Transkriptio

1

2

3

4

5

6

7

8 Yh / 27/ liite 1

9 Yh / 27/ liite 1

10 Yh / 27/ liite 1

11 Yh / 27/ liite 2 Muistio (oheisaineistoa) Taustamuistio PSV:n osakassopimuksen käsittelyä varten 1 PSV:n oikeudellinen asema 1.1 Yhtiön toimiala Pääkaupunkiseudun Vesi Oy (PSV), on Helsingin seudun ympäristöpalvelut kuntayhtymän (HSY), Tuusulan seudun vesilaitoskuntayhtymän (TSV), Porvoon ja Hyvinkään kaupunkien sekä Kirkkonummen ja Nurmijärven kuntien omistama osakeyhtiö. Yhtiö on merkitty kaupparekisteriin HSY omistaa siitä nykyisin noin 80,5 % eli entiset Helsingin, Espoon, Kauniaisten ja Vantaan osakkeet, jotka siirtyivät HSY:lle vesihuoltotoimintojen liikkeenluovutuksella Altia Oyj on myynyt vuonna 2011 alun perin omistamistaan 25 osakkeesta 15 kappaletta TSV:lle. Loput 10 osaketta lunastettiin yhtiölle vapaaehtoisella kaupalla vuonna Kaupan yhteydessä PSV sitoutui toimittamaan Altia Oyj:lle tarvittaessa raakavettä käypää korvausta vastaan. PSV:n kaupparekisteriin merkittynä toimialana on suunnitella ja omistaa kaukovedenhankintalaitoksia sekä huolehtia niiden rakennuttamisesta ja käytöstä ja harjoittaa muuta tähän alaan liittyvää toimintaa. Kaupparekisteriin merkitty toimiala on tosiasiallista toimialaa laajempi; yhtiön pääliiketoimintana on veden ottaminen Päijänteestä sekä sen toimittaminen Päijänne-tunnelia pitkin edelleen jalostettavaksi. 1.2 Yhtiön toimilupa PSV:n pysyvä oikeus vedenottoon Päijänteestä (vesioikeudellinen konsessio) on myönnetty Helsingin ja Espoon kaupungeille, Vantaan kauppalalle ja vesihallitukselle. Lupa oikeuttaa ottamaan vettä enimmillään 13 m 3 / s Helsingin vedenhankinta-alueen tarpeisiin. Alueen on lupapäätöksessä määritelty käsittävän hakijakuntien lisäksi Kauniaisten silloisen kauppalan, Järvenpään ja Keravan kaupungit sekä Tuusulan kunnan. Lisäksi vettä voidaan tarvittaessa johtaa Hyvinkään, Riihimäen ja Porvoon kaupunkien sekä Kirkkonummen, Nurmijärven, Sipoon ja Porvoon maalaiskuntien käyttöön. Luvan on tulkittu tarkoittavan yhdyskuntien vesihuollon tarpeita mukaan lukien alueen teollisuuslaitokset. Missä määrin puhdistettua vettä voidaan pakattuna kuljettaa alueen ulkopuolella käytettäväksi, ei ole yksiselitteisesti määriteltävissä. Lupaehtoja sovellettaessa on katsottu, että veden käyttö vesistöjen tilan parantamiseen (kirkastevesi, virkistysvesi ) ei sisälly sallittuun käyttöön ja siksi tähän käyttötarkoitukseen on haettu erillinen lupa. Itä-Suomen vesioikeuden myöntämä vedenottolupa ja Länsi-Suomen vesioikeuden alueellinen lupa tunnelin rakentamiseen ja pitoon on siirretty hakijakunnilla ja vesihallitukselta PSV:lle Konsessio ei sisällä yksinoikeutta vedenottoon, mutta muita vastaavan laajuisia lupia ei ole myönnetty. Vaikka konsessio on tulkittava myönnetyksi ensi sijassa yhdyskuntien vesihuoltoon ja rajoittavan täysin vapaata veden myyntiä, on sen taloudellinen arvo ja poliittinen merkitys huomattava. Kyseessä on kansallisomaisuus, jonka omistus tulee säilyttää julkisyhteisöillä myös mahdollisen kuntarakenteen muutosten ja toimintojen uudelleenorganisoinnin yhteydessä. Luvanhaltijalle on vesioikeuksien päätöksissä asetettu ankaran vastuun periaatteella vastuu kaikista vedenoton ja tunnelin aiheuttamista vahingoista ja haitoista. Näiden määräysten perusteella korvataan muun muassa omalla vesikaivolla varustettujen kiinteistöjen liittyminen vesijohtoverkostoon silloin, kun vedensaannin ehtyminen on ilmeisessä tai todennäköisessä syy-yhteydessä luvanhaltijan toimintaan. Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä PL 100, HSY, Opastinsilta 6 A, Helsinki Puh , Fax , Y , Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster PB 100, HSY, Semaforbron 6 A, Helsingfors Tfn , Fax , FO ,

