GAS-menetelmä ja tutkimus tavoitteiden asettamisessa

Transkriptio

1 GAS-menetelmä ja tutkimus tavoitteiden asettamisessa Kohti parempaa kuntoutumista yhteisin tavoittein ja hyvän kuntoutussuunnitelman keinoin ti Tuulikki Alanko TtM, ft Keski-Suomen keskussairaala

2 Kuntoutujan omat tavoitteet Kuntoutujan omat Kelan tutkimusrahoitus tavoitteet Toteutettu tutkimus- ja kehittämis- keskus GeroCenterin ja Mikkelin ammattikorkeakoulun yhteistyönä Tutkimukselle on myönnetty Keski-Suomen sairaanhoitopiirin ja Etevan tutkimuslupa sekä Keski-Suomen shp:n ja Pirkanmaan shp:n eettisten toimikunnan puoltava lausunto Tuulikki Alanko 2017

3 Tutkimuksen kaksi osatutkimusta Akuutisti sairastuneet, moniammatillista kuntoutusta vaativat kuntoutujat (n=20) Keski-Suomen keskussairaalan vaativan kuntoutuksen osasto Tutkijana Tuulikki Alanko (Tutkimus- ja kehittämiskeskus GeroCenter) Monimuotoisia, usein käyttäytymisen hallinnan ongelmia omaavat kehitysvammapsykiatrian yksiköiden asiakkaat (n=20) ETEVA ky:n (Uudenmaan ja Etelä-Hämeen erityishuoltopiiri) kehitysvammapsykiatrian yksiköt Hämeenlinnassa, Keravalla ja Lahdessa Tutkijana Maarit Karhula (Mikkelin ammattikorkeakoulu) Tuulikki Alanko 2017

4 Hankkeen työryhmä ja yhteistyötahot Hankkeen työryhmä: Tutkimus- ja kehittämiskeskus GeroCenter: Tuulikki Alanko, Riku Nikander Mikkelin ammattikorkeakoulu: Maarit Karhula Jyväskylän yliopisto: Arja Piirainen, Teppo Kröger Keski-Suomen sairaanhoitopiiri: Marja Arkela, Satu Auvinen Eteva ky: Marketta Salminen, Päivi Vuorinen Tuulikki Alanko 2017

5 Tutkimuksessa vastataan kysymyksiin 1) Millaista kuntoutujan osallisuus on tavoitteiden asettamisessa? 2) Mitkä tekijät edistävät kuntoutujan osallisuutta tavoitteenasettamisprosessissa? 3) Miten tavoitteet tulevat saavutetuksi? 4) Millaiset tekijät liittyvät tavoitteiden saavuttamiseen? 5) Miten kaksi erilaista kuntoutujaryhmää ovat samanlaisia ja erilaisia tavoitteenasettamisprosessissa ja tavoitteen saavuttamisessa? 6) Miten GAS-menetelmä toimi ammattilaisten näkökulmasta tavoitteita asetettaessa? Tuulikki Alanko 2017

6 Kuntoutujan osallisuus Osallisuuden viitekehyksenä on Shierin malli Osallisuus lisääntyy portaittain - kuntoutujan kuuntelemisesta vallan ja vastuun jakamiseen Itsemääräämisoikeus Tuettu päätöksenteko Jaettu asiantuntijuus Osallisuuden portaat (mukaillen Shier, 2001) Tuulikki Alanko 2017

7 Goal Attainment Scaling (GAS) GAS on tavoitteenasettamisen menetelmä, jossa määritellään yksilölliset, kuntoutujalähtöiset tavoitteet. GAS-menetelmässä oleellista on kuntoutujan ja ammattilaisen asiantuntemuksen yhdistäminen ja toimiminen kumppanuussuhteessa. 5-portainen asteikko: + 2 selvästi odottamaani korkeampi +1 jonkin verran odottamaani korkeampi 0 Tavoitetaso -1 jonkin verran odottamaani matalampi -2 selvästi odottamaani matalampi Tuulikki Alanko 2017

