta riippumatta. Siksi maksua ei palauteta, jos tutkittavaksi ottamisen edellytykset eivät täyty. Maksua menettämis- tai mitättömyysvaatimusta koskevasta hakemuksesta ei myöskään palauteta tapauksissa, joissa menettämis- tai mitätöintivaatimus on peruutettu ennen kuin tutkittavaksi ottamisen tarkistus on päättynyt. Tässä yhteydessä menettämis- tai mitättömyysvaatimusta koskevan maksun palauttamisesta säädetään ainoastaan tavaramerkkiasetuksen täytäntöönpanoasetuksen 39 säännön 1 kohdassa, jota sovelletaan yksinomaan tapauksissa, joissa vaatimusta ei katsota jätetyksi myöhästyneen maksun perusteella. Ohjeet virastossa suoritettavaan tutkintaan, osa D, Menettäminen ja mitätöinti Sivu 6

7 4 Tutkittavaksi ottamisen edellytysten täyttyminen Tavaramerkkiasetuksen 51 artikla, 53 artiklan 4 kohta ja 56 artiklan 3 kohta Tavaramerkkiasetuksen täytäntöönpanoasetuksen 37 sääntö ja 38 säännön 1 kohta Kun virasto on todennut hakemukseen liittyvän maksun asianmukaisesti suoritetuksi, se tarkistaa, täyttääkö vaatimus tutkittavaksi ottamisen edellytykset. Toisin kuin väitemenettelyissä, menettämis- ja mitätöintimenettelyissä ei ole harkintaaikaa eikä sitä seuraavaa määräaikaa toteennäyttämiselle. Erityisesti suhteellisiin perusteisiin perustuvaa mitätöintivaatimusta tehtäessä on hakemuksen esittämisen yhteydessä toimitettava myös todisteet kaikkien aikaisempien oikeuksien olemassaolosta, pätevyydestä ja suojan laajuudesta sekä todisteet hakijan niihin liittyvistä oikeuksista. Viraston tarkistaessa, täyttääkö vaatimus tutkittavaksi ottamisen edellytykset, vaatimushakemuksessa voidaan havaita olevan ehdottomia ja/tai suhteellisia puutteita. Tutkittavaksi ottamisen edellytyksiä koskevat ehdottomat puutteet ovat puutteita, joita hakija ei voi korjata ja jotka johtavat automaattisesti siihen, että vaatimusta ei voida ottaa tutkittavaksi, kuten seuraavissa tapauksissa: Vaatimus koskee tavaramerkkiä, jota ei ole vielä rekisteröity. Menettämis- tai mitätöintivaatimus voidaan tehdä vain rekisteröidystä tavaramerkistä. Pyyntö, joka koskee vaatimusta, jota ei ole vielä rekisteröity, on ennenaikainen ja tulisi siksi jättää käsittelemättä (ks. päätös , R 0284/2007-4, VISION ). Asiasta on tehty lainvoimainen päätös (tavaramerkkiasetuksen 56 artiklan 3 kohta), eli samojen osapuolien välisestä samaa asiaa koskevasta ja samoin perustein nostetusta vastakanteesta on jo olemassa viraston tai jonkin jäsenvaltion tuomioistuimen lopullinen päätös. Suhteellisiin perusteisiin perustuvissa mitätöintivaatimuksissa, joissa hakija on useiden aikaisempien oikeuksien haltija ja jo aikaisemmin hakenut mitätöintiä (vastakanteet mukaan luettuna) samalle tavaramerkille jonkin muun aikaisemman oikeuden perusteella (tavaramerkkiasetuksen 53 artiklan 4 kohta). Mitätöintivaatimus koskee tavaramerkkiä, joka ei ole ollut rekisteröity viittä vuotta vaatimuksen päiväyshetkellä (tavaramerkkiasetuksen 51 artikla). Menettämis- tai mitätöintivaatimusta ei ole jätetty virallisella lomakkeella, eikä sitä ole tehty tavaramerkkiasetuksen 119 artiklassa määritellyllä kielellä tai käännetty kyseiselle kielelle yhden kuukauden kuluessa menettämis- tai mitätöintivaatimuksen jättämisestä (tavaramerkkiasetuksen täytäntöönpanoasetuksen 38 säännön 1 kohta). Kun virasto havaitsee tutkittavaksi ottamisen ehdottomia puutteita, se kehottaa hakijaa ilmoittamaan kantansa niistä kahden kuukauden kuluessa. Jos virasto hakijaa kuultuaan pysyy kannassaan tutkittavaksi ottamisen ehdottomien puutteiden suhteen, tehdään menettämis- tai mitätöintivaatimuksen hylkäyspäätös tutkittavaksi ottamisen edellytysten puutteiden perusteella. Ohjeet virastossa suoritettavaan tutkintaan, osa D, Menettäminen ja mitätöinti Sivu 7

8 Tutkittavaksi ottamisen edellytysten suhteellisia puutteita puolestaan ovat puutteet, jotka hakija voi periaatteessa korjata. Näihin sisältyy yhden tai useamman tavaramerkkiasetuksen täytäntöönpanoasetuksen 37 säännön mukaisten tutkittavaksi ottamista koskevien suhteellisten edellytysten (jotka kuvataan yksityiskohtaisesti jäljempänä kohdassa 4.1) noudattamatta jättäminen. Näissä tapauksissa virasto kehottaa hakijaa korjaamaan puutteet kahden kuukauden kuluessa tavaramerkkiasetuksen täytäntöönpanoasetuksen 39 säännön 3 kohdan mukaisesti (katso jäljempänä kohta 4.2). Kun on havaittu yksi tai useampia tutkittavaksi ottamista koskevia suhteellisia puutteita, eikä niitä korjata annetussa määräajassa, tehdään menettämis- tai mitätöintivaatimuksen (tai sen osan, jota puute koskee) hylkäyspäätös tutkittavaksi ottamisen edellytysten puutteiden perusteella. Kaikista koko menettämis- tai mitätöintivaatimuksen puutteellisena hylkäävistä päätöksistä ilmoitetaan hakijalle ja tavaramerkin haltijalle (tavaramerkkiasetuksen täytäntöönpanoasetuksen 39 säännön 4 kohta). Hakija voi valittaa päätöksestä. Jos tutkittavaksi ottamisen tarkistuksen tuloksena vaatimus hyväksytään osittain tutkittavaksi (toisin sanoen se voidaan ottaa tutkittavaksi ainakin joidenkin perusteiden ja/tai sen perusteena olevien aikaisempien oikeuksien osalta), menettelyä jatketaan. Jos joku osapuolista on eri mieltä tutkittavaksi ottamisen tarkistuksen tuloksista, tämä voi hakea muutosta menettelyn päättävän lopullisen päätöksen yhteydessä (tavaramerkkiasetuksen 58 artiklan 2 kohta). 