Kuljetusyrittäjät kuntoon

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kuljetusyrittäjät kuntoon"

Transkriptio

1 Saarni Kuljetusyrittäjät kuntoon Liikennealan työterveyshuollon toimintamallin kehittäminen ammattiliikenteen mikroyritysten työhyvinvoinnin edistämiseksi Varsinais-Suomessa Suvinen Susanna Visuri, tutkija Leena Niemi, erityisasiantuntija Heikki Saarni, ylilääkäri Jouko Jokinen, erikoislääkäri Päivi Miilunpalo, erikoislääkäri Työterveyslaitos, Turku

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. YHTEENVETO Liikenneyrittäjän työ 1.2. Liikenneyrittäjän terveys Liikenteen työhyvinvoinnin edistäminen Liikenteen työterveyshuolto 3 2. JOHDANTO Taustaa Lääkärintarkastukset ajokorttia varten Liikennealalla toimivat Suomessa Ammattiliikenteessä toimivien koulutus 8 3. HANKKEEN TAVOITTEET 9 4. HANKKEEN TOTEUTTAMINEN JA TULOKSET Varsinais-Suomen kuljetus- ja taksiyrittäjien kysely Kuljetusyrittäjien suoritealat Ikä, työvuodet ja -ajat Terveyden kokeminen Haitallisessa määrin esiintyvät työn fyysiset kuormitustekijät ja fyysinen oireilu Työn haitallisessa määrin esiintyvät psyykkiset kuormitustekijät ja psyykkinen oireilu Toiveet ja tarpeet työn tukitoiminnoista KULJETUSYRITTÄJIEN HAASTATTELUT Kuljetusyrittäjän arki Kuljetusyrittäjän terveyteen ja hyvinvointiin vaikuttaminen Käytännön työterveyshuolto Hyvin toimivan kuljetusalan työterveyshuollon toiminta Yhteenveto haastatteluista TAKSIYRITTÄJIEN HAASTATTELUT Taksiyrittäjän arki Taksiyrittäjän terveyteen ja hyvinvointiin vaikuttaminen Käytännön työterveyshuolto Hyvin toimivan taksialan työterveyshuollon toiminta TYÖTERVEYSHUOLTOJEN HAASTATTELUT Työterveyshuolto ja työterveyshuollon sopimukset Työterveyshuollon toiminnoista liikennealalla AJATUKSIA LIIKENNETERVEYDEN JA LIIKENTEEN TYÖTERVEYSHUOLLON EDISTÄMISEKSI Liikennetyö ja sen aiheuttama kuormitus Työkykyä ylläpitävä toiminta Työterveyshuolto ja kuljetusala MITÄ JATKOSSA LIIKENNEALOJEN TYÖTERVEYSHUOLTOON Mikroyritysten aktivointi Työterveyshuollon uudet toimintamallit ja rahoitus Ajokorttitarkastukset VIITTEET 41

3 Kuljetusyrittäjät kuntoon - Liikennealan työterveyshuollon toimintamallin kehittäminen ammattiliikenteen mikroyritysten työhyvinvoinnin edistämiseksi Varsinais-Suomessa Susanna Visuri, Leena Niemi, Heikki Saarni, Jouko Jokinen ja Päivi Miilunpalo Työterveyslaitos, Lemminkäisenkatu B Turku 1. YHTEENVETO Liikenneonnettomuuksista :ssa myötävaikuttajana on ollut sairaus. Kuljettajan vointiin liittyvistä tekijöistä tärkein on ollut alkoholin vaikutuksen alaisena ajaminen. Väsymys ja/tai rattiin nukahtaminen saattaa selittää jopa kolmasosan kaikista kuolemaan johtaneista liikenneonnettomuuksista. Osana Sosiaali- ja terveysministeriön Työterveyshuolto hanketta selvitettiin liikennealoilla toimivien (taksi- ja kuorma-autoyrittäjät) työolosuhteita ja terveydentilaa. Tavoitteena oli koota aineistoa, jonka avulla liikenteen työterveyshuoltoa voidaan kehittää ja työterveydenhuollon toimenpiteet pystytään kohdistamaan alan tarpeiden mukaisesti. Perimmäisenä tavoitteena on parantaa kuljettajien hyvinvoinnin kautta yleistä liikenneturvallisuutta ja -terveyttä. Hanke toteutettiin kysely- ja haastattelututkimuksena. Kyselylomake lähetettiin 518 satunnaisesti valitulle kuljetusyrittäjälle ja 446 taksiyrittäjälle. Haastateltavina oli 20 kuljetus- ja 21 taksiyrittäjää sekä 29 liikenneyrittäjiä hoitavaa työterveyshuoltoyksikköä Liikenneyrittäjän työ Taksiyrittäjistä 83 oli miehiä ja 17 naisia. Suurin osa oli iältään vuotta. Yli puolet vastaajista oli ajanut taksia vuotta, mutta yrittäjinä he olivat nuorempia kuin raskaan kaluston kuljetusyrittäjät. Ajovuorolistan mukaan toimivilla taksiyrittäjillä kokonaisajoaika ja yöllä tapahtuva ajaminen olivat suurempia kuin niillä, jotka eivät kuuluneet ajovuorojärjestelmän piiriin. Viimemainituille kertyi sen sijaan päivystys-/ varallaolotunteja enemmän. Kuljetusyrittäjistä runsas puolet ajoi viikossa yli 40 tuntia, yli 60 tuntia ajavia kohdejoukossa oli joka kymmenes. Noin 40 yrittäjistä teki yötyötä yli 10 tuntia viikossa. Kun ajoaikaan lisätään muut työtehtävät, lähes 85 kaikista vastaajista teki viikossa yli 40 tunnin työpäiviä. Kuljetusyrittäjien työn yleisimmät haittatekijät olivat sääolosuhteet, kuumuus, kylmyys, veto ja kosteus, pölyt, melu, kaasut ja käryt, valaistusolot sekä tärinä. Kantaminen ja nostaminen mainittiin myös usein. Taksiyrittäjistä ¾:lla suurin haittaa aiheuttava tekijä oli istuminen paikallaan. Seuraavina tulivat ilmasto-olot, valaistus, pölyt ja samanlaisina toistuvat työliikkeet. Joka kolmas koki selvää haittaa tärinästä ja vajaa 20 huonosta istuimesta. Vajaa 1

4 puolet molemmista yrittäjäryhmistä ilmoitti myös häikäisyn ja pimeyden kuormittavaksi tekijäksi Kuljetusyrittäjät kokivat taksiyrittäjiä useammin haitallisiksi työssä esiintyvän kiireen, epävarman yritystoiminnan jatkumisen ja liikenneonnettomuusuhkan. Huono työyhteisön ilmapiiri oli taksiyrittäjillä yleisempää. Väkivallan ja muun rikollisuuden uhkaa koki noin 1/4 taksiyrittäjistä, kuljetusyrittäjistä alle Liikenneyrittäjän terveys Yrittäjät arvioivat omaa työkykyään työkykyjanalla asteikolla Noin 70 :lla liikenneyrittäjistä työkyky oli 8 tai sitä parempi. Kuljetus- ja taksiyrittäjien oireilu erosi jonkin verran toisistaan. Kuljetusyrittäjillä huonokuuloisuutta oli taksiyrittäjiä useammin, silmäoireiden ja päänsäryn kohdalla tilanne oli päinvastainen. Molemmilla ryhmillä oli runsaasti (60 64 ) tuki- ja liikuntaelinvaivoja. Psyykkisiä oireita esiintyi molemmilla yrittäjäryhmillä oli yhtä paljon. Unihäiriöitä ja jatkuvaa väsymyksen tunnetta esiintyi noin joka kolmannella. Haittaavia muistihäiriöitä, aloitekyvyttömyyttä ja masentuneisuutta esiintyi noin joka kymmenennellä vastaajalla. Kummassakin yrittäjäryhmässä kaksi kolmasosaa katsoi, että taloudellisen tilanteen parantaminen olisi heidän työolojensa kehittämiseksi tarpeellista. Taksiyrittäjät pitivät yrittäjäyhdistyksensä tukea työolojensa kehittämisessä hieman tärkeämpänä kuin kuljetusyrittäjät omaa järjestöään. He näkivät myös työturvallisuusasiat, työterveyshuollon tuen ja työsuojelupiirin neuvonnan hieman tarpeellisempana kuin kuljetusyrittäjät. Lähes 60 yrittäjistä katsoi tarvitsevansa työkykyä ylläpitävää toimintaa ja kuntoutusta Liikenteen työhyvinvoinin edistäminen Taksiyrittäjien työaika ja työ on pätkittäistä ja ajovuorot voivat osua mihin vuorokauden aikaan tahansa. Raskaan liikenteen työaika on tiukasti säännelty ja kuljettajan on pidettävä taukoja tiettyjen ajojaksojen jälkeen. Tauot ovat sinänsä tarpeellisia ja hyödyllisiä, mutta on ilmeistä, että niitä ei pystytä hyödyntämään tehokkaasti elpymisen näkökulmasta katsoen. Asiaan tulisi kiinnittää huomiota ja kehittää tapoja, joilla pakolliset ajovuoron väliset tauot voitaisiin paremmin hyödyntää. Yötyön osuus sekä kuorma-autoilijoilla että taksiyrittäjillä on suuri, taksinkuljettajista yli puolet ajoi vähintään 10 tuntia viikossa öiseen aikaan, kuorma-autoyrittäjistä vajaa 40. Yötyön vähentäminen ei käytännössä ole mahdollista, paineita yötyön lisääntymiseen on mm. ravintoloiden ja kauppojen aukioloaikojen muutosten takia. Yötyön haittoja voidaan kuitenkin vähentää työjärjestelyillä, elintapojen korjaamisella (liikunnan lisäys, terveellisempi ravinto jne.) sekä sairauksien varhaisen tunnistamisen ja hoitamisen avulla (esim. uniapnea). Työterveyshuolto voi olla liikenneyrittäjänkin oma tukitaho. Noin 30 :lla vastanneista taksiyrittäjistä ja 50 :lla kuljetusyrittäjistä oli kirjallinen sopimus työterveyshuollon kanssa. Varsinkin aloittavat yritykset jättävät usein työterveyshuollon järjestämättä. Toimialakohtainen, useamman liikenneyrityksen yhteinen työterveyshuolto lisäisi työterveyshuoltopalvelujen toimialakohtaista osaamista ja työterveyshuoltopalvelujen houkuttelevuutta. 2