8 SMART-PERIAATE kultainen sääntö SMART periaatteet: S = spesifinen, yksilöllinen, määritelty M = mitattavissa oleva A = saavutettavissa oleva R = realistinen ja merkityksellinen, kuntoutustoimenpitein saavutettavissa T = mahdollinen aikatauluttaa (Bovend Eerdt et al. 2009) Tavoitteen saavuttamisen arvioinnissa T-lukuarvo, jonka avulla voi tarkastella ryhmätasolla tavoitteen saavuttamista T-lukuarvo 50 = tavoitetaso Tuulikki Alanko 2017

9 Kuntoutujan omat arkea tukevat tavoitteet Mitä on arki? Päivittäistä elämää, joka koostuu erilaisista toiminnoista, tavoista, tottumuksista, tietyistä toimintamalleista ja rutiineista Toteutuu erilaisissa konteksteissa niin kotona, opiskelu- ja työelämässä kuin vapaa-aikanakin Yksinoloa ja -toimimista sekä sosiaalisiin tilanteisiin ja yhteiseen toimintaan osallistumista Itsestään selvältä tuntuvaa, kaikille tuttua, mutta samalla jokaiselle henkilölle ainutlaatuista ja yksilöllistä (Maarit Karhula, Arja Veijola & Hilkka Ylisassi. Tavoitteiden asettamisen käytäntö. Kirjassa: Kuntoutuminen 2016) Tuulikki Alanko 2017

10 Kuntoutujan tavoite kuntoutusprosessissa 5. Arviointi ja palaute Kuinka etenin tavoitteessani? Mitä seuraavaksi? Tavoitteessa etenemisen arviointi 4. Eteneminen suunnitelman mukaisesti Tavoitteellista toimintaa arjessa (Karhula M, Veijola A, Ylisassi H. Tavoitteiden asettamisen käytäntö. Kirjassa Kuntoutuminen 2016) Kaikki tavoitteet saavutettu, tällä hetkellä ei ole muutostarvetta Tavoite saavutettu, voidaan keskittyä seuraaviin tavoiteltaviin asioihin Tavoitetta ei ole saavutettu 3. Suunnitelman laatiminen Kuinka pääsen tavoitteeseeni? Keinojen määrittäminen 1. Tavoitteista keskusteleminen / tilannearvio Tämä on tilanteeni nyt ja näin haluaisin tilanteen olevan Nykytilanteen kartoittaminen ongelmien käsittely ja tavoitealueiden tunnistaminen 2. Tavoitteen asettaminen Tämän haluaisin muuttuvan, tämän haluaisin saavuttaa Tavoitteen nimeäminen, SMART-periaate

11 GAS-prosessi Tavoitteen tunnistaminen Tavoitteen nimeäminen Indikaattorin valinta Asteikon laatiminen Asteikon tarkistaminen Kuntoutustoimenpiteistä sopiminen Tuulikki Alanko 2017

12 Tutkimuksenkulku Kevät 2015 Toukolokakuu 2015 Marraskuu 2015 Huhtikuu 2016 Marraskuu 2016 Valmentautuminen työotteeseen (Seminaarit ja työpajat) Tavoitteen asettaminen puolen vuoden ajalle (I tiedonkeruu) Tavoitteen saavuttamisen ja siihen vaikuttavien tekijöiden arviointi (II tiedonkeruu) Toimivien käytäntöjen kuvaaminen (Tulosten analyysi, yhteenveto ja julkaiseminen) Tulosten juurruttaminen

