Opetusministeriö E-KIRJE OPM KAS Paasilehto Satu VASTAANOTTAJA [Esim. Eduskunta] [Suuri valiokunta]

Transkriptio

1 Opetusministeriö E-KIRJE OPM KAS Paasilehto Satu VASTAANOTTAJA [Esim. Eduskunta] [Suuri valiokunta] Viite Asia EU; Koulutus: Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston suositukseksi ammatillisen koulutuksen laadunvarmistuksen eurooppalaisen viitekehyksen perustamisesta U/E-tunnus: EUTORI-numero: Ohessa lähetetään perustuslain 97 :n mukaisesti selvitys komission ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston suositukseksi ammatillisen koulutuksen laadunvarmistuksen eurooppalaisen viitekehyksen perustamisesta LIITTEET OPM KOM(2008) 179 lopullinen; 2008/0069 (COD) KOM(2008) 179 slutlig; 2008/0069 (COD)

2 2(2) Asiasanat Hoitaa Tiedoksi koulut, koulutus, koulutus-, nuoriso- ja kulttuurineuvosto, koulutusohjelmat, ammatillinen koulutus OPM ALR, EUE, STM, TEM, TH, UM, VM, VNEUS Lomakepohja: Eduskuntakirjelmä

3 Opetusministeriö PERUSMUISTIO OPM KTPO/esik Koponen Johanna Asia EU; Koulutus: Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston suositukseksi ammatillisen koulutuksen laadunvarmistuksen eurooppalaisen viitekehyksen perustamisesta Kokous Liitteet Viite EU; Koulutus EUTORI/Eurodoc nro: U-tunnus / E-tunnus: - - Käsittelyn tarkoitus ja käsittelyvaihe: Asiakirjat: Komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston suositukseksi ammatillisen koulutuksen laadunvarmistuksen eurooppalaisen viitekehyksen perustamisesta. KOM(2008) 179 lopullinen: Ehdotus: Euroopan parlamentin ja neuvoston suositukseksi ammatillisen koulutuksen laadunvarmistuksen eurooppalaisen viitekehyksen perustamisesta. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely: Käsittelijä(t): Suomen kanta/ohje: Perustamissopimuksen 149 ja 150 artikla OPM / Johtaja Mika Tammilehto, p OPM / Opetusneuvos Seija Rasku, p OPM / Ylitarkastaja Johanna Koponen, p Suomi pitää komission ehdotusta ammatillisen koulutuksen laadunvarmistuksen eurooppalaisen viitekehyksen perustamisesta kannatettavana. Suositusehdotus vastaa hyvin Suomen näkemyksiä laadunvarmistuksen kehittämisestä.

4 Pääasiallinen sisältö: 2(6) Suomi pitää myönteisenä, että ammatillisen koulutuksen laadunvarmistuksen eurooppalainen viitekehys perustuu vapaaehtoisuuteen, on sovellettavissa erilaisiin kansallisiin järjestelmiin, kannustaa laadun jatkuvaan parantamiseen eikä näin ollen rajoitu vain laadunvarmistukseen, luo yhteisiä puitteita eurooppalaisella tasolla sekä korostaa toimijoiden omaa vastuuta ja roolia laadunvarmistuksessa. Viitekehyksen toimeenpanoon liittyvää aikataulua (2010) tulee kuitenkin tarkastella vielä tarkemmin, jotta se olisi realistinen toteuttaa. Suositusehdotuksen liitteenä olevat laadunvarmistuksen kriteerit ja indikaattorit ovat oikean suuntaisia, mutta niitä tulee tarkastella tarkemmin, jotta niiden tarkoitus ja vaikutukset laadunvarmistuksen kannalta olisivat selviä ja jotta ne toimisivat myös käytännössä. Ehdotuksen perustelu ja tavoitteet Ehdotetun suosituksen tavoitteena on perustaa laadunvarmistuksen eurooppalainen viitekehys välineeksi, jolla jäsenvaltioita autetaan edistämään ja seuraamaan ammatillisen koulutuksen järjestelmiensä jatkuvaa parantamista yhteisten eurooppalaisten linjausten ja periaatteiden pohjalta. Viitekehyksellä on tarkoitus myötävaikuttaa ammatillisen koulutuksen laadun parantamiseen ja vastavuoroisen luottamuksen rakentamiseen kansallisiin ammatillisen koulutuksen järjestelmiin aidosti rajattomalla elinikäisen oppimisen alueella. Ammatillinen koulutus on merkittävässä asemassa EU:n pyrkiessä lisäämään kilpailukykyään ja sosiaalista yhteenkuuluvuuttaan Lissabonin strategian mukaisesti. Strategian taustalla olevan osaamisyhteiskunnan luomisen on perustuttava henkilöresurssien laatuun investoimiseen ja niiden laadun parantamiseen. Oleellisia aineksia tässä ovat resurssien käytön tehostaminen ja ammatillisen koulutuksen tulevaisuuslähtöinen suunnittelu, jossa käytetään uusia lähestymistapoja oppimiseen sekä kouluissa että työpaikoilla. Barcelonassa vuonna 2002 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston asettama tavoite tehdä eurooppalaisista koulutusjärjestelmistä laatunsa puolesta maailmanlaajuisia esikuvia vuoteen 2010 mennessä toi ammatillisen koulutuksen järjestelmien laadun rakentamisen ja varmistamisen keskeiseksi osaksi koulutuspolitiikan asialistaa. Ammatillisesta koulutuksesta vastaavien ministerien kokoonpanossa kokoontuneen neuvoston päätöslauselma ja julistus ammatillisen koulutuksen tehostetun yhteistyön edistämisestä Euroopassa käynnistivät Kööpenhaminan prosessin ja olivat merkittäviä askelia kohti Barcelonassa asetettua tavoitetta. Tämän jälkeen tehty eurooppalainen yhteistyö on mahdollistanut kokemusten vaihtamisen, vastavuoroisen oppimisen ja yhteisymmärryksen muodostamisen. Näin valmisteltiin laadun parantamisen yhteisiä periaatteita, suuntaviivoja ja välineitä, joiden perusteella vuonna 2003 määriteltiin ammatillisen koulutuksen laadunvarmistuksen yhteiset puitteet. Neuvosto vahvisti laadunvarmistuksen yhteisiä puitteita koskevan lähestymistavan ja kehotti sekä jäsenvaltioita että komissiota edistämään sitä käytännön aloitteilla, joihin asiaankuuluvat sidosryhmät otetaan mukaan vapaaehtoisuuden pohjalta. Useat maat ovat korostaneet tarvetta vahvistaa laadunvarmistuksen yhteisten puitteiden asemaa. Puitteiden lisäkehittämisen todettiin joka tapauksessa olevan tarpeen neuvoston vahvistaessa ne vuonna Lopuksi vuonna 2006 annetussa Helsingin kommunikeassa