12 Yh / 27/ liite 2 2 (4) Luvan hakuvaiheessa hakijakunnat tekivät vesivoiman omistajien eli Kymijoen voimalaitosyhtiöiden kanssa sopimuksen, jossa luvanhaltija sitoutuu korvaamaan voimalaitosten (nykytilanne 10 kpl) menettämän vesivoiman toimittamalla niille korvaussähköä sopimuksessa määrättyjen perusteiden mukaisesti. Sopimus on otettu osaksi vedenottolupapäätöstä, joten se sitoo luvanhaltijaa. 2 PSV:n toiminta Kaupparekisteriin merkityn toimialansa estämättä PSV voisi rakentaa myös muita kaukovedenhankintalaitoksia ja harjoittaa liitännäistoimintoja, mutta tällaista ei ole suunnitelmissa, vaan yhtiö keskittyy päätoimintaansa eli veden toimittamiseen Päijänteestä. Säännöllisesti raakavettä toimitetaan HSY:lle, Hyvinkään kaupungille ja Tuusulan seudun vesilaitoskuntayhtymälle. Lisäksi vettä on toimitettu pieniä määrin muille kunnille raakavedeksi tai koekäyttöön sekä avouomassa Mustijokeen parantamaan Porvoon kaupungin ja Neste Oil Oyj:n omistaman Mustijoen Vesilaitos Oy:n ottaman raakaveden laatua ja määrää. Keski-Uudenmaan vesiensuojelun liikelaitoskuntayhtymälle myydään erillisen vedenottoluvan perusteella kirkastevettä, jolla parannetaan Tuusulan vesistöalueen ja Keravanjoen vedenlaatua. PSV:n liikevaihto koostuu pääasiassa liittymien vuosimaksuista, vesimaksujen perusmaksuista sekä vesimaksujen käyttömaksuista. Liittymän vuosimaksulla katetaan investoinnit ja lainojen hoitokustannukset. Vesimaksun perusmaksulla katetaan kiinteät kulut. Vesimaksun käyttömaksulla katetaan käyttötalousmenot sekä vesivoimakorvaukset Kymijoen voimalaitoksille sekä muut veden otosta ja tunnelin käytöstä johtuvat korvaukset. Vuosittainen liikevaihto on noin 5 miljoonaa euroa. Yhtiön tavoitteena ei ole tuottaa voittoa. PSV:n henkilökunta siirtyi HSY:n palvelukseen. HSY hoitaa sopimusperusteisesti lähes kokonaan PSV:n yleis- ja taloushallinnon, operoinnin, ylläpitohuollot, viankorjaukset sekä peruskorjausten ja muiden kunnostustöiden kilpailutuksen ja tilaamisen. 3 Päijänne-tunneli varajärjestelmineen Päijänne-tunneli on peruskallioon rakennettu 120 kilometrin mittainen vahvistettu kalliotunneli, joka kulkee metrin syvyydellä maan pinnasta. Tunneli alkaa Päijänteen eteläpäästä, Asikkalanselältä, missä vedenottokohta on noin 25 metrin syvyydessä. Vesi saadaan tunneliin viileänä (noin 0,5-11 -asteisena) ympäri vuoden. Järvivesi välpätään ensin ottoputken päässä olevalla karkealla ristikolla, sen jälkeen 10 mm välpällä ja lopuksi suodatetaan itsepuhdistuvalla suodatinlaitteistolla, joka estävää kalanmädin ja sitä suurempien eliöiden pääsyn tunneliin. Luvan mukainen oikeus vedenottoon on 13 m 3 /s ja vapaalla putouksella tunnelin kautta saatava suurin virtaama olisi maksimissaan 6-8 m 3 /s, mutta vettä otetaan nykyään keskimäärin vain 3,1 m 3 /s. Vedenoton määrä on noin prosentti Kymijokeen menevästä keskivirtaamasta. Tunnelin korkeuseron potentiaalienergia hyödynnetään tuottamalla Kalliomäen voimalaitoksessa sähköä noin megawattituntia vuodessa; vesimassan liike-energia vähenee turbiinissa helpottaen vedenoton määrän sääntelyä ja vesivirran käsittelyä. Kalliomäestä vettä pumpataan Hyvinkäälle sekä epäsäännöllisesti Porvoon Mustijokeen. Koska Hyvinkään ja Porvoon vedenottopiste on Kalliomäessä ennen turbiinia, ei näille synny oikeutta sähköön tai siitä saatavaan myyntituloon. TSV käyttää Päijänne-tunnelin raakavettä tekopohjaveden tekoon Tuusulassa; vedenotto tapahtuu Korpimäen vedenottamolta. Varsinainen tunneli päättyy Vantaalla sijaitsevaan Ylästön sulkukeskukseen, mutta tunnelirakenteet jatkuvat vielä HSY:n omistamaan Silvolan tekojärveen, jota PSV käyttää tasausaltaana, sekä Vantaanjoen eteläpuolelle Vantaan Silvolassa olevan HSY:n jokivedenottamolle, josta vesi johdetaan HSY:n tunneliverkossa Pitkäkosken ja Vanhankaupungin puhdistamoille. Vesistöjen hoidossa käytettävä kirkastevesi otetaan Ridasjärven ja Rusutjärven pumppaamoista Keski-Uudenmaan vesiensuojelun liikelaitoskuntayhtymän omistamilla laitteistoilla. Silvolan tekojärvestä voidaan kirkastevettä johtaa Staran rakentamalla putkiyhteydellä Mätäojan latvoille.

13 Yh / 27/ liite 2 3 (4) HSY:n varavedenotto tapahtuu Vantaanjoen pääuomasta Pitkäkoskella olevan jokivedenottamon avulla. Tarvittaessa voidaan Vantaanjoen pääuoman virtaamaa lisätä Kytäjoen kautta Hirvijärven, Suolijärven ja Kytäjärven säännöstelypatojen avulla sekä Lepsämänjoen kautta pumppaamalla Hiidenveden vettä tunnelin kautta Hiidenveden vesistöstä Lepsämänjoen latvoille Härkälänojaan. Jos vain Päijänne-tunnelin eteläpää ei käyttökunnossa, voidaan Korpimäen pumppaamolta johtaa lisävettä avouomassa Vantaan pääuomaan. Hämeenkoskella sijaitsevasta Huljalan varavedenottamosta voidaan poikkeustilanteessa ottaa osa vedentarpeesta pohjavetenä. PSV:llä oli yhdessä Lahden kaupungin kanssa lupa varavedenottamon rakentamiseen Asikkalan Lahdenpohjaan veden johtamiseksi Vesijärvestä. PSV päätti kuitenkin vuonna 2010 luopua hankkeesta, koska siitä saatava käyttövarmuuden lisäys ei ollut riittävä kustannuksiin verrattuna. Vaikka erityisiä hankkeita poikkeusolojen vedenoton järjestämiseksi ei yhtiössä tällä hetkellä ole vireillä, on asiasta syytä ottaa määräykset osakassopimukseen. Päijänne-tunneli varajärjestelmineen on esitetty liitteenä olevassa kartassa. Matti Hilli / HSY

14 Yh / 27/ liite 2

15 Yh / 27/ liite 4 OSAKASSOPIMUS 2017

16 Yh / 27/ liite 4 PÄÄKAUPUNKISEUDUN VESI OY:N OSAKASSOPIMUS Helsingin seudun ympäristöpalvelut kuntayhtymä (HSY), Tuusulan seudun vesilaitoskuntayhtymä (TSV), Porvoon ja Hyvinkään kaupungit sekä Kirkkonummen ja Nurmijärven kunnat (sopijapuolet) ovat tehneet Pääkaupunkiseudun Vesi Oy:n osakkeenomistuksen, toiminnan ja hallinnon periaatteista seuraavan osakassopimuksen, jonka velvoitteet Pääkaupunkiseudun Vesi Oy:n hallitus on hyväksynyt yhtiötä sitoviksi. 1 Sopimuksen kohteena oleva yhtiö 2 Yhtiön tarkoitus 3 Osakepääoma Sopijapuolet ovat järjestäneet yhteisen raakaveden hankinnan ja siihen liittyvän toiminnan Pääkaupunkiseudun Vesi Oy, ruotsiksi Huvudstadsregionens Vatten Ab (Y-tunnus ) nimisen osakeyhtiön muodossa. Yhtiön tarkoituksena on omistaa ja ylläpitää Päijänteen Asikkalan selältä Vantaan Silvolaan ulottuvaa vedenhankintajärjestelmää (kaukovedenhankintalaitos), jonka muodostaa Päijännetunneli sen käyttöä palvelevine rakennelmineen ja laitteistoineen, ja huolehtia sen ylläpidosta, operoinnista ja muusta käytöstä sekä huollosta ja peruskorjauksista. Yhtiön tehtäviin kuuluvat myös vedenhankintajärjestelmän mahdollinen laajentaminen ja täydentäminen sekä vedenoton ja laitoksen turvallisen toiminnan edellyttämä edunvalvonta ja neuvonta. Yhtiö voi harjoittaa muutakin vedenhankintaan liittyvää, yhtiöjärjestyksen mukaista toimintaa, mikäli osakkaat siitä erikseen sopivat. Yhtiön tavoitteena on hoitaa vedenhankinta omakustannusperiaatteella. Yhtiön vähimmäispääoma on kaksisataaviisikymmentätuhatta ( ,-) euroa ja enimmäispääoma kuusikymmentämiljoonaa ( ,-) euroa, joissa rajoissa osakepääomaa voidaan korottaa tai alentaa yhtiöjärjestystä muuttamatta. 1

