Empun ja Motin kehittämishetki Asiakasosallisuus monitoimijaisessa yhteistyössä Tiina Muukkonen Riikka Pyykönen

Transkriptio

1 Empun ja Motin kehittämishetki Asiakasosallisuus monitoimijaisessa yhteistyössä Tiina Muukkonen Riikka Pyykönen 1

2 Kehrä II Asiakasosallisuus monitoimijaisen Tavoitteet : yhteistyössä Vahvistaa asiakasosallisuutta Kehittää monitoimijaista yhteistyötä Muodostaa tiivis yhteys lastensuojelun käytännön, kehittämisen, opetuksen ja tutkimuksen välillä 2

3 Käytäntötutkimuksellinen kehittämisen mekanismi Yhteisölähtöinen kehittäminen Pienten kokeilujen kautta kehittäminen Reflektio oppiminen uudet tiedot, taidot, asenteet Tekemistä, toimintaa dokumentoidaan kehittämistarinaksi ja reflektoidaan Hiljaisen tiedon näkyväksi tekeminen Onnistumisten huomaaminen 3

4 Kehittämisen periaatteet Asiakasosallisuus Humanistinen ihmiskäsitys, muutos on aina mahdollinen Toivon näkökulma Yhteisen tiedon rakentuminen dialogissa Kauniit ja arvostavat työtavat Kehittämistyön dokumentointi 4

5 Kehittämisen neliportainen rakenne 1. Jokainen asiantuntija kehittää omaa työtään kohdatessaan asiakasta yksin ja yhdessä 2. Luonnolliset tiimit miettivät ja kehittävät perheen ja yhteistyökumppanin kanssa tehtävään yhteistyöhön liittyviä kysymyksiä omissa arjen kokouksissa 3. Kehittäjäyhteisöt (lastensuojelu ja kehittäjäkumppanit) kokoontuivat joka toinen kuukausi yhdessä miettimään ja kehittämään yhteistyöhön liittyviä kysymyksiä yhteisiin kehittämishetkiin 4. Kaikki pääkaupunkiseudun kehittäjäyhteisöt kokoontuvat yhteisiin teematyöpajoihin työstämään omaa ja yhteistä hanketta eteenpäin 5

6 Tulokset: yhteisen kehittämisen edellytykset Kehittämishanke on ollut säännöllisesti esillä avokuntoutuksen ja vieroituksen tiimikokouksissa. Tieto toisen toisensa työskentelytavoista on kasvanut Yhteistyörakenteita selkiytetty 6

7 Tulokset: mallit ja sopimukset Lastensuojelun ja päihdepalveluiden info-paketit (prosessit) Hyvän monitoimijaisen kohtaamisen abc-malli Jällivaaran mallin soveltaminen yhteiseen työskentelyyn Neljä keinoja vastentahtoisten asiakkaiden motivoimiseksi Lastensuojelun työntekijä ja hänen asiakkaansa otetaan pääsääntöisesti Empun avovastaanotolla vastaan päivittäin klo 8.30 Lastensuojelun työntekijät järjestävät säännöllisesti avokuntoutusosaston kuntoutumiskurssilla LS-infotilaisuuden Lastensuojelun työntekijät vierailevat Empun työntekijöiden tiimeissä (mm. lastensuojeluilmoituksen tekemiseen liittyvät kysymykset). Empun työntekijä kouluttaa lastensuojelun työntekijöitä audit-testin käyttöön 7

8 Toiminnan tuloksia Asiakkaiden osallistuminen hankkeessa on tuottanut uutta tietoa palvelukokemuksista ja niiden ehdotuksia palveluiden parantamiseksi Vanhemmuuden esillä pitäminen kuntoutuksessa on motivoiva tekijä Vanhemmat toivovat saavansa tietoa enemmän lastensuojelun prosesseista Vanhemmat toivoivat tiiviimpää viranomaisten yhteistyötä Työskentelyn lapsikeskeisyys: lapsi on tullut paremmin näkyväksi yhteisessä työskentelyssä: pitää tehdä päätöksiä, neuvotteluissa ei kokeneet tulleensa kuulluiksi, mutta yksilö tapaamissa kyllä, 8

9 Toiminnan tuloksia Osaaminen on kasvanut Päihde- ja mielenterveyspalveluiden työntekijöiden konsultaation tarve on tullut näkyväksi ja siihen on vastattukin Konsultaatiopuhelut ovat lisääntynyt; päihdepalveluissa epävarmuutta lastensuojeluilmoituksen tekemisessä Verkostoituva yhteistyö on ymmärretty molemmilla suunnilla välttämättömäksi ja molemmilla on motivaatio yhteisen työskentelyn jatkamiseen Tietoisuus toinen toisensa osaamisesta on vahvistunut ja luottamus toisen tekemään työhön on kasvanut 9

