Kehittämishetkeen kokoontui 13 asiantuntijaa: 10 lastensuojelusta ja 3 Empusta.
|
|
- Jyrki Halttunen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Espoon kehittämishetki Espoon Empussa Kehittämishetkeen kokoontui 13 asiantuntijaa: 10 lastensuojelusta ja 3 Empusta. Sisällysluettelo 1 Kuulumiskierros Kehittämisprosessi Tavoitteet : Kehittämisen mekanismi Kehittämisen periaatteet Kehittämisen neliportainen rakenne Tulokset Yhteistyön kehittämisen edellytykset Mallit ja sopimukset Toiminnan vaikutuksia tai seurauksia Monitoimijaisen kohtaamisen yleinen abc malli (kaikki kunnat) Periaatteet Ennen neuvottelua Yhteistyö monitoimijaisessa kohtaamisessa/neuvottelussa Tapaamisen jälkeen Kehrässä havaittuja tarkentamisen kohtia jatkossa: Yhteistä keskustelua Kehräprosessin arviointi Mikä on ollut Kehrässä hyvää, toimivaa? Mitä olisit tehnyt toisin, mitä jäit kaipaamaan? Sopimukset jatkosta Kiitos ja todistusten jako
2 1 Kuulumiskierros Kehittämishetki aloitettiin kuulumiskierroksella ja seuraavaksi olen listannut kuulumisia: Tuloksista tarvitaan kokoamista Eteenpäin mennään, Toiveena, että yhteistyö säilyy ja sitä hyödynnetään sekä jalostetaan edelleen Sovitaan konkreettisesti jatkosta On ollut paljon kaikkea, helpottunut, että nyt se on loppu - > jotain pitäisi jäädä Kirjoittaminen omasta roolista kehittämisessä, tätä olisi tarvittu jo aiemmin Paljon välineitä, mutta yhdessä tekeminen oli vähäistä, sitä tarvitaan lisää On ollut mahtavaa tehdä tätä, mutta se juurrutaminen! Se ei saa jäädä tähän Iloinen Kehrään osallistumisesta, se auttaa työssä ja elämässä Innostuneita ihmisiä Paljon saatu aikaan: ideoita, sopimuksia, mallinnuksia yhteistyökokemuksista, siitä on hyvä jatkaa Yhteistyökokemuksia ei saatu niin paljon, miten levitetään Espoo tasoisesti? Pikkuhiljaa jää työkäytännöiksi, ei voi ihan heti tulla. Aihe on tosi tärkeä, ei voi tarpeeksi korostaa Arkityössä Kehrä on jäänyt etäiseksi, mutta mielenkiintoisia koulutuksia Asia hajoaa arkikiireiden sekaan Mielenkiintoisia koulutuksia ja seminaareja Mukavia koulutuksia. Työkiireiden keskellä tilaa ajatella Konkreettisia asioita nostaa esille, yhteistyö jäänyt vähäiseksi Olen saanut hyvin perehdytystä Emppuun Nyt yksi perhe kriisissa on pohjaa lähteä kertomaan yhteisestä työstä Tosi hieno projekti, oppinut paljon intensiivikurssi, paljon löytänyt juttuja omaan työhön. Paljon hyöytä 2 Kehittämisprosessi Seuraavaksi käytiin läpi Kehrän tavoitteet, kehittämisen mekanismi, kehittämisen periaatteet, kehittämisprosessin rakenne ja kehittämisprosessin aikana saavutetut tulokset. 2.1 Tavoitteet : Vahvistaa asiakasosallisuutta Kehittää monitoimijaista yhteistyötä Muodostaa tiivis yhteys lastensuojelun käytännön, kehittämisen, opetuksen ja tutkimuksen välillä 2.2 Kehittämisen mekanismi Yhteisölähtöinen kehittäminen Pienten kokeilujen kautta kehittäminen Reflektio oppiminen uudet tiedot, taidot, asenteet 2
3 Tekemistä, toimintaa dokumentoidaan kehittämistarinaksi ja reflektoidaan Hiljaisen tiedon näkyväksi tekeminen Onnistumisten huomaaminen 2.3 Kehittämisen periaatteet Asiakasosallisuus Humanistinen ihmiskäsitys, muutos on aina mahdollinen Toivon näkökulma Yhteisen tiedon rakentuminen dialogissa Kauniit ja arvostavat työtavat Kehittämistyön dokumentointi 2.4 Kehittämisen neliportainen rakenne Jokainen asiantuntija kehittää omaa työtään kohdatessaan asiakasta yksin ja yhdessä Luonnolliset tiimit miettivät ja kehittävät perheen ja yhteistyökumppanin kanssa tehtävään yhteistyöhön liittyviä kysymyksiä omissa arjen kokouksissa Kehittäjäyhteisöt (lastensuojelu ja kehittäjäkumppanit) kokoontuivat joka toinen kuukausi yhdessä miettimään ja kehittämään yhteistyöhön liittyviä kysymyksiä yhteisiin kehittämishetkiin Kaikki pääkaupunkiseudun kehittäjäyhteisöt kokoontuvat yhteisiin teematyöpajoihin työstämään omaa ja yhteistä hanketta eteenpäin 3 Tulokset Kehittämisen tulokset jakaantuvat 1) Yhteistyön tekemisen edellytyksiä luovaan toimintaan, 2) Yhteistyön malleihin ja rakenteisiin ja 3) Yhteistyön vaikutuksia tai seurauksia 3.1 Yhteistyön kehittämisen edellytykset Yhteisölähtöinen kehittäminen Pienten kokeilujen kautta kehittäminen Reflektio oppiminen uudet tiedot, taidot, asenteet Tekemistä, toimintaa dokumentoidaan kehittämistarinaksi ja reflektoidaan Hiljaisen tiedon näkyväksi tekeminen Onnistumisten huomaaminen 3.2 Mallit ja sopimukset Lastensuojelun ja päihdepalveluiden info-paketit (prosessit) Hyvän monitoimijaisen kohtaamisen abc-malli Jällivaaran mallin soveltaminen yhteiseen työskentelyyn Neljä keinoja vastentahtoisten asiakkaiden motivoimiseksi Lastensuojelun työntekijä ja hänen asiakkaansa otetaan pääsääntöisesti Empun avovastaanotolla vastaan päivittäin klo
4 Lastensuojelun työntekijät järjestävät säännöllisesti avokuntoutusosaston kuntoutumiskurssilla LS-infotilaisuuden Lastensuojelun työntekijät vierailevat Empun työntekijöiden tiimeissä (mm. lastensuojeluilmoituksen tekemiseen liittyvät kysymykset). Empun työntekijä kouluttaa lastensuojelun työntekijöitä audit-testin käyttöön 3.3 Toiminnan vaikutuksia tai seurauksia Asiakkaiden osallistuminen hankkeessa on tuottanut uutta tietoa palvelukokemuksista ja niiden ehdotuksia palveluiden parantamiseksi o Vanhemmuuden esillä pitäminen kuntoutuksessa on motivoiva tekijä o Vanhemmat toivovat saavansa tietoa enemmän lastensuojelun prosesseista o Vanhemmat toivoivat tiiviimpää viranomaisten yhteistyötä Työskentelyn lapsikeskeisyys: lapsi on tullut paremmin näkyväksi yhteisessä työskentelyssä: pitää tehdä päätöksiä, neuvotteluissa ei kokeneet tulleensa kuulluiksi, mutta yksilö tapaamissa kyllä, Osaaminen on kasvanut Päihde- ja mielenterveyspalveluiden työntekijöiden konsultaation tarve on tullut näkyväksi ja siihen on vastattukin Konsultaatiopuhelut ovat lisääntynyt; päihdepalveluissa epävarmuutta lastensuojeluilmoituksen tekemisessä Verkostoituva yhteistyö on ymmärretty molemmilla suunnilla välttämättömäksi ja molemmilla on motivaatio yhteisen työskentelyn jatkamiseen Tietoisuus toinen toisensa osaamisesta on vahvistunut ja luottamus toisen tekemään työhön on kasvanut 3.4 Monitoimijaisen kohtaamisen yleinen abc malli (kaikki kunnat) Käytiin läpi Kehrässä kehitetty monitoimisen kohtaamisen yleinen abc malli, jonka kaikki