17 Yh / 27/ liite 4 4 Osakkeiden luovutusta koskevat rajoitukset sekä osakkeita koskeva lunastusoikeus 5 Liittymissopimukset 6 Osakassopimuksen velvoittavuus 7 Vesivaraus ja vesiosuus Yhtiön osakkeita voivat omistaa ainoastaan suomalaiset kunnat ja kuntayhtymät tai muut suomalaiset julkishallinnolliset paikallisviranomaiset. Sopijapuolet eivät siten voi luovuttaa apporttina tai muulla luovutustoimella omistamiaan osakkeita osakeyhtiömuodossa toimivalle vesihuoltolaitokselle. Mikäli joku sopijapuolista siirtää vesihuoltolain mukaisia tehtäviä osakeyhtiölle, voidaan yhtiölle ainoastaan vuokrata tai muutoin määräaikaisesti luovuttaa liittymissopimukseen perustuvat oikeudet, mutta ei pysyvää oikeutta yhtiön osakkeisiin tai niiden tuottamiin oikeuksiin. Yhtiön yhtiöjärjestyksessä on lunastuslauseke, jonka mukaan yhtiön osakkailla on lunastusoikeus osakkeen siirtyessä sellaiselle siirronsaajalle, joka ei ole yhtiön osakas. HSY enemmistöosakkaana sitoutuu olemaan muuttamatta lunastuslauseketta ilman kaikkien muiden osakkeenomistajien suostumusta. Veden toimittamisesta ja sen ehdoista sovitaan yksityiskohtaisesti osakkaiden ja muiden vedenkäyttäjien kanssa, joita molempia sanotaan liittyjiksi, hallituksen määräämien perusteiden mukaisesti liittymissopimuksissa. Liittymissopimukseen sisällytetään ehto, jonka mukaan liittyjällä on oikeus hallituksen suostumuksella siirtää liittymissopimukseen perustuvat oikeudet kolmannelle osapuolelle. Yhtiön kaikkien osakkaiden on hyväksyttävä tämä sopimus. Osakkaat sitoutuvat osakkeita luovuttaessaan ilmoittamaan velvoitteesta siirron ehtona uudelle omistajalle ja sisällyttämään luovutussopimukseen ehdon, jonka mukaan luovutuksensaajan tulee sitoutua kaikilta osin noudattamaan sopimuksen ehtoja. Osakkeita luovuttanut osakas jää kaikilta osin vastaamaan sopimuksen ehtojen noudattamisesta kunnes luovutuksensaaja on hyväksynyt tämän sopimuksen sitovuuden. Sen jälkeen sopimus ei enää koske luovuttajaa siirrettyjen osakkeiden osalta. Vesivarauksella tarkoitetaan tässä sopimuksessa osakkeiden merkinnällä tai liittymissopimuksella varattua virtaama-arvona ilmaistua vedenoton enimmäismäärää. Kukin osake oikeuttaa vesivarauksena vesimäärään 10 l/s. Vesiosuudella tarkoitetaan sitä osuutta vedenhankintajärjestelmän eli varsinaisen tunnelin ja tunnelin vedenjohtokykyyn vaikuttavien laittei- 2

18 Yh / 27/ liite 4 8 Investointimenot den todellisesta kapasiteetista, joka jaetaan liittyjien kesken vesivarausten suhteessa. Kukin osake oikeuttaa vesiosuutena vesimäärään 6 l / s. Liittyjällä on oikeus vesiosuutensa suuruiseen maksimivedenottoon tunnelista. Yhtiön investointimenoja ovat tarvittavan käyttöomaisuuden hankkimisesta aiheutuneet menot. Niihin luetaan: 1. kaukovedenhankintalaitoksen (Päijännetunnelin) laitosten, rakenteiden ja laitteiden suunnittelu-, rakennus- ja peruskorjauskustannukset 16 :ssä määriteltyyn vastuurajaan saakka, käsittäen tunnelirakenteet Asikkalan selältä Vantaan Silvolaan, Asikkalanselän vedenottamon ja vedenottoputkiston; pumppaamot ja muut laitteet veden johtamiseksi tunnelista maanpinnalle tai avouomaan; Kalliomäen voimalaitoksen sekä vedenhankinnassa tarvittavat muut rakenteet ja laitteet; 2. maa-alueiden hankkimisesta aiheutuneet kustannukset; 3. maksettavat korvaukset lukuun ottamatta 10 :n mukaisia Kymijoen voimaloille suoritettavia ja muita jatkuvaluonteisia korvauksia; 4. pitkävaikutteisten tutkimus- ja suunnitteluprojektien kustannukset, sekä 5. muut vastaavanlaatuiset menot. 9 Liittymän vuosimaksu 10 Käyttömenot Investointimenot ja pitkäaikaisten lainojen hoitokustannukset, siltä osin kuin niitä ei kateta yhtiön ottamilla lainoilla tai muilla pääomatuloilla, peritään osakkailta liittymän vuosimaksuna. Suurten investointien rahoittamiseksi voidaan myös korottaa osakepääomaa. Pääkaupunkiseudun Vesi Oy:n osakkeista, jotka ovat yhtiön omistuksessa ja joiden antamaa vesiosuutta se ei ole vuokrannut yhtiön ulkopuoliselle taholle, ei peritä liittymän vuosimaksua. Liittymän vuosimaksua peritään samansuuruisena kutakin osaketta kohden kuitenkin siten, että Porvoon kaupunki saa enintään 111 osakkeen osalta 25 %:n alennuksen edellyttäen, että sen vedenottokohta on ennen Kalliomäen voimalan turbiinia ja veden siirto perustuu avouomiin. Yhtiön käyttömenoja ovat muut kuin 8 :ssä tarkoitetut menot. Niihin luetaan esimerkiksi: 3

19 Yh / 27/ liite 4 toimitusjohtajan ja hallituksen palkat, palkkiot ja henkilösivukulut; käyttö- ja kunnossapitokulut sekä hallintopalveluista ja edunvalvonnasta maksetut korvaukset; veden laadun seurantatutkimukset; Kymijoen vesivoimakorvaukset ja muut veden otosta ja tunnelin käytöstä aiheutuvat korvaukset sekä muut laitoksen käyttöön liittyvät kustannukset. 11 Vesimaksu Liittyjät maksavat itse liittymismaksuineen ne energiakustannukset, jotka aiheutuvat veden pumppaamisesta tunnelista käyttöön. Käyttökustannukset katetaan perimällä vesimaksua. Vesimaksu muodostuu perusmaksusta ja käyttömaksusta. Perusmaksu peritään samansuuruisena kutakin osaketta kohden. Perusmaksulla katetaan muut käyttökustannukset kuin johdetusta vesimäärästä riippuvat kustannukset. Käyttömaksu peritään tunnelista otettujen vesimäärien suhteessa. Käyttömaksulla katetaan otettujen vesimäärien suuruudesta riippuvat kustannukset. Tällaisia kustannuksia ovat: Kymijoen vesivoimakorvauksina toimitettavan sähköenergian hankinnasta ja toimittamisesta aiheutuvat kustannukset ja Kalliomäen voimalan tuottaman sähköenergian siirtoverkkopalvelun kustannukset Pääkaupunkiseudun Vesi Oy:n osakkeista, jotka ovat yhtiön omistuksessa ja joiden antamaa vesiosuutta se ei ole vuokrannut yhtiön ulkopuoliselle taholle, ei peritä vesimaksua. Vesimaksua määrättäessä otetaan huomioon yhtiön muut tulot. Kalliomäen voimalan tuottaman sähköenergian myyntituloja ei kuitenkaan oteta huomioon niiden liittyjien vesimaksuissa, joiden vedenottokohta on ennen turbiinia. Vesimaksua peritään vedenoton mahdollisista keskeytyksistä huolimatta jatkuvasti siitä alkaen, kun liittyjä on aloittanut vedenoton Päijänne tunnelista. 4

