VAIHE 2: TUNNISTETTUJEN JÄRJESTELMIEN JA PALVELUIDEN TOTEUTTAMISEEN JA YLLÄPITOON LIITTYVIEN VERKOSTOJEN KUVAUS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VAIHE 2: TUNNISTETTUJEN JÄRJESTELMIEN JA PALVELUIDEN TOTEUTTAMISEEN JA YLLÄPITOON LIITTYVIEN VERKOSTOJEN KUVAUS"

Transkriptio

1 1 (51) SOPIMUKSIIN PERUSTUVA VARAUTUMINEN TIETOYHTEISKUNTASEKTORILLA OSARAPORTTI VAIHE 2: TUNNISTETTUJEN JÄRJESTELMIEN JA PALVELUIDEN TOTEUTTAMISEEN JA YLLÄPITOON LIITTYVIEN VERKOSTOJEN KUVAUS Elektroniikkapooli Tietotekniikkapooli Tietoverkkopooli 2007

2 2 (51) Julkaisija Tietoverkko- ja voimatalouspooli Tekijät "Sopimuksiin perustuva varautuminen tietoyhteiskuntasektorilla" projektin toisen vaiheen "Tunnistettujen järjestelmien ja palveluiden toteuttamiseen ja ylläpitoon liittyvien verkostojen kuvaus" projektiryhmä KUVAILULEHTI Asiakirjan päivämäärä Asiakirjan laji Osaraportti (vaihe 2) Toimeksiantaja PTS:n elektroniikka-, tietotekniikka- ja tietoverkkopooli Asiakirjan nimi TUNNISTETTUJEN JÄRJESTELMIEN JA PALVELUIDEN TOTEUTTAMISEEN JA YLLÄPITOON LIITTYVIEN VERKOSTOJEN KUVAUS Tiivistelmä Elektroniikka-, tietotekniikka- ja tietoverkkopooli päättivät käynnistää nelivaiheisen projektin nimeltä Sopimuksiin perustuva varautuminen tietoyhteiskuntasektorilla, jolle annettiin tehtäväksi - tehdä ehdotuksia lainsäädännön kehittämiseksi siten, että lakisääteinen varautumisvelvollisuus on ulotettu koskemaan eri toimijoita oikeasuhtaisella tavalla riittävän kansallisen huoltovarmuuden turvaamiseksi ja - tehdä ehdotuksia sellaisiksi sopimusrakenteiksi ja -ehdoiksi, joita käyttäen lakisääteisen varautumisvelvollisuuden piiriin kuuluva toimija voi vyöryttää varautumisvelvoitettaan kolmannelle käyttäessään tätä varautumisvelvollisuuden piiriin kuuluvan toiminnan toteuttamisessa Projektin toisen vaiheen tavoitteena oli alkuperäisen projektisuunnitelman mukaan ensimmäisessä vaiheessa tunnistettujen järjestelmien ja palveluiden toteuttamiseen ja ylläpitoon liittyvien verkostojen kuvaus. Raportin kolmannessa luvussa kuvatuista syistä johtuen projektiryhmä joutui luopumaan ajatuksesta verkostojen kuvauksesta. Raportissa kuvataan verkostojen sijasta keskeiset toiminnot, joita tarvitaan tietoyhteiskunnan kriittisten suoritteiden ja palveluiden tuottamiseksi ja aikaansaamiseksi. Tässä raportissa esitetyt projektiryhmän näkemykset muodostavat perustan projektin kolmannen vaiheen työlle eli varautumiseen liittyvien lakisääteisten ja muiden velvoitteiden kattavuus verkoston toimintoja koskien. Projektin työn edetessä todettiin tarpeelliseksi tehdä muutamia tarkennuksia ja täydennyksiä ensimmäisen vaiheen raporttiin. Muutokset johtuivat esiin nousseista näkemyksistä tai kysymyksistä, joita edeltävä raportti ei sisältänyt tai joihin se ei antanut vastausta. Yritysten ja yritystoiminnan verkostoituminen liiketoimintamallien kehittyessä on keskeisesti vaikuttanut tapaan, jolla kriittiset suoritteet ja palvelut tuotetaan. Verkottumista ja verkostojen johtamista on kuvattu omassa erillisessä luvussaan. Kaikkien tunnistettujen tietoyhteiskunnan kriittisten suoritteiden ja palveluiden tuottamisen kannalta keskeiset toiminnot on tunnistettu ja niitä on raportin liitteissä pyritty kuvaamaan yksityiskohtaisemmin (Kuvaavat liitteet ovat osittain puutteellisia. Projektiryhmän huom.). Joidenkin tunnistettujen toimintojen oletettiin olevan muita keskeisempiä tietojärjestelmäalan kokonaisuuden toiminnan kannalta. Näitä toimintojen keskinäisiä riippuvuuksia on arvioitu ja arvioinnin tulokset sisältyvät raportin liitteisiin. Projektin tärkeimmät johtopäätökset on koottu omaksi luvukseen. Johtopäätöksiä tehtäessä on pyritty keskittymään projektin seuraaville vaiheille keskeisiin havaintoihin ottaen myös huomioon projektikokonaisuuden ensimmäisen vaiheen näkemykset. Raporttia voidaan vielä muuttaa tai täydentää, mikäli projektikokonaisuuden seuraavat vaiheet antavat siihen aihetta. Projektiryhmään ovat kuuluneet - Matti Lehtimäki, Oy L M Ericsson Ab, projektiryhmän puheenjohtaja - Sakari Ahvenainen, Joukkoviestintäpooli - Tuomo Haukkovaara, Oy International Business Machines Ab - Erkki Heliö, TietoEnator Oyj - Jorma Kivimäki, YIT Teollisuus- ja verkkopalvelut - Kimmo Manni, Suomen Erillisverkot Oy - Matti Pikarla, ELKOMIT ry - Hannu Sivonen, Huoltovarmuuskeskus - Heikki Toivonen, Puolustusvoimat - Kari Wirman, FiCom ry, projektiryhmän sihteeri Avainsanat tietoyhteiskuntasektori, kriittinen, infrastruktuuri, suoritteet, palvelut, tietojärjestelmä, maahantuonti, valmistus Muut tiedot

3 3 (51) Kokonaissivumäärä 3+27 (tekstiosa) + liitteet (11 kpl) Kieli Suomi Luottamuksellisuus Julkinen Jakaja Huoltovarmuuskeskus Kustantaja

4 4 (51) SOPIVA-PROJEKTI VAIHE 2: TUNNISTETTUJEN JÄRJESTELMIEN JA PALVELUIDEN TOTEUTTAMISEEN JA YLLÄPITOON LIITTYVIEN VERKOSTOJEN KUVAUS SISÄLLYSLUETTELO KUVAILULEHTI Tiivistelmä Täydennykset ja muutokset projektin ensimmäisen vaiheen raporttiin Tietoyhteiskunnan kriittiset suoritteet ja palvelut Uusi luku ensimmäisen vaiheen raporttiin: 6.3 Puolijohteet ja mikropiirit Täydennys ensimmäisen vaiheen johtopäätöksiin Tarkastelualueen rajaukset ja valinnat Yrityksiin ja tekijöihin keskittyvä tarkastelukulma johti umpikujaan; toimintoihin keskittyvä tarkastelu kesti paineet Tarkastelu keskitettiin tietoyhteiskuntasektorin omiin toimintoihin Tarkastelussa keskityttiin seurauksiin, ei syihin Verkostot ja niiden johtaminen Yritysten verkottuminen Arvoketjuista ja niiden muutoksista Verkosto-osaaminen ja verkostoyritykset Verkostojohtamisesta Tietoyhteiskunnan suoritteet ja kriittiset toiminnot Viestintäverkkotuotteet ja palvelut; liityntä- ja muut viestintäpalvelut Laitealusta Sovellukset Yhteiset palvelut Maahantuonti ja valmistus Toimintojen kriittisyyden arviointi riippuvuuksien avulla Arviointimenetelmä Arvioinnin tulokset Tulosten arviointia Tuntiluokan häiriöt ja niistä toipuminen Päiväluokan häiriöt ja niistä toipuminen Kuukausiluokan häiriöt ja niistä toipuminen Häiriöiden syiden aikariippuvuudesta Häiriöistä toipumisen aikariippuvuudesta Yleisiä johtopäätöksiä edellisistä Johtopäätökset... 27

5 5 (51) 1 Tiivistelmä Elektroniikka-, tietotekniikka- ja tietoverkkopooli päättivät käynnistää nelivaiheisen projektin nimeltä Sopimuksiin perustuva varautuminen tietoyhteiskuntasektorilla, jolle annettiin tehtäväksi - tehdä ehdotuksia lainsäädännön kehittämiseksi siten, että lakisääteinen varautumisvelvollisuus on ulotettu koskemaan eri toimijoita oikeasuhtaisella tavalla riittävän kansallisen huoltovarmuuden turvaamiseksi ja - tehdä ehdotuksia sellaisiksi sopimusrakenteiksi ja -ehdoiksi, joita käyttäen lakisääteisen varautumisvelvollisuuden piiriin kuuluva toimija voi vyöryttää varautumisvelvoitettaan kolmannelle käyttäessään tätä varautumisvelvollisuuden piiriin kuuluvan toiminnan toteuttamisessa Tämä raportti on projektin kakkosvaiheen loppuraportti. Projektin toisen vaiheen tavoitteena oli alkuperäisen projektisuunnitelman mukaan kokonaisprojektin ensimmäisessä vaiheessa tunnistettujen järjestelmien ja palveluiden toteuttamiseen ja ylläpitoon liittyvien verkostojen kuvaus. Tämän raportin kolmannessa luvussa kuvatuista syistä johtuen projektiryhmä joutui luopumaan ajatuksesta verkostojen kuvauksesta. Raportissa kuvataan verkostojen sijasta keskeiset toiminnot, joita tarvitaan tietoyhteiskunnan kriittisten suoritteiden ja palveluiden tuottamiseksi ja aikaansaamiseksi. Tässä raportissa esitetyt projektiryhmän näkemykset muodostavat perustan projektin kolmannen vaiheen työlle eli varautumiseen liittyvien lakisääteisten ja muiden velvoitteiden kattavuus verkoston toimintoja koskien. Projektin työn edetessä todettiin tarpeelliseksi tehdä muutamia tarkennuksia ja täydennyksiä ensimmäisen vaiheen raporttiin. Muutokset johtuivat esiin nousseista näkemyksistä tai kysymyksistä, joita edeltävä raportti ei sisältänyt tai joihin se ei antanut vastausta. Keskeisimmät täydennykset liittyvät tietojen merkityksen korostamiseen kriittistä infrastruktuuria kuvaavassa mallissa. Tiedot on jaettu kahteen ryhmään: prosessi- ja infratiedot. Prosessitiedolla tarkoitetaan loppukäyttäjän, joka voi olla organisaatio, ihminen, tekninen laite tai järjestelmä, toimintaprosessissa käsittelemää ja kyseiseen prosessiin välittömästi liittyvää tietoa. Infratiedolla puolestaan tarkoitetaan tietoa, joka monistetaan ja jaetaan yhdisteltäväksi ja käsiteltäväksi yhdessä prosessitietojen kanssa. Yritysten ja yritystoiminnan verkostoituminen liiketoimintamallien kehittyessä on keskeisesti vaikuttanut tapaan, jolla tietoyhteiskuntasektorin kriittiset suoritteet ja palvelut tuotetaan. Verkottumista ja verkostojen johtamista on kuvattu omassa erillisessä luvussaan, koska liiketoimintamallit elävät yritysverkostojen mukana ja huoltovarmuus tuotetaan yksittäisen yrityksen tai toimijan sijasta verkostossa. Verkostojen johtaminen edellyttää monia muutoksia perinteiseen hierarkioiden johtamisajatteluun verrattuna. Nämä muutokset heijastuvat myös yhteiskunnan tapaan johtaa verkostoja. Viimeksi mainittu johtaminen konkretisoituu toimijoita sitovissa normistoissa (lait, asetukset, viranomaismääräykset, jne.). Kaikkien tunnistettujen tietoyhteiskunnan kriittisten suoritteiden ja palveluiden tuottamisen kannalta keskeiset toiminnot on tunnistettu ja niitä on raportin liitteissä pyritty kuvaamaan yksityiskohtaisemmin. Liitteissä 1-4 on tarkasteltu yksityiskohtaisemmin tunnistettuja keskeisiä toimintoja. Taulukoissa on toiminnot joko määritelty tai niitä on kuvattu yksityiskohtaisemmin lukemisen helpottamiseksi. Liitetaulukoissa esitettyjä vaatimuksia ei kuitenkaan ole tarkoitettu määräysten perusteiksi, vaan niitä on käytetty toiminnon merkityksen ja luonteen havainnollistamiseksi sekä toimintoon vaikuttavien tekijöiden avaamiseksi ja luonnehtimiseksi.

