MOSAIC-hankkeen loppuraportti
|
|
- Tommi Pakarinen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R MOSAIC-hankkeen loppuraportti Kirjoittajat: Luottamuksellisuus: Jouko Heikkilä julkinen
2
3 2 (10) Alkusanat Kiitokset kaikille kaikille hankkeen onnistunutta toteutusta edesauttaneille. Hankkeen ohjausryhmän jäsenet olivat: Marjo Uusitalo, Pirkanmaan sairaanhoitopiiri, puheenjohtaja Riitta Flinck, Espoon sosiaali- ja terveystoimi Ermo Haavisto, Carea, Potilasturvallisuusyhdistys Arto Helovuo, Huperman Jaana Ikonen, Mehiläinen Susanna Kaitera, Tekes Marina Kinnunen. VSHP Päivi Mikkonen, VTT Ritva Salmi, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Olli Tolkki, Nordic Healthcare Group Antti Villberg, Semantum Hannu Vuola, Serious Games Finland Tutkimustyöhön VTT:ltä ovat osallistuneet: Jouko Heikkilä, projektipäällikkö Johanna Leväsluoto Janne Laine Joona Tuovinen Kaupo Viitanen Timo Kuula Jukka Ranta Timo Hintsa ja Teemu Reiman Tampereella Tekijät
4 3 (10) Sisällysluettelo Alkusanat... 2 Sisällysluettelo Johdanto Tutkimuskysymykset Tulokset Palvelun tarkastelu kompleksisena adaptiivisena järjestelmänä Tapaus: Geriatrisen potilaan palveluketjun käyttöönotto Tapaus: elääkekaapin käyttöönotto ja lääkehoitokäytännön kehittäminen Tapausten vertailu Kompleksisten organisaatioiden teorian, simuloinnin ja pelillisyyden hyödyntäminen Millaisia hyötyjä integroidun lähestymistavan käytäntöön viemisestä on? Mitä integroidun lähestymistavan käytäntöön soveltamisessa on otettava huomioon?8 4. Hankkeen julkaisut... 9 Lähdeviitteet... 10
5 1. Johdanto TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R (10) Sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioiden ja toimijoiden välisten tiedonkulku- ja koordinointiongelmien on katsottu haastavan asiakkaiden turvallisuutta sekä hoidon laatua ja tehokkuutta. Toimintayksiköiden, kuten sairaalan, johtamisen sijaan on nähty tarpeelliseksi tarkastella ja hallita organisaatiorajat ylittäviä palvelukokonaisuuksia. Tällaisia palvelukokonaisuuksia ovat erimerkiksi hankkeen case kohteena toimivat geriatrisen asiakkaan palvelukokonaisuus (Vaasan keskussairaala) sekä vuodeosastohoitoa tarvitsevan munuaissairaan asiakkaan palvelukokonaisuus erityisesti lääkehoito (TAYS). Mosaic-hankkeen tavoitteena oli edistää sosiaali- ja terveydenhuollon palvelukokonaisuuksien toiminnan laatua, turvallisuutta ja tehokkuutta tuomalla palvelukokonaisuuksien toiminnan hallintaan uudenlaista kompleksisten organisaatioiden ajattelutapaa ja käsitteistöä, sekä käytäntöön viemisen tueksi pelillinen prototyyppi. Tässä raportissa esitetään tiivistetysti hankkeen tutkimukselliset tulokset. Lisätietoa saa hankkeen verkkosivuilta: sekä hankkeen julkaisuista (ks. Luku 4). 2. Tutkimuskysymykset 1) Millaisia palvelun lopputulokseen vaikuttavia ilmiöitä ja mekanismeja tunnistetaan kun palvelukokonaisuuksia tarkastellaan kompleksisina adaptiivisina järjestelminä? 2) Miten kompleksisten organisaatioiden teoriaa, simulointia ja pelillisyyttä hyödynnetään ja integroidaan yhteen niin, että ne auttavat palvelukokonaisuutta ottamaan toiminnassaan huomioon palvelun lopputulokseen vaikuttavat keskeiset ilmiöt ja mekanismit (kuten esimerkiksi monitoimijuus, monitavoitteisuus ja taipumus osaoptimointiin)? 3) Millaisia hyötyjä integroidun lähestymistavan käytäntöön viemisestä on? 4) Mitä integroidun lähestymistavan käytäntöön soveltamisessa on otettava huomioon? 3. Tulokset 3.1 Palvelun tarkastelu kompleksisena adaptiivisena järjestelmänä Ensimmäinen tutkimuskysymys oli: Millaisia palvelun lopputulokseen vaikuttavia ilmiöitä ja mekanismeja tunnistetaan kun palvelukokonaisuuksia tarkastellaan kompleksisina adaptiivisina järjestelminä? Kompleksisen palvelukokonaisuuden toimintaa voidaan tarkastella Reiman ym. (2015) esittämän jäsentelyn mukaisesti. Jäsentely kuvaa neljä keskeistä jännitettä organisaation toiminnassa: 1) toiminnan vakiointi vs. joustavuus, 2) pieni vs. suuri vaihtelu 3) toimijoiden väliset kytkökset: vähän vahvoja vs. paljon heikkoja, sekä 4) järjestelmätason tavoitteet vs. paikalliset tavoitteet. Kohteena olleita palvelukokonaisuuksia tarkastellaantämän jäsentely pohjalta (Heikkilä ym. 2015). Koska molemmat tapaukset liittyvät muutosprosessiin edistämiseen, jännitteitä on tarkasteltu siitä näkökulmasta, miten ne vaikuttavat ihmisten valmiuteen muuttaa toimintaansa. Hankkeen toteutusta ja tuloksia on kuvattu tarkemmin luvussa 4 luetelluissa hankkeen julkaisuissa.