5 Tuki- ja liikuntaelinvaivoja ja erityisesti niska- ja hartiaoireita oli usealla kuljetusyrittäjällä. Autoissa saattoi olla yllättävän huonot istuimet. Yrittäjät kertoivat, että on olemassa autoja, joissa on hyvin säädettävät istuimet, mutta usein autojen myyjät kustannussyistä tarjoavat halvempia istuimia. Tuki- ja liikuntaelinvaivojen, erityisesti niskavaivojen, ehkäisyssä ja vähentämisessä omaehtoisella toiminnalla on keskeinen merkitys. Kuljetusyrittäjät kokivat ongelminaan ylipainon ja liikunnan vähäisyyden. Useimmat yrittäjät toivoivat tietoa siitä, mitä itse pystyisi tekemään oman terveytensä edistämiseksi. Toivomuksena esitettiin, että yhdistyksessä olisi ns. liikuntavastaava, joka innostaisi muita. Liikuntavastaavan "homman" tulisi olla kiertävä, jotta se ei rasittaisi ketään liiaksi. Ilmaiset liikuntapaikat tukisivat myös taksiyrittäjien jaksamista. Muutamat totesivat, että "autosta tulee kyllä paremmin huolehdittua kuin itsestä". Liikennealojen yrittäjäyhdistykset voisivat aktivoida jäsenistöään huolehtimaan aiempaa paremmin omasta voinnistaan esim. järjestämällä erilaisia ryhmätempauksia. Ryhmäytyminen turvaisi liikunta-aktiviteettien jatkumisen tempauksien väliaikoina ja niiden jälkeen. Lähes 60 yrittäjistä koki tarvitsevansa kuntoutusta. Muutama yrittäjä oli ollut Kelan järjestämässä kuntoutuksessa Kerimäellä Herttuassa ja Naantalin kylpylässä ja he pitivät sieltä saatua antia erinomaisena. Tosin kuntoutukseen on hankala irrottautua töistä. Kuntoutukseen hakeutuminen on kuitenkin monelle yrittäjälle mahdotonta, koska kuntoutuksen aikana työtehtävät jäävät tekemättä ja tulot saamatta. Vähemmän läsnäoloa vaativien kuntoutuskurssien kehittämistä tulee jatkaa. Kuntoutustoiminta tulisi saada osaksi työterveyshuollon toimintaa Kelan työterveyshuoltokorvauksineen Liikenteen työterveyshuolto Yrittäjät eivät tienneet yleensä mitä palveluja ja hyötyä he voivat saada työterveyshuollosta. Työsuojelupiiristä oli saatu tieto, että työterveyshuolto on järjestettävä, jos on palkattuja työntekijöitä. Työterveyshuolto olikin hankittu kuljettajille, mutta yrittäjät itse olivat yleensä sen ulkopuolella. Suurimmalla osalla yrittäjistä oli itselleen sairaskuluvakuutus ja joku yrittäjä oli ottanut sellaisen myös työntekijöilleen. Yrittäjät, joilla itsellään oli työterveyshuolto, olivat yleensä siihen tyytyväisiä. Osa yrittäjistä suhtautui kuitenkin kriittisesti työterveyshuollon toimintaan. Yrittäjät kritisoivat työterveyshuoltoyksiköiden aukioloaikoja. Kuljettajat saattoivat asua eri paikkakunnalla kuin missä heidän työterveyshuoltoyksikkönsä sijaitsi ja käynti työterveyshuollossa oli vaivalloista. Työterveyshuollon perusmaksulle yrittäjät eivät kokeneet saavansa mitään vastinetta, kaikesta palvelusta piti kuitenkin maksaa erikseen. Terveydenhuoltohenkilökunnan vaihtuvuus oli ollut suurta, jolloin työterveyshuollon toiminnan jatkuvuus ei toiminut kunnolla. Tiedon saantia ja aktiivista yhteydenottoa työterveyshuolloista yrittäjät pitivät hyvin toimivan työterveyshuollon tärkeänä tehtävänä. Nopea palvelun saanti ja selkeämpi hinnoittelu olivat myös asioita, joita taksiyrittäjät kaipasivat. Työterveyshuoltoyksiköistä 18 toimi kunnallisella sektorilla ja yksitoista yksityisellä lääkäriasemalla. Vaikka kunnallisella työterveyshuollolla oli lähes nelinkertainen sopimusten määrä yksityisiin verrattuna, yksityisellä sektorilla oli enemmän henkilöasiakkaita ja vähemmän alle 10 hengen yrityksiä kuin kunnallisella puolella. Yksityiset työterveyshuoltoyksiköt myivät lähes kaikki ainoastaan kokonaisvaltaista työterveyshuoltoa. 3

6 Työterveyshuollon yhteydenpito asiakkaisiin oli verrattain vähäistä. Vain yhdessä yrityksessä oli säännöllisiä kolmen kuukauden välein tapahtuvia työterveyshuollon ja yritysjohdon tapaamisia. Muutoin yhteydenpito oli lähinnä terveystarkastuksista ja työpaikkakäynneistä sopimista sekä työterveyshuollon toimintasuunnitelman tarkistusta. Terveystarkastuksien ja työpaikkaselvityksien toteutuksessa oli myös suuria eroja. Yleensä työpaikkaselvitykset tehtiin haastattelemalla, joskus työtä oli myös videokuvattu, oltu mukana matkalla tai käyty korjaamolla/varikolla. Terveystarkastuksia tehtiin varsin monella eri tavalla, väliaika vaihteli kolmen ja viiden vuoden välillä. Jotkut työterveyshuoltoyksiköt tekivät yötyötarkastuksia. Joihinkin tarkastuksiin lähetettiin etukäteen täytettäväksi lomakkeita. Terveystarkastuksiin saattoi kuulua erilaisia verikokeita ja lihaskuntotestejä. Tietojen antaminen ja ohjaus tapahtui lähinnä kaikissa tapaamistilanteissa koskien elintapaneuvontaa. Muutamat työterveyshuoltoyksiköt tarjosivat myös ns. joustavaa palvelua, jolloin työterveyshoitajan terveystarkastus voitiin suorittaa joko aikaisin aamulla tai normaalin työajan jälkeen. Varsinkin aloittavat yritykset jättivät usein työterveyshuollon järjestämättä kustannussäästöjen takia. Ns. hyvän työterveyshuoltokäytännön mukaisen toiminnan saaminen kaikkiin mikroyrityksiin ei ole realistista sen enempää mikroyrityksien kuin työterveyshuoltojenkaan resurssien osalta. Ongelmaa ei saada korjatuksi edes sillä, vaikka mikroyrityksien hyvän työterveyshuoltokäytännön mukainen toiminta olisi yhteiskunnan kokonaan rahoittamaa, resurssit eivät kerta kaikkiaan riitä kaikille mikroyrityksille. Ilman uusia innovatiivisia toimintatapoja tilannetta ei saada nykymenetelmillä kuntoon. Eräs mahdollisuus parantaa mikroyrityksien työterveyttä konkreettisesti olisi se, että mikroyritykset saisivat SYTY2000 -toimintamallin mukaiset työterveyshuollon seulontapalvelut/seurannan vuosittain Kelan kokonaan rahoittamana. Mikäli seulonnan jälkeen käynnistettäisiin työterveyshuollon jatkotoimenpiteitä, niiden korvaukset noudattaisivat Kelan normaaleja työterveyshuollon korvausperusteita. Tutkimuksessa tuli esiin selkeä työterveyshuollon tuen ja neuvonnan tarve. Tiedotuskanavina tulisi käyttää alan ammattilehtiä kanavaa, joka todella tavoittaa kohderyhmän. Henkilökohtaiset, kahdenkeskiset neuvontatapahtumat eivät ole kustannustehokkaita. Informaatio-tietoiskut tulisi saattaa osaksi normaalia yritystoimintaa ja liittää osaksi työhön ja yrittämiseen liittyviin tilaisuuksiin. Sairauspoissaolojen seuranta ja varhaisen tuen mallit olisi otettava käyttöön ja kuljetusyrittäjille pitäisi järjestää koulutusta varhaisen tuen malleista. Kehitetyt omaarviointilomakkeet vuosittain täytettyinä ja työterveyshuollon asiantuntijoiden kommentoimina voisivat toimia yksinyrittäjien ja mikroyrityksien kohdalla menetelminä, joilla realistisella tavalla arvioidaan ja seurataan mikroyrityksien työoloja ja henkilöstön hyvinvointia ja tunnistetaan kohdat, joihin sitten voidaan kohdistaa enemmän huomiota. Kuljetusyrityksissä työ on liikkuvaa, työtä tehdään kaukana työterveyshuollosta. Irrottautuminen työstä terveystarkastuksen takia saattaa aiheuttaa huomattavan suuria kuluja menetetyn työpanoksen muodossa. Työterveyshuollon toimintatavat ovat usein jäykkiä: tarkastettava tulee ensin työterveyshoitajalle ja mahdollisesti varaa ajan labo- 4