6 Päätelaitteet Käyttötuki VERSIO 6 (51) Joidenkin tunnistettujen toimintojen oletettiin olevan muita keskeisempiä tietojärjestelmäalan kokonaisuuden toiminnan kannalta. Tämän oletuksen selvittämiseksi toimintojen keskinäisiä riippuvuuksia arvioitiin ja arvioinnin yksityiskohtaiset tulokset on esitetty kaavioina raportin liitteissä. Tietoyhteiskunnan kriittisiä suoritteita ylläpitävien toimintojen tärkeysjärjestystä pyrittiin arvioimaan tarkastelemalla yhtäältä suoritteiden riippuvuutta toisistaan ja toisaalta suoritteiden riippuvuutta niitä ylläpitävistä toiminnoista. Toimintojen asettaminen kuvatulla tavalla karkeaan tärkeysjärjestykseen on apuna tietojärjestelmäalan varautumistoimien kohdistamisessa. Riippuvuuksien todettiin olevan erilaisia riippuen häiriötilanteen kestosta. Pitkän häiriön vaikutukset saattavat säteillä laajalti, mutta toisaalta sen aikana voidaan myös käyttää enemmän vaihtoehtoisia toimintatapoja kuten esimerkiksi suunniteltuja varajärjestelmiä tai vaihtoehtoisia palveluntuottajia. Projektin tärkeimmät johtopäätökset on koottu omaksi luvukseen (luku 7). Johtopäätöksiä tehtäessä pyrittiin keskittymään projektin seuraaville vaiheille keskeisiin havaintoihin ottaen myös huomioon projektikokonaisuuden ensimmäisen vaiheen näkemykset. 2 Täydennykset ja muutokset projektin ensimmäisen vaiheen raporttiin 2.1 Tietoyhteiskunnan kriittiset suoritteet ja palvelut Projektin ensimmäisessä vaiheessa tietoyhteiskunnan kriittiset suoritteet ja palvelut kuvattiin alla olevan kuvan 1 esittämällä kerrosmaisella rakenteella. LOPPUKÄYTTÄJÄN TOIMINTAPROSESSIT Yhteiset palvelut Sovellukset sovellusperheet räätälöidyt ohjelmistot valmisohjelmistot palvelusovellukset Laitealustat tietokonelaitteet varusohjelmistot väliohjelmistot oheislaitteet Liityntä- ja muut viestintäpalvelut Verkkotuotteet ja -palvelut Kuva 1 Toimintaprosessit ja tietotekniikka Tunnistettujen järjestelmien ja palveluiden toteuttamiseen ja ylläpitoon liittyviä verkostoja ja toimintoja tarkemmin tarkasteltaessa havaittiin, että kuvaa oli tarpeen täydentää ja muuttaa eräiden yksityiskohtien osalta.

7 sovellusperheet räätälöidyt ohjelmistot tietokonelaitteet varusohjelmistot valmisohjelmistot palvelusovellukset väliohjelmistot oheislaitteet sovellusperheet räätälöidyt ohjelmistot tietokonelaitteet varusohjelmistot sovellusperheet räätälöidyt ohjelmistot tietokonelaitteet varusohjelmistot valmisohjelmistot palvelusovellukset väliohjelmistot oheislaitteet valmisohjelmistot palvelusovellukset väliohjelmistot oheislaitteet sovellusperheet räätälöidyt ohjelmistot tietokonelaitteet varusohjelmistot sovellusperheet räätälöidyt ohjelmistot valmisohjelmistot palvelusovellukset tietokonelaitteet varusohjelmistot väliohjelmistot oheislaitteet sovellusperheet räätälöidyt ohjelmistot tietokonelaitteet varusohjelmistot valmisohjelmistot palvelusovellukset väliohjelmistot oheislaitteet valmisohjelmistot palvelusovellukset väliohjelmistot oheislaitteet sovellusperheet räätälöidyt ohjelmistot tietokonelaitteet varusohjelmistot valmisohjelmistot palvelusovellukset väliohjelmistot oheislaitteet VERSIO 7 (51) Prosessitiedot Sovellukset sovellusperheet valmisohjelmistot räätälöidyt ohjelmistot palvelusovellukset Laitealustat tietokonelaitteet väliohjelmistot varusohjelmistot oheislaitteet Asiakasverkot PERUSTOIMINTOJEN KANNALTA KRIITTISET TOIMINTAPROSESSIT TIETOYHTEISKUNNASSA Yhteiset palvelut Sovellukset Laitealustat Prosessitiedot Asiakasverkot Liityntä- ja muut viestintäpalvelut Verkkotuotteet ja -palvelut Infratiedot Sovellukset sovellusperheet räätälöidyt ohjelmistot Laitealustat tietokonelaitteet varusohjelmistot Sovellukset Laitealustat Sovellukset Laitealustat Prosessitiedot Prosessitiedot Asiakasverkot Asiakasverkot Sovellukset Laitealustat Käyttötuki Sovellukset Prosessitiedot Laitealustat Asiakasverkot Prosessitiedot valmisohjelmistot palvelusovellukset väliohjelmistot oheislaitteet Prosessitiedot Asiakasverkot Sovellukset Laitealustat Asiakasverkot Prosessitiedot Asiakasverkot Sovellukset Laitealustat Prosessitiedot Päätelaitteet Asiakasverkot 3 Kuva 2 Muutettu ja täydennetty kuvaus toimintaprosessien ja tietotekniikan välisen suhteen osatekijöistä Muutos 1: Kuvaan lisättiin loppukäyttäjän toimintaprosessissaan käsittelemät tiedot, jotka oli tarkoituksenmukaista vielä jakaa kahteen erilliseen luokkaan: infratiedot ja prosessitiedot. Kaikkien tavoitteellisesti toimivien järjestelmien, esim. solun, ihmisen, organisaation, teknisen laitteen tai järjestelmän toiminta perustuu tietoon useammalla tasolla. Ensin järjestelmät tarvitsevat tietoa ympäristöstään, toiseksi ne tulkitsevat rakenteellaan saamaansa tietoa ympäristöstä ja kolmanneksi ne vaikuttavat toisiin järjestelmiin päätöksillään tai päätöksillään, eli toimillaan tai jakamallaan tiedolla. Järjestelmän rakenne muodostuu tiedon kannalta järjestelmän fyysisistä osista ja osien suhteista sekä järjestelmässä olevassa tallennetusta tiedosta. Näitä ovat mm. opitut asiat, muistikuvat, ohjelmat) Tietotekniikan aikakaudella tietokonepohjaisten laitteiden ja järjestelmien toiminta korostaa tiedon merkitystä. Tietokoneet keräävät tietoa ympäristöstä käsittelevät sitä ja jakavat sitä edelleen. Esimerkiksi GPS-vastaanotin (GPS, Global Positioning System) kerää tietoa GPS-satelliittien signaaleista, käsittelee niitä, jolloin GPS-satelliitin signaalit muuttuvat laskentaoperaatioiden jälkeen paikkatiedoksi. Se toimitetaan edelleen GPS-vastaanottimen näyttöön (ihmisen) hyödynnettäväksi taikka paikkatiedolla voidaan ohjata esimerkiksi puuraaka-aineen kuljetuksia harvesterien rekisteröimien tukki- tai kuitupuupinojen paikkatietojen perusteella. Prosessitiedolla tarkoitetaan loppukäyttäjän, joka voi olla organisaatio, ihminen, tekninen laite tai järjestelmä, toimintaprosessissa käsittelemää tietoa.

8 8 (51) Esimerkkejä prosessitiedoista ovat mm. terveyskeskuksen tietyn potilaan lääkityksestä tai yksittäiseen hoitotapahtumaan liittyvistä toimenpiteistä (tieto ympäristöstä) ja lääkärin koulutuksessaan ja työkokemuksissaan saama (tulkitseva tieto, osaaminen). Infratiedolla tarkoitetaan tietoa, joka monistetaan ja jaetaan yhdisteltäväksi ja käsiteltäväksi yhdessä prosessitietojen kanssa. Esimerkkejä infratiedoista ovat mm. väestötietojärjestelmän tiedot, joita käsitellään terveyskeskuksen potilastietojärjestelmässä yhdisteltynä em. hoitotapahtuman tietojen kanssa. Toinen esimerkki infratiedoista on sääennusteet, jotka ovat oleellinen osa ilmailua ja ilmaliikennettä palvelevien sovellusten lähtötietoja, ja kolmas GPS-satelliittien signaalit. Muutos 2: Kuvan eri tasojen sisällä toistuu periaatteessa sama laitealusta-sovelluksetprosessitiedot rakenne. Esimerkiksi verkkopalveluissa käytetyt reitittimet ovat laitteita, joissa on käyttöjärjestelmä (varusohjelmisto) sekä itse reitittämiseen liittyvistä toiminnoista huolehtivat sovellukset. Reitittimen prosessitietoja ovat esimerkiksi reititystaulukot ja järjestelmälokit. Kuvatun kaltaiset prosessitiedot ovat oleellisen tärkeitä ja välttämättömiä ko. infrastruktuurin kerroksen toiminnalle, mutta niiden merkitys jollekin yhteiskunnan toiminnan kannalta kriittiselle prosessille on välillistä. Eräissä yhteyksissä näistä prosessitiedoista on tässä raportissa käytetty nimitystä tekniset prosessitiedot. Muutos 3: Kuvaa on täydennetty myös laitealustan ja liityntäverkkojen väliin sijoittuvilla asiakasverkoilla, joihin laitealustat usein liittyvät. Asiakasverkot liittyvät johonkin liityntäverkkoon. Asiakasverkot katsottiin tarpeelliseksi lisätä siksi, että ne muodostavat monessa tapauksessa tietojärjestelmien toiminnan kannalta kriittisen osan järjestelmäkokonaisuudessa. Asiakasverkkojen suunnittelu, asennus ja ylläpito on usein jonkun muun kuin tietojärjestelmäalan perinteisen toimijan vastuulla. Asiakasverkolla tarkoitetaan loppukäyttäjän tai vastaavan omistamaa tai ylläpitämää viestintäverkon osaa. Asiakasverkko sisältää liityntäverkon asiakkaan hallinnassa olevat kaapeloinnit sekä asiakkaan itsensä tuottamat viestintäverkot ja - palvelut, joissa käsitellään käyttäjän luottamuksellisia viestejä, tunnistamistietoja tai paikkatietoja. Esimerkkejä asiakasverkoista ovat kiinteistöjen sisäverkot, yritysten lähiverkot (LAN, Local Area Network) ja tietokonesalien verkot. Muutos 4: Yhteiset palvelut on muutettu laitealustaan tukeutuvista sovelluksista yleisempään muotoon, vaikkakin useat palvelut on toteutettu tällä perusrakenteella. Yhteiset palvelut ovat kuitenkin usein laajempia kokonaisuuksia, järjestelmien järjestelmiä, jolloin niiden yksinkertaistaminen alkuperäisen kuvan mukaiseen muotoon ei vastanne riittävästi todellisuutta. Aikaisemmassa projektivaiheessa esitettyihin kyseis-

9 9 (51) ten palvelujen määritelmään tai kriittisyyden arvioihin tehdyllä muutoksella ei ole vaikutusta. 2.2 Uusi luku ensimmäisen vaiheen raporttiin: 6.3 Puolijohteet ja mikropiirit Tietoyhteiskunnan keskeinen elementti on globaali, integroitu ja elektroninen tieto, joka on seuraava megavaihe tietoon liittyvässä teknologiassa. Edellinen vastaava murros oli kirjapainotaito 1400-luvun lopussa. Elektroninen tieto tarkoittaa tässä integroitua 1 elektronista tiedon siirtoa, käsittelyä ja tallennusta. Kaikissa näissä tietoyhteiskunnan keskeisissä ja yleisissä toiminnoissa puolijohteisiin perustuvat mikropiirit ovat korvaamattomia: ilman mikropiirejä, mm. muistipiirejä ja mikroprosessoreja, ei ole juurikaan nykyaikaista elektronista tiedonsiirtoa, käsittelyä tai tallennusta. Mikropiirien tuhoutuessa laajalti tai paikallisesti, yhteiskunta lakkaa olemasta tietoyhteiskunta laajalti tai paikallisesti. Mikropiireihin liittyviä suuria uhkia ovat EMP (Electromagnetic Pulse, elektromagneettinen pulssi) ja HPM (High Power Microwave, suurtehoinen mikroaalto). Molemmat tuhoavat elektroniikkaa, sitä paremmin mitä herkempää eli tehokkaampaa 2 se on. EMP voidaan aikaansaada ydinaseella, jolloin vaikutus kohdistuu hyvin laajalle alueelle, jopa kokonaiseen maanosaan. EMP voidaan aikaansaada myös ilman ydinasetta, jolloin vaikutus on paikallinen, metreistä kilometreihin. HPM on aina paikallinen ilmiö, metreistä kilometreihin. 3 Myös aurinkotuuli voidaan lukea nykyaikaisen tietoyhteiskunnan elektronista infrastruktuuria uhkaavaksi vaaraksi. Esimerkiksi Kanadassa oli laajoja, tuntien sähkökatkoksia voimakkaan aurinkotuulen takia vuonna Satelliitteja on tuhoutunut aurinkotuulen takia Täydennys ensimmäisen vaiheen johtopäätöksiin Projektiryhmän toisessa vaiheessa käymissä keskusteluissa todettiin, että seuraava, myöhemmin tekstissä esiintyvä päätelmä tulee lisätä projektin ensimmäisen vaiheen johtopäätöksiin (kohtaan 3.7.2): 1 Integroitu tarkoittaa, että tieto on samanmuotoista, eli käytettävissä siirtoon, käsittelyyn ja tallennukseen. Käytännössä tämä tarkoittaa tietokoneverkkoa, laajimmillaan internetiä. Integroitu tieto merkitsee myös sitä, että tieto on tietokoneella (tietokoneverkolla) käsiteltävää, siirrettävää ja taltioitavaa eli automaattisesti käsiteltävää (ATK). 2 Puolijohteisiin perustuvissa mikropiireissä yksi oleellinen suorituskykytekijä on ns. viivanleveys. Se tarkoittaa mikropiirin osien rakenneosien ja johtimien leveyttä. Mitä pienempi viivanleveys on, sitä enemmän komponentteja saadaan mahtumaan samaan tilaan. Kyseinen viivanleveys on jatkuvasti pienentynyt ja samalla mikropiirin vaurioitumisherkkyys ulkopuoliselle energialle on kasvanut. Pienentynyt viivanleveys on myös huoltovarmuuskysymys jo pelkästään kulumisesta johtuvan vaurioitumisen takia. 3 J Kosola & T Solante: "Digitaalinen taistelukenttä - Informaatioajan sotakoneen tekniikka" Maanpuolustuskorkeakoulu, Tekniikan laitos Julkaisusarja 1, n:o 13, Edita Prima 2003, toinen painos, s viitattu

10 10 (51) 10. Huoltovarmuuden ja Sopiva-projektin kolmannen vaiheen 5 kannalta oleellinen havainto on myös se, että lainsäädännöllistä muutosta näyttäisi edeltävän tekniikan ja kaupan muutos. Havainto korostaa myös huoltovarmuuden tulevaisuustutkimusta eli tekniikan ja kaupan kehityksen seurantaa ja niiden ennakoivaa huomiointia lainsäädännössä ja järjestelmien rakentamisessa. 3 Tarkastelualueen rajaukset ja valinnat Projektiryhmä käytti työssään apuna käsitekartan muotoon rakennettua mallia, jossa yhdistyivät SOPIVA projektin ensimmäisen vaiheen lopputulokset sekä kakkosvaiheen keskeisimmät havainnot. Mallin oikeassa reunassa on kuvattu tietojen rooli ja merkitys tietoyhteiskunnan kriittisille perustoiminnoille erilaisine tarkasteluun liittyvine sidoksineen. n kriittiset tuotteet ja suoritteet muodostavat perustan prosessi- ja infratietojen käsittelylle. Mallissa on myös kuvattu liiketoimintamallien liittyminen tuotteiden ja suoritteiden tuottamiseen. Projektin meneillään oleva vaihe keskittyi ensisijaisesti tarkastelemaan niitä toimintoja, jotka ovat edellytyksenä tietoyhteiskuntasektorin kriittisten tuotteiden ja suoritteiden aikaansaamiselle. 5 Projektin 3. vaihe: Varautumiseen liittyvien lakisääteisten ja muiden velvoitteiden kattavuus verkoston toimijoita koskien.