4.1 Tutkittavaksi ottamista koskevat suhteelliset edellytykset (tavaramerkkiasetuksen täytäntöönpanoasetuksen 37 sääntö) Tavaramerkkiasetuksen täytäntöönpanoasetuksen 37 säännössä vahvistetut tutkittavaksi ottamista koskevat suhteelliset edellytykset esitetään jäljempänä Riidanalaisen tavaramerkin rekisteröintinumero sekä haltijan nimi ja osoite (tavaramerkkiasetuksen täytäntöönpanoasetuksen 37 säännön a kohdan i ja ii alakohta) Menettämis- tai mitätöintivaatimusta koskevassa hakemuksessa on oltava tavaramerkin rekisteröintinumero sekä tavaramerkin haltijan nimi ja osoite (huomattakoon, että tämä eroaa väitemenettelystä, jossa 15 säännön 2 kohdan mukaisesti edellytetään vastapuolta ilmoittamaan vain riidanalainen tavaramerkkihakemus ja hakijan nimi mutta ei osoitetta). Tällä säännöksellä halutaan taata riidanalaisen tavaramerkin asianmukainen tunnistaminen. Virasto tarkistaa, että haltijan nimi ja osoite vastaavat rekisteröintinumeroa vastaavan tavaramerkin tietoja. Eroavaisuustapauksissa (tai jonkin yksityiskohdan puuttuessa) hakijalle lähetetään puutetta koskeva ilmoitus, jossa pyydetään korjaamaan kyseinen puute (ks. puutteita koskevat kohdat alla). Ohjeet virastossa suoritettavaan tutkintaan, osa D, Menettäminen ja mitätöinti Sivu 8

9 4.1.2 Menettämis- tai mitätöintivaatimuksen laajuus (tavaramerkkiasetuksen täytäntöönpanoasetuksen 37 säännön a kohdan iii alakohta) Menettämis- tai mitätöintivaatimusta koskevassa hakemuksessa on ilmoitettava rekisteröidyt tavarat ja palvelut, joita menettämis- tai mitätöintivaatimus koskee. Hakijan on siis ilmoitettava, koskeeko vaatimus kaikkia riidanalaisen rekisteröinnin käsittämiä tavaroita ja palveluja vai osaa niistä. Jos hakija ilmoittaa, että vaatimus koskee vain osaa riidanalaisen rekisteröinnin käsittämistä tavaroista ja palveluista, tämän on selkeästi lueteltava nämä nimenomaiset tavarat ja palvelut. Huomattakoon, että tämä eroaa väitemenettelystä, jossa väitteen laajuus on tutkittavaksi ottamisen osalta vapaaehtoisesti ilmoitettava tieto (tavaramerkkiasetuksen täytäntöönpanoasetuksen 15 säännön 3 kohta) Menettämis- tai mitätöintivaatimuksen perusteet sekä näitä perusteita tukevat seikat, todisteet ja huomautukset (tavaramerkkiasetuksen täytäntöönpanoasetuksen 37 säännön b kohta) Tavaramerkkiasetuksessa ja tavaramerkkiasetuksen täytäntöönpanoasetuksessa tehdään selkeä ero menettämis- tai mitätöintivaatimuksen välillä. Siksi menettämis- ja mitätöintiperusteita ei voida yhdistää samaan vaatimusilmoitukseen, vaan ne vaatimukset on tehtävä erikseen, mistä seuraa erillisten maksujen maksaminen. Menettämisvaatimus voi kuitenkin perustua useisiin menettämisperusteisiin, ja mitätöintivaatimus voi perustua ehdottomien ja suhteellisten perusteiden yhdistelmään. Jos hakija jättää yhden sekä menettämis- että mitätöintiperusteisiin nojaavan vaatimuksen, virasto lähettää puutetta koskevan ilmoituksen, jossa hakijaa pyydetään valitsemaan perustetyypeistä jommankumman, ja ilmoittaa hakijalle mahdollisuudesta jättää toinen menettämis- tai mitätöintivaatimus, josta on maksettava lisämaksu. Jos hakija ei ilmoita, kumman perustetyypeistä valitsee, vaatimus hylätään puutteellisena (tavaramerkkiasetuksen täytäntöönpanoasetuksen 39 säännön 3 kohta). Menettämis- tai mitätöintivaatimuksesta on käytävä ilmi perusteet, joihin vaatimus pohjautuu, eli ne tavaramerkkiasetuksen erityiset säännökset, joihin peruuttamisvaatimus perustuu. Hakija voi rajoittaa vaatimuksessa alun perin ilmoitettuja perusteita, mutta ei laajentaa vaatimuksen kattavuutta vetoamalla lisäperusteisiin menettelyn aikana. Kun mitätöintivaatimus perustuu suhteellisiin perusteisiin (tavaramerkkiasetuksen 53 artikla), vaatimukseen on sisällyttävä tiedot oikeudesta tai oikeuksista, joihin vaatimus perustuu, sekä tarvittaessa tiedot, jotka osoittavat, että hakijalla on oikeus vedota aikaisempaan oikeuteen mitättömyyden perusteena (siis edellytykset tavaramerkkiasetuksen täytäntöönpanoasetuksen 15 säännön 2 kohdan b, d, e, f, g ja h kohdissa, joita sovelletaan soveltuvin osin). Tavaramerkkiasetuksen 53 artiklan 2 kohtaan perustuvissa vaatimuksissa on määritettävä täsmällisesti kansalliset säännökset, jotka osoittavat, että hakija voi esittää mainittuun oikeuteen perustuvan vaatimuksen asiaankuuluvan kansallisen lain nojalla. Tavaramerkkiasetuksen täytäntöönpanoasetuksen 37 säännön b kohdan iv alakohdan mukaisesti menettämis- tai mitätöintivaatimukseen on myös sisällyttävä maininta näitä perusteita tukevista seikoista, todisteista ja huomautuksista. Tämä tarkoittaa, että pelkkä sellaisen vaatimuslomakkeen jättäminen, jossa asianmukaiset ruudut on rastitettu mutta joka ei sisällä tai jossa ei mainita vaatimusta tukevia seikkoja, todisteita ja huomautuksia, johtaa tavallisesti tutkittavaksi ottamisen edellytyksiä koskevaan Ohjeet virastossa suoritettavaan tutkintaan, osa D, Menettäminen ja mitätöinti Sivu 9