7 ratoriokokeisiin ja työterveyslääkärille sen jälkeen, eli tarkastettava saattaa joutua käymään useita kertoja työterveysasemalla terveystarkastuksen takia. Työterveyshuolto voi ohjata yrittäjän Kelan tai muiden organisaatioiden toteuttamaan kuntoutukseen (mm. Pyri-kuntoutusmalli, Jyri-kuntoutus, kuntoremontit) tai se voi itse järjestää yrittäjälle tämän terveyttä ja hyvinvointia tukevaa toimintaa. Laitoskuntoutukseen hakeutuminen oli useimmille yrittäjille mahdotonta työsidonnaisuuden, kustannusmenetyksen ja pätevän sijaisen puuttumisen takia. Vähemmän läsnäoloa vaativien kuntoutuskurssien rahoitusta tulisi kehittää osin omarahoitteiseksi siten, että kurssilaiset maksaisivat kurssimaksun työterveyshuollon kuluina ja vastaavasti saisivat esim kuluista takaisin Kelalta samaan tapaan kuin miten työterveyshuollon kulukorvauksissa menetellään. Liikenneyrittäjät joutuvat ammattinsa vuoksi käymään tietyin väliajoin terveystarkastuksissa, joilla selvitetään heidän terveytensä riittävyys ajotehtäviin. Ajokorttitarkastuksen perinteinen tavoite ei ole kuljettajan terveysriskien kansanterveydellinen arviointi, ellei ko. vamma tai vika suoraan vaikuta ajokykyyn. Ajokorttitarkastuksiin tulisi liittyä yleisterveydellinen osio, vaikuttaahan moni terveyden riskitekijä vuosien saatossa myös ajokykyyn ja liikenneturvallisuuteen. Yleisterveyden huomioiminen ajokorttitarkastuksien yhteydessä on mikroyritysvaltaisilla liikennealoilla tärkeää siksi, että suurin osa taksi- ja kuljetusyrittäjistä on kokonaan työterveyshuollon ulkopuolella. Eräs mahdollisuus olisi kehittää oma "liikennelääkärijärjestelmä", jonka avulla työterveyslääkärit ja ammattikuljettajille ajokorttilääkärintarkastuksia tekevät lääkärit koulutettaisiin liikenteen työolosuhteisiin ja kokonaisvaltaisiin ajokorttilääkärintarkastuksiin. Nämä ns. liikennelääkärit olisivat niitä, jotka olisivat valtuutetut tekemään ammattiliikenteen ajokorttitarkastukset. Yksityisajokortteja voisit tehdä kaikki laillistetut lääkärit. Terveystarkastusten järjestäminen usealle työntekijälle ja työpaikkaselvitykset saman tilikauden aikana aiheuttavat helposti Kelan korvauskaton ylittymisen, toisaalta taas työterveyshuollon olisi hyvä tutustua pieneen työpaikkaan ja sen työoloihin samaan aikaan kuin terveystarkastuksetkin tehdään. SYTY2000 työterveyshuolto -malli voisi tarjota menetelmän, jolla ongelmalliset työpaikat ja vajaakuntoiset kuljettajayrittäjät voidaan tunnistaa ja tunnistamisen jälkeen kohdistaa näihin riittävän panostuksen. Työterveyshuollon tulisi myös kehittää terveystarkastusten logistiikkaa niin, että työja vapaa-ajan menetykset olisivat mahdollisimman vähäiset. 5

8 2. JOHDANTO Liikennealan työhyvinvoinnin kehittämishanke oli osa Sosiaali- ja terveysministeriön suurempaa hankekokonaisuutta, Työterveyshuolto hanketta. Tavoitteena oli kehittää liikennealoilla toimiville (taksi- ja kuorma-autoyrittäjille) toimintamalli, jonka avulla työterveyshuollon palvelut tavoittavat myös tämän henkilöryhmän ja vastaavasti palvelujen käyttäjät pystyvät hyödyntämään omassa arjessaan työterveyshuollon palveluja. Perimmäisenä tavoitteena oli parantaa kuljettajien hyvinvoinnin kautta yleistä liikenneturvallisuutta ja -terveyttä Taustaa Tiehallinnon ja Tilastokeskuksen lukujen perusteella suomalainen maantieliikenne on vuosi vuodelta tullut turvallisemmaksi. Vuonna 1975 tieliikenteessä maassamme kuoli 3,7 henkilöä 100 miljoonaa ajokilometriä kohden. 15 vuotta myöhemmin, vuonna 1990 luku oli 1,6 kuollutta ja vuonna 2005 luku 0,6 kuolemantapausta 100 miljoonaa ajokilometriä kohden. Vuonna 2010 tieliikenteessä kuoli yhteensä 270 henkilöä, joka on 11 vähemmän kuin edeltävänä vuonna (Tilastokeskus 2011). Jos verrataan eri maiden kesken liikenteessä kuolleiden määriä asukasta kohden, niin vuonna 2007 Suomessa menehtyi asukasta kohden liikenteessä noin 7,5 henkilöä. Suomea vähemmän kuolemantapauksia oli mm. Alankomaissa, Britanniassa, Islannissa, Norjassa, Ruotsissa ja Saksassa. Suomen kuolemien lukumäärä vastasi Turkin ja Ranskan lukuja. Baltian maissa ja Venäjällä luvut Suomeen nähden olivat moninkertaisia. Tutkimusten mukaan sairaus on tärkein vaikuttava tekijä tutkimuksesta riippuen 0,1 3,4 :ssa liikenneonnettomuustapauksista. Kuolemaan johtaneissa onnettomuuksissa sairaus on ollut 14 :ssa tapauksista suoranainen aiheuttaja (Rainio ym. 2007, Tervo ym. 2008). Myötävaikuttajana sairaus on ollut :ssa kaikista liikenneonnettomuuksista (Karkola 2009). Liikenneonnettomuuksien taustalla olleista todetuista sairauksista voidaan mainita tarkemmin määrittämättömät mielenterveyden häiriöt, aivohalvauksen tai -vamman jälkitila, alkoholi- tai huumeriippuvuus, diabetes, sepelvaltimotauti, depressio, skitsofrenia ja verenpainetautiin liittyvä sydänvika. "Ei-sairauksista" tärkein oli alkoholin vaikutuksen alaisena ajaminen. Vuosina liikennevahinkojen tutkijalautakuntien tutkimista kuolonkolareista :ssa yksi onnettomuuteen vaikuttaneista tekijöistä oli kuljettajan väsymys (Liikennevakuutuskeskus 1998, 1999). On väitetty, että väsymys ja/tai rattiin nukahtaminen saattaisi selittää jopa kolmasosan kaikista kuolemaan johtaneista liikenneonnettomuuksista (Partinen 2004). Uniapneatauti on selvä liikenneturvallisuusriski, joka voi lisätä liikenneonnettomuusriskin terveeseen verrattuna jopa viisinkertaiseksi (Tregear ym. 2009). Suomalaisten tutkimusten perusteella uniapnea -sairautta esiintyisi jopa viidenneksellä ammattikuljettajista. Liikenneturvallisuutta vaarantavaa väsymystä aiheuttavaa uniapneaa olisi noin 8 :lla, mikä on kaksinkertainen verrattuna miesten keskimääräiseen uniapnean esiintyvyyteen (Partinen & Hirvonen 2006, Häkkänen & Summala 2000). 6

9 On myös mielenkiintoista todeta, että uniapneatautia sairastavan onnettomuusriski on suurentunut riippumatta siitä, nukahteleeko henkilö ajaessaan vai ei. Syynä on hoitamattomaan uniapneaan liittyvä alentunut tarkkaavaisuustaso, jota väsynyt kuljettaja ei välttämättä edes itse tunnista (Risser ym. 2000) Lääkärintarkastukset ajokorttia varten Ajokortin hakutilanteessa henkilön on käytävä lääkärintarkastuksessa. Ajokorttilääkärintarkastuksella pyritään turvaamaan se, että henkilöllä ei ole vikaa, sairautta tai vammaa, joka olennaisesti heikentää hänen kykyään toimia aiotussa kuljettajaryhmässä mainittuun luokkaan kuuluvan ajoneuvon kuljettajana. Ajokorttilääkärintodistus on liikennekyvyn poikkileikkaustarkastus, sen tavoitteena on turvata henkilön liikennekykyisyys seuraavaan tarkastukseen saakka. Ajokorttilainsäädäntö on parhaillaan muuttumassa ja tässä uudistuksessa toteutetaan EU:n ajokorttidirektiivistä johtuvat muutokset ja uudistetaan ajokieltosäädöksiä. Uudistuksien tavoitteena on parantaa liikenneturvallisuutta ja saada EU:n alueelle yhtenäinen toimintatapa. Ajokorttilainsäädännön uudistuksella tulee olemaan vaikutuksia muun muassa ajokorttien voimassaoloaikaan, luokitukseen ja laatuvaatimuksiin. Uuden ajokorttilain on tarkoitus tulla kokonaisuudessaan voimaan tammikuussa Lääkärintarkastuksien väliaika riippuu siitä, mihin kuljettajaryhmään henkilö kuuluu. Mikäli henkilöllä on henkilöauton ajokorttitodistus (ryhmä 1), tulee hänen nykyisen lainsäädännön mukaan toimittaa 45 vuoden iässä optikon tai lääkärin lausunto näöntarkkuudesta. Hallituksen 10/2010 antamassa esityksessä uudeksi ajokorttilaiksi tämä 45-vuotiailta vaadittu todistus näöntarkkuudesta on poistettu. Seuraava lääkärintarkastus henkilöauton ajokortin omaavalle tehdään 70 vuoden iässä, jonka jälkeen tarkastukset seuraavat 5 vuoden välein. Ryhmän 1 ajokorttia uusittaessa 75 vuoden iästä lukien vaaditaan laajennettu lääkärinlausunto. Mikäli henkilö toimii ammattiliikenteessä kuljettaa kuorma-autoa tai taksia tulee hänen toimittaa lääkärintodistus ajoterveydestään 45 ikävuoden iässä ajokortin uusimisen yhteydessä. Tämä korvaa aiemmin vaaditun erillisen näkökykytarkastuksen. Säännölliset lääkärintarkastukset ajoterveydestä edellytetään ryhmän 2 kuljettajilta 50 vuoden iästä alkaen 5 vuoden välein 65 ikävuoteen saakka. Aiempi raskaan ajoneuvoyhdistelmän ja linja-auton kuljettajan 70 vuoden yläikäraja on poistettu alkuvuodesta Ryhmän 2 ajokorttia uusivan on heti 70 ikävuoden yhteydessä tapahtuvasta ajokortin uusimisesta lukien liitettävä hakemukseensa laajennettu lääkärinlausunto. Laajennetussa lääkärintarkastuksessa huomiota kiinnitetään erityisesti ikääntymisen mahdollisesti mukanaan tuomiin muutoksiin ja erilaisten sairauksien ja lääkkeiden käytön yhteisvaikutuksiin ajokyvyn kannalta. Laajennetun terveystarkastuksen sisällöstä sosiaali- ja terveysministeriö tulee antamaan tarkemmat kansalliset ohjeistukset Liikennealalla toimivat Suomessa Suomessa rahtiliikenteessä toimii tällä hetkellä noin yritystä, joissa työskentelee noin työntekijää. Bussiliikenteen 400 yritystä työllistävät noin työntekijää. Taksiliikenteessä toimii noin 9000 taksiyrittäjää ja noin kuljettajaa. Liikennealalla yritykset ovat pieniä ja miesvaltaisia. Rahtiliikenteessä toimivista yrityksistä yli 90 on alle 10 hengen yrityksiä. Vuonna 2004 rahtiliikenteessä toimi vain 42 yritystä, jotka työllistivät yli 50 työntekijää. Yrityskoko luvanvaraisessa tavaraliikenteessä vuonna 2009 on esitetty kuviossa 1. 7