11 11 (51) 3.1 Yrityksiin ja tekijöihin keskittyvä tarkastelukulma johti umpikujaan; toimintoihin keskittyvä tarkastelu kesti paineet n kriittisten infrastruktuurijärjestelmien ja palveluiden tuottamisen voidaan nähdä rakentuvan kolmesta tasosta: (1) suorite, (2) sen toteuttamiseksi tarvittavat toiminnot ja (3) varsinaiset tekijät (yritykset) liiketoimintamalleineen. Liiketoimintamalleihin (tekijä tason tarkastelu) perustuva tarkastelu ei johtanut projektin kannalta tarkoituksenmukaiseen lopputulokseen. Syy tähän on se, että suoritteiden tuottamiseen kiinteästi liittyvät liiketoimintamallit elävät kysynnän muuttuessa. Yhä merkittävämpi osa tuotteista ja palveluista syntyy erilaisissa yritysten muodostamissa verkostoissa. Verkoston rakenne elää kulloisenkin markkinatilanteen mukaan. Tämä puolestaan merkitsee sitä, että tuotteiden ja palveluiden elinkaarien yleisesti lyhentyessä verkoston jäsenet saattavat vaihdella merkittävästi jopa lyhyelläkin aikavälillä. Suoritteita tuottavien yritysten vaikuttimet verkostoitumiseen vaihtelevat niin edellä esitetyistä syistä kuin markkinoista johtuen. Tilanteet muuttuvat ajan kuluessa, jolloin verkostoitumisen painopisteet saattavat siirtyä. Yritysten ja palvelutoimittajien verkostoitumista 6 on tarkasteltu laajemmin luvussa 4. Seuraavassa on kolme esimerkkiä, jotka havainnollistavat liiketoimintamalleihin perustuvan tarkastelun soveltumattomuutta. Tapauksesta riippuen täsmälleen samoja palveluita voivat valittujen esimerkkien valossa tuottaa sekä sähköisen viestinnän toimijat, tietotekniikkatalot että käyttäjät itse. 6 Käsitteitä verkostoituminen ja verkottuminen on käytetty tässä raportissa toistensa synonyymeinä. Tarkalleen ottaen käsitteiden välillä voidaan nähdä olevan merkitysero: verkostoituminen on verkostojen ominaisuus, verkkojen välisten yhteyksien kasvamista, verkkojen verkottumista.

12 Päätelaitteet Käyttötuki Päätelaitteet Käyttötuki VERSIO 12 (51) Esimerkki 1: Loppuasiakkaan itsensä tuottamia palveluita PERUSTOIMINTOJEN KANNALTA KRIITTISET TOIMINTAPROSESSIT TIETOYHTEISKUNNASSA Yhteiset palvelut Liityntä- ja muut viestintäpalvelut Verkkotuotteet ja -palvelut Infratiedot Sovellukset sovellusperheet räätälöidyt ohjelmistot Laitealustat tietokonelaitteet varusohjelmistot valmisohjelmistot palvelusovellukset väliohjelmistot oheislaitteet Asiakasverkot Esimerkki 2: Tyypillisiä tietotekniikkatalojen tuottamia palveluita PERUSTOIMINTOJEN KANNALTA KRIITTISET TOIMINTAPROSESSIT TIETOYHTEISKUNNASSA Yhteiset palvelut Liityntä- ja muut viestintäpalvelut Verkkotuotteet ja -palvelut Infratiedot Sovellukset sovellusperheet räätälöidyt ohjelmistot Laitealustat tietokonelaitteet varusohjelmistot Prosessitiedot Prosessitiedot valmisohjelmistot palvelusovellukset väliohjelmistot oheislaitteet Asiakasverkot

13 Päätelaitteet Käyttötuki VERSIO 13 (51) Esimerkki 3: Tyypillisiä sähköisen viestinnän toimijoiden tuottamia palveluita PERUSTOIMINTOJEN KANNALTA KRIITTISET TOIMINTAPROSESSIT TIETOYHTEISKUNNASSA Yhteiset palvelut Liityntä- ja muut viestintäpalvelut Verkkotuotteet ja -palvelut Infratiedot Sovellukset sovellusperheet räätälöidyt ohjelmistot Laitealustat tietokonelaitteet varusohjelmistot Prosessitiedot valmisohjelmistot palvelusovellukset väliohjelmistot oheislaitteet Asiakasverkot Edellä esitetyn perusteella työssä päädyttiin määrittelemään tietoyhteiskunnan kriittisten suoritteiden ja palveluiden tuottamisen kannalta keskeiset toiminnot. Jokaisen suoritteen tuottaminen edellyttää tiettyjä toimintoja, joiden todettiin olevan liiketoimintamalleja pysyvämpiä. 3.2 Tarkastelu keskitettiin tietoyhteiskuntasektorin omiin toimintoihin Projektin työ päätettiin kohdistaa tietojärjestelmäalan kriittisten suoritteiden ja palveluiden tuottamisen kannalta merkityksellisten tietoyhteiskuntasektorin toimintojen välisiin riippuvuuksiin. Riippuvuuksien mukaan ottaminen kattavasti myös ko. sektorin ulkopuolelta olisi johtanut liian monitahoiseen tarkastelumalliin, jolloin hyödyllisten johtopäätösten tekeminen projektin tavoitteiden valossa olisi ollut erittäin vaikeaa. 7 Tarkasteluun päätettiin kuitenkin ottaa mukaan myös eräitä kaikkein keskeisimpiä muiden sektoreiden tuottamia suoritteita ja palveluita. Näitä ovat mm. energiaalalta sähköenergia, kuljetusalalta maantie- ja ilmakuljetukset sekä rakennusalalta LVI-tekniikka. 3.3 Tarkastelussa keskityttiin seurauksiin, ei syihin Projektiryhmä keskittyi tietoyhteiskuntasektorin suoritteiden kannalta keskeisten toimintojen ja niiden välisten riippuvuuksien arviointiin erilaisissa tilanteissa. Käsittelyn ulkopuolelle rajattiin mahdollisten häiriöiden taustalla olevat syyt tai motiivit. Raportissa esitettyjen tulosten taustalla ei siis ole ilmiöiden todennäköisyyksien ar- 7 Monimutkaisuudesta saa hyvän kuvan tutustumalla osoitteesta löytyvään julkaisuun Hannu Sivonen: Yhteiskunnan huoltovarmuuden kannalta keskeisten toimintojen riskiarviointi, HVK Julkaisuja 2/2005

14 14 (51) viointi, vaan toimintojen keskinäinen riippuvuus ja sitä kautta yksittäisen toiminnon aiheuttaman häiriön ja sen vaikutuksen laajuus. 4 Verkostot ja niiden johtaminen 4.1 Yritysten verkottuminen Suoritteita ja palveluita tuotetaan yhä enenevässä määrin eri yritysten muodostamissa verkostoissa jokaisen yksittäisen yrityksen pyrkiessä keskittymään omaan ydinliiketoimintaansa ja osaamiseensa. Yrityksillä on erilaisia syitä verkottumiseen. Yritykset kokevat verkoston olevan kanava, jolloin verkostoitumisen motiivina on esimerkiksi o uusien resurssien hankkiminen o pääsy mukaan päätöksentekoprosesseihin o oman toiminnan kannalta tärkeille informaation ja tiedon lähteille pääsy o uusien johtamis-, suunnittelu- ja kehittämistaitojen oppiminen o uuden teknologian saavuttaminen o uusille markkinoille pääsy kustannusten vähentäjä, jolloin verkostoitumisen motiivina on esimerkiksi o kustannusten ja riskien jakaminen o resurssien optimointi o mittakaavaetujen saavuttaminen o investointikustannusten vähentäminen o toimintojen koordinointi o yhteishankintojen toteuttaminen strateginen väline, jolloin verkostoitumisen motiivina on esimerkiksi o yhteinen tahdonmuodostus, päätösten toimeenpano ja legitimointi o tuotekehitykseen kuluvan ajan pienentäminen o markkinoille tulon helpottaminen o kansainvälistyminen o informaation vaihto o erikoistuminen tai diversifioituminen o tuki kolmatta osapuolta vastaan. 8 Suoritteita tuottavien yritysten vaikuttimet verkostoitumiseen saattavat vaihdella niin edellä esitetyistä syistä kuin markkinoista johtuen. Tilanteet muuttuvat ajan kuluessa, jolloin verkostoitumisen painopisteet saattavat siirtyä. 4.2 Arvoketjuista ja niiden muutoksista Arvoketjuajattelu on keskeisessä roolissa tarkasteltaessa yritysten yhteistoimintamallien eroja ja niissä viime vuosina tapahtuneita muutoksia ja kehityssuuntia. Menestyvimmissä verkostoyrityksissä arvoketjut ovat muuttuneet perinteisistä vertikaalisista ketjuista horisontaalisiksi. Perinteisessä, vertikaalisessa arvoketjussa yrityksen toiminnot olivat peräkkäin tietyssä järjestyksessä: raaka-aineiden hankinta, suunnittelu, valmistus, markkinointi ja toimitus asiakkaalle. 8 Mukaellen Markku Sotarauta/Tampereen yliopisto; viitattu

15 15 (51) Horisontaalisessa arvoketjussa pyritään saamaan vertikaalisen ketjun peräkkäiset työvaiheet rinnakkaisiksi: loppuasiakas on mukana suunnittelussa, tilaukset raakaaineiden toimittajille alustavien suunnitelmien perusteella, suunnittelu jatkuu koko tuotantoprosessin ajan, jne. Molempien ketjumallien parhaat puolet voidaan myös yhdistää, jolloin voidaan puhua vertikaalis-horisontaalisesta takaisinkytkentäarvoketjusta. Tämän jalostuneimman mallin tavoitteena on maksimaalisen nopeuden, kitkattomuuden ja joustavuuden aikaansaaminen. Tässä toimintamallissa kuluttaja tai käyttäjä viestittää tarpeistaan arvoketjulle, joka pyrkii tämän jälkeen palvelemaan häntä juuri hänen haluamallaan tavalla niin nopeasti kuin suinkin mahdollista. Ylivoimaisimmat verkostoyritykset ovat lähes kaikki soveltaneet tätä toimintamallia menetyksellisesti. 4.3 Verkosto-osaaminen ja verkostoyritykset 9 Verkostoitumisella tarkoitetaan yritysten ja organisaatioiden erilaisia yhteistyömalleja, joihin voivat osallistua useat eri tahot. Yritysyhteistyön perusmallit voidaan luokitella seuraavasti: a) kehittämisrengas b) yhteistyörengas c) projektiryhmä d) yhteisyritys (joint venture) e) yhteisyksikkö Seuraavassa on kuvattu lyhyesti näitä yritysten verkostoitumismalleja. Kehittämisrenkaalla tarkoitetaan yhteistyömallia, jossa samankaltaiset yritykset ottavat oppia toinen toistensa kokemuksista ja toiminnasta (best practices, benchmarking). Tyypillisiä kehittämisrenkaiden toimintatapoja ovat tutustumiskäynnit renkaan toimintaan osallistuviin yrityksiin, koulutustilaisuudet, seminaarit, tutustumismatkat ja messukäynnit. Kehittämisrenkaan toimintaan osallistuu yleensä pkyrityksiä, jotka ovat riittävän samankaltaisia yhteisen kiinnostuksen herättämiseksi, mutta jotka eivät kuitenkaan kilpaile keskenään. Yhteistyörenkaan toimintaan osallistuvilla yrityksillä on jokin yhteinen ja usein yhdessä hankittu resurssi, johon kaikilla on käyttöoikeus ja jota kaikki hyödyntävät parhaansa mukaan omassa liiketoiminnassaan. Resurssi voi olla melkeinpä mitä tahansa yhteisistä toimitiloista, laitteista yhteisiin kuljetuksiin tai muuhun logistiikkaan. Useimmiten yhteistyörenkaan tavoitteena on joko saada kustannussäästöjä yhteisillä hankinnoilla tai saavuttaa yhteisesti toimimalla liiketoimintojen kannalta kriittinen massa, johon yksikään osallistuvista yrityksistä ei yltäisi markkinoilla yksinään. Projektiryhmän eli liittouman yritykset edustavat ulospäin yhteiseksi kokemaansa liiketoimintakokonaisuutta. Projektiryhmä on luonteeltaan strateginen allianssi, jonka tavoitteena on ryhmän yhteisen strategisen kilpailuedun parantaminen markkinoilla. Usein projektiin osallistuu ydinosaamiseltaan erilaisia yrityksiä. Projektiryhmän tavoitteena on tarjota asiakkailleen suurempi ja kiinnostavampi kokonaisuus, kuin mihin yksittäinen yritys pystyisi, ja samalla saavuttaa erikoistumisesta aiheutuva kustannusetu kilpailijoihin verrattuna. Perustamalla uuden yhteisyrityksen (joint venture) yhteistyöhön osallistuvien yritysten tavoitteena on luoda, käynnistää ja pyörittää kokonaan uutta liiketoimintaa. 9 Mukaellen Pirnes, Hannu Verkostoylivoimaa. 113 s.

