OHJEET SISÄMARKKINOIDEN HARMONISOINTIVIRASTOSSA (TAVARAMERKIT JA MALLIT) SUORITETTAVAAN YHTEISÖN TAVARAMERKKIEN TUTKINTAAN OSA A YLEISET SÄÄNNÖT

Transkriptio

1 OHJEET SISÄMARKKINOIDEN HARMONISOINTIVIRASTOSSA (TAVARAMERKIT JA MALLIT) SUORITETTAVAAN YHTEISÖN TAVARAMERKKIEN TUTKINTAAN OSA A YLEISET SÄÄNNÖT JAKSO 1 VIESTINTÄTAVAT JA MÄÄRÄAJAT Ohjeet virastossa suoritettavaan tutkintaan, osa A, Yleiset säännöt Sivu 1

2 Sisällysluettelo 1 Johdanto Menettelyt, jotka liittyvät hakemuksen jättämiseen ja viestintään viraston kanssa Ilmoitukset ja tiedonannot Tiedonannot virastolle Faksilla Sähköisesti Postin tai kuriiripalvelun kautta tai henkilökohtaisesti Viraston antamat ilmoitukset Ilmoittaminen faksilla Tavallisen postin välityksellä Toimittaminen postilokeroon Henkilökohtaisesti Viraston virallisen verkkosivuston kautta Julkinen kuulutus Vastaanottajat Määräajat Viraston asettamat määräajat Viraston asettamien määräaikojen pituus Määräaikojen päättyminen Määräaikojen pidentäminen Menettelyn jatkaminen Menetetyn määräajan palauttaminen Ohjeet virastossa suoritettavaan tutkintaan, osa A, Yleiset säännöt Sivu 2

3 1 Johdanto Tässä ohjeiden osassa käsitellään säännöksiä, jotka koskevat kaikkia tavaramerkkiasioihin liittyviä viraston menettelyjä, paitsi muutoksenhakumenettelyä. Toiminnan tehokkuuden ja käytäntöjen yhtenäisyyden varmistamiseksi virasto soveltaa menettelysääntöjä johdonmukaisesti. Virastossa käytävät menettelyt voidaan jakaa kahteen päälajiin: ex parte -menettelyissä on vain yksi osapuoli, kun taas inter partes -menettelyissä on vähintään kaksi riidan osapuolta. Ensin mainittuihin kuuluvat erityisesti yhteisön tavaramerkkien rekisteröinti- ja uudistamishakemukset, luovutusta, käyttölupaa, pakkotäytäntöönpanoa tai konkurssia koskevat rekisterimerkinnät sekä aiemmuuteen ja muuntamiseen liittyvät menettelyt. Jälkimmäisiin kuuluvat väitemenettely ja menettämis- tai mitätöintimenettelyt (rekisteröidyn yhteisön tavaramerkin menettäminen tai julistaminen mitättömäksi). 2 Menettelyt, jotka liittyvät hakemuksen jättämiseen ja viestintään viraston kanssa Yhteisön tavaramerkkiasetuksen 25 artikla Tavaramerkkiasetuksen täytäntöönpanoasetuksen 79 sääntö Yhteisön tavaramerkkihakemuksen voi toimittaa virastolle suoraan tai Euroopan unionin jäsenvaltion kansallisen viraston kautta, kuten Benelux-maiden tavaramerkkivirasto mukaan luettuna. Kaikki muut asiakirjat on toimitettava suoraan virastolle. Kaikki asiakirjat voi lähettää virastoon tavallisen postin tai kuriiripalvelun kautta, ne voi tuoda henkilökohtaisesti viraston vastaanottovirkailijalle (Avenida de Europa, 4, Alicante) viraston aukioloaikoina (maanantaista perjantaihin klo ja ) tai ne voi lähettää faksilla. Yhteisön tavaramerkkihakemukset, väiteilmoitukset ja uudistamispyynnöt voi myös lähettää sähköisesti viraston virallisen verkkosivuston kautta. Sähköistä liiketoimintaa koskevan strategiansa mukaisesti virasto aikoo vähitellen lisätä sähköisten viestintäkanavien käyttöä myös muiden asiakirjojen toimittamisen osalta kaikkien menettelyjen yhteydessä. Virasto on saattanut erilaisia lomakkeita julkisesti saataville kaikilla EU:n virallisilla kielillä. Yhtä lukuun ottamatta niiden käyttö ei ole pakollista mutta erittäin suositeltavaa. Poikkeuksena on kansainvälisen hakemuksen tai myöhemmän nimeämisen jättäminen Madridin pöytäkirjan nojalla. Siinä on käytettävä joko WIPOn MM 2- tai MM 4-lomaketta tai SMHV:n EM 2- tai EM 4-lomaketta. Kaikki lomakkeet ovat ladattavissa viraston viralliselta verkkosivustolta. Ohjeet virastossa suoritettavaan tutkintaan, osa A, Yleiset säännöt Sivu 3