10 Kuvio 1 Yrityskoko luvanvaraisessa tavaraliikenteessä vuonna 2009 (SKAL jäsenrekisteri ) 2.4. Ammattiliikenteessä toimivien koulutus Ammattiliikenteessä toimivat joutuvat ammattia hankkiessaan läpikäymään perusautokoulun lisäksi jatkokoulutusta. Mikäli henkilö aikoo kuljettaa säiliöautoa tai vaarallisia lasteja, vaaditaan siihen erityinen pätevyys, koulutus ja ajolupa. Mikäli henkilö aikoo tavaraliikenneyrittäjäksi, taksiyrittäjäksi tai linja-autoyrittäjäksi, tulee hänen suorittaa hyväksytysti liikenneyrittäjäkoulutus. EU-direktiivin mukaan autoilijoille on tullut myös pakollinen jatkokoulutusvelvoite, kuljettajan tulee osallistua vuosittain 5 vuorokauden mittaiseen jatkokoulutukseen (EU-direktiivi jatkokoulutuksesta) Aikaisemmin kuljettajakoulutus oli hyvin ammattikeskeistä, koulutus kohdistui ammatin harjoittamiseen liittyviin käytännön seikkoihin. Viimeisten vuosien aikana koulutukseen on otettu myös osioita, jotka kohdistuvat ammatinharjoittajan terveydentilan säilyttämiskeinoihin, elintapoihin ja terveyden edistämiseen. Liikenteessä toimivien järjestöt huomioivat nykyisin jäsenistönsä hyvinvoinnin tukemisen; hyvinvointi on esillä yrityksien toiminnassa ja mm. kuorma-autoyrittäjät ovat järjestäneet jäsenilleen esim. debriefing-palveluita onnettomuustilanteiden jälkihoidoksi ja työkyvyn ylläpitämiseksi työkykyä ylläpitävää kuntoutustoimintaa. 8

11 3. HANKKEEN TAVOITTEET Liikennealan työhyvinvoinnin kehittämishankkeen tavoitteet olivat seuraavat: Selvittää liikenteessä toimivien työoloja ja terveydentilaa Selvittää heidän näkemyksiään ja kokemuksiaan työterveyshuollosta Koota aineistoa, jonka avulla liikenteen työterveyshuoltoa voidaan kehittää ja työterveydenhuollon toimenpiteet pystytään kohdistamaan alan tarpeiden mukaisesti Selvittää työterveyshuollon toimintaa ja kokemuksia liikenneyrityksissä Työterveyshuollon toiminnan parantaminen liikenteen mikroyritysten työhyvinvoinnin toteuttamisessa (ns. SYTY-mallin sovittaminen liikenteen työterveyshuoltoon) Taksi- ja kuorma-auto-mikroyritysten työhyvinvoinnin parantaminen Liikenneturvallisuuden edistäminen 4. HANKKEEN TOTEUTTAMINEN JA TULOKSET Hanke toteutettiin kolmessa vaiheessa. Vaihe 1 Kumipyöräliikenteen yksin- ja mikroyrittäjien työolojen ja hyvinvoinnin tila ja niiden kehittämistarpeet. Tämä toteutettiin ammattiliikenteessä toimiville lähetetyllä lomakekyselyllä sekä heidän teemahaastatteluillaan. Koottavia tietoja olivat mm. yrittäjien kokemukset työstään, työoloistaan, terveydestään ja elintavoistaan sekä yrittäjien näkemykset työterveyshuollon toiminnasta ja kehittämistarpeista. Vaihe 2 Työterveyshuoltojen nykytilanne maantieliikenteessä ja sen kehittämistarpeet. Työterveyshuolloille tehtiin puhelin- ja teemahaastattelut koskien työterveyshuollon toiminnan kattavuutta liikennealalla, nykyisiä toiminta- ja palvelukäytäntöjä sekä työterveyshuollon kokemia kehittämistarpeita. Vaihe 3 Syty2000-malliin perustuvan työterveyshuollon soveltaminen ammattiliikenteen yksityis- ja mikroyrityksien työterveyshuoltoon. Toiminta alkoi yhteisellä kehittämistapaamisella, johon osallistui liikenteen parissa työskenteleviä työterveyshuoltoja, liikenneyrittäjä-asiakkaitten edustajia sekä Työterveyslaitoksen edustajat. Syty2000 toimintamallia muokattiin yhdessä liikenneyrittäjille soveltuvaksi. Luodun toimintamallin kokeilu käynnistyi Varsinais-Suomessa kuudessa työterveyshuollossa. Kokeilun päätyttyä mallin toimivuus arvioidaan, ja tämän jälkeen sitä tarkennetaan tarvittaessa. Toimiva malli markkinoidaan käytettäväksi koko maan laajuisesti. 9

12 Oheinen raportti kuvaa kahden ensimmäisen osion tulokset. Työterveyshuoltomallin kehittäminen, testaus ja viimeistely tullaan kuvaamaan erillisessä raportissa. Kuvio 2. Hankkeen kulku ja osa-tavoitteet 4.1. Varsinais-Suomen kuljetus- ja taksiyrittäjien kysely Kyselylomake lähetettiin 518 satunnaisesti valituille Länsi-Suomen Kuljetusyrittäjät ry:n kuljetusyrittäjälle. Kyselyyn vastasi 153 kuljetusyrittäjää vastausprosentin ollessa 30. Kyselylomakkeella kysyttiin henkilön kokemuksia työstä, työoloista, terveydestä, elintavoista ja työterveyshuollon toiminnasta ja siitä, millaisia kehittämistarpeita kuljetusalalla toimiva näkee työterveyshuollon suhteen. Lounais-Suomen Taksiyrittäjät ry:n satunnaisesti valituille 313 taksiyrittäjälle ja Kymenläänin Taksiyhdistyksen satunnaisesti valitsemille 133 taksiyrittäjälle toimitettiin vastaava kyselylomake kuin kuljetusyrittäjille. Yhteensä 170 taksiyrittäjää palautti lomakkeen palautusprosentin ollessa Kuljetusyrittäjien suoritealat Vastanneista kuljetusyrittäjistä 99 oli miehiä ja 1 naisia. Yritykset toimivat monelle eri suoritealalla (Kuvio 3). Kappaletavara- ja jakelukuljetukset olivat yleisimpiä, säiliöauto- ja tukki-/kuitupuutavarakuljetukset olivat harvemmin kuljetuksen kohteena. On huomattava, että 80 yrityksistä toimii yhdellä tai kahdella suoritealalla, loput useammalla. 10

13 Kuvio 3. Kuljetusyrittäjien yritysrakenne ja suoritealat Ikä, työvuodet ja -ajat Kuljetusyrittäjien keski-ikä vastasi muun työssäkäyvän väestön keski-ikää, suurin osa vastaajista oli vuotta. Liikennekokemusta oli kertynyt runsaasti, noin 4/5 yrittäjistä oli toiminut liikenneammatissa yli 10 vuoden ajan. (Kuvio 4) Kuvio 4. Kuljetusyrittäjien ikäjakauma ja kuljetusyrittäjänä toimimisaika, -osuudet vastanneista vastanneista < Ikä (v) Toiminut kuljetusyrittäjänä (v) Suurin osa vastanneista taksiyrittäjistä oli niin ikään välillä vuotta. Runsas puolet vastaajista oli ajanut taksia vuotta, mutta yrittäjinä taksiyrittäjät olivat 11

14 nuorempia kuin raskaan kaluston kuljetusyrittäjät; noin 43 oli toiminut taksiyrittäjänä alle 10 vuotta. (Kuvio 5) Kuvio 5. Taksiyrittäjien ikäjakaumat, taksin ajamisvuodet sekä toimiminen taksiyrittäjänä vuosina, -osuudet vastanneista vastaajista < Ikä (v) Ajanut taksia (v) Toiminut taksiyrittäjänä (v) Kuljetusyrittäjistä hieman yli 40 ajoi viikossa 40 tuntia tai vähemmän, yli 60 tuntia ajavia kohdejoukossa oli joka kymmenes (Kuvio 6). Noin 40 kuljetusyrittäjistä teki yötyötä yli 10 tuntia viikossa. Kun ajoaikaan lisätään muut työtehtävät, lähes 85 vastanneista teki viikossa yli 40 tunnin työpäiviä. Kuvio 6. Kuljetusyrittäjien ajo-, yö- ja muu työaika, -osuudet vastanneista vastanneista Ajotyö (h/vko) Muut työt (h/vko) Yötyö klo (h/vko) Kokonaistyöaika (h/vko) 12

15 Taksiyrittäjät jaettiin ajovuorolistan mukaan ja ilman ajovuorolistaa toimiviin. Ajovuorolistan mukaan ajaminen tarkoittaa sitä, että taksikeskus määrittää kullekin taksiautolle ajat, jolloin auton tulee olla liikenteessä asiakkaiden saatavilla. Määritellyn ajoajan lisäksi taksi voi olla liikenteessä myös muulloin, mutta kutsujen välittäminen taksikeskuksesta taksiin menee aina ensin ajovuorolistan autoihin ja vasta niiden ollessa täysimääräisinä ajossa myös muille autoille. Ajovuorolistan ulkopuolella toimivat maaseudun ja pienten paikkakuntien taksiyrittäjät, jotka ajavat kukin asiakkaiden tilauksien mukaan mutta sopivat keskenään, kuka on varalla hiljaisina hetkinä, esim. öisin. Ajovuorolistan mukaan toimivilla yöajojen määrä oli ajovuorottomiin verrattuna selvästi suurempi (Kuvio 7). Ajovuorottomien ajotyö oli ajovuorollisia vähäisempää, mutta ensin mainituille kertyi enemmän päivystystunteja. Kuvio 7. Taksiyrittäjien ajo-, yötyön ja kotipäivystyksen tuntimäärät viikossa, ajovuorolistan mukaan ja sen ulkopuolella ajavat taksiyrittäjät erikseen, -osuudet vastanneista vastaajista Ajotyö (h/vko) Yötyö klo (h/vko) Ajovuorolistan mukaan ajavat taksiyrittäjät Ajotyö (h/vko) Yötyö klo (h/vko) Ajovuorolistan ulkopuolella ajavat taksiyrittäjät Kotipäivystys ajotyön lisäksi (h/vko) Terveyden kokeminen Yrittäjät arvioivat omaa työkykyään työkykyjanalla asteikolla 0 10, täydestä työkyvyttömyydestä parhaaseen työkykyyn. Janalla arvioituna noin 70 :lla liikenneyrittäjistä työkyky oli 8 tai sitä parempi. Kuljetus- ja taksiyrittäjien työkyvyn välillä ei ollut merkittävää eroa (kuvio 8). Liikenneyrittäjien ja muissa tutkimuksissa todettujen muiden yrittäjien työkyvyssä ei ollut myöskään eroja (Saarni, H ym. 2007). On kuitenkin huomattava, että liikenneyrittäjillä joka kymmenennellä fyysinen terveys oli luokkaa 6 tai alle. Tämä tarkoittaa sitä, että osalla vastaajista oli selvästi tuen tarvetta. Toisaalta jo pelkkä keski-iän tarkastelu riittää samaan lopputulokseen pääsemiseksi. 13