16 16 (51) Panokset ovat yhteisyrityksessä yleensä strategisia, riskipitoisia, uutta luovia ja hyödyt niistä saavutetaan usein vasta pitkällä tähtäimellä. Yhteisyrityksessä yhdistellään eri osaamisalueita siten, että lopputuloksena on innovatiivinen, kokonaan uudenlainen liiketoimintakonsepti, tuote, palvelu, prosessi tai mikä tahansa näiden yhdistelmä. Yhteisyksikkö on yhtiö, jonka sisälle yhteistyöhön osallistuvat alkuperäiset yhtiöt ikään kuin sijoittuvat. Kaikki vaihdanta ja informaatiovirta yrityksistä ulospäin kulkee yhteistyöyksikön nimissä. Kyse ei kuitenkaan ole osakeyhtiölain tarkoittamasta fuusiosta: yhteisyksikkö ei omista tytäryhtiöitä vaan päinvastoin. Omistajayhtiöt ovat usein asiantuntijayrityksiä (esim. suunnittelutoimistoja), jotka ovat uskottavampia ja joilla on suurempi kokonaiskapasiteetti toimimalla yhteisen nimen alla. Edellä kuvattujen yritysten yhteistyön perusmallien lisäksi yritysyhteistyöhön ja verkostoajatteluun voidaan liittää myös seuraavat yhteistyön erityissovellukset: a) ulkoistaminen (outsourcing) b) kumppanuus (partnership) ja c) franchising-yhteistyö. Ulkoistamisella tarkoitetaan sitä, että yritys antaa jonkin oman toimintansa tehtäväkokonaisuuden toisen yrityksen hoidettavaksi. Syynä ulkoistamiselle on usein vanhojen perusrakenteiden uudistamisen tarve ja tavoitteena on usein yrityksen arvoketjujen jalostaminen. Yritykset kuitenkin pitävät yleensä ydinosaamisen itsellään. Kumppanuus perustuu osapuolten keskinäiseen vuorovaikutukseen ja se voi olla keino uuden strategian tai kehittämissuunnitelman laatimiseen ja toteuttamiseen. Kumppanuudella saadaan eri toimijat sitoutumaan yhteiseen toimintaan (esim. kehitysprosessi). Hyvää toimivaa kumppanuutta on yhteistyö, johon kumpikin kumppani tuo omalta puoleltaan olennaista lisäarvoa ja myös sellaista kehittämispanosta, joka auttaa yhteisen hankkeen kehittämisessä ja kilpailukykyisyyden parantamisessa. Franchising tarkoittaa asiakasyrittäjyyttä. Liiketoimintakonseptin vuokraajat eli franchiseet toteuttavat päämiehen liiketoimintamallia yhteisesti sovituin tavoin ja säännöin. 4.4 Verkostojohtamisesta Johtamisen muutos: Hierarkioista verkostoihin Verkostot ja verkottuminen todettiin projektin 1. vaiheessa tietoyhteiskunnan keskeiseksi muutoksia aiheuttavaksi rakenteeksi (Sopiva 1; 9). Ne vaikuttavat keskeisesti mm. yrityksiin (Sopiva 1; 15). Yksinkertaistettuna verkottuminen on systeemiin, esim. yritykseen vaikuttavien asioiden määrän kasvua. Verkkoja ja niiden yhdistelmiä, verkostoja on ollut aina. Ihmisryhmä neuvottelussa muodostaa (puhuessaan) verkon. Verkkojen ja verkostojen korostumiseen viime vuosikymmeninä on vaikuttanut erityisesti uusi tietotekniikka. Se mahdollistaa tiedon jakamisen aivan uudella tavalla: laajalla alueella, maksimissaan jo globaalisti 10, monessa muodossa (puhe, data, kuva, liikkuva kuva ) ja suoraan tietokoneiden välille. Sama tieto voi olla usean tahon käytettävis- 10 Globaali, nopea ja halpa viestintä on kohtuullisen uusi asia, 1980-luvulla alkaneen kehityksen tuote. Internet on merkittävin globaali viestintäkanava. Ks. Sopiva 1. vaiheen loppuraportti, luku 3.4

17 17 (51) sä ja jopa muokattavissa yhtä aikaa. Yleisellä tasolla esimerkkejä tästä ovat mm. Linux, Google-Earth, GPS, Wikipedia, kotisivut ja blogit, Uusi tietotekniikka merkitsee myös kasvavia tietomääriä ja niiden mahdollistamaa täsmätoimintaa. Täsmätoimintaa edellyttävät myös organisaatioiden vähenevät resurssit - enemmän on saatava aikaan vähemmällä. Kun toiminnan kompleksisuus (ks. 1. vaiheen raportti esimerkiksi kohta 3.4.5) on kasvanut, niin verkoista on tullut yhtä aikaa (1) uudenlainen mahdollisuus uuden tietotekniikan ja jaetun tiedon kautta ja (2) välttämättömyys keskeisenä keinona hallita kompleksisuutta monipuolisella, ongelman lukuisat keskeiset alueet kattavalla tiedolla. Edellä mainittu verkkojen ja verkottumisen merkityksen kasvu on tämän aikakauden peruspiirteitä. Ne muuttavat myös johtamista. Siirtyminen perinteisestä armeijan, kirkon ja hallinnon hierarkiasta verkottuneen yhteistoiminnan suuntaan merkitsee: 1 Uutta ulottuvuutta: horisontaalisen, organisaatioiden välisen yhteistoimintatason tulo vertikaalisen, organisaation sisäisen, esimies-alaistason rinnalle. Tätä edustavat mm. ulkoistaminen ja yhteistoiminta. Myös globaali taso on omine ominaisuuksineen uusi ulottuvuus. 2 Kasvavaa kompleksisuutta: siirtymistä yksinkertaisesta ja selkeästä muutamaan asiaan keskittyvästä johtamisesta (käskyttämisestä) monimutkaisempaan, harmaampaan usean tekijän toimintoverkon yhteistoimintaan (sopimiseen). Kompleksisuutta lisää myös kasvava määrä johtamiseen vaikuttavia asioita. Kansainvälistyminen on osin täysin uusi vaikuttava johtamistaso. Enää ei myöskään riitä oman strategian ja suorituskyvyn tunteminen, vaan on tunnettava myös oman verkon toimijoiden strategia ja resurssit. 3 Lisääntyvää dynaamisuutta: siirtymistä staattisesta tai hitaasti muuttuvasta toiminnasta, jossa hierarkia on tehokas, nopeasti muuttuvaan, dynaamiseen toimintaan, jossa hierarkia toimii huonosti. Kasvava dynamiikka korostaa myös alatason (verkon) aktivointia, bottom-up -menettelyä perinteisen top-down -menettelyn sijasta. 4 Ydinosaamiseen keskittymistä: Lisääntyvä dynamiikka ja vaatimus tehokkuudesta (=erikoistumisesta) korostavat ydinosaamista. 5 Lisääntyvää tietoa ja tiedon käsittelyä: siirtymistä yksinkertaisesta paperiin pohjautuvasta tiedon käsittelystä monimutkaisen elektronisen ja tietokonepohjaisen tiedon käsittelyn suuntaan. Tietotekniikkaan liittyvät johtamisen apuvälineet lisääntyvät. Myös median ja tiedottamisen merkitys korostuu. 6 Siirtymistä peräkkäisyydestä rinnakkaisuuteen: Selkeän prosessimaisen peräkkäisyyden korvaantuu kaoottisemmalla verkottuneella rinnakkaisuudella, jossa johtamistasojen käsittelyssä olevia asioita jaetaan (tai ne ovat jatkuvasti eri tasojen käytössä) monessa vaiheessa ylös, alas ja sivulle ja mahdollistetaan näin palaute monessa vaiheessa suunnittelua. Tämä merkitsee nopeampaa ja tarkempaa, joskin myös vaikeampaa johtamista. Tämä taas merkitsee johtamisosaamisen korostumista 7 Virtuaalisuuden lisääntymistä: Selkeän ja pysyvän hierarkkisen organisaation korvaantumista epäselvemmällä, muuttuvalla, itseorganisoituvalla ja virtuaalisella organisaatiolla. Edellä kuvatut muutokset on nimetty tiedonhallinnan (knowledge management) kannalta mekanistiseksi, orgaaniseksi ja dynaamiseksi yritysympäristöksi. Hallin-

18 18 (51) nan mallit ovat mekanistisessa johdon määräykset (hierarkia), orgaanisessa dialogi (sovitut toimintamallit) ja dynaamisessa verkostovalmiudet. 11 Toteutuessaan em. muutokset merkitsevät merkittävää johtamisen muutosta, uutta paradigmaa johtamisen sisällä. Verkottuminen ja verkottunut toiminta ja johtaminen muuttavat jo organisaatioiden toimintaa (ks. projektin 1. vaiheen raportin liite). Koska mitään vanhaa ei poistu lopullisesti, myös vanhat johtamisperiaatteet ja menetelmät toimivat edelleen joillakin alueilla. Näilläkin alueilla uusi tekniikka muuttaa vanhojen toimintatapojen sisältöä. Uudenlaisen verkottuneen virtuaaliorganisaatioiden johtaminen vaatii myös uusia välineitä. Tällaiseksi on esitetty mm. kehitysympäristön luomista virtuaaliorganisaatioiden hallintaan Tietoyhteiskunnan suoritteet ja kriittiset toiminnot Seuraavissa luvuissa on kuvattu tietoyhteiskuntasektorin kriittisten suoritteiden ja palveluiden tuottamisen kannalta keskeiset toiminnot. Jokaisen luvun otsikon jälkeen on esitetty kursiivilla kunkin taulukossa toiminnoiksi puretun kriittisen suoritteen määritelmä, jota käytettiin projektin ensimmäisessä vaiheessa. Määritelmien jälkeen on yksinkertainen luettelo kriittisen suoritteen tuottamiseksi tarvittavista keskeisistä toiminnoista, Jokainen kuvatuista toiminnoista voi olla joko (1) muiden toimintojen häiriön aiheuttaja tai (2) este niiden häiriöstä toipumiselle. Näitä asioita on tarkasteltu yksityiskohtaisemmin seuraavassa luvussa Toimintojen kriittisyyden arviointi riippuvuuksien avulla (luku 6). Liitteissä 1-4 on tarkasteltu seuraavissa kohdissa nimettyjä keskeisiä toimintoja. Taulukoissa on toiminnot joko määritelty tai niitä on kuvattu tarkemmin lukemisen helpottamiseksi. Taulukoihin on lisäksi pyritty kirjaamaan yleisellä tasolla kuhunkin toimintoon liittyviä vaatimuksia ja ominaisuuksia, jotka yhtäältä pienentävät toiminnon häiriöherkkyyttä ja toisaalta rajoittavat toiminnosta aiheutuvia haittoja häiriöstä toipumiselle. Liitetaulukoissa esitettyjä vaatimuksia ei ole tarkoitettu määräysten perusteiksi, vaan niitä on käytetty toiminnon merkityksen ja luonteen havainnollistamiseksi sekä toimintoon vaikuttavien tekijöiden avaamiseksi ja luonnehtimiseksi. LIITETAULUKOT EIVÄT OLE TÄYDELLISIÄ EIKÄ NIISSÄ ESITETTYJÄ VAATIMUKSIA OLE KEHITETTY SYSTEMAATTISEN ANALYYSIN TULOKSENA! 5.1 Viestintäverkkotuotteet ja palvelut; liityntä- ja muut viestintäpalvelut 11 Ståhle,P. ja Grönroos,M.; Knowledge Management tietopääoma yrityksen kilpailuetuna. Porvoo Lisätietoja esimerkistä osoitteessa In ten years, in response to fast changing market conditions, most enterprises and specially the SMEs will be part of some sustainable collaborative networks that will act as breeding environments for the formation of dynamic virtual organizations ; European Collaborative networked Organisations LEADership initiative, ECOLEAD; viitattu

19 19 (51) Verkkopalvelulla tarkoitetaan palvelua, jossa verkkoyritys tarjoaa omistamaansa tai muulla perusteella hallussaan olevaa viestintäverkkoa käytettäväksi viestien siirtoon, jakeluun tai tarjolla pitoon. Verkkotuotteilla tarkoitetaan tässä yhteydessä runkoverkkoja, alueverkkoja sekä päätösverkkoja (tilaajaverkkoja). Viestintäpalvelulla tarkoitetaan palvelua, jossa viestintäpalveluyritys siirtää viestejä hallussaan olevassa tai verkkoyritykseltä käyttöönsä saamassa viestintäverkossa. Liityntäpalvelulla tarkoitetaan palvelua, jossa viestintäpalveluyrityksen asiakkaan vastuulla oleva sisäjohtoverkko tai telepäätelaite kytketään palveluyrityksen verkkoon viestintäpalvelujen käyttämistä varten. Verkkotuotteet ja -palvelut sekä liityntäpalvelut ovat pitkälti toistensa kaltaisia, kun niitä tarkastellaan niiden suunnittelun, rakentamisen, tuottamisen ja ylläpidon kannalta. Tästä syystä niiden toteuttamiseen liittyvät toiminnot on tarkasteltu yhdessä. Viestintäverkkotuotteiden ja palveluiden sekä liityntä- ja muiden viestintäpalveluiden tuottamisen kannalta keskeiset toiminnot ovat: - suunnittelu - hankinnat - rakentaminen - käyttötoiminnot - verkkotuotteiden vuokraus - kunnossapito korjaava huolto ehkäisevä huolto - poistaminen käytöstä; romutus 5.2 Laitealusta Laitealustalla tarkoitetaan tässä tarkastelussa kokonaisuutta, joka muodostuu kokonaan tai osittain mm. seuraavista komponenteista: - tietokone (prosessori, keskusmuisti, massamuisti, I/O-laitteet) - varusohjelmistot (system software; käyttöjärjestelmä, tietokantaohjelmistot, tietoliikenneyhteyskäytännöt, käyttöön ja hallintaan liittyvät ohjelmat, jne.) - väliohjelmistot (middleware)