kunnat (Espoo, Helsinki, Vantaa) ovat kehittäneet yhdessä. Kaikki kehittäjäyhteisöt kaikissa kaupungeissa ovat työstäneet näitä teemoja alla olevassa yleisessä mallissa. Malli on hyväksytty kaikissa kaupungeissa Periaatteet Monitoimijaisessa työssä halutaan sitoutua seuraaviin asiakkaiden ja työntekijöiden määrittämiin periaatteisiin: Turvallisuus. Vanhempien mielestä pelko on asiakkaan yleinen tunne lastensuojeluun tullessa, tilanne on rankka ja pelottava. Siksi on tärkeää luoda tilanteisiin turvallisuuden tunnetta. Turvallisuus on hyvän kohtaamisen elementti. Arvostus, Kunnioitus ja Luottamus. Nuorten mielestä turvallisuus ja luottamus tulee siitä, kun voi kokea olevansa arvostettu. Nuorten ja vanhempien mielestä he voivat luottaa työntekijään, jos he voivat kokea arvostusta, että työntekijä näkee lapsen ja vanhemman kokonaisena; ongelmien lisäksi hyvät asiat ja vahvuudet. Arvostuksen ja kunnioituksen ilmapiirissä rakentuu luottamus ja turvallisuus. 4
5 Välittäminen. Vanhempien mielestä hyvä kohtaaminen tulee siitä, että kokee välittämistä, myötätuntoa. Se syntyy inhimillisestä ihmisten kohtaamisesta. Tuodaan esille mahdollisuuksia ja eletään toivon pedagogiikkaa. Vanhemmat haluavat myös, että työntekijät tutustuvat lapseen ja tapaisivat lapsia enemmän kuin nyt tapaavat. Vanhempien vertaisryhmän tärkein viesti ammattilaisille on: välittäkää lapsista! Siihen ammattilaiset ovat sitoutuneet. Ratkaisukeskeisyys. Jos kertoo ongelman, niin pitää esittää myös ratkaisuehdotus, jossa on itse mukana Ennen neuvottelua Neuvottelu pitää valmistella yhdessä vanhempien kanssa Neuvottelu pitää valmistella yhdessä nuoren kanssa o Lapsen/nuoren valmistaminen/valmentaminen neuvotteluun o Lapsen valmentamisen tekee se työntekijä, joka tuntee lapsen parhaiten sekä vanhemmat (vanhempia pitää valmentaa valmennustehtävään) o Nuori saa miettiä/päättää ketkä kutsutaan neuvotteluun o Haluaako nuori oman tukihenkilön tai ystävän mukaan? o Kaikkien paikallaolijoiden pitää oikeuttaa läsnäolonsa nuoren neuvottelussa/kohtaamisessa o Jos paikalle sellainen henkilö, jota nuori ei toivo, niin tämä pitää perustella erityisesti nuorelle Kenen tehtävä on valmentaa lapsi ja vanhemmat neuvotteluun? o joka tuntee lapsen parhaiten, tapaamisen ehdottaja, puheenjohtaja? o aina myös vanhemmat valmentamaan lastaan neuvotteluun o päätös siitä, kuka valmentaa lasta, on puheenjohtajalla/koollekutsujalla Lapsen/ nuoren valmentaminen on tärkeää, etteivät asiat tule ensimmäistä kertaa puheeksi neuvottelussa ja lapsi pystyy valmistautumaan henkisesti tilanteeseen. o Mistä tapaamisessa puhutaan ja miksi: kysytään ja kerrotaan o Keitä kutsutaan paikalle: kysytään ja kerrotaan o Lupa puhua: lapsella, vanhemmilla, viranomaisilla o Mitä asiakas haluaisi ottaa esille; pystyykö, uskaltaako? o Asiakkaan tunteet tapaamista kohtaan, mikä on fiilis tulla tapaamiseen o Asiakkaan aikaisemmat kokemukset o Mitkä ovat odotukset Yhteistyö monitoimijaisessa kohtaamisessa/neuvottelussa Valmistelu Fyysinen tila kuntoon: tilan varaus, rauhallisuus, neutraalius, istumapaikat, voi tiedustella asiakkaan toivetta. Toimintaperiaatteet: Lapsen turvallisuudentunteen lisääminen on jokaisen tapaamisen tavoite. Lapsen tukihenkilö vahvistaa lapsen ääntä koko tapaamisen ajan. Tietoa lapselle ja lapselta. 5
6 Puheenjohtajuus/vetovastuu sovittuna, muistion kirjaamisesta sopiminen viimeistään tässä. Neuvotteluun osallistujien esittely ja tunnelmien kysyminen. Tapaamisen pelisäännöt ja periaatteet sekä odotukset Asialista sekä teemat muotoutuvat ja työtapa määritetään yhdessä keskitytään oikeisiin asioihin Asioiden käsittely Ylläpidetään sovittua orientaatiota: ratkaisukeskeistä, turvaa tuottavaa puhetta. Orientaationa arvostus, kunnioitus, luottamus ja välittäminen saavat välittyä kaikkien toimista. Käytetään luovia ja asiakkaalle sopivia menetelmiä (kortit tms.) Tehdään päätöksiä, jaetaan vastuita ja työtä osallisten kesken asiakkaille omat tehtävät ja myös tunne siitä, että kaikki läsnä olevat ovat apuna ja tukena Päätöksen lisäksi varasuunnitelma, JOS asiat eivät mene niin kuin sovitaan Tapaamisen lopuksi kysytään lyhyt palautearviointi ja koonti toivon pedagogiikan hengessä Yhteisen kohtaamisen lopuksi kaikki osalliset arvioivat kohtaamisen onnistumisia. Kerrataan päätökset, vastuut ja tehtävät (esim. jälkityö) Asiakkaan voimavarojen vahvistaminen Kiitos kaikille o sovitaan seuraavasta kerrasta o kehen yhteys, jos asiat eivät etene Tapaamisen jälkeen Lapsen tai nuoren kanssa neuvottelun tärkeimpien asioiden mm. päätösten läpikäyminen, mikäli hän ei ole ollut paikalla o Vanhempi sekä sovittu työntekijä Lapsen/nuoren sanoman vahvistaja/ tukihenkilö käy joka tapauksessa läpi neuvottelun asioita lapsen/nuoren kanssa; o Onko joku jäänyt askarruttamaan o Tietääkö lapsi, mitä seuraavaksi tapahtuu o Mikä tunne jäi päällimmäiseksi o Tarvitaanko lisätukea Muistion kirjaaja lähettää sen kaikille neuvottelussa olleille Toteutetaan hyvää suunnitelmaa: huolehditaan lapsen hyvinvoinnista yhdessä 3.5 Kehrässä havaittuja tarkentamisen kohtia jatkossa: Asiakkaiden osallistuminen hankkeessa on tuottanut uutta tietoa palvelukokemuksista ja niiden ehdotuksia palveluiden parantamiseksi Vanhemmuuden esillä pitäminen kuntoutuksessa on motivoiva tekijä Vanhemmat toivovat saavansa tietoa enemmän lastensuojelun prosesseista Vanhemmat toivoivat tiiviimpää viranomaisten yhteistyötä Työskentelyn lapsikeskeisyys: lapsi on tullut paremmin näkyväksi yhteisessä työskentelyssä: pitää tehdä päätöksiä, neuvotteluissa ei kokeneet tulleensa kuulluiksi, mutta yksilö tapaamissa kyllä, 6