5 3(6) Kööpenhaminan prosessin painopisteiden tarkistamisesta korostettiin, että laadunvarmistuksen yhteisistä puitteista on edettävä kohti laadun parantamiseen tähtäävää ajattelua. Ehdotettu suositus perustuu laadunvarmistuksen yhteisten puitteiden käytöstä saatuihin kokemuksiin, ja siinä on otettu huomioon jäsenvaltioiden esittämät pyynnöt. Yleinen tausta Koulutusjärjestelmien on oltava riittävän joustavia kyetäkseen vastaamaan monenlaisiin tarpeisiin niin, että kokonaisuus pysyy johdonmukaisena eri täytäntöönpanotasoilla. Koulutustarjonnan tuloksellisuutta ja tehokkuutta tarpeiden tyydyttämisessä on arvioitava, seurattava ja parannettava säännöllisin väliajoin näytön perusteella. Tähän voidaan päästä laadunvarmistuksen avulla. Laadunvarmistus olisi nähtävä ammatillisen koulutuksen jatkuvan parantamisen välineenä, joka perustuu laatusykliin, jossa vahvistetaan ammatillisen koulutuksen suunnittelun, toteutuksen, arvioinnin ja tarkistamisen asiaankuuluvat vuorovaikutussuhteet. Laadunvarmistus edellyttää systemaattista lähestymistapaa laatukysymyksiin niin, että keskitytään nimenomaisesti eri tasojen toimijoiden rooleihin ja keskinäisiin suhteisiin. Siihen olisi kuuluttava myös tapoja valvoa ammatillisen koulutuksen tuloksellisuutta, ja siinä olisi käytettävä mittaustapoja, joilla tuetaan ammatillisen koulutuksen tarkistamista ja parantamista järjestelmän ja koulutuksen tarjoajan tasoilla. Ehdotetun toimen kuvaus Ehdotetulla suosituksella määritellään viitekehys, jonka avulla jäsenvaltiot voivat edistää ja seurata ammatillisen koulutuksen järjestelmien laadun parantamista. Viitekehyksen soveltaminen on vapaaehtoista. Jäsenvaltioille suositellaan, että ne edistäisivät viitekehyksen käyttöä tukeakseen ammatillisen koulutuksen laadun jatkuvaa parantamista ja että ne kehittäisivät viitekehystä edelleen. Samalla suositellaan, että viitekehystä käytettäisiin edistämään osallistavaa yhteistyötä ja vastavuoroista oppimista ENQAVET-verkoston kautta, vahvistamaan ja kehittämään laadunvarmistuksen kansallisia yhteyspisteitä, ja että viitekehyksen täytäntöönpanoa seurattaisiin suosituksen tarkistamiseksi tarvittaessa viiden vuoden kuluttua sen antamisesta. Komissio aikoo tukea jäsenvaltioita edellä mainittujen tehtävien suorittamisessa, varsinkin elinikäisen oppimisen ohjelman kautta ja seuraamalla viitekehyksen täytäntöönpanon edistymistä Koulutus 2010 työohjelman yhteydessä. Laadunvarmistuksen eurooppalaisen viitekehyksen ensisijaisia käyttäjiä ovat laadunvarmistuksesta ja -parantamisesta vastaavat kansalliset tai alueelliset viranomaiset ja julkiset ja yksityiset elimet, myös koulutuksen tarjoajien tasolla. Ammatillisen koulutuksen tarjonnan laadun parantaminen on kuitenkin ratkaiseva tekijä asiakkaiden tarpeisiin vastaamiseksi: tämän vuoksi viitekehyksellä on erityistä merkitystä järjestelmän loppukäyttäjille. Viitekehyksellä tehostetaan myös yhteistyötä ja lisätään keskinäistä luottamusta koulutusalan kansallisten sidosryhmien ja kansainvälisten toimialajärjestöjen välillä. Sen onnistunut täytäntöönpano edellyttää kuitenkin kansallisilta koulutusviranomaisilta ja muilta julkisen ja yksityisen sektorin sidosryhmiltä vapaaehtoista sitoutumista siihen. Erityistä huomiota on kiinnitettävä tuki- ja ohjemateriaalin kehittämiseen testaamalla, kokeilemalla ja tekemällä suoraa yhteistyötä.

6 Ammatillisen koulutuksen eurooppalainen laadunvarmistusverkosto on prosessissa avainasemassa, koska sen jäsenet ovat jäsenvaltioiden, ehdokasmaiden, EFTA- ja ETAmaiden ja Euroopan tason työmarkkinaosapuolten virallisesti nimeämiä. Lisäksi komissio sekä Cedefopin ja Euroopan koulutussäätiön kaltaiset virastot helpottanevat laadunvarmistuksen eurooppalaisen viitekehyksen täytäntöönpanoa Euroopan tasolla. Viitekehyksen osatekijöitä ovat laadunvarmistus- ja -parantamissykli, joka kattaa ammatillisen koulutuksen suunnittelun, toteutuksen, arvioinnin ja tarkistamisen ja jota tukevat yhteiset laatuvaatimukset (ehdotuksen liite 1), ohjeelliset kuvaajat ja indikaattorit (ehdotuksen liite 2); seurantaprosessit, joihin kuuluu yhdistelmä sisäisiä ja ulkoisia arviointimekanismeja, jotka jäsenvaltioiden on määriteltävä tarpeen mukaan, jotta tunnistettaisiin (i) järjestelmien, prosessien ja menettelyjen vahvuudet; ja (ii) kehittämisalueet; mittausvälineiden käyttö tehokkuuden osoittamiseksi. Viitekehyksessä määritellään systemaattinen lähestymistapa laatukysymyksiin ja hahmotellaan myös eri tasojen toimijoiden roolit ja tavat, joilla ammatillisen koulutuksen tuloksellisuutta voidaan seurata. Se toimii mittapuuna, jolla tuetaan ammatillisen koulutuksen seurantaa ja parantamista järjestelmän ja koulutuksen tarjoajien tasoilla. Viitekehys perustuu jatkuvaan laatuprosessiin, jossa yhdistyvät (i) politiikan tavoitteiden asettaminen ja suunnittelu; (ii) tavoitteisiin pääsemiseksi suunniteltujen keinojen ja toimien täytäntöönpanoa tukevien periaatteiden määrittely; (iii) mekanismien suunnittelu ohjelman tuloksellisuuden arvioimiseksi tavoitteisiin nähden sekä henkilökohtaisen, koulutuksen tarjoajien ja järjestelmän tasojen saavutusten tai tulosten arviointi; (iv) sisäisten ja ulkoisten arviointitulosten yhdistelmään perustuva tarkistaminen sekä palautteen käsittely ja muutosmenettelyjen organisointi. Seurantaan kuuluu yhdistelmä sisäisiä ja ulkoisia arviointimekanismeja, jotka jäsenvaltiot voivat määrittää tarpeen mukaan. Näiden kahden osa-alueen yhdistelmän avulla saadaan toteutettujen tai suunniteltujen toimien tuloksena jatkuvasti todennettavaa ja pätevää palautetta edistymisestä kohti toimintapolitiikan tavoitteita. Viitekehyksessä kiinnitetään erityistä huomiota systemaattiseen itsearviointiin alhaalta ylöspäin etenevänä prosessina, jolla parannetaan koulutustarjonnan laatua. Tulosten mittaamisella olisi saatava tietoa siitä, onko politiikkojen tai toimien toteuttamisessa päästy tavoitteisiin vai onko tilannetta vielä korjattava. Tällä tavoin mittaamisella myötävaikutetaan järjestelmien hallintotavan parantamiseen. Indikaattoreissa kiinnitetään huomiota ammatillisen koulutuksen ja oppimisen tuloksiin sekä ammatillisen koulutuksen järjestelmien, elinikäisen oppimisen, työmarkkinoiden, työllisyyden ja talouden väliseen suhteeseen, ja ne on järjestetty johdonmukaiseksi ketjuksi, joka kuvastaa koulutuksen tavoitteita, panoksia, prosesseja ja tuloksia. Indikaattorijoukkoon kuuluu kaksi yleistä indikaattoria ja neljä toisiaan vahvistavaa indikaattoria, jotka antavat tietoja koulutuksen tuotoksista ja tuloksista suhteessa politiikan painopisteisiin. Näitä täydentää kaksi konteksti-indikaattoria, joista saadaan asiaankuuluvaa taustatietoa saavutusten arviointia varten, ja kaksi kuvaajaa, jotka antavat laadullisia lisätietoja ammatillisen koulutuksen laatuun vaikuttavista tekijöistä. Kuvaajia 4(6)

7 Kansallinen käsittely: Eduskuntakäsittely: 5(6) lukuun ottamatta kaikki indikaattorit perustuvat määrällisiin tietoihin, mistä johtuen niillä voidaan tukea saavutusten arviointia suhteessa määriteltyihin tavoitteisiin. EU30-jaosto E-kirjelmä toukokuu 2008 Käsittely Euroopan parlamentissa: Kyseessä on Euroopan parlamentin kanssa yhteispäätösmenettelyssä oleva asia. Tuleva puheenjohtajamaa Ranska ( ) käynnistää neuvottelut Euroopan parlamentin kanssa. Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema: Taloudelliset vaikutukset: Asiaa on käsitelty EU30-jaostossa, jossa Ahvenanmaalla on edustus. Jäsenvaltiot: Viitekehyksellä ei ole tarkoitus korvata voimassa olevia järjestelmiä, eikä se edellytä uusien rakenteiden perustamista. Raportointiin käytetään olemassa olevia järjestelmiä, mikä minimoi hallinnollisen taakan. Viitekehys perustuu jäsenvaltioiden ja muiden osallistujamaiden kokemuksiin ja parhaisiin käytäntöihin. EU:n talousarvio: EU:n talousarvioon ei kohdistu kustannusvaikutuksia, koska Leonardo da Vinci - ohjelmaan kuuluva elinikäisen oppimisen ohjelma sisältää erityisen säännöksen alan kohdennettujen aloitteiden tukemiseksi. Kyseeseen tulevat vain seurantakustannukset. Muut mahdolliset asiaan vaikuttavat tekijät: Ehdotus on suhteellisuusperiaatteen mukainen, koska sillä ei korvata eikä määritellä kansallisia laadunvarmistusjärjestelmiä ja/tai laadunvarmistusta koskevia lähestymistapoja ja koska siinä jätetään suosituksen täytäntöönpano jäsenvaltioiden tehtäväksi.