4 3 Ilmoitukset ja tiedonannot Tavaramerkkiasetuksen täytäntöönpanoasetuksessa on erotettu toisistaan asiakirjat, jotka osapuolet ovat laatineet ja lähettäneet virastolle, ja ilmoitukset, jotka virasto on antanut. 3.1 Tiedonannot virastolle Tavaramerkkiasetuksen täytäntöönpanoasetuksen 79, 79a, 80 ja 82 sääntö Viraston pääjohtajan päätös nro EX Faksilla Kun asiakirja lähetetään virastoon faksilla, alkuperäinen asiakirja on allekirjoitettava siten, että virastoon saapuvassa faksissa on jäljennös allekirjoituksesta. Jos virastoon lähetettyä asiakirjaa ei ole allekirjoitettu, virasto pyytää lähettäjää korjaamaan virheen tiettyyn määräaikaan mennessä. Jos asiakirjaa ei ole määräaikaan mennessä palautettu allekirjoitettuna, sitä ei oteta huomioon tai siinä esitetty hakemus hylätään puutteellisena. Tietokoneen välityksellä sähköisesti luoduissa fakseissa lähettäjän nimen ilmoittamisen katsotaan vastaavan allekirjoitusta. Faksia ei tarvitse vahvistaa postitse. Virasto kuittaa faksin vastaanotetuksi vain tavaramerkkiasetuksen täytäntöönpanoasetuksessa erikseen määritellyissä tilanteissa, eli silloin kun on kyse tavaramerkkihakemuksesta. Virasto ei siis kuittaa faksia vastaanotetuksi, mutta jos asiakirja on puutteellinen tai lukukelvoton tai jos virastolla on syytä epäillä lähetystä epätäydelliseksi, virasto ilmoittaa asiasta lähettäjälle ja pyytää häntä lähettämään asiakirjan uudelleen tiettyyn määräaikaan mennessä. Jos uusi lähetys on täydellinen, vastaanottopäiväksi kirjataan ensimmäisen lähetyksen vastaanottopäivä, paitsi silloin kun on kyse tavaramerkin hakemispäivän määrittämisestä. Muussa tapauksessa virasto ei ota lähetystä huomioon lainkaan tai ottaa huomioon vain vastaanotetut ja/tai lukukelpoiset osat (päätös , R 2305/2010-4, Houbigant/PARFUMS HOUBIGANT PARIS et al. ). Hakemispäivää käsitellään tarkemmin ohjeiden osan B, Tutkinta, jaksossa 2, Muodollisten edellytysten tutkinta. Kun lähetettävä asiakirja on värillinen, riittää kun se lähetetään faksilla ja lisäksi alkuperäinen värillinen asiakirja postitse kuukauden kuluessa, ellei tavaramerkkiasetuksessa toisin säädetä. Tässä tapauksessa alkuperäisen värillisen asiakirjan vastaanottopäiväksi katsotaan päivä, jolloin faksi on saapunut virastoon, myös silloin, kun on kyse tavaramerkin hakemispäivän määrittämisestä Sähköisesti Tavaramerkkiasetuksen täytäntöönpanoasetuksen 82 säännössä todetaan, että jos tavaramerkkihakemus tai tiedonanto toimitetaan viraston sähköisen järjestelmän kautta, lähettäjän nimen katsotaan vastaavan allekirjoitusta. Ohjeet virastossa suoritettavaan tutkintaan, osa A, Yleiset säännöt Sivu 4