7 3.6 Yhteistä keskustelua Yhteistä keskustelua käytiin siitä, että kehittäjäyhteisö (MOT & Emppu) ovat kehittäneet kehittäjäyhteisönä oman monitoimijaisen kohtaamisen abc -mallin, jonka tavoitteena on vahvistaa asiakkaan kokemaa osallisuutta. Monitoimijaisen kohtaamisen yleisen abc -mallin esittelyssä tuli esille, että osalla kehittäjistä on kokemus siitä, että Espoon omasta mallista ei ole keskusteltu riittävästi, ja se on jäänyt osalle irralliseksi omasta arkityöstä. Tiina M. ja Riikka kertoivat, että hyvän kohtaamisen omasta mallista oli alun alkaen tarkoitus hankkia kevään 2013 aikana arjen kokemuksia yhdessä asiakkaiden, päihdepalveluiden yhteistoimintana. Tällöin saatujen kokemusten perusteella mallista olisi voitu edelleen yhdessä keskustella ja kehittää sitä, ja tämän jälkeen viedä se käytäntöön entistä kehittyneempänä, testatumpana versiona. Tavoitteena oli testata Espoon oma tai yleinen malli käytännön työssä. Edelleen toivottiin, että mallista olisi keskusteltu enemmän kehittämishetkissä ja tiimikokouksissa. Nämä keskustelut olisivat olleet yksi osa mallin sisäistämisprosessia ja jokaisen työntekijän henkilökohtaista mallin juurruttamisprossessia omaan työhön, sekä kollektiivista juurrutustyötä työyhteisöön. Todettiin, että mallista keskustelemiseen tarvitaan vielä alkusyksystä, lomien jälkeen yhteistä keskusteluaikaa. Espoon kehittämä oma malli on liitteenä. Mallia tarkennettiin sen suhteen, että yhteisestä kohtaamisesta laadittu suunnitelma pyritään lähettämään vanhempien luvalla kohtaamiseen osallistuneille. Suunnitelman lähettämisestä tehdään yhteinen sopimus vanhempien kanssa. Suunnitelmaa ei lähetetä muille ilman vanhempien lupaa. Kehittämistyö alkoi keväällä 2012 yhteistyökumppaneiden tutustumisella toinen tosiinsa. Lisäksi yhteistyökumppanit tekivät toisilleen omista palveluprosesseistaan prosessikuvaukset. Todettiin, että hyvän monitoimijaisen kohtaamisen malli sopii kaikkiin lastensuojeluprosessiin vaiheisiin: alkuvaiheeseen, suunnitelmallisen työn vaiheeseen ja jälkihuoltotyön vaiheeseen. Siinä mielessä se on universaali. Seuraavaksi lähdettiin arvioimaan Kehrän kehittämisprosesseja. Kehrän tavoitteena on vahvistaa asiakasosallisuutta, kehittää monitoimijaista yhteistyötä, muodostaa tiivisyhteys lastensuojelun käytännön työn, kehittämisen, opetuksen ja tutkimuksen välillä. 4 Kehräprosessin arviointi Tämän jälkeen lähdettiin arvioimaan Kehrä prosessia kahden kysymyksen avulla: 1) mikä Kehrässä on ollut hyvää ja toimivaa ja 2) mitä olisit tehnyt toisin, mitä jäit kaipaamaan? Jokainen kirjoitti ensin itse kolme hyvänä pitämäänsä asiaa posti it lapulla ja tämän jälkeen ihmiset valitsivat kaikista ehdotuksista kolme tärkeinpänä pitämäänsä hyvää asiaa tai kehitettävää asiaa. 4.1 Mikä on ollut Kehrässä hyvää, toimivaa? Jakaminen Kehittäminen 7
8 Koulutukset Luottamus toisen osaamiseen Kehittämisinnokkuus; Kehrän tavoitteet koettu tärkeiksi Lastensuojelu on tullut tutummaksi Jaettua tietoa molemmista työryhmistä (ls ja emppu) Ulkopuoliset koulutukset Työntekijät ovat saaneet ääntä kuuluviin Mahdollistanut aikaa pysähtyä miettimään ja kehittämään yhteistyötä Empun kanssa Tavoite asiakkaan näkemyksen esille tuomiseksi Vilkas, mielenkiintoinen ja innostunut keskustelu (tilaa erilaisille mielipiteille) Hyväksi Kehräprosessissa nähtiin kehittämisinnokkuus ja yhteistyön kehittäminen ja asiakasnäkökulman näkyväksi tekeminen. 4.2 Mitä olisit tehnyt toisin, mitä jäit kaipaamaan? Aloitustapa uusiksi Aktiivisempi sitoutuminen vs. kuulluksi tuleminen/oma kehittämistoive työyhteisöltä Parempaa sitoutumista ja ajan tasalla pysymistä Aktiivisempaa osallistumista molemmilta puolilta Jäin kaipaamaan selkeyttä kehittämisprosessiin - konkreettisuutta Sopimusta mallien ylläpitämisestä arjen työssä vieläkin enemmän Olisi hienoa, jos hanke jatkuisi juurruttamisen ja levittämisen vaiheeseen: työntekijät saisivat tukea ehkä tähän haastavimpaan vaiheeseen. Työn ja kalenterin hallin priorisointi Olisiko vähemmän ollut enemmän? Enemmän/useampia tiimejä mukaan Empusta Yhden selkeän oman mallin kehittäminen ja jatko Jos kehittämishankkeen voisi aloittaa uudelleen, niin toivottiin, että työntekijät olisivat voineet enemmän vaikuttaa kehittäjäkumppanin valintaan. Nyt kehittämistehtävä ja kehittäjäkumppani olivat tulleet yllättäen osaksi omaa tehtävää, minkä arveltiin vaikuttaneen kehittämishankkeeseen sitoutumiseen ja kehittämisaktiivisuuteen. Kehittämisprosessiin kaivattiin entistä enemmän selkeyttä ja konkreettisuutta mm. sopimusta mallien ylläpitämisestä omassa arkityössä. Aiempaan keskusteluun liittyen Espoossa olisi toivottu yhden oman mallin kehittämistä. Yleinen malli ehkä sekoitti kehittämisprosessia. 5 Sopimukset jatkosta Seuraavaksi kehittäjät miettivät miten kehitetty Espoon oma malli tai Pääkaupunkiseudun yhteinen yleinen malli voidaan juurruttaa osaksi omaa työtä. Ajateltiin, että nämä alla olevat kehittäjäyhteisön terveiset 8
9 menevät johtavien sosiaalityöntekijöiden ja päihdepalveluiden johtajan kautta johtoryhmän tietoon jatkokehittelyä varten. Käydään omassa tiimissä läpi nyt sovitut asiat ja otetaan käytäntöön Kehitetään yhteinen malli, joka toimii käytännössä olevien resurssein, ehkä koko Espoossa. Hyvä yhteistyö jatkuu Asiakasosallisuuden ylläpitäminen Kaupunkitasoisen yhteistyökäytännön rakentaminen Yhteistyön kehittäminen nuorten päihdepalveluiden kanssa. Säännölliset kokoontumiset lastensuojelun ja Empun kesken, jossa arvioidaan ja jatkokehitetään yhteistyötä: vierailuja yhteistyökumppanin luona puolin ja toisin, kosketuspinta toisen työskentelyyn säilyy ja pysyy tuttuna. Löydösten levittäminen koko Espoon alueelle (Emppu on yhteinen) Tulosten kirkastaminen ja koonti: työkirja, esite, juliste yhteistyöstä Yhteisten tapaamisten (työyhteisöt) kalenterointi kaksi kertaa vuodessa. Ensimmäinen tapaaminen syksylle 2013 sovitaan pikimiten (vastuuhenkilöt: Raija, Päivi, Martti, Tiina A.) Konkreettista yhteistyötä, jalkautumista Yhteisiä koulutuspäiviä aiheeseen liittyen. 6 Kiitos ja todistusten jako Kävimme reippain mielin mansikkakermakakkujen kimppuun ja jaoimme todistukset virtuaalisesti (koska paperiset olivat unohtuneet). Paperiset todistukset tulevat pikimiten perästä jaettavaksi. Tämähän tarkoitti konkreettisesti todistuksen saamista kahteen kertaan!!! Kiitos kaikille Espoon kehittäjille mukavista yhteisistä pohdinnoista ja hetkistä!!! Opin paljon!!! Aurinkoisia kesäpäiviä ja lämpimiä uimavesiä!!! t. Riikka ja Tiina 9
Empun ja Motin kehittämishetki Asiakasosallisuus monitoimijaisessa yhteistyössä Tiina Muukkonen Riikka Pyykönen
Empun ja Motin kehittämishetki 29.5.2013 Asiakasosallisuus monitoimijaisessa yhteistyössä Tiina Muukkonen Riikka Pyykönen 1 Kehrä II 2011-2013 Asiakasosallisuus monitoimijaisen Tavoitteet : yhteistyössä
LisätiedotMyyrmäen kehittämishetki Asiakasosallisuus monitoimijaisessa yhteistyössä Tiina Muukkonen Riikka Pyykönen