20 Yh / 27/ liite 4 12 Vedenotto-oikeuden ylitys 13 Vesiosuuden vuokraus Liittyjällä on oikeus vesiosuutensa mukaiseen vedenottoon, mutta vedenotto ei saa kuukausitasolla ylittää vesiosuutta. Mikäli kalenterikuukauden aikaa vastaava vesiosuus ylittyy, suorittaa liittyjä ylityksen osalta vesimaksun lisäksi otettua vesimäärää (m 3 ) kohden lisämaksun, jonka suuruuden hallitus määrää. Lisämaksut hyvitetään muille osakkaille niitten käyttämättä olevien vesiosuuksien suhteessa. Mikäli vesiosuuden ylittävä vedenotto haittaa muiden liittyjien vedenottoa, on yhtiöllä oikeus rajoittaa vedenottoa välittömästi. Osakas voi vuokrata käyttämätöntä vesiosuuttaan toiselle osakkaalle tai muulle kunnalle tai kuntayhtymälle sekä hallituksen suostumuksella myös muulle käyttäjälle. 14 Vapaan kapasiteetin hyödyntäminen ja kapasiteetin lisäys 15 Vesilain mukaiset luvat Mikäli osakkaan vedensaanti on käymässä riittämättömäksi Kalliomäen voimalan, Asikkalanselän vedenottamon tai laitoksen muun erikoisosan välityskapasiteetin vuoksi, eikä vesiosuutta ole vuokrattavissa, suurentaa yhtiö niiden vedenjohtokykyä lisävesiosuutta haluavien osakkaiden kustantamana erikseen sovittavalla tavalla, jos muutos on teknisesti toteutettavissa. Yhtiöllä on vedenottoa Päijänteestä (Itä-Suomen vesioikeus ) ja tunnelin rakentamista (Länsi-Suomen vesioikeus ) koskevat vesioikeudelliset luvat, jotka on yhtiön perustamiseen liittyvän sopimuksen mukaisesti siirretty Helsingin ja Espoon kaupungeilta ja silloiselta Vantaan kauppalalta yhtiölle sekä allekirjoitetulla sopimuksella valtiota edustaneelta Vesihallitukselta yhtiölle. 16 Yhtiön ja HSY:n välinen vastuurajaus Kiinteistöjen ja irtaimen omaisuuden omistusoikeudesta riippumatta vastuu laitoksen ylläpito-, huolto-, viankorjaus- ja peruskorjauskustannuksista sekä vaaran ja ulkopuoliselle aiheutetun vahingon vastuu määräytyy seuraavan rajauksen mukaisesti: Yhtiön vastuulle kuuluvat tunneliosuus vedenhankinnassa tarvittavine laitteineen ja rakenteineen Ylästön sulkukeskukseen asti, Ylästön sulkukeskus paineseinineen sekä sulkukeskuksen maanpäällinen sähkö- ja sulkuventtiilirakennus, tunneli sulkukeskuksesta Vantaanjoen eteläpuolella HSY:n jokivedenottamolla olevaan pystykuiluun asti sekä itse pystykuilu Pitkäkosken vesilaitokselle lähtevän tunnelin lattiatasolle asti ja HSY:n vastuulle kuuluvat edellä mainittu tunneli pystykuilusta lukien, yhteydet jokivedenottamoon, jokivedenottamo, Silvolan 5

21 Yh / 27/ liite 4 tekojärven tulo- ja menotunnelit sekä tekojärvi rakenteineen ja laitteineen. Havainnepiirros yhtiön ja HSY:n välisestä vastuurajauksesta on liitteenä. Yhtiöllä on oikeus käyttää HSY:n omistamaa, Päijännetunneliin yhdistettyä Silvolan tekoallasta ilman eri korvausta Päijännetunnelin tasausaltaana erikseen sovitulla tavalla. 17 Poikkeustilanteen vedenottojärjestelyt 18 Laitosyhteistyö 19 Tilintarkastus 20 Hallituksen kokoonpano 21 Ennakkotiedot maksuista Yhtiö voi ottaa hoitaakseen Päijännetunneliin liittyvien poikkeustilanteiden vedenottamoiden ja niihin liittyvien rakenteiden ja laitteiden rakentamisen ja ylläpidon hankkeeseen osallistuvien osakkaiden kanssa sovittavalla tavalla. Investointikustannusten kattamiseen peritään hankkeeseen osallistuvilta erillistä liittymän vuosimaksua. Ylläpito kustannetaan samalla periaatteella määräytyvällä vesimaksun käyttömaksulla. Osakkaat sitoutuvat myötävaikuttamaan siihen, että niiden vesihuoltolaitosten palveluja voidaan käyttää olemassa olevien resurssien puitteissa erikseen tehtävän sopimuksen mukaisesti yhtiön päivystys-, käyttö- ja kunnossapitotehtävien sekä talous- ja yleishallintotehtävien hoitoon täyttä korvausta vastaan. Yhtiön tilintarkastajana toimii tilintarkastusyhteisö, jonka valinnasta HSY:n tarkastuslautakunta antaa ohjeet yhtiökokoukselle. Osakkaat sitoutuvat yhtiökokouksessa valitsemaan yhtiön hallituksen jäsenet osakkaiden ehdottamista henkilöistä siten, että hallituksen kokoonpano mahdollisimman hyvin noudattaa sitä suhdetta, jonka mukaan osakkeet ovat jakautuneet osakkaiden kesken ja että yhtiön hallituksen jäsenet ovat vähintään kahden eri osakkeenomistajan edustajia. Yhtiön hallitus toimittaa kunkin vuoden huhtikuun loppuun mennessä osakkaille ennakkotiedot seuraavana vuonna perittävistä liittymän vuosimaksuista, vesimaksun perusmaksusta ja käyttömaksusta sekä vastaavat ennakkoarviot alkavan viisivuotiskauden maksuista. 22 Sopimuksen muuttaminen Tämän sopimuksen muuttaminen edellyttää, että muutosta kannattaa osakkaiden enemmistö. Jos muutos aiheuttaa osakkeiden tuottamien oikeuksien tai aiheuttamien maksuvelvoitteiden keskinäisen suhteen 6

22 Yh / 27/ liite 4 23 Erimielisyyksien ratkaiseminen 24 Korvattava sopimus 25 Sopimuskappaleet muuttumista, on siihen lisäksi saatava niiden osakkeenomistajien suostumus, joiden oikeudet vähenisivät tai velvoitteet lisääntyisivät muutoksen johdosta. Tästä sopimuksesta aiheutuvat erimielisyydet ratkaistaan ensi sijassa neuvottelemalla osakkeenomistajien edustajien kesken. Jos neuvottelussa ei saavuteta yksimielisyyttä, ratkaisee asian Helsingin käräjäoikeus. Tämä sopimus korvaa alun perin allekirjoitetun ja viimeksi muutetun Pääkaupunkiseudun Vesi Oy Huvudstadsregionens Vatten Ab:n perustamisen liittyvän sopimuksen. Tätä sopimusta on tehty seitsemän samansanaista kappaletta, yksi kullekin sopijapuolelle. 7