5 3.1.3 Postin tai kuriiripalvelun kautta tai henkilökohtaisesti Postitse lähetettäviin asiakirjoihin merkitään osoitteeksi viraston lomakkeiden selittävissä huomautuksissa ilmoitettu osoite. Postin tai kuriiripalvelun kautta tai henkilökohtaisesti toimitettavissa asiakirjoissa on oltava alkuperäinen allekirjoitus. Jos virastoon lähetettyä asiakirjaa ei ole allekirjoitettu, virasto pyytää lähettäjää korjaamaan virheen tiettyyn määräaikaan mennessä. Jos asiakirjaa ei ole määräaikaan mennessä palautettu allekirjoitettuna, sitä ei oteta huomioon tai siinä esitetty hakemus hylätään puutteellisena. 3.2 Viraston antamat ilmoitukset Tavaramerkkiasetuksen täytäntöönpanoasetuksen sääntö Viraston pääjohtajan päätös nro EX-97-1 Viraston pääjohtajan päätös nro EX-5-6 Virasto ilmoittaa kirjalliset tiedonannot menettelyiden osapuolille. Ilmoitusmenettelyllä viitataan tapaan, jolla asiakirja toimitetaan vastaanottajalle; se ei ole oikeudellinen menettely (tai oikeudellinen palvelu). Ilmoitusmenettelyn seurauksena asiakirja on siirtynyt vastaanottajalle riippumatta siitä, onko vastaanottaja tietoinen asiakirjasta. Ilmoittamisen tapa ja päiväys vaihtelevat viestintätavan mukaan. Julkisia kuulutuksia lukuun ottamatta ja pitäen mielessä, että tietyt ilmoitustavat edellyttävät toisen osapuolen ennakkosuostumusta, virasto voi vapaasti valita, millä tavalla se antaa ilmoituksen (tavaramerkkiasetuksen täytäntöönpanoasetuksen 61 säännön 3 kohta). Käytännössä virasto lähettää ilmoitukset sähköisesti aina, kun se on mahdollista eikä lähetettäviä sivuja ole liian paljon. Jos ilmoitusmenettelyä on noudatettu asianmukaisesti, asiakirja katsotaan ilmoitetuksi, ellei vastaanottaja pysty todistamaan, ettei hän ole saanut asiakirjaa tai että hän on saanut sen vasta myöhemmin. Vaikka ilmoitusmenettelyä ei toisin sanoen olisi noudatettu asianmukaisesti, asiakirja katsotaan silti ilmoitetuksi, jos virasto voi todistaa, että vastaanottaja on tosiasiallisesti saanut sen. Virasto voi lähettää postitse alkuperäisen asiakirjan allekirjoitettuna tai sen jäljennöksen ilman allekirjoitusta, sillä viraston pääjohtaja on vahvistanut päätöksessä nro EX-97-1 tavaramerkkiasetuksen täytäntöönpanoasetuksen 55 säännön 2 kohdan mukaisesti, että virkailijoiden nimien mainitseminen riittää Ilmoittaminen faksilla Virasto voi käyttää tätä ilmoitustapaa, jos osapuoli on antanut faksinumeron. Kaikki asiakirjat voidaan ilmoittaa tällä tavalla, myös päätökset. Virasto säilyttää faksilokia, jonka avulla se voi todistaa jokaisen lähetyksen ajan ja sisällön. Ohjeet virastossa suoritettavaan tutkintaan, osa A, Yleiset säännöt Sivu 5

6 3.2.2 Tavallisen postin välityksellä Ilmoituksen lähettämiseen postitse vaikuttaa ilmoitettavan asiakirjan luonne. Jos vastaanottajalla on kotipaikka tai toimipaikka EU:ssa tai jos hän on nimennyt ammattimaisen edustajan (sellaisena kuin edustaja määritellään ohjeiden osan A, Yleiset säännöt, jaksossa 5, Ammattimainen edustus), päätökset, joihin voi hakea muutosta tiettyyn määräaikaan mennessä, sekä kutsut ja muut viraston pääjohtajan päättämät asiakirjat, ilmoitetaan kirjatulla kirjeellä, joka kuitataan vastaanotetuksi. Kaikissa muissa tapauksissa, eli silloin kun vastaanottajalla ei ole osoitetta EU:ssa eikä hän ole nimennyt