10 puutteeseen. Ainoa poikkeus ovat menettämisvaatimukset, jotka perustuvat käyttämättä jättämiseen (tavaramerkkiasetuksen 51 artiklan 1 kohdan a alakohta), missä tapauksessa todistustaakka on tavaramerkin haltijalla. Lisäksi on tärkeää tehdä ero tutkittavaksi ottamista ja toteennäyttämistä koskevien edellytysten välillä. Kuten kohdan 4 johdannossa todettiin, suhteellisiin perusteisiin perustuvassa mitätöintimenettelyssä ei ole asetettu määräaikaa aikaisempien oikeuksien toteennäyttämiselle, mutta kaikkien aikaisempien oikeuksien olemassaolosta, voimassaolosta sekä niiden antaman suojan laajuudesta ja hakijan oikeuksista on esitettävä todisteet vaatimuksen yhteydessä. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, ettei tutkittavaksi ottamista ja toteennäyttämistä koskevien vaatimusten välille tehtäisi eroa. Jos esimerkiksi hakija yksilöi selkeästi aikaisemman merkin, johon vaatimus perustuu (tavaramerkkiasetuksen täytäntöönpanoasetuksen 37 säännön b kohdan ii alakohta) ja esittää näitä perusteita tukevat todisteet (tavaramerkkiasetuksen täytäntöönpanoasetuksen 37 säännön b kohdan iv alakohta), vaatimus otetaan tutkittavaksi. Jos esitetyt todisteet todetaan myöhemmin riittämättömiksi aikaisemman oikeuden toteennäyttämisen osalta (esim. todistus ei ole virallisesta lähteestä tai sitä ei ole käännetty menettelyn kielelle), vaatimus hylätään perusteettomana (ks. soveltuvin osin tavaramerkkiasetuksen täytäntöönpanoasetuksen 20 säännön 1 kohta), eikä sen perusteella, että tutkittavaksi ottamisen edellytykset eivät täyty. Aikaisempien oikeuksien toteennäyttämistä koskevan määräajan puuttuminen tarkoittaa kuitenkin, että hakija voi missä tahansa menettelyn myöhemmässä vaiheessa (ennen kontradiktorisen osan päättymistä) korjata omasta aloitteestaan minkä tahansa toteennäyttämistä koskevan puutteen. Aikaisempien oikeuksien toteennäyttämistä koskevien edellytysten osalta katso ohjeiden aikaisempien oikeuksien olemassaolon todistamista koskeva jakso ohjeiden osassa C, Väitemenettely, jaksossa 1, Menettelyjä koskevat asiat, ja suhteellisiin perusteisiin perustuvaa mitätöintimenettelyä koskeva ohjeiden jakso ohjeiden osassa D, Menettämistä ja mitättömyyttä koskevat menettelyt, jaksossa 2, Asiasisältöä koskevat säännökset Hakijan tunnistaminen (tavaramerkkiasetuksen täytäntöönpanoasetuksen 37 säännön c kohta) Menettämis- tai mitätöintivaatimuksen hakemuksessa on oltava hakijan nimi ja osoite, ja jos hakija on nimennyt edustajan, tämän nimi ja osoite. Sellaisilla hakijoilla, joilla ei ole kotipaikkaa, päätoimipaikkaa eikä todellista ja toiminnassa olevaa teollista tai kaupallista liikettä Euroopan unionin alueella, on oltava ammattimainen edustaja (tavaramerkkiasetuksen 92 artiklan 2 kohta). Lisätietoja ohjeiden osan A, Yleiset säännöt, jaksossa 5, Ammattimainen edustus. Jos hakijoita on useita, suhteellisiin perusteisiin pohjautuvien mitätöintivaatimusten osalta noudatetaan samoja sääntöjä kuin väitemenettelyssä (ks. ohjeiden osa C, Väitemenettely, jakso 1, Menettelyjä koskevat asiat). Nämä säännöt liittyvät suoraan edustusoikeutta koskeviin edellytyksiin tavaramerkkiasetuksen 56 artiklan 1 kohdassa ja 41 artiklan 1 kohdassa (ks. edellä). Ehdottomiin perusteisiin perustuvien mitätöintivaatimusten sekä menettämisvaatimusten osalta ei puolestaan ole asetettu erityisiä edellytyksiä useille hakijoille, mutta hakijat on ilmoitettava selkeästi vaatimuksessa. Ohjeet virastossa suoritettavaan tutkintaan, osa D, Menettäminen ja mitätöinti Sivu 10

11 Huomattakoon, että useiden hakijoiden osalta sovelletaan tavaramerkkiasetuksen täytäntöönpanoasetuksen 75 sääntöä ja 94 säännön 7 kohdan e alakohtaa (yhteisen edustajan nimeäminen ja kulujen vahvistaminen). 4.2 Kehotus korjata puutteet Tavaramerkkiasetuksen 39 säännön 3 ja4 kohta Jos virasto toteaa tavaramerkkiasetuksen täytäntöönpanoasetuksen 39 säännön 3 kohdan mukaisesti, ettei menettämis- tai mitätöintivaatimusta koskeva hakemus ole tavaramerkkiasetuksen täytäntöönpanoasetuksen 37 säännön mukainen, se kehottaa hakijaa korjaamaan puutteet asetetussa määräajassa (viraston käytännön mukaisesti kaksi kuukautta). Näin toimitaan heti kun puute todetaan, joko tutkivaksi ottamisen tarkistuksen yhteydessä tai muussa yhteydessä. Huomattakoon, että tätä sovelletaan vain tutkittavaksi ottamisen edellytyksissä todettuihin puutteisiin, ei toteennäyttämistä koskevissa vaatimuksissa todettuihin puutteisiin, jotka hakijan on korjattava omasta aloitteestaan (katso edellä kohta ). Jos puutteita ei korjata määräajan kuluessa, virasto hylkää hakemuksen puutteellisena. Tapauksissa, joissa menettämis- tai mitätöintivaatimus perustuu useisiin perusteisiin ja/tai aikaisempiin oikeuksiin ja puutteet koskevat vain osaa näistä, menettelyä voidaan jatkaa niiden perusteiden tai aikaisempien oikeuksien osalta, joissa puutteita ei havaittu (osittainen tutkittavaksi ottaminen). Kuten edellä vaatimuksen perusteiden yhteydessä mainittiin, tavaramerkkiasetuksen täytäntöönpanoasetuksen 39 säännön 3 kohdan osalta se, että hakijaa kehotetaan korjaamaan puutteet, ei voi johtaa sen menettelyn laajentamiseen (aikaisemmat oikeudet, tavarat ja palvelut jne.), joka vaatimuksessa on alun perin määritelty. Jos esimerkiksi menettämis- tai mitätöintivaatimuksessa ilmoitetaan, että se koskee osaa riidanalaisen rekisteröinnin käsittämistä tavaroista ja palveluista, ja virasto kehottaa hakijaa tavaramerkkiasetuksen täytäntöönpanoasetuksen 39 säännön 