16 Kuvio 8. Taksi- ja kuljetusyrittäjien sekä muiden yrittäjien oma arvio työkyvystään asteikolla 0-10, -osuudet vastanneista Työkyky asteikolla 0-10 Yrittäjät 2007 Taksiyrittäjät 2008 Kuljetusyrittäjät Haitallisessa määrin esiintyvät työn fyysiset kuormitustekijät ja fyysinen oireilu Liikenneyrittäjät arvioivat työolojensa haitallisten fyysisten piirteiden esiintyvyyttä asteikolla "kyllä, haitta esiintyy", "en osaa sanoa esiintyykö tekijä haittaavassa määrin" ja " ei esiinny haitallisessa määrin". Taulukkoon 1 on koottu liikenneyrittäjien työn haitallisten tekijöiden esiintyminen (Taulukko 1). 14

17 Taulukko 1. Liikenneyrittäjien haitallisessa määrin kokemat työn fyysiset kuormitustekijät yrittäjäryhmittäin, kyllä-, ei osaa sanoa- ja ei-vastausten prosentit (). Fyysiset kuormitustekijät Taksiyrittäjät Kuljetusyrittäjät kyllä eos ei kyllä eos ei istuminen paikallaan kuumuus, kylmyys, veto, kosteus, kuivuus häikäisy, pimeys pölyt samanlaisina toistuvat työliikkeet kaasut, käryt (mm. pakokaasut) kumarat, kiertyneet tai hankalat työasennot tärinä käsin kantaminen, nostaminen, kannattelu melu liuottimet, polttoaineet, öljyt, maalit, muut kemialliset aineet istuimen ominaisuuksien tai säätöjen puutteet koneiden ja laitteiden hankala muoto ja sijoittelu (esim. ajoneuvopäätelaite) Taksiyrittäjien kohdalla suurin haittaa aiheuttava tekijä oli istuminen paikallaan, jonka koki 63 yrittäjistä. Seuraavina haittatekijälistalla tulivat ilmasto-olot, valaistus, pölyt ja samanlaisina toistuvat työliikkeet. Joka kolmas koki selvää haittaa tärinästä ja vajaa 20 huonosta istuimesta. Kuljetusyrittäjien haittatekijälista erosi jonkin verran taksiyrittäjien vastaavasta. Sääolosuhteet, kuumuus, kylmyys, veto ja kosteus olivat yleisimmät haitat, joita seurasivat pölyt, melu, kaasut ja käryt, valaistusolot sekä tärinä. Paikallaan istuminen aiheutti kuljetusyrittäjille harvemmin haittaa kuin taksiyrittäjille, sen sijaan tärinä, kantaminen ja nostaminen aiheuttivat enemmän haittaa ensin mainituille. Vajaa puolet molemmista yrittäjäryhmistä ilmoitti myös häikäisyn ja pimeyden kuormittavaksi tekijäksi. Näin ollen ajoneuvojen tuulilasin kunnon, puhtauden ja ajoneuvon valojen lisäksi huomiota tulisi aiempaa enemmän kiinnittää henkilöiden näöntarkkuusarvoihin ja mahdolliseen alkavaan viher- ja harmaakaihiin. 15

18 Fyysisten oireiden esiintyminen Yrittäjät arvioivat itsellään toistuvasti esiintyviä fyysisiä oireita asteikolla "kyllä, oire esiintyy", " en osaa sanoa" ja "oiretta ei esiinny" (Taulukko 2). Kaiken kaikkiaan yrittäjien haitallisessa määrin kokemien fyysisten oireiden suhteen näiden kahden liikenteessä toimivan ryhmän välillä erot olivat vähäisiä. Suurimmat erot olivat huonokuuloisuuden kohdalla, joka olivat yleisempi kuljetus- kuin taksiyrittäjillä, ja silmäoireiden ja päänsäryn kohdalla, jotka olivat yleisempiä taksiyrittäjillä. Molemmilla ryhmillä oli runsaasti (60 64 ) tuki- ja liikuntaelinvaivoja. Ergonomisella tukitoiminnalla, neuvonnalla ja fyysisen suorituskyvyn parantamisella saattaisi olla myönteisiä vaikutuksia kyseisiin oireisiin. Vatsaoireiden hoitamiseksi huomiota tulisi kiinnittää aiempaa enemmän ruokatottumuksiin, esim. Vireänä ratissa -hankeen avulla. Näköoireet olivat myös yleisiä ja häikäisy samoin, joten silmälääkärin tarkastus, silmänpaineen mittaus ja harmaakaihitarkastus olisivat varmasti paikallaan. Luonnollisesti tuulilasin puhtaudesta ja naarmuttomuudesta tulee huolehtia. Virtsavaivojen yleisyys oli 10, joka heijastaa ilmeisemmin vastaajajoukon ikää, mutta myös mahdollisesti istumatyötä. Taulukko 2. Yrittäjien kokemat toistuvasti esiintyvät fyysiset oireet yrittäjäryhmittäin, kyllä-, ei osaa sanoa- ja ei-vastausten prosentit (). Taksiyrittäjät Kuljetusyrittäjät Fyysiset oireet kyllä eos ei kyllä eos ei lihas- tai niveloireet ylä- tai alaraajoissa, selässä, niska- tai hartia-alueella vatsaoireet silmäoireet, näköhäiriöt päänsärky kuulon alentuma, huonokuuloisuus hengitystieoireet virtsateiden vaivat, virtsaamisvaivat huimaus sydänoireet

19 Työssä haitallisessa määrin esiintyvät psyykkiset kuormitustekijät ja psyykkinen oireilu Liikenneyrittäjät arvioivat työolojensa psyykkisten tekijöiden haitalliseksi koettua esiintyvyyttä asteikolla "kyllä, haitta esiintyy", "en osaa sanoa esiintyykö tekijä haittaavassa määrin" ja " ei esiinny haitallisessa määrin" (Taulukko 3). Taulukko 3. Yrittäjien työn haitallisessa määrin kokemat psyykkiset kuormitustekijät yrittäjäryhmittäin, kyllä-, ei osaa sanoa- ja ei-vastausten prosentit (). Psyykkiset kuormitustekijät Taksiyrittäjät Kuljetusyrittäjät kyllä eos ei kyllä eos ei kiire ja kireä aikataulu työsuoritukseen vaikuttava väsymys väkivallan tai muun rikollisuuden uhka huono työyhteisön ilmapiiri työn pakkotahtisuus pelko liikenneonnettomuudesta hankalia asiakkaita epävarmuus yritystoiminnan jatkuvuudesta yksintyöskentely, eristäytyneisyys Lähes puolet taksiyrittäjistä mainitsi kiireen ja työsuoritukseen vaikuttavan väsymyksen psyykkisesti rasittaviksi tekijöiksi. Joka neljäs lisäsi kuormitustekijöiden joukkoon myös väkivallan uhan sekä huonon työyhteisön ilmapiirin, joka viides pakkotahtisuuden ja liikenneonnettomuuspelon. Kuljetusyrittäjät kokivat haitallisena taksiyrittäjiä useammin työssä esiintyvän kiireen, epävarman yritystoiminnan jatkumisen ja liikenneonnettomuuspelon. Toisaalta kuljetusyrittäjillä oli harvemmin huono työyhteisön ilmapiiri ja väkivallan uhkaa. Työsuoritukseen vaikuttava väsymys oli taksiyrittäjillä huomattavasti yleisempää kuin liikenneyrittäjillä. Väkivallan ja muun rikollisuuden uhkaa koki työssään noin neljäsosa taksiyrittäjistä, kuljetusyrittäjistä alle 10 :lla. Kuljetusyrittäjät kokivat yksintyöskentelyn ja eristyneisyyden kuormittavampana kuin taksiyrittäjät. Vajaa kolmannes liikenneyrittäjistä ilmoitti pelkäävänsä liikenneonnettomuutta, pelko oli hieman suurempi kuorma-autoyrittäjien kohdalla. Tämä saattaa johtua siitä, että kuorma-auton jouduttua onnettomuuteen sen aiheuttamat vahingot vastapuolelle ovat 17

20 yleensä suuria. Kuorma-auton kuljettajaa syyllistetään henkilöautokuljettajaa herkemmin tapaturman aiheuttajaksi. Psyykkisten oireiden esiintyminen Yrittäjät arvioivat toistuvasti esiintyviä psyykkisiä oireitaan vastaavalla asteikolla, mitä käytettiin fyysisten oireiden tarkastelussa (Taulukko 4). Taulukko 4. Yrittäjien kokemat toistuvasti esiintyvät psyykkiset oireet yrittäjäryhmittäin, kyllä-, ei osaa sanoa- ja ei-vastausten prosentit (). Taksiyrittäjät Kuljetusyrittäjät Psyykkiset oireet kyllä eos ei kyllä eos ei unihäiriöt (esim. nukahtamisvaikeus, heräily aamuöisin) jatkuva väsymyksen tunne jatkuva ärsyyntyneisyys ja kireyden ja jännittyneisyyden tuntemukset keskittymiskyvyn häiriöt haittaavat muistihäiriöt aloitekyvyttömyys masentuneisuus Kummassakin yrittäjäryhmässä oli psyykkisiä oireita yhtä paljon. Unihäiriöitä ja jatkuvaa väsymyksen tunnetta esiintyi noin joka kolmannella. Ärsyyntyneisyys, kireyden ja jännittyneisyyden tuntemukset olivat yhtä yleisiä. Haittaavia muistihäiriöitä, aloitekyvyttömyyttä ja masentuneisuutta esiintyi noin joka kymmenennellä vastaajalla. Taksiyrittäjien työaika ja työ on pätkittäistä ja ajovuorot voivat osua mihin vuorokauden aikaan tahansa. Raskaan liikenteen työaika on tiukasti säännelty ja kuljettaja pakotetaan pitämään ajotaukoja tiettyjen työjaksojen jälkeen. Tauot ovat sinänsä tarpeellisia ja hyödyllisiä, mutta on ilmeistä, että niitä ei pystytä hyödyntämään tehokkaasti elpymisen näkökulmasta katsoen. Asiaan tulisi kiinnittää huomiota ja kehittää tapoja, joilla pakolliset ajovuoron väliset tauot voitaisiin paremmin hyödyntää. 18

yrittäjän työterveyshuolto

yrittäjän työterveyshuolto yrittäjän työterveyshuolto Tiivistelmä 1 Yrittäjän oma hyvinvointi on tärkeää niin yrittäjän itsensä kuin koko liiketoiminnan kannalta. Hyvinvoinnin yksi osatekijä on toimiva työterveyshuolto. Työterveyshuollolla