ammattimaista edustajaa tai kun kyseessä on muu ilmoitettava asiakirja, virasto lähettää asiakirjan tavallisessa postissa. Ilmoitus katsotaan tehdyksi kymmenentenä päivänä asiakirjan postituksesta. Vastaanottaja voi kiistää ilmoituksen vain todistamalla, että hän ei ole vastaanottanut asiakirjaa tai että hän on vastaanottanut sen myöhemmin Toimittaminen postilokeroon Ilmoitettava asiakirja voidaan toimittaa virastossa olevaan postilokeroon niille henkilöille, joilla on tällainen lokero. Virasto kirjaa toimituspäivämäärän. Ilmoitus katsotaan tehdyksi viidentenä päivänä asiakirjan toimittamisesta Henkilökohtaisesti Ilmoitus voidaan tehdä myös luovuttamalla asiakirja henkilökohtaisesti vastaanottajalle, jos tämä on paikalla virastossa. Tätä ilmoitustapaa käytetään vain poikkeuksellisesti. Asiakirjasta tallennetaan päivätty ja allekirjoitettu kopio, jossa on vastaanottajan allekirjoitus kuittauksena asiakirjan vastaanottamisesta Viraston virallisen verkkosivuston kautta Viraston pääjohtajan päätöksen nro EX-13-2 nojalla ilmoitus voidaan toimittaa myös viraston virallisen verkkosivuston kautta, jos henkilö, jolla on virastossa sähköinen käyttäjätili, on hyväksynyt kyseisen ilmoitustavan. Tällöin sähköinen asiakirja lähetetään henkilön sähköiseen postilaatikkoon. Asiakirja katsotaan ilmoitetuksi viidentenä päivänä sen lähettämisestä riippumatta siitä, onko vastaanottaja todellakin avannut ja lukenut asiakirjan. Virasto kirjaa päivämäärän, jolloin asiakirja on lähetetty, ja se myös näkyy tilin haltijan postilaatikossa (päätös , R 0956/2010-4, DURAMAXX/DURAMAX ) Julkinen kuulutus Julkista kuulutusta käytetään kaikkiin ilmoituksiin silloin, kun vastaanottajan osoite on tuntematon tai kun postin kautta lähetetty ilmoitus on palautettu virastoon ainakin kerran. Tällä viitataan pääasiallisesti lähetyksiin, jotka postilaitos on palauttanut virastoon siksi, että osoite on ollut virheellinen tai että vastaanottaja ei ole noutanut lähetystä. Ohjeet virastossa suoritettavaan tutkintaan, osa A, Yleiset säännöt Sivu 6

7 Julkiset kuulutukset julkaistaan viraston verkkosivustolla. Asiakirja katsotaan ilmoitetuksi kuukauden kuluttua siitä, kun se on julkaistu internetissä. 3.3 Vastaanottajat Tavaramerkkiasetuksen täytäntöönpanoasetuksen 67 sääntö Yhteisön tavaramerkkiasetuksen 92 ja 93 artikla Kaikki ilmoitukset lähetetään ammattimaiselle edustajalle (tuomio , T-279/09, 100% Capri/CAPRI ), jos sellainen on asianmukaisesti nimetty. Asianmukaisella nimeämisellä tarkoitetaan, että edustajalla on oikeus edustaa, hänet on nimetty sääntöjenmukaisesti ja hänen toimimiselle edustajana ei ole mitään yleistä estettä (kuten molempien osapuolien laiton edustaminen inter partes -menettelyssä). Ilmoitusten saaminen SMHV:lta ei edellytä valtakirjan jättämistä. Lisätietoja annetaan ohjeiden osan A, Yleiset säännöt, jaksossa 5, Ammattimainen edustus. Edustajalle lähetetty ilmoitus vastaa vaikutuksiltaan ilmoitusta, joka on lähetetty edustetulle henkilölle. Samaten edustajan virastolle lähettämien tiedonantojen katsotaan olevan peräisin edustetulta henkilöltä. 