3 kohdan mukaisesti tarkentamaan, mitä tavaramerkin käsittämiä tavaroita ja palveluja vaatimus koskee, sellaista vastausta, jossa ilmoitetaan, että vaatimus koskee kaikkia tavaroita ja palveluja, joita varten yhteisön tavaramerkki on rekisteröity, ei pidetä asianmukaisena puutteiden korjauksena (koska se laajentaa vaatimuksen laajuutta). Virasto selittää oikeudellisen tilanteen hakijalle ja kehottaa tätä toimittamaan kahden kuukauden kuluessa ilmoituksen, joka ei koske kaikkia tavaroita ja palveluja. Jos hakija ei vastaa asianmukaisesti, virasto hylkää vaatimuksen puutteellisena. Lisäksi tavaramerkkiasetuksen täytäntöönpanoasetuksen 39 säännön 3 kohtaa sovelletaan vain suhteellisiin tutkittavaksi ottamisen edellytyksiin, jotka luetellaan tavaramerkkiasetuksen täytäntöönpanoasetuksen 37 säännössä. Tutkittavaksi ottamisen ehdottomissa edellytyksissä todettuihin puutteisiin (kuten tavaramerkkiasetuksen täytäntöönpanoasetuksen 38 säännön 1 kohdassa määritellyn vaatimuksen kääntämisen laiminlyönti, lainvoimaisen päätöksen olemassaolo tai saman haltijan toiseen aikaisempaan oikeuteen perustuva aikaisempi mitätöintivaatimus tai viiden vuoden määräajan noudattamatta jättäminen riidanalaisen tavaramerkin rekisteröinnin ja menettämisvaatimuksen välillä) ei sovelleta tavaramerkkiasetuksen täytäntöönpanoasetuksen 39 säännön 3 kohtaa, eikä näitä puutteita voi korjata (toisin sanoen ne johtavat kyseisen vaatimuksen hylkäämiseen puutteellisena). Ohjeet virastossa suoritettavaan tutkintaan, osa D, Menettäminen ja mitätöinti Sivu 11

12 5 Ilmoittaminen vaatimuksesta yhteisön tavaramerkin haltijalle ja yhteydenpito osapuolten välillä Tavaramerkkiasetuksen 57 artikla Tavaramerkkiasetuksen täytäntöönpanoasetuksen 40 sääntö Tavaramerkkiasetuksen täytäntöönpanoasetuksen 40 säännön 1 kohdassa säädetään, että jokaisesta jätetystä menettämis- tai mitätöintivaatimuksesta on ilmoitettava riidanalaisen yhteisön tavaramerkin haltijalle ja että otettuaan vaatimuksen tutkittavaksi virasto kehottaa haltijaa esittämään huomautuksensa sen asettamassa määräajassa. Siksi virasto ilmoittaa yhteisön tavaramerkin haltijalle menettämis- tai mitätöintivaatimuksesta varmistettuaan, että maksu on vastaanotettu (ja vaatimus siten katsottu jätetyksi) ja suoritettuaan tutkittavaksi ottamisen tarkistuksen. Jos tutkittavaksi ottamisen tarkistuksessa ei havaita puutteita, yhteisön tavaramerkin haltijalle toimitettavan ilmoituksen yhteydessä haltijaa pyydetään myös esittämään huomautuksensa (ja tavaramerkkiasetuksen 51 artiklan 1 kohdan a alakohtaan perustuvien menettämisvaatimusten yhteydessä pyydetään esittämään myös näyttö tosiasiallisesta käytöstä katso tavaramerkkiasetuksen täytäntöönpanoasetuksen 40 säännön 5 kohta). Käytännössä virasto antaa yhteisön tavaramerkin haltijalle kolme kuukautta aikaa ensimmäisen vastauksen laatimiseen. Jos tutkittavaksi ottamisen tarkistuksessa ilmenee puutteita, jotka tulee korjata, tavaramerkin haltijalle ilmoitetaan kuitenkin vaatimuksesta ja siinä ilmenneistä puutteista, jotka hakijan on korjattava. Tässä tapauksessa kuitenkin lähetetään vain ilmoitus vaatimuksesta, eikä virasto kehota tavaramerkin haltijaa esittämään huomautuksiaan (tai tarvittaessa todistamaan käyttöä), ennen kuin hakija on korjannut puutteet. Unionin tuomioistuimen antaman tuomion C-402/11 P, REDTUBE, (sovelletaan soveltuvin osin menettämis- ja mitätöintimenettelyssä) mukaan tutkittavaksi ottamisen tarkistamisen jälkeen osapuolille lähetettävä ilmoitus, jossa ilmoitetaan vaatimuksen tutkittavaksi ottamisesta tavaramerkkiasetuksen täytäntöönpanoasetuksen 37 säännön mukaisesti, on päätös, johon voidaan hakea muutosta yhdessä tapausta koskevan lopullisen päätöksen kanssa tavaramerkkiasetuksen 58 artiklan 2 kohdan mukaisesti. Tämä päätös siis sitoo virastoa, ja se voi kumota päätöksen vain menettelyn myöhemmässä vaiheessa edellyttäen, että tavaramerkkiasetuksen 80 artiklassa mainitut päätösten kumoamisen edellytykset täyttyvät. Tavaramerkkiasetuksen 57 artiklan 1 kohdan mukaan virasto voi kehottaa osapuolia esittämään huomautuksensa niin usein kuin se katsoo tarpeelliseksi. Käytännössä ja menettelyn tarpeettoman pitkittymisen välttämiseksi huomautuskierroksia on yleensä kaksi, ja ne päättyvät yleensä tavaramerkin haltijan huomautuksiin (toisin sanoen menettämis- tai mitätöintivaatimus tavaramerkin haltijan huomautukset hakijan huomautukset tavaramerkin haltijan huomautukset). Sellaisissa tapauksissa, joissa joku osapuolista ei esitä huomautuksille asetetussa määräajassa mitään todisteita tai huomautuksia ja/tai ilmoittaa, ettei hänellä ole enää huomautettavaa, virasto voi kuitenkin edetä suoraan menettelyn kontradiktorisen osan päättämiseen ja ilmoittaa osapuolille, että asiasta tehdään päätös. Ohjeet virastossa suoritettavaan tutkintaan, osa D, Menettäminen ja mitätöinti Sivu 12