Lisätiedot

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia Elina Hynninen ja Maria Kolehmainen Toimeksiantajat: Itä-Suomen

Lisätiedot

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA Kaupunginhallituksen 26.2.2007 hyväksymä 1 2 YLEISTÄ Henkinen hyvinvointi ilmenee työpaikalla monin eri tavoin. Työkykyä edistää ja ylläpitää mm

Lisätiedot

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot

Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja

Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja Timo Leino LT, työterveyshuollon ja työlääketieteen erikoislääkäri Nuoret ja työ ohjelman koordinaattori Yliopistojen 22. työsuojelupäivät

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA Minna Pihlajamäki työterveyshuollon erikoislääkäri vastaava työterveyslääkäri Terveystalo Seinäjoki Työterveys Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä UUTTA TYÖTERVEYSHUOLTOPALVELUA YRITTÄJILLE JA PIENILLE YRITYKSILLE. Helena Palmgren, kehittämispäällikkö, TkT, KM

Hyvinvointia työstä UUTTA TYÖTERVEYSHUOLTOPALVELUA YRITTÄJILLE JA PIENILLE YRITYKSILLE. Helena Palmgren, kehittämispäällikkö, TkT, KM Hyvinvointia työstä UUTTA TYÖTERVEYSHUOLTOPALVELUA YRITTÄJILLE JA PIENILLE YRITYKSILLE Helena Palmgren, kehittämispäällikkö, TkT, KM 21.3.2014 Helena Palmgren 2 Pienten yritysten ja yrittäjien uusi työterveyshuoltopalvelu

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Kemppainen, Rahkonen, Korkiakangas, Laitinen Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä. Kemppainen, Rahkonen, Korkiakangas, Laitinen Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Herättelevät kysymykset ammattikuljettajalle Terveenä ja hyvinvoivana jo työuran alussa POHDI OMAA TERVEYSKÄYTTÄYTYMISTÄSI VASTAAMALLA SEURAAVIIN KYSYMYKSIIN: TYÖ Kuinka monta tuntia

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo HTTHK webinaari 26.9.2014 Finlandiatalo Sosiaali- ja terveysministeriön puheenvuoro lääkintöneuvos Arto Laine Hyvä työterveyshuoltokäytäntö -

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti. Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015

MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti. Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015 MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015 AIHE KOETTIIN KIINNOSTAVAKSI YLI TUHAT VASTAAJAA 1008

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

Työhyvinvointia työpaikoille

Työhyvinvointia työpaikoille Työhyvinvointia työpaikoille 11.10.2016 Marja Heikkilä 1 Jamit kehittämistyö Työpaikat työkyvyn tukijoiksi 10 yritystä Uudellamaalla ja Pohjanmaalla 4 metalli- ja 6 hoiva-alan yritystä perustettu v.1951-

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 2013

Lisätiedot

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatilllinen kuntoutus Työkykyä ylläpitävä ja parantava valmennus eli Tykkuntoutus. Voimassa 1.1.

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatilllinen kuntoutus Työkykyä ylläpitävä ja parantava valmennus eli Tykkuntoutus. Voimassa 1.1. Ammatilllinen kuntoutus Työkykyä ylläpitävä ja parantava valmennus eli Tykkuntoutus Voimassa 1.1.2012 TYK-kuntoutus Työkyky ja ansiomahdollisuudet ovat olennaisesti heikentyneet sairauden vuoksi tai asianmukaisesti

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Saku Sutelainen 20.4. Vierumäki 2 Työhyvinvointi tehdään yhdessä Työhyvinvoinnin edistäminen kuuluu sekä työnantajalle että työntekijöille. Työnantajan on huolehdittava

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille RAY TUKEE BAROMETRI 2016 Tietoa järjestöille MIKÄ RAY TUKEE -BAROMETRI ON? Raha-automaattiyhdistyksen suunnittelema RAY tukee -barometri on erityyppisten järjestöjen ja avustuskohteiden kohderyhmille suunnattu,

Lisätiedot

Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi

Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi 1. Tavoitteet Aktiivisen varhaisen tuen toimintamallin on tarkoituksena toimia työvälineenä esimiehille asioiden puheeksi ottamisessa

Lisätiedot

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus Työpaja 4 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle 15.4.2015 Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen Tutkinnon

Lisätiedot

PÄIHTEET JA LIIKENNE. EU päihteet liikenteessä tutkimusrintamalla: mitä odotettavissa? Kaarina Langel

PÄIHTEET JA LIIKENNE. EU päihteet liikenteessä tutkimusrintamalla: mitä odotettavissa? Kaarina Langel PÄIHTEET JA LIIKENNE EU päihteet liikenteessä tutkimusrintamalla: mitä odotettavissa? Kaarina Langel 15.5.2008 Liikenneonnettomuuksista Maailmassa Yli kaksi miljoonaa ihmistä kuolee vuosittain liikenneonnettomuuksissa

Lisätiedot

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Taulukkoraportti Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Tässä taulukkoraportissa verrataan kaupan esimiesten ja myymälätyöntekijöiden työn voimavaroja, vaatimuksia ja hyvinvointia. Kysely toteutettiin

Lisätiedot

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Kirsi Ahola Työelämän lait ohjaavat esimiestä määrittelemällä velvollisuudet ja toimintatavat Työturvallisuuslaki 738/2002: Työnantaja on velvollinen

Lisätiedot

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA 1 SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA Sairauspoissaolo tarkoittaa työstä poissaoloa sairaudesta, vammasta tai tapaturmasta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi. Sairauspoissaolojen hallinnan keskeinen tavoite on

Lisätiedot

Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Mikael Ojala Ylilääkäri, neurologi Merimieseläkekassa

Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Mikael Ojala Ylilääkäri, neurologi Merimieseläkekassa Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi Mikael Ojala Ylilääkäri, neurologi Merimieseläkekassa Omaa taustaani ja työtehtäviäni Lääket. ja kir. tri, neurologi, väitellyt huimauksesta Vakuutuslääketieteen

Lisätiedot

Yrittäjien hyvinvointi, työkyky ja osallistuminen kuntoutukseen. Projektipäällikkö Kimmo Terävä, VTM 22.3.2012

Yrittäjien hyvinvointi, työkyky ja osallistuminen kuntoutukseen. Projektipäällikkö Kimmo Terävä, VTM 22.3.2012 Yrittäjien hyvinvointi, työkyky ja osallistuminen kuntoutukseen Projektipäällikkö Kimmo Terävä, VTM 22.3.2012 Pientyöpaikoilla uudistuminen (Punk) 2009-2012 1. Pientyöpaikkojen työkyvyn tukemisen ja työterveyshuoltoyhteistyön

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla

Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla 15.11.2016 1 Työsuojelu strategia 2020 (STM) Kolmikannassa laaditut työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset Tavoitetila - Ammattitautien määrä

Lisätiedot

Yrityksille tietoa TTT-asioista

Yrityksille tietoa TTT-asioista Yrityksille tietoa TTT-asioista Työterveyshuolto, työsuojelutoiminta, perehdytys, riskienarviointi ja kemikaalit työpaikalla. 16.11.2010 Mika Valllius 1 Työterveyshuolto Työterveyshuolto Työterveyshuolto

Lisätiedot

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Hyvinvointia työstä Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Heli Hannonen työterveyspsykologi 2 Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 1 : Tämän lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja työolosuhteita

Lisätiedot

Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 32 alaikäisyksikössä vuoden 2016 aikana. Vastaajia oli noin 610.

Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 32 alaikäisyksikössä vuoden 2016 aikana. Vastaajia oli noin 610. YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö ALAIKÄISYKSIKÖIDEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Johtaja 2012 forum Riihimäen-Hyvinkään Kauppakamari 13.9.2012 Aino-Marja Halonen Vastaava työterveyshoitaja Riihimäen Työterveys ry Riihimäen Työterveys ry Perustettu 1981

Lisätiedot

RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTIKYSELYN TULOKSET. Yhteenveto vuosilta 2011, 2014 ja 2015 toteutetuista kyselyistä

RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTIKYSELYN TULOKSET. Yhteenveto vuosilta 2011, 2014 ja 2015 toteutetuista kyselyistä RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTIKYSELYN TULOKSET Yhteenveto vuosilta, ja toteutetuista kyselyistä Yleistä kyselystä Ranuan työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin kunnan palveluksessa olevien työntekijöiden

Lisätiedot

AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina. Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014

AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina. Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014 AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014 Kelan ammatillisen kuntoutuksen lainsäädäntö Kokonaisvaltainen arviointi Kansaneläkelaitos

Lisätiedot

Tiedonkulku ja vuorovaikutus

Tiedonkulku ja vuorovaikutus Tiedonkulku ja vuorovaikutus Työkyky Työn kehittävyys 5 3,20 3,18 4 3,59 3,62 3 3,58 3,12 2 Esimiestyö 3,43 3,32 3,38 1 4,05 397 3,97 4,00 3,23 3,25 3,55 369 3,69 3,60 Ergonomia 3,37 Optimaalinen kuormitus

Lisätiedot

HOITO- JA HOIVATYÖN FYYSINEN JA PSYYKKINEN KUORMITTAVUUS

HOITO- JA HOIVATYÖN FYYSINEN JA PSYYKKINEN KUORMITTAVUUS HOITO- JA HOIVATYÖN FYYSINEN JA PSYYKKINEN KUORMITTAVUUS Kristiina Hellstén, hankejohtaja, FT Turun kaupunki Kotihoitotyön ergonomian ja työturvallisuuden kehittäminen seminaari 15.4.2015, Turku Hoito-

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Tervetuloa Työterveys ja maatalous Suomessa seminaariin

Hyvinvointia työstä. Tervetuloa Työterveys ja maatalous Suomessa seminaariin Hyvinvointia työstä Tervetuloa Työterveys ja maatalous Suomessa seminaariin Työterveys ja maatalous Suomessa 2014 Merja Perkiö-Mäkelä, erikoistutkija, FT, ft KoneAgria seminaari 8.10.2015 8.10.2015 Työterveyslaitos

Lisätiedot

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Seinäjoen kaupunki Elisa Saunamäki Psykososiaalinen kuormittuminen Jokaisen yksilön työhyvinvointi ja psykososiaalinen kuormittuminen koostuu eri asioista.