Myyrmäen kehittämishetki 27.5.2013 Asiakasosallisuus monitoimijaisessa yhteistyössä Tiina Muukkonen Riikka Pyykönen 1 Kehrä II 2011-2013 Asiakasosallisuus monitoimijaisen Tavoitteet : yhteistyössä Vahvistaa
LisätiedotHeikki Waris instituutin asiantuntijatyöryhmä Kehrä II : Asiakasosallisuus monitoimijaisessa yhteistyössä Tiina Muukkonen Riikka Pyykönen
Heikki Waris instituutin asiantuntijatyöryhmä Kehrä II 24.5.2013: Asiakasosallisuus monitoimijaisessa yhteistyössä Tiina Muukkonen Riikka Pyykönen 1 Kehrä II 2011-2013 Asiakasosallisuus monitoimijaisen
LisätiedotKallion kehittämishetki Asiakasosallisuus monitoimijaisessa yhteistyössä Tiina Muukkonen Riikka Pyykönen
Kallion kehittämishetki 3.6.2013 Asiakasosallisuus monitoimijaisessa yhteistyössä Tiina Muukkonen Riikka Pyykönen 1 Kehrä II 2011-2013 Asiakasosallisuus monitoimijaisen Tavoitteet : yhteistyössä Vahvistaa
LisätiedotKehrä II Alppilan yläaste Monitoimijainen yhteistyö Riikka Pyykönen
Kehrä II Alppilan yläaste 25.1.2013 Monitoimijainen yhteistyö 2011 2013 Riikka Pyykönen 1 KEHITTÄMISEN TAUSTA: KASTE Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2012-2015 tavoitteet:
LisätiedotHALOO huomaako kukaan? seminaari 18.12.2012. Kehrä II Monitoimijainen yhteistyö perheen, lastensuojelun ja yhteiskumppanin kanssa Tiina Muukkonen
HALOO huomaako kukaan? seminaari 18.12.2012 Kehrä II Monitoimijainen yhteistyö perheen, lastensuojelun ja yhteiskumppanin kanssa Tiina Muukkonen 12/2012 1 Monitoimijainen yhteistyö Monitoimijaista lastensuojelun
Lisätiedot1 Kehittämisprosessi. 1.1 Tavoitteet : 1.2 Kehittämisen mekanismi. 1.3 Kehittämisen periaatteet. 1.4 Kehittämisen neliportainen rakenne
Kallion kehittämishetki 3.6.2013 Kallion kehittämishetkeen osallistui neljä asiantuntijaa lastensuojelusta: Leena Pohjanvirta-Varjo, Tiia Suutarinen, Tiia Mäkynen, Carita Heinäsmäki, opiskelija Petra Sinisalo-Katajisto.
LisätiedotKoulukuraattoripäivät 20.9.2013 Kehrä II Asiakasosallisuus monitoimijaisessa yhteistyössä Riikka Pyykönen
Koulukuraattoripäivät 20.9.2013 Kehrä II Asiakasosallisuus monitoimijaisessa yhteistyössä Riikka Pyykönen 1 Esityksen rakenne Taustaa: tavoitteet Nuorten ja vanhempien ajatuksia ja palvelukokemuksia Kehittämisen
LisätiedotKehrä II -kehittämishanke. Myyrmäen ja KivA:n varhaiskasvatuksen laajennettu johtoryhmä
Kehrä II -kehittämishanke Myyrmäen ja KivA:n varhaiskasvatuksen laajennettu johtoryhmä 25.9.2012 KASTE-ohjelma Kaste-ohjelman tavoitteena on, että: I. Hyvinvointi- ja terveyserot kaventuvat ja II. Sosiaali-
LisätiedotKokemusasiantuntijatoiminta lastensuojelun kehittämisessä - kyselyn tuloksia. Lastensuojelun kehittäjäverkoston tapaaminen 31.1.
Kokemusasiantuntijatoiminta lastensuojelun kehittämisessä - kyselyn tuloksia Lastensuojelun kehittäjäverkoston tapaaminen 31.1.2018 Lastensuojelun kehittäjille suunnattu kysely Kokemusasiantuntijoiden
LisätiedotArvostava kohtaaminen vertaistuen lähtökohtana
Arvostava kohtaaminen vertaistuen lähtökohtana Vertaistuki Samassa elämäntilanteessa olevat tai riittävän samankaltaisia elämänkohtaloita kokeneet henkilöt jakavat toisiaan kunnioittaen kokemuksiaan. Vertaisuus
LisätiedotLuottamus lastensuojelussa Monitoimijaisen yhteistyön rakentuminen
Luottamus lastensuojelussa Monitoimijaisen yhteistyön rakentuminen VERSON AAMUKAHVIT PORVOOSSA 23.9.2016 Tiina Muukkonen, YTM, VTL kehittämispäällikkö Perhe- ja lähisuhdeväkivaltatyö Ensi- ja turvakotien
LisätiedotLAPSEN OSALLISUUS JA SUOJELU SOSIAALITYÖNÄ
Lapsuus tässä ja nyt. Valtakunnalliset Lastensuojelupäivät 7.-8.10.08 Jyväskylässä Alaseminaari Lasten osallisuus ja toimijuus tutkimuksen näkökulmasta LAPSEN OSALLISUUS JA SUOJELU SOSIAALITYÖNÄ Tiina
LisätiedotLAPSET MUKANA SOS- LAPSIKYLÄN SIJAISHUOLTOA KEHITTÄMÄSSÄ. Sari Carlsson Yhteiskehittämispäivä Turku
LAPSET MUKANA SOS- LAPSIKYLÄN SIJAISHUOLTOA KEHITTÄMÄSSÄ Sari Carlsson Yhteiskehittämispäivä 1.9.2017 Turku SOS- LAPSIKYLÄ VAHVISTAA LASTEN OSALLISUUTTA SOS- Lapsikylässä on vahvistettu lasten osallisuutta
LisätiedotPALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ
VOIKUKKIA 2014 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus
LisätiedotNeuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio
Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / 24.4. muistio Parasta ja hyödyllistä hankkeessa on ollut Tapaamiset. On tutustuttu toisiimme ja eri kaupunkien matkailutiloihin. Muiden tekemisen peilaaminen omaan toimintaan
LisätiedotPALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ
VOIKUKKIA 03/2017 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus
LisätiedotLapsi ja perhe tilanteensa kuvaajana yhteiskehittämisen osuus
Lapsi ja perhe tilanteensa kuvaajana yhteiskehittämisen osuus Yhteistoiminnalla kohti vammaisen lapsen ja perheen hyvää elämää -innopaja 9.4.2013 Riihimäki Työskentelyn ohjeistus Alun puheenvuoroissa esiteltiin
LisätiedotPALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ
VOIKUKKIA 2015 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus
LisätiedotKALLIO-KAMPIN KEHITTÄMISHETKI KOULUT JA LASTENSUOJELU KEHRÄ II RIIKKA PYYKÖNEN
KALLIO-KAMPIN KEHITTÄMISHETKI KOULUT JA LASTENSUOJELU KEHRÄ II 25.9.2012 RIIKKA PYYKÖNEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON KANSALLINEN KEHITTÄMISOHJELMA (KASTE). STM TAVOITTEENA: Hyvinvointi- ja terveyserot
LisätiedotMONITOIMIJAISEN PERHETYÖN PILOTOINTI
MONITOIMIJAISEN PERHETYÖN PILOTOINTI Pohjois-Savon LAPE yhteiskehittämispäivä 18.4.2018 Laura Nyyssönen, Kuopion kaupunki Päivi Malinen, ISO MISTÄ ON KYSE? Osana maakunnan Lape-muutosohjelmaa ja lastensuojelun
LisätiedotVanhemmuuden tuen reseptikirja. Pohjois-Pohjanmaan LAPE Marjut Parhiala, aluekoordinaattori
Vanhemmuuden tuen reseptikirja Pohjois-Pohjanmaan LAPE Marjut Parhiala, aluekoordinaattori > Lisää > alatunniste: lisää oma nimi Vanhemmuus on terveen psyykkisen kasvun kasteluvesi (kasvuntuki.fi) Reseptikirjan
LisätiedotKoulutusmateriaali haastaviin kasvatuskumppanuus kohtaamisiin
Koulutusmateriaali haastaviin kasvatuskumppanuus kohtaamisiin Korostetaan yhteisöllisiä ja yhteiskunnallisia näkökohtia kasvatuksessa ja ihmisen kehityksessä Painopiste yksilön kiinnittymisessä yhteiskuntaan
LisätiedotMILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA?