8 6(6) Asiasanat Hoitaa Tiedoksi koulut, koulutus, koulutus-, nuoriso- ja kulttuurineuvosto, koulutusohjelmat, ammatillinen koulutus OPM ALR, EUE, MMM, STM, TEM, TH, UM, VM, VNEUS Lomakepohja: Perusmuistio, EU-ohje

9 FI FI FI

10 EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel KOM(2008) 179 lopullinen 2008/0069 (COD) Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON SUOSITUS ammatillisen koulutuksen laadunvarmistuksen eurooppalaisen viitekehyksen perustamisesta [SEK(2008) 440 SEK(2008) 441] (komission esittämä) FI FI

11 PERUSTELUT 1) EHDOTUKSEN TAUSTA Ehdotuksen perustelut ja tavoitteet Ehdotetun suosituksen tavoitteena on perustaa laadunvarmistuksen eurooppalainen viitekehys, jäljempänä viitekehys, välineeksi, jolla jäsenvaltioita autetaan edistämään ja seuraamaan ammatillisen koulutuksen järjestelmiensä jatkuvaa parantamista yhteisten eurooppalaisten normien pohjalta. Viitekehyksellä on tarkoitus myötävaikuttaa ammatillisen koulutuksen laadun parantamiseen ja vastavuoroisen luottamuksen rakentamiseen kansallisiin ammatillisen koulutuksen järjestelmiin aidosti rajattomalla elinikäisen oppimisen alueella. Ammatillinen koulutus on merkittävässä asemassa EU:n pyrkiessä lisäämään kilpailukykyään ja sosiaalista yhteenkuuluvuuttaan Lissabonin strategian mukaisesti. Strategian taustalla olevan osaamisyhteiskunnan luomisen on perustuttava henkilöresurssien laatuun investoimiseen ja niiden laadun parantamiseen. Oleellisia aineksia tässä ovat resurssien käytön tehostaminen ja ammatillisen koulutuksen tulevaisuuslähtöinen suunnittelu, jossa käytetään uusia lähestymistapoja oppimiseen sekä kouluissa että työpaikoilla. Tämä laajakantoisuus näkyy siinä, miten ammatillinen koulutus on järjestetty eri puolilla EU:ta kansalliset ja alueelliset ohjelmat on suunniteltu erilaisten normien pohjalta, ja ne johtavat monenlaisiin tutkintoihin. Näin suuri monimuotoisuus merkitsee, että vastavuoroiseen oppimiseen ja EU:n laajuiseen pohdintaan koulutuksen järjestämisestä tulevaisuudessa on valtavasti mahdollisuuksia. Se merkitsee myös sitä, että Euroopalla on oltava yhteisiä kiintopisteitä, joilla taataan avoimuus, johdonmukaisuus ja siirrettävyys Euroopassa vallitsevien eri kehityskulkujen välillä. Toiminnassa ei pitäisi puuttua jäsenvaltioiden riippumattomuuteen ammatillisen koulutuksen järjestelmiensä hallintotavassa. Barcelonassa vuonna 2002 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston asettama tavoite tehdä eurooppalaisista koulutusjärjestelmistä laatunsa puolesta maailmanlaajuisia esikuvia vuoteen 2010 mennessä toi ammatillisen koulutuksen järjestelmien laadun rakentamisen ja varmistamisen keskeiseksi osaksi koulutuspolitiikan asialistaa. Ammatillisesta koulutuksesta vastaavien ministerien kokoonpanossa kokoontuneen neuvoston päätöslauselma 1 ja julistus 2 ammatillisen koulutuksen tehostetun yhteistyön edistämisestä Euroopassa käynnistivät Kööpenhaminan prosessin ja olivat merkittäviä askelia kohti Barcelonassa asetettua tavoitetta. Tämän jälkeen tehty eurooppalainen yhteistyö on mahdollistanut kokemusten vaihtamisen, vastavuoroisen oppimisen ja yhteisymmärryksen muodostamisen. Näin valmisteltiin laadun parantamisen yhteisiä periaatteita, suuntaviivoja ja välineitä, joiden perusteella vuonna 2003 määriteltiin ammatillisen koulutuksen laadunvarmistuksen yhteiset puitteet. Neuvosto vahvisti laadunvarmistuksen yhteisiä puitteita koskevan lähestymistavan 3 ja kehotti sekä jäsenvaltioita että komissiota edistämään sitä käytännön aloitteilla, joihin asiaankuuluvat sidosryhmät otetaan mukaan vapaaehtoisuuden pohjalta. Laadunvarmistuksen yhteiset puitteet sopivat yhteen useimpien olemassa olevien järjestelmien kanssa, ja niissä esitettiin yhteisiä periaatteita ja vertailukohta, joiden ansiosta joulukuuta 2002 (EYVL C 13, , s. 2). Annettu Kööpenhaminassa 29. ja 30. marraskuuta Neuvoston päätelmät ammatillisen koulutuksen laadunvarmistuksesta, 18. toukokuuta FI 2 FI

12 voitiin edistää useita eurooppalaisia ja kansallisia aloitteita 4. Laatuvaatimukset, ohjeelliset kuvaajat ja laadunvarmistuksen yhteisten puitteiden täytäntöönpanoa tukevat indikaattorit eivät kuitenkaan ole riittävän selkeitä, minkä johdosta välinettä on vaikea ottaa yleiseen käyttöön. Useat maat ovat korostaneet tarvetta vahvistaa laadunvarmistuksen yhteisten puitteiden asemaa. Puitteiden lisäkehittämisen todettiin joka tapauksessa olevan tarpeen neuvoston vahvistaessa ne vuonna Lopuksi vuonna 2006 annetussa Helsingin kommunikeassa Kööpenhaminan prosessin painopisteiden tarkistamisesta korostettiin, että laadunvarmistuksen yhteisistä puitteista on edettävä kohti laadun parantamiseen tähtäävää ajattelua. Ehdotettu suositus perustuu laadunvarmistuksen yhteisten puitteiden käytöstä saatuihin kokemuksiin, ja siinä on otettu huomioon jäsenvaltioiden esittämät pyynnöt. Koulutusjärjestelmien on oltava riittävän joustavia kyetäkseen vastaamaan monenlaisiin tarpeisiin niin, että kokonaisuus pysyy johdonmukaisena eri täytäntöönpanotasoilla. Koulutustarjonnan tuloksellisuutta ja tehokkuutta tarpeiden tyydyttämisessä on arvioitava, seurattava ja parannettava säännöllisin väliajoin näytön perusteella. Tähän voidaan päästä laadunvarmistuksen 5 avulla. Laadunvarmistus olisi nähtävä ammatillisen koulutuksen jatkuvan parantamisen välineenä, joka perustuu laatusykliin, jossa vahvistetaan ammatillisen koulutuksen suunnittelun, toteutuksen, arvioinnin ja tarkistamisen asiaankuuluvat vuorovaikutussuhteet. Laadunvarmistus edellyttää systemaattista lähestymistapaa laatukysymyksiin niin, että keskitytään nimenomaisesti eri tasojen toimijoiden rooleihin ja keskinäisiin suhteisiin. Siihen olisi kuuluttava myös tapoja valvoa ammatillisen koulutuksen tuloksellisuutta, ja siinä olisi käytettävä mittaustapoja, joilla tuetaan ammatillisen koulutuksen tarkistamista ja parantamista järjestelmän ja koulutuksen tarjoajan tasoilla. Kyseinen lähestymistapa laadunvarmistukseen käy ilmi koulutuksen alalla noudatettavista laadunvarmistusperiaatteista, jotka sisältyvät eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen perustamista koskevan suosituksen liitteeseen III. Voimassa olevat aiemmat säännökset Toimintaa on vauhditettu neuvoston päätöslauselmalla ja julistuksella vuonna 2002 (Kööpenhaminan prosessi) ja sen jälkeen neuvoston päätelmillä toukokuussa 2004 ja Helsingin kommunikealla vuonna Kommunikeassa korostettiin tarvetta käyttää laadunvarmistuksen yhteisiä puitteita perustana ja toivottiin laajempaa osallistumista ENQAVET-verkostoon (ammatillisen koulutuksen eurooppalainen laadunvarmistusverkosto) 6. ENQAVET perustettiin helpottamaan kokemusten vaihtoa, vastavuoroista oppimista ja yhteisymmärryksen muodostamista sekä tukemaan, testaamaan ja Lisätietoja osoitteessa Suosituksessa sovellettavat määritelmät perustuvat Cedefopin julkaisuun Glossary on Quality in Training (epävirallinen asiakirja, marraskuu 2003), Euroopan komissio perusti ENQAVET-verkoston lokakuussa 2005 ammatillisen koulutuksen neuvoaantavan komitean annettua asiasta myönteisen lausunnon. Verkoston jäsenet ovat jäsenvaltioiden, ehdokasmaiden, EFTA- ja ETA-maiden ja Euroopan tason työmarkkinaosapuolten järjestöjen tähän tarkoitetun menettelyn mukaisesti nimeämiä. FI 3 FI