Lisätiedot

Psykososiaalinen kuormitus työpaikalla

Psykososiaalinen kuormitus työpaikalla Psykososiaalinen kuormitus työpaikalla Mitä ovat työn psykososiaaliset? Haitallista psykososiaalista kuormitusta voi ilmetä missä tahansa työpaikassa. Psykososiaalisilla kuormitustekijöillä tarkoitetaan

Lisätiedot

Kykyviisari. Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmä

Kykyviisari. Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmä Kykyviisari Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmä Kykyviisari sopii kaikille työikäisille Kykyviisari on työ- ja toimintakyvyn arviointimenetelmä kaikille työikäisille, myös työelämän ulkopuolella

Lisätiedot

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1 Esimiesopas varhaiseen tukeen Elon työhyvinvointipalvelut 1 Tavoitteena tukea työssäjaksamista Tahtotila Henkilöstön työssä jaksaminen ja jatkaminen on avainasia! Luodaan meidän tapa toimia pelisäännöt

Lisätiedot

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa Hallitus 11.12.2013 LIITE 14 Kyselyn yhteenveto Kysely Työolobarometri (TOB) RKK 2013 Voimassa alkaen 10.4.2013 Voimassa asti 19.4.2013 Kyselyn vastaanottajia 937 Kyselyn vastauksia 528 Vastausprosentti

Lisätiedot

Rakennusalan työterveys käytännön esimerkkejä Työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen valtakunnallinen seminaari Tampereella 20.11.

Rakennusalan työterveys käytännön esimerkkejä Työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen valtakunnallinen seminaari Tampereella 20.11. Rakennusalan työterveys käytännön esimerkkejä Työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen valtakunnallinen seminaari Tampereella 20.11.2007 Minna Savinainen, tutkija Työterveyshuollon tutkimus ja kehittäminen

Lisätiedot

ASIAKASPALAUTE JYTA:n IKÄNEUVOLASTA 2015 75-vuotiaiden terveystarkastuksessa käyneiltä

ASIAKASPALAUTE JYTA:n IKÄNEUVOLASTA 2015 75-vuotiaiden terveystarkastuksessa käyneiltä ASIAKASPALAUTE JYTA:n IKÄNEUVOLASTA 2015 75-vuotiaiden terveystarkastuksessa käyneiltä Yhteenveto: Asiakaskysely tehtiin vuonna 2015 75 -vuotta täyttäneille, jotka kävivät Ikäneuvolan terveystarkastuksessa.

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä Terveyden edistämistä työpaikalle / P Husman Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä Terveyden edistämistä työpaikalle / P Husman Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Työhyvinvointia arjessa Päivi Husman, teemajohtaja Työhön osallistuminen ja kestävä työura Työterveyslaitos Työhyvinvointi tehdään arjessa yhdessä Työkykyä, terveyttä ja hyvinvointia

Lisätiedot

Liikuttavan hyviä duuneja kuljetusalalla

Liikuttavan hyviä duuneja kuljetusalalla Liikuttavan hyviä duuneja kuljetusalalla Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry Yhteistyössä: Kuljetusala.com Kuljetusala pitää Suomen pyörät pyörimässä Kuljetusala liikuttaa kaikkea Suomessa ja ulkomailla

Lisätiedot

Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Jyrki Varjonen Ylilääkäri Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo

Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Jyrki Varjonen Ylilääkäri Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi Jyrki Varjonen Ylilääkäri Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo Vakuutuslääketieteen tehtävä Korvausoikeudesta päätettäessä asettaa yksittäinen hakija sairauden osalta

Lisätiedot

TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA

TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA TS-paneeli I TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA Minna Toivanen & Minna Janhonen 24.1.2013 24.1.2013 Työsuojelupaneeli I, Toivanen & Janhonen 1 TS-paneeli I TS-paneeli on työsuojeluhenkilöstölle

Lisätiedot

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Marja Holmila 18.9.2012 Marja Holmila: Vanhempien ja aikuisten alkoholinkäyttö lapsen näkökulmasta 1 Esityksen rakenne 1. Päihteitä ongelmallisesti käyttävien

Lisätiedot

Liikennekaari-vaikutusarviointikysely

Liikennekaari-vaikutusarviointikysely Liikennekaari-vaikutusarviointikysely Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry:n jäsenille 18.5.2016 Liikennekaari-vaikutusarviointi Kysely lähetettiin noin 4 350 Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry:n

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä

Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä Kuormittavuuden hallinta työssä seminaari, Orton 10.11.2011 FL, projektipäällikkö Pirkko Mäkelä-Pusa Kuntoutussäätiö Työurien

Lisätiedot

Luottamushenkilöiden jaksaminen. Työympäristöseminaari Murikka 27.5.2014

Luottamushenkilöiden jaksaminen. Työympäristöseminaari Murikka 27.5.2014 Luottamushenkilöiden jaksaminen Työympäristöseminaari Murikka 27.5.2014 Mistä voin itse huolehtia? Varmista osaamisesi: Murikan kurssit! Hyödynnä vertaistuki: työpaikan luottamushlöt, ammattiosasto Nuku

Lisätiedot

Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen?

Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen? Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen?, dos., lääkintöneuvos Työsuojeluosasto Sosiaali- ja terveysministeriö 1 20.1.2017 Keskusteluteemat 14.12.2016 Säätytalo Maakunnan oman henkilöstön työterveyshuollon

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry Tässä kyselyssä järjestötoiminta = Rauman Friski Tuult ry:n toiminta Kyselyitä lähetettiin marraskuussa yhdistyksen jäsenkirjeen mukana kappaletta. Kyselyn vastausprosentti oli, % JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Sivu 1/6Sivu 1/6 KOMMENTIT 1(6) Opetushallitus / Aira Rajamäki PL 380 00531 Helsinki aira.rajamaki@oph.fi Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Ohessa Kuuloliiton kommentit sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon

Lisätiedot

Lapsen oma arvio päivähoidosta Päiväkodissa parasta on leikkiminen.

Lapsen oma arvio päivähoidosta Päiväkodissa parasta on leikkiminen. 23.10.2009 Kunnallisen päivähoidon laatukyselyjen tulokset kevät 2009 Lapsen oma arvio päivähoidosta Päiväkodissa parasta on leikkiminen. 23.10.2009 1 Ketkä käyttivät ja missä yhteydessä? Kysely tehtiin

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Tampereen omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. Etelä-Pohjanmaan omaisneuvonta, n=21.

Tampereen omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. Etelä-Pohjanmaan omaisneuvonta, n=21. Aineistot en omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. n omaisneuvonta, n=21. Yhteensä 312 omaisen vastaukset Yleistä vastaajista Keski-ikä 52-57 vuotta, Sopimusvuoren aineisto

Lisätiedot

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? o 3 kertaa viikossa tai useammin o 1 3 kertaa viikossa o 1 3 kertaa kuukaudessa o Harvemmin

Lisätiedot

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

Itsensä tuntemisen ja johtamisen -kurssi Liikunta, istuminen ja ergonomia 17.3.2016. Vastaava fysioterapeutti Kati Kauppala

Itsensä tuntemisen ja johtamisen -kurssi Liikunta, istuminen ja ergonomia 17.3.2016. Vastaava fysioterapeutti Kati Kauppala Itsensä tuntemisen ja johtamisen -kurssi Liikunta, istuminen ja ergonomia 17.3.2016 Vastaava fysioterapeutti Kati Kauppala Sisältö: 1) Liikunnan vaikutus hyvinvointiin 2) Istumisen vaarat 3) Hyvä ergonomia

Lisätiedot

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12. Voimassa

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12. Voimassa Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12 Voimassa 1.1.2012 ASLAK-prosessi Aloite Yleensä työterveyshuollosta tai työpaikalta Suunnittelukokous Työterveyshuolto Työpaikka

Lisätiedot

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Toteutimme syyskuussa 2013 jäsenillemme kyselyn liittyen mm. työhyvinvointiin, ajankohtaisiin työmarkkina-asioihin sekä luottamusmiestoimintaan.

Lisätiedot

Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin

Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin EUFAMI (European Federation of Family Associations of People w ith Mental Illness) 2014 Tutkimukseen osallistui 1111 omaista ympäri Eurooppaa, joista 48

Lisätiedot

LUOTTAMUSHENKILÖPANEELI Luottamushenkilöpaneeli

LUOTTAMUSHENKILÖPANEELI Luottamushenkilöpaneeli LUOTTAMUSHENKILÖPANEELI 2011 19.9.2011 Luottamushenkilöpaneeli 1 Tiivistelmä Kyselyyn vastasi 770 paneelin jäsentä. Varhainen puuttuminen työkykyongelmiin Yli puolella (55 ) alle 20 henkilön työpaikoilla

Lisätiedot

Hyvä taksinkuljettaja,

Hyvä taksinkuljettaja, Hyvä taksinkuljettaja, Taxistars (www.taxistars.eu) on EU:n osarahoittama hanke jossa mukana on 8 organisaatiota ja yritystä Kreikasta, Belgiasta, Itävallasta, Saksasta, Suomesta, Italiasta ja Kyproksesta.