MIKÄ NUORTA AUTTAA? MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA? KUN ITSE OLIN NUORI? KUINKA MONI KÄYNYT ITSE TERAPIASSA TAI SAANUT APUA? Innostunut, olen mukana kaikessa ikä Teen työni hyvin, ei muuta Oven
LisätiedotSILTA -malli Pirjo Niemi-Järvinen Asiantuntija SILTA-toiminta
SILTA -malli Pirjo Niemi-Järvinen Asiantuntija SILTA-toiminta Porvoo 8.11.2017 SILTA SUHTEESEEN Vuorovaikutuksellinen (ajattelu) malli biologisen perheen kanssa tehtävään yhteistyöhön. Vuorovaikutuksessa
LisätiedotTyöryhmäkysymykset THL
Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma Systeeminen lastensuojelun toimintamalli Lappi ja Pohjois-Pohjanmaa / POSKE Yhteiskehittämispäivien ryhmätyöt RYHMÄ 1. Työryhmäkysymykset Miten hyvin mallinnuksessa
LisätiedotMies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011
Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi Miessakit ry:n raportteja 1/2011 Peter Peitsalo Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki SISÄLLYS JOHDANTO... 5 MIESLÄHTÖISEN TYÖN KEHITTÄMISPROSESSI... 6
LisätiedotTERVE-SOS 13.-14.5.2009 Miten se tehdään? Millaisiin ideoihin lapsilähtöisen kriisityön hyvä käytäntö perustuu?
TERVE-SOS 13.-14.5.2009 Miten se tehdään? Millaisiin ideoihin lapsilähtöisen kriisityön hyvä käytäntö perustuu? Lapsikeskeisen työn idea Tiina Muukkonen Yliopisto-opettaja Helsingin yliopisto Yhteiskuntapolitiikan
LisätiedotMalminkartanon kehittämishetki 7.6.2013 Asiakasosallisuus monitoimijaisessa yhteistyössä Tiina Muukkonen Riikka Pyykönen
Malminkartanon kehittämishetki 7.6.2013 Asiakasosallisuus monitoimijaisessa yhteistyössä Tiina Muukkonen Riikka Pyykönen 1 Kehrä II 2011-2013 Asiakasosallisuus monitoimijaisen Tavoitteet : yhteistyössä
LisätiedotElintapaohjaus mikä toimii, mikä motivoi Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus
Elintapaohjaus mikä toimii, mikä motivoi Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Vaikuttava elintapaohjaus Neuvokas perhe työvälineillä 1/2 Tutkimusnäytön mukaan vaikuttavan elintapaohjuksen elementtejä
LisätiedotStrategia käytäntöön valmentavalla johtamisella. JohtamisWirtaa 10.5.2011
Strategia käytäntöön valmentavalla johtamisella JohtamisWirtaa 10.5.2011 Työpaja 2, haasteet ja ratkaisut Riikka Laine-Tolonen (Nordea) Tapani Pöllänen (Sales Energy) Valmentava esimies Strategia ja visio
LisätiedotLastensuojelun kehittämisestä intoa omaan työhön kokemuksia Kehrästä
Lastensuojelun kehittämisestä intoa omaan työhön kokemuksia Kehrästä kehittävä sosiaalityöntekijä Annukka Paasivirta pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 30.9.2011 1 LASTENSUOJELUN YDINPROSESSIN KEHITTÄMISEN
LisätiedotPEDAGOGINEN JOHTAJUUS
PEDAGOGINEN JOHTAJUUS Pedagogisen johtajuuden päätavoite on lapsen hyvä kasvu, oppiminen ja hyvinvointi. Pedagogisella johtajuudella tarkoitetaan laajasti ymmärrettynä oppimiskulttuurin kehittämistä, organisaation
LisätiedotKOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1
KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 TYÖRYHMÄN NIMI: SUUNTA Laajasalon tiimi (Itäinen perhekeskus, Helsinki) pvm: jolloin täytetty työryhmän kanssa KEHITTÄMISTEHTÄVÄN NIMI 1) Asiakassuunnitelman
LisätiedotVertaisuus vuorovaikutuksessa. IDEA Tampere Onni Westlund
Vertaisuus vuorovaikutuksessa IDEA 4.5.2018 Tampere Onni Westlund Vertaisuudesta lastensuojelussa Usein sattumanvaraisesti järjestettyä. Työntekijöiden työyhteisöt ja työnohjaus. Sijaisvanhempien mentorit
LisätiedotOSAKE- KOKEMUKSIA TAMPEREELTA
1 OSAKE- KOKEMUKSIA TAMPEREELTA Piia Tienhaara Seminaari 23.11.2017: Miten nostaa SOTE- asiakas keskiöön? 2 TAUSTAA Selvitys Tampereen kaupungille vuonna 2015 Haastattelut 2016 ( Finnish Service Alliance
LisätiedotTyökykykoordinaattorin tehtäväkuvasta ja koulutuksesta
Työhönvalmennuksen kehittämisryhmä 20.5.2014 Riitta Karhapää Työkykykoordinaattorin tehtäväkuvasta ja koulutuksesta Osatyökykyiset työssä ohjelma 2013 2015 STM 1 Työkykykoordinaattori voi toimia erilaisissa
LisätiedotPERHEKESKUKSEN MALLINNUSTYÖRYHMÄ KLO Tampereen kulttuuripalvelut Projektikoordinaattori Maria Antikainen LAPE Pirkanmaa
PERHEKESKUKSEN MALLINNUSTYÖRYHMÄ 24.11.2017 KLO 9.00-11.30 Tampereen kulttuuripalvelut Projektikoordinaattori Maria Antikainen LAPE Pirkanmaa TÄNÄÄN Esittäytymiskierros? Lisäys listalle: terveiset valtakunnallisilta
LisätiedotHakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa.