13 edelleen kehittämään laadunvarmistuksen yhteisiä puitteita. Useissa maissa ENQAVETverkostoa tukevat laadunvarmistuksen kansalliset yhteyspisteet (QANRP) 7. Laadunvarmistusta on kehitetty muilla aloilla, jotka liittyvät ammatilliseen koulutukseen ja vaikuttavat siihen. Korkea-asteen koulutuksessa laadunvarmistuksen vaatimuksia ja suuntaviivoja annettiin Bergenin ministerikokouksessa vuonna 2005 ja suosituksessa eurooppalaisen yhteistyön jatkamisesta korkea-asteen koulutuksen laadun varmistamisessa 8. Liikkuvuutta koskevasta eurooppalaisesta laatuperuskirjasta annetussa suosituksessa 9 otettiin käyttöön laadunvarmistusperiaatteet, joita sovelletaan liikkuvuutta tukevien toimien suunnitteluun ja toteuttamiseen. Viime vuosina on siis sekä EU:n tasolla että kansallisesti kiinnitetty entistä enemmän huomiota ammatillisen koulutuksen laadun parantamiseen. Viitekehyksellä olisi kyettävä antamaan uutta pontta laadunhallintakäytäntöjen ja viime kädessä ammatillisen koulutuksen järjestelmien jatkuvalle parantamiselle. Viitekehyksessä kunnioitetaan täysin jäsenvaltioiden toimivaltaa. Sillä pyritään rohkaisemaan entistä kehittyneempien ja johdonmukaisempien laadunvarmistus- ja -parantamisjärjestelmien perustamista eri maissa; ammatillisen koulutuksen laadunvarmistus- ja -parantamisjärjestelmien sekä toimintatapojen entistä suurempaa avoimuutta, jotta lisättäisiin vastavuoroista luottamusta ja helpotettaisiin liikkuvuutta; yhteistyötä ja vastavuoroista oppimista, jotta edistettäisiin sidosryhmien osallisuutta laadun parantamiseen ja vastuullisuuteen tähtäävässä ajattelussa kaikilla tasoilla. Viitekehys on osa toimenpidekokonaisuutta, jolla on tarkoitus tukea ammatillisen koulutuksen järjestelmien laadun ja hallintotavan jatkuvaa parantamista. Muita toimenpiteitä ovat eurooppalainen tutkintojen viitekehys elinikäisen oppimisen edistämiseksi (EQF) 10, eurooppalainen opintosuoritusten siirtojärjestelmä ammatillista koulutusta varten (ECVET) Useimmissa osallistujamaissa ENQAVET tukeutuu laadunvarmistuksen kansallisiin yhteyspisteisiin, jotka on perustettu tarjoamaan aktiivista tukea verkoston työohjelman toteuttamiselle ja herättämään asiaankuuluvien sidosryhmien tietoisuutta tai antamaan niille tietoja verkoston toiminnasta. Yhteyspisteet perustuvat asianomaisiin kansallisiin elimiin tai toimivat niiden yhteistyöfoorumeina, ja ne ovat yhteydessä moniin alan sidosryhmiin ja toimivat yhdessä niiden kanssa. Euroopan parlamentin ja neuvoston suositus, annettu 15 päivänä helmikuuta 2006, eurooppalaisen yhteistyön jatkamisesta korkea-asteen koulutuksen laadun varmistamisessa, 2006/143/EY, EUVL L 64, , s. 60. Euroopan parlamentin ja neuvoston suositus, annettu 18 päivänä joulukuuta 2006, koulutukseen liittyvästä valtioiden rajat ylittävästä liikkuvuudesta yhteisössä: Liikkuvuutta koskeva eurooppalainen laatuperuskirja, EUVL L 394, , s. 5 (2006/961/EY). Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston suositukseksi eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen perustamisesta elinikäisen oppimisen edistämiseksi, KOM(2006) 479 lopullinen, Bryssel, Komission yksiköiden valmisteluasiakirja : European Credit system for Vocational Education and Training (ECVET) A system for the transfer, accumulation and recognition of learning outcomes in Europe; SEC(2006) 1431, FI 4 FI

14 sekä epävirallisen oppimisen ja arkioppimisen yhteiset eurooppalaiset tunnistamis- ja tunnustamisperiaatteet 12. Viitekehyksen käyttäminen tulee olemaan vapaaehtoista. Sen pääasiallisia käyttäjiä ovat viranomaiset ja laadunvarmistuksesta ja -parantamisesta vastaavat elimet. Johdonmukaisuus suhteessa unionin muuhun politiikkaan ja muihin tavoitteisiin Viitekehys myötävaikuttaa Euroopan työllisyysstrategian tavoitteen eli tehokkaamman inhimilliseen pääomaan investoimisen saavuttamiseen. Sen avulla voidaan erityisesti parantaa inhimilliseen pääomaan tehtävien investointien laatua ja tehokkuutta parantamalla koulutusta ja ammattitaitoa työllisyyspolitiikan suuntaviivojen ( ) 13 ja erityisesti suuntaviivan 24 mukaisesti. Samansuuntaisesti koheesiopolitiikkaa koskevassa tiedonannossa 14 kiinnitetään huomiota inhimilliseen pääomaan tehtävien investointien tehostamiseen paremman koulutuksen ja ammattitaidon avulla sekä koulutusjärjestelmien uudistamiseen käyttäen yhteisiä eurooppalaisia puitteita ja periaatteita. Tiedonannossa kehotetaan jäsenvaltioita käyttämään lähentymistavoitteen mukaisia resursseja muun muassa koulutuksen laadun ja tehokkuuden sekä koulutustarjonnan parantamiseen. 2) KUULEMISET JA VAIKUTUSTENARVIOINTI Intressitahojen kuuleminen Kuulemismenettely, tärkeimmät kohderyhmät ja yleiskuvaus vastaajista Ehdotus perustuu työhön, jota on tehty yhdessä lukuisten sellaisten elinten kanssa, joilla on erityisosaamista ammatillisen koulutuksen laadun kehittämisessä. Yhteistyötä on tehty ammatillisen koulutuksen laatua käsitelleessä eurooppalaisessa foorumissa ( ), ammatillisen koulutuksen teknisessä työryhmässä ( ) sekä vuodesta 2005 ENQAVET-verkoston kautta. ENQAVET-verkosto kokoaa yhteen lukuisia instituutioita 25 maasta, jotka osallistuvat Koulutus 2010 työohjelmaan, ja Euroopan tason työmarkkinaosapuolet. Lisäksi se hyödyntää vielä laajemman, ENQAVET-verkoston työohjelman tiettyihin toimiin osallistuvien elinten ryhmän sekä laadunvarmistuksen kansallisten yhteyspisteiden näkemyksiä. Kyseiset ryhmät kokoavat suuren joukon kansallisen tason sidosryhmiä. Komissio kuuli myös ammatillisen koulutuksen pääjohtajaa sekä ammatillisen koulutuksen neuvoa-antavaa komiteaa, johon kuuluu hallitusten, ammattiliittojen ja työnantajajärjestöjen edustajia kustakin jäsenvaltiosta. Neuvoa-antava komitea antoi komission ehdotusluonnoksesta myönteisen lausunnon kokouksessaan 14. ja 15. kesäkuuta Tiivistelmä vastauksista ja siitä, miten ne on otettu huomioon Neuvoston ja neuvostossa kokoontuneiden jäsenvaltioiden edustajien päätelmät epävirallisen oppimisen ja arkioppimisen yhteisistä eurooppalaisista tunnistamis- ja tunnustamisperiaatteista, 9175/04 EDUC 101 SOC 220, Neuvoston päätös, tehty 12 päivänä heinäkuuta 2005, jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikkojen suuntaviivoista (2005/600/EY), EUVL L 205, , s. 21. Komission tiedonanto Kasvua ja työllisyyttä tukeva koheesiopolitiikka Yhteisön strategiset suuntaviivat vuosiksi , KOM(2005) 299, FI 5 FI