13 I-tiedonkeruuvaihe: Tavoitteen asettaminen Kuntoutujat: KS (n=20) ja Eteva (n=20) Tavoitekeskusteluissa mukana: KS: kuntoutuja, sairaanhoitaja, fysioterapeutti, toimintaterapeutti & tutkija ja omainen (10/20) Tavoitekeskustelu: - Ääninauhoite - Tutkijan kenttämuistiinpanot Eteva: kuntoutuja, asiakasprosessivastaava, ryhmän ohjaaja/ lähityöntekijä, erityistekijä & tutkija Keskustelujen kestot: KS keskimäärin 60 minuuttia, Eteva keskimäärin 1 tunti 52 min Ammattilaisten näkemykset tavoitekeskuste lusta: - Ryhmähaastatt elu (ääninauhoite) Kuntoutujan ja omaisen näkemykset tavoitekeskustelusta: - Yksilöllinen haastattelu (ääninauhoite) Toukokuu joulukuun puoliväli 2015

14 II-vaiheen tiedonkeruu Tavoitteen saavuttamisen arviointi Puolen vuoden kuluttua tavoitteen asettamisesta Kuntoutujan kotiympäristössä Kuntoutujan ja omaisen, ammattilaisten haastattelu Lisäksi Ammattilaisten näkemyksiä kartoittava kysely kuntoutujan osallistamisesta tavoitekeskusteluun ja GAS-menetelmän toimivuudesta Marraskuu 2015 kesäkuu 2016 Tuulikki Alanko 2017

15 Keski-Suomen keskussairaalan kuntoutujat (n=20) Naisia 7, miehiä 13 Ikä: v: 4 kuntoutujaa v: 2 kuntoutujaa v: 4 kuntoutujaa v: 1 kuntoutujaa v: 5 kuntoutujaa Yli 75 v: 4 kuntoutujaa Diagnooseina: AVH 13, tuki- ja liikuntaelinongelmia 4, muita 3: pankreatiitti, Avmalformaatio, tetraplegia Lisäksi muita diagnooseja: RR-tauti x 6, eturauhasen liikakasvu tai syöpä x 4, hyperkolesterolemia x 3, DM x 3, flimmeri x 2, munaisten vajaatoiminta x 2, sepelvaltimotauti x 2, migreeni x 1 Eri diagnoosien haitari: 0 7, keskimäärin yhdellä kuntoutujalla oli 3,3 dg:tä Jakson syinä: Akuuttisairauteen liittyvä kuntoutusjakso, lupapaikalla tilanteen kartoitus Tavallisimmat apuvälineet: pyörätuoli, rollaattori, kävelykeppi, kävelysauvat, pienapuvälineet, nostolaite, tukiliivit

16 Etevan kuntoutujat (n=20) Naisia 9, miehiä 11 Ikä: v: 11 kuntoutujaa v: 6 kuntoutujaa v: 3 kuntoutujaa Diagnooseina : Lievä älyllinen kehitysvammaisuus : 11 kuntoutujaa Keskivaikea älyllinen kehitysvammaisuus: 7 kuntoutujaa Tarkemmin määrittämätön älyllinen kehitysvammaisuus: 1 kuntoutuja Ei kv-diagnoosia: 1 kuntoutuja Lisäksi muita diagnooseja mm. masennus- ja tai ahdistustila, autismi/ autistiset piirteet, ADHD, pakko-oireisuus, psykoottinen häiriö, tunne-elämältään epävakaa persoonallisuus, alkoholiriippuvuus Jakson syinä: Haastava itseä ja muita vahingoittava käyttäytyminen, tuen tarpeen arviointi, asumisen arviointi, toimintamallien luominen haitallisten/ vaarallisten käyttäytymismallien tilalle Tavallisimmat apuvälineet: päiväohjelma, kuvat kommunikoinnin tukena, painoliivi/pallopeitto Tukikeinot: yksilöohjaus, yksilöllinen keskustelu, toiminnalliset ryhmät, yhteisöhoito, yksilöterapiat