6 3.1.1 Tapaus: Geriatrisen potilaan palveluketjun käyttöönotto TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R Joustavuuden jännitteet: Taipumus pysyttäytyä vakiokäytännöissä haastoi muutoksen toteutumisen. Muutoksen tavoitteena oli vanhojen vakiintuneiden käytäntöjen korvaaminen uusilla käytännöillä. Vakioitua toimintaa korostava toimintamalli ei kuitenkaan edesauta muutoksen toteutumista. 5 (10) Vaihtelun jännitteet: Pyrkimys vähentää vaihtelua toimintaohjeilla haastoi terveydenhuollon ammattilaisten itsenäisyyden. Terveydenhuollossa nähdään, että terveydenhuollon toimija on ammattilainen, jolla ammattia harjoittaessaan pitää olla vapaus valita käyttämänsä välineet sen mukaan, mitä hän osaamisensa perusteella ja kunkin hoitotapauksen tarpeiden mukaan katsoo tarpeelliseksi. Tämä toteutuu etenkin lääkäreiden osalta. Kytkentöihin liittyvät jännitteet: Terveydenhuollon ammattilaiset ovat tiukasti sidoksissa omaan ammattiryhmäänsä ja erikoisalaansa/osastoonsa ja niiden toimintakulttuuriin. Tämä vaikeuttaa sellaisia muutoksia, joissa pitäisi toimia esimerkiksi moniammatillisessa yhteistyössä, asiakkaan kanssa yhteistyössä, tai palveluketjun muut toimijat ja organisaatiot huomioon ottaen. Kytkentöjä voidaan muuttaa aktiivisesti tukemalla yhteistyötä esimerkiksi yli ammattiryhmärajojen. Eri tason tavoitteisiin liittyvät jännitteet: Geriatrisen potilaan erityispiirteiden huomioon ottaminen on ammattiryhmät ja erikoisalat ylittävä käytännössä kaikkia terveydenhuollon ammattilaisia koskettava tavoite. Näin järjestelmässä, jossa jokaisella on oma erityistehtävänsä ja -osaamisensa tietyn sairauden tai trauman hoidossa, yleinen ja yhteinen tavoite harvoin muodostuu kenenkään omaksi tavoitteeksi. Näin siitä huolimatta, että asiaa pidetään hyvinkin tärkeänä Tapaus: elääkekaapin käyttöönotto ja lääkehoitokäytännön kehittäminen Joustavuuden jännitteet: Uuden automatisoidun järjestelmän joustamattomuus haastoi nykyiset, monella tavalla joustavat käytännöt. Edellisestä toimintamallista poiketen, uudessa järjestelmässä lääkkeiden jako ei lähtökohtaisesti ole mahdollista, ennen kuin lääkäri on kirjannut tietojärjestelmään lääkemääräyksen. Myös muut tietojärjestelmät koettiin kankeaksi käyttää. Lääkitystiedon kirjaaminen järjestelmään mahdollisimman ajantasaisesti hyväksytään tärkeänä asiana, mutta samalla tuotiin esiin useita erilaisia tilanteita, joissa uusi toimintamalli ei voi toimia. Vaihtelun jännitteet: Terveydenhuollon ammattilaisten erilainen osaaminen ja itsenäinen asema haastoi pyrkimyksen yhtenäistää toimintamallia. Lähtökohtana uudessa toimintamallissa oli, että potilaan kohtaava lääkäri saattaa potilaan lääkityksen kaikilta osin ajan tasalle. Lääkäreillä ei kuitenkaan aina ole kovin vahvaa tietämystä lääkehoidosta oman erikoisalansa ulkopuolelta, mikä asettaa haasteita monisairaiden potilaiden osalta. Lääkäreillä on myös kynnys kyseenalaistaa kollegan tekemiä lääkemääräyksiä. Kytkentöihin liittyvät jännitteet: Uusi toimintamalli periaatteessa korostaa ja vahvistaa eri ammattiryhmien rooleja ja vastuita: esimerkiksi lääkäreiden pitää entistä näkyvämmin ja konkreettisemmin ottaa vastuu lääkityksen määräämisestä. Tämä ei kuitenkaan lääkäreiden keskuudessa noussut muutosta tukevaksi seikaksi sillä kirjaaminen lisää työtaakkaa. Sen sijaan hoitaja ilmaisivat tyytyväisyyttään sekä lääkevaraston hallinnan siirtymisestä pois heiltä, että vastuiden selkiytymisestä. Hoitajat toivat kuitenkin esiin huolen siitä, että tilanteet, joissa kaikki eivät toimi uuden toimintamallin mukaisesti voivat aiheuttaa hoitajan työtä haittaavia ristiriitoja eri ammattiryhmien ja henkilöiden välille. Eri tason tavoitteisiin liittyvät jännitteet: Edellä esitettyjen jännitteiden nähtiin ainakin osittain johtuvan myös siitä että eri toimijat eivät ymmärtäneet lääkehoidon systeemistä kokonaisuutta ja eri toimijoiden rooleja siinä, vaan toimivat vain oman roolinsa näkökulmasta ja tavoitteista lähtien. Vahvistusta tälle näkemykselle saatiin roolin vaihtoon perustuvissa
7 työpajoissa, joissa osanottajat totesivat tällaisen tarkastelun paljastaneen, kuinka vähän he oikeasti tietävät muiden ammattiryhmien työstä. 6 (10) Tapausten vertailu Molempiin tapauksiin sisältyi uusien järjestelmää koskevien ohjeiden kehittäminen ja käyttöönotto, mutta vain toisessa tapauksessa tämä liittyi uuden teknisen järjestelmän käyttöönottoon. Joustavuuden jännitteet: Nämä ilmenivät tapauksissa eri lailla. Molemmissa kyllä ilmeni muutosvastarintaajoissa standardikäytännöistä kiinni pitäminen oli estävänä tekijänä muutosprosessissa. Toisessa tapauksessa nousi esiin vahvasti myös päinvastainen ilmiö: uuden teknisen järjestelmän jäykkyyden nähtiin uhkaavan toiminnassa välttämätöntä joustavuutta. Toisaalta muutos tarjosi myös tilaisuuden jämäköittää toimintaa. Vaihtelun jännitteet: Tässä suhteessa tapaukset olivat hyvin samanlaisia: pyrkimys toimintatapojen yhtenäistämiseen törmäsi näkemykseen ammattilaisten itsenäisyydestä sekä myös osaamisen sisällön ja tason vaihteluun ammattiryhmän sisällä. Kytkentöihin liittyvät jännitteet: Tiukka ammattiryhmäajattelu ja ammattiryhmien suhteisiin liittyvät tekijät, esimerkiksi siiloutuminen, nousivat esiin molemmissa tapauksissa. Eri tason tavoitteisiin liittyvät jännitteet: Molemmissa tapauksissa muutoksella pyrittiin saamaan järjestelmän toimijoita yhteisen systeemisen (ja asiakaslähtöisellä) tavoitteen taakse (potilaan geriatristen tarpeiden huomioiminen ja potilaan lääkehoidon kokonaisuuden hallinta). Haasteen tälle pyrkimykselle asettivat eri toimijoiden omat tavoitteet ja intressit - sekä organisaatio-/yksikkötasolla että yksilötasolla. Terveydenhuollon traditio, joka korostaa yksittäisten ammattilaisten tai ammattiryhmien ammattiosaamista ei sinällään tue pyrkimystä yhteiseen vuorovaikutteiseen ja kokonaisuuden huomioon ottavaan toimintaan yhteisen tavoitteen eteen. 3.2 Kompleksisten organisaatioiden teorian, simuloinnin ja pelillisyyden hyödyntäminen Toinen tutkimuskysymys oli: Miten kompleksisten organisaatioiden teoriaa, simulointia ja pelillisyyttä hyödynnetään ja integroidaan yhteen niin, että ne auttavat palvelukokonaisuutta ottamaan toiminnassaan huomioon palvelun lopputulokseen vaikuttavat keskeiset ilmiöt ja mekanismit (kuten esimerkiksi monitoimijuus, monitavoitteisuus ja taipumus osaoptimointiin)? (Ks. myös Leväsluoto et al. 2016). Kompleksisten organisaatioiden, esimerkiksi palveluketjujen, johtamisen keskeisiä periaatteita ovat toimijoiden vuorovaikutus ja siihen perustuva oppiminen sekä yhteiseen tavoitteen omaksuminen, jotka luovat valmiuden kompleksisessa järjestelmässä välttämättömän itseohjautuvuuden suuntautumiselle koko järjestelmän tuloksellisuutta tukemaan. Tässä tapauksessa tämä tiivistyi teemaksi yhteispelin edistäminen, mikä oli pelillisyyden hyödyntämisen keskeinen ohjenuora. Hankkeessa kehitettiin neljä erilaista pelillistä toimintamallia tai peliä yhteispelin edistämiseen. Keskeiset elementit näissä ovat ihmisten vuorovaikutus kasvotusten, roolien vaihto, pelimekanismit ja elementit (pelilauta, kortit, säännöt), sekä riittävä yksinkertaisuus ja omaksuttavuus. Pelimekanismeilla ohjataan ihmisten vuorovaikutusta tietyllä tavalla simuloimaan (kompleksista) toiminnan todellisuutta. Tarkoitus ei ole tarjota oikeaa ratkaisua, vaan saada ihmiset tuomaan esiin erilaisia näkökulmia ja rakentamaan yhteistä hyvää ratkaisua. Pelimekanismit luovat myös kiinnostavuutta ja hauskuuttakin toimintaan. Pelillistettäessä lähtökohtaisesti pyritään hyödyntämään erilaisia ihmisten kiinnostusta ja innostusta herättättäviä tekijöitä kuvan 1 mukaisesti. Kuvassa on esitetty esimerkkinä myös yhden MOSAIC-hankkeessa esitetyn pelin innostavuutta edistävät tekijät.