15 Kuuleminen vahvisti viitekehyksen laajan kannatuksen. Erityisesti painotettiin täytäntöönpanojärjestelyjä ja sitä, että vertailukohtana käytettävät vaatimukset ja kuvaajat on pidettävä mahdollisimman yksinkertaisina. Myös laatuindikaattoreita kannatettiin, samoin kuin sitä, että ENQAVET-verkostoa pyydetään jatkamaan työskentelyä yhdessä indikaattoreita ja vertailuarvoja käsittelevän pysyvän ryhmän kanssa. Asiantuntijatiedon käyttö Lähteenä olleet tieteenalat ja asiantuntemuksen alat Cedefop 15 antoi runsaasti teknistä ja tieteellistä tukea, ja ETF 16 oli yhteydessä erityisesti ehdokasmaihin. Käytetty menettely Viitekehys perustuu laadunvarmistuksen yhteisiin puitteisiin, jotka kehitettiin yksimielisesti. Tällöin otettiin huomioon erilaiset kansalliset laadun parantamiseen tähtäävät toimintatavat ertityisesti tukeutuen hyviksi todettuihin käytäntöihin. Ennen kaikkea voitiin määritellä yhteisiä kysymyksiä, jotka ovat useimmissa maissa laadunvarmistuksen kannalta keskeisiä, ja kehittää vertailukohtana käytettävät laatuindikaattorit. Yli 200 indikaattoria määriteltiin ja analysoitiin. Luetteloa rajattiin priorisoimalla sellaisia indikaattoreita, joita voidaan soveltaa laadunvarmistukseen sekä järjestelmän että koulutuksen tarjoajien tasolla ja joita on mahdollista käyttää maiden välisessä vertailussa ja vastavuoroisessa oppimisessa. Samalla otettiin huomioon se, että ammatillisen koulutuksen laadun parantaminen on nähtävä yhteydessä laajempiin eurooppalaisiin tavoitteisiin, kuten työllistyvyyden lisäämiseen, koulutustarjonnan ja käyttäjien tarpeiden entistä parempaan yhteensovittamiseen sekä elinikäisen oppimisen saatavuuden edistämiseen. Käytännön kokemus Euroopan laajuisista ja kansallisista hankkeista, erityisesti vertaisryhmäoppimisesta, mahdollisti koulutuksen tarjoajia ja järjestelmiä koskevien indikaattorien paremman määrittelyn. Muut kehitetyt välineet voivat helpottaa viitekehyksen täytäntöönpanoa. Itsearviointia koskeva eurooppalainen opas 17 on tarkoitettu auttamaan ammatillisen koulutuksen tarjoajia koulutustarjonnan laadun parantamisessa. Leonardo da Vinci -ohjelmaan kuuluvassa hankkeessa kehitettiin myös ammatillisen peruskoulutuksen eurooppalainen vertaisarviointiopas 18. Oppaan testaamista jatketaan uudessa Leonardohankkeessa 19. Laadunvarmistuksen yhteisten puitteiden periaatteet ja vaatimukset säilytettiin suhteellisen yleisinä, jotta niitä voitaisiin kehittää ja tarkentaa erityisyhteyksiä varten. Useat Euroopan maat ovat jo kehittäneet laadunvarmistuksen kansalliset puitteet yhteisten puitteiden pohjalta. Laadunvarmistuksen yhteisiä puitteita on voitu kehittää edelleen joidenkin tutkimusten ja Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskus. Euroopan koulutussäätiö. An European Guide on Self-assessment for VET providers, Cedefop, syyskuu European Peer Review Manual for initial VET, Gutknecht-Gmeiner, Maria; Lassnigg, Lorenz; Stöger, Eduard; de Ridder, Willem; Strahm, Peter; Strahm, Elisabeth; Koski, Leena; Stalker, Bill; Hollstein, Rick; Alluli, Giorgio; Kristensen, Ole Bech (Wien, kesäkuu 2007). Peer Review Extended (EAC/32/06/13m LE-78CQAF), ; Peer Review Extended (EAC/32/06/13m LE-78CQAF), FI 6 FI

16 käytännön hankkeiden avulla. Ne on mainittu Cedefopin virtuaaliyhteisössä ( Tärkeimmät organisaatiot ja asiantuntijat, joita on kuultu; Tiivistelmä saaduista ja huomioon otetuista asiantuntijalausunnoista; Asiantuntijalausuntojen julkistaminen Ks. edellä (kuulemismenettely jne.). Vaikutustenarviointi Vaikutustenarvioinnin tavoitteena on analysoida eri tapoja varmistaa viitekehyksen käyttöönotto ja selvittää sopivinta vaihtoehtoa asianmukaiseksi säädökseksi. Vaikutustenarviontiraportti on toimitettu vaikutustenarviointilautakunnalle, ja siinä on otettu huomioon vaikutustenarviointilautakunnan suositukset eri oikeudellisista vaihtoehdoista. Toistuvista neuvoston päätelmistä ja Kööpenhaminan prosessista käy ilmi, että ammatillisen koulutuksen nykyaikaistamista ja parantamista kannatetaan yksimielisesti. Vuodesta 2003 käydyssä keskustelussa on korostettu, että olisi hyödyllistä kehittää ammatillisen koulutuksen laadunvarmistusta koko EU:ssa. Mahdollisella EU:n säädöksellä olisi toissijaisuusperiaatteen mukaisesti edistettävä, helpotettava ja tuettava jäsenvaltioiden tason toimia. Vaikutustenarvioinnin ensimmäinen kysymys koskee tässä käytettävän välineen valintaa. Kysymykseen tuli viisi vaihtoehtoa. 1. Ei EU:n tason välinettä merkitsisi, että jatketaan sellaisten laadunvarmistuksen yhteisten periaatteiden pohjalta, jotka tällä hetkellä on määritelty. Tähän mennessä saaduista kokemuksista voidaan kuitenkin päätellä, että nykyisillä puitteilla on ollut vain rajoitetusti vaikutusta rohkaistaessa jäsenvaltioita edistämään niiden käyttöä. Puitteiden tämänhetkisen aseman johdosta osallistujamaiden on vaikeaa käyttää järjestelmää johdonmukaisesti ja hyödyntää vertaisarviointia ja vastavuoroista oppimista. Useat maat ovat jo tuoneet esiin sitovamman välineen tarpeen, jotta tuettaisiin eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen esimerkin soveltamista laadunvarmistuksen yhteisiin puitteisiin. 2. Komission tiedonanto, jossa esitettäisiin komission ajatukset laadunvarmistuksesta. Sen antamiseen eivät kuitenkaan osallistuisi jäsenvaltiot eikä Euroopan parlamentti, eikä sillä saataisi aikaan poliittista sitoutumista, joka on tarpeen viitekehyksen uskottavuuden kannalta ja jotta varmistettaisiin sen täytäntöönpano kansallisella tasolla. 3. Komission suosituksessa esitettäisiin komission näkemykset, mutta sen muotoiluun eivät osallistuisi jäsenvaltiot eikä Euroopan parlamentti, eikä sillä saataisi aikaan poliittista sitoutumista, joka on tarpeen sen täytäntöönpanon varmistamiseksi kansallisella tasolla ja joka on ratkaiseva tekijä alan menestyksekkään eurooppalaisen yhteistyön kannalta. Komission suosituksen käyttämiseen liittyisi riski, että se nähdään toissijaisuuden vastaisena kehityksenä. 4. Perustamissopimuksen 149 ja 150 artiklan nojalla annettava Euroopan parlamentin ja neuvoston suositus olisi vahva poliittinen signaali toimielinten aikomuksesta käyttää vuonna 2004 annettuja neuvoston päätelmiä ammatillisen koulutuksen järjestelmien ja koulutustarjonnan kehittämisen perustana ja helpottaa tällä tavoin liikkuvuutta koko Euroopassa. Tämä vaihtoehto näyttäisi vastaavan jäsenvaltioiden, FI 7 FI