4 Määräajat Tavaramerkkiasetuksen täytäntöönpanoasetuksen sääntö Määräajat asiakirjojen toimittamiselle virastolle voidaan jakaa kahteen ryhmään: tavaramerkkiasetuksessa ja sen täytäntöönpanoasetuksessa säädetyt määräajat ovat pakottavia; viraston asettamat määräajat eivät ole pakottavia, ja niitä voidaan jatkaa tietyissä tilanteissa. 4.1 Viraston asettamat määräajat Määräajat ovat tärkeä väline, jolla varmistetaan menettelyjen eteneminen hyvässä järjestyksessä ja kohtuullisen ripeästi. Ne kuuluvat yleisen järjestyksen piiriin ja niitä on noudatettava tarkasti selkeyden ja oikeusvarmuuden vuoksi. Määräaikojen tiukkaa noudattamista koskevan periaatteen tinkimättömään noudattamiseen myönnetään asetuksissa kolme mahdollista lievennystä, joiden soveltaminen riippuu siitä, onko määräaika ehtinyt jo umpeutua. Jos määräaika ei ole vielä umpeutunut, osapuoli voi pyytää lisäaikaa tavaramerkkiasetuksen täytäntöönpanoasetuksen 71 säännön 1 kohdan nojalla. Jos määräaika on kulunut umpeen, osapuolella on vielä kaksi vaihtoehtoa: hän voi joko pyytää menettelyn jatkamista (tavaramerkkiasetuksen 82 artiklan nojalla), mikä edellyttää vain tiettyjen muodollisten edellytysten täyttämistä, tai hän voi pyytää menetetyn määräajan palauttamista (tavaramerkkiasetuksen 81 artiklan nojalla), mikä Ohjeet virastossa suoritettavaan tutkintaan, osa A, Yleiset säännöt Sivu 7

8 edellyttää sekä muodollisten että asiasisältöä koskevien edellytysten täyttämistä (kuten sen todistamista, että asianmukaista tarkkaavaisuutta on noudatettu). Lisätietoja annetaan jäljempänä kohdissa ja Viraston asettamien määräaikojen pituus Lukuun ottamatta määräaikoja, jotka on erikseen säädetty tavaramerkkiasetuksessa tai sen täytäntöönpanoasetuksessa, viraston asettamat määräajat ovat pituudeltaan vähintään kuukauden ja enintään kuusi kuukautta, silloin kun osapuolella on kotipaikka, päätoimipaikka tai liike Euroopan unionissa. Kun asianomaisella osapuolella ei ole kotipaikkaa, päätoimipaikkaa tai liikettä EU:ssa, määräaikojen on oltava vähintään kaksi kuukautta ja enintään kuusi kuukautta. Yleisenä käytäntönä on asettaa määräajaksi kaksi kuukautta. Lisätietoja annetaan ohjeiden osan A, Yleiset säännöt, jaksossa 5, Ammattimainen edustus Määräaikojen päättyminen Kun viraston ilmoituksessa on asetettu määräaika, asianomainen tapahtuma on se päivämäärä, jolloin asiakirja on ilmoitettu tai jolloin se katsotaan ilmoitetuksi sen mukaan, mitä sääntöjä ilmoitustapaan sovelletaan. Jos määräaika esitetään kuukausina, se päättyy kyseisen myöhemmän kuukauden sinä päivänä, jolla on sama järjestysnumero kuin asianomaisen tapahtuman päivällä. Jos virasto siis asettaa määräajaksi kaksi kuukautta viestissä, joka on ilmoitettu faksilla 28. kesäkuuta, määräaika päättyy 28. elokuuta. Sillä, osuuko asianomainen tapahtuma arkipäivälle vai vapaapäivälle tai sunnuntaille, ei ole merkitystä. Tällaisilla päivillä on merkitystä ainoastaan määräajan päättymisen kannalta. Jos kyseisessä myöhemmässä kuukaudessa ei ole vastaavan numeroista päivää, tai jos asianomainen tapahtuma oli kuukauden viimeinen päivä, määräaika umpeutuu myöhemmän kuukauden viimeisenä päivänä. Näin ollen 31. heinäkuuta lähetetyssä ilmoituksessa asetettu kahden kuukauden määräaika