10 Tarkentamisen kohdat Keskustelua on käyty asiakkaiden priorisoinnista aikuisten palveluissa silloin kun yhteisenä asiakkaan on lapsi. Keskustelua tarvitaan vielä lisää Päihdepertti-ryhmä jäi vielä mietittäväksi jatkokehittämisajatuksena Motivoiva haastattelumenetelmä Hyvän monitoimijaisen kohtaamisen abc mallin juurruttaminen jatkuvasti puhumalla yhteisesti ja erikseen Jällivaaran mallin soveltamisen juurruttaminen jatkuvasti puhumalla yhteisesti ja erikseen 10

11 Monitoimijainen yhteistyön malli Periaatteista rakentuvaan orientaatioon Prosessista ja sen apuvälineistä: tapaamisten ketju hahmotettavissa: Ennakkovalmistelut lapsen ja vanhempien kanssa Neuvottelu Neuvottelun jälkityö Kohtaamisen tasolla tapahtuva työ neuvotteluissa 11

12 Yhteistyön periaatteista orientaatioon Monitoimijaisessa työssä halutaan sitoutua seuraaviin asiakkaiden ja työntekijöiden määrittämiin periaatteisiin: Turvallisuus. Vanhempien mielestä pelko on asiakkaan yleinen tunne lastensuojeluun tullessa, tilanne on rankka ja pelottava. Siksi on tärkeää luoda tilanteisiin turvallisuuden tunnetta. Turvallisuus on hyvän kohtaamisen elementti. Arvostus, Kunnioitus ja Luottamus. Nuorten mielestä turvallisuus ja luottamus tulee siitä, kun voi kokea olevansa arvostettu. Nuorten ja vanhempien mielestä he voivat luottaa työntekijään, jos he voivat kokea arvostusta, että työntekijä näkee lapsen ja vanhemman kokonaisena; ongelmien lisäksi hyvät asiat ja vahvuudet. Arvostuksen ja kunnioituksen ilmapiirissä rakentuu luottamus ja turvallisuus. Välittäminen. Vanhempien mielestä hyvä kohtaaminen tulee siitä, että kokee välittämistä, myötätuntoa. Se syntyy inhimillisestä ihmisten kohtaamisesta. Tuodaan esille mahdollisuuksia ja eletään toivon pedagogiikkaa. Vanhemmat haluavat myös, että työntekijät tutustuvat lapseen ja tapaisivat lapsia enemmän kuin nyt tapaavat. Vanhempien vertaisryhmän tärkein viesti ammattilaisille on: välittäkää lapsista! Siihen ammattilaiset ovat sitoutuneet. Ratkaisukeskeisyys. Jos kertoo ongelman, niin pitää esittää myös ratkaisuehdotus, jossa on itse mukana. 12

13 Tapaamisen ennakkovalmistelu Neuvottelu pitää valmistella yhdessä vanhempien kanssa Neuvottelu pitää valmistella yhdessä nuoren kanssa Lapsen/nuoren valmistaminen/valmentaminen neuvotteluun Lapsen valmentamisen tekee se työntekijä, joka tuntee lapsen parhaiten sekä vanhemmat (vanhempia pitää valmentaa valmennustehtävään) Nuori saa miettiä/päättää ketkä kutsutaan neuvotteluun Haluaako nuori oman tukihenkilön tai ystävän mukaan? Kaikkien paikallaolijoiden pitää oikeuttaa läsnäolonsa nuoren neuvottelussa/kohtaamisessa Jos paikalle sellainen henkilö, jota nuori ei toivo, niin tämä pitää perustella erityisesti nuorelle Kenen tehtävä on valmentaa lapsi ja vanhemmat neuvotteluun? joka tuntee lapsen parhaiten, tapaamisen ehdottaja, puheenjohtaja? aina myös vanhemmat valmentamaan lastaan neuvotteluun päätös siitä, kuka valmentaa lasta, on puheenjohtajalla/koollekutsujalla: 13

14 Tapaamisen valmistelut asiakkaan kanssa Lapsen/ nuoren valmentaminen on tärkeää, etteivät asiat tule ensimmäistä kertaa puheeksi neuvottelussa ja lapsi pystyy valmistautumaan henkisesti tilanteeseen. Mistä tapaamisessa puhutaan ja miksi: kysytään ja kerrotaan Keitä kutsutaan paikalle: kysytään ja kerrotaan Lupa puhua: lapsella, vanhemmilla, viranomaisilla Mitä asiakas haluaisi ottaa esille; pystyykö, uskaltaako? Asiakkaan tunteet tapaamista kohtaan, mikä on fiilis tulla tapaamiseen Asiakkaan aikaisemmat kokemukset Mitkä ovat odotukset 14