23 Yh / 27/ liite 4 26 Voimaantulo Tämä sopimus tulee voimaan, kun se on asianmukaisesti allekirjoitettu. Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä / 2017 Hyvinkään kaupunki / 2017 Kirkkonummen kunta / 2017 Nurmijärven kunta / 2017 Porvoon kaupunki / 2017 Tuusulan seudun vesilaitoskuntayhtymä / 2017 Tämän sopimuksen hyväksymme sitovaksi omalta osaltamme, Pääkaupunkiseudun Vesi Oy /

24 Yh / 27/ liite 4

25 Yh / 27/ liite PAAKAUPUNKISEUDUN VESI OY - HUVUDSTADSREGIONENS VATTEN AB:N PERUSTAMISEEN LIITTYVA SOPIMUS Helsingin, Espoon, Kauniaisten ja 1-Iyvinkaan kaupungit, Vantaan kauppala, Nurmijärven ja Sipoon kunnat, Porvoon maalaiskunta ja Tuusulan Seudun Vesilaitos kuntainliitto sekä Oy Alko Ab ovat raakaveden hankkimiseksi tehneet seuraavan sisältöisen sopimuksen: 1~ Sopijakumppanit muodostavat nun plan kuin se on käytännössä mahdollista raakaveden hankintaa ja siihen Iiittyvaa toimintaa varten Paakaupunkiseudun Vesi Oy Huvudstadsregionens Vatten Ab nimisen osakeyhtion. Sopijakumppanit hyvaksyvat osakeyhtiolle Iiitteenä olevan yhtiojarjestyksen. 2~ Yhtiön tarkoituksena on suunnitella ja omistaa Päijänteen Asikkalanselän ja Silvolan tekoaltaan välinen kaukovedenhankintalaitos sekä huolehtia sen rakentamisesta ja kaytosta ja harjoittaa, mikäli kunnat siitä erikseen sopivat, muutakin vedenhankintaan liittyvää toimintaa. Yhtiön tarkoituksena on Iisaksi huolehtia edellä mainitun raakavedenhankintajarjestelmän taydentamisestaja kaytosta, mikäli sopijakumppanit eivät tästä toisin sovi. Yhtiön tarkoituksena on hoitaa vedenhankintaa omakustannusperiaatteella. 3~ Osakepaaoma on ,- mk, josta osakkaat suorittavat heti kun ministeriö on vahvistanut yhtiojarjestyksen viidenneksen ja muun osan hallintoneuvoston määräämänä aikana, kuitenkin viimeistään yhtiojarjestyksessa maaratyn ajan kuluessa. Osakepaaoma merkitään osapuolten kesken seuraavasti: Helsinki ,-, Espoo ,-, Vantaa ,-, Kauniainen ,-, Hyvinkaa ,-, Nurmijärvi ,-, Sipoo ,-, Porvoon mlk ,-ja Tuusulan Seudun Vesilaitos ki ,- sekä Oy Alko Ab ,-. Loppu varataan yhtion osakkaiksi Iiittyvia muita kuntia, kuntainliittoja, valtiota sekä valtioenemmistöisiä ja kuntaenemmistoisiä osakeyhtioita varten. Mikäli kaikkia osakkeita ei asetettuun määräaikaan merkitä, osakkeita merkinneet sitoutuvat merkitsemäan jäljelle jaaneet osakkeet merkintöjensä suhteessa. Osakepaaomaa korotettaessa osapuolet osallistuvat siihen osuuksiensa suhteessa. 4~ Mikäli yhtion osakas haluaa Iuopua osakkeistaan kokonaan tai osaksi, on tämä velvollinen tarjoamaan näitä muille osakkaille, joilla on oikeus lunastaa ne. Sanottu lunastushinta määritellään yhtiokokouksen toimesta vuosittain siten, että perusteena kaytetaan yhtioon sijoitettua paäomaa, ja otetaan Iisäksi huomioon rahanarvon muutokset sekä mahdolliset rnuut yhtiokokouksen määräämät perusteet. Etuoikeus osuuksien

26 lunastamiseen on yhtion muilla osakkailla osakkeiden mukaisessa suhteessa. Jos joku osakas ei kayta lunastusoikeuttaan, on muilla osakkailla etuoikeus lunastamattajäävään osuuteen ennen ulkopuolisia. Sanottu periaate koskee myös tapausta, jossa osakas haluaa luovuttaa vain määrätyn osan osuuksistaan. (muut.) 5~ Yhtiön osakkaiden ja muiden vedenkuluttajien kanssa yhtio tekee veden toimittamista koskevan liittymissopimuksen. Liittymissopimuksen edellyttama Iiittyman vuosimaksu kannetaan osakkailta ja vedenkuluttajilta pitäen perustana näiden vesivarauksia ottaen kuitenkin osakkaille vahennyksena huomioon näiden suorittama tai suoritettavaksi tuleva osakepaaoma. Liittymissopimukseen on sisallytettava ehto, jonka mukaan on oikeus siirtaa Iiittymissopimukseen perustuvat oikeudet kolmannelle henkilölle. (muut.) 6~ Perustajien lisäksi myos muiden yhtion osakkaiksi tulevien on hyvaksyttava tämä sopimus tai muutoin mukauduttava tämän sopimuksen ehtoihin. Yhtiön vedenkuluttajiksi voidaan ottaa myos muita kuin 3 :n 2 momentissa mainittuja yhteisoja. Näiden kanssa tehdään erillinen liittymissopimus, jolla yhteisot osallistuvat yhtyman rahoitukseen vesivarausten edellyttamassa suhteessa. Kuitenkin tällainen yhteiso ei ole yhtion osakas eikä sillä ole paatantavaltaa yhtiossa. Mikäli yhteison sijaintikunta on yhtion osakkaana, voidaan sopimus tehdä vain sijaintikunnan suostumuksella. 7~ Vesivarauksella tarkoitetaan tässä sopimuksessa osakkeiden merkinnällä tai liittymissopimuksella varattua vesimäärää. Vesiosuudella tarkoitetaan tässä sopimuksessa sitä osuutta tunnelin todellisesta kapasiteetista, jokajaetaan liittyjien kesken vesivarausten suhteessajajoka kaytannossa voi olla vesivarausten yhteismaaraa suurempi tai pienempi. Liittyjälla on oikeus vesiosuuteensa suuruiseen maksimivedenottoon tunnelista. 8~ Yhtiön paaomamenoja ovat tarvittavan omaisuuden hankkimisesta aiheutuneet menot. Niihin luetaan: - Asikkalanselän ja Silvolan tekoaltaan välisen tunnelin rakentamiskustannukset, - Asikkalanselän vedenottamon ja vedenottoputkiston rakentamiskustannukset, - niiden laitteiden rakentamiskustannukset, jotka tarvitaan veden johtamiseksi tunnelista maanpinnan tasoon tai Mäntsalänjokeen, - voimalaitospumppaamon rakentamiskustannukset, - tarvittavien maa-alueiden hankkimisesta aiheutuneet kustannukset, - maksettavat korvaukset lukuunottamatta 9 :ssa mainittua voimalaitoksille suoritettavaa korvausta, - paaomavelkojen kuoletukset, - suunnittelukustannukset ja - muut vastaavanlaatuiset menot. Yh / 27/ liite 5 2