päättyy 30. syyskuuta. Vastaavasti 30. kesäkuuta lähetetyssä ilmoituksessa asetettu kahden kuukauden määräaika päättyy 31. elokuuta. Määräajan katsotaan päättyvän aina viimeisenä päivänä klo 24. Jos määräaika päättyy sellaisena päivänä, jolloin virasto ei ole avoinna eikä voi vastaanottaa asiakirjoja tai jolloin postia ei jaeta viraston sijaintipaikassa, määräaikaa jatketaan seuraavaan arkipäivään. Tämä kattaa lauantait, sunnuntait ja yleiset vapaapäivät. Tätä tarkoitusta varten viraston pääjohtaja vahvistaa ennen kunkin kalenterivuoden alkua ne päivät, jolloin virasto on kiinni. Määräaikaa pidennetään automaattisesti, mutta vain sen päättymisen osalta (päätös , R 0924/2010-1, whisper power-whisper ). Jos Espanjan postipalvelut keskeytyvät kokonaisuudessaan, keskeytyksen aikana päättyviä määräaikoja jatketaan ensimmäiseen työpäivään. Viraston pääjohtaja vahvistaa tällaisen keskeytyksen pituuden, ja se koskee kaikkia menettelyn osapuolia. Ohjeet virastossa suoritettavaan tutkintaan, osa A, Yleiset säännöt Sivu 8

9 Jos poikkeuksellinen tapahtuma (kuten lakko tai luonnonmullistus) häiritsee viraston toimintaa tai estää virastoa viestimästä muun maailman kanssa, määräaikoja voidaan pidentää viraston pääjohtajan määräämäksi ajaksi Määräaikojen pidentäminen Määräaikaa voidaan pidentää, jos asianomainen osapuoli pyytää lisäaikaa ennen alkuperäisen määräajan päättymistä. Viraston ex parte -menettelyissä voidaan olosuhteet huomioon ottaen myöntää lisäaikaa enintään kuusi kuukautta, jos pyyntö esitetään ennen määräajan päättymistä. Silloin kun asianomainen osapuoli on pyytänyt lisäaikaa ennen määräajan päättymistä mutta sitä ei ole myönnetty, hän saa vähintään päivän asiakirjojen toimittamiseen, vaikka lisäaikaa koskeva pyyntö olisi saapunut vasta määräajan viimeisenä päivänä. Määräaikojen pidentämiseen inter partes -menettelyissä (eli silloin, kun osapuolia on vähintään kaksi, esimerkiksi väite-, mitättömyys- ja/tai menettämismenettelyissä) sovellettavia sääntöjä käsitellään tarkemmin ohjeiden osan C, Väitemenettely, jaksossa 1, Menettelyjä koskevat asiat. Ellei asetuksissa tai näiden ohjeiden asiaa koskevissa kohdissa toisin todeta, ajoissa pyydetty ensimmäinen lisäaika myönnetään pääsääntöisesti aina sille esitetystä syystä riippumatta. Myöhempi saman määräajan pidentämistä koskeva pyyntö kuitenkin hylätään, ellei sen esittäjä pysty selittämään ja perustelemaan poikkeuksellisia olosuhteita, joiden takia hän ei ole voinut noudattaa alkuperäistä määräaikaa eikä ensimmäisen kerran lykättyä määräaikaa vaan tarvitsee vielä lisäaikaa. Yleisluonteiset, epämääräiset tai tavanomaiset selitykset eivät riitä perusteeksi toiselle lisäajalle. Poikkeukselliset olosuhteet edellyttävät, että osapuolten ei voida kohtuullisesti odottaa voineen vaikuttaa tapahtumiin. Lisäaikaa pyytävän osapuolen on selitettävä ja perusteltava poikkeukselliset olosuhteet, joiden takia, (a) hän ei voinut suorittaa vaadittua toimea kahden aiemman määräajan puitteissa ja (b) hän ei vieläkään voi tehdä sitä vaan tarvitsee edelleen lisää aikaa. Seuraavat ovat esimerkkejä hyväksyttävistä perusteluista: Keräämme näyttöä eri kanavia pitkin useista