13 Poikkeuksellisissa tapauksissa voidaan kuitenkin myöntää lisäkierroksia, erityisesti kun viimeisellä kierroksella esitetään sellaista olennaista lisänäyttöä, jota ei olisi voitu esittää aikaisemmin. Viraston käytännön mukaisesti osapuolille asetetaan kahden kuukauden määräaika huomautusten esittämiselle (lukuun ottamatta tavaramerkin haltijan ensimmäistä vastausta, katso edellä). Suhteellisiin perusteisiin perustuvan mitätöintivaatimuksen osalta tavaramerkin haltija voi myös esittää pyynnön vaatimuksen perusteena olevien aikaisempien tavaramerkkien käytön todistamisesta. Jos pyyntö otetaan tutkittavaksi (ks. käytön todistamista koskevan pyynnön tutkittavaksi ottamista koskevat säännöt ohjeiden osan C, Väitemenettely, jaksossa 6, Käytön todistaminen), virasto kehottaa hakijaa esittämään todisteet merkin käytöstä (tavaramerkkiasetuksen 57 artiklan 2 ja 3 kohta ja tavaramerkkiasetuksen täytäntöönpanoasetuksen 40 säännön 6 kohta). Toisin kuin väitemenettelyssä (tavaramerkkiasetuksen täytäntöönpanoasetuksen 22 säännön 1 kohta), menettämis- ja mitätöintimenettelyssä tavaramerkin haltija voi esittää pyynnön ensimmäisen vastauksensa yhteydessä tai millä tahansa huomautuskierroksella. Kun mitätöintivaatimus perustuu tavaramerkkiasetuksen 53 artiklan 1 kohtaan sekä 8 artiklan 1 kohdan b alakohtaan, mistään säännöksestä ei ilmene, että aikaisempien tavaramerkkien käytössä lisääntyneeseen, tavallista suurempaan erottamiskykyyn olisi vedottava tai esitettävä vastaavat todisteet vaatimuksen yhteydessä. Siksi tähän voidaan vedota menettelyn kontradiktorisen osan myöhemmässä vaiheessa (ks. tuomio , T-424/10, Kuviomerkki, joka kuvaa elefantteja suorakulmiossa, kohta). Tämä tulisi kuitenkin erottaa tavaramerkkiasetuksen 8 artiklan 5 kohtaan perustuvasta vetoomuksesta, joka on erityinen peruste ja erillinen tavaramerkkiasetuksen 8 artiklan 1 kohdan b alakohdasta ja jonka tulisi tavaramerkkiasetuksen täytäntöönpanoasetuksen 37 säännön b kohdan ii alakohdan mukaisesti sisältyä (yhdessä maineeseen liittyvien todisteiden kanssa) menettämis- tai mitätöintivaatimukseen. Kun osapuolet ovat esittäneet huomautuksensa ja/tai (tarvittaessa) todisteet käytöstä, kontradiktorinen osa päättyy ja asiasta tehdään päätös. Jos missä tahansa menettelyn vaiheessa joku osapuolista ei esitä huomautuksia asetetussa määräajassa, virasto päättää kontradiktorisen osan ja tekee päätöksen tätä ennen esitettyjen todisteiden perusteella (tavaramerkkiasetuksen täytäntöönpanoasetuksen 40 säännön 2 kohta, jota sovelletaan soveltuvin osin molempiin osapuoliin). Määräaikoja ja niiden pidentämistä sekä ilmoittamista tai menettelyn aikana tapahtuvaa osapuolten vaihtumista jne. koskevien sääntöjen osalta katso menettelyasioita koskeva jakso ohjeiden osassa C, Väitemenettely, jakso 1, Menettelyjä koskevat asiat, sillä sääntöjä sovelletaan soveltuvin osin. 6 Menettämis- ja mitätöintimenettelyssä käytettävät kielet Tavaramerkkiasetuksen 119 artiklan 5, 6 ja 7 kohta Tavaramerkkiasetuksen täytäntöönpanoasetuksen 38 säännön 1 ja 3 kohta, 39 säännön 2 ja 3 kohta sekä 96 säännön 1 ja 2 kohta Ohjeet virastossa suoritettavaan tutkintaan, osa D, Menettäminen ja mitätöinti Sivu 13

14 Menettelyissä käytettäviä kieliä koskevista yksityiskohtaisista säännöistä katso ohjeiden menettelyasioita koskeva jakso osassa C, Väitemenettely, jakso 1, Menettelyjä koskevat asiat. Tässä jaksossa käsitellään vain peruuttamismenettelyssä sovellettavia erityissääntöjä. Tavaramerkkiasetuksen 119 artiklan 5 kohdan mukaisesti menettämis- tai mitätöintivaatimus on jätettävä jollakin viraston kielistä (englanti, ranska, saksa, italia tai espanja). Menettämis- ja mitätöintimenettelyn osapuolet voivat myös sopia jonkin muun Euroopan unionin virallisen kielen käyttämisestä menettelyssä (tavaramerkkiasetuksen 119 artiklan 7 kohta). Tästä sopimuksesta on ilmoitettava virastolle kahden kuukauden kuluessa tavaramerkin haltijalle tehtävästä menettämis- tai mitätöintivaatimusta koskevasta ilmoituksesta. Tässä tapauksessa hakijan on toimitettava käännös vaatimuksesta molempien osapuolten valitsemalla kielellä (jos vaatimusta ei alun perin ole tehty kyseisellä kielellä) yhden kuukauden kuluessa siitä päivästä, jolloin sopimuksesta ilmoitetaan virastolle. Jos käännöstä ei toimiteta tai se toimitetaan myöhässä, menettelyn kieltä ei muuteta (tavaramerkkiasetuksen täytäntöönpanoasetuksen 38 säännön 3 kohta). 6.1 Menettämis- tai mitätöintivaatimuksen kääntäminen Tavaramerkkiasetuksen 119 artiklan 6 kohta Tavaramerkkiasetuksen täytäntöönpanoasetuksen 38 säännön 1 ja 3 kohta sekä 39 säännön 2 kohta Jos vaatimus on jätetty virastoon kielellä, joka on toinen riidanalaisen tavaramerkin kahdesta kielestä, tästä kielestä tulee automaattisesti menettelyn kieli. Jos vaatimus on jätetty virastoon kielellä, joka ei ole kumpikaan riidanalaisen tavaramerkin kahdesta kielestä, ja virallista lomaketta ei ole käytetty, hakijan on omasta aloitteestaan toimitettava oikeankielinen käännös (jommallakummalla riidanalaisen tavaramerkin kielistä, jos molemmat ovat viraston kieliä, tai riidanalaisen tavaramerkin toissijaisella kielellä silloin, kun ensisijainen kieli ei ole viraston kieli) yhden kuukauden kuluessa menettämis- tai mitätöintivaatimuksen jättämispäivästä. Kielestä, jolle vaatimus on käännetty, tulee siten menettelyn kieli. Jos hakija ei jätä asianmukaiselle kielelle käännettyä menettämis- tai mitätöintivaatimusta asetetussa määräajassa, se hylätään puutteellisena (tavaramerkkiasetuksen 119 artiklan 6 kohta, tavaramerkkiasetuksen täytäntöönpanoasetuksen 38 säännön 1 kohta ja 39 säännön 2 kohta). Tavaramerkkiasetuksen täytäntöönpanoasetuksen 39 säännön 3 kohdassa ei viitata tavaramerkkiasetuksen täytäntöönpanoasetuksen 38 artiklan 1 kohtaan, minkä vuoksi virasto ei lähetä puutetta koskevaa ilmoitusta tällaisissa tapauksissa, vaan odottaa yhden kuukauden ajan vaatimuksen jättämispäivästä, että menettämis- tai mitätöintivaatimuksesta toimitetaan käännös. Kun hakija käyttää menettämis- tai mitätöintivaatimuksessaan virallista lomaketta, ja tämä lomake on väärällä kielellä, käännökseen ja menettelyn kielen osoittamiseen voi liittyä poikkeuksia. Erilaisia tilanteita on kuvattu ohjeiden osassa C, Väitemenettely, jakso 1, Menettelyjä koskevat asiat. Ohjeet virastossa suoritettavaan tutkintaan, osa D, Menettäminen ja mitätöinti Sivu 14