27 Yh / 27/ liite 5 9~ Pääomamenot, siltä osin kuin niitä ei kateta osakepaaomalla, yhtion ottamilla lainoilla tai 6 :n 2 momentissa tarkoitetuilla Iiittymismaksuilla, kannetaan osakkailta Iiittyman vuosimaksuina. (muut.) Mikäli Mustijoen Vesilaitos Oy:n kanssa tehdään Iiittymissopimus, jatetaän siina ottamatta huomioon Asikkalanselän vedenottoputkien, Hyvinkaan voimalaitospumppaamon ja 14 :ssä esitettyjen vedenlaatututkimusten kustannukset. Sama koskee myös niitä häviöitä, jotka mahdollisesti syntyvat vedensiirrossa Päijänne-tunnelista Mäntsälänjokeen sekä muita mahdollisia maksuihin vaikuttavia tekijöitä. Laitteet Silvolasta Espoon kaupungin rajalle kustantavat yhdessa Helsingin kaupunki, Espoon kaupunki, Vantaan kauppala ja Kauniaisten kaupunki sekä Kirkkonummen kunta, mikäli se Iiittyy tässä sopimuksessa tarkoitettuun hankkeeseen, vesivaraustensa edellyttamassa suhteessa, jolleivät mainitut kunnat erikseen toisin sovi. Kaikki Iiittyjat suorittavat pääomamenojen kattamiseen tarvittavan rahoitusosuutensa saman rahoitusaikataulun mukaisesti. Kayttokustannuksia ovat kaikki muut kuin pääomamenot. Niihin luetaan mm.: 1o~ - tunnelin ja siihen liittyvien vesiteknillisten laitteiden kaytto- ja kunnossapitokustannukset, - energiakustannukset - otto-ja siirtovesistöjen veden laatututkimukset, - Kymijoen vesivoimakorvauksetja muut veden otostaja tunnelin kaytosta aiheutuvat korvaukset seka - muut ko. kaukovedenhankintalaitoksen kayttöön Iiittyvat kustannukset. Kayttokustannukset katetaan perimalla ne vesimaksuina. (muut.) Yhtiön paaomavelan korko ym. Iainakustannukset peritaän osakkailta kuten paaomamenot. (muut.) Vedenottajat suorittavat itse ne energiakustannukset, jotka aiheutuvat veden pumppuamisesta (pumppaus ja energiantuonti) tunnelista kayttopisteisiin. Vesimaksua määrättäessä otetaan huomioon yhtion muut tulot. Energiatuloja ei kuitenkaan oteta huomioon Mustijoen Vesilaitos Oy:n vesimaksua määrättäessä. 11 Vesimaksu muodostuu perusmaksusta ja kayttomaksusta. Perusmaksulla peitetäan johdetun vesimäärän suuruudesta riippumattomia kustannuksia. Perusmaksu määrätään vuosittain ja jaetaan Iiittyjien kesken vesivarausten suhteessa. Käyttomaksulla katetaan ne kustannukset, jotka riippuvat otettujen vesimäärien suuruuksista. Käyttomaksu peritaän otettujen vesimäärien suhteessa. Vesimaksu peritäan siitä alkaen, kun Iiittyja on aloittanut vedenoton Päijänne-tunnelista. (muut.) 12~ Liittyjalla on oikeus vesiosuutensa mukaiseen vedenottoon eikä hetkellinenkään vedenotto saa ylittaa vesiosuutta. Mikäli kuitenkin ylitysta tapahtuu, suorittaa osakas vesirnaksun lisäksi lisämaksun, jonka suuruuden hallitus vuosittain etukäteen määrää. Lisämaksun suuruutta määrättäessä on otettava huomioon,

28 että Iisämaksun tulee korvata muiden liittyjien yhtioon sijoittaman paaoman rahoituskustannukset ylikayton osalta ja että tämän iisäksi Iisämaksun tulee sisäitää tuntuva sakko. Lisämaksut hyvitetaan Iiittyjilie näiden vesivarausten suhteessa. (muut.) 13 Osapuolet sopivat siitä, että yhtiolie siirretään hankintahinnalla ne maa-alueet, jotka Heisingin kaupunki on ostanut Päijänne-tunneiin vedenottamoa ja kuiluja varten. Hankintahintaan saadaan iisätä kauppahinnaile laskettava 7,5 %:n korko. Vastaavasti vuokrattujen maa-aiueiden ja teiden, yms. sopimukset ja sitoumukset siirretään yhtiolle. Muista mahdoilisista omaisuussiirroista sovitaan erikseen. Heisingin kaupungin omistama Silvolan tekoalias jaa edelleen kaupungin omistukseen ja kayttoon. Flelsingin kaupunki suostuu kuitenkin slihen, että Silvolan tekoallas kytketaan Päijänne-tunnelin yhteyteen tasausaltaaksi. Heisingin kaupunki ei vaadi yhtiota maksamaan tästä kayttokorvausta, vaan sopli muiden osakkaiden kanssa erikseen Silvolan tekoaitaan kaytosta. 14~ Yhtiö hyvittaa Helsingin kaupungille Päijänne-hankkeen vedenlaatututkimuksista sekä tutkimus- ja suunnittelutöistä ajalta aiheutuneet kustannukset, joiden arvo siihen saakka laskettuine korkoineen oil ,90 mk. Ko. arvon erittely on iiitteessä A. Yhtiö suorittaa lisäksi Paijänne-hankkeen kustannukset ajankohdasta aikaen Heisingin ja Espoon kaupungeilieja Vantaan kauppalaile näilie aiheutuneiden kustannusten mukaisina. 15 Osapuolet sopivat siitä, että yhtio siirtyy Heisingin, Espoon ja Vantaan tilaile vedenottoa Päijänteestä ja tunnelin rakentamista koskevan vesioikeudeiiisen luvan hakijaksi. Yhtiöstä tulee myos vesloikeuden luvan haltija yhdessa hakijana olevan vesihaiiituksen kanssa. Vesloikeudelliseen Iupakasitteiyyn iiittyvä sopimus Kymijoen vesivoimamenetyksen korvaamisesta siirretään yhtiolie. Samoin meneteilään muiden vastaavien vesioikeuskasitteiyyn iiittyvien sopimusten ja sitoumusten kanssa. 16~ Helsingin ja Espoon kaupunki ja Vantaan kauppaia seka näiden asettama ns. kolmisopimuskunta iuovuttavat yhtiolle kaiken Paijänne-hanketta koskevan tutkimus- ym. materiaalin sekä sen materiaaiin, jonka tie- ja vesirakennushaliltus on iuovuttanut mainituille kunniiie. 17~ Yh / 27/ liite 5 Osakas vol vuokrata kayttamatonta vesiosuuttaan toiseile osakkaalie kaypaa, hallituksen määräämää vuokraa vastaan. Vuokrasopimus tehdään määraajaksi. Vuokraa määrättäessä otetaan huomioon yhtioon sijoitetun paaoman Iisäksi rahanarvon muutokset sekä mahdolliset muut hallituksen määräämät perusteet. MikäIi jollakin yhtion osakaskunnalla on tarve Iisätä vesiosuuttaan, eikä sitä ole saatavissa ostamaila tai vuokraamalla, sitoutuvat osakkaat iisäämään vedenhankintajärjesteimän kapasiteettia edeilyttaen, että iisays on toteutettavissa kohtuullisin kustannuksin vesiyksikkoa kohden. Osakkaiiia on etuoikeus kapasiteetin vuokraukseen verrattuna muihin. Haiiituksen suostumuksella voidaan kapasiteettia vuokrata muilie kuin osakkaille edeiiä tässä pykalassa mainituiiia ehdoilla. (muut.) 4