20 20 (51) Laitealustoihin liittyvät keskeiset toiminnot ovat: - laiteympäristön hallinta (tuotantoympäristö) tietokoneiden asennus ja käyttöönotto varusohjelmistojen hallinta tietokantatyökalujen hallinta konesali- ja asiakasverkkojen hallinta - tuotannon valvonta - tietokantojen hoito - tiedostojen varmistukset - tiedostojen palautukset - tuotantoympäristön hallinta - palvelun tuki, toiminnalliset prosessit muutoksen hallinta versionhallinta tapahtuman hallinta ongelmanhallinta konfiguraation hallinta - turvallisuuden hallinta 5.3 Sovellukset Sovellusohjelmistolla (sovelluksella) tarkoitetaan tietojärjestelmän tietojen käsittelyyn tarkoitettua yhden tai useamman tietokoneohjelman muodostamaa kokonaisuutta. Sovelluksiin liittyvät keskeiset toiminnot ovat: - sovellushallinta - sovellusylläpito - sovelluksen kokoonpanon hallinta - sovelluskehitys/ohjelmointi - sovellusympäristön hallinta 5.4 Yhteiset palvelut Yhteisillä palveluilla tarkoitetaan erilaisia palveluita, jotka ovat yleensä palvelun käyttäjälle näkymättömiä, mutta jotka välttämättä tarvitaan varsinaisen sovelluksen tai palvelun toteuttamiseksi. Tyypillisesti ryhmään kuuluvien palvelujen toteutus on joko teknisesti tai hallinnollisesti keskitetty. Palvelut ovat lisäksi usein hierarkkisia, jolloin ylempien hierarkiatasojen toimimattomuus saattaa estää alempien tasojen toiminnan.

21 21 (51) Tärkeitä yhteisiä palveluita ja niihin liittyviä keskeisiä toimintoja ovat: - paikannus - tunnelointipalvelut verkkoperusteinen päätelaiteperusteinen - verkkopalvelujen laadunhallinta - osoitteiden hallinta puhelinnumeroiden hallinta IP-osoitteiden hallinta - osoitemuunnokset DNS ENUM - todennuspalvelut varmentaja hakemistopalvelu kortinvalmistaja ja yksilöijä rekisteröijä sulkupalvelu Monen yhteisen palvelun toteuttamiseen tarvitaan lähes kaikkia tietoyhteiskuntasektorin kriittisiä tuotteita ja suoritteita. Yhteiset palvelut poikkeavat syystä muista tässä raportissa tarkastelluista toimintokokonaisuuksista. Yhteiset palvelut on kuitenkin pidetty mukana tarkastelussa niiden keskeisen merkityksen takia, mikä on nähtävissä luvussa 6.3 esitetyistä arvioista. 5.5 Maahantuonti ja valmistus Tämän raportin tarkastelualueen kompleksisuudesta johtuen ei tietotekniikkatuotteiden valmistusta ja maahantuontia ole käsitelty erillisinä tekijöinä, vaan ne sisältyvät osana kaikkiin ryhmiin ja toimintoihin pääpainon ollessa erityisesti laitealusta-ryhmässä. Maahantuonnin ja valmistuksen toiminnoilla on mahdollisesti merkittävä osuus sekä häiriön lähteenä, että häiriöstä toipumisessa. Varsinaisten laitteiden ja valmisohjelmien lisäksi maahantuonti ja valmistus toimittavat mm. seuraavia tuotteita ja palveluja: - suunnittelun apuvälineet - komponentit - tarvikkeet ja materiaalit - laite- ja ohjelmistohuolto - varaosat - päivitykset - koulutus - mittalaitteet - työkalut Maahantuonnin ja valmistuksen toimivuus kansainvälisesti voimakkaasti verkottuneina toimintoina ovat toisaalta erittäin riippuvaisia tietojenkäsittelyn ja tietoyhteiskunnan palveluiden toimivuudesta.

22 22 (51) Maahantuonnille ja valmistukselle ovat tyypillisiä nopeat muutokset niin markkinoilla kuin tuotteissa ja toiminnoissakin. Näiden muutosten ja niistä syntyvien häiriöiden katsotaan olevan pitkälti normaalia toimintaa. 6 Toimintojen kriittisyyden arviointi riippuvuuksien avulla Tietoyhteiskunnan kriittisiä suoritteita ylläpitävien toimintojen tärkeysjärjestystä pyrittiin arvioimaan tarkastelemalla yhtäältä suoritteiden riippuvuutta toisistaan ja toisaalta suoritteiden riippuvuutta niitä ylläpitävistä toiminnoista. Toimintojen asettaminen karkeaan tärkeysjärjestykseen on apuna tietojärjestelmäalan varautumistoimien kohdistamisessa. Riippuvuuksia tarkasteltiin kahdella eri tavalla: 1 toisen suoritteen häiriö tai tarkasteltavaa suoritetta ylläpitävän toiminnon häiriö voi aiheuttaa häiriön tarkasteltavassa toiminnossa (Kuva 3) 2 toisen suoritteen häiriö tai tarkasteltavaa suoritetta ylläpitävän toiminnon häiriö voi estää tarkasteltavan toiminnon toipumisen häiriöstä (Kuva 4) Kuva 3 Toiminto häiriön syynä

23 23 (51) Kuva 4 Toiminto toipumisen esteenä Riippuvuuksien nähtiin olevan erilaisia riippuen häiriötilanteen kestosta. Pitkän häiriön vaikutukset saattavat säteillä laajalti, mutta toisaalta sen aikana voidaan myös käyttää enemmän vaihtoehtoisia toimintatapoja kuten esimerkiksi suunniteltuja varajärjestelmiä tai vaihtoehtoisia palveluntuottajia. Riippuvuusarviointeihin liittyvää pohdiskelua on kuvattu liitteen 11 esimerkillä. 6.1 Arviointimenetelmä Riippuvuuksien vaikutuksen vaikutusten ja välillisten vaikutusten arvioimisessa käytettiin lineaarista laskentamallia, joka on kuvattu yksityiskohtaisemmin Huoltovarmuuskeskuksen julkaisussa 2/ Menetelmä perustuu siihen, että häiriön vaikutusten ajatellaan kertyvän häiriötä aiheuttavan suoritteen tai toiminnon syyksi. Näin ne toiminnot, joiden häiriö vaikuttaa suuresti suoritteisiin, ja suoritteet, joiden häiriö vaikuttaa suuresti ja moniin muihin suoritteisiin, saavat suuren vaikutuskertymän, suuren syyllisyyden. Suuren vaikutuskertymän saanut toiminto on kriittisempi kuin vähäisen kertymän saanut. Laskentamenetelmä ottaa huomioon riippuvuusketjut, ts. myös välilliset riippuvuudet ja mahdolliset rengasmaiset riippuvuudet. 13 Hannu Sivonen: Yhteiskunnan huoltovarmuuden kannalta keskeisten toimintojen riskiarviointi, HVK 2/2005;

24 24 (51) Tarkastelussa käytettiin kuutta arviointiskenaariota: 1 lyhyehkön, tunteja kestävän suoritteen tai toiminnon häiriön vaikutukset suoritteiden häiriöihin. 2 keskipitkän, päiviä kestävän suoritteen tai toiminnon häiriön vaikutukset suoritteiden häiriöihin. 3 pitkän, kuukausia kestävän suoritteen tai toiminnon häiriön vaikutukset suoritteiden häiriöihin. 4 lyhyehkön, tunteja kestävän suoritteen tai toiminnon häiriön vaikutukset suoritteiden toipumiseen häiriöstä. 5 keskipitkän, päiviä kestävän suoritteen tai toiminnon häiriön vaikutukset suoritteiden toipumiseen häiriöstä. 6 pitkän, kuukausia kestävän suoritteen tai toiminnon häiriön vaikutukset suoritteiden toipumiseen häiriöstä. Laskentamallissa riippuvuudet kuvattiin taulukon muodossa. Sen vaakasarakkeina olivat riippuvat suoritteet ja toiminnot, häirinnän kohteet. Pystysarakkeina ovat samat suoritteet ja toiminnot, mutta nyt häiritsijän roolissa. Edellä kuvattuja kuutta skenaariota vastaavat arviointikysymykset olivat: 1 Voisiko tunteja kestävä häiriö pystysarakkeen suoritteessa / toiminnossa aiheuttaa häiriön vaakarivin suoritteessa? 2 Voisiko päiviä kestävä häiriö pystysarakkeen suoritteessa / toiminnossa aiheuttaa häiriön vaakarivin suoritteessa? 3 Voisiko kuukausia kestävä häiriö pystysarakkeen suoritteessa / toiminnossa aiheuttaa häiriön vaakarivin suoritteessa? 4 Voisiko tunteja kestävä häiriö pystysarakkeen suoritteessa / toiminnossa estää häiriöstä toipumisen sitä käyttävässä vaakarivin suoritteessa? 5 Voisiko päiviä kestävä häiriö pystysarakkeen suoritteessa / toiminnossa estää häiriöstä toipumisen sitä käyttävässä vaakarivin suoritteessa? 6 Voisiko kuukausia kestävä häiriö pystysarakkeen suoritteessa / toiminnossa estää häiriöstä toipumisen sitä käyttävässä vaakarivin suoritteessa? Vaikutuksia pyrittiin kuvaamaan mahdollisimman yksinkertaisilla vastausvaihtoehdoilla, joita olivat kuhunkin kysymykseen: - kyllä, aina tai kaikissa sitä käyttävissä kohteissa - kyllä, usein tai varsin laajasti sitä käyttävissä kohteissa - kyllä, joskus tai hajapaikoissa sitä käyttävissä kohteissa - ei. 6.2 Arvioinnin tulokset Arvioinnin tuloksista piirretyt kaaviot ovat liitteinä Projektiryhmä käytti vain riippuvuus- ja vaikutusosaa lähdejulkaisussa (HVK 2/2005) käytetystä laskentavälineestä. Ryhmä ei siis lähtenyt arvioimaan kuinka usein ja kuinka kauan kukin suorite tai toiminto on todellisuudessa keskimäärin häiriintyneenä. Näin tulokset eivät kuvaa suoritteisiin tai toimintoihin liittyviä suhteellisia riskejä, vaan niihin liittyviä suhteellisia riippuvuusvaikutuksia, häiriöpotentiaalia. Käytetty systemaattinen arviointimenettely auttaa hahmottamaan tietoyhteiskunnan suoritteita ylläpitävien toimintojen vaikutuksia. Se myös vaati täsmentämään, mitä kullakin toiminnolla tarkoitetaan. Laskenta-apuväline oli näin myös projektiryhmän keskustelun ja argumentoinnin apuväline.

Sopimuksiin perustuva varautuminen tietoyhteiskuntasektorilla

Sopimuksiin perustuva varautuminen tietoyhteiskuntasektorilla Sopimuksiin perustuva varautuminen tietoyhteiskuntasektorilla Valmiuspäällikkö Sakari Ahvenainen (joukkoviestintäpooli) Lapin TIVA:n alueseminaarissa Rovaniemellä 5.10.2007 (Kari Wirmanin aineiston pohjalta)

Lisätiedot

VIESTINTÄ- JA SÄHKÖNJAKELUVERKKOJEN KESKINÄISET RIIPPUVUUDET. Kari Wirman 13.9.2006

VIESTINTÄ- JA SÄHKÖNJAKELUVERKKOJEN KESKINÄISET RIIPPUVUUDET. Kari Wirman 13.9.2006 VIESTINTÄ- JA SÄHKÖNJAKELUVERKKOJEN KESKINÄISET RIIPPUVUUDET Kari Wirman 13.9.2006 Projektin tausta ja tavoitteet TIETO 2005 harjoituksessa nousi jälleen esille viestintä- ja sähkönjakeluverkkojen toimivuuden

Lisätiedot

IP-verkkojen luotettavuus huoltovarmuuden näkökulmasta. IPLU-II-projektin päätösseminaari Kari Wirman

IP-verkkojen luotettavuus huoltovarmuuden näkökulmasta. IPLU-II-projektin päätösseminaari Kari Wirman IP-verkkojen luotettavuus huoltovarmuuden näkökulmasta IPLU-II-projektin päätösseminaari Network Message Formatting Huoltovarmuus ja sen turvaaminen Huoltovarmuus: Väestön toimeentulo, välttämättömän talouden

Lisätiedot

Verkostojen tehokas tiedonhallinta

Verkostojen tehokas tiedonhallinta Tieto Corporation Verkostojen tehokas tiedonhallinta Value Networks 3.9.2014 Risto Raunio Head of Lean System Tieto, Manufacturing risto.raunio@tieto.com Sisältö Mihin verkostoitumisella pyritään Verkoston

Lisätiedot

Kriisitilanteiden tietoliikenne, informaatioinfrastruktuurin turvaaminen

Kriisitilanteiden tietoliikenne, informaatioinfrastruktuurin turvaaminen Kriisitilanteiden tietoliikenne, informaatioinfrastruktuurin turvaaminen IPLU-projektin järjestämä seminaari IP-verkkojen luotettavuudesta, 17.5.2006 Kari Wirman 2 Yhteiskunnan toimintojen riippuvuudet

Lisätiedot

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa Versio: Luonnos palautekierrosta varten Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi

Lisätiedot

Hostingpalvelujen. oikeudelliset kysymykset. Viestintäviraston Abuse-seminaari 2012. Jaakko Lindgren

Hostingpalvelujen. oikeudelliset kysymykset. Viestintäviraston Abuse-seminaari 2012. Jaakko Lindgren Hostingpalvelujen oikeudelliset kysymykset Viestintäviraston Abuse-seminaari 2012 Jaakko Lindgren Legal Counsel Tieto, Legal jaakko.lindgren@tieto.com Esittely Jaakko Lindgren Legal Counsel, Tieto Oyj

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Häiriötilanteisiin varautuminen korkeakoulukentässä. Kari Wirman IT Valtakunnalliset IT-päivät Rovaniemi

Häiriötilanteisiin varautuminen korkeakoulukentässä. Kari Wirman IT Valtakunnalliset IT-päivät Rovaniemi Häiriötilanteisiin varautuminen korkeakoulukentässä Kari Wirman IT2012 - Valtakunnalliset IT-päivät 31.10.2012 Rovaniemi Jatkuvuudenhallinta Jatkuvuudenhallinnalla tarkoitetaan kaikkia niitä toimenpiteitä,

Lisätiedot

Teollisen valmiuden kehittäminen kunnossapidon kumppanuudessa

Teollisen valmiuden kehittäminen kunnossapidon kumppanuudessa Teollisen valmiuden kehittäminen kunnossapidon kumppanuudessa Asiakkuusjohtaja Heikki Härtsiä Millog Oy 17.3.2015 17.3.2015 1 Strateginen kumppanuus Puolustushallinnon kumppanuusstrategia (Puolustusministeriön

Lisätiedot

TIETOPAKETTI EI -KYBERIHMISILLE

TIETOPAKETTI EI -KYBERIHMISILLE TIETOPAKETTI EI -KYBERIHMISILLE Miksi TIEDOLLA on tässä yhtälössä niin suuri merkitys? Mitä tarkoittaa KYBERTURVALLISUUS? Piileekö KYBERUHKIA kaikkialla? Kaunis KYBERYMPÄRISTÖ? Miten TIETOJÄRJESTELMÄ liittyy

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 96. Valtuusto 08.06.2015 Sivu 1 / 1. 96 Valtuustokysymys kyberturvallisuuden järjestämisestä ja uhkiin varautumisesta

Espoon kaupunki Pöytäkirja 96. Valtuusto 08.06.2015 Sivu 1 / 1. 96 Valtuustokysymys kyberturvallisuuden järjestämisestä ja uhkiin varautumisesta Valtuusto 08.06.2015 Sivu 1 / 1 1909/07.01.00/2015 Kaupunginhallitus 189 25.5.2015 96 Valtuustokysymys kyberturvallisuuden järjestämisestä ja uhkiin varautumisesta Valmistelijat / lisätiedot: Juha Kalander,

Lisätiedot

Vastausten ja tulosten luotettavuus. 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen

Vastausten ja tulosten luotettavuus. 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen Vastausten ja tulosten luotettavuus Vastaukset 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen Kansainväliset IT:n hallinnan hyvät käytännöt. Luotettavuusnäkökohdat Kokemukset ja soveltamisesimerkit

Lisätiedot

Elisa Oyj Prior Konsultointi Oy

Elisa Oyj Prior Konsultointi Oy 5G suomalaisten yritysten näkökulmasta Elisa Oyj Prior Konsultointi Oy 12.9.2019 Aineisto ja tiedonkeruu Yritystutkimuksen suunnittelusta, tiedonkeruusta, analyysista ja raportoinnista on vastannut Prior

Lisätiedot

Sähkö- ja teleyritysten yhteistoiminnasta. Veli-Pekka Kuparinen, valmiuspäällikkö

Sähkö- ja teleyritysten yhteistoiminnasta. Veli-Pekka Kuparinen, valmiuspäällikkö Sähkö- ja teleyritysten yhteistoiminnasta Veli-Pekka Kuparinen, valmiuspäällikkö Viestintä- ja sähkönjakeluverkkojen keskinäset riippuvuudet Raportti laadittu projektiryhmässä, jonka jäsenet olivat sähköyhtiöistä

Lisätiedot

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hanke Kansanopiston kehittämissuunnitelma Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hankkeessa ryhmä kansanopistoja laati

Lisätiedot

QL Excellence -käsikirja

QL Excellence -käsikirja QL Excellence -käsikirja QL Laatutoiminta Oy:n laadunhallinta 2010 Sisällysluettelo: QL Excellence -käsikirja...3 Yleiskuvaus... 3 Laatupolitiikka...3 Laatukäsikirja...3 Laadunhallintajärjestelmän kuvaus...

Lisätiedot

Tulevaisuus on hybrideissä

Tulevaisuus on hybrideissä Tulevaisuus on hybrideissä HENRY-seminaari 25.9.2003 Liiketoimintaverkostot ja verkostojohtaminen Kesko Oyj, Strateginen kehitys Lasse Mitronen Sivu 1 Liiketoimintaverkostot ja verkostojohtaminen, HENRY-seminaari

Lisätiedot

IT-OSAAJA, TIETOJENKÄSITTELYN ERIKOISTUMISOPINNOT

IT-OSAAJA, TIETOJENKÄSITTELYN ERIKOISTUMISOPINNOT IT-OSAAJA, TIETOJENKÄSITTELYN ERIKOISTUMISOPINNOT KOULUTUKSEN KOHDERYHMÄ SISÄLTÖ Koulutuksen tavoitteena on antaa opiskelijalle valmiudet uusien tietoteknisten menetelmien ja välineiden hyödyntämiseen.

Lisätiedot

Luonnos - VAHTI-ohje 2/2016 Toiminnan jatkuvuuden hallinta

Luonnos - VAHTI-ohje 2/2016 Toiminnan jatkuvuuden hallinta Luo / Muokkaa Lähetä Lausunnonantajat Yhteenveto Luonnos - VAHTI-ohje 2/2016 Toiminnan jatkuvuuden hallinta Johdanto Kommentit ja huomiot - Johdanto Tiivistäisin alkuun jatkuvuuden määritelmän esim. seuraavasti:

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Workshopin tarkoitus Työpajan tarkoituksena on käsitellä osaamista

Lisätiedot

Rakennesuunnittelu digitalisaation aikakaudella. Mikko Malaska Professori Rakennustekniikan laitos

Rakennesuunnittelu digitalisaation aikakaudella. Mikko Malaska Professori Rakennustekniikan laitos Rakennesuunnittelu digitalisaation aikakaudella Mikko Malaska Professori Rakennustekniikan laitos Mikko Malaska DI 1996, TkT 2001, Chartered Structural Engineer (CEng) 2004 1.8.2015 Professori, Rakenteiden

Lisätiedot

Elinkeinoelämä ja huoltovarmuus

Elinkeinoelämä ja huoltovarmuus Elinkeinoelämä ja huoltovarmuus Puheenjohtaja Jaakko Rauramo Puolustustaloudellinen suunnittelukunta 1.3.2005 Huoltovarmuuden turvaamisen periaate Väestön toimeentulo Välttämättömän talouden jatkuvuus

Lisätiedot

Älykkään vesihuollon järjestelmät

Älykkään vesihuollon järjestelmät Älykkään vesihuollon järjestelmät Älykkään vesihuollon järjestelmät fcgsmart.fi Älykäs vesihuolto 6. Organisaatio, johtaminen ja asiakaspalvelu 5. Tiedon yhdistäminen ja analysointi 4. Tiedon hallinta

Lisätiedot

Sopimuksiin perustuva toiminnan jatkuvuuden hallinta

Sopimuksiin perustuva toiminnan jatkuvuuden hallinta Sopimuksiin perustuva toiminnan jatkuvuuden hallinta Haasteena verkoston toimintavarmuuden kehittäminen Ohjaus heikkenee Häiriö toimijan toiminnassa vaikuttaa verkoston toiminnan jatkuvuuteen 2 Vaatimuksia

Lisätiedot

ELMAS 4 Laitteiden kriittisyysluokittelu 8.2.2012 1/10. Ramentor Oy ELMAS 4. Laitteiden kriittisyysluokittelu. Versio 1.0

ELMAS 4 Laitteiden kriittisyysluokittelu 8.2.2012 1/10. Ramentor Oy ELMAS 4. Laitteiden kriittisyysluokittelu. Versio 1.0 1/10 Ramentor Oy ELMAS 4 Laitteiden kriittisyysluokittelu Versio 1.0 2/10 SISÄLTÖ 1 Kuvaus... 3 2 Kriittisyysluokittelu ELMAS-ohjelmistolla... 4 2.1 Kohteen mallinnus... 4 2.2 Kriittisyystekijöiden painoarvojen

Lisätiedot

HUOVI-portaali. Huoltovarmuustoiminnan uusi painopiste: toiminnallinen huoltovarmuus

HUOVI-portaali. Huoltovarmuustoiminnan uusi painopiste: toiminnallinen huoltovarmuus Miten yrityksesi toiminta jatkuu, kun sähkönsaannissa on pitkäkestoinen katko tietoliikenneyhteydet ovat poikki myrskyn vuoksi tuotantokiinteistö tuhoutuu tulipalossa tärkeimmän raaka-ainetoimittajan tai

Lisätiedot

Valtiovarainministeriön hallinnonalan johdon aamupäivä - puheenvuoroja digitalisaation johtamisesta kyberturvallisuus & riskienhallinta

Valtiovarainministeriön hallinnonalan johdon aamupäivä - puheenvuoroja digitalisaation johtamisesta kyberturvallisuus & riskienhallinta Valtiovarainministeriön hallinnonalan johdon aamupäivä - puheenvuoroja digitalisaation johtamisesta kyberturvallisuus & riskienhallinta Kimmo Rousku, VAHTI-pääsihteeri, JulkICT-osasto Esitykseni - viisi

Lisätiedot

Teknisiä käsitteitä, lyhenteitä ja määritelmiä

Teknisiä käsitteitä, lyhenteitä ja määritelmiä Teknisiä käsitteitä, lyhenteitä ja määritelmiä Yleistä Asuinkiinteistön monipalveluverkko Asuinkiinteistön viestintäverkko, joka välittää suuren joukon palveluja, on avoin palveluille ja teleyritysten

Lisätiedot

Korkeakoulun johtaminen ja kokonaisarkkitehtuuri. Päivi Karttunen, TtT Vararehtori TAMK

Korkeakoulun johtaminen ja kokonaisarkkitehtuuri. Päivi Karttunen, TtT Vararehtori TAMK Korkeakoulun johtaminen ja kokonaisarkkitehtuuri Päivi Karttunen, TtT Vararehtori TAMK Mm. Kansainvälisesti korkeatasoisia ja omille vahvuusalueille profiloituneita korkeakouluja Entistä tuloksellisempaa

Lisätiedot

Ethical Leadership and Management symposium

Ethical Leadership and Management symposium www.laurea.fi Ethical Leadership and Management symposium Hyvinvointipalvelut ekosysteemien tietojen mallintaminen 6.10.2016 Dos. Jorma Jokela 2 3 MORFEUS hanke WORKSHOP työskentelyn taustalla yliopettaja

Lisätiedot

Puu-Hubi toimintamalli. Ari Hynynen

Puu-Hubi toimintamalli. Ari Hynynen Puu-Hubi toimintamalli Ari Hynynen 09.06.2015 Puurakentamisen innovaatioympäristö puurakentamisen ekosysteemi kunnat SeAMK kaupungit metsäkeskus 2 1 yliopistot maakuntaliitto yksilöt ELY-keskus verkostoituminen

Lisätiedot

Tietoturvallisuus yhteiskunnan, yritysten ja yksityishenkilöiden kannalta

Tietoturvallisuus yhteiskunnan, yritysten ja yksityishenkilöiden kannalta Tietoturvallisuus yhteiskunnan, yritysten ja yksityishenkilöiden kannalta Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013 Kari Wirman 7.11.2013 Kari Wirman 21.11.2013 Kari Wirman, ICT-pooli Tieto Tieto on nyky-yhteiskunnan

Lisätiedot

Tulevaisuuden johtajan osaamisprofiili Pohdintaa erityisesti strategisen johtamisen näkökulmasta

Tulevaisuuden johtajan osaamisprofiili Pohdintaa erityisesti strategisen johtamisen näkökulmasta Tulevaisuuden johtajan osaamisprofiili Pohdintaa erityisesti strategisen johtamisen näkökulmasta Suomalaista sotea rakentamassa Lapin sairaanhoitopiiri Rovaniemi KTT, dos. Mikko Luoma 19.5.2016 Kuka? Mikko

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

Kuluttajille tarjottavan SIP-sovelluksen kannattavuus operaattorin kannalta

Kuluttajille tarjottavan SIP-sovelluksen kannattavuus operaattorin kannalta Kuluttajille tarjottavan SIP-sovelluksen kannattavuus operaattorin kannalta Diplomityöseminaari 6.6.2005 Tekijä: Sanna Zitting Valvoja: Heikki Hämmäinen Ohjaaja: Jari Hakalin Sisältö Taustaa Ongelmanasettelu

Lisätiedot

Metsäsektorin hyväksyttävyys kriisissä

Metsäsektorin hyväksyttävyys kriisissä Metsäsektorin hyväksyttävyys kriisissä Voidaanko brändeillä vaikuttaa? Maaliskuu 2006 Professori Helsingin yliopisto Psykologian laitos gote.nyman@helsinki.fi Mistä tiedämme.? Miten voimme toimia.? Kenelle

Lisätiedot

Merlin Systems Oy. Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi. Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007

Merlin Systems Oy. Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi. Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007 Merlin Systems Oy Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007 Merlinin palvelujen toimittaminen ja Asiakasratkaisuyksikön tehtäväkenttä Merlin Asiakasratkaisut

Lisätiedot

Sähköisen viestinnän tietosuojalain muutos

Sähköisen viestinnän tietosuojalain muutos Sähköisen viestinnän tietosuojalain muutos 24.04.2008 Hallituksen esitys sähköisen viestinnän tietosuojalain muuttamisesta yrityssalaisuudet, luvaton käyttö ja tietoturva 2 Hallitusohjelma hallitus edistää

Lisätiedot

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN EHDOTUS TOIMENPITEISTÄ SÄHKÖNJAKELUN VARMUUDEN PARANTAMISEKSI SEKÄ SÄHKÖKATKOJEN VAIKUTUSTEN LIEVITTÄMISEKSI

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN EHDOTUS TOIMENPITEISTÄ SÄHKÖNJAKELUN VARMUUDEN PARANTAMISEKSI SEKÄ SÄHKÖKATKOJEN VAIKUTUSTEN LIEVITTÄMISEKSI LAUSUNTO Versio 1.0F 1 (5) Tietoliikenteen ja tietotekniikan keskusliitto, FiCom ry Korkeavuorenkatu 30 A 01300 Helsinki 24.4.2012 Työ- ja elinkeinoministeriö kirjaamo@tem.fi Viite Lausuntopyyntö 19.3.2012,

Lisätiedot

Tiina Tuurnala Merenkulkulaitos. Paikkatietomarkkinat Helsingin Messukeskus

Tiina Tuurnala Merenkulkulaitos. Paikkatietomarkkinat Helsingin Messukeskus Tiina Tuurnala Merenkulkulaitos Paikkatietomarkkinat 3.11.2009 Helsingin Messukeskus 9.11.2009 on paikkatietoinfrastruktuurin toteuttamiseen ja hyödyntämiseen liittyvän tiedon ja kokemusten vaihdon foorumi.