17 Hankkeen tuloksia

18 Millaista oli kuntoutujan osallisuus tavoitteiden asettamisessa? Kuntoutujien osallistuminen tavoitteen asettamiseen vaihteli, myös tavoitekeskustelun aikana. Kaikissa keskusteluissa kuntoutujaa tuettiin ilmaisemaan omia mielipiteitään ja ne myös huomioitiin tavoitteita asetettaessa. Kuntoutujaa pystyttiin osassa keskusteluista osallistamaan tavoitteen asettamiseen myös päätöksentekijänä sekä vastuunottajana. Kuntoutujan ja ammattilaisten välinen luottamuksellinen suhde sekä ammattilaisten taito käyttää GAS-menetelmää ja työskennellä yksilölähtöisellä tavalla edistivät kuntoutujan osallisuutta. Tuulikki Alanko 2017

19 Mitkä tekijät edistivät kuntoutujan osallisuutta tavoitteenasettamisprosessissa? Etukäteistyöskentely, orientointi Avoin ilmapiiri: kiireettömyys, huumori, turvallisuus Asiakkaan tunteminen, aiempien keskustelujen tuominen mukaan tavoitteen asettamiseen Kuntoutujan oma aktiivisuus asettaa omia tavoitteita Ammattilaisten käyttämät tarkoituksenmukaiset työtavat: Dialogi, yhteinen pohdinta, kuunteleminen Kysymykset: tarkentavat, ajattelua fasilitoivat, varmentavat, johdattelevat Visuaaliset tekniikat: keskustelun jäsentäminen, tavoitealueiden priorisointi, tavoitteeseen liittyvien asioiden tunnistaminen Kuntoutujalle tilan antaminen, keskustelu kuntoutujalle tärkeistä asioista ja edettiin kuntoutujan ehdoilla Tiedon antaminen: tavoitteen asettaminen ja muotoilu, asteikon laatiminen. Yhteenvetojen tekeminen keskustelusta, reflektoiva keskustelu

20 Esimerkki kuntoutujan täysivaltaisesta osallistumisesta KS Tuulikki Alanko 2017

21 Etukäteistyö, orientoituminen Etukäteistyöskentely helpotti kuntoutujaa löytämään tärkeitä muutosta vaativia asioita. Kuntoutujalle ja omaiselle kerrottiin mikä on tavoitekeskustelun tarkoitus ja ketä on mukana. Avoin ilmapiiri ja molemmin puolinen luottamus lisäsi turvallisuutta ja kiireettömyys antoi potilaalle ja omaiselle kokemuksen kuulluksi tulemisesta. Ammattilaiset tunsivat kuntoutujan hyvin ja aiempien keskustelujen tuominen mukaan tavoitteen asettamiseen auttoi tavoitteen asettamista. Kuntoutuja oli itse aktiivinen ja toi esille omassa kotiympäristössä olevia esteitä, jotka tulevat olemaan hänelle haaste, voisiko tavoite liittyä portaisiin. Tavoitekeskustelussa keskityttiin kuntoutujan asioiden äärelle. käteistyöskentely helpottaa kuntoutujan löytämään Tuulikki Alanko 2017

22 Tavoitteen tunnistaminen ja nimeäminen Aiemman keskustelun pohjalta kuntoutuja yhdessä ammattilaisten kanssa hahmotteli tavoitetta. Kuntoutuja kuvaili omaa tämän hetkistä toimintakykyään ja esiin tulleita huolenaiheita. Keskustelussa kuntoutuja nosti esille kodinpiirissä olevat useammat portaat, jotka on noustava ylös ennen kuin pääsee kotiovelle. Ammattilainen kysyi kuntoutujalta suoraan mikä on kuntoutujan tavoite ja kuntoutuja tunnisti portaissa liikkumisen tärkeimmäksi tavoitteekseen. "ft: No niin, mitkä nyt Maija, sitte sun mielestä on niitä, jos aatellaan kotia menoa ja pärjäämistä siellä, niin mitä tulee mieleen nyt tällä hetkellä, sitte toimintakyvyn kannalta semmosia ongelmia? K: "Joo, toi on tuota, jos mä sanon ton liikkuminen portaissa, reisien voimat huvenneet niin ne liittyy siihen. Tuulikki Alanko 2017