17 työmarkkinaosapuolten ja muiden sidosryhmien odotuksia ja edistävän ammatillisen koulutuksen järjestelmien laadun parantamista eurooppalaisen yhteistyön avulla. Samalla siinä säilytetään säädöksen vapaaehtoisuuteen perustuva luonne. Lisäksi suosituksen käyttö kyseisellä alalla olisi johdonmukaista muiden samankaltaisten aloitteiden, esimerkiksi eurooppalaista tutkintojen viitekehystä koskevan aloitteen, kanssa. 5. Perustamissopimuksen 149 ja 150 artiklan nojalla tehtävä Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös edellyttäisi sellaisten periaatteiden ja velvoitteiden hyväksymistä, joiden avulla jäsenvaltiot liittäisivät laatujärjestelmänsä viitekehykseen. Se edellyttäisi myös yhdenmukaistettujen vertailuarvojen ja laatunormien hyväksymistä EU:n tasolla ja jäsenvaltioiden tosiasiallista velvoittamista soveltamaan normeja. Sidosryhmien valtaenemmistö on yksimielinen siitä, että viitekehyksen käytön olisi oltava täysin vapaaehtoista. 3) EHDOTUKSEEN LIITTYVÄT OIKEUDELLISET NÄKÖKOHDAT Ehdotetun toimen lyhyt kuvaus Ehdotetulla suosituksella määritellään viitekehys, jonka avulla jäsenvaltiot voivat edistää ja seurata ammatillisen koulutuksen järjestelmien laadun parantamista. Viitekehyksen soveltaminen on vapaaehtoista. Jäsenvaltioille suositellaan, että ne edistäisivät viitekehyksen käyttöä tukeakseen ammatillisen koulutuksen laadun jatkuvaa parantamista ja että ne kehittäisivät viitekehystä edelleen. Samalla suositellaan, että viitekehystä käytettäisiin edistämään osallistavaa yhteistyötä ja vastavuoroista oppimista ENQAVET-verkoston kautta, vahvistamaan ja kehittämään laadunvarmistuksen kansallisia yhteyspisteitä, ja että viitekehyksen täytäntöönpanoa seurattaisiin suosituksen tarkistamiseksi tarvittaessa viiden vuoden kuluttua sen antamisesta. Komissio aikoo tukea jäsenvaltioita edellä mainittujen tehtävien suorittamisessa, varsinkin elinikäisen oppimisen ohjelman kautta ja seuraamalla viitekehyksen täytäntöönpanon edistymistä Koulutus 2010 työohjelman yhteydessä. Oikeusperusta Perustamissopimuksen 149 artikla, jonka mukaan yhteisö myötävaikuttaa korkealaatuisen koulutuksen kehittämiseen, ja 150 artikla, jossa mainitaan nimenomaisesti, että yhteisön toiminnalla pyritään (...) parantamaan valmentavaa ammatillista koulutusta ja jatkokoulutusta (...). Toissijaisuusperiaate Ehdotus on toissijaisuusperiaatteen mukainen, koska se ei kuulu yhteisön yksinomaiseen toimivaltaan. Viitekehyksen pääasiallisena tehtävänä on tarjota yhteisesti sovittuja maidenvälisiä vertailukohtia, joiden avulla jäsenvaltiot ja sidosryhmät voivat dokumentoida, kehittää, seurata, arvioida ja parantaa ammatillisen koulutustarjontansa tehokkuutta ja laadunhallintakäytäntöjään. Viitekehys toimii myös kansallisen ja Euroopan tason raportoinnin perustana ja yhteisenä termistönä. Tämä puolestaan lisää politiikan avoimuutta ja johdonmukaisuutta sekä käytännön toimia maiden välillä ja kesken, ja parantaa tällä tavoin FI 8 FI

18 ammatillista koulutusta Euroopan unionissa. Jäsenvaltiot eivät voi saavuttaa tavoitetta yksinään. Ehdotuksen tavoitteet saavutetaan paremmin yhteisön toimilla seuraavista syistä: Politiikan avoimuuteen ja johdonmukaisuuteen sekä ammatillisen koulutuksen laadunvarmistuksen käytännön toimiin eri maissa liittyvät haasteet ovat yhteisiä kaikille jäsenvaltioille; niitä ei voida ratkaista yksin kansallisesti eikä alakohtaisesti. Jos kaikki 27 jäsenvaltiota neuvottelisivat kahdenvälisiä sopimuksia tämän suosituksen kattamalla alalla kaikkien muiden jäsenvaltioiden kanssa erikseen ja ilman koordinointia, tuloksena olisi äärimmäisen monimutkainen ja vaikeaselkoinen kokonaistilanne Euroopan tasolla. Ehdotus tarjoaa yhteiset puitteet yhteisine laatuvaatimuksineen, ohjeellisine kuvaajineen ja indikaattoreineen, minkä johdosta sillä tuetaan ammatillisen koulutuksen laadun yhtenäistä kehittämistä maiden välillä ja helpotetaan rajatylittävää yhteistyötä. Näitä tehtäviä ei voida täyttää kansallisen tason toimilla. Suhteellisuusperiaate Ehdotus on suhteellisuusperiaatteen mukainen, koska sillä ei korvata eikä määritellä kansallisia laadunvarmistusjärjestelmiä ja/tai laadunvarmistusta koskevia lähestymistapoja ja koska siinä jätetään suosituksen täytäntöönpano jäsenvaltioiden tehtäväksi. Sääntelytavan valinta Euroopan parlamentin ja neuvoston suositus. 4) TALOUSARVIOVAIKUTUKSET Jäsenvaltiot: Viitekehyksellä ei ole tarkoitus korvata voimassa olevia järjestelmiä, eikä se edellytä uusien rakenteiden perustamista. Raportointiin käytetään olemassa olevia järjestelmiä, mikä minimoi hallinnollisen taakan. Viitekehys perustuu jäsenvaltioiden ja muiden osallistujamaiden kokemuksiin ja parhaisiin käytäntöihin. EU:n talousarvio: EU:n talousarvioon ei kohdistu kustannusvaikutuksia, koska Leonardo da Vinci ohjelmaan kuuluva elinikäisen oppimisen ohjelma sisältää erityisen säännöksen alan kohdennettujen aloitteiden tukemiseksi. Kyseeseen tulevat vain seurantakustannukset. 5) LISÄTIEDOT Uudelleentarkastelu-, tarkistus- tai raukeamislauseke Ehdotus sisältää uudelleentarkastelulausekkeen. FI 9 FI