8 Kyseisenen peli on lyhyesti seuraavanlainen: Kullekin pelaajalle jaetaan roolikortteja ja ratkaisukortteja. Roolikortit ovat: potilas, lääkäri, hoitaja, farmaseutti ja sabotoija. Kullakin pelikierroksella yksi pelaaja toimii vuorollaan arvioijana ja muut pelaavat ratkaisijoina. Pelaajille esitetään vaaratapahtuma. Kukin ratkaisija valitsee roolikortin ja ratkaisukortin ja näiden pohjalta esittää, miten toimintaa lähdetään parantamaan esitettyyn tapahtumaan liittyen. Arvioija valitsee parhaan ratkaisun ja yrittää paljastaa sabotoinnin. Sabotoijakortilla esiinnytään jossain muussa roolissa ja esitetään ratkaisu, joka näyttää hyvältä, mutta onkin oikeasti huono esimerkiksi jonkin toimijan ja kokonaisuuden kannalta. Parhaalla ratkaisulla pelaaja ansaitsee pisteen. Sabotoijan paljastaja saa ja paljastunut menettää pisteen. Paljastumaton saa pisteen. Väärästä sabotointiepäilystä menettää pisteen. Kierroksia pelataan kunnes kaikki ovat olleet yhtä monta kertaa ratkaisijana. 7 (10) Kuva 1. Kiinnostusta ja innostusta herättävät erilaiset tekijät pelillistämisessä (Chou 2015). Esimerkkinä yhden MOSAIC-hankkeessa kehitetyn pelin vastaavat elementit. 3.3 Millaisia hyötyjä integroidun lähestymistavan käytäntöön viemisestä on? Kompleksisen organisaation tarkastelukehys auttoi kehittämiskohteen ja siihen liittyvien haasteiden tunnistamisessa ja jäsentämisessä. Pelillisyydellä haettava hyöty on ensisijaisesti ihmisten innostuminen ja sitoutuminen ja tässä kehitetyillä ratkaisuilla tavoitteena oli parantaa erityisesti yhteispeliä. Kaikilta pelillisiin työpajoihin ja pelisessioihin osallistuneilta kerättiin arviot, joiden tulokset on esitetty kuvassa 2.
9 8 (10) Kuva 2. Osallistujien arviot luentotyyppisestä osiosta, pelillistetystä kehitystyöpajasta (Roolipelityöpaja) ja Lääkehoitopelistä. Innostavuus ja yhteispelin edistäminen koettiin pelilisessä työpajassa ja pelissä selvästi korkeammaksi kuin luentotyyppisessä esityksessä. Hieman vähemmän pelimäinen pelillistetty työpaja koettiin innostavammaksi ja yhteispeliä edistävämmäksi kuin (varsinainen) peli. Nämä arviot sisältävät hieman eri säännöillä pelattuja pelisessioita, esim. osa pelattiin yksilöpelinä ja osa ryhmäpelinä kun taas molemmat työpajat toteutettiin ryhmissä. Pelissä on mukana myös kilpailullinen elementti, jota työpajaversiossa ei ole. Peliä on peluutettu isommalla ja sekalaisemmalla joukolla osallistujia. Nämä saattavat selittää eroja työpajan ja pelin välillä. Avoimissa arvioissa pelillisten toimintamallien hyödyiksi koettiin erityisesti eri näkökulmien tarkastelu ja asioiden käsittely yhdessä eri ammattiryhmien kanssa. Koettua hyötyä kuvaa myös se, että peli on hankkeen jälkeen ollut aktiivisessa käytössä TAYSissä. 3.4 Mitä integroidun lähestymistavan käytäntöön soveltamisessa on otettava huomioon? Osallistujien antamasta palautteesta erityisesti peliversiota koskien nousi esiin seuraavia epäilyksiä, jotka on syytä ottaa huomioon: - Mitä konkreettista hyötyä tästä on? - Voiko työajalla pelata? - Saako vakavia asioita käsitellä hauskasti? - Voiko hauska olla hyödyllistä? Muutosten edistämiseen kehitettyjen välineiden vaikutusten arviointi on ollut haasteellista ja se on tulevaisuuden tutkimuskohteena. Perinteisten vaikutusindikaattoreiden ja koeasetelmien hyödyntäminen ei ole mielekästä, ja arviointiin tulisi kehittää uudentyyppisiä vaikuttavuuden mittareita. Joitakin ihmisiä askarruttaa, voiko vakavia työasioita käsitellä hauskasti ja voiko hauska olla oikeasti hyödyllistä. Taustalla voi olla ajatus siitä, että työhönsä professionaalisesti suhtautuva ammattilainen, joka huolehtii potilaiden terveydestä, täytyy suhtautua tehtäviinsä
10 9 (10) vakavasti ja että hauskuus vähentää asiasisällön arvoa. Tässä yhteydessä täytyy kuitenkin muistaa, että asiakastyö voidaan tehdä kaikella sen vaativalla vakavuudella ja sen vaatimalla osaamisella, ja samalla myös työstä ja toiminnan kehittämisestä innostuen. Etenkin toiminnan kehittämisessä voidaan hyödyntää myös menetelmiä, jotka ovat jopa hauskoja. Tämä tukee ainakin sellaisten ihmisten sitoutumista, jotka kokevat sen innostavana. Organisaation johdontuella on suuri merkitys suhtautumiseen pelaamiseen töissä. Aktiivisiin ja innostuneisiin ihmisiin kannattaa muutostilanteessa panostaa. Kun aloittaa asiasta kiinnostuneiden kanssa, hyvien kokemusten pohjalta myös hieman epäileväiset tulevat mukaan. Toisaalta pitää myös hyväksyä se, että pelaaminen ei ole ratkaisu kaikkeen, vaan erilaiset menetelmät voivat hyödyntää toisiaan. Suhtautumiseen joissakin tapauksissa vaikuttaa myös se, mitä termejä käytetään. Esimerkiksi pelillistetyn työpajan kohdalla vältettiin tarkoituksella puhumasta osallistujille pelistä tai pelillistämisestä. Myös lääkehoitopelin viimeisen version testauksessa terveydenhuollon ammattilaiselta tuli varsin kuvaava kommentti: Nyt tämä on hyvä ei tunnu enää ollenkaan peliltä. Hankkeessa kehitetyssä pelissä pelaajat esittävät ratkaisuja potilasturvallisuuden parantamiseksi lääkehoidossa. Tämän osalta on huomattava, että peli ei erityisesti ohjaa normatiivisesti oikeiden ratkaisuiden esittämiseen tai valintaan. Tämä ei ole pelin varsinainen tarkoituskaan. Pelin tarkoitus on nostaa keskusteluun erilaisia näkemyksiä toiminnasta ja toiminnan kehittämisestä reaalimaailmassa, sekä syventää ihmisten ymmärrystä muiden toimijoiden rooleista ja tehtävistä. Peli toki luo hyvän pohjan myös hyvien ratkaisujen löytämiseen, mutta tämä voi edellyttää esimerkiksi pelinjohtajan erityistä ohjausta. 