jäsenvaltioista / kaikilta käyttöluvan haltijoiltamme / kaikilta toimittajiltamme. Olemme saaneet jo asiakirjat joiltakin niistä, mutta yrityksen kaupallisen rakenteen takia (lisätiedot liitteenä) olemme vasta äskettäin saaneet yhteyden jäljellä oleviin. Osoittaaksemme, että tavaramerkin erottamiskyky on lisääntynyt käytössä, olemme käynnistäneet markkinakyselyt kauden alussa (päivämäärä). Kenttätyö on kuitenkin saatu päätökseen vasta hiljattain (lisätiedot liitteenä), siksi tarvitsemme toisen lisäajan tulosten analysoimiseksi ja aineiston laatimiseksi virastolle. Kuolema katsotaan myös poikkeukselliseksi olosuhteeksi. Sama koskee vakavaa sairautta, mikäli sijaisuutta ei ole kohtuullisesti voinut järjestää. Lopuksi poikkeuksellisiin olosuhteisiin kuuluvat myös ylivoimaiset esteet. Ylivoimainen este on luonnonmullistus tai väistämätön suuronnettomuus, joka Ohjeet virastossa suoritettavaan tutkintaan, osa A, Yleiset säännöt Sivu 9

10 keskeyttää tapahtumien tavallisen kulun. Sellaisia ovat muun muassa luonnononnettomuudet, sodat ja terrori-iskut sekä väistämättömät tapahtumat, joihin osapuolet eivät voi vaikuttaa Menettelyn jatkaminen Yhteisön tavaramerkkiasetuksen 82 artikla Viraston pääjohtajan tiedonanto nro 6/05 Tavaramerkkiasetuksen 82 artiklassa säädetään mahdollisuudesta jatkaa menettelyä tilanteissa, joissa määräaikaa ei ole noudatettu. Viraston pääjohtaja antoi menettelyn jatkamista koskevan tiedonannon nro 6/05, jossa todetaan, että tavaramerkkiasetuksen 82 artiklassa suljetaan tämän mahdollisuuden ulkopuolelle tietyissä tavaramerkkiasetuksen artikloissa asetetut määräajat. Muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta nämä poikkeukset ovat itsestään selviä. Sulkemalla tavaramerkkiasetuksen 81 artiklassa asetetut määräajat soveltamisalan ulkopuolelle tavaramerkkiasetuksen 82 artiklalla estetään saman määräajan kaksinkertainen helpottaminen. Sulkemalla tavaramerkkiasetuksen 112 artiklassa asetetut määräajat soveltamisalan ulkopuolelle tavaramerkkiasetuksen 82 artiklassa vahvistetaan, että menettelyä ei voida jatkaa, ellei muuntamista ole haettu ja muuntamismaksua ole suoritettu kolmen kuukauden määräajan kuluessa. Rajoitus ei koske mitään muita määräaikoja, jotka virasto on asettanut muuntamismenettelyn yhteydessä. Tavaramerkkiasetuksen 82 artiklassa suljetaan vielä soveltamisalan ulkopuolelle tavaramerkkiasetuksen 41 ja 42 artikla. Viittaus tavaramerkkiasetuksen 41 artiklaan on tulkittava samalla tavalla kuin tavaramerkkiasetuksen 81 artiklan 5 kohdassa esitetty viittaus. Näin ollen tavaramerkkiasetuksen 41 artiklan osalta ainoastaan väiteaikaan ja väitemaksun suorittamisen määräaikaan ei voida soveltaa menettelyn jatkamista. Tämä vastaa yleistä sääntöä, jonka mukaan menettelyn jatkaminen on mahdotonta, jos myös menetetyn määräajan palauttaminen on mahdotonta. Tavaramerkkiasetuksen 42 artiklan 1 kohdassa säädetään, että virasto asettaa määräajan, jossa osapuolten on esitettävä väitemenettelyyn liittyvät huomautuksensa. Näin ollen kaikki määräajat, jotka virasto on asettanut 42 artiklan 1 kohdan mukaisesti, on suljettu menettelyn jatkamisen ulkopuolelle. Tämä poissulkeminen kattaa