Lisätiedot

Tietojärjestelmien varautuminen

Tietojärjestelmien varautuminen Tietojärjestelmien varautuminen Riihimäki 24.5.2005 Harri Pursiainen ylijohtaja PTS:n tietoyhteiskuntasektorin puheenjohtaja 1 Valtioneuvoston periaatepäätös yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisesta

Lisätiedot

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet VTT Älykkään liikenteen ja logistiikan seminaari Espoo 2.11.2010 Vuorineuvos, taloustiet. tri Kari Neilimo Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet Muuttuva elinkeinojen rakenne; kasvava ja monimuotoistuva

Lisätiedot

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015 Tampereen kaupunki 28.3.2013 TAMPERE Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 1 PAIKKATIETO JA PAIKKATIETOINFRASTRUKTUURI KÄSITTEENÄ Paikkatiedolla tarkoitetaan

Lisätiedot

Uusia tuulia Soneran verkkoratkaisuissa

Uusia tuulia Soneran verkkoratkaisuissa Uusia tuulia Soneran verkkoratkaisuissa Cisco Expo 8.9.2009 Jari Litmanen 1 Agenda Kuinka IP-palveluverkko tukee asiakkaan liiketoimintaa Palvelukeskusten ja konsolidoinnin asettamat haasteet verkkoratkaisuille

Lisätiedot

Kybersairauden tiedostaminen! Sairaanhoitopiirien kyberseminaari Kari Wirman

Kybersairauden tiedostaminen! Sairaanhoitopiirien kyberseminaari Kari Wirman Kybersairauden tiedostaminen! Sairaanhoitopiirien kyberseminaari 19.10.2016 Kari Wirman 19.10.2016 Kari Wirman cybernetics Cybernetics saves the souls, bodies and material possessions from the gravest

Lisätiedot

Sonera perustaa Helsinkiin Suomen suurimman avoimen datakeskuksen. #SoneraB2D

Sonera perustaa Helsinkiin Suomen suurimman avoimen datakeskuksen. #SoneraB2D Sonera perustaa Helsinkiin Suomen suurimman avoimen datakeskuksen Sonera perustaa Suomen suurimman avoimen datakeskuksen Perustamme Suomen suurimman kaikille yrityksille palveluja tarjoavan datakeskuksen

Lisätiedot

Tietoyhteiskunnan haavoittuvuus kuinka voimme hallita sitä?

Tietoyhteiskunnan haavoittuvuus kuinka voimme hallita sitä? Huoltovarmuuskeskuksen 10-vuotisjuhlaseminaari Helsinki, 26.2.2003 Tietoyhteiskunnan haavoittuvuus kuinka voimme hallita sitä? TkT Arto Karila Karila A. & E. Oy E-mail: arto.karila@karila.com HVK, 26.2.2003-1

Lisätiedot

Tiivistelmä Uudenmaan maakunnan toiminnan käynnistämisen hankesuunnitelmasta

Tiivistelmä Uudenmaan maakunnan toiminnan käynnistämisen hankesuunnitelmasta Tiivistelmä Uudenmaan maakunnan toiminnan käynnistämisen hankesuunnitelmasta 2.8.2017 Kommentoinut [A1]: Katselmoitu versio hallituksen heinäkuussa 2017 tekemän sote- ja maakuntauudistuksen lykkäämispäätöksen

Lisätiedot

Hiljaisen tietämyksen johtaminen

Hiljaisen tietämyksen johtaminen Hiljaisen tietämyksen johtaminen Uudista ja uudistu 2009 Hiljainen tietämys on osa osaamista Hiljainen ja näkyvä tieto Hiljainen tieto Tiedämme enemmän kuin kykenemme ilmaisemaan *) kokemusperäistä, alitajuista

Lisätiedot

1 Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen

1 Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen Liikenneväyliä ja yleisiä alueita koskeva mittariprojekti Päijät-Hämeen kunnissa PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO PAKETTI Kuntien palvelurakenteiden kehittämisprojekti

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

FuturaPlan. Järjestelmävaatimukset

FuturaPlan. Järjestelmävaatimukset FuturaPlan Järjestelmävaatimukset 25.1.2017 2.2 Hermiankatu 8 D tel. +358 3 359 9600 VAT FI05997751 33720 Tampere fax. +358 3 359 9660 www.dbmanager.fi i Versiot Versio Päivämäärä Tekijä Kommentit 1.0

Lisätiedot

Viestinnän tulevaisuus

Viestinnän tulevaisuus Viestinnän tulevaisuus Teknologia, asema ja mahdollisuudet Uhat ja turvallisuus Timo Lehtimäki Johtaja Viestintävirasto Viestintäverkot ja -palvelut nyt ja huomenna Käyttäjä Liityntäverkot xdsl Cable WiMAX

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNGIN PALVELUALUEUUDISTUS. Tsr/R.Tajakka

KUOPION KAUPUNGIN PALVELUALUEUUDISTUS. Tsr/R.Tajakka KUOPION KAUPUNGIN PALVELUALUEUUDISTUS Tsr/R.Tajakka 1 1) PALVELUALUEUUDISTUKSEN TAUSTAT JA TAVOITTEET 2 Mitkä ovat uudistuksen tavoitteet? Asiakkaan (ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden) näkökulman entistäkin

Lisätiedot

Internet-pohjainen ryhmätyöympäristö

Internet-pohjainen ryhmätyöympäristö Menetelmäohje Internet-pohjainen ryhmätyöympäristö Riku Hurmalainen, 24.3.2002 Sisällysluettelo 1. Johdanto...3 2. Termit...4 3. Toteutus...5 3.1. Yleiskuvaus...5 3.2. Tekninen ratkaisu...5 3.3. Tietoturva...6

Lisätiedot

TIETOTURVALLISUUDESTA TOIMINNAN TURVALLISUUTEEN. Tietoturva Nyt! Säätytalo Toimitusjohtaja Raimo Luoma

TIETOTURVALLISUUDESTA TOIMINNAN TURVALLISUUTEEN. Tietoturva Nyt! Säätytalo Toimitusjohtaja Raimo Luoma TIETOTURVALLISUUDESTA TOIMINNAN TURVALLISUUTEEN Tietoturva Nyt! 4.11.2015 Säätytalo Toimitusjohtaja Raimo Luoma HUOLTOVARMUUDEN PERUSTAVOITE Huoltovarmuuden turvaamisesta annetun lain tarkoituksena on

Lisätiedot

Nostetta kuormankäsittelyyn

Nostetta kuormankäsittelyyn Kuormausnosturit Vaihtolavalaitteet Ajoneuvotrukit Takalaitanostimet Puutavara- ja kierrätysnosturit Nostetta kuormankäsittelyyn www.hiab.com Hiab tuntee kuormankäsittelyn toimialat ja niiden erityispiirteet.

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy 2017

Pk-yritysbarometri, syksy 2017 Pk-yritysbarometri, syksy 017 Alueraportti, 1 Pk-yritysbarometri, syksy 017 alueraportti, 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa Palvelut Muut 1 7 7 61 61 Pk-yritysbarometri,

Lisätiedot

E-OPPIMINEN/ VIRTUAALISUUS LIIKETOIMINTA- STRATEGIASSA

E-OPPIMINEN/ VIRTUAALISUUS LIIKETOIMINTA- STRATEGIASSA E-OPPIMINEN/ VIRTUAALISUUS LIIKETOIMINTA- STRATEGIASSA Oppiminen ja oppimisympäristöt 8.3.2004 Merja Eskola, Senior Executive Consultant, 16.3.2004 1 Talent Partners Oy Sisältö Liiketoimintastrategia Kilpailukyky

Lisätiedot

Katetta kumppanuudelle

Katetta kumppanuudelle JUKKA VESALAINEN Katetta kumppanuudelle Hyöty ja sen jakaminen asiakas-toimittaja-suhteessa Esipuhe T ämä teos on jatkoa vuonna 2002 julkaistulle Kaupankäynnistä kumppanuuteen -kirjalle, jossa tarkastelin

Lisätiedot

- Jarjestelmaasiantuntija Markku Jaatinen

- Jarjestelmaasiantuntija Markku Jaatinen SUOMEN KUNTALIITTO Sairaalapalvelut Terveydenhuollon ATK-päivät 26. - 27.5.1 997 Lahti, Kauppahotelli Grand - Jarjestelmaasiantuntija Markku Jaatinen Telecom Finland Tietojenhallinta Intranetin ja Internetin

Lisätiedot

Kyberturvallisuus. Jarkko Saarimäki Turvallisuussääntelyryhmän päällikkö

Kyberturvallisuus. Jarkko Saarimäki Turvallisuussääntelyryhmän päällikkö Kyberturvallisuus Jarkko Saarimäki Turvallisuussääntelyryhmän päällikkö Kyberturvallisuuskeskuksen yhteiskunnallinen vaikuttavuuus Kansallinen CERT-toiminto; ohjeet, tiedotteet, haavoittuvuuskoordinaatio

Lisätiedot

Teollisuuden uudistuvat liiketoimintamallit Teollinen Internet (Smart Grid) uudistusten mahdollistajana

Teollisuuden uudistuvat liiketoimintamallit Teollinen Internet (Smart Grid) uudistusten mahdollistajana Teollisuuden uudistuvat liiketoimintamallit Teollinen Internet (Smart Grid) uudistusten mahdollistajana 2/27/2014 Ind. Internet_energy 1 2/27/2014 Ind. Internet_energy 2 Energia- ym. teollisuuden tietoympäristö

Lisätiedot

P-P VERKKOPALVELUT. Kasvuyritysten kumppani

P-P VERKKOPALVELUT. Kasvuyritysten kumppani P-P VERKKOPALVELUT Kasvuyritysten kumppani Kesto: 1.1.2015 31.12.2017 Hallinnoija: Haapavesi-Siikalatvan seutukunta (päähallinnoija), muut toteuttajat: Nivala-Haapajärven, Raahen ja Ylivieskan seutukunnat

Lisätiedot

USO II hanke rakentamassa uuden sukupolven kuntaorganisaatiota ja johtamista. 12.9.2012 Kuntamarkkinat Erityisasiantuntija Mikko Kenni Oy Audiapro Ab

USO II hanke rakentamassa uuden sukupolven kuntaorganisaatiota ja johtamista. 12.9.2012 Kuntamarkkinat Erityisasiantuntija Mikko Kenni Oy Audiapro Ab USO II hanke rakentamassa uuden sukupolven kuntaorganisaatiota ja johtamista 12.9.2012 Kuntamarkkinat Erityisasiantuntija Mikko Kenni Oy Audiapro Ab Mikä USO-hanke USO I-hanke (2010-2012) on ollut osa

Lisätiedot

Onko sinun yritykselläsi jo tietotekniikka Palveluksessa? vtoasp -palvelun avulla siirrät tietojärjestelmäsi haasteet ammattilaisten hoidettaviksi.

Onko sinun yritykselläsi jo tietotekniikka Palveluksessa? vtoasp -palvelun avulla siirrät tietojärjestelmäsi haasteet ammattilaisten hoidettaviksi. Onko sinun yritykselläsi jo tietotekniikka Palveluksessa? vtoasp -palvelun avulla siirrät tietojärjestelmäsi haasteet ammattilaisten hoidettaviksi. vtoasp -palvelu 1) Huolehtii yrityksesi tietojärjestelmän

Lisätiedot

1 YLEISKUVAUS... 2. 1.1 Kaapelikaistaliittymä... 2. 1.2 Palvelun rajoitukset... 2 2 PALVELUKOMPONENTIT... 3. 2.1 Päätelaite... 3. 2.2 Nopeus...