15 6.2 Hakijan toimittamien vaatimusta tukevien todisteiden kääntäminen Tavaramerkkiasetuksen täytäntöönpanoasetuksen 38 säännön 2 kohta ja 39 säännön 3 kohta Kun vaatimusta tukevia todisteita ei jätetä menettämis- tai mitätöintimenettelyn kielellä, hakijan on tavaramerkkiasetuksen täytäntöönpanoasetuksen 38 säännön 2 kohdan mukaisesti omasta aloitteestaan toimitettava käännös kyseiselle kielelle kahden kuukauden kuluessa vaatimusta tukevien todisteiden jättämispäivästä. Tämä koskee kaikkia hakijan menettelyn aikana jättämiä todisteita riippumatta siitä, jätetäänkö ne vaatimuksen yhteydessä tai myöhemmässä vaiheessa. Virasto ei lähetä puutetta koskevaa ilmoitusta, ja hakijan on omasta aloitteestaan toimitettava käännös vaatimusta tukevista todisteista. Jos hakija ei toimita käännöstä vaatimusta tukevista todisteista, joita edellytetään asian tutkittavaksi ottamisen arvioinnissa (esimerkiksi tietoja vaatimuksen perustana olevista aikaisemmista oikeuksista tai mainintaa näitä perusteita tukevista seikoista, todisteista ja huomautuksista ei ole käännetty), virasto kehottaa hakijaa korjaamaan puutteet tavaramerkkiasetuksen täytäntöönpanoasetuksen 39 säännön 3 kohdan mukaisesti (päätös , R 0300/2006-4, ACTILON/AC TELION ). Jos puutetta ei korjata, menettämis- tai mitätöintivaatimus hylätään kokonaan tai osin puutteellisena (tavaramerkkiasetuksen 119 artiklan 6 kohta, tavaramerkkiasetuksen täytäntöönpanoasetuksen 38 säännön 2 kohta ja 39 säännön 3 kohta). Jos hakija ei toimita käännöstä muista todisteista, jotka eivät vaikuta asian tutkittavaksi ottamiseen, mitään sellaista vaatimusta tukevaa asiakirjaa, jota hakija ei ole käännättänyt menettelyissä käytettävälle kielelle tavaramerkkiasetuksen täytäntöönpanoasetuksen 38 säännön 2 kohdassa asetetussa määräajassa, ei katsota jätetyksi virastoon eikä siten oteta huomioon (tavaramerkkiasetuksen täytäntöönpanoasetuksen 98 säännön 2 kohta) (ks. päätös , R 0826/2010-4, MANUFACTURE PRIM 1949 (KUVIOMERKKI), 25 kohta). 6.3 Osapuolten menettelyn aikana esittämien huomautusten kääntäminen Tavaramerkkiasetuksen täytäntöönpanoasetuksen 96 säännön 1 kohta ja 98 säännön 2 kohta Osapuolen, joka esittää huomautuksia sellaisella viraston kielellä, joka ei ole menettelyssä käytettävä kieli, on toimitettava näistä huomautuksista käännös menettelyissä käytettävällä kielellä yhden kuukauden kuluessa jättämispäivästä (tavaramerkkiasetuksen täytäntöönpanoasetuksen 96 säännön 1 kohta). Virasto ei pyydä käännöksiä vaan jatkaa asian käsittelyä. Osapuolen on huolehdittava tarvittavien käännösten jättämisestä. Ohjeet virastossa suoritettavaan tutkintaan, osa D, Menettäminen ja mitätöinti Sivu 15

16 Jos käännöksiä ei ole toimitettu yhden kuukauden määräajan kuluessa, virasto ei katso huomautuksia vastaanotetuiksi eikä siten ota niitä huomioon (tavaramerkkiasetuksen täytäntöönpanoasetuksen 98 säännön 2 kohta). 6.4 Yhteisön tavaramerkin haltijan menettelyn aikana esittämien todisteiden kääntäminen Tavaramerkkiasetuksen täytäntöönpanoasetuksen 96 säännön 2 kohta ja 98 säännön 2 kohta Tavaramerkin haltijan menettelyn aikana jättämiin asiakirjoihin (lukuun ottamatta todisteita merkin käytöstä, katso jäljempänä) sovelletaan tavaramerkkiasetuksen täytäntöönpanoasetuksen 96 säännön 2 kohtaa, ja kyseiset asiakirjat voi siten jättää millä tahansa Euroopan unionin virallisella kielellä. Kyseisen säännöksen mukaisesti tavaramerkin haltija ei ole automaattisesti velvoitettu jättämään käännöstä, mutta virasto voi vaatia käännöksen jättämistä määräajassa. Virasto käyttää harkintavaltaansa asiassa ja ottaa huomioon todisteiden luonteen ja kaikkien osapuolten edun. Tapauksissa, joissa virasto kehottaa tavaramerkin haltijaa jättämään käännökset todisteista, kehotuksen noudattamatta jättäminen asetetussa määräajassa tarkoittaa, että kääntämättömiä asiakirjoja ei oteta huomioon (tavaramerkkiasetuksen täytäntöönpanoasetuksen 98 säännön 2 kohta). 