tavaramerkkiasetuksen täytäntöönpanoasetuksen 19 säännön mukaisen määräajan, jossa väitteentekijän on näytettävä väitteensä toteen, tavaramerkkiasetuksen täytäntöönpanoasetuksen 20 säännön 2 kohdan mukaisen määräajan, jossa hakijan on esitettävä omat huomautuksensa, tavaramerkkiasetuksen täytäntöönpanoasetuksen 20 säännön 4 kohdan mukaisen määräajan, jossa väitteentekijän on vastattava, sekä määräajat kaikille muille Ohjeet virastossa suoritettavaan tutkintaan, osa A, Yleiset säännöt Sivu 10

11 perusteluille, jotka virasto sallii (päätös , R 2463/2010-1, Pierre Robert/Pierre Robert ). Tavaramerkkiasetuksen täytäntöönpanoasetuksen 50 säännön 1 kohdan toisen virkkeen mukaan nämä (tai vastaavat) määräajat on suljettu soveltamisalan ulkopuolelle myös valituslautakuntien menettelyissä. Mitään muita väitemenettelyyn liittyviä määräaikoja ei ole mainittu täytäntöönpanoasetuksen 42 artiklassa, joten niiden osalta menettelyjä voidaan jatkaa. Virasto voi siis hyväksyä menettelyn jatkamisen, kun kyseessä on jokin seuraavista: tavaramerkkiasetuksen 119 artiklan 6 kohdan ja tavaramerkkiasetuksen täytäntöönpanoasetuksen 16 säännön 1 kohdan mukainen määräaika väiteilmoituksen kääntämiselle toiselle kielelle; tavaramerkkiasetuksen täytäntöönpanoasetuksen 17 säännön 4 kohdan mukainen määräaika väitteen hylkäämiseen johtavien puutteiden korjaamiselle; tavaramerkkiasetuksen täytäntöönpanoasetuksen 22 säännön 1 kohdan mukainen määräaika, jossa hakijan on pyydettävä väitteentekijää todistamaan aikaisemman merkin käyttö; tavaramerkkiasetuksen täytäntöönpanoasetuksen 22 säännön 2 kohdan mukainen määräaika, jossa väitteentekijän on toimitettava todisteet aikaisemman merkin käytöstä; tavaramerkkiasetuksen täytäntöönpanoasetuksen 22 säännön 6 kohdan mukainen määräaika käytön todisteiden kääntämiselle toiselle kielelle. Tavaramerkkiasetuksen 82 artiklassa ei jätetä menettelyn jatkamisen soveltamisalan ulkopuolelle mitään määräaikoja, jotka liittyvät menettämis- tai mitättömyysmenettelyihin. Menettelyn jatkamista pyytävän osapuolen on esitettävä pyyntönsä josta peritään tavaramerkkiä koskevan maksuasetuksen mukainen maksu kahden kuukauden kuluessa alkuperäisen määräajan päättymisestä ja suoritettava suorittamatta jäänyt toimi ennen kuin menettelyn jatkamista koskeva pyyntö voidaan käsitellä. Tätä kahden kuukauden määräaikaa ei voi pidentää eikä jatkaa. Menettely ei edellytä asiasisältöä koskevien vaatimusten täyttämistä toisin kuin menetetyn määräajan palauttamista koskeva menettely Menetetyn määräajan palauttaminen Virastossa käytävän menettelyn osapuolelle, joka huolimatta olosuhteiden edellyttämästä asianmukaisesta tarkkaavaisuudesta ei ole pystynyt noudattamaan määräaikaa viraston suhteen, voidaan pyynnöstä palauttaa tämän oikeudet, jos määräajan noudattamatta jättäminen on asetuksen säännösten nojalla suoraan aiheuttanut oikeuden tai muutoksenhakukeinon menettämisen. Ohjeet virastossa suoritettavaan tutkintaan, osa A, Yleiset säännöt Sivu 11

12 Lisätietoja annetaan ohjeiden osan A, Yleiset säännöt, jaksossa 8, Menetetyn määräajan palauttaminen. Ohjeet virastossa suoritettavaan tutkintaan, osa A, Yleiset säännöt Sivu 12