Lisätiedot

LOPPURAPORTTI, YHTEISÖLLINEN TERVEYDEN EDISTÄMISEN HANKERAHA n:o 1160

LOPPURAPORTTI, YHTEISÖLLINEN TERVEYDEN EDISTÄMISEN HANKERAHA n:o 1160 SAVONLINNAN HYVINVOINTITYÖRYHMÄ Paula Vilpponen YTHS, Savonlinnan toimipiste Kuninkaankartanonkatu 7 57100 Savonlinna LOPPURAPORTTI, YHTEISÖLLINEN TERVEYDEN EDISTÄMISEN HANKERAHA n:o 1160 LÄHDE LIIKKUMAAN

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1 3 kertaa viikossa tai useammin 2 1-3 kertaa viikossa 3 1-3 kertaa kuukaudessa

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 49 vastaanottokeskuksessa

Lisätiedot

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Tuula Mattila/ Uudet Tuumat 6.5.2014 1 Kyselyn tarkoituksena oli selvittää ikääntyvien palomiesten pelkoja ja pelkojen vaikutusta

Lisätiedot

Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020

Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020 Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020 Niina Kuuva Etelä-Savon maaseutupäivä 12.10.2015, Mikaeli Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti / Niina Kuuva / Etelä-Savon maaseudulla

Lisätiedot

NUORTEN AIKUISTEN TULOSTEN RAPORTOINTI. Terveys 2000/2011 laajan johtoryhmän kokous 21.10.2014 / Annamari Lundqvist ja työryhmä

NUORTEN AIKUISTEN TULOSTEN RAPORTOINTI. Terveys 2000/2011 laajan johtoryhmän kokous 21.10.2014 / Annamari Lundqvist ja työryhmä NUORTEN AIKUISTEN TULOSTEN RAPORTOINTI Tavoitteet Julkaista keskeisistä tuloksista muutamia artikkeleita kotimaisissa (ja ulkomaisissa) sarjoissa v. 2014-2015 Otos sukupuolittain ja ikäryhmittäin Miehet

Lisätiedot

Savuton työpaikka osa työhyvinvointia

Savuton työpaikka osa työhyvinvointia Savuton työpaikka osa työhyvinvointia Miksi savuton työpaikka? Kustannussäästöt Päivittäin tupakoiva aiheuttaa työnantajalle maltillisen arvion mukaan vuodessa keskimäärin 1 060 1 300 euron kustannukset

Lisätiedot

Tules-kurssit ja Tules-avokurssit 2016-2019

Tules-kurssit ja Tules-avokurssit 2016-2019 1 Tules-kurssit ja Tules-avokurssit 2016-2019 Tuleskurssit ja avokurssit 2016-2019 2 KEHITTÄMISTYÖN TAUSTA Kelan rahoittaman TULES- eli tuki- ja liikuntaelinsairauksien kuntoutuksen standardien kehittämistä

Lisätiedot

VALINNANVAPAUS. sosiaali- ja terveyspalveluissa mitä, miten ja miksi?

VALINNANVAPAUS. sosiaali- ja terveyspalveluissa mitä, miten ja miksi? VALINNANVAPAUS sosiaali- ja terveyspalveluissa mitä, miten ja miksi? 1 VALINNANVAPAUS enemmän terveyttä samalla rahalla Sote-uudistuksen tavoitteena on kaventaa ihmisten hyvinvointi- ja terveyseroja, parantaa

Lisätiedot

Työsuojelupaneeli V TYÖTERVEYSYHTEISTYÖ. Minna Toivanen, Auli Airila & Minna Janhonen

Työsuojelupaneeli V TYÖTERVEYSYHTEISTYÖ. Minna Toivanen, Auli Airila & Minna Janhonen Työsuojelupaneeli V TYÖTERVEYSYHTEISTYÖ Minna Toivanen, Auli Airila & Minna Janhonen 8.5.2015 1 Työsuojelupaneeli V Työsuojelupaneeli on työsuojeluhenkilöstölle suunnattu, ajankohtaisia työelämäasioita

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin turvaamisen roolit Työhyvinvointi kaikkien asia Teemajohtaja Rauno Pääkkönen rauno.paakkonen@ttl.fi 2.2.2013 Esittäjän nimi 2 Sisältö työhyvinvointi on kaikkien asia

Lisätiedot

Ajankohtaista lausunnoista. Ylilääkäri Jari Välimäki Kela, Läntisen vakuutuspiirin asiantuntijalääkärikeskus

Ajankohtaista lausunnoista. Ylilääkäri Jari Välimäki Kela, Läntisen vakuutuspiirin asiantuntijalääkärikeskus Ajankohtaista lausunnoista Ylilääkäri Jari Välimäki Kela, Läntisen vakuutuspiirin asiantuntijalääkärikeskus A-todistus: annetaan lyhytaikaisen työkyvyttömyyden ( sairauslomatodistus ) osoittamiseksi ja

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

TK II arviointi/ kuntoutujanäkökulma

TK II arviointi/ kuntoutujanäkökulma TK II arviointi/ kuntoutujanäkökulma THL 21.5.2012 Esityksen nimi / Tekijä 1 Työelämän murros ja rakennemuutos Palveluala kasvaa, teollisuus vähenee Organisaatioiden uudelleenjärjestelyt (esim. fuusiot)

Lisätiedot

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS Kyselyn tulokset Tampereen ammattikorkeakoulu Raportti Lokakuu 215 Sosionomikoulutus 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTONHANKINTA... 4 3 TULOKSET... 5 3.1 Tulokset graafisesti...

Lisätiedot

Onko liikenne turvallista ja toimivaa ikääntyville?

Onko liikenne turvallista ja toimivaa ikääntyville? Onko liikenne turvallista ja toimivaa ikääntyville? Tuula Taskinen, Liikenneturva Aineiston koonnut Leena Pöysti, Liikenneturva Taustatietoa kyselystä Kyselyt tehtiin syksyllä 2015 Liikenneturvan tapahtumissa

Lisätiedot

Kaupunkilaisten kokemuksia elinympäristön laadusta

Kaupunkilaisten kokemuksia elinympäristön laadusta Kaupunkilaisten kokemuksia elinympäristön laadusta Ympäristöterveyskyselyn tuloksia 14.12.2016 Timo Lanki HSY:n ilmanlaadun tutkimusseminaari Tausta Kaivattiin ilmansaasteiden ja melun epidemiologisiin

Lisätiedot

TYÖELÄMÄYHTEISTYÖ OPINNÄYTETÖISSÄ

TYÖELÄMÄYHTEISTYÖ OPINNÄYTETÖISSÄ TYÖELÄMÄYHTEISTYÖ OPINNÄYTETÖISSÄ Opinnäytetöiden kehittäminen - valtakunnallinen verkostohanke Seminaari 11.2.2005, Oulu Riitta Rissanen Savonia-ammattikorkeakoulu TYÖELÄMÄYHTEISTYÖ OPINNÄYTETÖISSÄ OPISKELIJA

Lisätiedot

Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta

Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta A. Vastaajan taustatiedot Mikä on asemasi organisaatiossa? 1. Ylempi toimihenkilö 2. Työnjohtaja 3. Toimihenkilö 4. Työntekijä Minkä

Lisätiedot

Millainen on sinun työhyvinvointisi - syttyykö lamppu?

Millainen on sinun työhyvinvointisi - syttyykö lamppu? Millainen on sinun työhyvinvointisi - syttyykö lamppu? Timo Leino, LT, dos. Ylilääkäri 22.11.2012 Sähköurakoitsijapäivät perhe, ystävät, työtoverit läheiset, naapurit... Sosiaalinen ulottuvuus terveys,

Lisätiedot

Työtä - Sosiaalisuutta - Terveyttä. Jäsenistön suurennuslasin alla Turun Seudun TST ry Harri Laaksonen

Työtä - Sosiaalisuutta - Terveyttä. Jäsenistön suurennuslasin alla Turun Seudun TST ry Harri Laaksonen Työtä - Sosiaalisuutta - Terveyttä Jäsenistön suurennuslasin alla Turun Seudun TST ry Harri Laaksonen Tietoja TST ry:stä: Yhdistyksen nimi on Turun Seudun TST ry. Kotipaikka on Turku sekä toiminta-alueena

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

Muutos, kasvu, kuntoutuminen

Muutos, kasvu, kuntoutuminen P Ä Ä K I R J O I T U S Asko Apukka ja Veijo Notkola Muutos, kasvu, kuntoutuminen Lähes kaikissa kokouksissa ja seminaareissa pidetyissä puheenvuoroissa kuntoutukselta odotetaan tuloksia ja vaikuttavuutta.

Lisätiedot

SASTAMALAN TURVALLISUUSKYSELY Yhteenveto

SASTAMALAN TURVALLISUUSKYSELY Yhteenveto SASTAMALAN TURVALLISUUSKYSELY 5. - 23.10.2015 Yhteenveto 2.11.2015 Turvallisuuskyselyn tarkoituksena oli saada kaupungin asukkaiden kokemuksia ja näkemyksiä asuinalueensa turvallisuudesta ja kehittämistarpeista.

Lisätiedot

GAS-prosessi Aslakissa, ensikokemuksia Kiipulasta

GAS-prosessi Aslakissa, ensikokemuksia Kiipulasta GAS-prosessi Aslakissa, ensikokemuksia Kiipulasta ASLAK Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus Kelan järjestämää ryhmämuotoista varhaiskuntoutusta Tavoitteena työ- ja toimintakyvyn säilyttäminen

Lisätiedot

Loviisan liikenneturvallisuussuunnitelma LIIKENNEONNETTOMUUDET

Loviisan liikenneturvallisuussuunnitelma LIIKENNEONNETTOMUUDET Loviisan liikenneturvallisuussuunnitelma LIIKENNEONNETTOMUUDET Onnettomuustarkasteluiden sisältö 1. Onnettomuuskehitys Loviisassa 2000 2014 kuolleiden ja loukkaantuneiden määrä henkilövahinko onnettomuuksien

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan oppimisympäristöjen turvallisuusopas. Oppaat ja käsikirjat 2014:1. Opetushallitus.

Sosiaali- ja terveysalan oppimisympäristöjen turvallisuusopas. Oppaat ja käsikirjat 2014:1. Opetushallitus. Sosiaali- ja terveysalan oppimisympäristöjen turvallisuusopas. Oppaat ja käsikirjat 2014:1. Opetushallitus. Tredu Hyvinvointi 8.8.2014 Raili Hakala LaatuPeda-projekti Oppaan tarkoitus ja sisältö Turvallisen

Lisätiedot

ITSENÄISTYVILLE NUORILLE

ITSENÄISTYVILLE NUORILLE JO ITSENÄISTYNEILTÄ- ITSENÄISTYVILLE NUORILLE Talla.... vihkolla haluamme jakaa kokemuksiamme teille. Omilleen-toiminnan kokemusasiantuntijaryhmä on suunnitellut vihkon sisällön. Ryhmään on osallistunut

Lisätiedot

Työkyvyt käyttöön vammasta tai sairaudesta huolimatta

Työkyvyt käyttöön vammasta tai sairaudesta huolimatta Työkyvyt käyttöön vammasta tai sairaudesta huolimatta Anne Korhonen Journalistipäivä 8.3.2016 Osatyökykyinen vai työkykyinen? 2 Osatyökykyisyys on työ ja tehtäväsidonnainen asia Työkyky muuttuu ja muuntuu

Lisätiedot