6.5 Käytön osoittavien todisteiden kääntäminen Tavaramerkkiasetuksen täytäntöönpanoasetuksen 22 säännön 6 kohta Vaikka tavaramerkkiasetuksen täytäntöönpanoasetuksen 40 säännön 5 ja 6 kohta viittaavat nimenomaisesti vain tavaramerkkiasetuksen täytäntöönpanoasetuksen 22 säännön 2, 3 ja 4 kohtaan, katsotaan, että tavaramerkkiasetuksen täytäntöönpanoasetuksen 22 säännön 6 kohtaa tulisi myös soveltaa soveltuvin osin menettämis- ja mitätöintimenettelyssä, sillä sen perusteet ovat samanlaiset. Toisin sanoen usein pitkähköistä todisteista voidaan pyytää käännös vain siinä laajuudessa kuin katsotaan tarpeelliseksi (ks. päätös , R 0167/2009-1, INA/INA (kuviomerkki), kohta). Tavaramerkkiasetuksen täytäntöönpanoasetuksen 22 säännön 6 kohtaa sovelletaan siis lex specialis -periaatteella suhteessa tavaramerkkiasetuksen täytäntöönpanoasetuksen 38 säännön 2 kohdan lex generalis -säännökseen (tavaramerkin haltijan esittämät todisteet) kumman tahansa osapuolen esittämän käytön osoittavien todisteiden osalta. Tavaramerkkiasetuksen täytäntöönpanoasetuksen 22 säännön 6 kohdan mukaisesti, kun yhden osapuolen jättämät todisteet eivät ole menettelyn kielellä, virasto voi vaatia todisteet jättänyttä osapuolta esittämään kyseisistä todisteista käännöksen menettelyissä käytettävällä kielellä kahden kuukauden määräajan kuluessa. Virasto käyttää harkintavaltaansa asiassa ja ottaa huomioon todisteiden luonteen ja kaikkien osapuolten edun. Tapauksissa, joissa virasto kehottaa tavaramerkin haltijaa jättämään käännökset todisteista, kehotuksen noudattamatta jättäminen asetetussa määräajassa Ohjeet virastossa suoritettavaan tutkintaan, osa D, Menettäminen ja mitätöinti Sivu 16

17 tarkoittaa, että kääntämättömiä asiakirjoja ei oteta huomioon (lukuun ottamatta niitä, jotka katsotaan itsestään selviksi). Lisäohjeita tavaramerkkiasetuksen täytäntöönpanoasetuksen 22 säännön 6 kohdan soveltamisesta on ohjeiden osan C, Väitemenettely, jaksossa 1, Menettelyjä koskevat asiat, ja jaksossa 6, Käytön todistaminen. 7 Muut asiat 7.1 Menettelyn jatkaminen Tavaramerkkiasetuksen 82 artikla Tavaramerkkiasetuksen 82 artiklan 1 kohdan mukaisesti jokainen muu virastossa käytävän menettelyn osapuoli, joka ei ole noudattanut määräaikaa viraston suhteen, voi pyytää menettelyn jatkamista sillä edellytyksellä, että suorittamatta jätetty toimi on suoritettu pyynnön ajankohtana. Menettelyn jatkamista koskeva pyyntö otetaan tutkittavaksi ainoastaan siinä tapauksessa, että se esitetään kahden kuukauden kuluessa sen määräajan päättymispäivästä, jota ei ole noudatettu, eikä pyyntöä katsota tehdyksi ennen kuin menettelyn jatkamista koskeva maksu on suoritettu. Tätä säännöstä sovelletaan kaikkiin virastossa käytäviin menettelyihin. Lisätietoja on näiden ohjeiden osan A, Yleiset säännöt, jaksossa 1, Viestintätavat ja määräajat. Kyseinen säännös kuitenkin mainitaan erityisesti menettämis- ja mitätöintimenettelyn yhteydessä menettämis- ja mitätöintimenettelyn sekä väitemenettelyn välisen eron korostamiseksi. Väitemenettelyn osalta tavaramerkkiasetuksen 82 artiklan 2 kohdassa säädetään, että menettelyn jatkamista ei sovelleta muun muassa 41 ja 42 artiklassa asetettuihin määräaikoihin (väiteilmoituksen jättämiseen annettu aika, viraston asettamat määräajat seikkojen, todisteiden ja huomautusten jättämiselle). Menettämisja mitätöintimenettelyssä sitä vastoin voidaan pyytää menettelyn jatkamista suhteessa mihin tahansa menettämis- ja mitätöintimenettelyn eri määräaikaan (paitsi tavaramerkkiasetuksen 60 artiklassa valituksen tekemiselle säädettyyn määräaikaan). 7.2 Menettelyn keskeyttäminen Tavaramerkkiasetuksen 104 artikla Keskeyttämisen osalta katso ohjeiden osan C, Väitemenettely, jakso 1, Menettelyjä koskevat asiat (ottaen kuitenkin huomioon, että menettämis- ja mitätöintimenettelyssä ei ole sovitteluun varattua aikaa). Tavaramerkkiasetuksen täytäntöönpanoasetuksen 20 säännön 7 kohtaa sovelletaan soveltuvin osin. Menettämis- ja mitätöintimenettelyä koskevat erityissäännöt yhteisön tavaramerkkejä käsittelevissä tuomioistuimissa. Jollei menettelyn jatkamiseen ole erityisiä syitä, menettämis- tai mitätöintivaatimusta käsittelevä virasto voi tavaramerkkiasetuksen 104 artiklan 2 kohdan mukaisesti keskeyttää asian käsittelyn omasta aloitteestaan kuultuaan osapuolia tai jonkun osapuolen vaatimuksesta ja kuultuaan muita osapuolia, jos yhteisön tavaramerkin pätevyys on jo valituksen kohteena toisessa yhteisön tavaramerkkejä käsittelevässä tuomioistuimessa vastakanteen seurauksena. Ohjeet virastossa suoritettavaan tutkintaan, osa D, Menettäminen ja mitätöinti Sivu 17

18 Tavaramerkkiasetuksen 104 artiklan 2 kohdassa todetaan myös, että jos jokin yhteisön tavaramerkkejä käsittelevässä tuomioistuimessa vireillä olevan asian osapuolista sitä pyytää, tuomioistuin voi kuultuaan asian muita osapuolia keskeyttää oikeuskäsittelyn. Tässä tapauksessa virasto jatkaa menettelyä. Tavaramerkkiasetuksen 104 artiklan 2 kohdan mukaisesti tehtyyn keskeyttämispyyntöön tulee liittää asianmukaiset todisteet. Keskeyttämispyynnöt katsotaan asianmukaisiksi ja pyyntöön voidaan suostua tavaramerkkiasetuksen 104 artiklan 2 kohdan mukaisesti silloin, kun pyynnöt liittyvät riidanalaiseen tavaramerkkiin, mutta ei silloin kun pyynnöt liittyvät muihin rinnakkaisen menettämis- ja mitätöintimenettelyn kohteena oleviin riidanalaisiin tavaramerkkeihin. 