23 Indikaattorin valinta Indikaattorin (tekijän) valinta tapahtui yhdessä keskustellen ja pohtien. K: No kyllä se tavote olis siinä, että mulla olis kävelysauvat ja hyvinki hitaasti tasa-askelin pääsisin portaita ylös ja portaita alas, että jos tässä sauvat ei sillä lailla auta, mutta ne olis mulla kuitenki mukana ja mulla on siellä portaissa toisella puolella kaide kotona, että sen avulla nousen askeleen ja laskeudun niin. tt: Eli hm.. kuljen kotipihan rappuset tasatahtia ylös alas kävelysauvojan avulla. Tuulikki Alanko 2017

24 Asteikon laatiminen ja tarkistaminen Skaalauksen laatimisessa ja tarkistamisessa ammattilaiset kysyivät kuntoutujalta mitä milläkin tasolla voi olla. Omainen auttoi skaalauksessa. K: Sano sinä Leena. O: Että mihin tosta mennään? K: Niin. O: Eiks se olis aika luonteva et seuraavassa vois sauvan jo jättää. K: Niin ja onko se sitten, että mun ei välttämättä joka kohdassa tarvi pitää sauvaa kun mä lähden portaita ylös tai alas miettiä, että onhan siinä se kaide. Tuulikki Alanko 2017

25 Etukäteistyö, orientoituminen

26 Visuaaliset tekniikat: tavoitetasojen jäsentäminen

27 Tavoitteet sillattuina Kansainväliseen terveyden ja toimintakyvyn luokitukseen (ICF-luokitus) KS: Jokaisella kuntoutujalla yksi tavoite, yht. 20 tavoitetta Tavoitteet liittyvät useimmin pääluokkiin 9 Liikkuminen 6 Kotielämä ETEVA: Kuntoutujilla 1-3 tavoitetta, yht. 34 tavoitetta Kolme tavoitetta (3 kuntoutujaa), Kaksi tavoitetta (8 kuntoutujaa), Yksi tavoite (9 kuntoutujaa) Tavoitteet liittyvät useimmin pääluokkiin 6 Kotielämä, 8 Keskeiset elämänalueet ja 9 Yhteisöllinen, sosiaalinen ja kansalaiselämä

28 Tuulikki Alanko 2017

29 Esimerkkejä tavoitteista KS Tuulikki Alanko 2017

30 Esimerkkejä tavoitteista Eteva Haluan oppia laittamaan ruokaa -2 Osaan tehdä keittoruoan ohjaajan fyysisellä tuella -1 Osaan tehdä keittoruoan ohjaajan mallittamisen avulla 0 Osaan tehdä keittoruoan ohjaajan sanallisella tuella +1 Osaan tehdä keittoruoan, ohjaaja läsnä ja vastaa kysymyksiini +2 Osaan tehdä keittoruoan itsenäisesti alusta loppuun Tuulikki Alanko 2017

31 Tavoitteiden saavuttamiseen vaikuttavia tekijöitä Tavoitteen saavuttamista edistävät tekijät Kuntoutuja Tukimuodot Lähi-ihmiset Motivaatio ja sitoutuminen Kuntoutus: yksilöterapiat, Omaisten ja läheisten tuki laitoskuntoutus, kotikäynnit, keskustelutuki Vastuunotto: itsehoito, oma Tuettu harjoittelu arjessa Vertaistuki harjoittelu Omaksutut toimintatavat ja Apuvälineet rutiinit Kunnon ja toimintakyvyn kohentuminen GAS-tavoitteiden seuranta, palautteen saaminen ja kannustus Tarkoituksenmukainen lääkitys Tavoitteen saavuttamista estävät tekijät Kuntoutuja Tukimuodot Asuinympäristö Fyysisen kunnon ja/tai toimintakyvyn heikkeneminen tai vaihtelu Määritelty tavoite oli epätarkoituksenmukainen Fyysinen asuinympäristö Psyykkisen kunnon ja/ tai toimintakyvyn heikkeneminen tai vaihtelu Tavoitteen saavuttamiseen vaadittava tuki epätarkoituksenmukainen Sosiaalinen asuinympäristö