29 Yh / 27/ liite ~ Sopijapuolet sitoutuvat toimimaan siten, että Päijänne-hankkeen toteuttaminen saadaan viipymattä kayntiin. Sopijapuolet sitoutuvat siihen, että niiden palveluksessa olevaa henkilökuntaaja Iaitoksia voidaan yhtion nun halutessa kayttaa hankkeen toteuttamiseen ja kayttoon Iiittyvissä tehtävissä. Sopijapuolet sitoutuvat samalla myotavaikuttamaan siihen, että yhtio kayttaa edellä mainittua henkilökuntaa ja laitoksia, mikäli se on yhtion toiminnan kannalta tarkoituksenmukaista. 19~ Sopijapuolet sitoutuvat myotavaikuttamaan siihen, että tyosopimuksissa sovelletaan sopijakuntien tyo- ja virkaehtosopimusten maarayksia. 20 Yhtiössä on kolme varsinaista tilintarkastajaaja kolme varatilintarkastajaa. Helsingin kaupunki yksin, Espoon ja Vantaan kaupungit yhdessa sekä muut osakkaat samoin yhdessa ehdottavat yhden varsinaisen tilintarkastajan j a yhden varatilintarkastajan. Sopijapuolet sitoutuvat valitsemaan Paakaupunkiseudun Vesi Oy Huvudstadsregionens Vatten Ab:n hallituksen jäsenet osakkaiden ehdottamista henkilöistä siten, että hallituksen kokoonpano noudattaa sitä suhdetta, jonka mukaan osakkeet ovatjakautuneet osakkaiden kesken. Päätöksentekoon hallituksessa vaaditaan, että ehdotus aanestyksessa saa kannatusta vähintään kahden osakkaan nimeämien edustajien taholta. (muut.) 21 Yhtiö toimittaa kunkin vuoden huhtikuun loppuun mennessä tiedot kuntien talousarviota varten. 22 Yhtiö tekee Iiittymissopimuksen osakkaiden ja mahdollisten muiden vedenkuluttajien kanssa, joita molempia sanotaan liittyjiksi, hallituksen määräämien perusteiden mukaisena. (muut.) 23 Päätös, joka koskee tämän sopimuksen muuttamista, katsotaan syntyneen, kun muutosta on kannattanut sopijapuolten enemmistö ja nämä edustavat vähintään kahtakolmannesta (2/3) Paakaupunkiseudun Vesi Oy Huvudstadsregionens Vatten Ab:n osakepaaomasta. 24 MikäIi osakas Iakkaa olemasta yhtion osakkeenomistaja, ei tämä sopimus enää koske häntä. Tästä sopimuksesta johtuvat erimielisyydet käsitellään Helsingin raastuvanoikeudessa. 25 Sopimus on allekirjoitettu alunperin , muutettu ensin 10 :n osalta, sittemmin 4, 10, 12, 17, 20 ja 22 :ien osalta, mikä on todettu yhtion hallituksessa poytakirjan 4 :ssäja viimeksi 5 :n ja 9 :n 1 momentin osalta yhtiokokouksessa

30 Yh / 27/ liite 6 PÄÄKAUPUNKISEUDUN VESI OY :N YHTIÖJÄRJESTYS 1 Yhtiön toiminimi on Pääkaupunkiseudun Vesi Oy, ruotsiksi Huvudstadsregionens Vatten Ab. Yhtiön kotipaikka on Helsinki. 2 Yhtiön toimialana on suunnitella ja omistaa kaukovedenhankintalaitoksia sekä huolehtia niiden rakennuttamisesta ja käytöstä ja harjoittaa muuta tähän alaan liittyvää toimintaa. Yhtiö voi toimintaansa varten omistaa ja hallita kiinteistöjä. 3 Osakkeen siirtyessä sellaiselle siirronsaajalle, joka ei ole yhtiön osakas, yhtiön osakkailla on lunastusoikeus seuraavasti: Lunastusoikeutta ei synny, kun osake siirtyy julkisyhteisöjen liittämisen nojalla. Kun osake siirtyy uudelle omistajalle, siirronsaajan on ilmoitettava siirrosta viipymättä yhtiön hallitukselle. Yhtiön hallituksen on viimeistään neljäntoista päivän kuluessa saamastaan ilmoituksesta annettava yhtiön osakkaille tieto osakkeen siirtymisestä lähettämällä osakkaille ilmoitus kirjattuna kirjeenä osakerekisteriin merkityllä tai muutoin yhtiön tiedossa olevalla osoitteella. Osakkaille lähetettävän ilmoituksen tulee sisältää siirtäjän ja siirronsaajan nimet päivä, jona siirrosta yhtiölle ilmoitettiin osakkeiden kauppahinta tai muu vastike siirtyneiden osakkeiden lukumäärä. Lunastusvaatimus on esitettävä kirjallisesti yhtiölle kahden kuukauden kuluessa siitä, kun siirronsaaja ilmoitti saannostaan yhtiölle. Lunastushinta on sovittu kauppahinta tai, jos saanto on osittain tai kokonaan vastikkeeton tai vastike siten sovittu, ettei se ole vaikeuksitta rahaksi muunnettavissa, se käypa hinta, joka vapaassa kaupassa muodostuisi myyntihaluisen myyjän ja ostohaluisen ostajan välillä. Lunastushinta on suoritettava lunastusvaatimusta esitettäessä yhtiölle, jonka on talletettava varat erillään yhtiön varoista. Jos lunastushinta ei määräydy kiinteästi kauppahinnan perusteella, se on suoritettava kuukauden kuluessa lunastushinnan vahvistamisesta. Jos useat osakkaat tekevät lunastusvaatimuksen, osakkeet on jaettava heidän kesken heidän lunastettavien osakkeiden siirtymishetkellä omistamiensa osakkeiden suhteessa ja jakojäännös arpomalla kukin osake. Lunastusoikeutta ja lunastushinnan määräämistä koskevat erimielisyydet ratkaistaan välimiesmenettelystä annetun lain mukaisessa järjestyksessä. Tämä pykälä on merkittävä yhtiön jokaiseen osakekirjaan. 4 Yhtiöllä on hallitus, johon kuuluu vähintään kolme ja enintään yhdeksän varsinaista jäsentä sekä yhtä monta henkilökohtaista varajäsentä. Yhtiökokous valitsee hallituksen varsinaisista jäsenistä hallituksen puheenjohtajan ja hallitus keskuudestaan ensimmäisen ja toisen varapuheenjohtajan. Hallitus on päätösvaltainen, kun enemmän kuin puolet sen jäsenmäärästä, mukaan lukien puheenjohtaja tai jompikumpi varapuheenjohtajista, on saapuvilla. Hallituksen jäsenten toimikausi päättyy vaalia ensiksi seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä. 5 Yhtiöllä on toimitusjohtaja, jonka hallitus valitsee.