Päivähoidon laatukriteerit Hakeminen Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Henkilökunta tuntee päivähoitoyksikkönsä
LisätiedotLastensuojelun kesäpäivät Kemi
Lastensuojelun kesäpäivät Kemi 4.-5.6.2019 Erikoissuunnittelija Anne Kantoluoto Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus Socca Socca 1 PÄÄKAUPUNKISEUDUN SYSTEEMISEN TOIMINTAMALLIN KEHITTÄMINEN LAPE-
LisätiedotMYYRMÄEN KEHITTÄMISHETKI VARHAISKASVATUS JA LASTENSUOJELU KEHRÄ II RIIKKA PYYKÖNEN
MYYRMÄEN KEHITTÄMISHETKI VARHAISKASVATUS JA LASTENSUOJELU KEHRÄ II 17.9.2012 RIIKKA PYYKÖNEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON KANSALLINEN KEHITTÄMISOHJELMA (KASTE). STM TAVOITTEENA: Hyvinvointi- ja terveyserot
LisätiedotALU-KOORDINOINTI KANTA- JA PÄIJÄT- HÄMEESSÄ SEKÄ UUDELLAMAALLA
ALU-KOORDINOINTI KANTA- JA PÄIJÄT- HÄMEESSÄ SEKÄ UUDELLAMAALLA Hankkeen esittely ja alkukyselyn tulokset Yhteistyö tuo aina mahdollisuuden uusille "ikkunoille" tulevaan. Osaaminen vahvistuu ja näkökulmat
LisätiedotHENKILÖKUNNAN HENKISEN TURVALLISUUDEN Lapin ammattiopisto, Rovaniemi. Hyvinvointipäivä
HENKILÖKUNNAN HENKISEN TURVALLISUUDEN Lapin ammattiopisto, Rovaniemi KEHITTÄMINEN Hyvinvointipäivä 8.6.2016 Muumit merellä - video Pienryhmätyöskentely: Hattivatit, nuuskamuikkuset, pikkumyyt, muumimammat,
LisätiedotTERVETULOA TYÖPAJAAN! TYÖHYVINVOINTI SYNTYY ARJEN TEOILLA
TERVETULOA TYÖPAJAAN! TYÖHYVINVOINTI SYNTYY ARJEN TEOILLA 6.2.2019 TYÖPAJAN TAVOITTEENA ON - Pohtia hyvinvoivan työyhteisön kulmakiviä - Jakaa kokemuksia ja keinoja työhyvinvoinnin rakentamiseksi erityisesti
LisätiedotKohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit
Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,
LisätiedotPerhesosiaalityö varhaisen tuen palveluissa
Perhesosiaalityö varhaisen tuen palveluissa Lastensuojelun ja perhetyön kehittäminen Kokkolassa Mistä lähdettiin liikkeelle, mikä tarve? Yhteistyön puuttuminen Lastensuojelun vetäytyminen Laki Tutkimuksia
LisätiedotSUJUVALLE POLULLE AMMATILLISESSA KOULUTUKSESSA
SUJUVALLE POLULLE AMMATILLISESSA KOULUTUKSESSA - MONIALAINEN YHTEISTYÖMALLI Ota koppi verkostotapaaminen, Hanko 24.10.2018 Tuula Hapulahti, Luksia 26.10.2018 Sujuva polku, Monialainen yhteistyömalli Sujuva
LisätiedotRyhmäkuntoutus ammattilaisvertaisyhteistyönä
Ryhmäkuntoutus ammattilaisvertaisyhteistyönä sosiaaliterapeutti Marjo Tolonen, Järvenpään kaupungin päihde- ja mielenterveyspalvelut kokemusasiantuntija Jouko Raunimaa, KoKoA ry Ideoinnista toteutukseen
Lisätiedot1. Mihin Tyttöjen Talon toimintoihin olet Isosiskona osallistunut? 2. Mitä ilonaiheita Isosiskona toimiminen on herättänyt sinussa?
Tyttöjen Talo Rovaniemi Syksy 2016 Isosisko-kyselyn yhteenvetoa 1. Mihin Tyttöjen Talon toimintoihin olet Isosiskona osallistunut? 10/10 vastaajaa Teehetki 7/10 Muita tapahtumia ja teemakertoja 4/10 Toivetorstai
LisätiedotLähemmäs. Marjo Lavikainen
Lähemmäs Marjo Lavikainen 20.9.2013 Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012 2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:6 Kehittämisohjelman valmistelu alkoi lasten ja nuorten verkkokuulemisella
LisätiedotToimintakyvyn edistäminen osana kotihoidon perustehtävää. Anna Viipuri
Toimintakyvyn edistäminen osana kotihoidon perustehtävää Anna Viipuri 30.9.2014 Toimintakyky Ihminen on kokonaisuus, toimintakyvyn tukeminen on kokonaisvaltaista. Se on haastavaa, mikä edellyttää hoitajalta
LisätiedotIloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus
Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Missä Neuvokas perhe työvälineet ja ideologia voivat auttaa ammattilaista? Asiakas ei ymmärrä miten tärkeä
LisätiedotTiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!
Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Reetta Kekkonen Tiimin prosessit Oppiva työprosessi YHTEISÖLLISET PROSESSIT Taidot + valmiudet Reetta Kekkonen Rakenne Foorumit TIIMI / HENKILÖSTÖ VUOROVAIKUTUS
LisätiedotMiksi valitsimme konsultaatiotiimin? Rajan lapset ja nuoret Perhepalvelupäällikkö Irmeli Henttonen Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri 5.10.
Miksi valitsimme konsultaatiotiimin? Rajan lapset ja nuoret Perhepalvelupäällikkö Irmeli Henttonen Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri 5.10.2010 Konsultaatioryhmä Lääkäri, psykologi, sairaanhoitaja
LisätiedotMonialaisen yhteistyön kehittämistarpeet lastensuojelun työskentelyn alkuvaiheissa - alustavia tutkimustuloksia
Monialaisen yhteistyön kehittämistarpeet lastensuojelun työskentelyn alkuvaiheissa - alustavia tutkimustuloksia Johanna Hietamäki, Erikoistutkija, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Monialainen, lapsilähtöinen
LisätiedotYhteistä kehittämistä
Tule mukaan yhteisen oppimisen ja tutkimisen hetkiin! 1 Tavoitteet i i 1. Tehdä näkyväksi, jakaa ja kehittää aikuissosiaalityön osaamista ja asiakastyön taitoja (kohtaaminen, tilannearviotyö, dokumentointi,
LisätiedotRyhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä
Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013 Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Nuorten Kipinä -kehittämisryhmä Tausta Hankkeiden (Ester, Koppi, sähköinen asiointi) yhteiset tavoitteet
LisätiedotVamos Mindset. Palveluiden ulkopuolella olevien nuorten tavoittaminen kotiin vietävän- ja ryhmämuotoisen valmennuksen avulla.