4. Hankkeen julkaisut Heikkilä Jouko Turvallista lääkehoitoa pelaamalla. Potilasturvallisuustiedote 01/2016. Vaasan sairaanhoitopiiri. s Heikkilä Jouko; Leväsluoto Johanna; Laine Janne Pelataanko lääkehoitoa toimivammaksi? TAITO2016-konferenssi. Tampere TAMK, Heikkilä Jouko; Leväsluoto Johanna; Viitanen Kaupo; Tuovinen Joona Challenges in complex adaptive healthcare systems. In: Creating Sustainable Work-environments. Proceedings of Nordic Ergonomics Society 47th Annual Conference, November 2015, Lillehammer, Norway. Leväsluoto Johanna; Heikkilä Jouko; Laine, Janne Gamification as an enabler of mutual learning in complex health care systems. In: Airaksinen, M. & Kokkala, M. Smart City, VTT Research Highlights : 12. VTT, Espoo, 34 p Leväsluoto Johanna; Heikkilä Jouko; Tuovinen Joona; Viitanen Kaupo Gamification as an enabler of mutual learning in complex health care systems. Special Issue Submission: Research in Services and ICT. International Journal of E-Services and Mobile Applications (IJESMA). Volume 8, Issue 4, Article 3. (to be published) Leväsluoto Johanna; Heikkilä Jouko; Viitanen Kaupo; Tuovinen Joona Gamification as an enabler of mutual learning in complex health care systems. Proceedings. The European Association for REsearch on SERvices RESER, ss. H2-1. RESER 2015, 25th Annual Reser Conference, September 2015, Copenhagen, Denmark Hankkeen verkkosivu:
11 Lähdeviitteet TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R (10) Chou, Y Octalysis: Complete Gamification Framework. [Online] [Refered ] Heikkilä, J., Leväsluoto, J., Viitanen K. & Tuovinen J Challenges in complex adaptive healthcare systems. In: Creating Sustainable Work-environments. Proceedings of Nordic Ergonomics Society 47th Annual Conference, November 2015, Lillehammer, Norway. Leväsluoto, J., Heikkilä, J., Tuovinen, J. & Viitanen K Gamification as an enabler of mutual learning in complex health care systems. Special Issue Submission: Research in Services and ICT. International Journal of E-Services and Mobile Applications (IJESMA). Volume 8, Issue 4, Article 3. (to be published) Reiman, T., Rollenhagen, C., Pietikäinen, E. & Heikkilä, J Principles of adaptive management in complex safety-critical organizations. Safety Science. Elsevier. 71, doi: /j.ssci
Puheenjohtajan yhteenvetona keskeiset teemat: potilas nousee keskiöön, johtaminen, kehittäminen ja muutoshallinta; tuottavuus ja tuotteet
PÖYTÄKIRJA 1 (3) Projektin nimi: Monimutkaisten palvelukokonaisuuksien hallinta simuloinnin ja pelien avulla Projektin lyhenne: MOSAIC Projektin numero: TEKES rahoituspäätös 40272/13; Vertti-numero 83890
LisätiedotTyöpajojen esittely ja kokemukset: Tampere 25.9.2014, Vaasa 2.12.2014
Työpajojen esittely ja kokemukset: Tampere 25.9.2014, Vaasa 2.12.2014 MOSAIC-ohjausryhmä, 15.1.2015 Janne Laine, Johanna Leväsluoto, Jouko Heikkilä, Joona Tuovinen ja kumpp. Teknologian tutkimuskeskus
LisätiedotPÖYTÄKIRJA. Ohjausryhmän kokous: 4. Aika 15.1.2015 klo 12.00-15.00. VTT, Tekniikantie 4A, Espoo; kokoushuone Valvomo
PÖYTÄKIRJA Projektin nimi: Monimutkaisten palvelukokonaisuuksien hallinta simuloinnin ja pelien avulla Projektin lyhenne: MOSAIC Projektin numero: TEKES rahoituspäätös 40272/13; Vertti-numero 83890 Laatijan
LisätiedotPELEILLÄ KETTERYYTTÄ TERVEYDENHUOLTOON
PELEILLÄ KETTERYYTTÄ TERVEYDENHUOLTOON TIINA ARPOLA YRITYSKEHITYS, UUDET AVAUKSET KUOPIO INNOVATION OY 16.9.2016 Digitaaliset ratkaisut terveydenhuollossa Sairaala- ja kuluttajamaailma lähenevät toisiaan
LisätiedotPotilasturvallisuuden adaptiivinen johtaminen Teemu Reiman, Elina Pietikäinen ja Jouko Heikkilä
Potilasturvallisuuden adaptiivinen johtaminen 29.11.2012 Teemu Reiman, Elina Pietikäinen ja Jouko Heikkilä 2 Potilasturvallisuudessa on ongelmia Potilasturvallisuuden järjestelmällinen kehittäminen on
LisätiedotMiten parantaa sosiaali- ja terveydenhuolto-organisaatioiden potilasturvallisuutta? Elina Pietikäinen
Miten parantaa sosiaali- ja terveydenhuolto-organisaatioiden potilasturvallisuutta? 29.11.2012 Elina Pietikäinen 2 Potilasturvallisuudessa on ongelmia Potilasturvallisuuden järjestelmällinen kehittäminen
LisätiedotMOSAIC-pelityöpaja Yhteenvetoa Ohjausryhmän kokous Tays, Tampere, Jouko Heikkilä, tutkija ja projektipäällikkö VTT
Kuvapaikka (ei kehyksiä kuviin) MOSAIC-pelityöpaja Yhteenvetoa Ohjausryhmän kokous Tays, Tampere, 11.9.2014 Jouko Heikkilä, tutkija ja projektipäällikkö VTT Miten sosiaali- ja terveydenhuolto pelittäisi
LisätiedotMoniammatillinen verkosto vuosina : tavoitteet, menetelmät ja tulokset
Moniammatillinen verkosto vuosina 2012-2016: tavoitteet, menetelmät ja tulokset Antti Mäntylä, apteekkari, FaT 26.1.2017 Keskustelutilaisuus: Moniammatillinen yhteistyö tulevissa sote-rakenteissa Helsinki
LisätiedotParhaat käytännöt potilasturvallisuuden edistämiseksi. Marina Kinnunen, johtajaylihoitaja, VSHP Ermo Haavisto, johtajaylilääkäri, SatSHP
Parhaat käytännöt potilasturvallisuuden edistämiseksi Marina Kinnunen, johtajaylihoitaja, VSHP Ermo Haavisto, johtajaylilääkäri, SatSHP Suomen Potilasturvallisuusyhdistys Suomen Potilasturvallisuusyhdistys
LisätiedotTOIVEET, ODOTUKSET JA KOKEMUKSET ELÄKEPÄIVISTÄ
TOIVEET, ODOTUKSET JA KOKEMUKSET ELÄKEPÄIVISTÄ Hopeakirstu-projekti hyvinvoinnin edistäjänä Marja-Leena Heikkilä Opinnäytetyö Hyvinvointipalvelut Geronomikoulutus 2018 Opinnäytetyön tarkoitus ja tavoite
LisätiedotKansallinen selvitys ja suositukset: Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen moniammatillisesti
Kansallinen selvitys ja suositukset: Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen moniammatillisesti Timo Järvensivu Anne Kumpusalo-Vauhkonen Antti Mäntylä Keskeiset verkoston työtä ohjaavat kysymykset: Mitkä
LisätiedotViranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin?
Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin? Antti Mäntylä, kehittämispäällikkö 19.3.2015 Järkevän lääkehoidon toteutumisen
LisätiedotLaadun ja turvallisuuden kehittäminen vaaratapahtumista oppimalla
Laadun ja turvallisuuden kehittäminen vaaratapahtumista oppimalla Arto Helovuo M.Sc. (Human Factors and Systems Safety) Lentokapteeni, Finnar Oyj Toimialajohtaja, Qreform Oy Joka kymmenes potilas Study
LisätiedotTietoa tutkimuksesta, taitoa työyhteisöistä SaWe Sairaanhoitajaksi verkostoissa ja verkoissa projektin loppuseminaari
Tietoa tutkimuksesta, taitoa työyhteisöistä SaWe Sairaanhoitajaksi verkostoissa ja verkoissa projektin loppuseminaari 3.5.2013 Salla Seppänen, osaamisaluejohtaja SaWe SAIRAANHOITAJAKSI VERKOSTOISSA JA
LisätiedotPotilasturvallisuuden johtaminen turvallisuuskävelyt työkaluna
Potilasturvallisuuden johtaminen turvallisuuskävelyt työkaluna Arto Helovuo M.Sc. (Human Factors and Systems Safety) Lentokapteeni, Finnar Oyj Toimialajohtaja, Qreform Oy Turvallisuuden hallinnan lähtökohtia
LisätiedotOrganisaation potilasturvallisuuden edellytysten arviointi DISC-mallin avulla kaksi tapaustutkimusta. Organisaatio analyysiyksikkönä
1 Organisaation potilasturvallisuuden edellytysten arviointi DISC-mallin avulla kaksi tapaustutkimusta Pietikäinen, E., Reiman, T., Macchi, L. & Oedewald, P. 26.1.2011 Potilasturvallisuuden tutkimuspäivät,
LisätiedotUudistettu opas: Turvallinen lääkehoito
Uudistettu opas: Turvallinen lääkehoito Opas lääkehoitosuunnitelman tekemiseen sosiaali- ja terveydenhuollossa 18.2.2016 Uudistettu opas: Turvallinen lääkehoito/ Ritva Inkinen 1 Tämän esityksen sisältö
Lisätiedot1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia
1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia Ihmisarvon kunnioittaminen ja siihen liittyen yhdenvertaisuus, syrjimättömyys ja yksityisyyden
LisätiedotKansallinen Genomistrategia - missä mennään? Espoo
Kansallinen Genomistrategia - missä mennään? Espoo 12.01.2015 SISÄLLYSLUETTELO Yhteenveto tilaisuudesta Kommenttipuheenvuorot Aino-Liisa Oukka Minna Wilska-Sundström Mia Bengström Keskustelua visiosta
LisätiedotRationaalisen lääkehoidon tutkimusverkoston merkitys ja fokus. Johanna Tulonen Tapio, Eksote
Rationaalisen lääkehoidon tutkimusverkoston merkitys ja fokus Johanna Tulonen Tapio, Eksote Rationaalisen lääkehoidon tutkimusseminaari 21.8.2018 Tausta ja sidonnaisuudet Terveydenhuollon sekä yleislääketieteen
LisätiedotMitä lääkehoidon ongelmia kohdataan kotihoidossa?
Mitä lääkehoidon ongelmia kohdataan kotihoidossa? Lääkehoidon kokonaisuuden hallinta iäkkäillä 29.1.2019 ylilääkäri Wilhelmiina Sorvali ja terveydenhoitaja Riikka Leppäkorpi Sidonnaisuudet Ei esitykseen
LisätiedotPotilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi
1 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Pirjo Berg, Anna Maksimainen & Olli Tolkki 16.11.2010 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Taustaa STM velvoittaa sairaanhoitopiirit laatimaan
LisätiedotDigitaalisten pelit hyvinvoinnin edistämisessä
Digitaalisten pelit hyvinvoinnin edistämisessä Jukka Vahlo CCR / Up Your Game -pelitutkimusverkosto PELIT JA PELILLISYYS Digitaaliset pelit erotellaan viihdepeleihin sekä hyötypeleihin. Viihdepeleillä
LisätiedotUusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo
Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo HTTHK webinaari 26.9.2014 Finlandiatalo Sosiaali- ja terveysministeriön puheenvuoro lääkintöneuvos Arto Laine Hyvä työterveyshuoltokäytäntö -
LisätiedotTurvallisen lääkehoidon työkalupakki
Page 1 of 7 JULKAISTU NUMEROSSA 3/2012 TEEMAT Turvallisen lääkehoidon työkalupakki Anna-Riia Holmström / Kirjoitettu 20.6.2012 / Julkaistu 7.9.2012 Suomessa on jo vuosia tehty aktiivista tutkimusta ja
LisätiedotPotilasturvallisuutta taidolla- ohjelma
Potilasturvallisuutta taidolla- ohjelma Laatu- ja potilasturvallisuus suunnitelma Olli Väisänen, LT Ylilääkäri THL POTILASTURVALLISUUS Terveydenhuollossa toimivien yksilöiden ja organisaation periaatteet
LisätiedotKehittämisen omistajuus
Kehittämisen omistajuus Kuntaliitto 18.4.2013 Tuottava ja hallittu kehittämistoiminta kunnissa hanke (KUNTAKEHTO) Pasi-Heikki Rannisto Kehityspäällikkö, HT Tampereen Palveluinnovaatiokeskus (TamSI) Kehittämistyön
LisätiedotDigitaalinen oppimispeli VauvaPolku uutena perhevalmennuksen työvälineenä
Digitaalinen oppimispeli VauvaPolku uutena perhevalmennuksen työvälineenä Anna Rönkä ja BabyTrail -tiimi VauvaPolku-oppimispelin tausta ja tarve Vanhemmuuteen siirtyminen epävarmuuden ja muutoksen leimaavassa
Lisätiedot16.4.2014. Pelillä perille opintopoluista ITK 10.4.2014 Marja Jokinen-Laine & Tuija Marstio
16.4.2014 Pelillä perille opintopoluista ITK 10.4.2014 Marja Jokinen-Laine & Tuija Marstio Taustaa ja pelin lähtökohdat Peli kehitettiin osana YHDESSÄhanketta (2013-14) yhteistyössä Porvoon ammattiopisto
LisätiedotTurvallisuuskulttuurikysely
Turvallisuuskulttuurikysely Kuntayhtymähallitus 21.1.2014 Maijaterttu Tiainen Ylihoitaja, potilasturvallisuuskoordinaattori Turvallisuuskulttuuri On organisaation kykyä ja tahtoa ymmärtää: Millaista turvallinen
LisätiedotKouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011. Annikki Niiranen 1
Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011 Annikki Niiranen 1 Potilasturvallisuus ja laadunhallinta kehittämistyön keskiössä Johtaminen korostuu Johdon vastuu toiminnasta Henkilöstön
LisätiedotIäkkäiden palvelujen johtaminen tulevaisuudessa
Iäkkäiden palvelujen johtaminen tulevaisuudessa Satu Karppanen TAVOITTEET Palvelut sovitetaan asukkaiden tarpeen mukaisiksi kokonaisuuksiksi Asukkaille sujuvia palveluja yhdenvertaisesti järkevin kustannuksin
LisätiedotSosiaali- ja terveysministeriö. Potilas- ja asiakasturvallisuusstrategia Tiivistelmä taustasta sekä tavoitetilasta vuoteen 2021 mennessä
Sosiaali- ja terveysministeriö Potilas- ja asiakasturvallisuusstrategia 2017-2021 Tiivistelmä taustasta sekä tavoitetilasta vuoteen 2021 mennessä Ensimmäinen kansallinen potilasturvallisuussuunnitelma
LisätiedotLataa Farmasian ammatillinen kenttä muuttuvassa sairaalassa - Eila Virkkunen. Lataa
Lataa Farmasian ammatillinen kenttä muuttuvassa sairaalassa - Eila Virkkunen Lataa Kirjailija: Eila Virkkunen ISBN: 9789514471827 Sivumäärä: 218 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 25.35 Mb Tutkimuksen kohteena
LisätiedotPäivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6
Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 1 4/19/201 6 Mihin meitä korkeakoulusektorilla ja koulutuksessa yleisesti haastetaan? Hallituksen yksi strateginen painopiste: Osaaminen ja
LisätiedotKohti tuloksellisempaa turvallisuusviestintää Mobiilipelien soveltuvuus alakouluikäisten turvallisuustietoisuuden lisäämiseen
Kohti tuloksellisempaa turvallisuusviestintää Mobiilipelien soveltuvuus alakouluikäisten turvallisuustietoisuuden lisäämiseen Tutkimus- ja kehittämishanke 2018 2019 Tutkija Aino Harinen, Pelastusopisto
LisätiedotHYVINVOINTITEKNOLOGIA SAUMATTOMISSA PALVELUKETJUISSA
HYVINVOINTITEKNOLOGIA SAUMATTOMISSA PALVELUKETJUISSA Mitä tämä on? 7.6.2016 Paula Poikela 1 Mitä on hyvinvointiteknologia Voiko se ON MITÄ olla tätä? HYVINVOINTITEKNOLOGIA Hyvinvointiteknologia kartoitus,
LisätiedotTaysin uudistamisohjelma 2020 lääkelogistiikka-projekti. Marjo Uusitalo
Taysin uudistamisohjelma 2020 lääkelogistiikka-projekti Marjo Uusitalo Taysin uudistamisohjelma 2020 Kymmenen vuoden aikana uudistetaan toimintamalleja ja tiloja. Varaudutaan alueen väestökehityksessä
LisätiedotHyvä ja paha pelillistäminen
Hyvä ja paha pelillistäminen Kalle Huhtala, kehitysjohtaja @Kalle_Huhtala #pelillistäminen #gamification #vvop2014 A NORDIC MORNING COMPANY Hyvässä hypessä Big Data Sosiaalinen media työelämässä Gamification/
LisätiedotVetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen
VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen Maarit Lahtonen, asiantuntija Työelämän innovaatiot ja kehittäminen DM 629213 11-2011 VetoVoimaa! tekesläisen silmin
LisätiedotMikä on hyvä käytäntö, miten sen tunnistaa ja miten se on hyödynnettävissä
Mikä on hyvä käytäntö, miten sen tunnistaa ja miten se on hyödynnettävissä Satu Korhonen erikoissuunnittelija, THL / MEKA 19.5.2010 TEM työpaja / Korhonen 1 Best practice traditio ja avoin innovaatio Hyvän
LisätiedotVauvaPolku Polku hyvinvoivaan vauvaperhe-elämään oppimispelin ja siihen liittyvän tutkimuksen esittely
VauvaPolku Polku hyvinvoivaan vauvaperhe-elämään oppimispelin ja siihen liittyvän tutkimuksen esittely Anna Rönkä, Eija Sevón ja Katja Raitio Jyväskylän yliopisto Susanna Sillanpää Family Support House
LisätiedotParempaa palvelua ja tuottavuutta asiakasohjauksella
Parempaa palvelua ja tuottavuutta asiakasohjauksella Ismo Rautiainen, toimialajohtaja Kuntamarkkinat, Mikä ihmeen sosiaali- ja terveyspalvelujen integraatio 12.9.2019 Asiakasohjauksen kehittämisen peruskuva!
LisätiedotTurvallinen lääkehoitoprosessi Ennakoiden potilaan parhaaksi
Turvallinen lääkehoitoprosessi Ennakoiden potilaan parhaaksi 4.3.2015 Karolina Peltomaa Potilasturvallisuuspäällikkö Vs. Vastuuhenkilö Kehittämispalvelut - yksikkö VSSHP HaiPro HaiPro Potilas sai toiselle
LisätiedotPOTILASTURVA. POTILASTURVALLISUUS LAATU- JA KILPAILUVALTIKSI - tutkimus- ja kehitysprojekti
POTILASTURVA POTILASTURVALLISUUS LAATU- JA KILPAILUVALTIKSI - tutkimus- ja kehitysprojekti 1.8.2010-31.12.2012 Yhteistyössä: VTT, Työterveyslaitos, Vaasan sairaanhoitopiiri, Awanic Oy, Huperman Oy, NHG
LisätiedotNäyttö ohjaa toimintaa Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen. Tervetuloa!
Näyttö ohjaa toimintaa Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen Tervetuloa! Näyttö toimintana Parhaan saatavilla olevan ajantasaisen tiedon harkittua käyttöä terveydenhuollon asiakkaan hoidossa
Lisätiedotpotilastietojärjestelmä Tutkitusti paras suomalaiseen terveydenhuoltoon.
potilastietojärjestelmä Tutkitusti paras suomalaiseen terveydenhuoltoon. Eskon on mullistanut käytäntöjämme. Se on nopea ja helppokäyttöinen tapa viestiä hoitajille lääke- ja hoitomääräyksiä. Päivystyksessä
LisätiedotTerveydenhuoltoorganisaatioiden. tiedonsiirto toimintaympäristöjen vertailu Suomessa ja Yhdysvalloissa
Eeva Heiro & Reetta Raitoharju Terveydenhuollon atk-päivät 2009 Terveydenhuoltoorganisaatioiden välinen tiedonsiirto toimintaympäristöjen vertailu Suomessa ja Yhdysvalloissa Tutkimuksen taustaa 2 Lääkitystiedon
LisätiedotHYVINVOIVA LÄNSIRANNIKKOLAINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnin kehittäminen Länsirannikolla. Hankesuunnitelma 18.12.