7.3 Luopumiset ja peruuttamiset Viraston käytäntö tavaramerkistä luopumisen osalta kuvataan käsikirjan osan E, Rekisteröintitoimet, jaksossa 1, Rekisteröinnin muutokset Kaikkia riidanalaisia tavaroita ja/tai palveluja koskeva luopuminen Periaatteessa menettämis- ja mitätöintimenettelyissä täydellisen tavaramerkistä luopumisen (tai osittaisen luopumisen, joka kattaa kaikki tavarat ja/tai palvelut, joita käsiteltävänä oleva menettämis- tai mitätöintivaatimus koskee) seuraukset ovat samankaltaiset kuin tavaramerkkihakemuksen peruuttamisen seuraukset väitemenettelyssä. Toisin kuin tavaramerkkihakemuksen peruuttamisen osalta, rekisteröidystä tavaramerkistä luopumisen vaikutukset eivät ole samat kuin menettelyn päättävän päätöksen vaikutukset. Tavaramerkistä luopuminen tulee voimaan vasta rekisteröimispäivänä, kun taas tavaramerkin menettämis- tai mitätöintipäätös tulee voimaan aikaisemmin, joko tavaramerkin rekisteröintipäivänä (mitättömyyttä koskevissa tapauksissa) tai menettämis- tai mitätöintivaatimuksen jättämispäivänä (menettämistä koskevissa tapauksissa). Pääsääntöisesti ja riidanalaista tavaramerkkiä koskevasta luopumisesta huolimatta hakijalla on silti oikeutettu etu jatkaa menettämisja mitätöintimenettelyä saadakseen asian osalta päätöksen (ks. tuomio , C-552/09 P, TiMi KiNDERJOGHURT, 39 kohta, sekä päätös , R 0463/2009-4, MAGENTA, kohta). Kun tavaramerkistä luopuminen koskee menettämis- ja mitätöintimenettelyn kohteena olevaa tavaramerkkiä, virasto keskeyttää luopumisen rekisteröinnin, ja vastaavasti mitätöintiosasto ilmoittaa luopumisesta menettämis- ja mitätöintivaatimuksen tekijälle. Virasto kehottaa esittämään huomautukset kahden kuukauden kuluessa ja ilmoittamaan, haluaako tämä jatkaa menettelyä vai ilmaiseeko tämä suostumuksensa menettelyn päättämiseen ilman päätöstä asian osalta. Samalla myös ilmoitetaan hakijalle, että jos tämä ei vastaa, menettämis- ja mitätöintimenettely päätetään ilman päätöstä asian osalta. Jos hakija vastaa ja nimenomaisesti ilmaisee suostumuksensa menettelyn päättämiseen, luopuminen merkitään rekisteriin, ja menettämis- ja mitätöintitoimet katsotaan peruutetuksi ilman päätöstä asian osalta. Hakija vastaa kuluista (tavaramerkkiasetuksen 85 artiklan 3 kohta). Ohjeet virastossa suoritettavaan tutkintaan, osa D, Menettäminen ja mitätöinti Sivu 18

19 Jos hakija ei esitä menettämis- ja mitätöintimenettelyn päättämistä koskevia huomautuksia, mitätöintiosasto lähettää molemmille osapuolille ilmoituksen menettelyn päättämisestä ja ilmoittaa hakijalle mahdollisesta oikeuksien menettämisestä tavaramerkkiasetuksen täytäntöönpanoasetuksen 54 säännön 2 kohdan soveltamiseksi. Jos hakija ei nimenomaisesti vaadi päätöksen tekemistä asiassa tässä säännössä säädetyssä määräajassa, luopuminen merkitään rekisteriin. Jos hakija pyytää menettämis- ja mitätöintimenettelyn jatkamista (joko vastaamalla huomautusten esittämistä koskevaan viraston pyyntöön tai vaatimalla päätöstä tavaramerkkiasetuksen täytäntöönpanoasetuksen 54 säännön 2 kohdan mukaisesti), menettämis- ja mitätöintimenettely jatkuu, kunnes asian osalta tehdään lopullinen päätös. Tällaisissa tapauksissa kuluista vastaa voittava osapuoli eikä välttämättä menettelyn päätökseen saattava osapuoli, niin kuin tavaramerkkiasetuksen 85 artiklan 3 kohdassa säädetään. Kun menettämis- tai mitätöintimenettelyssä on tehty lopullinen päätös, luopuminen merkitään vain niiden mahdollisten tavaroiden ja/tai palvelujen osalta, joiden osalta riidanalaista tavaramerkkiä ei ole julistettu menetetyksi tai mitättömäksi Luopuminen, joka koskee vain osaa riidanalaisista tavaroista ja/tai palveluista Tavaramerkin haltija voi luopua osittain tavaramerkistä riidanalaisten tavaroiden ja/tai palvelujen osalta. Tällaisissa tapauksissa virasto ilmoittaa asiasta menettämis- tai mitätöintivaatimuksen tekijälle ja kehottaa tätä ilmoittamaan halukkuudestaan jatkaa menettämis- tai mitätöintivaatimusta. Jos hakija vaatii menettelyn jatkamista ja jatkaa menettämis- tai mitätöintivaatimusta, menettely jatkuu osittaisesta rekisteröidystä tavaramerkistä luopumisesta huolimatta. Jos peruutuksen hakija ei halua jatkaa menettämis- tai mitätöintivaatimusta, virasto päättää menettelyn ja tekee kulujen osalta päätöksen, jonka mukaan kukin osapuoli vastaa omista kuluistaan (tavaramerkkiasetuksen 85 artiklan 2 kohta) Peruuttaminen Hakija voi peruuttaa menettämis- tai mitätöintivaatimuksensa missä tahansa menettelyn vaiheessa. Virasto ilmoittaa tavaramerkin haltijalle peruuttamisesta, päättää menettelyn ja tekee päätöksen kuluista, jotka määrätään tavaramerkin haltijan korvattaviksi (tavaramerkkiasetuksen 85 artiklan 3 kohta), lukuun ottamatta tapauksia, joissa peruutus seuraa välittömästi luopumista (ks. edellä). Osapuolet voivat ilmoittaa, että luopuminen tai peruuttaminen perustuu yhteiseen sopimukseen eikä kuluista tarvita päätöstä. Virasto ei tee päätöstä kuluista, jos sille esitetään tällainen molempien osapuolten allekirjoittama pyyntö luopumis- tai peruuttamispyynnön yhteydessä. Tällainen pyyntö voidaan myös lähettää virastoon kahtena erillisenä kirjeenä. Tapauksissa, joissa virastolle ei ilmoiteta, ovatko osapuolet päässeet sopimukseen kuluista, se tekee päätöksen kuluista välittömästi. Virasto ei tarkista kulujen osalta tehtyä päätöstä, mikäli osapuolet ilmoittavat asiasta vasta päätöspäivän jälkeen. Osapuolten on huolehdittava siitä, että yhteistä sopimusta noudatetaan eikä viraston päätöstä kulujen osalta panna täytäntöön. Ohjeet virastossa suoritettavaan tutkintaan, osa D, Menettäminen ja mitätöinti Sivu 19