19 Euroopan talousalue Euroopan talousalueen maat ovat osallistuneet vapaaehtoisuuden pohjalta Kööpenhaminassa vuonna 2002 aloitettuun eurooppalaiseen yhteistyöprosessiin, ja ne on otettu täysimääräisesti mukaan viitekehyksen kehittämiseen. Tästä syystä ehdotettu suositus on niille todennäköisesti merkityksellinen. Ehdotuksen yksityiskohtainen kuvaus Laadunvarmistuksen eurooppalaisen viitekehyksen ensisijaisia käyttäjiä ovat laadunvarmistuksesta ja -parantamisesta vastaavat kansalliset tai alueelliset viranomaiset ja julkiset ja yksityiset elimet, myös koulutuksen tarjoajien tasolla. Ammatillisen koulutuksen tarjonnan laadun parantaminen on kuitenkin ratkaiseva tekijä asiakkaiden tarpeisiin vastaamiseksi: tämän vuoksi viitekehyksellä on erityistä merkitystä järjestelmän loppukäyttäjille. Viitekehyksellä tehostetaan myös yhteistyötä ja lisätään keskinäistä luottamusta koulutusalan kansallisten sidosryhmien ja kansainvälisten toimialajärjestöjen välillä. Sen onnistunut täytäntöönpano edellyttää kuitenkin kansallisilta koulutusviranomaisilta ja muilta julkisen ja yksityisen sektorin sidosryhmiltä vapaaehtoista sitoutumista siihen. Erityistä huomiota on kiinnitettävä tuki- ja ohjemateriaalin kehittämiseen testaamalla, kokeilemalla ja tekemällä suoraa yhteistyötä. Ammatillisen koulutuksen eurooppalainen laadunvarmistusverkosto on prosessissa avainasemassa, koska sen jäsenet ovat jäsenvaltioiden, ehdokasmaiden, EFTA- ja ETAmaiden ja Euroopan tason työmarkkinaosapuolten virallisesti nimeämiä. Lisäksi komissio sekä Cedefopin ja Euroopan koulutussäätiön kaltaiset virastot helpottanevat laadunvarmistuksen eurooppalaisen viitekehyksen täytäntöönpanoa Euroopan tasolla. Viitekehyksen osatekijöitä ovat laadunvarmistus- ja -parantamissykli, joka kattaa ammatillisen koulutuksen suunnittelun, toteutuksen, arvioinnin ja tarkistamisen ja jota tukevat yhteiset laatuvaatimukset (ehdotuksen liite 1), ohjeelliset kuvaajat ja indikaattorit (ehdotuksen liite 2); seurantaprosessit, joihin kuuluu yhdistelmä sisäisiä ja ulkoisia arviointimekanismeja, jotka jäsenvaltioiden on määriteltävä tarpeen mukaan, jotta tunnistettaisiin (i) järjestelmien, prosessien ja menettelyjen vahvuudet; ja (ii) kehittämisalueet; mittausvälineiden käyttö tehokkuuden osoittamiseksi. Viitekehyksessä määritellään systemaattinen lähestymistapa laatukysymyksiin ja hahmotellaan myös eri tasojen toimijoiden roolit ja tavat, joilla ammatillisen koulutuksen tuloksellisuutta voidaan seurata. Se toimii mittapuuna, jolla tuetaan ammatillisen koulutuksen tarkistamista ja parantamista järjestelmän ja koulutuksen tarjoajien tasoilla. Viitekehys perustuu jatkuvaan laatuprosessiin, jossa yhdistyvät (i) politiikan tavoitteiden asettaminen ja suunnittelu; (ii) tavoitteisiin pääsemiseksi suunniteltujen keinojen ja toimien täytäntöönpanoa tukevien periaatteiden määrittely; (iii) mekanismien suunnittelu ohjelman tuloksellisuuden arvioimiseksi tavoitteisiin nähden sekä henkilökohtaisen, koulutuksen tarjoajien ja järjestelmän tasojen saavutusten tai tulosten arviointi; (iv) sisäisten ja ulkoisten FI 10 FI

20 arviointitulosten yhdistelmään perustuva tarkistaminen sekä palautteen käsittely ja muutosmenettelyjen organisointi. Seurantaan kuuluu yhdistelmä sisäisiä ja ulkoisia arviointimekanismeja, jotka jäsenvaltioiden on määritettävä tarpeen mukaan. Näiden kahden osa-alueen yhdistelmän avulla saadaan toteutettujen tai suunniteltujen toimien tuloksena jatkuvasti todennettavaa ja pätevää palautetta edistymisestä kohti toimintapolitiikan tavoitteita. Viitekehyksessä kiinnitetään erityistä huomiota systemaattiseen itsearviointiin alhaalta ylöspäin etenevänä prosessina, jolla parannetaan koulutustarjonnan laatua. Tulosten mittaamisella olisi saatava tietoa siitä, onko politiikkojen tai toimien toteuttamisessa päästy tavoitteisiin vai onko tilannetta vielä korjattava. Tällä tavoin mittaamisella myötävaikutetaan järjestelmien hallintotavan parantamiseen. Indikaattoreissa kiinnitetään huomiota ammatillisen koulutuksen ja oppimisen tuloksiin sekä ammatillisen koulutuksen järjestelmien, elinikäisen oppimisen, työmarkkinoiden, työllisyyden ja talouden väliseen suhteeseen, ja ne on järjestetty johdonmukaiseksi ketjuksi, joka kuvastaa koulutuksen tavoitteita, panoksia, prosesseja ja tuloksia. Indikaattorijoukkoon kuuluu kaksi yleistä indikaattoria ja neljä toisiaan vahvistavaa indikaattoria, jotka antavat tietoja koulutuksen tuotoksista ja tuloksista suhteessa politiikan painopisteisiin. Näitä täydentää kaksi konteksti-indikaattoria, joista saadaan asiaankuuluvaa taustatietoa saavutusten arviointia varten, ja kaksi kuvaajaa, jotka antavat laadullisia lisätietoja ammatillisen koulutuksen laatuun vaikuttavista tekijöistä. Kuvaajia lukuun ottamatta kaikki indikaattorit perustuvat määrällisiin tietoihin, mistä johtuen niillä voidaan tukea saavutusten arviointia suhteessa määriteltyihin tavoitteisiin. FI 11 FI

21 2008/0069 (COD) Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON SUOSITUS ammatillisen koulutuksen laadunvarmistuksen eurooppalaisen viitekehyksen perustamisesta (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti) EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka ottavat huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 149 artiklan 4 kohdan ja 150 artiklan 4 kohdan, ottavat huomioon komission ehdotuksen 20, ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon 21, ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon 22, noudattavat perustamissopimuksen 251 artiklassa määrättyä menettelyä 23, sekä katsovat seuraavaa: (1) Siirtyminen osaamistalouteen (Lissabonin Eurooppa-neuvosto 2000) edellyttää ammatillisen koulutuksen järjestelmien nykyaikaistamista ja jatkuvaa parantamista talouden ja yhteiskunnan muuttuessa nopeasti, jotta ammatillisen koulutuksen järjestelmät voivat auttaa lisäämään työllisyyttä ja sosiaalista osallisuutta ja parantamaan elinikäisen oppimisen saatavuutta kaikille. (2) Vuonna 2002 Barcelonassa kokoontunut Eurooppa-neuvosto asetti tavoitteeksi sen, että eurooppalaisista koulutusjärjestelmistä tulee laatunsa puolesta maailmanlaajuisia esikuvia vuoteen 2010 mennessä. (3) Kasvua ja työllisyyttä koskevissa Lissabonin yhdennetyissä suuntaviivoissa jäsenvaltioita pyydetään kehittämään kohtuuhintaisia ja helppopääsyisiä elinikäisen oppimisen järjestelmiä, jotka vastaavat osaamistalouden ja -yhteiskunnan muuttuvia tarpeita. Koulutusjärjestelmien mukauttaminen ja niiden valmiuksien kehittäminen on välttämätöntä, jotta niiden merkitys työmarkkinoiden kannalta lisääntyisi. Koulutuspolitiikassa asetetuilla tavoitteilla olisikin enenevässä määrin EUVL C [ ], [ ], s. [ ]. EUVL C [ ], [ ], s. [ ]. EUVL C [ ], [ ], s. [ ]. EUVL C [ ], [ ], s. [ ]. FI 12 FI