Vamos Mindset Palveluiden ulkopuolella olevien nuorten tavoittaminen kotiin vietävän- ja ryhmämuotoisen valmennuksen avulla Vesa Sarmia Vamos tukee nuoria kiinnittymään tulevaisuuteen! Suomessa nuorten
LisätiedotHyviä käytäntöjä asiakkaan osallisuutta vahvistavaan kohtaamiseen Kehittäjätyöntekijät: Katriina Kunttu, Eksote Ellinoora Mantere, Rovaniemen
Hyviä käytäntöjä asiakkaan osallisuutta vahvistavaan kohtaamiseen Kehittäjätyöntekijät: Katriina Kunttu, Eksote Ellinoora Mantere, Rovaniemen kaupunki Asiakkaan osallisuus alkaa ensikontaktista Ennen tapaamista
LisätiedotTyöryhmäkysymykset THL
Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma Systeeminen lastensuojelun toimintamalli Lappi ja Pohjois-Pohjanmaa / POSKE Yhteiskehittämispäivien ryhmätyöt RYHMÄ 2. Työryhmäkysymykset Miten hyvin mallinnuksessa
LisätiedotMonialaisen arvioinnin mahdollistava johtaminen LAPE-päivät
Monialaisen arvioinnin mahdollistava johtaminen LAPE-päivät 31.8.2018 Arja Hastrup, johtava asiantuntija, THL Leena Normia-Ahlsten, erikoissuunnittelija, THL Miksi monialaista arviointia tarvitaan? Arvion
LisätiedotLastensuojelun ja päihdepalveluiden yhteispeli -Haasteita on, keinoja löytyy
Lastensuojelun ja päihdepalveluiden yhteispeli -Haasteita on, keinoja löytyy Vanhemman päihteidenkäyttö on yleisimpiä syitä lastensuojeluun. Tämän takia halusimme kehittää yhteistyötä päihdepalvelujen
LisätiedotMITÄ ALKUVAIHEEN TYÖSKENTELYSTÄ OPITTIIN LASSE-HANKKEESSA?
MITÄ ALKUVAIHEEN TYÖSKENTELYSTÄ OPITTIIN LASSE-HANKKEESSA? 1. Hankkeesta lyhyesti 2. Asiakasosallisuuden kehittämisen monet muodot LasSe-hankkeessa 3. Asiakasosallisuus ja siihen liittyvät käytännöt tutkimus-
LisätiedotPÄÄKAUPUNKISEUDUN OPPILASHUOLLON KEHITTÄMISVERKOSTO
PÄÄKAUPUNKISEUDUN OPPILASHUOLLON KEHITTÄMISVERKOSTO Kehittämishankkeeseen osallistuvat Helsingin, Espoon ja Vantaan koulupsykologit ja koulukuraattorit. Koordinoiva kaupunki on Vantaa. Ohjausryhmä: Vantaa
LisätiedotJohtaminen laadun tuottajana
Johtaminen laadun tuottajana Varhaiskasvatuksen seminaari 15.11.2010 Eeva Hujala Tampereen yliopisto 2010 JOHTAJUUS varhaiskasvatuksessa on toimijoiden sitouttamista perustehtävän tavoitteelliseen kehittämiseen
Lisätiedotraportti Reetta Peltonen Pesäpuu Ry
#MUNPERHEET? Ketä kuuluu sun perheeseen? 27.6.2018 Kello 13.00 18.00 MUKANA: J Ä R J E S TÄ J ÄT : 13 15-vuotiaat Perhehoitokumppanit Suomessa Oy:n nuoret raportti Reetta Peltonen Pesäpuu Ry # M u n p
LisätiedotKatri Vataja HTT.
Katri Vataja HTT katri.vataja@gmail.com Näkökulmani kehittävään arviointiin Projektit Hankkeet Johtamisen kehittäminen Strategiatyö Työyhteisökehittäminen Kehi%ävä arvioin- työyhteisössä MITÄ? Arviointiprosesseja
LisätiedotAloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen
Aloitusseminaari 10.5.2011 Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön Kaarina Salonen Periaatteet toimintasuunnitelma ja perustehtävä ovat kaikilla lähtökohtana jokin sellainen asia, joka tulisi kehittää toiminnassa
LisätiedotRyhmän kehittyminen. Opintokeskus Kansalaisfoorumi Avaintoimijafoorumi
Ryhmän kehittyminen Opintokeskus Kansalaisfoorumi Avaintoimijafoorumi Ryhmän toiminta Ryhmän toiminnassa on lainalaisuuksia ja kehitysvaiheita, joita kaikki ryhmät joutuvat työskentelynsä aikana käymään
LisätiedotYOYO-hankkeen väliarviointiseminaari 30.11.2011 Opinto-ohjaajat Laura Juuti ja Kaija Kumpukallio Itäkeskuksen lukio
Pienryhmäohjauksen mahdollisuuksia lukiossa - kokemuksia Itäkeskuksen lukiosta YOYO-hankkeen väliarviointiseminaari 30.11.2011 Opinto-ohjaajat Laura Juuti ja Kaija Kumpukallio Itäkeskuksen lukio Lukion
LisätiedotOSALLISUUDEN JOHTAMINEN. Marianna Kokko Varhaiskasvatuspäällikkö
OSALLISUUDEN JOHTAMINEN Marianna Kokko Varhaiskasvatuspäällikkö MITÄ ON OSALLISUUS? VIITEKEHYS, THL työpaperi 33/2017 Käsitettä on kutsuttu sateenvarjokäsitteeksi, joka kokoaa näkökulmia ja lähestymistapoja.
LisätiedotLapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma Yhteiskehittämispäivien ryhmätyöt Tampere , Ryhmä 1 THL
Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma Yhteiskehittämispäivien ryhmätyöt Tampere 2.2.2018, Ryhmä 1 Monitoimijainen palvelutarpeen arviointi yhteiskehittämispäivä Tampereella 2.2.2018 Ryhmä 1 Teemana
LisätiedotPerhekuntoutus KuPerKeikka
Perhekuntoutus KuPerKeikka Asiakaslähtöisyys Avoimuus Luottamuksellisuus Rehellisyys Suunnitelmallisuus Jaana Räsänen, Jaana Vainikainen, Pirjo Salmi ja Sebastian Martin Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen
LisätiedotVerkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä. ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava
Verkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava Sosiaaliset verkostot ja vertaistuki q Sosiaaliset verkostot tukevat pienlapsiperheen hyvinvointia q Vertaistuen
LisätiedotHYVÄ PERHEEN KOHTAAMINEN TIETOA JA TOIVEITA AMMATTILAISILLE
HYVÄ PERHEEN KOHTAAMINEN TIETOA JA TOIVEITA AMMATTILAISILLE ENSIKOHTAAMINEN Ensivaikutelma syntyy hetkessä, mutta sen vaikutukset jäävät mieleen ikuisesti. Kohtaajina Minä ja Sinä vai vastassa Hän tai
LisätiedotAlueellisen yhteistyön hedelmiä
Alueellisen yhteistyön hedelmiä 28.10.2009 Helsinki Anne Waldèn/ YTT YTRY Kuopion alueellinen työryhmä YTRY/ 1984- Lastensuojelun keskusliiton toimikunta, joka työskentelee pitkäaikaissairaiden ja vammaisten
LisätiedotYlä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke
2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun
LisätiedotNuoret ovat toivon sanansaattajia
Nuoret ovat toivon sanansaattajia Maria Kaisa Aula 23.3.2011 Minä selviydyn - foorumi aikuisille 1 YK:n lapsen oikeuksien sopimus (1991) Suojelu Protection Palvelut ja toimeentulo Riittävä osuus yhteisistä
LisätiedotKokemuksia perhehoidosta. Kuudes tapaaminen. Kouluttajakansio KeVa - perhehoidon valmennus
Kokemuksia perhehoidosta Kuudes tapaaminen Kouluttajakansio KeVa - perhehoidon valmennus Kokemuksia perhehoidosta KeVa perhehoidon valmennuksen kuudes tapaaminen toteutetaan joko 1) paneelina tai 2) tutustumiskäyntinä
LisätiedotMIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA
MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA turvaverkon varmistaminen mielen- terveystaitojen oppiminen yhteisöllisen oppilaitoskulttuurin rakentaminen HYVINVOIVA OPPILAITOS voimavarojen tunnistaminen ja vahvistaminen
LisätiedotNuoren asiakkaan kohtaaminen motivoiva vuorovaikutus. Ulla Heimonen & Minna Piirainen
Nuoren asiakkaan kohtaaminen motivoiva vuorovaikutus Ulla Heimonen & Minna Piirainen Nuoret haluavat, että Aikuinen pysähtyy nuoria varten, vaikka tuntisikin asian sillä hetkellä vähemmän tärkeäksi. Aikuinen
LisätiedotLUOKKATUNNIT OPS YLÄKOULUN NÄKÖKULMASTA
LUOKKATUNNIT OPS2016 - YLÄKOULUN NÄKÖKULMASTA H A N N A G U S TA F S S O N O S A L L I S U U S - KO O R D I NA AT TO R I Miksi? Miten? Mitä? MIKSI LUOKKATUNTEJA? - Turun opetussuunnitelmassa 2016 paikallisena
LisätiedotLasten ja nuorten hyvinvoinnista vastaavan toimielimen ja sen jäsenen oma-arvio Kunta Toimielimen nimi Arvioijan nimi Pvm
tilasta 1. Suunnitelma ohjaa konkreettisesti kunnan toimintaa 1.1. Suunnitelman laadinta on yhteistyöprosessi, johon voivat osallistua kaikki joiden toimin lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiin vaikutetaan.