31 Yh / 27/ liite 6 6 Yhtiön toiminimen kirjoittavat hallituksen puheenjohtaja tai toimitusjohtaja kumpikin yksin, kaksi hallituksen jäsentä yhdessä taikka per procuram hallituksen siihen valtuuttamat henkilöt aina kaksi yhdessä. 7 Yhtiöllä on yksi tilintarkastaja, jonka tulee olla Keskuskauppakamarin hyväksymä tilintarkastusyhteisö. Tilintarkastajien toimikausi päättyy vaalia ensiksi seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä. 8 Yhtiön tilikausi on kalenterivuosi. 9 Varsinainen yhtiökokous pidetään vuosittain kuuden kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä. Kokouksessa on esitettävä: tilinpäätös, joka käsittää tuloslaskelman, taseen ja toimintakertomuksen; tilintarkastuskertomus; päätettävä: tuloslaskelman ja taseen vahvistamisesta; vastuuvapaudesta hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle; toimenpiteistä, joihin vahvistetun taseen mukainen voitto tai tappio antaa aihetta; hallituksen jäsenten ja tilintarkastajien palkkioista ja matkakustannusten korvausperusteista; valittava: hallituksen jäsenet; tilintarkastajat. 10 Kutsu yhtiökokoukseen annetaan tiedoksi jokaiselle osakkaalle viimeistään neljätoista päivää ennen kokousta osakasluetteloon merkityllä osoitteella lähettävällä kirjatulla kirjeellä. Muut tiedonannot osakkaille toimitetaan samalla tavoin.

32

33 Yh / 28/ liite 7 Hakuilmoitus Tuusulan seudun vesilaitos kuntayhtymä (TSV) on tukkuvesilaitos, joka toimittaa jäsenkunnilleen puhdasta talousvettä Tuusulan seudun vesilaitos kuntayhtymä hakee KÄYTTÖPÄÄLLIKKÖÄ Käyttöpäällikkö vastaa veden tuotannon ja jakelun toimivuudesta. Tehtäviin kuuluu myös vesilaitoksen varallaolo muun henkilökunnan kanssa. Käyttöpäällikkö toimii toimitusjohtajan varahenkilönä. Viran kelpoisuusehtona on tehtävään soveltuva teknisen alan koulutus ja vähintään kolmen vuoden työkokemus vesihuoltoalalla. Tehtävä edellyttää vähintään voimassa olevia B-ajokorttia, vesityökorttia, tieturvakorttia ja työturvallisuuskorttia. Viran palkkaus määräytyy teknisten sopimuksen mukaan. Virkaan valitun on ennen viran vastaanottamista toimitettava hyväksyttävä lääkärintodistus terveydentilastaan. Virkaan määräämisen yhteydessä noudatetaan kuuden kuukauden koeaikaa. Hakemukset ansioluetteloineen ja palkkatoivomuksineen tulee toimittaa mennessä osoitteeseen: Tuusulan seudun vesilaitos kuntayhtymä, Kirkkotie 49, TUUSULA. Lisätietoja virkaa koskien antaa Unto Tanttu p ja Kari Korhonen p , sähköpostit ovat muotoa etunimi.sukunimi@tsvesi.fi.

34

35 Yh / 29/ liite 9 Keski-Uudenmaan vesijohtajien hankintavaltuudet Kunta/kaupunki Tuusula Järvenpää Kerava Sipoo Investoinnit Suunnittelu (käyttötal.) (puitesop.) (puites.) Muut hankinnat (käyttötal.) (irtaimisto) kaikki (irtaimisto) (puitesop.) (puites.) Myynti kaikki Huom. K.tek. Jht

36 Yh / 29/ liite 10 TSV toimitusjohtajan hankintavaltuudet Investoinnit Suunnittelu Muut hankinnat Myynti

37

38 Yh / 30/ liite 11 Sopimus Keski-Uudenmaan vesiensuojelun liikelaitoskuntayhtymän henkilöstön siirtymisestä Tuusulan seudun vesilaitos kuntayhtymän palvelukseen

39 Sopimus Keski-Uudenmaan vesiensuojelun liikelaitoskuntayhtymän henkilöstön siirtymisestä Tuusulan seudun vesilaitos kuntayhtymän palvelukseen Tämän sopimuksen sopijapuolet, Keski-Uudenmaan vesiensuojelun liikelaitoskuntayhtymä Kultasepänkatu 4 B Kerava Y-tunnus: , jäljempänä Kuves ja Tuusulan seudun vesilaitos kuntayhtymä Kirkkotie 49, Tuusula Y-tunnus , jäljempänä TSV ovat tehneet sopimuksen Kuves:n tehtävien hoidosta, johon liittyen on tällä sopimuksella sovittu em. tehtäviä hoitaneen henkilöstön siirtymisestä TSV:n palvelukseen. 1 Siirtyvät tehtävät Edellä mainitulla sopimuksella TSV on ottanut vastatakseen Kuves:n operatiivisesta toiminnasta, viemärilaitostehtävistä, vesistöjen hoitotehtävistä, taloushallinnon tehtävistä sekä arkistoinnista alkaen. 2 Henkilöstö Tuusulassa xx.yy.2017 Edellä mainittuja tehtäviä Kuves:ssä hoitaneet käyttöinsinööri Teemu Järvinen, projektipäällikkö Jaana Hietala, taloussihteeri Leni Lappalainen ja toimistosihteeri Rea Tokee siirtyvät työsopimuslain 1 luvun 10 :n tarkoittamalla liikkeen luovutuksella tehtävien siirtymisestä lukien TSV:n palvelukseen. Siirtymishetkestä lukien TSV vastaa henkilökunnan työsopimuksista sekä siirtyvän henkilöstön vakuutus- ja eläketurvasta. Yh / 30/ liite 11 Kuves vastaa kaikista työntekijöiden työsuhteiseen liittyvistä maksuista ja muista velvoitteista, kuten palkoista, lomapalkoista, lomarahoista, palkan sivukuluista, eläkekustannuksista, mahdollisista tulospalkkioista ja kaikista muista kustannuksista, palkanlisistä ja vaatimuksista siltä osin kuin ne perustuvat ajankohtaan ennen riippumatta siitä, ovatko ne erääntyneet maksettavaksi ennen ko. ajankohtaa. Siltä osin kuin Kuves ei ole maksanut em. työntekijäkuluja suoraan henkilöstölle, vakuutuslaitoksille tai viranomaisille, Kuves laatii laskelman edellä mainituista saatavista ja toimittaa laskelman sekä maksaa laskelman mukaiset saatavat kaikkine sosiaalikuluineen TSV:lle tilinpäätösten per valmistumisen jälkeen, kuitenkin viimeistään Tuusulan seudun vesilaitos kuntayhtymä Keski-Uudenmaan vesiensuojelun liikelaitoskuntayhtymä Hans Malmlund yhtymähallituksen puheenjohtaja Matti Hilli johtokunnan puheenjohtaja Kari Korhonen toimitusjohtaja

40

41

42