32 Yhteenvetoa: Tavoitteen asettaminen Kuntoutujan täysivaltainen osallistuminen vaatii ammattilaisilta kuntoutujan yksilöllisten ominaisuuksien huomioimista ja kuntoutujan tarpeiden mukaisten, osallistamista edistävien työmenetelmien käyttämistä. Kuntoutujan osallistamiseen liittyvät tarpeet ja keinot eivät ole vakaita tai muuttumattomia ja ne saattavat muuttua jo saman tilanteen aikana. GAS-menetelmän riittävä hallinta mahdollistaa kuntoutujan osallistamisen tavoitteen asettamiseen. GAS-menetelmän hallinta vaatii opiskelua ja harjoittelua, jotta reflektio menetelmän käyttöön liittyen on jouhevaa sekä ammattilaisten kesken että myös kuntoutujan kanssa.

33 Yhteenveto: Tavoitteen saavuttaminen Tavoitteenasettaminen motivoi ja sitouttaa sekä neurologisia kuntoutujia kuin kehitysvammaisia kuntoutujia omaan kuntoutusprosessiinsa. Tavoitteiden ollessa riittävän selkeät, realistiset, kuitenkin jonkin verran haasteelliset ja kuntoutujan omaan arkeen nivoutuvat niillä on paremmat mahdollisuudet tulla saavutetuiksi. Samalla on muistettava toivon ylläpitäminen. Tavoitteen saavuttamista edistävä tuki niin omaisilta kuin myös ammattilaisilta tulisi olla tarkoituksenmukaista ja suunniteltua, mikä olisi vaatinut monen kuntoutujan kohdalla enemmän huomiointia.

34 Yhteenveto: GAS-menetelmän toimivuudesta GAS-menetelmän käyttö tutkimuksen aikana lisäsi ammattilaisten arvioiden mukaan heidän GAS-menetelmän hallintaansa kuin myös sitoutumista ja motivoitumista GASmenetelmän käyttöön. Menetelmän käyttöön ottaminen vaatii panostusta organisaatio- ja työyksikkötasolla. Kuntoutujan yksilöllisten tilanteet on huomioitava tavoiteasettelussa. Tavoitteiden merkityksellisyys ja ympäristö- sekä tilannesidonnaisuus tulisi huomioida niin tavoitteita asetettaessa kuin myös niihin pyrittäessä. Aina SMARTperiaate ei voi toimia tiukasti ohjenuorana tavoitetyöskentelyssä.

35 Yhteenvetoa Kognitiiviset ongelmat tai kehitysvamma eivät ole este kuntoutujan aktiiviselle osallistumiselle tavoitteen asettamisprosessiin, mikäli ammattilaisilla on taito työskennellä yksilölähtöisellä tavalla ja tukea kuntoutujan osallisuutta ja päätöksentekoa. Ammattilaisten tulisi tietoisesti hyödyntää yksilölähtöistä työskentelyä tukevia keinoja sekä kannustaa ja rohkaista kuntoutujaa tekemään päätöksiä ja ottamaan vastuuta tavoitteenasettamisprosessissa. Tavoitteiden asettaminen on osa kuntoutumisprosessia. Kuntoutujan osallistaminen vaatii opettelua ja sitoutumista niin kuntoutujilta, yksittäisiltä ammattilaisilta kuin myös työyhteisöltä ja organisaatiolta.

36 Kiitos!

37 Hankkeen raportin ja videon linkki Kuntoutujan osallistaminen hankkeen loppuraportti on nyt luettavissa osoitteessa: Tässä videossa on kerrottu lyhyesti hankkeen teemasta: Tuulikki Alanko ja Maarit Karhula GeroCenterin sivuilla kohdassa blogit on kuntoutujan kommentti omista tarvoitteista.