LisätiedotPirkanmaan LAPE. Kohtaamispaikkatoiminnan kehittäminen Pirkanmaalla
Pirkanmaan LAPE Kohtaamispaikkatoiminnan kehittäminen Pirkanmaalla 4.10.2018 Perhekeskusesite 2019 Valtakunnallinen tiedote perhekeskusesitteestä on julkaistu: https://stm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/aitiyspakkauksen-perhekeskusmukana-perheesi-elamassa-esite
LisätiedotJOROISTEN VARHAISKASVATUKSEN PEDAGOGISEN JOHTAMISEN SUUNNITELMA
JOROISTEN VARHAISKASVATUKSEN PEDAGOGISEN JOHTAMISEN SUUNNITELMA VUOSI/ KUUKAUSI PEDAGOGISEN JOHTAMISEN TEHTÄVÄ/TOIMINTO TEHTÄVÄN/TOIMINNON TARKOITUS KÄYTÖSSÄ OLEVA TYÖMENETELMÄ SEURANTA / ARVIOINTI KUUKAUSITTAIN
LisätiedotOsaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna
Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen
Lisätiedot2. Asialistan laatiminen Kaikki saivat ehdottaa asioita käsiteltäväksi ja tehtiin niistä työlista. Asioista oli tunkua, meillä on asiaa!
MUISTIO 7.6.2013 Malminkartanon kehittämishetki Apollon yhteiskoulussa Paikalla: Aija, Suvi, Saara, Annamaria, Henna, Hannele, Petra, Tiina S., Marjo sekä Tiina ja Riikka 1. Alkukeskustelu Keskustelimme
LisätiedotPöllöparlamentti. Maaseudun kehittäjien verkosto Keski-Suomessa. Jenni Tiainen Sykettä-viestintähanke / Keski-Suomen Leader-ryhmät
Pöllöparlamentti Maaseudun kehittäjien verkosto Keski-Suomessa Jenni Tiainen Sykettä-viestintähanke / Keski-Suomen Leader-ryhmät Pari pointtia Pöllöparlamentista 1. Maaseutuohjelmasta rahoitettujen maakunnallisten
LisätiedotKäyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja
Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,
LisätiedotCASE PRAKSIS opetuksen, tutkimuksen, kehittämisen ja käytännön kohtaaminen
Eväitä työelämän ja koulutuksen kohtaamiseen 9.2.2012 CASE PRAKSIS opetuksen, tutkimuksen, kehittämisen ja käytännön kohtaaminen Kehrä tutkijasosiaalityöntekijä Tiina Muukkonen www.socca.fi/lastensuojelu
LisätiedotNuorten sosiaalisen kuntoutuksen orientaatio. Ikonen Elina Rahikainen Paula
Nuorten sosiaalisen kuntoutuksen orientaatio Ikonen Elina Rahikainen Paula 14.11.2017. Nuorten sosiaalisen kuntoutuksen hankeen kohderyhmä ja tavoitteet Mikkelissä (13-29 vuotiaat) NUORI, joka ei saa peruskoulun
LisätiedotKykyviisari. Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmän hyödyntäminen asiakastyössä
Kykyviisari Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmän hyödyntäminen asiakastyössä Kykyviisari sopii kaikille työikäisille Kykyviisari on työ- ja toimintakyvyn arviointimenetelmä kaikille työikäisille,
LisätiedotLAPE-muutosohjelma, LAPE Etelä-Savo Monitoimijainen arviointi ja monitoimijaiset rakenteet Etelä-Savossa
LAPE-muutosohjelma, LAPE Etelä-Savo Monitoimijainen arviointi ja monitoimijaiset rakenteet Etelä-Savossa Olli Humalamäki Erityisen- ja vaativamman tason koordinaattori LAPE Etelä-Savo Mitä haetaan? Selkeämpi
LisätiedotErityispalvelut neuvolatyöntekijöiden tukena. Valtakunnalliset neuvolapäivät Paasitorni 17-18.10. 2012 Kristiina Knuutinen, Tiina Koskinen, Kajaani
Erityispalvelut neuvolatyöntekijöiden tukena Valtakunnalliset neuvolapäivät Paasitorni 17-18.10. 2012 Kristiina Knuutinen, Tiina Koskinen, Kajaani TUKEVA Kainuun osahanke Maarit Rusanen Sirpa Huusko Kristiina
LisätiedotPELILLISYYS JA LEIKILLISYYS AIKUISSOSIAALITYÖSSÄ. Tytti Hytti ja Pekko Kähkönen
PELILLISYYS JA LEIKILLISYYS AIKUISSOSIAALITYÖSSÄ Tytti Hytti ja Pekko Kähkönen 26.9.2018 TAUSTAKSI Soccan PRO SOS- osahankkeessa on vuosien 2017-18 aikana tehty 14 pilottia leikillisyyttä ja pelillisyyttä
LisätiedotTYÖPAJA: LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANKKURI VANHEMMAN KANSSA RINNALLA KULKIEN
TYÖPAJA: LASTENSUOJELUN PERHETYÖ 8.11.2017 VANKKURI VANHEMMAN KANSSA RINNALLA KULKIEN TAUSTAA KOKEILULLE: Lastensuojelussa on jo vuosien ajan keskusteltu siitä, miten vanhemmat tarvitsevat lisää tukea
LisätiedotVARHAISEN VAIHEEN EROTYÖSKENTELY. Sari-Anne Loisa-Lindberg erosensitiivinen sosiaaliohjaaja sosionomi, psykoterapeutti
VARHAISEN VAIHEEN EROTYÖSKENTELY Sari-Anne Loisa-Lindberg erosensitiivinen sosiaaliohjaaja sosionomi, psykoterapeutti marraskuu 2016: Miten tavoittaa eroa pohtivat vanhemmat mahdollisimman varhaisessa
LisätiedotLUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA
OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty
LisätiedotAsiakasraadin. suunnittelu, tavoitteet. Asiakkaiden rekrytointi - kyselyt - mainokset - oma työntekijä
Asiakasraadin perustaminen, mallinnus Pirkanmaan SOS II-hanke, 2013-2015 Asiakasraadin suunnittelu, tavoitteet. Asiakkaiden rekrytointi - kyselyt - mainokset - oma työntekijä Aloitustilaisuus, tarkennetaan
LisätiedotLooginen malli LÄNTISEN SOSIAALIASEMAN ASIAKASPALVELURAATI
Looginen malli LÄNTISEN SOSIAALIASEMAN ASIAKASPALVELURAATI 22.1.2012 Ongelma / Tarve: 1. Tarve: Asiakkaiden halukkuus olla vaikuttamassa ja kehittämässä sosiaaliaseman palveluja 2. Tarve löytää vaikuttamiskanavia,
Lisätiedot