15 0. Valmistelu Yhteistyö monitoimijaisessa tapaamisessa 1. Fyysinen tila kuntoon: tilan varaus, rauhallisuus, neutraalius, istumapaikat, voi tiedustella asiakkaan toivetta. 2. Toimintaperiaatteet: Lapsen turvallisuudentunteen lisääminen on jokaisen tapaamisen tavoite. Lapsen tukihenkilö vahvistaa lapsen ääntä koko tapaamisen ajan. Tietoa lapselle ja lapselta. 3. Puheenjohtajuus/vetovastuu sovittuna, muistion kirjaamisesta sopiminen viimeistään tässä. 4. Neuvotteluun osallistujien esittely ja tunnelmien kysyminen. 5. Tapaamisen pelisäännöt ja periaatteet sekä odotukset Asialista sekä teemat muotoutuvat ja työtapa määritetään yhdessä keskitytään oikeisiin asioihin 6. Asioiden käsittely 15

16 Yhteistyö monitoimijaisessa tapaamisessa 7. Ylläpidetään sovittua orientaatiota: ratkaisukeskeistä, turvaa tuottavaa puhetta. Orientaationa arvostus, kunnioitus, luottamus ja välittäminen saavat välittyä kaikkien toimista. 8. Käytetään luovia ja asiakkaalle sopivia menetelmiä (kortit tms.) 9. Tehdään päätöksiä, jaetaan vastuita ja työtä osallisten kesken asiakkaille omat tehtävät ja myös tunne siitä, että kaikki läsnä olevat ovat apuna ja tukena 10. Päätöksen lisäksi varasuunnitelma, JOS asiat eivät mene niin kuin sovitaan 11. Tapaamisen lopuksi kysytään lyhyt palautearviointi ja koonti toivon pedagogiikan hengessä Kerrataan päätökset, vastuut ja tehtävät (esim. jälkityö) Asiakkaan voimavarojen vahvistaminen 12. Kiitos kaikille sovitaan seuraavasta kerrasta kehen yhteys, jos asiat eivät etene 16

17 Tapaamisen jälkeen Lapsen tai nuoren kanssa neuvottelun tärkeimpien asioiden mm. päätösten läpikäyminen, mikäli hän ei ole ollut paikalla - Vanhempi sekä sovittu työntekijä Lapsen/nuoren sanoman vahvistaja/ tukihenkilö käy joka tapauksessa läpi neuvottelun asioita lapsen/nuoren kanssa; Onko joku jäänyt askarruttamaan Tietääkö lapsi, mitä seuraavaksi tapahtuu Mikä tunne jäi päällimmäiseksi Tarvitaanko lisätukea Muistion kirjaaja lähettää sen kaikille neuvottelussa olleille Toteutetaan hyvää suunnitelmaa: huolehditaan lapsen hyvinvoinnista yhdessä 17

18 Monitoimijaisen lastensuojelutyön hyödyt Asioiden sanoittaminen tiedon lisääntyminen Avoimuus Vastuun jakautuminen Yhteiset periaatteet Toimintatapa yhteinen luottamus yhdessä tekeminen ne voivat toteutua selkeys, turvallisuus, helppo ennakoida Vahvistaa asiakasosallisuutta asiakastyössä ja työn kehittämisessä Tieto lisääntyy Yhteinen orientaatio lisää turvaa ja luottamusta samansuuntainen työ! 18

19 Kehittämis- ja tutkimusprosessin vahvuudet Kehittämisen rakenne oli toimiva Kehittämisen periaatteet ovat tärkeitä yhteistyön suunnan antajana Uuden tiedon tuottamisen tapana teoreettisen ja kokemuksellisen tiedon kohtaamispaikkojen järjestäminen on tärkeää: innovaatiot Kehittämishankkeelle asetetut tavoitteet asiakasosallisuuden ja monitoimijaisuuden sekä opetuksen osalta toteutuivat hyvin. Tutkimuksen osalta tavoitteet ovat toteutumassa 19

20 Uhat Kehittämisprosessin uhat ja mahdollisuudet Kehitettyjen mallien levittäminen ja juurruttaminen epäonnistuu Asikasosallisuuden vahvistamiseen tarvittavaa aikaa ei löydy Mahdollisuudet Yhteiset koulutukset ylläpitävät asiakasosallisuutta ja monitoimijaista yhteistyötä Malleja parannetaan jatkuvasti, tämä oli vasta startti 20

21 Kiitos yhteisestä kehittämisestä Espoon huippuammattilaisten kanssa!!! 21