22 täydennettävä talous- ja työmarkkinapolitiikan tavoitteita, jotta yhdistettäisiin sosiaalinen yhteenkuuluvuus ja kilpailukyky. (4) Ammatillisen koulutuksen tehostetun yhteistyön edistämisestä Euroopassa annetun neuvoston päätöslauselman 24 (ns. Kööpenhaminan prosessi) johdosta ja sen jälkeen komission, jäsenvaltioiden, työmarkkinaosapuolten, ETA- ja EFTA-maiden ja ehdokasmaiden kesken tehdyn yhteistyön tuloksena on kehitetty laadunvarmistuksen yhteiset puitteet, joissa otetaan huomioon eri osallistujamaiden kokemukset ja hyvät käytännöt. (5) Neuvoston ja komission Eurooppa-neuvostolle toimittaman, Koulutus työohjelmaa koskevan yhteisen väliraportin (2004) 25 mukaan ammatillisen koulutuksen laadunvarmistuksen yhteiset puitteet (osana Kööpenhaminan prosessin seurantaa) ja sovittujen laadunvarmistusta koskevien standardien, menettelyjen ja suuntaviivojen kehittäminen 26 (Bolognan prosessiin liittyen ja koulutusjärjestelmien tavoitteita koskevan työohjelman osana) olisi asetettava ehdottomasti etusijalle Euroopassa. (6) Toukokuussa 2004 kokoontunut koulutusneuvosto 27 vahvisti laadunvarmistuksen yhteisiä puitteita koskevan lähestymistavan ja pyysi jäsenvaltioita ja komissiota oman toimivaltansa mukaisesti edistämään niitä vapaaehtoisuuden pohjalta yhdessä asiaan liittyvien sidosryhmien kanssa. (7) Ammatillisen koulutuksen eurooppalainen laadunvarmistusverkosto, jäljempänä ENQAVET-verkosto 28, toimii eurooppalaisena foorumina, joka mahdollistaa neuvoston vuonna 2004 antamien päätelmien ja Helsingin kommunikean asianmukaisen seurannan ja helpottaa kestävää yhteistyötä eri maiden välillä. (8) Vuonna 2006 annetussa Helsingin kommunikeassa korostettiin tarvetta kehittää ja ottaa käyttöön yhteiset eurooppalaiset, erityisesti ammatillista koulutusta varten tarkoitetut välineet niin, että otetaan huomioon ammatillisen koulutuksen laadunvarmistuksesta toukokuussa 2004 annetuissa neuvoston päätelmissä mainittujen laadunvarmistuksen yhteisten puitteiden periaatteet, jotta edistetään laadun parantamiseen tähtäävää ajattelua ja laajempaa osallistumista ENQAVET-verkostoon. (9) Tällä suosituksella perustetaan laadunvarmistuksen eurooppalainen viitekehys, jäljempänä viitekehys, välineeksi, jolla jäsenvaltioita autetaan edistämään ja seuraamaan ammatillisen koulutuksen järjestelmiensä jatkuvaa parantamista laadunvarmistuksen yhteisten puitteiden pohjalta ja niitä edelleen kehittäen. Viitekehyksellä on tarkoitus myötävaikuttaa ammatillisen koulutuksen laadun joulukuuta 2002 (EYVL C 13, , s. 2). Koulutus 2010 : Lissabonin strategian toteuttamisen edellyttämät kiireelliset uudistukset Neuvoston ja komission yhteinen väliraportti Euroopan koulutusjärjestelmien tavoitteiden yksityiskohtaisen seurantaohjelman täytäntöönpanosta, Eurooppalaisen korkea-asteen opetuksen alueen luominen, Berliinissä 19. syyskuuta 2003 pidetyn opetusministerien konferenssin tiedonanto. Neuvoston päätelmät ammatillisen koulutuksen laadunvarmistuksesta, 28. toukokuuta Euroopan komissio perusti ammatillisen koulutuksen eurooppalaisen laadunvarmistusverkoston lokakuussa 2005 ammatillisen koulutuksen neuvoa-antavan komitean annettua asiasta myönteisen lausunnon. Verkoston jäsenet ovat jäsenvaltioiden, ehdokasmaiden, EFTA- ja ETA-maiden ja Euroopan tason työmarkkinaosapuolten järjestöjen tähän tarkoitetun menettelyn mukaisesti nimeämiä. FI 13 FI

23 parantamiseen ja jäsenvaltioiden välisen avoimuuden ja johdonmukaisuuden lisäämiseen ammatillista koulutusta koskevassa politiikassa. Näin edistetään vastavuoroista luottamusta, työntekijöiden ja oppijoiden liikkuvuutta sekä elinikäistä oppimista. (10) Viitekehykseen olisi kuuluttava laadunvarmistus- ja -parantamissykli, joka kattaa ammatillisen koulutuksen suunnittelun, toteutuksen, arvioinnin ja tarkistamisen ja jota tukevat yhteiset laatuvaatimukset, ohjeelliset kuvaajat ja indikaattorit. Jäsenvaltioiden on tarpeen mukaan määriteltävä seurantaprosessit, joihin kuuluu yhdistelmä sisäisiä ja ulkoisia arviointimekanismeja, jotta tunnistettaisiin järjestelmien, prosessien ja menettelyjen vahvuudet ja kehittämisalueet. Viitekehyksessä olisi käytettävä mittausvälineitä tehokkuuden osoittamiseksi. (11) Viitekehystä olisi sovellettava sekä ammatillisen koulutuksen järjestelmän että koulutuksen tarjoajien tasolla. Se toimii systemaattisena lähestymistapana laatukysymyksiin, se kattaa asiaankuuluvat eri tasot ja toimijat ja liittää ne toisiinsa, ja siinä olisi korostettava voimakkaasti laadun seurantaa ja parantamista yhdistämällä sisäinen ja ulkoinen arviointi, tarkistaminen ja parannusprosessit ja tukien niitä mittauksilla. Viitekehyksen olisi oltava pohjana jatkokehitykselle, jota tehdään Euroopan, kansallisen, alueellisen ja paikallisen tason yhteistyössä. (12) Koska tämä suositus sisältää konkreettisia välineitä arviointiin ja laadun parantamiseen tähtäävän ajattelun tukemiseksi kaikilla tasoilla, se myötävaikuttaa näyttöön perustuvan politiikan ja toimintatavan soveltamiseen entistä tehokkaampien ja oikeudenmukaisempien politiikkojen perustana, tehokkuudesta ja tasapuolisuudesta eurooppalaisissa koulutusjärjestelmissä vuonna 2006 annettujen neuvoston päätelmien 29 mukaisesti. (13) Tässä suosituksessa olisi otettava huomioon eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen perustamisesta elinikäisen oppimisen edistämiseksi annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston suosituksen 30 liitteessä III olevat yhteiset koulutuksen laadunvarmistusperiaatteet. Viitekehyksellä olisi tämän vuoksi tuettava eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen täytäntöönpanoa. Sillä olisi myös tuettava muiden eurooppalaisten välineiden täytäntöönpanoa. Niitä ovat esimerkiksi eurooppalainen opintosuoritusten siirtojärjestelmä ammatillista koulutusta varten, jäljempänä ECVET 31, sekä epävirallisen oppimisen ja arkioppimisen yhteiset eurooppalaiset tunnistamis- ja tunnustamisperiaatteet 32. (14) Tämä suositus on perustamissopimuksen 5 artiklassa tarkoitetun toissijaisuusperiaatteen mukainen, koska sen tavoitteena on tukea ja täydentää jäsenvaltioiden toimia helpottamalla edelleen jäsenvaltioiden yhteistyötä ammatillisen Eurooppa-neuvosto, 23. ja 24. maaliskuuta 2006, puheenjohtajan päätelmät; komission tiedonanto Eurooppalaisten koulutusjärjestelmien tehokkuus ja tasapuolisuus, KOM(2006) 481, ja neuvoston päätelmät tehokkuudesta ja tasapuolisuudesta koulutuksessa, EUVL C 298, , s. 3. EUVL C [ ], [ ], s. [ ]. Komission yksiköiden valmisteluasiakirja: European Credit system for Vocational Education and Training (ECVET) A system for the transfer, accumulation and recognition of learning outcomes in Europe ; SEC(2006) 1431, Neuvoston ja neuvostossa kokoontuneiden jäsenvaltioiden edustajien päätelmät epävirallisen oppimisen ja arkioppimisen yhteisistä eurooppalaisista tunnistamis- ja tunnustamisperiaatteista, 9175/04 EDUC 101 SOC 220, FI 14 FI