HYVINVOIVA LÄNSIRANNIKKOLAINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnin kehittäminen Länsirannikolla Hankesuunnitelma 18.12.2014 KASTE-ohjelma VI Johtamisella tuetaan palvelurakenteen uudistamista
LisätiedotMonisairas potilas ja hoidon jatkuvuus
Monisairas potilas ja hoidon jatkuvuus Risto Raivio Itäisen alueen ylilääkäri Valinnanvapauskokeilun projektipäällikkö Terveydenhuollon avovastaanottotoiminta Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymä Sidonnaisuudet
LisätiedotPelillistämisen mahdollisuudet terveyden edistämisessä. Jonna Koivisto WELLi-miniseminaari 10.2.2016
Pelillistämisen mahdollisuudet terveyden edistämisessä Jonna Koivisto WELLi-miniseminaari 10.2.2016 Jonna Koivisto Tutkija Game Research Lab Prof. Frans Mäyrä Tutkimusta mm. liikuntaa ja terveyttä edistävien
LisätiedotHyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä Miksi työhyvinvointi on osa potilasturvallisuutta? 29.11.2012 Espoo tutkija Annika Saarto, Työterveyslaitos Aiemmissa tutkimuksissa todettua Potilasturvallisuus liittyy hoitajien työympäristön
LisätiedotHyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palveluverkko. Riitta Salunen Koordinointipäällikkö PSHP / PETE
Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palveluverkko Riitta Salunen Koordinointipäällikkö PSHP / PETE Hoitoketju/palveluverkkotyö Pirkanmaalla Hoitoketjuja on tehty Pirkanmaalla vuodesta 2005 alkaen. Terveysportissa
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelman arviointi
Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelman arviointi 2017-2018 Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelman arviointi Lapin sairaanhoitopiirissä Arviointiin ovat osallistuneet sosiaali-
LisätiedotSisältö. Työryhmä Tausta Tarkoitus Menetelmä Tulokset Johtopäätökset Kehittämistyön haasteet ja onnistumiset Esimerkkejä
AJANKOHTAISTA IMETYSOHJAUKSESTA Näyttöön perustuva imetysohjauksen yhtenäinen toimintamalli terveydenhuollon palveluketjussa Äitiyshuollon ja naistentautien alueellinen koulutus 16.1-17.1.2017, Rovaniemi
LisätiedotKuntouttava työote vs. toimintakykyä edistävä työote
Toimintakykyä edistävä työote Satakunnan keskussairaalassa missä mennään? Yhteisvoimin kotona ja Kuntouttava työote osaston arjessa -hankkeet 12.5.2016 Satakunnan keskussairaala Sanna Suominen, ft, TtM,
LisätiedotRUUTUAJAN TUOLLA PUOLEN JOHDATUS PELIKASVATUKSEEN
RUUTUAJAN TUOLLA PUOLEN JOHDATUS PELIKASVATUKSEEN LEVEL UP! YLIVIESKA 22.3.2018 Mikko Meriläinen @MVMerilainen www.mikkomerilainen.com mikko.merilainen@uta.fi Tutkija, Tampereen yliopisto Väitöskirjatutkija,
LisätiedotFarmaseuttinen johtaja, FaT Charlotta Sandler, Suomen Apteekkariliitto TURVALLISEN LÄÄKEHOIDON TUKI
25.4.2019 Farmaseuttinen johtaja, FaT Charlotta Sandler, Suomen Apteekkariliitto TURVALLISEN LÄÄKEHOIDON TUKI MISTÄ PALVELUSSA ON KYSE? - Palvelu tarjoaa hoitoyksikölle järjestelmällisen toimintatavan
LisätiedotLiikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus
Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus Projektin vaihteet - sopimukset - tiedottaminen 7. Seuranta 1. Käynnistyminen - hankevalmistelut - tiedottaminen
LisätiedotLääkityspoikkeamat potilasturvallisuuden haasteena
Lääkityspoikkeamat potilasturvallisuuden haasteena Koulutussuunnittelija, proviisori, jatko-opiskelija Carita Linden-Lahti Sosiaalifarmasian osasto, Farmasian tiedekunta Potilasturvallisuuden tutkimuksen
LisätiedotMiksi potilastietojärjestelmän käytettävyys on niin tärkeää?
Miksi potilastietojärjestelmän käytettävyys on niin tärkeää? Tinja Lääveri LL, sisätautien erikoislääkäri Asiakas- ja Potilastietojärjestelmän hanketoimisto APOTTI, esh projektipäällikkö APOTTI = "Terveydenhuollon
LisätiedotDigitaalinen pelaaminen ilmiönä ja välineenä sosiaali- ja terveysalalla
Digitaalinen pelaaminen ilmiönä ja välineenä sosiaali- ja terveysalalla Anna-Laura Marjeta Sosiaalipsykologi, projektisuunnittelija Pelitalo Helsingin nuorisoasiainkeskus 5.2.2014 Päivän ohjelma 12.00-12.15
LisätiedotSairaalarakennusten ja toimintojen kehittämien Lean-ajattelun avulla
Sairaalarakennusten ja toimintojen kehittämien Lean-ajattelun avulla TeLean-hanke 1.8.2014-31.10.2017 Jori Reijula Dosentti,TkT Johtava asiantuntija Granlund Consulting Hankkeen lähtökohdat SOTE-uudistus:
LisätiedotKeskustelun yhteenveto -Vaasa
Keskustelun yhteenveto -Vaasa Viisi tapahtumaa eri puolilla Suomea: Turku, Joensuu, Rovaniemi, Jyväskylä, Vaasa Päätapahtumana on ollut Erätauko-dialogi, jossa pureuduttu koulutukselliseen tasa-arvoon.
LisätiedotHIMSS European EMR Adoption Model. Ari Pätsi Terveydenhuollon ATK päivät Helsinki 15 16.05. 2012
HIMSS European EMR Adoption Model Ari Pätsi Terveydenhuollon ATK päivät Helsinki 15 16.05. 2012 HIMSS Analytics Europe on myöntänyt 23.04.2012 Itä-Savon sairaanhoitopiirille EMR Adobtion Model -tason 6.
LisätiedotVSHP ENNEN JA JÄLKEEN HANKKEEN
VSHP ENNEN JA JÄLKEEN HANKKEEN Turvallisuus- ja työsuojelupäällikkö Timo Toivonen Hallintoylihoitaja Marina Kinnunen VSHP ennen hanketta Mitä tehtiin ja mitä näyttöä Elämää hankkeen jälkeen HANKKEEN TAVOITTEET
LisätiedotKYSELY ASIAKASOSALLISUUS KÄRKIHANKKEEN TYÖPAJOIHIN OSALLISTUNEILLE
LIITTEITÄ ASIKKAIDEN OSALLISTUMISEN TOIMINTAMALLI LOPPURAPORTTIIN Liite 1. Kyselylomake maakuntien työpajoihin osallistuneille, syksy 2016 Liite 2. Loppuarviointilomake maakuntien kokeilujen yhdyshenkilöille,
LisätiedotBoard Game Lab. 7 Pelimekaniikat ja -systeemit. Materiaalit CC-BY 4.0 Mikko Lampi
Board Game Lab 7 Pelimekaniikat ja -systeemit Materiaalit CC-BY 4.0 Mikko Lampi Sisältö Alustus 1. Mekaniikat ja niiden tehtävät 2. Miten valitsen tai suunnittelen mekaniikkoja? 3. Pelimekaniikat ja -systeemit
LisätiedotTutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit
Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten
LisätiedotTausta tutkimukselle
Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti
Lisätiedotsosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö
Moniammatillisuus sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Rakenteiden uudistaminen: Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle
LisätiedotHenkilökohtainen budjetointi. Johanna Perälä
Henkilökohtainen budjetointi Johanna Perälä 18.3.2019 Henkilökohtainen budjetointi ja sote-uudistus Tulevaisuudessa sote-palveluita tuotetaan ja käytetään hyvin erilaisessa toimintaympäristössä kuin nyt
LisätiedotMatkalla tavoitteelliseen, asiakaslähtöiseen. johtamiskulttuuriin. Arja Heikkinen
Matkalla tavoitteelliseen, asiakaslähtöiseen ja vuorovaikutteiseen johtamiskulttuuriin Arja Heikkinen 29.09.2014 Hankkeen tavoitteet: Koko hankkeen tavoitteet: Asiakaslähtöisten toimintamallien ja prosessien
LisätiedotY-sukupolvi työelämässä. Kauppatieteiden tohtori Susanna Kultalahti Tutkijatohtori / Johtamisen laitos, Vaasan yliopisto
Y-sukupolvi työelämässä Kauppatieteiden tohtori Susanna Kultalahti Tutkijatohtori / Johtamisen laitos, Vaasan yliopisto Uusi sukupolvi, uudet kujeet? Ennen Eläkevirat Yksi työnantaja Lojaalisuus, vakaus
LisätiedotTrialogisen oppimisen suunnitteluperiaatteet
Trialogisen oppimisen suunnitteluperiaatteet Tekijät: Hanni Muukkonen, Minna Lakkala, Liisa Ilomäki ja Sami Paavola, Helsingin yliopisto 1 Suunnitteluperiaatteet trialogisen oppimisen pedagogiikalle 1.
LisätiedotEDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013
EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 STM asetti Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmän vuosille
LisätiedotArvioinnin tuloksia toimintakulttuurin muuttumisesta. Anna Saloranta, tutkija Johtamiskorkeakoulu Tampereen yliopisto
Arvioinnin tuloksia toimintakulttuurin muuttumisesta Anna Saloranta, tutkija Johtamiskorkeakoulu Tampereen yliopisto Asiakkaat 4,556277056 Asiakkaat Kierros 1 Kierros 2 3. kierros 3,830897704 3,722135008
LisätiedotLiikkumisen edistäminen omassa työssäni Ota kaveri mukaan!
Liikkumisen edistäminen omassa työssäni Ota kaveri mukaan! Liikunnan palveluketju vahvaksi suunnitelmista toiminnaksi 26.5.2015 Erja Toropainen THM, tutkija Liikuntaneuvontaan vaikuttavia seikkoja Yhteiskunta
LisätiedotKOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa
KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa SOSIAALI- JA TERVEYS- HALLINTOTIEDE Yhdistää opetuksessa (kaikilla tasoilla) molemmat hyvinvoinnin
LisätiedotOMAHOIDON TUKI JA SÄHKÖISET PALVELUT -HÄMEENLINNAN TARINA- Palvelupäällikkö Suna Saadetdin, TtM, MBA 16.4.2015
OMAHOIDON TUKI JA SÄHKÖISET PALVELUT -HÄMEENLINNAN TARINA- Palvelupäällikkö Suna Saadetdin, TtM, MBA 16.4.2015 21.4.2015 Tarve kehittää palveluita Tilanne vuonna 2010 palveluiden saatavuus ei ollut riittävä
LisätiedotBothniaTM. Kestävän kehityksen vauhdittaminen Pohjanmaalla. Mona Enell-Nilsson
BothniaTM Kestävän kehityksen vauhdittaminen Pohjanmaalla BothniaTM-hanke 1.9.2017-30.6.2019 Rahoitus Pohjanmaan liitto Vaasan kaupunki Vaasan yliopisto www.univaasa.fi/bothniatm 2 BothniaTM-hanke Yhteistyötahot
LisätiedotPITKÄAIKAISSAIRAIDEN NÄKEMYKSIÄ OMASTA JA TERVEYDENHUOLLON AMMATTILAISTEN OSALLISTUMISESTA LÄÄKEHOITONSA TOTEUTUKSEEN
PITKÄAIKAISSAIRAIDEN NÄKEMYKSIÄ OMASTA JA TERVEYDENHUOLLON AMMATTILAISTEN OSALLISTUMISESTA LÄÄKEHOITONSA TOTEUTUKSEEN Lääkeinformaatiofoorumi 30.10. 2018 Veronica Eriksson Veronica Eriksson 30/10/2018
LisätiedotPotilasturvallisuutta. yhdessä edistämään. Esitteitä 2007:6
Potilasturvallisuutta yhdessä edistämään Esitteitä 2007:6 Potilasturvallisuus on osa hoidon laatua. Turvallinen hoito on vaikuttavaa, toteutetaan oikein ja oikeaan aikaan. Hoito ei kuitenkaan aina suju
LisätiedotUusi Päijät-Häme / maakuntavalmistelu Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen
Uusi Päijät-Häme / maakuntavalmistelu Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Turvallisuusverkosto 19.4.2018 Susanna Leimio Sosiaalialan osaamiskeskus Verso Taustaa Hyvinvoinnin ja terveyden edistämis (hyte)
LisätiedotMiksi sosiaalityön käytäntötutkimuksen kansainvälinen suosio kasvaa?
Miksi sosiaalityön käytäntötutkimuksen kansainvälinen suosio kasvaa? Mirja Satka Pääkaupunkiseudun sosiaalityön tutkimuksen päivä Helsingin yliopisto 28.9.2015 Mikä osoittaa kansainvälisen kiinnostuksen
LisätiedotPelillisyyden vaikutus sairaanhoitajien työmotivaatioon
Pelillisyyden vaikutus sairaanhoitajien työmotivaatioon Täs on ihan oikeesti tämmöstä, tää on ihan elävän elämän peliä tää meiän koko työ aamust iltaan Jaana-Maija Koivisto, tutkijatohtori, FT, Tampereen
LisätiedotCHERMUG-pelien käyttö opiskelijoiden keskuudessa vaihtoehtoisen tutkimustavan oppimiseksi
Tiivistelmä CHERMUG-projekti on kansainvälinen konsortio, jossa on kumppaneita usealta eri alalta. Yksi tärkeimmistä asioista on luoda yhteinen lähtökohta, jotta voimme kommunikoida ja auttaa projektin
LisätiedotKANSALLINEN SISÄILMA JA TERVEYS -OHJELMA
KANSALLINEN SISÄILMA JA TERVEYS -OHJELMA 2018 2028 YHTEENVETO PALAUTTEESTA Anniina Salmela, Jussi Lampi, Juha Pekkanen, Katja Sibenberg, Mika Salminen, Anne Hyvärinen 19.3.2019 Kansallinen sisäilma ja
LisätiedotTerveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011
Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 1 Terveydenhuolto: rikkinäinen järjestelmä Potilas on usein sivuroolissa, palveluiden saatavuudessa on ongelmia
LisätiedotRisto Raivio Ylilääkäri, Kliinisen osaamisen tuen yksikön päällikkö Projektipäällikkö, Terveydenhuollon avovastaanottotoiminnan palvelusetelikokeilu
Hoidon jatkuvuus perusterveydenhuollossa Tutkimus Tampereen yliopistollisen sairaalaan erityisvastuualueen ja Oulun kaupungin terveyskeskuksissa. Väitöskirja. Tampereen yliopisto 2016. http://urn.fi/urn:isbn:978-952-03-0178-1
LisätiedotHyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri
Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä
LisätiedotLääkehoidon toteuttaminen. TPA Tampere: Lääkehoidon toteuttaminen
Lääkehoidon toteuttaminen 1 Perustieto Lääkehoito sosiaalialan yksiköissä Lääkehoidon vastuut Lääkkeiden jako Lääkehoidon kirjaaminen Erityistilanteet Syventävä tieto Lääkehoidon suunnitelma ja perehdyttäminen
LisätiedotInnovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa
Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan
LisätiedotMonimuotoisuuden johtamisella kaikille sopivia työpaikkoja ja työyhteisöjä
Monimuotoisuuden johtamisella kaikille sopivia työpaikkoja ja työyhteisöjä Aulikki Sippola, KTT, monimuotoisuusjohtamisen asiantuntija Ratko-menetelmä tarjoaa keinoja rakentaa monimuotoisuutta arvostavia
LisätiedotAsiakasvastaavana terveyskeskuksessa sairaanhoitaja, asiakasvastaava Tiina Byman,
Asiakasvastaavana terveyskeskuksessa sairaanhoitaja, asiakasvastaava Tiina Byman, Järvenpään kaupunki radanvarteen rakennettu asukkaita 41 000 kaksi terveysasemaa Asiakasvastaava täydennyskoulutus 30op
LisätiedotMoniammatillinen yhteistyö ammattien välinen oppiminen. Työpajan antia
Moniammatillinen yhteistyö ammattien välinen oppiminen Työpajan antia 11.5.2017 Taustaa Moniammatillisuus terminä avaaminen Avustaja, työpari, moniammatillinen tiimi, poikkitieteellinen työ Terveydenhuollon
LisätiedotLääkehoidon riskit
Lääkehoidon riskit 11.1.2016 1 Toimintayksikön ja työyksikön lääkehoitosuunnitelmassa keskitytään oman toiminnan kannalta tunnistettuihin kriittisiin ja olennaisiin lääkitysturvallisuuden alueisiin (riskeihin)
LisätiedotHyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään
Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen
Lisätiedot