1 YLEISKUVAUS... 2. 1.1 Kaapelikaistaliittymä... 2. 1.2 Palvelun rajoitukset... 2 2 PALVELUKOMPONENTIT... 3. 2.1 Päätelaite... 3. 2.2 Nopeus... Palvelukuvaus 1 Sisällysluettelo 1 YLEISKUVAUS... 2 1.1 Kaapelikaistaliittymä... 2 1.2 Palvelun rajoitukset... 2 2 PALVELUKOMPONENTIT... 3 2.1 Päätelaite... 3 2.2 Nopeus... 3 2.3 IP- osoitteet... 3 3 TOIMITUS

Lisätiedot

TIMI TIETOTEKNIIKAN HYÖTYJEN MITTAAMINEN

TIMI TIETOTEKNIIKAN HYÖTYJEN MITTAAMINEN TIMI TIETOTEKNIIKAN HYÖTYJEN MTAAMINEN Tavoitteena on tuottaa tietoa rakennusalan tämän hetken kypsyystasosta ja :n avulla saavutettavista hyödyistä Menetelmänä oli asiantuntijatyöskentely ja tulosten

Lisätiedot

Palveluiden strategista ja operatiivista ohjausta nykyaikaisia käytäntöjä ja innovatiivisia esimerkkejä

Palveluiden strategista ja operatiivista ohjausta nykyaikaisia käytäntöjä ja innovatiivisia esimerkkejä Palveluiden strategista ja operatiivista ohjausta nykyaikaisia käytäntöjä ja innovatiivisia esimerkkejä Pitkäjänteistä suunnittelua ja ketterää, ihmisläheistä toteutusta Sami Sulkko Osallistava strategiaprosessi

Lisätiedot

JOHTAMINEN. Yritystoiminta Pauliina Stranius

JOHTAMINEN. Yritystoiminta Pauliina Stranius JOHTAMINEN Johtaminen Johtajuus yrityksen eri kehitysvaiheissa Aiemmin on kenties tarkasteltu pk-yrityksen kehitystä elinkaarimallin mukaisesti. Myös johtajuus muuttaa muotoaan yrityksen eri kehitysvaiheissa.

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy 2017

Pk-yritysbarometri, syksy 2017 Pk-yritysbarometri, syksy 17 Alueraportti, 1 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa Palvelut Muut 1 7 7 1 1 Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy 17 : Henkilökunnan määrän muutosodotukset

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy 2017

Pk-yritysbarometri, syksy 2017 Pk-yritysbarometri, syksy 7 Alueraportti, Pk-yritysbarometri, syksy 7 alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa Palvelut Muut 7 9 7 9 Lähde: Pk-yritysbarometri,

Lisätiedot

Mitä on markkinointiviestintä?

Mitä on markkinointiviestintä? Mitä on markkinointiviestintä? Tiina Karppinen 17.3.2011 Markkinointiviestintä on yrityksen ulkoisiin sidosryhmiin kohdistuvaa viestintää, jonka tarkoituksena on välillisesti tai suoraan saada aikaan kysyntää

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy 2017

Pk-yritysbarometri, syksy 2017 Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Pk-yritysbarometri, syksy alueraportti, Keski-Pohjanmaan.9. : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa Palvelut Muut Keski-Pohjanmaa

Lisätiedot

FITS Ajoneuvopääteseminaari

FITS Ajoneuvopääteseminaari FITS Ajoneuvopääteseminaari Ajoneuvopäätteet valmistajan näkökulmasta Lasse Paakkola Aplicom 19.3.2002 2002 Page 1 (X) FITS Ajoneuvopääteseminaari Katsaus ajoneuvotietokoneisiin laitevalmistajan näkökulmasta

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy 2017

Pk-yritysbarometri, syksy 2017 Pk-yritysbarometri, syksy 7 Alueraportti, Pk-yritysbarometri, syksy 7 alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa Palvelut Muut 4 7 Uusimaa Pk-yritysbarometri,

Lisätiedot

Turvallisuus. Käytettävyys. Yhteistyö. Hallinnon turvallisuusverkkohanke Hankkeen esittely

Turvallisuus. Käytettävyys. Yhteistyö. Hallinnon turvallisuusverkkohanke Hankkeen esittely Turvallisuus. Käytettävyys. Yhteistyö. Hallinnon turvallisuusverkkohanke Hankkeen esittely Valtiovarainministeriö TUVE-hanke 03/2012 TUVE - esityksen sisältö 1. Mitä hallinnon turvallisuusverkolla tarkoitetaan

Lisätiedot

Uhkakuva-analyysi 2005

Uhkakuva-analyysi 2005 Liite 2 Uhkakuva-analyysi 2005 Sisällysluettelo 1 Liiketoimintaympäristö; hallinto, säädökset ja kilpailu 1.1 Muutosilmiöistä 1.2 Vaikutusmahdollisuuksista 2 Teknologia 2.1 Muutosilmiöistä 2.2 Vaikutusmahdollisuuksista

Lisätiedot

TURVALLISUUDEN HUOMIOMINEN OHJELMISTON HANKINTAKETJUSSA

TURVALLISUUDEN HUOMIOMINEN OHJELMISTON HANKINTAKETJUSSA TURVALLISUUDEN HUOMIOMINEN OHJELMISTON HANKINTAKETJUSSA Turvallinen ohjelmistokehitys seminaari 30.9.2008 1 Turvallisuusvaatimukset ohjelmiston hankinnassa Tehtävä/toiminta liittyvä toiminnot/prosessit

Lisätiedot

UUSIA MAHDOLLISUUKSIA VERKOSTOITUMALLA JA YHTEISTYÖLLÄ

UUSIA MAHDOLLISUUKSIA VERKOSTOITUMALLA JA YHTEISTYÖLLÄ UUSIA MAHDOLLISUUKSIA VERKOSTOITUMALLA JA YHTEISTYÖLLÄ - Yksinyrittäminen vai verkostoyrittäjyys? Kuopio Tuija Toivola KTT, tutkimuspäällikkö SISÄLTÖ Miksi uusia toimintamalleja yrittäjyyteen? Mitä on

Lisätiedot

Tietoverkot ja käyttäjät hallitseeko tietoturvaa enää kukaan?

Tietoverkot ja käyttäjät hallitseeko tietoturvaa enää kukaan? Tietoverkot ja käyttäjät hallitseeko tietoturvaa enää kukaan? HANSEL ICT-päivä 26.9.2013 Wanha Satama Protecting the irreplaceable www.f-secure.com Sisältö Haittaohjelmat vai urkinta suurin uhka? Tietoturvan

Lisätiedot

Yleisten kartastotöiden strategia 2011-2020 - Maastotietojärjestelmä kovaan käyttöön

Yleisten kartastotöiden strategia 2011-2020 - Maastotietojärjestelmä kovaan käyttöön Suomen Kartografinen Seura Kevätseminaari Yleisten kartastotöiden strategia 2011-2020 - Maastotietojärjestelmä kovaan käyttöön 29.3.2012 Antti Vertanen Maa- ja metsätalousministeriö 2001-2010 strategia

Lisätiedot

Älykäs verkottuminen ja käyttäjänhallinta. Pekka Töytäri TeliaSonera Finland

Älykäs verkottuminen ja käyttäjänhallinta. Pekka Töytäri TeliaSonera Finland Älykäs verkottuminen ja käyttäjänhallinta Pekka Töytäri TeliaSonera Finland 1 Älykäs verkottuminen Tekniikka, organisaatio ja prosessit muodostavat yhtenäisesti toimivan palvelualustan Älykäs toiminnallisuus

Lisätiedot

Elisa Oyj Palvelukuvaus 1 (5) Elisa Yrityskaista 4.4.2013 Yritysasiakkaat versio 2.1. Elisa Yrityskaista

Elisa Oyj Palvelukuvaus 1 (5) Elisa Yrityskaista 4.4.2013 Yritysasiakkaat versio 2.1. Elisa Yrityskaista Elisa Oyj Palvelukuvaus 1 (5) -palvelu liittää yrityksen yhden toimipisteen Internetiin. sisältää reitittimen ja Internet-yhteyden sekä näiden ylläpidon ja huoltopalvelut. Palvelu tarjoaa kiinteän kaksisuuntaisen

Lisätiedot

Toimittajahallinta Tilaajan ja tuottajan roolit palveluiden laadun ja taloudellisuuden varmistamisessa

Toimittajahallinta Tilaajan ja tuottajan roolit palveluiden laadun ja taloudellisuuden varmistamisessa Toimittajahallinta Tilaajan ja tuottajan roolit palveluiden laadun ja taloudellisuuden varmistamisessa Unto Kariniemi, Johtava konsultti, Talent Vectia Kuntamarkkinat 11.9.2013 Huone 4.12, klo 15:30 15:50

Lisätiedot

Palveluyritysten yhteistyöstä verkostomaiseen liiketoimintaan. Lahden Tiedepäivä Kirsi Kallioniemi Lahden ammattikorkeakoulu

Palveluyritysten yhteistyöstä verkostomaiseen liiketoimintaan. Lahden Tiedepäivä Kirsi Kallioniemi Lahden ammattikorkeakoulu Palveluyritysten yhteistyöstä verkostomaiseen liiketoimintaan Lahden Tiedepäivä 10.11.2015 Kirsi Kallioniemi Lahden ammattikorkeakoulu Tausta puheenvuorolle Käsitteet Verkostoitumisen tavoitteita, hyötyjä

Lisätiedot

Standardien PCI DSS 3.0 ja Katakri II vertailu

Standardien PCI DSS 3.0 ja Katakri II vertailu Standardien PC DSS 3.0 ja Katakri vertailu Copyright Solinor Oy 2014 Solinor Oy, Teollisuuskatu 21 A, F-00510 HELSNK, FNLAND +358 10 279 2940 / www.solinor.com / Business D 17967170 Standardien PC DSS

Lisätiedot

Verkostoituminen, näkyvyys ja markkinointi. Annukka Jyrämä 10.11.2014

Verkostoituminen, näkyvyys ja markkinointi. Annukka Jyrämä 10.11.2014 Verkostoituminen, näkyvyys ja markkinointi 10.11.2014 Verkostoituminen http://images.google.fi/images?q=aboriginal+art&hl=fi&um=1&ie=utf 8&sa=X&oi=images&ct=title Verkostoituminen Verkostoteoriat: markkinat

Lisätiedot

LOGHU3. Kokemuksia ja suosituksia

LOGHU3. Kokemuksia ja suosituksia LOGHU3 Kokemuksia ja suosituksia 31.3.2011 Pekka Rautiainen ja Irmeli Rinta-Keturi, Talent Partners Oy LOGHU3 on Huoltovarmuuskeskuksen, puolustusvoimien ja liikenne- ja viestintäministeriön yhteishanke,

Lisätiedot

Verkko-opetus arvon yhteistuotannon ympäristönä Ari-Matti Auvinen

Verkko-opetus arvon yhteistuotannon ympäristönä Ari-Matti Auvinen Verkko-opetus arvon yhteistuotannon ympäristönä Ari-Matti Auvinen Aalto-yliopisto, HEMA-instituutti ama.auvinen@aalto.fi http://www.hema.aalto.fi Mistä arvontuotannossa on kysymys? arvontuotannon tutkimus

Lisätiedot

Kansallisen laskentasuosituksen sisältö

Kansallisen laskentasuosituksen sisältö Kansallisen laskentasuosituksen sisältö Foodprint Tools hankkeen loppuseminaari 7.11.2012 MTT Hanna Hartikainen - Hannele Pulkkinen Sisällysluettelo Johdanto 1. Sanasto 2. Toiminnallinen yksikkö 3. Ilmastovaikutusten

Lisätiedot

Sähköriippuvuuden riskit

Sähköriippuvuuden riskit 1 Sähköriippuvuuden riskit Käyttövarmuuspäivä Fingrid Oyj, 26.11.2009 Dosentti, tekn. tri Veli-Pekka Nurmi Tampereen teknillinen yliopisto Sähköenergiatekniikka 25.11.2009 Mikä ihme energiassa, sähkössä

Lisätiedot

P-P VERKKOPALVELUT Kasvuyritysten kumppani Antti Kotka p. 0400 958 180 antti.kotka@ysk.fi www.ysk.fi

P-P VERKKOPALVELUT Kasvuyritysten kumppani Antti Kotka p. 0400 958 180 antti.kotka@ysk.fi www.ysk.fi P-P VERKKOPALVELUT Kasvuyritysten kumppani Antti Kotka p. 0400 958 180 antti.kotka@ysk.fi www.ysk.fi 26.3.2015 presentaatio 1 TAUSTA Kärkihanke 2015-2017 (konsortio) Haapavesi-Siikalatvan seutukunta (päähallinnoija),

Lisätiedot

Pilvipalvelut kehityksen mahdollistajana - (valmistavan PK-yrityksen näkökulmaa)

Pilvipalvelut kehityksen mahdollistajana - (valmistavan PK-yrityksen näkökulmaa) Pilvipalvelut kehityksen mahdollistajana - (valmistavan PK-yrityksen näkökulmaa) Juhani Lempiäinen Ohjelmapalvelujen tuottaja Digitaalinen tuoteprosessi-ohjelma Valmistavissa yrityksissä pilvipalvelujen

Lisätiedot

Pilvipalveluiden arvioinnin haasteet

Pilvipalveluiden arvioinnin haasteet Pilvipalveluiden arvioinnin haasteet Tietoturvallisuus- ja jatkuvuuden hallinnan vaatimukset ICT-hankinnoissa, 12.5.2014 Laura Kiviharju Pilvipalvelut Pilvilaskenta (CloudComputing) tarkoittaa internetissä

Lisätiedot

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue Energia- ja ympäristöklusteri Energialiiketoiminta Ympäristöliiketoiminta Energian tuotanto Polttoaineiden tuotanto Jakelu Siirto Jakelu Jalostus Vesihuolto Jätehuolto

Lisätiedot

Digitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa

Digitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Digitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa Josek-VTT, Älyä koneisiin ja palveluihin digitalisaation vaikutukset valmistavassa teollisuudessa 7.2.2017

Lisätiedot

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Rahoitusperiaatteet yritysten projekteissa Rahoitus voi kohdistua tuotteiden, prosessien, palvelu- tai liiketoimintakonseptien ja työorganisaatioiden

Lisätiedot

Busy in Business. Juha Lehtonen 26.4.2012

Busy in Business. Juha Lehtonen 26.4.2012 Busy in Business Juha Lehtonen 26.4.2012 Markkinan kehityksen trendejä Markkinan kehityksen trendejä Globaali työjako muuttuu ja toiminta siirtyy maailmanlaajuisiin verkostoihin. Muutos haastaa paikallisen

Lisätiedot